Pohjois-Savon. Aluetalouskatsaus

Transkriptio

1 Pohjois-Savon Aluetalouskatsaus Kevät 2013

2 Sisällysluettelo: Tiivistelmä Aluetalous Pohjois-Savossa Liikevaihto Vienti Palkkasumma Työvoimavarat ja työllisyys Pohjois-Savon kehityskuva Maakuntien vertailu 2011 ja 1-9/ Toimialojen kehitys v ja v Toimialojen trendit v joulukuu Pohjakartat luvuissa 1.1, 1.2 ja 1.3 Maanmittauslaitos lupanumero 60/MML/10 aineistojen kopiointi ilman lupaa on kielletty

3 Tiivistelmä Pohjois-Savo on 2000-luvulla kyennyt parantamaan suhteellista asemaansa ja saavuttanut maan keskimääräisen kasvutason 3,3 % vuosien aikana. Maakunnassa yrityksillä on ollut kyvykkyyttä, investointikykyä ja voimaa taantuman jälkeen kääntää kehitys takaisin kasvu-uralle. Liikevaihdon ja viennin kasvut olivat viime vuonna maakuntien kärkitasoa. Tiedot yleisestä talouden kehityksestä ja maakunnan tiedot loppuvuodesta antavat kuitenkin epävarman kuvan vuodesta Liikevaihto Pohjois-Savon yritysten liikevaihdon kasvu (3,1 %) oli viime vuonna heikompaa kuin kahtena aikaisempana vuotena. Taantuminen on ollut samansuuntaista koko maassa. Hyvän alkuvuoden ansiosta kasvu oli Pohjois-Savossa koko vuoden osalta kuitenkin suurempaa kuin koko maassa ja lähes pitkän ajan keskiarvon tasolla. Metalliteollisuudessa liikevaihto kasvoi voimakkaasti alkuvuoden aikana, loppuvuonna liikevaihto alkoi supistua. Koko vuoden kasvu (6,8 %) on kuitenkin pitkän aikavälin keskiarvoa parempi. Koko maassa metalliteollisuuden liikevaihto supistui. Kaupan alalla liikevaihdon kasvu (1,8 %) oli vuonna heikompaa kuin kahtena edellisenä vuonna jääden pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Kasvu oli koko maata heikompaa ja etenkin loppuvuoden aikana kasvu hiipui. Yrityspalvelujen (KIBS) toimialoilla yritysten liikevaihto kasvoi heikommin kuin koko maassa. Kaksi aiempaa vuotta olivatkin alalla voimakkaita kasvun vuosia. Rakentamisen vuosia jatkunut nopea kasvu on hidastumassa. Vienti Teollisuuden vienti kasvoi (6,9 %) vuonna kun koko maassa kasvu pysähtyi kokonaan. Pidemmällä ajanjaksolla v Pohjois-Savossa teollisuuden viennin kasvu (2,7 %) on ollut nopeampaa kuin koko maassa (1,5 %). Koko maassa viennin kasvu on hidastunut. Varkauden seudulla vienti kasvoi lähes 18 % ja viennin arvo ylitti vuoden 2008 tason. Ylä-Savossa viennin kasvu (3 %) ei noussut kahden aiemman vuoden tasolle. Viennin arvo väheni Kuopion ja Sisä-Savon seuduilla. Kuopion seutu on ainoa, jonka viennin arvo ei ole noussut taantumaa edeltävälle tasolle (496 milj. ). Metalliteollisuuden vienti on kasvanut Pohjois-Savossa vuonna selvästi nopeammin kuin koko maassa. Metsäteollisuuden vienti kasvoi Pohjois-Savossa hieman maata nopeammin, joskin kasvu oli vähäistä. Pohjois-Savon ja koko maan vientiyritysten kehitysnäkymät vuodelle 2013 ovat epävarmat ja viennin määrä kääntyi laskuun loppuvuonna. Palkkasumma Palkkasumman vuosikasvu on ollut Pohjois-Savossa 2000-luvulla tasaista. Poikkeuksena olivat vuoden 2007 ennätyslukemat. Palkkasumma kasvoi Pohjois-Savossa vuonna lähes koko maan tahtiin. Palkkasumma kasvoi kaikilla aloilla pl. mekaaninen puuteollisuus ja kulkuneuvojen valmistus. Suurimmilla toimialoilla palkkasumman kasvu on hidastunut. Tässä tulee huomioida, että taantuma pudotti palkkasummia voimakkaasti etenkin teollisuudessa. Vuonna toimialojen yhteenlaskettu palkkasumma ohitti kuitenkin vuoden 2008 tason noin 260 milj.. Kuopion ja Ylä-Savon seuduilla palkkasumma on kasvanut koko maata ja muita Pohjois-Savon seutuja nopeammin pitkän aikavälin seurantajakson aikana. Muiden talouden avainlukujen tapaan palkkasumman kasvu hidastui loppuvuoden aikana. Työllisyys Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TE-toimistoissa vuonna keskimäärin eli 11,0 % työvoimasta. Työttömien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 1,2 %. Työttömyys aleni edelliseen vuoteen verrattuna hyvin nopeasti aina syyskuulle saakka. Loppuvuoden heikentyneen suhdannetilanteen aiheuttamana työllisyyden myönteinen kehitys pysähtyi ja kääntyi eritoten lomautusten vauhdittamana negatiiviseksi. Jatkonäkymät ovat edelleen hyvin epävarmat. Alkuvuoden hyvä kehitys näkyi Pohjois-Savon työllisyysasteen hyvin voimakkaana paranemisena. Työllisyysaste nousi lähes kaksi prosenttia 65.4 %:iin (+ 1,8 %). Koko maan luku oli 69,0 % (+ 0,4 %). Muualla Itä-Suomen alueella työllisyysaste joko laski tai pysyi ennallaan. 2

4 1. Aluetalous Pohjois-Savossa 1.1 Liikevaihto 3

5 Yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos- % kaudella sekä vuosimuutokset 2010, 2011, ja puolivuotismuutokset muutosprosentit keskim. vuosim v. milj (1-6) (7-12) (1-12) Pohjois-Savo ,3 6,0 6,9 6,9-0,4 3,1 Koko maa ,2 9,4 7,8 3,8-0,4 1,6 Pohjois-Savossa yritysten liikevaihdon kasvu oli viime vuonna heikompaa kuin kahtena aikaisempana vuotena. Koko maassa liikevaihdon kasvu myös oli heikompaa kuin aiempina vuosina. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Pohjois-Savon yritysten liikevaihto kasvoi vielä 7 %, mutta kasvu hiipui kokonaan jälkimmäisellä puoliskolla. Hyvän alkuvuoden ansiosta liikevaihdon kasvu oli Pohjois-Savossa koko vuoden osalta kuitenkin suurempaa kuin koko maassa ja lähes pitkän ajan keskiarvon tasolla. Kauppa ja metalliteollisuus yhä suurimmat toimialat Pohjois-Savossa, rakentaminen lähellä metalliteollisuuden liikevaihtoa Pohjois-Savon aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon vuosimuutos (%) 2001-, 2010, 2011 ja Liikevaihto v (12 muutosprosentti milj. v.) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat ,3 6 6,9 3,1 6,9-0,4 Tehdasteollisuus ,1 7,1 8,8 3,3 11,3-3,9 Tukku- ja vähittäiskauppa ,6 6,4 5,3 1,8 4,1-0,3 Koko metalli ,8 10,3 19,8 6,8 24,4-8,7 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus ,9 9,8 21,2 8 29,2-10 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ,1 6,2 12,2 5 9,6 2 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne sekä kustannustoiminta 645 3,9 9 5,6 3,2 3,5 2,9 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 530 1,8 25,9 12-3,8-2,5-5,2 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen 381-3,7 1,6-17,5 2,1 5,8-1,6 Elintarviketeollisuus 356 2,7 0 6,8 5 5,9 4,2 Muu teollisuus 340 1,8-5 6,9 5,7 8,2 3,6 Yrityspalvelul (KIBS) 255 6,7 12,7 15,6 3,8 2,7 4,8 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 224 3,0 5,1 3,5 3,7 5,1 2,4 Rahoitus-, vakuutustoiminta ja kiinteistöala 168 6,5 4,2 9,3 8,9 6,9 10,9 Tietojenkäs.palvelut 146 5,3 0,2 4,9 1,8 2,5 1,1 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 124-0,4-1,9 10,9 1,2 10,7-6,7 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 123 6,1 1,9 4,2 3,3 3,2 3,3 Sähkötekninen valmistus 81 4,3 6 11,4 4,2 7,9 0,7 Kemian teoll. (pl. miner.) + lääkkeiden ja lääkeain. valm. 73 9,3 12,1 3, ,1 24,5 Kulkuneuvojen valmistus 43 0,3 29,2 5,4-15, Kaivostoiminta ja louhinta 42 0,2-4,8 30,4-0,1 17,5-13,9 Pohjois-Savossa pitkään jatkunut kasvukehitys osoitti hiipumisen merkkejä vuonna loppuvuoden kasvu painui miinukselle Kaikkien toimialojen liikevaihto (n. 9,9 mrd. ) on v. ylittänyt vuoden 2007 tason noin 500 milj. :lla. Tehdasteollisuudessa pitkään jatkunut hyvä liikevaihtokehitys kääntyi vuoden loppupuolella tappiolliseksi, mutta koko vuoden osalta liikevaihdon kasvu oli pitkän ajan keskiarvon yläpuolella, pitkälti hyvä alkuvuoden ansioista. Vuoden alkupuoliskolla oltiin jopa 11,3 % kasvuvauhdissa. Vuonna oli tehdasteollisuuden liikevaihdon arvo vielä noin 530 milj. huippuvuoden (2008) lähes 3,8 mrd tasosta jäljessä. Paperiteollisuudessa palattiin vuonna kasvu-uralle vuoden 2011 heikon kehityksen jälkeen, kun koko maassa alan liikevaihto supistui. Metalliteollisuudessa liikevaihto kasvoi voimakkaasti alkuvuoden aikana, mutta loppuvuonna liikevaihdon kasvu kääntyi negatiiviseksi. Koko vuoden kasvu on kuitenkin pitkän aikavälin keskiarvoa parempi, kun koko maassa alan liikevaihto supistui. Metalliteollisuudessa liikevaihdon kokonaisarvo kuitenkin saavuttaa huippuvuoden 2008 tasoa ja vuonna liikevaihto on noin 140 milj. jäljessä vuoden 2008 tasosta. 4

6 Rakentamisessa liikevaihto kasvoi vuoden molemmilla puoliskoilla, mutta hiipui hieman loppuvuoden aikana. Koko vuoden liikevaihto kasvoi voimakkaammin kuin koko maassa. Vuonna rakentamisen liikevaihdon arvo oli suurin luvulla, noin 1,1 mrd.. Useita vuosia jatkunut nopea rakentamisen kasvu on hidastunut. Kuljetusalalla kasvu ei yltänyt aivan vuoden 2011 tasolle, mutta oli alalla silti muuta maata voimakkaampaa. Kaupan alalla liikevaihdon kasvu oli vuonna heikompaa kuin kahtena edellisenä vuonna ja jäi pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Kasvu oli hieman koko maata heikompaa ja etenkin loppuvuoden aikana kasvu hiipui. Yrityspalvelujen (KIBS) toimialoilla yritysten liikevaihto kasvoi heikommin kuin koko maassa. Kaksi aiempaa vuotta olivatkin alalla voimakkaita kasvun vuosia. Kemianteollisuus kasvoi vuoden aikana tasaisesti ja koko vuoden kasvu nousi 21 %. Ala kasvoi koko maassa mutta kasvu oli Pohjois-Savossa vielä nopeampaa. Kaivostoiminnassa ei tapahtunut liikevaihdon osalta suuria muutoksia, joskin alkuvuosi näytti lupaavalta, mutta kasvu hiipu loppuvuoden aikana. Liikevaihdon kasvu tasoittumassa Yritysten liikevaihdon keskimääräinen kasvu-% seuduittain vuodessa v sekä vuosina 2010, 2011, ja puolivuosimuutokset (1-6) & (7-12). Liikevaihto Liikevaihto v. milj. muutosprosentit (12 v.) (1-6) (7-12) Pohjois-Savo ,3 6,0 6,9 3,1 6,9-0,4 Kuopion seutukunta ,1 5,1 6,9 2,9 3,9 1,9 Varkauden seutukunta ,0 1,2 2 5,4 19,6-7,1 Ylä-Savon seutukunta ,7 11,6 10,2 1,6 4,3-0,7 Koillis-Savon seutukunta 453 2,5 6,0 10,3 8,7 15,3 2,7 Sisä-Savon seutukunta 362 3,1 7,6 3,6 1,7 2,6 0,9 Koko maa ,2 9,4 7,8 1,6 3,8-0,4 Liikevaihdon kasvu oli vuonna suurinta Koillis- Savossa ja Varkaudessa. Kasvui hiipui loppuvuoden aikana, kuten myös muilla seuduilla ja koko maassa. Kaikilla seuduilla liikevaihdon kasvu oli kuitenkin vähintään koko maan kasvun tasolla. Aiemmin kasvun veturina toimineessa Ylä-Savossa kasvu oli heikointa. Kuopion seudulla teknologiateollisuusyritysten liikevaihdon kasvu tyrehtyi vuoden aikana erinomaisen vuoden 2011 jälkeen. Vuoden 2008 huipputasosta ollaan jäljessä vielä noin 90 milj.. Kaikkien seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna on kuitenkin enää vain noin 35 milj. pienempi kuin vuonna 2008, kun se vuonna 2009 oli jopa 700 milj. pienempi. Mikäli teknologiateollisuuden kasvu jatkuu ja kaupan ala kehittyy uusien keskittymien kautta, voi olla mahdollista, että vuoden 2008 taso liikevaihdossa saavutetaan vuoden 2013 aikana. Rakennusalalla kasvu jatkui vuonna aiempien vuosien tapaan, mutta ei yhtä voimakkaasti. Vaikka taantuma leikkasi 110 milj. liikevaihdosta, ylitti vuoden liikevaihto vuoden 2008 tason noin 40 milj.. Majoitus- ja ravitsemusalan liikevaihto kasvoi edellisvuotta nopeammin. Paperiteollisuudessa liikevaihto heikkeni, ollen 10 milj. alhaisempi kuin vuonna 2011 ja laski alle vuoden 2007 huippuvuoden tason. Mekaanisessa puuteollisuudessa liikevaihto supistui kahden kasvuvuoden jälkeen. Rahoitus- ja vakuutusalan liikevaihto on kasvanut tasaisesti kolmen viime vuoden aikana. Elintarviketeollisuudessa vuosi ei ollut yhtä hyvä kuin edellinen vuosi mutta 10 vuotta jatkunut maltillinen kasvu-ura jatkuu. Kemiallisten tuotteiden valmistuksessa liikevaihto kasvoi 20,5 % ja kasvu kiihtyi 5

7 loppuvuoden aikana. Ala on kaksinkertaistanut liikevaihtonsa 7 vuoden aikana. Kuopion seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v , 2010, 2011, 2011 sekä (1-6) ja (7-12) v.. muutosprosentti Liikevaihto v. milj. (12 v.) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat ,1 5,1 6,9 2,9 3,9 1,9 Tukku- ja vähittäiskauppa ,5 6,9 5,5 3,2 4,9 1,6 Teollisuus 933 2,5 1,6 12-0,5 2,1-2,9 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 752 6,2 7,7 11,2 4,7 7,4 2,9 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 372 3,6 6,7 4,6 3,2 3,2 3,2 Muu teollisuus 249 2,0-10,7 7 7,9 11,8 4,6 Yrityspalvelu (KIBS) 185 7,0 13,2 18,8 3,5-0,2 7,3 Koko metalli 174 3,4 2,2 22,7-4,7-6,5-2,8 Elintarviketeollisuus 158 3,8 1,9 9,7 2,7 3,7 1,9 Tietojenkäsittelypalvelut 141 5,2 1,7 5,3 1,8 2,2 1,3 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 129 3,1 6,8 3,4 6,4 8,5 4,5 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 129 5,3-5,9 36,3-1,5 4,8-7,3 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen 128 2,7 33,5 16,6-7,3-2,2-11,9 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala 112 6,8 4,7 13,3 11,4 9,4 13,5 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 82-0,5 6,6 12,7-1,6 1,5-4,4 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 74 7,0 3,6 5,3 3,7 3,2 4,1 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 68 15,1-2 19,9-6 2,5-13,6 Kem., ei-miner.tuotteet, kumi, muovi, lääkeaineet, lääkkeet 64 9,6 12,2 6,5 20,5 15,3 25,2 Sähkötekninen valmistus 32 6,0 3,3 7,4 14,6 18,3 11,6 Ylä-Savon seudulla jatkunut voimakas liikevaihdon kasvu tasaantui viime vuoden aikana. Kasvua kertyi kuitenkin vielä 1,6 %. Loppuvuosi oli seudun kärkitoimialoille selvästi alkuvuotta heikompi. Ylä-Savon seudun teknologiateollisuusyrityksissä jatkunut kasvu tasaantui viime vuoden aikana, loppuvuosi ole alkuvuotta heikompi. Kasvu jäi pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Taantuman jäälkeen Ylä- Savossa päästiin kuitenkin nopeasti kasvu-uralle ja kolmen viime vuoden myönteinen kehitys on nostanut liikevaihdon arvon jo lähelle vuoden 2008 (548 milj ) tasoa. Metalli- ja puuutuoteteollisuuden liikevaihto supistui. Puutuoteteollisuudessa liikevaihto supistui -4,8 %. Muilla toimialoilla liikevaihdon kasvua kuitenkin oli. Rakentamisen liikevaihto jatkui vahvana koko vuoden ja kasvua kertyi 5,8 % ylittäin vuoden 2008 tason noin 5 milj.. Ylä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v , 2010, 2011, sekä (1-6) ja (7-12) v.. muutosprosentti Liikevaihto v. milj. (12 v.) Teknologiateollisuus on ollut yksi Ylä-Savon Aluetalouden peruspilari. Teknologiateollisuus oli taantuman aikana suurissa vaikeuksissa menettäen varsin nopeasti liikevaihdostaan n. 200 milj.. Tuolloin alan liikevaihdon osuus putosi alle viidennekseen (17 %) alueen kokonaisliikevaihdosta. Vuonna osuus oli kuitenkin noussut jo yli 23 %:n. Elintarviketeollisuuden ja kaupan toimialat ovat jatkaneet tasaista maltillista kasvua, mutta näilläkin toimialoilla loppuvuosi oli alkuvuotta heikompi ja kaupan alalla liikevaihto jopa heikkeni loppuvuoden aikana. (7-12) (1-6) Kaikki toimialat ,7 11,6 10,2 1,6 4,3-0,7 Teollisuus ,9 19,5 14,5 0,3 3,8-2,9 Tukku- ja vähittäiskauppa 611 2,5 4 5,2 2,3 5-0,1 Koko metalli 531 6,6 25,8 19,4 0,9 7,3-4,5 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 468 6,5 25,1 19,8 0,6 7,8-5,5 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 304 3,4 32,9 13,5-4,8-2,7-7 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 156 5,6 9 13,2 5,8 5,7 5,9 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 137 4,6 10,5 6,7 3,3 3,1 3,6 Elintarviketeollisuus 129 1,4 1,2 10,9 2,4 4,6 0,2 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 36 3,1 0,1 9,1 0,9 0,7 1,1 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala 30 7,6 2,2 5,7 7,6 9,4 6 Yrityspalvelu (KIBS) 28 6, ,9 10,9 1,5 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 20 6,2 3,1 4,7 9,1 9,9 8,3 6

8 Varkauden seudulla metsäteollisuuden ongelmat heijastuvat Varkauden seudun pitkän ajan keskiarvoihin (mekaaninen puuteollisuus, koneiden ja laitteiden korj., huolto ja asennus). Viime vuonna Varkauden teollisuudessa päästiin vastaaviin liikevaihdon kasvuihin kuin vuosina 2007 ja Kasvua on vauhdittanut erityisesti metalliteollisuus. Kasvu oli voimakasta alkuvuonna, mutta kääntyi tappiolliseksi loppuvuonna. Alkuvuoden kasvu oli kuitenkin niin voimakasta, että metalliteollisuuden koko vuoden liikevaihto kasvoi viime vuonna noin 21 %. Koko metallialan liikevaihdon arvo oli enää vain 3 milj.. alhaisempi kuin vuonna 2008 (724 milj ). Koneiden ja laitteiden huollon alalla liikevaihto kasvoi ensimmäisen kerran sitten vuoden Mekaanisen puuteollisuuden vuonna 2010 alkanut kasvu hiipui viime vuonna erityisesti heikon alkuvuoden takia. Niin ikään rakentamisen hyvä alkuvuosi nosti alan liikevaihdon 7,7 % kasvuun. Koko teollisuus näyttää kuitenkin päässeen kasvu-uralle vuoden aikana, joskin loppuvuoden tilanne antaa viitteitä heikommasta. Vuoden teollisuuden liikevaihto on kuitenkin vielä noin 340 milj. alhaisempi kuin vuonna 2008 (1,3 mrd. ). Rahoitus- ja vakuutusalalla sekä julkisella sektorilla lasku on jatkunut myös vuonna. Majoitus- ja ravitsemisalalla liikevaihto säilyi vuoden 2011 tasossa. Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. 2001, 2010, 2011, sekä (1-6) ja (7-12) v.. muutosprosentti Liikevaihto v. milj. ( (1-6) (7-12) Kaikki toimialat ,0 1,2 2 5,4 19,6-7,1 Teollisuus ,8 1-0,6 10,9 31,7-7,1 Koko metalli 721 6,4 2,5 17,1 21,2 61,8-12 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 708 6,5 3,9 16,9 21,6 63,6-12,2 Tukku- ja vähittäiskauppa 375 1,7 9,3 3,6-6,8-1,7-11,5 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 119 5,3-1,5 16,4 7,7 28,7-5,5 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 67 2,5 7,7 7,6 0,8 5,1-3,1 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 66-1,2 18,1 10,5-1,4-7,2 4,3 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 44-11,0-2 -1,7 15,8 32,6 3,4 Yrityspalvelu (KIBS) 33 5,8 17,7 8 4,3 12,2-2,6 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 30 1,5 5,3-0,5 0,5 1,3-0,3 Muu teollisuus 24 5,2 33,3 6,7 6,2 8,7 3,9 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 12 1,9-4,9-0,8-0,7 0,4-1,7 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala 11 2,5 4,5-5,3-6,6-15,1 4,2 Koillis-Savon matkailussa liikevaihdon kasvu heikkeni viime vuonna ensimmäisen kerran luvulla. Kaupan alalla liikevaihto kasvoi 5 %, mikä on pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Rakentamisen alalla tapahtui vielä maltillista kasvua, etenkin vahvan alkuvuoden ansiosta. Liikenne ja kustannustoiminnassa kasvu oli edellisvuoden tasolla ja kehitys oli tasaista koko vuoden. Koko teollisuuden liikevaihto kasvoi viime vuonna noin 24 %, eli voimakkaammin kuin vuosina 2010 ja Teollisuuden yritysten liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu (-1,2 %) osoittaa, kuinka syvällä taantumassa käytiin, etenkin kun seudun teollisuus on muutaman yrityksen varassa. Vuonna teollisuuden liikevaihdon arvo on yhä vain noin 3/4 vuoden 2007 arvosta. Koillis-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v , 2010, 2011, sekä (1-6) ja (7-12) v.. muutosprosentti Liikevaihto v. milj (12 v.) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 453 2,5 6,0 10,3 8,7 15,3 2,7 Tukku- ja vähittäiskauppa 131 2,8 1,5 6,2 5,0 6,4 3,7 Teollisuus 102-1,2 10,0 18,3 24,2 44,5 7,1 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 48 7,5 25,6 7,1 7,7 7,2 8,1 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 45 7,5-2,9 11,5 4,1 12,0-0,8 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 21 4,2 4,0 2,2-1,1 0,6-3,3 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 15 8,5-1,8 4,2 3,6 3,8 3,4 Sisä-Savossa mekaanisen puuteollisuuden kasvu taittui vuonna ja liikevaihto väheni verrattuna vuoteen Liikevaihdon kokonaisarvo on kuitenkin yhä lähellä vuoden 2007 tasoa (66 milj. ). Matkailualalla liikevaihto heikkeni myös -2,2 %, etenkin heikomman loppuvuoden takia. Kaupan alan liikevaihdon maltillinen kasvu jatkui vuoden aikana, joskin hitaammin kuin pitkän aikavälin keskiarvo. Elintarviketeollisuudessa on päästy kasvu-uralle ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008 pitkälti kolmen kärkiyrityksen vauhdittamana. Alan liikevaihdon arvo ei ole kuitenkaan vielä yltänyt huippuvuoden 2008 tasolle (66 milj. ). Rakennusalalla liikevaihdon kasvu heikkeni etenkin loppuvuoden aikana. Metalliteollisuudessa vuonna 2011 tapahtunut kasvu hiipui vuonna ja liikevaihto painui -10,6 %. 7

9 Sisä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. (milj. ) ja liikevaihdon muutos/vuosi % v. 2001, 2010, 2011, sekä (1-6) ja (7-12) v.. muutosprosentit Liikevaihto v. milj (12 v.) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 362 3,1 7,6 3,6 1,7 2,6 0,9 Teollisuus 152 3,3 7,7 1 2,2 2,3 2,1 Tukku- ja vähittäiskauppa 115 2,9 9,1 6,3 2,2 1,5 2,8 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 65 3,7 38,9 8,6-2,9-1,3-4,8 Elintarviketeollisuus 55 3,7-9,9-14,7 15,8 10,5 20,7 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 27 8,5 4 14,2 0,7 12,3-7,4 Koko metalli 25 6,0 1,6 23,7-10,6-5,2-13,9 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 8 1,8 1,5 1,5-2,2-0,9-3,3 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 3-0,6 1,9-1,6-21,3-21,5-21 8

10 1.2 Vienti Koillis-Savon tieto puuttuu, sillä ko. sarjassa on yrityskohtainen dominointiongelma (tietosuoja) 9

11 Pohjois-Savossa teollisuuden vienti kasvoi (6,9 %) vuonna, kun koko maassa kasvu hiipui kokonaan. Pidemmällä ajanjaksolla v Pohjois-Savon teollisuuden viennin kasvu on ollut nopeampaa kuin koko maassa. Koko maassa viennin kasvu on hidastunut. Teollisuuden viennin muutokset Pohjois-Savossa ja koko maassa %/vuosi v. 2001, 2010, 2011 ja sekä puolivuotismuutokset v. Vienti, milj (12 v.) (1-6) (7-12) Pohjois-Savo (teoll.) ,7 11,3 13,0 6,9 20,5-5,3 Koko maa (teoll.) ,5 12,4 7,0-0,2 1,6-1,9 Viennissä metalliteollisuuden merkitys vahvistui ennen taantumaa, mutta taantuma kouraisi Pohjois-Savossa voimakkaimmin metalliteollisuuden vientiä, josta leikkautui pois n. 250 milj.. Vuonna viennin arvo on kuitenkin jo ohittanut huippuvuoden tason 80 milj. :lla. Koko maan vientikehityksessä merkittävää on sähköteknisen ja puutuoteteollisuuden vientimäärän tason lasku vuosien välisenä aikana. Vuonna vienti väheni koko maassa, mikä on huolestuttavaa. Pohjois-Savo on kulkenut kuitenkin ainakin toistaiseksi vastavirtaan tällä alalla. Koko maan vienti (milj. ) valituilla toimialoilla v. ja viennin muutos/vuosi% 2001-, vuosittain 2010, 2011, sekä puolivuosimuutokset muutosprosentti Vientiyrityksillä vahva alkuvuosi loppuvuodesta vienti heikkeni Pohjois-Savon aluetalouden suurimpien toimialojen vienti v. (milj. ) ja viennin muutos/vuosi % v. 2001, 2010, 2011, sekä (1-6) ja (7-12) v. Vienti, milj.. (12 v.) (1-6) (7-12) Teollisuus ,5 12,4 7-0,2 1,6-1,9 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus ,0 18 4,6 1,4-1,6 4,6 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen ,6 19,2 2,8-0,3-1,7 1,2 Kem., ei-miner. tuotteet, kumi, muovi, lääkeaineet, lääkkeet ,6 7,5 27,2 12, ,2 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus ,1 15,4 13,9 1,3 3-0,4 Koko metalli ,3 8,3 3,9-3,8-1,1-6,1 Sähkötekninen valmistus ,6 4,6-3,1-9,2-4,9-12,8 Muu teollisuus ,6 25,4 25,1 11,1 14,9 7,9 Varkaus ja Ylä-Savo viennin veturit Seuduittainen teollisuusviennin (C) kehitys % vuodessa v. 2001, vuosittain 2010, 2011, sekä puolivuosimuutokset * Maakunnan yritysten viennin arvo kasvoi vuonna 110 milj. :lla. Kasvu oli maltillisempaa kuin edellisenä vuonna ja etenkin loppuvuodesta kasvu hiipui. Koko maan vienti väheni. Metalliteollisuuden vienti on kasvanut Pohjois- Savossa vuonna selvästi nopeammin kuin koko maassa. Koko maassa viennin arvo pieneni. Metsäteollisuuden vienti kasvoi Pohjois-Savossa hieman maata nopeammin, joskin kasvu oli vähäistä. Suurin viennnin kasvu tapahtui kemianteollisuudessa, jossa kasvua kertyi 30,5 % ja viennin arvo on lähes tuplaantunut viidessä vuodessa. *Muilta alueilta teollisuuden vienti, mutta Sisä-Savosta kaikkien toimialojen vienti ja Koillis-Savon tieto puuttuu, sillä ko. sarjassa on yrityskohtainen dominointiongelma (tietosuoja) Varkauden seudulla vienti kasvoi lähes 18 % ja viennin arvo ylitti vuoden 2008 tason. Ylä- Savossa viennin kasvu (3 %) ei noussut kahden aiemman vuoden tasolle. Viennin arvo pieneni Kuopion ja Sisä-Savon seuduilla. Kuopion seutu on ainoa, jonka viennin arvo ei ole noussut taantumaa edeltävälle tasolle (496 milj. ). 10

12 1.3 Palkkasumma 11

13 Palkkasumman kasvu Pohjois-Savossa ja koko maassa %/vuodessa v , 2010, 2011, sekä puolivuosittain v.. Seuduittainen palkkasumman muutos % /vuodessa v , 2010, 2011 ja sekä puolivuosittain v. Vuonna palkkasumma kasvoi Pohjois- Savossa lähes koko maan tahtiin. Palkkasumma kasvoi kaikilla aloilla pl. mekaaninen puuteollisuus ja kulkuneuvojen valmistus. Kasvu oli suurinta paperiteollisuudessa (12,3 %) ja rakentamisessa (5,4 %). Suurimmilla toimialoilla palkkasumman kasvu on hidastunut. Tässä tulee huomioida, että taantuma pudotti palkkasummia voimakkaasti etenkin teollisuudessa. Teollisuuden suurin toimiala metalliteollisuus kasvatti palkkasummaa vuonna noin 6 milj., jonka seuraksena vuoden 2008 tasosta ollaan jäljessä enää noin 10 milj.. Muiden talouden avainlukujen tapaan palkkasumman kasvu hidastui loppuvuoden aikana. Palkkasumman vuosikasvu on ollut Pohjois- Savossa 2000-luvulla tasaista. Poikkeuksena olivat vuoden 2007 ennätyslukemat. Nopean palkkasumman kasvun taustalla ennen tantumaa oli tuntuvien palkankorotusten ja työllisyyden kasvun ohella yritysten liikevaihdon ennätyksellinen taso vuonna 2007 ja hyvä kasvu myös alkuvuodesta Kasvun hidastuminen alkoi hillitä palkkojen kasvua jo vuoden 2008 lopulta lähtien. Kuopion ja Ylä-Savon seuduilla palkkasumma on kasvanut koko maata ja muita Pohjois-Savon seutuja nopeammin pitkän aikavälin seurantajakson aikana. Koillis-Savon ja Varkauden rakennemuutosalueilla kasvu on ollut koko maan kasvua hitaampaa. Lisäksi Sisä-Savossa kasvu on painunut alle koko maan keskiarvon. Teollisuuden osuus palkkasummasta vaihtelee merkittävästi seuduittain. Kuopion seudulla tehdasteollisuuden osuus oli vuonna n. 9 %, Varkauden seudulla 35 % (osuus laskenut n. 8 % v. 2008), Ylä-Savossa 25 %, Koillis-Savossa 20 % ja Sisä-Savossa 19 % koko palkkasummasta. 12

14 Kuopion seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, 2010, 2011, sekä sekä puolivuosittain v.. Palkkasumma (milj. ) muutosprosentti (12 v.) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat ,5 2,6 6,2 3,2 4,6 1,8 Terveys- ja sosiaalipalvelut 397 5,4 1,1 5,9 3,6 5,4 1,9 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 379 5,5 6,6 3,8 1,0 1,8 0,1 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 164 6,1 5,2 10,9 5,6 11,3 0,8 Tukku- ja vähittäiskauppa 161 4,3 1,8 5,5 5,3 6,8 3,9 Teollisuus 160 1,8 0,0 4,7 0,0-0,1 0,1 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 114 3,9 2,7 5,9 4,3 4,0 4,6 Yrityspalvelu (KIBS) 75 6,7 6,7 8,2 2,2 2,9 1,5 Tietojenkäsittelypalvelut 62 5,0 1,1 3,1 2,4 2,2 2,6 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala 61 3,6 5,3 3,4 3,5 5,1 1,7 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 46 4,5 3,4 8,2 4,5 5,5 3,6 Koko metalli 43 4,1 2,1 10,4 0,7-0,3 1,7 Kem., ei-miner.tuotteet, kumi, muovi, lääkeaineet, lääkkeet 37 4,9-0,2 3,8 5,7 6,2 5,2 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 29 5,0-3,7 14,4 1,8 3,5 0,2 Muu teollisuus 27 1,0 7,9 2,4 3,6 2,1 5,4 Elintarviketeollisuus 23 0,1 0,7 6,1-2,3-2,4-2,2 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 21 15,4 1,2 3,2-2,4-3,1-1,7 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 17-2,4-13,9 4,5-3,8-2,6-5,1 Paperin ja paperituotteiden valmistus, painaminen 16 0,5 6,4 6,9 3,3 11,0-3,7 Sähkötekninen valmistus 9 7,7 3,2 12,6 8,5 10,4 6,9 Kuopion seudulla suurimpien toimialojen palkkasummat kehittyivät tasaisesti, joskin pitkän aikavälin keskiarvoa hitaammin. Palkkasummassa Kuopion seudun suurin toimiala on sosiaali- ja terveysala. Kaupan alalla kehitys on ollut kaksi vuotta selvästi keskiarvon yläpuolella. Julkisessa hallinnossa kasvu on hiipumassa ja teollisuudessa kasvu jäi nollaan. Erityisesti metalli- ja konepajateollisuus kärsi taantumasta voimakkaasti, joka näkyi myös lomautusten ja irtisanomisten välityksellä palkkasummatilastoista. Vuonna koko metallialan palkkasumma oli noin 6 milj. alhaisempi kuin vuonna Yrityspalveluiden kasvu on heikkenemässä ja elintarviketeollisuudessa palkkasumma laski suhteessa vuoteen Lääke- ja kemianteollisuudessa tapahtunut kehitys antaa viitteitä, että ala on lunastamassa sille asetettuja tavoitteita. Rakentamisessa on viitteitä siitä, että suuret rakennusprojektit ovat päättymässä, sillä loppuvuonna palkkkasumman kasvu hiipui. Ylä-Savossa mekaanista puuteollisuutta lukuun ottamatta kaikkien toimialojen palkkasumman kehitys oli vuonna positiivinen. Tehdasteollisuuden palkkasummat alkoivat kasvaa vauhdilla loppuvuonna 2010 ja kasvu jatkui voimakkaana myös alkuvuonna viennin ja liikevaihdon voimakkaan kasvun seurauksena. Tämä kasvujakso nosti palkkasumman arvon juuri ja juuri ohi vuoden 2008 tason. Suurin palkkasumman kasvu oli Ylä-Savon kärkialalla eli metalliteolllisuudessa. Metalliteollisuuden ripeä elpyminen johtuu yritysten onnistuneista vientiponnisteluista sekä osaksi myös seudun ja maakunnan suunnitelmallisesta panostuksesta koko teknologiateollisuuden toimialan kehittämiseen. Mekaanisen puuteollisuuden heikko kehitys eri talouden mittareilla on huolestuttavaa kun ottaa huomioon metsissä olevan potentiaalin ja resurssin. Ylä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v , 2010, 2011 ja sekä puolivuosittain v. Palkkamuutosprosentti summa (milj. ) (12 v.) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 579 3,8 4,1 5,4 3,4 5,7 1,1 Teollisuus 147 3,9 6,3 12,6 3,1 7,4-1,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 133 4,8 7,0 2,3 4,1 5,6 2,6 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 83 2,5 3,2 0,4 2,8 3,8 1,7 Koko metalli 79 5,7 8,8 19,5 5,5 10,5 0,7 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja 64 5,1 7,6 20,4 5,5 10,2 0,9 Tukku- ja vähittäiskauppa 51 3,9 2,2 6,9 4,2 5,8 2,5 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 37 3,0 4,0 1,6 3,9 3,9 4,0 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 34 5,3 4,3 8,7 3,0 6,7 0,0 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 29 2,3 6,8 13,3-3,5 2,6-9,2 Elintarviketeollisuus 26 4,2 2,9 0,9 5,0 5,9 4,1 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala 19 2,8 5,1 0,8 3,7 4,1 3,2 Yrityspalvelu (KIBS) 13 4,2 2,5 7,1 2,7 3,0 2,4 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 12 4,0-0,5 3,9 3,5 6,2 0,9 Varkauden seudulla vuonna 2011 alkanut positiivinen kehitys jatkui ja palkkasumma kasvoi kaikilla toimialoilla. Avaintoimialoilla kasvu hiipui kuitenkin loppuvuoden aikana. Koneiden ja laitteiden korjauksen sekä huollon alalla vuosi oli palkkasumman osalta erittäin positiivinen, joskin volyymi on erittäin kaukana vuosituhannen alun huippuvuosista. Suurin kasvu tapahtui sosiaali- ja terveysalallla. Yrityspalvelut ovat vahvistamassa asemaansa merkittävä työllistäjänä. Varkauden seudulla palkkasumma on tällä hetkellä vuoden 2006 tasossa (373 milj. ), kun se oli suurimmillaan vuonna 2008 (412 milj. ). Tärkein syy hidastuneeseen kasvuun on ollut sellu- ja paperiteollisuuden alasajoon liittyneet toimenpiteet, jotka näkyvät palkkasumman kasvun vähenemisenä, heijastuen mm. huollon ja korjauksen aloille ja metalliteollisuuteen. Metalliteollisuuden maltillinen elpyminen on kuitenkin nostamassa palkkasumma lähelle vuoden 2008 tasoa (100 milj. ). Eniten palkkasumma on kasvanut Varkauden suurista toimialoista vuodesta 2001 rakentamisessa, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä kone- ja metalliteollisuudessa. 13

15 Varkauden seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, 2010, 2011, sekä puolivuosittain v.. Palkkamuutosprosentti summa (milj. ) (12 v.) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 391 1,4-4,9 3,4 3,6 5,0 2,2 Teollisuus 139-0,8-12,0 1,0 1,8 3,4 0,2 Koko metalli 89 2,1-8,0 2,0 2,5 3,8 1,1 Metallin, metallituotteiden, koneiden ja laitteiden valmistus 84 2,9-2,8 0,7 2,7 4,3 0,9 Terveys- ja sosiaalipalvelut 59 4,5 2,8 2,7 7,6 8,6 6,5 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 55 1,7 2,7 2,7 3,1 4,1 2,1 Tukku- ja vähittäiskauppa 30 2,3-1,1 1,5 0,3 0,4 0,2 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 28 5,2 0,3 14,4 5,8 14,6-0,8 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 19 2,1 2,4 6,4 2,6 3,0 2,2 Yrityspalvelu (KIBS) 17 5,4-0,9 7,7 6,7 9,1 4,4 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 13-8,4-24,0 5,6 7,0 13,9 0,8 Sahatavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus 13 2,8 4,3 15,3 0,9-0,6 2,4 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala 9 2,0-0,2 9,2 1,6 2,3 0,8 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 2,3 0,5 4,9 2,4 4,1 0,6 Koillis-Savossa palkkasumma on kasvanut vuonna 2007 kaikilla toimialoilla majoitus- ja ravitsemistoimintaa lukuun ottamatta, jossa palkkasumma laski -7 %, kun se on ollut lähes koko 2000-luvun kasvussa. Palkkasumman kasvu oli vuoden aikana parasta teollisuudessa ja rakentamissa. Seudun teollisten toimialojen ja rakentamisen hyvä vire toimialoilla vuonna tuo toivoa seudun yritysten selviämiselle yli rakennemuutoksen. Kartonkiteollisuuden alasajo v lopussa pudotti seudun palkkasumman kasvun maakunnan keskiarvojen alapuolelle. Koillis-Savossa tehdasteollisuus (mekaaninen puujalostus, metalli) oli taantuman aikana v suurissa vaikeuksissa kuten muuallakin maakunnassa, mikä näkyi palkkasumman voimallisena laskuna. Vuonna koko seudun palkkasumma ylitti vuoden jo vuoden 2008 tason (145 milj. ). Koillis-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, 2010, 2011, sekä puolivuosittain v.. Palkkamuutosprosentti summa (milj. ) (12 v.) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 153 2,9 3,7 3,9 6,4 7,6 5,2 Teollisuus 32 1,9 0,0 23,3 21,1 27,0 15,3 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 26 2,0 3,5-4,3 1,7 1,7 1,6 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 11 9,0 3,7 10,5 13,1 18,6 8,9 Kuljetus, varastointi, posti- ja teleliikenne ja kustannustoiminta 10 4,9 15,8 4,7 2,2-0,2 4,5 Tukku- ja vähittäiskauppa 10 2,5 2,6 0,6 2,2 0,5 3,8 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6 3,1 2,8-0,4-7,0-8,3-5,7 Sisä-Savossa palkkasumman kasvun veturina toiminut rakentaminen hiipui vuonna. Tehdasteollisuuden palkkasumma kasvoi n. 2,4 %, jääden hieman vuoden 2011 kasvusta. Seudun vientiteollisuuden vähyydestä johtuen taantuma ei näkynyt samalla tavalla alueen palkkasummatilastoista. Metalliteollisuus on alueella varsin pientä, mutta taantuman vaikutus heijaustui siihenkin, mutta hieman myöhemmin kuin muilla seuduilla ja alan palkkasumma kääntyi kasvuun vasta vuonna Palveluiden osalta on huolestuttavaa, että kaupan palkkasumma laski -7,6 %, kun se on ollut kasvussa koko 2000-luvun. Julkishallinnon keskittämis- ja tehostamistoimet näkyvät alan palkkasummakehityksessä. Sisä-Savon seutukunnan aluetalouden suurimpien toimialojen palkkasumma v. (milj. ) ja palkkasumman muutos/vuosi % v. 2001, 2010, 2011, sekä puolivuosittain v.. Palkkasumma (milj. ) muutosprosentti (12 v.) (1-6) (7-12) Kaikki toimialat 111 3,1 2,5 0,9-1,4-0,6-2,2 Teollisuus 21 3,6-2,4 3,5 2,4 3,5 1,3 Julkinen hallinto, koulutus ja muut palvelut 20 2,4 3,3 1,8 0 1,1-1 Tukku- ja vähittäiskauppa 9 3,4 4,2 7,1-7,6-7,3-7,8 Rakentaminen + ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 9 6,5 1,8 10,4-0,2 3,6-3,5 Koko metalli 6 5,8-9,9 16,1 6 7,6 4,4 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 3 3,6 3,9 0,8 0,2 0,1 0,3 14

16 15

17 1.4 Työvoimavarat ja työllisyys nousuaan tasaisesti noin puolen prosenttiyksikön verran lähivuosien aikana. Maan keskiarvoa vauhdikkaampi työttömyyden alenema kääntyi työttömyyden nousuksi lopussa Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savon TEtoimistoissa vuonna keskimäärin eli 11,0 % työvoimasta. Työttömien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 1,2 %. Työttömyys aleni edelliseen vuoteen verrattuna hyvin nopeasti aina syyskuulle saakka. Uuden taantuman vaikutukset nostivat vuoden lopun työttömyyttä vajaan 10 prosentin nousuvauhtiin. Lomautusten määrä on tasaantui alkuvuonna, ollen kuitenkin koko ajan ns. normaalisuhdannetta korkeammalla tasolla. Vuoden loppua kohden lomautusten määrä nousi hyvin voimakkaasti uudelleen. Kokonaisuudessaan Pohjois-Savon työttömyyden kehitys oli vuonna selvästi valtakunnan keskiarvoa parempaa. Pohjois-Savon muuta valtakuntaa positiivisempaan työttömyyskehitykseen on vaikuttanut mm. suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, alueelle kohdistuneet merkittävät rakennushankkeet sekä kaupan alan voimakas kasvu. Varkauden seudun työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu poikkeaa selvästi muun maakunnan kehityksestä. Alkuvuoden hyvä kehitys näkyi Pohjois-Savon työllisyysasteen hyvin voimakkaana paranemisena. Työllisyysaste nousi lähes kaksi prosenttia 65.4 %:iin (+ 1,8 %). Koko maan luku oli 69,0 % (+ 0,4 %). Muualla Itä- Suomen alueella työllisyysaste joko laski tai pysyi ennallaan. ETLAn alueellisen ennusteen mukaan Pohjois-Savon työllisyysaste nousisi edelleen kuluvana vuonna 65,9 prosenttiin. Työllisyysasteen ennustetaan jatkavan Rakennetyöttömien määrä alentui noin kolmanneksen, mutta kääntyi taantuman seurauksena uudelleen selvään kasvuun. Lisäys oli voimakkainta vuosien välillä, jolloin kasvua oli lähes neljännes. Vuonna rakennetyöttömyyteen laskettavien määrä pysyi ennallaan. Rakennetyöttömiä on yli puolet kokonaistyöttömyydestä (n. 7100). Työttömistä työnhakijoista iso osa edustaa edelleen ammatteja, joista on hyvin vähän tai ei lainkaan kysyntää työmarkkinoilla. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työttömyyden kehitys muuttui hyvin epätasaiseksi vuoden aikana. Työttömyys kasvoi yli 60-vuotiaiden osalta, vuotiaiden sekä nuorten alle 25-vuotiaiden osalta. Loppuvuoden suhdannetilanne vaikutti työmarkkinoille heikosti integroituneiden ryhmien, kuten nuorten ja ulkomaalaisten työttömyysasteen selvään nousuun. Lomautukset kohdistuivat puolestaan voimakkaasti vuotiaisiin. Työllisyyden koheneminen alkamassa aikaisintaan syksyllä, jos suhdanteet odotusten mukaisia Heikentyneen suhdannetilanteen aiheuttamana työllisyyden myönteinen kehitys pysähtyi ja kääntyi eritoten lomautusten vauhdittamana negatiiviseksi. Jatkonäkymät ovat edelleen hyvin epävarmat, mutta talouskasvun odotetaan kääntyvän seuraavan vuoden aikana. Runsas eläkkeelle siirtyminen ja työvoiman tarjonnan väheneminen alentavat työttömyyttä hitaassakin talouskasvussa. 16

18 Työvoiman saatavuudessa ongelmat lisääntyivät, tilanne tasoittunee vuonna 2013 Alkuvuonna parantunut suhdanne näkyi nopeasti lisääntyneinä rekrytointiongelmina. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen mukaan rekrytointiongelmista kärsi Pohjois-Savossa n. 33 prosenttia rekrytointeja tehneistä yrityksistä. Nousua edelliseen vuoteen oli 6 prosenttiyksikköä. Vuonna oli avoimia paikkoja TE-toimistoissa tarjolla 1 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Paikkojen määrä kasvoi alkuvuodesta hiipuen muun työllisyyskehityksen myötä kohti loppuvuotta. Paikkojen määrä aleni erityisesti teollisuuden alalla. Reipasta nousua paikkojen määrissä oli erityisesti palvelutyössä, jossa kasvua oli yli 20 %. Rekrytointiongelmat koskevat toistaiseksi vain muutamia ammattiryhmiä. Pahimpia ongelmia työvoiman saatavuudessa on ollut lähinnä mm. hoitoalalla sairaanhoitajista ja lääkäreistä sekä kirjanpitäjistä ja puhelinmyyjistä. Työvoiman kysynnän lähtiessä kasvuun on oletettavaa, että rekrytointiongelmat alkavat kasvaa erityisesti alueilla, joissa koulutetun työvoimareservin määrä on vähäisempi. Alat, joissa työvoimaa olisi ollut eniten tarjolla, kärsivät entiseen tapaan kysynnän puutteesta. Poistuma työvoimasta pysyy runsaana lähivuodet, mikä osaltaan pitää yllä työpaikkojen tarjontaa. Talouskasvun voimistuessa ja eläkkeelle siirtymisen jatkuessa työvoiman riittävyys kasvaa todelliseksi ongelmaksi pienissä Pohjois-Savon kunnissa, joissa uutta työvoimaa ei juuri tule työmarkkinoille. Muuttotappion ja eläkkeelle siirtymisen seurauksena väestön ikä- ja koulutusrakenne vinoutuvat yhä enemmän, jolloin kysyntä ja tarjonta kohtaavat yhä harvemmin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvätkin eri tavoin Kuopion seudulla ja muualla maakunnassa. Seudullisesti työvoiman saatavuusongelmien ennakoidaan kohdistuvan ensimmäiseksi Ylä-Savon seutukunnalle. 17

19 Väestö, työttömyys, työvoima ja muuttoliike kokonaisväkiluku Pohjois-Savossa nettomuutto (sis.siirtolaisuuden) * syntyneiden enemmyys työttömyysaste % (Työministeriö) 15,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,3 10,1 9,7 12,4 11,8 10,4 10,7 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 59,8 60,4 61,6 62,1 63,3 63,8 62,5 64,7 62,2 63,7 63,6 65,4 työttömät (Työministeriö) muutos ed. vuosi muutos % / vuosi -4,3-8,9-4,9-1,9-4,4-8,8-10,9-5,2 28,0-4,5-10,1 1,4 työvoima (TK/työvoimatutkimus) työllinen työvoima (TK/työvoimatutkimus) Koko maan työttömyysaste % (Työministeriö) 11,7 11,3 11,1 11,1 10,6 9,5 8,2 7,6 9,8 10,0 9,1 9,4 työttömyysaste % (TK/työvoimatutkimus) 9,1 9,1 9 8,8 8,4 7,7 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 työllisyysaste (TK/työvoimatutkimus) 67,7 67,7 67,3 67, ,9 69,9 70,6 68,3 67,8 68,6 69,0 * ennakkotieto 18

20 2. Pohjois-Savon kehityskuva 2.1 Maakuntien vertailu 2011 ja 1-9/ Liikevaihto Vienti Liikevaihdon ja teollisuuden viennin kehityskuvioissa maakunnat on järjestetty vuoden tammisyyskuun muutosten mukaan (suurin muutos ylimpänä), sillä TEM:n valtakunnalliset vertailutiedot eivät vielä ulotu koko vuodelle. Vuoden tammi-syyskuussa yritysten liikevaihto kasvoi Pohjois-Savossa 5,1 % vauhtia. Kasvu oli ajanjaksolla maakunnista nopeinta yhdessä Varsinais- Suomen kanssa. Teollisuuden vienti kasvoi tammi-syyskuussa Pohjois-Savon alueella 14,1 %, mikä on selvästi valtakunnan keskimääräistä tasoa parempaa. Kasvu oli suurinta maakuntien välisessä vertailussa. Vuonna 2011 kasvu oli neljänneksi nopeinta. Yllä olevan kuvaajan vertailutiedot koko maasta ovat tammisyyskuun ajalta, joten lukemat eriävät hieman koko vuoden lukemista (vrt. edellisten lukujen tilastot/ taulukot). Pohjois-Savo on 2000-luvulla kyennyt parantamaan suhteellista asemaansa maakuntien joukossa kasvun huippuvuosien ansiosta ja vuodet 2011 ja vahvisti tätä asemaa. 19

21 2.2 Toimialojen kehitys v ja v. 20

22 21

23 22

24 2.3 Toimialojen trendit v joulukuu Seuraavat Tilastokeskuksen laskemat toimialojen trendikuvaajat esittävät toimialojen liikevaihdon, palkkasumman ja viennin trendinomaista kehitystä. Kuukausitason indeksit on tilastollisesti tasoitettu trendikuvaajaksi. Osa kuviosta on laadittu itse, sillä tilastokeskuksen valmiskuvioissa ei ollut koko maan tietoja. Nämä kuviot poikkeavat hieman ulkoasultaan muista, eli aikajanoissa on kuukausiviivat. Vuoden 2005 keskiarvo on indeksiarvo 100. Vuosien joulukuu välisenä aikana yli 100 indeksiarvot merkitsevät vuoden 2005 tason ylitystä, alle 100 menevät arvot taas alittavat vuonna 2005 vallinneen tason. Joidenkin kuvaajien osalta vuoden 2005 indeksiarvo jää alle/ on yli 100. Tämä koskee etenkin toimialoja, jotka ovat suhdanneherkkiä ja joissa tilauskannat vaihtelevat kuukausittain. Näihin kuvioihin tulee suhtautua varauksella. Seuraavassa on listaus niistöä kuvaajista, jotka ali/yliarvioivat Pohjois-Savon kehitystä: - Pohjois-Savo ja koko maa; liikevaihto (teollisuus) - Pohjois-Savo ja koko maa; liikevaihto (paperin ja paperituotteiden valmistus jne.) - Pohjois-Savo ja koko maa; liikevaihto (metallin, metallituotteiden jne. valmistus) - Pohjois-Savo ja koko maa; liikevaihto (koko metalli) - Pohjois-Savo ja koko maa; vienti (teollisuus) - Pohjois-Savo ja koko maa; vienti (paperin ja paperituotteiden valmistus jne.) - Pohjois-Savo ja koko maa; vienti (metallin, metallituotteiden jne. valmistus) - Pohjois-Savo ja koko maa; vienti (koko metalli) - Pohjois-Savo ja koko maa; palkkasumma (koko metalli) 23

25 24

26 25

27 26

28 27

29 28

30 29

31 30

32 31

33 Liite Aluetalouskatsauksen liikevaihtoa, vientiä ja palkkasummia koskevat tiedot on toimittanut Tilastokeskus, asiakaskohtaisena tietopalveluna. Tietoja ja kuviota on tarkasteltu ja muokattu edelleen Pohjois- Savon liitossa. Työvoimaa ja työllisyyttä kuvaavat tiedot on saatu Pohjois-Savon ELY-keskukselta. Ajankohtaisten suhdanteiden kuvauksessa pääpaino on vuoden tiedoissa em. liikevaihdon, viennin ja palkkasumman osalta luvun seurantakauden vuosimuutosten keskiarvot on laskettu erillisen laskukaavan mukaan, jossa tarkastellaan mm. ajanjakson alun ja lopun kesimääräistä vuosimuutosta. Puolivuosittaiset muutostiedot (%) pohjaavat neljännesvuosittaisiin muutosprosentteihin, jotka on laskettu vertaamalla neljännesvuosisummia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin. Loppuvuoden tiedot ovat siis suuntaa antavia ja voivat myös tarkentua myöhemmin. Tämän hetken näkymien mukaan Pohjois-Savossa on ollut taantuman jälkeen hyviä kasvun vuosia. Liikevaihdon kasvun ja viennin osalta kasvu on ollut aivan maakunnan kärkitasoa. Seutujen elinkeinorakenteen eroista johtuen, osa seuduista on noussut taantumasta hitaammin, mutta rakennemuutosalueet ovat myös päässeet kasvu-uralle. Tiedot yleisestä talouden kehityksestä ja maakunnan tiedot loppuvuodesta antavat kuitenkin epävarman kuvan vuodesta Tilastollinen informaatio on vuosien saatossa lisääntynyt määrällisesti ja parantunut laadullisesti, mutta nykyisen kaltaisissa voimakkaiden muutosten taitekohdissa pitkien aikasarjojen saatavuuteen ja historialliseen kehitykseen perustuvien ennusteiden käyttökelpoisuus joutuu koetukselle. Tilastokeskuksen uuden toimialaluokituksen käyttöönotto suhdannetilastoissa vaikeuttaa aluksi jonkun aikaa pitkien aikasarjojen vertailtavuutta. Tulevien vuosien aikana vertailtavuus paranee, kun luokitukset pysyvät samoina. Koska kyseessä on katsaus suhdanteisiin tilastollisen tiedon valossa, tulevat tiedot vielä täsmentymään ja myös muuttumaan joiltain osin seuraavien vuosien aikana. Yritysten liikevaihdon ja viennin kasvun elpymisen voimakkuutta eri toimialoilla voidaan aluetalouskatsauksessa käytettävissä olevalla aineistolla arvioida pääpirteittäin (ainoastaan suurimmat toimialat) seuraavan kerran alkusyksystä 2013 sekä tarkemmin seuduittain ja toimialoittain vuoden kuluttua keväällä. Työllisyydestä ja väestönmuutoksista saadaan tietoja kuukausittain, jotka ELY-keskus ja Pohjois- Savon liitto julkaisevat säännöllisesti. Lisätietoja antavat: Pohjois-Savon Liitto Koljonniemenkatu 2, PL Kuopio aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen teemu.juntunen(at)pohjois-savo.fi puh tai aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen jari.jaaskelainen(at)pohjois-savo.fi puh Pohjois-Savon ELY-keskus Kallanranta 11 PL 2000, Kuopio strategiapäällikkö Juha Kaipiainen juha.kaipiainen(at)ely-keskus.fi puh tai ylijohtaja Kari Virranta kari.virranta(at)ely-keskus.fi puh