Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat. Diaarinumero. Puhelinnumero

Transkriptio

1 Projektin nimi : Polkuja Sosiaalityöntekijäksi 2014 (POIMU) Euroopan unioni Euroopan sosiaatirahasto ESR -PROJ EKTIHAKEM US Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viranomaisen merkintöjä Sa a um i s vm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Keskeneräinen 1. VIRANOMAINE N, JOLLE HAKE MUS OSOITETAAN Hä m een elinke i n o -liikenn e- ja ym päristökeskus Toiminta-ala: TEM:n hallinnonala, työvoimapolitiikka 2. PROJEKTI. JOLLE HAE T A AN RAHOITUST A Projektin nimi Polkuja Sosiaali öntekijäksi 2014 ( POIMU) Ohjelma Ohjelman osio Toimintalinja Projektityyppi Manner-Suomen ESR-ohjelma Valtakunnallinen osio 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä s 'ä misen ehkäiseminen Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä Päät is äivämäärä PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Haki'aor anisaation nimi Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos Or anisaatio i Kunta h mä Y-tunnus Lähiosoite Saimaankatu 18 B Puhelinnumero Postinumero Postitoimipaikka Lahti Faksinumero IBAN F BIC DABAFIHH Pankki hte s Danskebank Tilinumero Web-osoite www. hsote.verso Projektin vastuuhenkilön nimi Kirsi Kuusinen-James Asema organisaatiossa kehittämis äällikkö Sähköp ostiosoite kirsi.kuusinen-'l a mes hsote.fi Puhelinnumero Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Pirjo Teräväinen Asema organisaatiossa toimistosihteeri Sähköpostiosoite irjo.1.teravainen hsote.fi Puhelinnumero Pro' ekti äällikön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Seuranta hd shenkilön nimi Sähkö ostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Kirsi Kuusinen-James Sähkö ostiosoite kirsi.kuusinen-james hsote.fi Puhelinnumero v. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 1 / 1 5

2 Hakemusnumero: Projektikoodi: 4. HAKIJAORGANISAAT ION JA YHT E IST YÖT AHOJE N KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana useampi osatoteuttaja 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Kuntien edustajia Palmenian edustaja/ HY:n edustaja Lainkin edustaja Kohderyhmän edustaja Rahoittajan edustaja Verson edustaja Avoimen yliopiston/ Kesäyliopiston edustaja 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR ) rahoitetut projektit Sosiaalialan työelämälähtöinen kehittäminen, ESR Tampereen Praksis, ESR (Projektikoodi S11923) 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNT ÄLÄHT ÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Projektilla pyritään vaikuttamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien naisten tilanteeseen työmarkkinoilla mahdollistamalla heille pätevyyden hankkiminen, jotta he voivat saada vakituisen työn ja edetä urallaan. Taustalla on myös valtakunnallinen pula pätevistä (kelpoisuuslain 272/ :n mukaisista) sosiaalityöntekijöistä. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on suurta, sillä muodollisesti pätevien hakijoiden puuttuessa sosiaalityöntekijöiden vakansseja täytetään enintään vuodeksi kerrallaan ilman pätevyyttä olevilla työntekijöillä. Työntekijöiden jatkuva vaihtuminen rasittaa sekä palvelun saajia, jo viroissaan olevia päteviä sosiaalityöntekijöitä, työnantajia sekä myös yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Sosiaalityöntekijän työnkuvaan liittyy keskeisesti toimivalta- ja vastuukysymykset. Epäpätevien sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus heikentää asiakastyön laatua ja edellytyksiä tehdä suunnitelmallista sosiaalityötä. Pätevät sosiaalityöntekijät rasittuvat työssään, koska uusien työntekijöiden perehdytys vie aikaa ja kaikkia tehtäviä ei voida siirtää epäpäteville. Lisäksi tuleva eläkkeelle siirtymisestä johtuva työvoimapula tulisi sosiaalipalveluissa ennakoida jo nyt ja varmistaa työvoiman saatavuus jatkossa. TEManalyysin (43/2012) mukaan sosiaalialalla on keskimääräistä vanhempi työvoimarakenne ja sosiaalityöntekijöiden eläkepoistuma v mennessä on 48 %. Hanke tarjoaa mahdollisuuden myös ikääntyneemmille työntekijöille kouluttautua työelämän ohessa. v. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 2/15

3 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Sosiaalialan osaamiskeskus Verso selvitti marras-joulukuussa 2012 sosiaalihuollon henkilöstön määrää ja kelpoisuutta Päijät-Hämeessä ja alueella vain noin joka kolmas sosiaalityöntekijä on muodollisesti pätevä. Tästä syystä määräaikaisten sosiaalityöntekijöiden määrä alueella on noin 60 %. Määräaikaisten työntekijöiden määrä on yli kaksi kertaa suurempi kuin valtakunnassa keskimäärin (Sosiaalityöntekijöiden valtakunnallinen tilanne ) ja epävarmat, maksimissaan vuoden kestävät työsuhteet, aiheuttavat niissä toimiville naisille katkoksia työsuhteisiin sekä esteen edetä uralla. Pätevöitymishalukkuutta selvitettiin kyselyllä aikaisemmin ja se on runsasta. Maaliskuussa 2013 Päijät-Hämeen työttömyysaste oli verkkotietokeskuksen mukaan 13,7 % ja koko maassa 11,1 %. Työttömyys vaikuttaa osaltaan myös sosiaalipalvelujen tarpeeseen. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste nousi Päijät-Hämeessä 1,5 prosenttiyksikköä. Sosiaalityön pitäisi pystyä vastaamaan työttömyyden haasteisiin. THL:n tilastoraportin (29/2011) mukaan lastensuojelussa koko maassa uusien kiireellisten sijoitusten määrä vuonna 2010 kasvoi 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lastensuojelun avohuollon asiakkuudet ovat vuosi vuodelta kasvaneet, samoin uusien asiakkaiden määrä. Kun suhteutetaan vastaavaan väestöön vuotiaiden kohdalla, Päijät-Hämeessä tehtiin vuonna 2010 lastensuojeluilmoituksia 5,7 %, kun koko maan tasolla vastaava luku oli 5,3 %. 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Mukana valmistelussa ovat olleet hakijana toimivan sosiaalialan osaamiskeskus Verson lisäksi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sekä Lahden ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma (myöhemmin LAMK). Lahden Palmenian kanssa on keskusteltu yhteistyöstä mm. hankkeen linkityksen Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden / sosiaalityön oppialaan, jonka kanssa Palmenialla on kumppanuussopimus. Lisäksi Palmenian kanssa on keskusteltu työpaikkaohjaajien koulutuksen järjestämisestä. Yhteistyöstä työpaikkakouluttajien koulutuksen sisällön laatimiseksi on puhuttu myös LAMK:in kanssa, koska sosiaalityöntekijät ohjaavat usein myös sosionomien ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tekevien sosionomien harjoittelua ja työhön perehdyttämista ja intressi ohjauksen laadun kehittämiseen on yhteinen. 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yri tyst en tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Kaikki Päijät-Hämeessä sosiaalityön palveluja järjestävät kunnat/ yhteistoiminat-alueet (Lahti, Heinola, Aava ja Oiva) ovat varmistaneet osallistumisensa projektiin. Projektin ensisijainen kohderyhmä koostuu seuraavista ryhmistä: - sosionomi (AMK) epäpätevät sosiaalityöntekijät, joilla avoimen yliopiston opintoja ja suunnitteilla yliopisto-opinnot - toisen alan epävarmassa työmarkkina-asemassa olevat maisterit (oma opintopolku sosiaalityön v. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 3 / 1 5

4 maisteriopintoja suunnitteleville) - muodollisesti pätevät sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaavat, jotka ovat palaamassa muista työtehtävistä sosiaalityöntekijöiksi. (ajankohtaisen tiedon täydennyskoulutus) Vuoden 2012 lopussa selvitettiin, kuinka moni alueella sosiaalityöntekijänä ilman kelpoisuutta toimivista henkilöistä on suorittanut tai suorittamassa sosiaalityön perun- ja aineopintoja. Perusopinnon sai keväällä valmiiksi 19 alueen työntekijää ja aiemmin perus- ja aineopintoja suorittaneita on noin 15. Muiden alojen maisterikoulutuksen käyneitä ei ole erikseen kartoitettu, mutta yhteydenottojen perusteella heitä on Muodollisesti pätevien ja sosiaalityöhön paluuta tekevien määrää ei ole tässä yhteydessä kartoitettu, heitä arvellaan olevan vajaa 5 henkilöä. 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Sosiaalityö on naisvaltainen ala, jossa määräaikaiset työsuhteet estävät työuralla etenemisen ja siten myös alan palkkakehityksen. Hankkeen avulla on mahdollisuus edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Pätevöitymisen myötä työntekijöille avautuu mahdollisuudet edetä uralla ja etenemisen kautta myös sitoutuminen alalle on todennäköisempää. Sitoutumisen ja pitkän työkokemuksen myötä erityisosaaminen lisääntyy, kun työntekijällä on mahdollisuus keskittyä tiettyyn osaamisalueeseen ja kehittää omaa työtään. KOulutus mahdollistaa naisten etenemisen urapolulla myös jatko- ja asiantuntijatehtäviin. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Projektin taustalla on muodollisesti epäpätevien työntekijöiden tarve saada pätevyys ja sitä kautta vakituinen työ sekä edetä urallaan. Taustalla on lisäksi kuntien tarve saada muodolllisesti päteviä sosiaalityöntekijöitä, jotka voivat tuottaa asiakkaille lainmukaiset ja laadukkaan palvelut. Aiheesta on keskusteltu useiden epäpätevinä sosiaalityöntekijöinä toimivien työntekijöiden kanssa, jotka kokevat epävarmuutta joutuessaan hakemaan uudelleen tehtäväänsä joka vuosi ja valmistautuessaan aina työn päättymiseen. Lisäksi pätevien sosiaalityöntekijöiden vähäisyyden aiheuttamasta tilanteesta on keskusteltu kaikkien alueelle sosiaalipalveluja tuottavien toimijoiden kanssa. Projektista hyötyvät suoraan siis muodollisesti epäpätevät työntekijät sekä heidän työnantajansa ja välillisesti sosiaalityön asiakkaat sekä sidosryhmät. 6. PROJEKTIN T OT E UT US ALUE JA KOHDE RY HMÄN KUV AUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Ylimaakunnallinen projekti Maakunnat Päijät-Häme Seutuk unnat Lahden Kymenlaakso Kouvolan v. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 4 / 1 5

5 K u n n a t Asikkala Hollola Iitti Kärkölä Nastola Padasjoki Hartola Heinola Hämeenkoski Lahti Orimattila Sysm ä 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Ilman muodollista pätevyyttä sosiaalityöntekijöinä Päijät-Hämeessä ja Peruspalvelukeskus Aava - liikelaitoksen alueeseen kuuluvassa litissä toimivat työntekijät 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Sosiaalityön asiakkaat Työntekijöiden työnantajat ja Työyhteisön muodollisesti pätevät työntekijät Sosiaalityön sidosryhmät (kuten työvoimahallinto, Kela jne.) Sosiaalialan koulutusta antavat oppilaitokset 6.4 Projektiin mukaan tulevien vritvsten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai yli 2 Yhteensä Projektiin mukaa n tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Peruspalveluksekus Aava-liikelaitos, Heinola, Lahti, Oiva Päijät -Hämeen sosiaali - ja terveysyhtymä v. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 51 15

6 Hakemusnumero: Projektikoodi: 6.6 Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltvinä. Työssä Yrittäjiä Työttömiä Työmarkkinoiden Työmarkkinoiden Yhteensä olevia ulkopuolella ulkopuolella koulutuksessa muusta syystä olevia olevia Yhteensä joista naisia PROJE KT IN T AVOITTEET, T ULOKSE T JA VAIKUT UKSE T 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? Projektin avulla heikossa työmarkkina-asemassa olevat naiset voivat pätevöityä ja sen myötä saada vakituisia virkoja tai toimia ja edetä urallaan. Projekti nostaa Päijät-Hämeen korkeakoulutuksen määrää ja vastaa pätkätyön tuomiin haasteisiin työmarkkinoilla. Pätevän ja vakituisen henkilöstön myötä projekti vastaa vaikuttaa siihen, että päijäthämäläisten sosiaalityön asiakkaiden palvelujen tarpeeseen pystytään vastaamaan laadukkaamminja suunnitelmallisemmin. Pätevien, vakituisten työntekijöiden lisääntyminen mahdollistaa myös pitkäjänteisemmän yhteistyön sosiaalityön sidosryhmien kanssa. Projektin tuloksena syntyy pysyvä alueellinen tukirakenne määräaikaisissa työsuhteissa olevien ja sosiaalityöhön kouluttautuvien opiskelijoiden tueksi yhteistyössä kuntatyönantajien, opiskelijoiden, Lahden ammattikorkeakoulun, yliopistojen ja avoimen yliopiston kanssa. Tukirakenne huomioi sekä muodollista pätevyyttä tavoittelevien naisopiskelijoiden että heidän työnantajiensa erilaisia osaamisen lisäämisen tarpeita ja alueellisen tiedon tuottamisen tarpeen näkökulmia (esim. opinnäytetöiden sitomista alueella kehitettäviin uusiin työtapoihin tai projekteihin). Käytännössä tuki on opiskelijoille sekä informatiivista että sosiaalista tukea ja työpaikkaohjaajien kouluttamista ohjausosaamisen lisäämiseksi. Projekti parantaa pätevien ja osaavien työntekijöiden avulla naisvaltaisen alan asemaa ja sen myötä myös alan vetovoimaa ja kilpailukykyä. 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa pro j ekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joihin työllistyy naisia 0 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä pro jekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 v. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 6/15

7 Hakemusnumero : Projektikoodi: 7.4 Mi tkä ovat projektin laadulliset va i kut ukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Opiskelijat; apua ja tukea omalla asuinalueella monimuotoisesti ja jokaisen henkilökohtaiset tilanteet huomioon ottaen. Projektin myötä opiskelijat saavat tukea maisterintutkinnon suorittamiseen. Pätevyyden myötä määräaikaisissa työsuhteissa olevat työntekijät voivat saada vakituisia virkoja ja edetä urallaan. Vaikutuksia arvioidaan seuraamalla osallistujien opintosuoritusten kertymistä. Kuntalaiset; pätevät ja pysyvät työntekijät mahdollistavat asiakkaille ammattitaitoisen, tarpeisiin vastaavan, oikea-aikaisen sekä tasa-laatuisen avun ja tuen. Asiaa arvioidaan keräämällä asiakkailta palautetta. Kuntatyönantaja; ammattitaitoinen arvio tarpeesta ja suunnitelma sosiaalipalvelujen järjestämisestä tuo kunnalle taloudellista säästöä pitkällä aikavälillä, kun resurssit kohdennetaan ja oikein. Kunnat arvioivat tämän vaikutuksen toteutumista. Työpaikkojen pätevät sosiaalityöntekijät; pätevien (pääsääntöisesti nais)sosiaalityöntekijöiden työpaine hellittää työntekijöiden vaihtuvuuden vähetessä ja tämä tukee työntekijöiden työssä jaksamista. Projektissa lisätään pätevien työntekijöiden ohjausosaamista, jonka myötä he saavat työkaluja vastata opiskelijoiden harjoitteluista ja uusien työntekijöiden perehdyttämisistä. Opiskelijoiden työhön liittyvät opinnäytetyöt lisäävät koko työyhteisön osaamista. Osallistujat ja työnantajat arvioivat työpaikkakoulutusta. Sidosryhmät: työntekijöiden pysyvyys parantaa yhteistyön edellytyksiä, jota arvioidaan verkostoissa. 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Projekti edistää alueella määräaikaisissa työsuhteissa naisvaltaisella alalla työskentelevien kouluttautumista ja sen myötä pätevyyden ja vakituisen työsuhteen saamista. Tämän vuoksi heikossa työmarkkina-asemassa olevien naisten työmarkkina- asema kohenee ja tarve siirtyä/ matkustaa työn perässä vähenee. Lisäksi Päijät- Häme on mahdollista nähdä kilpailukykyisenä alueena. Hanke vahvistaa korkeamman asteen koulutusta jatutkimusta Päijät-Hämeen alueella. Sosiaalityön asiakkuudet voivat kestää vuosia ja ammattitaitoinen arvio palvelutarpeista on taloudellisesti kannattavaa. Koulutuksessa otetaan huomioon myös työelämän tämänhetkiset tarpeet ja suunnataan tutkimusta näiden tarpeiden mukaisesti. Projektin tuloksena on syntynyt Päijät-Hämeeseen sosiaalityöntekijän kelpoisuuden saamista helpottava tukirakenne. Tukirakenne luodaan projektin aikana ja se jatkaa sosiaalialan osaamiskeskus Verson koordinoimana toimintana projektin jälkeen kooten yhteen sosiaalialan opiskelijoita, päteviä sosiaalityöntekijöitä, sosiaalityön asiakkaita, työnantajia sekä alan koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavia tahoja yhteisiin keskusteluihin sekä alan kehittämiseen (Praksis- malli). v. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 7 / 1 5

8 Hakemusnumero : Projektikoodi: Projektin nimi : Polkuja Sosiaalityöntekijäksi 2014 (POIMU) 7.6 Kuinka monta tutkintoa pro j ektissa suoritetaan? Tavoite 0 kpl 1joista naisten tutkintoja 0 i i 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Projektin keskeinen toimenpide on mahdollistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien naisten sosiaalityön maisterintutkinnon suorittaminen. Tätä tavoitetta varten luodaan alueelle tukirakenne, joka sisältää: pienryhmäohjausta, luentoja, työssäoppimisjaksoja, ohajausosaamisen kehittämistä, tarvittavien opintojen järjestämistä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kuten avoimen yliopiston kanssa sekä opinnäytteeseen liittyvän tutkimusten teon tukemista. Oppilaitosten ja työpaikkojen toimivan yhteistyön kautta opetusta on mahdollista kehittää monipuolisen reflektoinnin kautta vastaamaan ajankohtaisiin työelämän haasteisiin. Opiskelijoiden laadukasta harjoittelua ja pätevien työntekijöiden työssäjaksamista tukevana tavoitteena järjestetään alueella työpaikkaohjaajien koulutus. 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet ( opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma Projektissa luodaan alueellinen tukirakenne sosiaalityöhön kouluttautuvien opiskelijoiden tueksi yhteistyössä kuntatyönantajien, opiskelijoiden, Lahden ammattikorkeakoulun, yliopistojen ja avoimen yliopiston kanssa. Tukirakenne huomioi sekä muodollista pätevyyttä tavoittelevien naisopiskelijoiden että heidän työnantajiensa erilaisia osaamisen llisäämisen tarpeita ja alueellisen tiedon tuottamisen tarpeen näkökulmia (esim. opinnäytetöiden sitomista alueella kehitettäviin uusiin työtapoihin). Käytännössä tuki on opiskelijoille sekä informatiivista että sosiaalista tukea ja työpaikkaohjaajien kouluttamista. informatiivinen tuki: tietoa erilaisista mahdollisuuksista opiskella aikuisopiskelijana työn ohessa (aikuisopintoraha, opintovapaa, osa-aikatyö, verkko-opinnot, Päijät-Hämeen yhteistyöoppilaitokset eri yliopistojen kanssa) yhteistyössä Opin Ov Päijät-Hämeen kanssa tietoa kootusti tulevista kursseista Päijät-Hämeessä liittyen sosiaalityön opintoihin tietoa yliopistojen korvaavuuskäytännöistä yleisesti paikka, missä kysyä ja jakaa tietoa (verkkosivut?) Sosiaalinen tuki: vertaistukea (lähitapaamisia, verkkoyhteisö; matalan kynnyksen paikka kysyä) vinkkejä, apua, kimppakyytejä ryhmien muodostaminen Päijät-Hämeessä (opintopiirit, ryhmätentit jne. mahdollisiksi) Linkki työelämään: tietoa käytännön työharjoittelupaikoista v. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 8 / 1 5 Tulostettu :18:01

9 työelämälähtöisiä opinnäytetyön aiheita 8.3 Osallistujien henkilökoulutus - ia henkilötvöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Tukityöllistä mis äivä Ohjaus- tai konsultointipäiviä henkilö Muita Yhteensä ö äiviä Yhteensä Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan projektin päättymisen jälkeen? Tukirakenne jatkaa hankkeen päättymisen jälkeen mm. siten, että opiskelijoiden verkostoitumis- ja tiedonsaantimahdollisuuksia jatketaan. Työpaikkaohjaajat jatkavat seudullisena verkostona keskinäisen jakamisen ja tuen saannin paikkoina ja vuoropuhelussa oppilaitosten suuntaan mm. koulutuksen ja harjoittelun kehittämisen areenoina. Vastuun tukirakenteen jatkumisesta ottaa sosiaalialan osaamiskeskus Verso yhteistyökumppaninaan alueen kunnat/ yhteistoiminta-alueet. 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2014 Tammi- helmikuu 2014 Aloitusseminaari, johon osallistujia kutsutaan kuntien yhdyshenkilöiden sekä tiedotteen avulla, kohderyhmän ja kuntatyönantajien odotusten (mm. osaamisen lisäämisen osalta) tarkennus Helmi- maaliskuu 2014 yksilölliset kartoitukset mukaan lähtevien sosiaalityön ja muiden yliopistoopintojen määrästä ja henkilökohtaiset toiveet opintojen painotuksesta ja etenemisaikataulusta Huhtikuu yhteenveto mukaan lähtevien työntekijöiden opiskelujen tilasta ja tarpeista sekä mahdollisesti jo yhteiseb, tarvittavan koulutusjakson toteutus Toukokuu työntekijöiden ja koulutusta antavien tahojen ja työnantajien verkostotapaaminen Kesäkuu työntekijöiden verkostotapaaminen ja suunnitelmat syksyn opinnoista (omat ja yhteiset), valinnat syksyllä käynnistyvään työpaikkaohjaajakoulutukseen Heinäkuu syksyn työpaikkaohjaajien koulutuksen suunnittelu Elo- Joulukuu työpaikkaohjaajien koulutus, opiskelijoiden yhteisiä tapaamisia ja koulutusjaksoja sekä yhtesen verkoston kokous, sovitaan, miten toiminta jatkuu vuonna 2015 (työpaikkaohjaajien verkostosta pysyvä rakenne,opiskelijaverkosto, paikallisiin kehittämiskohteisiin kiinnittyvien tutkimusten ohjaus yliopiston ohjauksen rinnalla) 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Projektin avulla heikossa työmarkkina-asemassa olevat naiset voivat pätevöityä ja sen myötä saada vakituisia virkoja tai toimia ja edetä urallaan. Projekti nostaa Päijät-Hämeen korkeakoulutuksen määrää ja vastaa pätkätyön tuomiin haasteisiin työmarkkinoilla. Pätevän ja vakituisen henkilöstön myötä hanke vastaa myös päijäthämäläisten sosiaalityön asiakkaiden palvelun tarpeeseen sekä mahdollistaa pitkäjänteisemmän yhteistyön sosiaalityön sidosryhmien kanssa. TYössä vakituisesti olevien pääasiassa naispuolisten sosiaalityöntekijöiden työssäjaksaminen paranee, kun epäpätevien työntekijöiden mukanaantuoma v. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 9/15

10 Hakemusnumero : Projektikoodi: työntekijöiden vaihtuvuus vähenee.suunnitelmallinen ja pitkäjänteisesti kehitettävä työ tehostaa myös kuntien toimintaa. Projektissa luodaan tukirakenne, jonka avulla on mahdollista tukea muodollisesti epäpätevien pätevöitymispolkua Päijät-Hämeen alueella. Käytännössä tuki opiskelijoille on sekä informatiivista (mm.tietoa erilaisista mahdollisuuksista opiskella aikuisopiskelijana työn ohessa) että sosiaalista tukea kuten vertaisverkostot ja opintopiirit. Toimenpiteiden avulla on mahdollista kohdistaa toimivia tukitoimia seuraaviin kolmeen ryhmään, joissa on erilaisia tarpeita saman päämäärän saavuttamiseksi. Ryhmät ovat: - sosionomi (AMK) epäpätevät sosiaalityöntekijät, joilla avoimen yliopiston opintoja ja suunnitteilla yliopisto-opinnot - toisen alan maisterit (oma opintopolku sosiaalityön maisteriopintoja suunnitteleville) - muodollisesti pätevät sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaavat, jotka ovat palaamassa muista työtehtävistä sosiaalityöntekijöiksi. (ajankohtaisen tiedon täydennyskoulutus) Tukirakenteeseen kuuluu yhtenä osana myös työpaikkaohjaajien koulutus. Työpaikkaohjaajia koulutetaan työpaikkojen pätevistä sosiaalityöntekijöistä, jotka saavat lisää ohjausosaamista sekä työkaluja siihen. Samalla pätevät sosiaalityöntekijät pääsevät päivittämään tietojaan sosiaalityön ajankohtaisesta tutkimuksesta ja kehittämisestä. Työpaikkaohjaajien osaamista hyödynnetään sosiaalityöntekijöiden harjoittelujen ohjaamisessa ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Hanke toteutetaan ajalla Toteutuksesta vastaa sosiaalialan osaamiskeskus Verso ja yhteistyökumppaneina ovat HY Palmenia, LAMK ja alueen sosiaalityön palveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat ja peruspalveluksekukset. Projektin tuloksena on syntynyt Päijät-Hämeeseen sosiaalityöntekijän kelpoisuuden saamista edesauttava tukirakenne. Tukirakenne luodaan projektin aikana ja se jatkaa sosiaalialan osaamiskeskus Verson koordinoimana toimintana projektin jälkeen kooten yhteen sosiaalialan opiskelijoita, päteviä sosiaalityöntekijöitä, sosiaalityön asiakkaita, työnantajia sekä alan koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavia tahoja yhteisiin keskusteluihin sekä alan kehittämieen (Praksis- malli). 10. TAVOIT T E IDE N TOT E UT UMISE N SE URANT A, RAPORT OINT I JA TOIMINNAN ARV IOI NT I v. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ

11 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Tietoja kerätään projektiin mukaan lähteviltä, muodollisesti epäpäteviltä sosiaalityössä toimivilta henkilöiltä sekä projektin yhteistyökumppaneilta. Varsinaiselta kohderyhmältä tietoja kerätään osallistumisesta erilaisiin tilaisuuksiin sekä heidän antamastaan palautteesta em. tilaisuuksista sekä koko hanketoteutusprosessista. Tietoa kerätään myös siitä, miten hanke edesauttoi heidän opiskelujensa suorittamista. Kunnat keräävät asiakaspaöautetta, jota analysoidaan. Yhteistyökumppaneilta kootaan tietoa mm. työpaikkaohjaajien koulutuksen sisällöstä ja toteutuksesta sekä hankkeen muista vaikutuksista heidän toimintaansa Miten projektin väli - ja loppuraportointi hoidetaan? Raportointi hoidetaan rahoittajan ohjeiden mukaisesti 10.3 Miten projektin toimintaa arvioidaan? Projektin toimintaa arvioidaan kohde- ja sidosryhmiltä kerättävän tiedon pohjalta. Projektin lopussa kootaan arviointitietoa vielä keskitetysti hankkeessa mukana olleilta tahoilta (joko webropol- kyselyllä tai arviointiakvaariossa) Miten projektin asiakaspalaute kerätään? ks. kohta 10.1 prokstin seuranta ja arviointitietoa kootaan koko prosessin ajan. 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Projektista keskustellaan ja valmistelun etenemisestä tiedotetaan mukaan tuleville organisaatioille ja rahoituksen varmistuttua hankkeen varsinaiselle kohderyhmälle. Rahoituksen varmistuttua järjestetään asiasta keskustelu- ja tiedotustilaisuus mukaan lähteville organisaatioille, jossa täsmennetään projektin työsuunnitelma ja tiedottamiseen liittyvät käytännöt. Varsinaiselle kohderyhmälle järjestetään mahdollisimman nopeasti rahoituksen varmistuttua keskustelutilaisuus, jossa kartoitetaan heidän tilanteensa mm. kertyneiden opintosuoritusten, harjoittelutarpeiden, opinnäytetöiden aiheiden ja valmistumisaikataulun osalta. Ulkoista tiedoitusta hoidetaan kuntien yhdyshenkilöiden ja kuntien ja Verson www- sivujen kautta. Projektiin osallistuville perustetaan oma keskustelu- ym tiedotusalusta wikiin Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Alkuvuosi 2014 seminaari, jossa kerrotaan hankkeesta, sosiaalityön kehittämisen nykytilasta sekä sosiaalityön koulutuksen toteutustavoista Hyvin käytäntöjen kokoaminen koko hankkeen ajan. v. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 1 1 / 1 5

12 Hakemusnumero: Projektikoodi: Loppuseminaari, jossa esitellään hankkeen hyviä käytäntöjä vuoden 2014 lopussa. Projektissa syntynyt Päijät-Hämeen tukirakenne sosiaalityön koulutuksen ja sosiaaityön sisältöjen kehittämiseen jatkaa ja siinä hyödynnetään projektin aikana kertynyttä tietoa. Tietoa toiminnasta levitetään myös maakunnan ulkopuolelle mm. valtakunnellisesti sosisslityöhön ja sen kouluttamiseen liittyvissä verkostoissa, joihin Verson edustaja ja hankkeen työntekijä osallistuvat. 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säil ytys ja arkistointi? Asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys järjestetään rahoittajan ohjeiden mukaisesti 13. KUSTANNUSARVION TIIVIST ELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Tot eut t aja n projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Välilliset kustannukset ilmoitetaan pro senttimääräisenä (fiat rate 17 %). 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2. Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Matkakustannukset 5. Muut kustannukset Välilliset kustannukset Yhteensä Arvonlisävero 13. B Erikseen ra p ortoitavat kustannukset, joihin ei m yönnetä rahoitusta 8. Kuntasektori 9. Muu julkinen sektori 10. Yksi tyinen sektori Yh teensä C T övoim a oliittisten toimen p iteiden kustannukset 11. Ty öhallinnon kustannukset t övoima oliittisissa toimenpiteissä 12. T önanta'ien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Yh teensä v.01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 12/15

13 Hakemusnumero : Projektikoodi: Projektin nimi : Polkuja Sosiaalityöntekijäksi 2014 (POIMU) 1 S V V L A l \.4 Yhteensä 14. RAHOITUSSUUNNIT E LMAN T IIVISTE LMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) A Rahoit us toteuttajan maksamiin kustannuksiin 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta 2. Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Projektin tulot 0 Yhteensä B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion 6. Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä imen iteiden rahoitus 9. Työhallinnon rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, johon haetaan 0 ESR- ja valtion rahoitusta 10. Ty önantajien rahoitus työvoimapoliittisissa toimenp iteissä 0 Yhteensä 0 RAHOITUS YHTEENSÄ Yhteensä MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Kuntarahoituksesta on sovittu mukaan lähtevien tahojen kanssa v. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 1 3 / 1 5

14 15. 2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei ole haettu muuta rahoitusta 16. LIIT TE ET 1 V. 1 1 Liite toimittamatta paperilla sähköisenä ei koske sisältyy hakijaa edellä mainittuun rekisteriottee seen Kauppa- yhdistys- tai säätiörekisteriote Verovelkatodistus Selvitys nimenkir joitusoikeuksista 16.2 Muut hak ijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohj eeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksensa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). v. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 1 4 / 1 5 Tulostettu :18:01

15 Projektin nimi : Polkuja Sosiaalityöntekijäksi 2014 (POIMU) Komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus Juha Luomala johtaja v. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 1 5 / 1 5 Tulostettu :18:01