Sisältö LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö LUONNOS 8.2.2013"

Transkriptio

1 Sisältö LUONNOS JOHDANTO VISIO VARSINAIS-SUOMEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN STRATEGISET LINJAUKSET Osaamisen vahvistaminen - Osaavan työvoiman varmistaminen, väestön hyvinvoinnin vahvistaminen... 3 Alueen koulutusmahdollisuudet tunnetaan ja työllistävien alojen vetovoima kasvaa... 3 Koulutus vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin... 3 Koulutuspalvelut lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa... 4 Koulutuspalvelut ovat asiakaslähtöisiä... 4 Elinikäinen oppiminen ja joustavat opintopolut ovat kaikille mahdollisia Koulutuksen laadun varmistaminen - Osaava henkilöstö, monipuoliset ja tulokselliset palvelut... 5 Työelämälähtöisyys keskiössä - kaikki opettajat ja ohjaajat osallistuvat jatko- ja täydennyskoulutuksiin 5 Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia oppimisympäristöjä... 5 Oppilaitosten ja yritykset tekevät pitkäjänteistä ennakointiyhteistyötä... 6 Laatujärjestelmiä kehitetään verkostoissa Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen - Tavoitteellinen yhteistyö, resurssien tehokas käyttö.. 7 Oppilaitokset profiloituvat ja tekevät selkeän työnjaon... 7 Oppilaitokset verkostoituvat ja toimivat verkostoina... 7 Osaamisen ja verkostojen johtaminen, oppilaitoskulttuuriin vaikuttaminen... 7 Nostetaan aikuiskoulutuksen arvostusta AVAINTOIMENPITEET Ennakointi Hanketoiminta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Maakunnan koulutuspalvelut AIKUISKOULUTUKSEN KAUTTA KOULUTUSSTRATEGIAAN - Prosessikuvaus

2 1. JOHDANTO Varsinais-Suomen koulutusstrategia on tarkoitettu kaikille koulutuksen ja opetuksen toimijoille, opettajille, ohjaajille, rehtoreille, suunnittelijoille, rahoittajille ja päättäjille. Koulutusstrategia rakentuu Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategian pohjalle, mutta koskee päivitettynä myös nuoriso-asteen koulutusta. Koulutusstrategia on laajassa yhteistyössä tuotettu tahdonilmaus siitä, mihin suuntaa alueen koulutusta tulisi kehittää, jotta pääsisimme kohti strategialle asetettua visiota. 2. VISIO Kestävää kilpailukykyä ja aktiivista osaamista jokaiselle - Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii valtakunnallisesti merkittävänä, reagointiherkkänä vaikuttajana. Varsinais-Suomen Varsinaissuomalaista koulutusta voidaan ohjata maakunnassa tehtävin päätöksin. ennakoiva Näkökulma on tulevaisuudessa ja muuttuvien osaamistarpeiden selvittäminen on jatkuvaa....osuva Varsinaissuomalainen koulutus vastaa sekä yksilöiden että työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja on itse aktiivinen maakunnallisten tavoitteiden asettaja. ja verkostoitunut Työ- ja elinkeinoelämä, koulutuksenjärjestäjät, kehittämisorganisaatiot, viranomaiset, järjestöt sekä kolmas sektori toimivat vahvassa yhteistyössä. koulutusjärjestelmä varmistaa Toimimalla elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti kumppanuusverkostona asukkaiden ja työelämän koulutuksen yksilölähtöinen omaehtoisuus ja työelämälähtöisyys ovat tasapainossa. osaamiseen Työelämälle tarjotaan osaavaa työvoimaa ja vahvistetaan työssä olevien osaamista. Koulutuspalvelut toteutetaan siten, että aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Elinikäinen oppiminen toteutuu on mahdollista kaikille. tukee hyvinvointia Maakunnan koulutusjärjestelmä tunnistaa (voiko järjestelmä tunnistaa??) koulutuksen ja väestön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vuorovaikutuksen. Koulutusjärjestelmä edistää (??) aktiivisesti koulutukseen liittyvien hyvinvointierojen tasaamista. sekä toimii valtakunnallisesti merkittävänä Koulutusstrategian toimenpiteiden avulla Varsinais-Suomen koulutusverkosto on valtakunnallisesti arvostettu ja vaikuttaa aktiivisesti maan koulutus- ja tutkimuspolitiikkaan. reagointiherkkänä 2

3 Maakunnan koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan kaikkiaan yhteiskunnallisiin haasteisiin ja toimimaan nopeasti analysoidun ennakkotiedon perusteella. vaikuttajana. Koulutuksenjärjestäjät osallistuvat aktiivisesti Varsinais-Suomen ja omien toiminta-alueidensa kehittämiseen, Koulutuksen yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan ja se näkyy myös omana brändinään. 3. VARSINAIS-SUOMEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN STRATEGISET LINJAUKSET Osaamisen vahvistaminen Osaavan työvoiman varmistaminen Väestön hyvinvoinnin vahvistaminen Koulutuksen laadun varmistaminen Osaava henkilöstö Monipuoliset ja tulokselliset palvelut Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen Tavoitteellinen yhteistyö Resurssien tehokas käyttö 3.1 Osaamisen vahvistaminen - Osaavan työvoiman varmistaminen, väestön hyvinvoinnin vahvistaminen Alueen koulutusmahdollisuudet tunnetaan ja työllistävien alojen vetovoima kasvaa - tuetaan peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajien ohjausta luomalla työvälineet ajantasaisen tiedon välittämiseksi - järjestetään säännöllisesti oppilaitosten ja elinkeinoelämän järjestöjen yhteisinfoja työelämän järjestöjen kanssa - opettajat osallistuvat aktiivisesti uraohjaukseen oman alansa asiantuntijoina Koulutus vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin - käydään jatkuvaa vuoropuhelua työelämän kanssa koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - ammatillinen aikuiskoulutus reagoi nopea työelämän tarpeisiin yhteistyössä ja erikoistuen - kehitetään asiakastyöosaamista (avataanko?) oppilaitosverkostossa - ennakointitiedon tuottaminen, hyödyntäminen, tulevaisuuden osaamisen visiointi yhteistyössä/verkostoissa ja neuvottelukuntatyössä (liitetäänkö malli mukaan?) - kehitetään työelämälähtöistä opettajuutta ja asiantuntijuutta - kehitetään ja levitetään alueen oppilaitoksiin työelämäosaamisen hyviä käytäntöjä, tuotteita ja toimintatapoja - jatketaan klusteri/toimialakohtaisten foorumien toteuttamista tuotetun mallin pohjalta (voisiko tähän liittää sen foorumityöskentelymallin) 3

4 Koulutuspalvelut lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa - kartoitetaan ja ennakoidaan asiakkaiden sivistys- ja kehittymistarpeita - kehitetään henkilöstön osaamista ja luodaan systeemi tähän prosessiin?? avataanko? - kehitetään hyvinvointia ja elämänhallintaa lisääviä palveluita työurien pidentämiseksi - vastataan nuorisotakuuseen ja ehkäistään syrjäytymistä yhteistyössä kaikkien koulutusasteiden, nuorisotoimen ja muiden sidosryhmien kanssa Koulutuspalvelut ovat asiakaslähtöisiä - kaikille avoimet koulutusohjauspalvelut ovat helposti saavutettavia, ammattitaitoisia ja ajantasaisia - jokaiselle asiakkaalle, yksilölle tai yritykselle, voidaan tarjota mahdollisimman oikea koulutus (henkilökohtaistaminen, yrityskoulutusten räätälöinti) - kaikille mahdollista koulutuksen läpäisy ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen - koulutus tukee työllistymistä ja turvaa osaavan työvoiman alueella Elinikäinen oppiminen ja joustavat opintopolut ovat kaikille mahdollisia - luodaan joustavat mallit oppilaitosten väliseen tutustumiseen, esim. opettajavaihdot - oppilaitoksen kehittävät yhdessä koulutusten sisältöjä ja toteutusmuotoja, koulutukset moduloidaan - tuotetaan paikallinen oppilaitosten välinen opintopolku/ops yhteistyössä yritysten kanssa Osaamisen vahvistamisen näkökulmasta alueen painavin haaste on rakennemuutos; se on muokannut alueen toimialarakennetta monissa vaiheissa. Viime aikoina tätä on korostanut rahoitusalan kriisistä alkanut taantuma ja hitaan kasvun kausi, joka on koetellut Varsinais- Suomea erityisen raskaasti, kun katsotaan työpaikkojen menetystä. Koko aluetta leimaa muuta maata hitaampi työllisyyden kehitys ja poikkeuksellisen suuri pitkäaikaistyöttömien määrä. Varsinais-Suomi on yksi Suomen maahanmuuttokeskittymistä ja siten myös mahdollinen monikulttuurisuuden kasvualusta. Väestön ikärakennemuutoksen myötä tarve aikuiskoulutuspalveluille kasvaa. Aikuisten on voitava kehittää osaamistaan ja siirtyä joustavasti sinne, missä työvoimantarve on suuri. Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia on monipuolistettava, asiakaslähtöisillä palveluilla Väestön ikärakennemuutoksen johdosta työelämästä siirtyy väkeä eläkkeelle enemmän kuin nuoria riittää tulemaan työelämään. Tämä asetelma leimaa koko 2010-lukua Lounais- Suomessa. Nuoret ja aikuiset hakeutuvat koulutukseen, joka tuntuu itselle sopivalta ja antaa mahdollisuuden työllistyä. Ongelmana on se, että kaikkia koulutusmahdollisuuksia ja väyliä ei tunneta ja koulutusvalintaa ohjaavat usein väärät mielikuvat ammateista ja koulutuksesta. 4

5 Nykyisin toimialojen työllisyysnäkymiä ei voida ennustaa pitkälle. Uraputkien sijasta on siirrytty urapolkuihin, osaaminen ja asiantuntijuus laajenevat ja muuttuvat yksilön työhistorian aikana. Ohjauksen on tuettava muutoksia ja vaihtoehtoisia tapoja edetä urapolulla. Koulutuksen järjestäjien ja työelämän tiivis vuorovaikutus on edellytys sille, että ohjauksessa annetaan ajantasaista tietoa osaamisen kehittämistarpeista ja tuetaan työllistäviä ratkaisuja. Ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnat voidaan kehittää yhdeksi vuoropuhelun ja ennakoinnin välineeksi. Vaikka globaali maailmantalous on tehnyt ennakoinnista yhä haastavampaa, vain ennakointitoimintaa kehittämällä, monipuolistamalla ja hyödyntämällä voidaan joustavammin vastata työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Asukkaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa vahvistamalla voidaan pidentää työuria kaikissa elämänvaiheissa. Osuvalla, moniammatillisella ja verkostoituneella ohjauksella voidaan ennaltaehkäistä sekä nuorten että aikuisten syrjäytymiskierre, tukea koulutuksen läpäisyastetta ja työllistymistä. Koulutuksen vetovoimaa ja asiakaslähtöisyyttä kehittämällä lisätään koulutuksen vaikuttavuutta ja parannetaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. 3.2 Koulutuksen laadun varmistaminen - Osaava henkilöstö, monipuoliset ja tulokselliset palvelut Työelämälähtöisyys keskiössä - kaikki opettajat ja ohjaajat osallistuvat jatko- ja täydennyskoulutuksiin - työelämälähtöistä opettajuutta kehitetään monipuolisella täydennyskoulutuksella - levitetään ja otetaan käyttöön hankkeissa tuotettuja työelämäosaamista kehittäviä hyviä käytäntöjä - kartoitetaan opettajien pedagoginen osaaminen ja tehdään ohjausosaamisen osaamistarvekartoitus - luodaan opettajien ja ohjaajien osaamisen kriteerit kehittämiskeskustelujen pohjaksi - varataan resursseja henkilöstön koulutukseen ja sisäiseen tiedon/osaamisen jakamiseen - toteutetaan opettajien riittävä työelämäyhteistyö (nuorisoaste)??? - muodostetaan kummiyritysrenkaat ja yhteistyöverkostot - kehitetään asiantuntijoiden, oppimisympäristöjen, työpaikkaohjauksen ja osaamisen arviointikäytäntöjä Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia oppimisympäristöjä - varmistetaan, että kaikissa oppilaitoksissa on ajantasaiset laitteistot ja ohjelmistot - kehitetään opetusta ja ohjausta virtuaali- ja muissa vaihtoehtoisissa oppimisympäristöissä 5

6 - tuetaan tutkimusperustaista oppimisympäristöjen kehittämistä Oppilaitosten ja yritykset tekevät pitkäjänteistä ennakointiyhteistyötä - vahvistetaan ennakoivaa työotetta ja mm. opetushenkilökunnan ennakointiosaamista - vakinaistetaan ennakointifoorumit - opettajat ja ohjaajat osallistuvat työelämän kanssa toimialakohtaisiin foorumeihin - systemaattinen kontaktointi koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä - ennakoivat ja proaktiiviset työnantajahaastattelut - vahva yhteistyö ennakointi- ja hanketoimijoiden välillä Laatujärjestelmiä kehitetään verkostoissa - opistojen/oppilaitosten keskinäinen laatujärjestelmien benchmarkaus - maahanmuuttajakoulutuksen järjestelmää, laatua ja vaikuttavuutta parannetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa - luodaan vertaisarvioinnin kriteereitä eri toiminnoille (esim. ohjaus) Työelämän muuttuessa yhä nopeammin koulutuksen järjestäjien, työelämän ja tutkimuslaitosten on verkostoiduttava ja tehtävä tiiviimpää yhteistyötä. Työelämän ja koulutusjärjestelmän lähentymistä on viimeaikoina korostettu erityisesti. Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöt ovat laajentuneet työpaikoille ja tietoverkkoihin. Työssä oppimisen yksi tarkoitus on kehittää ammattiopetuksen laatua ja työelämävastaavuutta. Ammatillinen koulutus on olemassa työelämää varten. Siksi aito verkostoyhteistyö alueen työnantajien kanssa on koulutuksen järjestäjille ja opettajille välttämätöntä. Verkostoja tulee luoda myös perusopetukseen, lukioihin, vapaaseen sivistystyöhön, ammattikorkeakouluihin sekä tiedekorkeakouluihin. Työelämässä tarvitaan innovaatio-osaamista kilpailukyvyn turvaamiseksi. Innovaatioosaamisen kautta Varsinais-Suomen elinkeinoelämä menestyy ja hyvinvointi sekä osaaminen maakunnassa turvataan. Koulutustehtävän lisäksi koulutusorganisaatioiden on nähtävä itsensä myös työelämän kehittäjänä. Toteutuessaan tämä avaa varsinaissuomalaisen koulutusosaamisen myynnin ja viennin mahdollisuudet. Yhteistyön ja toimijoiden verkottumisen kautta syntyy uusia tuotteistettavia ja myytäviä koulutusratkaisuja ja -konsepteja. Jokainen opettaja vaikuttaa siihen, millaisia ammattilaisia ja ihmisiä työelämään tulee. Opettajat toimivat tiimeissä ja verkostoissa, joissa myös opettajuus kehittyy. Opettajan työ edellyttää substanssin hallintaa, pedagogista osaamista, kehittämisosaamista sekä työyhteisöllistä osaamista. Opettajan on myös ennakoitava, mitä osaamista ja taitoja tulevaisuuden työelämä edellyttää. Oppimisympäristöt kehittyvät nopeasti ja opetushenkilöstön on hallittava ja hyödynnettävä opetusteknologiaa työssään. Innovatiivinen ja ennakoiva ote työssä edellyttää luovia toimintatapoja, aktiivista oman osaamisen kehittämistä ja yhdessä tekemistä. 6

7 3.3 Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen - Tavoitteellinen yhteistyö, resurssien tehokas käyttö Oppilaitokset profiloituvat ja tekevät selkeän työnjaon - syvennetään koulutusalojen opettajien yhteistyötä - moduloidaan koulutus ja mahdollistetaan joustavat koulutuspaketit eri oppilaitosten välillä - kehitetään yhdessä oppisopimusjärjestelmää - luodaan yhteisiä työvälineitä (esim. virtuaalioppimiseen) Oppilaitokset verkostoituvat ja toimivat verkostoina - tehdään verkostot näkyviksi; kehitetään ja hyödynnetään monialaisia verkostoja ja tukitoimia - rakennetaan hanketoiminnan verkostoyhteistyömalli sekä maakunnan yhteinen hankefoorumi - verkostoidutaan yhteiskunnallisesti ja poikkihallinnollisesti - kansainvälinen verkostoituminen hankkeissa ja järjestöissä > koulutuksen vienti - verkostoyhteistyö vastuutetaan organisaatioissa - maakunnalliset toimiala- ja teemafoorumit Osaamisen ja verkostojen johtaminen, oppilaitoskulttuuriin vaikuttaminen - kaikissa oppilaitoksissa sitoudutaan maakunnallisiin, yhteisiin koulutusta koskeviin strategioihin - koordinoidaan keskitetysti alueellista koulutusjärjestelmää kohderyhmittäin - kootaan, koordinoidaan ja kehitetään verkostoja suunnitelmallisesti - tiedotetaan avoimesti ja ajantasaisesti Nostetaan aikuiskoulutuksen arvostusta - aikuiskoulutuksella on pitkät perinteet työelämäyhteistyöstä - tehdään se tunnetuksi - selvitetään aikuiskoulutuksen tehokkuus eri asiakasryhmissä - aikuiskoulutus ja oppisopimustoimistot toimivat yhdessä työelämän ja koulutuksen kehittäjinä Koulutuksen merkitys yksilöiden ja yritysten osaamisen kehittämisessä ja kilpailukyvyn tukemisessa korostuu yhä enemmän. Samaan aikaan koulutuksen resurssit pienenevät jatkuvasti. Jotta pienenevillä resursseilla pystyttäisiin turvaamaan alueen kilpailukyky ja vetovoima sekä varmistamaan koulutuksen laatu, on kehitettävä verkostomaista toimintaa, jossa oppilaitokset profiloituvat ja tekevät vahvaa yhteistyötä paitsi toistensa myös muiden tahojen kanssa. 7

8 Varsinais-Suomessa on 28 kuntaa. Meneillään oleva valtakunnallinen kuntauudistus tulee vaikuttamaan kuntaverkon kokoamisen kautta monin tavoin myös Varsinais-Suomen koulutusjärjestelmän rakenteisiin. Varsinais-Suomen liitto on kuntayhtymä, jonka ydintehtävät määritellään alueiden kehittämislaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa. EU:n rakennerahasto-ohjelmiin liittyviä tehtäviä varten jokaiseen maakuntaan nimetään maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on nimennyt maakunnallista koulutusasioiden koordinointia varten erillisen koulutusjaoston. Maakunnassa toimii lukuisia viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien välisiä, koulutustasojen ja muotojen sisäisiä sekä eri koulutustasot yhdistäviä epävirallisia, lainsäädäntöön perustumattomia hallinto-, kehittämis- ja yhteistyöelimiä, joiden kokoonpanot ja toimintakaudet elävät toimintaympäristön ja koulutuspolitiikan painopisteiden muutosten mukaan. Nämä elimet eivät välttämättä tiedä toisistaan ja saattavat tehdä osin päällekkäistä työtä. 4. AVAINTOIMENPITEET 4.1 Ennakointi Koulutustarpeisiin liittyviä ennakointiprosesseja on toteutettu Varsinais-Suomessa kuten koko maassa enimmäkseen yhden organisaation ja lähisidosryhmien omiin tarpeisiin. Tällöin lopputulokset ja analyysit ovat myös jääneet näiden organisaatioiden omaan käyttöön. Alueen yhteisen kehittämisen näkökulmasta on kuitenkin välttämätöntä, että ennakointitietoa käsitellään ja analysoidaan yhdessä. Koulutussuunnittelun on perustuttava ainakin osin yhteiseen näkemykseen alueen tulevista osaamis- ja työvoimatarpeista. Koulutuksen sisältöä kehitetään laadullisen ennakoinnin pohjalta, aloituspaikkamääristä keskusteltaessa on myös oltava yhteinen näkemys siitä, mitkä ovat alueen tulevat työvoimatarpeet. Ennakointitietoa - varsinkin määrällisiä työvoima ja koulutustarpeiden ennustetietoutta - tuotetaan varsin kattavasti, joten tarvetta uudelle tekniselle tiedontuotannolle ei ole. Keskeinen haaste on, miten yhteistyössä jalostetaan ja analysoidaan laadullista ennakointitietoa, joka hyödynnetään koulutusorganisaatioiden ja muiden aluekehitystoimijoiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Nykytilanteessa maakunnallinen yhteisnäkemys ja analyysi usein puuttuvat ja toimijat perustavat pahimmassa tapauksessa päätöksentekonsa hyvinkin erimitalliseen tietoon. Maakunnallinen, tavoitteellinen ennakointi edellyttää, että ennakointitoimijoilla on verkostomainen toimintatapa, systemaattinen, vuosikelloon sidottu tiedon tuottaminen sekä keskustelu- ja tiedonvaihtoalustoja. Yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä kehitetään pitkäjänteisesti strategiseksi kumppanuudeksi. Näin voidaan vaikuttaa koulutussuun- 8

9 nitteluun ja päätöksentekoon. Tarkempi koulutustarve-ennakoinnin suunnitelma on startegian liitteenä. 4.2 Hanketoiminta EU:n tukemat hankkeet ovat keino koulutusjärjestelmän kehittämiselle. Hankeosaamista on kertynyt kahden EU-ohjelmakauden aikana runsaasti. Koulutukseen ja kehitykseen liittyviin hankkeisiin on Varsinais-Suomessa kaudella suunnattu n. 42 miljoonaa euroa (ESR) ja tämän lisäksi vielä runsaasti varoja muiden ohjelmien kautta. Kyse on siis erittäin merkittävästä ja tuloksellisesta toiminnasta koko maakunnassa. Viime vuosina hanketoimijoiden määrä on kuitenkin pienentynyt, koska pienten toimijoiden resurssit eivät riitä hankkeiden hallinnointiin ja toteuttamiseen. Haasteena ovat lukuisat pienet hankkeet, suurempien hankekokonaisuuksien vähyys ja hanketoiminnan sisällöllisen koordinaation puuttuminen. Yhteistyötä hankkeiden toteuttajien välillä tehdään, mutta se on melko sattumanvaraista ja täysin uusia innovaatioita syntyy harvoin. Lisäksi hankkeiden luomat uudet käytännöt leviävät hitaasti. Hankkeiden tuomaa lisäarvoa osataan hyödyntää huonosti. Hankkeiden alueellista vaikuttavuutta on myös vaikea mitata. Hanketoimintaan on yhdistettävä myös ennakointiosaaminen, mikä on huomioitava kaudella. Hanketoiminnalla on erityisen suuri merkitys sekä alueellisessa että valtakunnallisessa vaikuttamisessa. Esim. maakuntaohjelman toteutus on pitkälti riippuvainen hankkeista ja onnistuneista partneriyhdistelmistä. Pirstaleinen ja osin päällekkäinen hanketoiminta on koordinoitava maakunnallisesti ja on huolehdittava, että hankkeissa kehitetyt tuotteet ja tulokset saadaan alueen kaikkien toimijoiden käyttöön. Jotta alueella toteutettavat hankkeet hyödyttäisivät kaikkia toimijoita, on luotava rakenne laadukkaalle ja tavoitteelliselle hanketoiminnalle. Tämä toteutuu rakentamalla verkostoyhteistyössä seutukunnalliset hankeryhmät sekä yhteinen maakunnallinen hankefoorumi. Tarkempi suunnitelma on strategian liitteenä. 4.TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 9

10 4.1 Maakunnan koulutuspalvelut Maakunnan koulutusjärjestelmä kattaa kaikki koulutuksen tasot ja muodot. Varsinais- Suomessa pitää kotipaikkaansa kaksi yliopistoa: Turun yliopisto ja Åbo Akademi sekä Turun ammattikorkeakoulu. Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestävät Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Turun Aikuiskoulutussäätiö, Turun kaupunki, Turun Ammattiopistosäätiö sekä Turun kristillisen opiston säätiö. Vapaan sivistystyön koulutusorganisaatiot vastaavat paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Varsinais-Suomessa toimii kuusi kansanopistoa, 16 kansalais- tai työväenopistoa sekä Turun kesäyliopisto. Maakunnassa on tarjolla myös valtakunnallisten opintokeskusten aluetoimintaa. 10

11 Lukioverkkoa ollaan monin paikoin selvittämässä. Valmisteilla oleva kuntauudistus tulee todennäköisesti vaikuttamaan verkoston kokoamiseen. Varsinais-Suomessa toimii tällä hetkellä 28 päivä- tai aikuislukiota. Valtion rahoittaa koulutusta valtionosuuksilla, valtionavustuksilla, koulutushankinnalla sekä hankerahoituksella ja valvoo koulutuksen laatua rahoitus- ja normiohjauksella. Valtion alueellisina viranomaisina maakunnassa toimivat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lounais-Suomen aluehallintovirasto sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Varsinais-Suomeen kuuluu 28 kuntaa. Samaan aikaan koulutusstrategian laadintaprosessin ja toteuttamisen kanssa on meneillään valtakunnallinen kuntauudistus, joka kuntaverkon kokoamisen kautta tulee vaikuttamaan monin tavoin myös Varsinais-Suomen koulutusjärjestelmän rakenteisiin. Varsinais-Suomen liitto on kuntayhtymä, jonka ydintehtävät määritellään alueiden kehittämislaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa. EU:n rakennerahastoohjelmiin liittyviä tehtäviä varten jokaiseen maakuntaan nimetään maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on nimennyt maakunnallista koulutusasioiden koordinointia varten erillisen koulutusjaoston. Maakunnassa toimii lukuisia viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien välisiä, koulutustasojen ja muotojen sisäisiä sekä eri koulutustasot yhdistäviä epävirallisia, lainsäädäntöön perustumattomia hallinto-, kehittämis- ja yhteistyöelimiä, joiden kokoonpanot ja toimintakaudet elävät toimintaympäristön ja koulutuspolitiikan painopisteiden muutosten mukaan. Näiden ryhmien ja verkostojen kattava kuvaaminen on osoittautunut mahdottomaksi. 5.AIKUISKOULUTUKSEN KAUTTA KOULUTUSSTRATEGIAAN - Prosessikuvaus Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategian laatiminen oli ollut esillä monissa yhteyksissä luvun puolivälistä alkaen. Länsi-Suomen lääninhallitus teki hanke-ehdotuksen aikuiskoulutusstrategian laatimiseksi Varsinais-Suomen MYR:n koulutusjaostolle maaliskuussa Koulutusjaosto piti strategiaa tarpeellisena. Lääninhallitus teki tämän jälkeen strategiahankkeen rahoitushakemuksen Varsinais-Suomen liitolle. Maakuntaliitto myönsi hankkeelle rahoitusta 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Muu osa koostui seudullisesta sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoituksesta. Strategiahanke käynnistyi syksyllä 2008 projektipäällikkönä Mika Helva. Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi sivistystoimentarkastaja Harri Haarikko. Ohjausryhmään kuuluivat inspektör för skolväsendet Carola Bryggman varapuheenjohtajana, yksikönpäällikkö Martti Rantala Varsinais-Suomen TE-keskuksesta, aluejohtaja Outi rannikko SAK:sta (varajäsen luottamusmies Kirsti Tuominen Turun kaupungista), aluepäällikkö Jouko Rouvali Rakennusteollisuudesta (varajäsen asiantuntija Piia Alvesalo EK:sta), rehtori Anne Bragge Salon seudun aikuisopistosta (varajäsen Harri Seikola Turun Aikuiskoulutuskeskuksesta), rehtori Juha Kuuselo Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innovasta (varajäsen aikuiskoulutusjohtaja Jukka Pellinen Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novidasta), kehittämispäällikkö Olli Vuorinen Raision aikuiskou- 11

12 lutuskeskus Timalista (varajäsen aikuiskoulutusjohtaja Päivi Lehtinen Turun ammatti-instituutista, täydennyskoulutus- ja palvelujohtaja Martti Telkki Turun ammattikorkeakoulusta (varajäsen johtava suunnittelija Heimo Välimäki Turun yliopistosta) sekä hankkeen valvojana erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä varsinais-suomen liitosta. Martti Telkin jäätyä pois ohjausryhmästä Heimo Välimäki valittiin varsinaiseksi jäseneksi ja hänen varajäsenekseen nimettiin täydennyskoulutuspäällikkö Sari Kinnunen Turun ammattikorkeakoulusta. Vuonna 2009 maakuntaliitto nimesi hankkeen yhteyshenkilöksi erikoissuunnittelija Eira Saari-Lahoniityn. Aktiivinen ohjausryhmä työskenteli koulutusjaoston ohjauksessa. Strategian laadinta jatkoi lääninhallituksissa tehtyä Aikuiskoulutuksen toimenpideohjelma hankkeen työtä. Vuonna 2005 valmistuneessa Varsinais-Suomen maakuntaraportissa pidettiin ongelmana mm. maakunnallisten aikuiskoulutuksen tavoitteiden alueellisen ohjauksen puutetta. AITO-raportissa korostettiin erityisesti maakunnallisen yhteistyön merkitystä. Strategiatyön taustalla olivat myös Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen työryhmän väliraportit sekä Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma. Strategian avulla haluttiin jalkauttaa nämä valtakunnalliset linjaukset Varsinais- Suomeen. Aikuiskoulutusstrategian laadinnan yhteydessä järjestettiin tapaaminen yritysyhteistyötä tekevien organisaatioiden edustajien kanssa sekä vierailtiin seudullisissa kehittämiskeskuksissa ja tehtiin haastatteluja maakunnan tärkeimpiä elinkeinoklustereita edistävissä yrityksissä. Erikseen kutsuttiin koolle kokoukset mm. oppisopimukseen, OpinOvi-hankkeisiin, maahanmuuttajiin sekä pk-yrityksiin liittyen. Strategian taustamateriaaliksi toteutettiin syksyllä 2008 aikuisopiskelijoille sekä koulutusorganisaatioille ja opettajille suunnatut kyselyt sekä järjestettiin vapaan sivistystyön toimijoiden seminaari. Itse Aikuiskoulutusstrategia-asiakirja laadittiin virastotyönä Länsi-Suomen lääninhallituksessa. Koulutusjaosto hyväksyi Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategian kesäkuussa Aikuiskoulutusstrategia on kokonaisuudessaan luettavissa Koulutusstrategian liitemateriaalissa. Aikuiskoulutusstrategiaan kirjattiin, että sen välitarkastelu suoritetaan vuoden 2012 aikana. Tällöin arvioitaisiin strategian toimenpide-esitysten toteutuminen. Samalla suunniteltaisiin tarkentavat toimenpiteet, joilla varmistetaan vision toteutuminen vuonna Tarpeen mukaan strategia päivitettäisiin tuolloin muiltakin osin voimaantulleen aluehallintouudistuksen jälkeen, syksyllä 2010 käynnistettiin OKM:n ESRrahoituksella sekä Varsinais-Suomen liiton ja suurimpien ammatillisen koulutuksen järjestäjien tuella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen oman tuotannon hanke Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais- Suomeen. Projektin tavoitteiksi asetettiin toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen maakunnallinen koordinointi, aikuiskoulutusstrategian toimeenpano sekä vuonna 2012 tapahtuva strategian päivitys, maakunnan koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyön lisääminen ja verkostoitumisen edistäminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, ennakoinnin kehittäminen, poikkihallinnollinen yhteistyö viranomaisten välillä, taloudellisen taantuman vaikutusten vähentäminen koulutuksen keinoin, osallistuminen koulutustarjonta 2016 hankkeeseen sekä aikuiskoulutuksen määrällisten ja laadullisten mittareiden kehittäminen. Siinä tavoitteita kerrakseen kaksi ja puolivuotiselle projektille. Hankkeen projektipäällikön Mika Helvan siirryttyä alkuvuodesta 2011 muihin tehtäviin uudeksi projektipäälliköksi valittiin Pirkko Kuhmonen. 12

13 Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen hankkeen ohjausryhmä muodostettiin aikuiskoulutusstrategia-ohjausryhmän pohjalta. Näin haluttiin turvata kehittämistyön jatkuvuus ja käyttää hyväksi ryhmän hyvää toimintakykyä. Ohjausryhmään nimettiin puheenjohtajaksi Harri Haarikko, ELYkeskus, (varajäsen Martti Rantala, ELY-keskus), Carola Bryggman, AVI, (varajäsen erikoissuunnittelija Esa Högblom, V-S liitto), Olli Vuorinen, TIMALI (varajäsen Mika Helva, Turun kaupunki), Heimo Välimäki, TY Brahea (varajäsen projektchef Mona Riska, ÅA), Juhani Pörtfors, Aurala (varajäsen Sari Kinnunen, AMK) sekä asiantuntija Sanna Halttunen-Välimaa, EK (varajäsen puheenjohtaja Maarit Salminen, SAK). Sari Kinnusen siirryttyä toisiin tehtäviin hänen tilalleen nimitettiin kehittämiskoordinaattori Tuike Kankare, TAI. Hankkeen valvojana toimi EU-koordinaattori Minna Koivukangas, ELY-keskus. Ohjausryhmän kokouksiin kutsuttiin sekä varsinaiset, että heidän varajäsenensä. Lisäksi ohjausryhmä kutsui kokouksiinsa asiantuntijoita. Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategiaan kirjatuista kehittämistoimenpiteistä oli vuoden 2013 alkuun mennessä toteutunut tai toteutumassa Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen - hankkeen, koulutuksen järjestäjien, aluehallinnon tai muiden toimijoiden ja verkostojen toimesta mm. seuraavat: - Klusterikohtaisten foorumien käynnistäminen. Foorumeita on käynnistetty logistiikassa, hyvinvointialalla, ICT-alalla, matkailussa, kaupassa, meriteollisuudessa, rakennusalalla sekä elintarvikealalla. - Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkostoa on koottu (16 -> 12) - Selvitys maakunnan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä on valmistunut - Koulutuksen järjestäjät ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen - Opettajien työelämäosaamista on vahvistettu - Opettajien täydennyskoulutusta toteutetaan yhteistyössä - Varsinais-Suomen aikuiskoulutuksen tiedonhakujärjestelmä on laajentumassa (Aikohaku) - Aikuiskoulutuksen mittarit on tehty ja tilinpäätös on toteutettu kaksi kertaa - Yhteistä opiskelijarekrytointia on kehitetty - Koulutusjaoston toimintaa on kehitetty osallistavammaksi - Maakunnallista ennakointiverkostoa kootaan ja kehitetään - Koulutuksen järjestäjien vertaisarviointi on käynnistynyt Lisäksi aikuiskoulutusstrategiaa käytettiin OKM:n EU-rahoituksen ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään myönnettävien valtionavustusten painopistekriteereiden määrittelyssä. Kaiken kaikkiaan strategia on osoittanut käyttökelpoisuutensa toiminnan suuntaajana niin koulutuksen järjestäjien kuin toiminnan rahoittajienkin käsissä. Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen -hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan helmikuussa 2012, että aikuiskoulutusstrategian päivittämisen yhteydessä strategia laajennetaan Varsinais-Suomen koulutusstrategiaksi. Jo aikuiskoulutustrategian laadinnan yhteydessä oli kysytty eikö samalla olisi kannattanut laatia maakuntaan koko toisen asteen kattava toimenpideohjelma. Lähes kaikki koulutuksen järjestäjät, jotka osallistuivat aikuiskoulutusstrategian laadintaan järjestävät myös nuorisoasteen koulutusta. Aikuiskoulutusstrategiasta tuli hyvin laaja-alainen ja tarvittaessa sitä pystyi soveltamaan kaikkeen ammatilliseen koulutukseen. Strategiatyö oli luonteva käynnistää aikuiskoulutuksesta. Vuonna 2012 tilanne oli kuitenkin jo toinen: valmiudet ja halukkuus verkosto- 13

14 maiseen yhteistyöhön olivat korkealla ja koulutusjaosto pyrki lisäämään koulutussektorien ja tasojen välistä kehittämistoimintaa. Lisäksi Koulutusta ja yhteistyötä -projektin resurssit haluttiin käyttää täysimääräisesti hyödyksi strategian päivittämisessä. Tilaisuus strategian laajentamiseen oli kenties otollisempi kuin koskaan ja hankkeen ohjausryhmä päätti käyttää sen hyödyksi. Koulutusstrategiatyö päätettiin toteuttaa teemaryhmien avulla ohjausryhmän koordinoimana ja koulutusjaoston valvonnassa. Poiketen aikuiskoulutusstrategian laadinnan ohjausryhmäkeskeisestä työskentelystä, kehittämiskohteiden kartoittamistyön delegoinnilla ja hajauttamisella haluttiin: 1. sitouttaa mahdollisimman laaja toimijajoukko strategian sisältöihin heti työn käynnistymisestä lähtien 2. lisätä strategiatyön tunnettavuutta 3. huolehtia strategiatyöskentelyn maakunnallisesta kattavuudesta 4. tuoda strategia lähemmäs koulutuksen käytännön toimijoita 5. varmistaa parhaan asiantuntemuksen saaminen eri teemojen työstämiseen 6. antaa tilaa uusille koulutuksen kehittäjille ja mahdollistaa kehittäjien sukupolvenvaihdos 7. antaa mahdollisuus uusien työskentelyverkostojen muodostumiselle 8. maksimoida strategiatyöhön käytettävissä ollut aika Koulutusjaoston hyväksymät koulutusstrategian teemaryhmät ja niiden vastuuhenkilöt olivat: 1. Nuorisoasteen koulutus (Maria Taipale, RASEKO) 2. Toisen asteen ammatillinen aikuiskoulutus (Tommi Forss, Turun AKK) 3. Korkea-asteen koulutus (Heimo Välimäki, TY Brahea) 4. Vapaa sivistystyö (Juhani Pörtfors, Aurala) 5. Ruotsinkielinen koulutus (Carola Bryggman, AVI) 6. Maahanmuuttajakoulutus (Marjatta Lennala, TIMALI) 7. Hanketoiminta (Nina Söderlund, ÅA) 8. Ennakointi (Esa Högblom, V-S liitto) 9. Ohjaustoiminta (Pirkko Kuhmonen, ELY) 10. Osaamista ja innovaatioita (Taru Penttilä, AMK) (YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA?) Tarkoituksena oli käynnistää myös perusopetuksen teemaryhmä, mutta perusopetuksen edustajat olivat sitä mieltä, että heillä ei ollut tässä vaiheessa resursseja eikä valmiuksia strategiatyöhön. Ryhmien vastuuhenkilöiden haluttiin olevan, mikäli mahdollista, myös Koulutusta ja yhteistyötä hankkeen ohjausryhmän jäseniä. Näin pyrittiin varmistamaan tiedonkulun sujuvuus. Vastuuhenkilöitä ohjeistettiin sekä kirjallisesti että kolmessa vastuuhenkilökokouksessa. Suunnitelmat teemaryhmien toiminnalle sekä kaikki vastuuhenkilöiden ohjemateriaalit löytyvät Koulutusstrategian liitemateriaalista. Tiivistettynä teemaryhmien tehtäväksi annettiin teemaan liittyvien kehittämiskohteiden määrittely ja ehdotuksen tekeminen niihin liittyvistä vetovastuista ja aikatauluista. Ryhmien edellytettiin tuottavan teeman toimintaympäristön kuvauksen sekä tärkeimmät toimenpide-ehdotukset. Kaikkien ryhmien odotettiin myös käsittelevän läpäisevinä aiheina elinikäistä oppimista, työelämäyhteyksiä, tulosten mittaamista ja arviointia, vastuita ja kehittämisen resurs- 14

15 seja sekä sähköisten palveluiden mahdollisuuksia. Teemaryhmien toimintatapa oli vastuuhenkilöiden ja ryhmien itsensä päätettävissä. Teemaryhmiin kutsuttiin jäsenet avoimella ja laajalla ilmoittautumismenettelyllä kuitenkin niin, että jokaiselta edellytettiin taustaorganisaationsa hyväksyntä strategiatyöhön osallistumiseen. Strategiaryhmiin ilmoittautui 160 asiantuntijaa. Varsinaiseen ryhmien työskentelyyn eivät kaikki kuitenkaan päässeet osallistumaan. Ryhmiä ohjeistettiin aloittamaan työskentelynsä peilaamalla aikuiskoulutusstrategiaan kirjatut kehittämistoimenpiteet nykyiseen tilanteeseen ja toimintaympäristöön. Myös teemaryhmissä havaittiin, että monet aikuiskoulutusstrategian tavoitteet ovat toteutuneet, mikä lisäsi motivaatiota uuteen strategiatyöhön. Teemaryhmissä syntyi uusia verkostoja ja löydettiin tuoreita näkökulmia moniin kehittämiskohteisiin. Lisäksi löydettiin aikaisemmin kokeilemattomia kombinaatioita kehittämisteemojen sisällä ja niiden välillä. Uusia aluevaltauksiakin tehtiin. Osa teemaryhmistä ilmoitti jatkavansa toimintaansa myös varsinaisen strategiatyön jälkeen. Kaikille yhteisten läpäisyteemojen käsittely ei onnistunut ryhmissä siinä laajuudessa kuin lähtökohtaisesti oli suunniteltu. Näiden teemojen käsittelyä olisi pitänyt ohjeistaa ja seurata huolellisemmin. Vahvimmin ryhmissä nousi esille koulutuksen työelämäyhteydet ja kehittämistoimenpiteiden vastuuttamista käsiteltiin lisäksi koulutusjaoston strategiaristeilyllä joulukuussa Elinikäisen oppimisen läpäisyteeman osalta voidaan todeta, että itse asiassa koko koulutusstrategiaprosessi kaikessa laajuudessaan toteuttaa tuota teemaa. Strategiaryhmien keskinäinen ristisiittäminen ei myöskään toteutunut niin tehokkaasti kuin toivottiin. Ryhmien välinen tiedonvälitys tapahtui pääosin ryhmien vastuuhenkilöiden kokouksissa ja toiminnan päällekkäisyyksien ja keskinäisten yhteyksien havaitseminen jäi projektipäällikön varaan. Etukäteen tiedettiin odottaa, että teemaryhmien tuotokset tulevat olemaan keskenään hyvin erilaisia. Ohjausryhmässä tämä hyväksyttiin, sillä ryhmien innostunutta työskentelyä ja uusien yhteistyöverkostojen muodostumista pidettiin jo sellaisenaan onnistumisena. (STRATEGIATYÖN LOPPUVAIHEET PITÄÄ ELÄÄ ENSIN, ENNEN KUIN NIISTÄ OSAA KIRJOITTAA ) LIITTEET 15

Sisältö LUONNOS

Sisältö LUONNOS Sisältö LUONNOS 28.2.2013 1. KOULUTUSSTRATEGIA YHTEINEN TAHDONILMAUS... 2 2. VISIO 2015+... 2 3. STRATEGISESTI TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISEN KOHTEET... 3 3.1 Ennakointi... 3 3.2 Hanketoiminta... 4 4. VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Pirkko Kuhmonen / Varsinais-Suomen OpinOvi Tuula Kokkonen / OpinOvi aikuisopiskeluun Varsinais-Suomi Missio? Jottan tarttis tehrä

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Kohti uutta menestystä!

Kohti uutta menestystä! Kohti uutta menestystä! -TOP School -hankkeen loppuseminaari Riitta Juusenaho hankejohtaja, KT TOP School -hanke Tampereen kaupunki TOP TOP School Kansainvälinen yhteistyöverkosto Kansallinen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma Pohjois-Karjalassa

Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma Pohjois-Karjalassa Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma Pohjois-Karjalassa 2016-2019 14.10.2016 Koulutusasiantuntija Paula Hiltunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Mitä on elinikäinen ohjaus ja ELO-toiminta? Erilaisissa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala

Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala Energiaa ennakointiin Alueiden ennakointiseminaari Lappeenranta Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala Kimmo Niiranen maakunta-asiamies 200315 Ennakointi on tulevaisuuden tekemistä ei pelkkää

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

Päämäärät /Tavoitteet

Päämäärät /Tavoitteet Teema ryhmä Nuorisoaste Osaamisen vahvistaminen Työllistävien alojen vetovoiman varmistaminen ja koulutuksen tunnettuuden lisääminen Keinot Peruskoulun ja opojen ohjauksen tukeminen. Opettaja osallistuu

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen (ELO) tehtävät

Elinikäisen ohjauksen (ELO) tehtävät Elinikäisen ohjauksen (ELO) tehtävät 12.1.2017 Elinikäinen ohjaus = ELO Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä elinikäisellä ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat kansalaisia eri elämänvaiheissa:

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS

MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS Esityslista 3/2012 Aika: Tiistaina 22.5.2012 klo 13.00 Paikka: Axxell, Paraisten toimipiste, Vapparintie 4, 21600 Parainen Läsnä: Varsinainen jäsen Organisaatio Martti Rantala pj Esa Högblom, vpj Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen koulutusstrategia: vapaa sivistystyön toimintaympäristö, tavoitteet ja toimenpiteet LUONNOS

Varsinais-Suomen koulutusstrategia: vapaa sivistystyön toimintaympäristö, tavoitteet ja toimenpiteet LUONNOS Varsinais-Suomen koulutusstrategia: vapaa sivistystyön toimintaympäristö, tavoitteet ja toimenpiteet LUONNOS 9.12.2012 1. TOIMEKSIANTO 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI/KUVAUS työryhmän tapaaminen kesäkuussa,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot