Sisältö LUONNOS

Transkriptio

1 Sisältö LUONNOS JOHDANTO VISIO VARSINAIS-SUOMEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN STRATEGISET LINJAUKSET Osaamisen vahvistaminen - Osaavan työvoiman varmistaminen, väestön hyvinvoinnin vahvistaminen... 3 Alueen koulutusmahdollisuudet tunnetaan ja työllistävien alojen vetovoima kasvaa... 3 Koulutus vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin... 3 Koulutuspalvelut lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa... 4 Koulutuspalvelut ovat asiakaslähtöisiä... 4 Elinikäinen oppiminen ja joustavat opintopolut ovat kaikille mahdollisia Koulutuksen laadun varmistaminen - Osaava henkilöstö, monipuoliset ja tulokselliset palvelut... 5 Työelämälähtöisyys keskiössä - kaikki opettajat ja ohjaajat osallistuvat jatko- ja täydennyskoulutuksiin 5 Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia oppimisympäristöjä... 5 Oppilaitosten ja yritykset tekevät pitkäjänteistä ennakointiyhteistyötä... 6 Laatujärjestelmiä kehitetään verkostoissa Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen - Tavoitteellinen yhteistyö, resurssien tehokas käyttö.. 7 Oppilaitokset profiloituvat ja tekevät selkeän työnjaon... 7 Oppilaitokset verkostoituvat ja toimivat verkostoina... 7 Osaamisen ja verkostojen johtaminen, oppilaitoskulttuuriin vaikuttaminen... 7 Nostetaan aikuiskoulutuksen arvostusta AVAINTOIMENPITEET Ennakointi Hanketoiminta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Maakunnan koulutuspalvelut AIKUISKOULUTUKSEN KAUTTA KOULUTUSSTRATEGIAAN - Prosessikuvaus

2 1. JOHDANTO Varsinais-Suomen koulutusstrategia on tarkoitettu kaikille koulutuksen ja opetuksen toimijoille, opettajille, ohjaajille, rehtoreille, suunnittelijoille, rahoittajille ja päättäjille. Koulutusstrategia rakentuu Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategian pohjalle, mutta koskee päivitettynä myös nuoriso-asteen koulutusta. Koulutusstrategia on laajassa yhteistyössä tuotettu tahdonilmaus siitä, mihin suuntaa alueen koulutusta tulisi kehittää, jotta pääsisimme kohti strategialle asetettua visiota. 2. VISIO Kestävää kilpailukykyä ja aktiivista osaamista jokaiselle - Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii valtakunnallisesti merkittävänä, reagointiherkkänä vaikuttajana. Varsinais-Suomen Varsinaissuomalaista koulutusta voidaan ohjata maakunnassa tehtävin päätöksin. ennakoiva Näkökulma on tulevaisuudessa ja muuttuvien osaamistarpeiden selvittäminen on jatkuvaa....osuva Varsinaissuomalainen koulutus vastaa sekä yksilöiden että työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja on itse aktiivinen maakunnallisten tavoitteiden asettaja. ja verkostoitunut Työ- ja elinkeinoelämä, koulutuksenjärjestäjät, kehittämisorganisaatiot, viranomaiset, järjestöt sekä kolmas sektori toimivat vahvassa yhteistyössä. koulutusjärjestelmä varmistaa Toimimalla elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti kumppanuusverkostona asukkaiden ja työelämän koulutuksen yksilölähtöinen omaehtoisuus ja työelämälähtöisyys ovat tasapainossa. osaamiseen Työelämälle tarjotaan osaavaa työvoimaa ja vahvistetaan työssä olevien osaamista. Koulutuspalvelut toteutetaan siten, että aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Elinikäinen oppiminen toteutuu on mahdollista kaikille. tukee hyvinvointia Maakunnan koulutusjärjestelmä tunnistaa (voiko järjestelmä tunnistaa??) koulutuksen ja väestön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vuorovaikutuksen. Koulutusjärjestelmä edistää (??) aktiivisesti koulutukseen liittyvien hyvinvointierojen tasaamista. sekä toimii valtakunnallisesti merkittävänä Koulutusstrategian toimenpiteiden avulla Varsinais-Suomen koulutusverkosto on valtakunnallisesti arvostettu ja vaikuttaa aktiivisesti maan koulutus- ja tutkimuspolitiikkaan. reagointiherkkänä 2

3 Maakunnan koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan kaikkiaan yhteiskunnallisiin haasteisiin ja toimimaan nopeasti analysoidun ennakkotiedon perusteella. vaikuttajana. Koulutuksenjärjestäjät osallistuvat aktiivisesti Varsinais-Suomen ja omien toiminta-alueidensa kehittämiseen, Koulutuksen yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan ja se näkyy myös omana brändinään. 3. VARSINAIS-SUOMEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN STRATEGISET LINJAUKSET Osaamisen vahvistaminen Osaavan työvoiman varmistaminen Väestön hyvinvoinnin vahvistaminen Koulutuksen laadun varmistaminen Osaava henkilöstö Monipuoliset ja tulokselliset palvelut Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen Tavoitteellinen yhteistyö Resurssien tehokas käyttö 3.1 Osaamisen vahvistaminen - Osaavan työvoiman varmistaminen, väestön hyvinvoinnin vahvistaminen Alueen koulutusmahdollisuudet tunnetaan ja työllistävien alojen vetovoima kasvaa - tuetaan peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajien ohjausta luomalla työvälineet ajantasaisen tiedon välittämiseksi - järjestetään säännöllisesti oppilaitosten ja elinkeinoelämän järjestöjen yhteisinfoja työelämän järjestöjen kanssa - opettajat osallistuvat aktiivisesti uraohjaukseen oman alansa asiantuntijoina Koulutus vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin - käydään jatkuvaa vuoropuhelua työelämän kanssa koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - ammatillinen aikuiskoulutus reagoi nopea työelämän tarpeisiin yhteistyössä ja erikoistuen - kehitetään asiakastyöosaamista (avataanko?) oppilaitosverkostossa - ennakointitiedon tuottaminen, hyödyntäminen, tulevaisuuden osaamisen visiointi yhteistyössä/verkostoissa ja neuvottelukuntatyössä (liitetäänkö malli mukaan?) - kehitetään työelämälähtöistä opettajuutta ja asiantuntijuutta - kehitetään ja levitetään alueen oppilaitoksiin työelämäosaamisen hyviä käytäntöjä, tuotteita ja toimintatapoja - jatketaan klusteri/toimialakohtaisten foorumien toteuttamista tuotetun mallin pohjalta (voisiko tähän liittää sen foorumityöskentelymallin) 3

4 Koulutuspalvelut lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa - kartoitetaan ja ennakoidaan asiakkaiden sivistys- ja kehittymistarpeita - kehitetään henkilöstön osaamista ja luodaan systeemi tähän prosessiin?? avataanko? - kehitetään hyvinvointia ja elämänhallintaa lisääviä palveluita työurien pidentämiseksi - vastataan nuorisotakuuseen ja ehkäistään syrjäytymistä yhteistyössä kaikkien koulutusasteiden, nuorisotoimen ja muiden sidosryhmien kanssa Koulutuspalvelut ovat asiakaslähtöisiä - kaikille avoimet koulutusohjauspalvelut ovat helposti saavutettavia, ammattitaitoisia ja ajantasaisia - jokaiselle asiakkaalle, yksilölle tai yritykselle, voidaan tarjota mahdollisimman oikea koulutus (henkilökohtaistaminen, yrityskoulutusten räätälöinti) - kaikille mahdollista koulutuksen läpäisy ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen - koulutus tukee työllistymistä ja turvaa osaavan työvoiman alueella Elinikäinen oppiminen ja joustavat opintopolut ovat kaikille mahdollisia - luodaan joustavat mallit oppilaitosten väliseen tutustumiseen, esim. opettajavaihdot - oppilaitoksen kehittävät yhdessä koulutusten sisältöjä ja toteutusmuotoja, koulutukset moduloidaan - tuotetaan paikallinen oppilaitosten välinen opintopolku/ops yhteistyössä yritysten kanssa Osaamisen vahvistamisen näkökulmasta alueen painavin haaste on rakennemuutos; se on muokannut alueen toimialarakennetta monissa vaiheissa. Viime aikoina tätä on korostanut rahoitusalan kriisistä alkanut taantuma ja hitaan kasvun kausi, joka on koetellut Varsinais- Suomea erityisen raskaasti, kun katsotaan työpaikkojen menetystä. Koko aluetta leimaa muuta maata hitaampi työllisyyden kehitys ja poikkeuksellisen suuri pitkäaikaistyöttömien määrä. Varsinais-Suomi on yksi Suomen maahanmuuttokeskittymistä ja siten myös mahdollinen monikulttuurisuuden kasvualusta. Väestön ikärakennemuutoksen myötä tarve aikuiskoulutuspalveluille kasvaa. Aikuisten on voitava kehittää osaamistaan ja siirtyä joustavasti sinne, missä työvoimantarve on suuri. Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia on monipuolistettava, asiakaslähtöisillä palveluilla Väestön ikärakennemuutoksen johdosta työelämästä siirtyy väkeä eläkkeelle enemmän kuin nuoria riittää tulemaan työelämään. Tämä asetelma leimaa koko 2010-lukua Lounais- Suomessa. Nuoret ja aikuiset hakeutuvat koulutukseen, joka tuntuu itselle sopivalta ja antaa mahdollisuuden työllistyä. Ongelmana on se, että kaikkia koulutusmahdollisuuksia ja väyliä ei tunneta ja koulutusvalintaa ohjaavat usein väärät mielikuvat ammateista ja koulutuksesta. 4

5 Nykyisin toimialojen työllisyysnäkymiä ei voida ennustaa pitkälle. Uraputkien sijasta on siirrytty urapolkuihin, osaaminen ja asiantuntijuus laajenevat ja muuttuvat yksilön työhistorian aikana. Ohjauksen on tuettava muutoksia ja vaihtoehtoisia tapoja edetä urapolulla. Koulutuksen järjestäjien ja työelämän tiivis vuorovaikutus on edellytys sille, että ohjauksessa annetaan ajantasaista tietoa osaamisen kehittämistarpeista ja tuetaan työllistäviä ratkaisuja. Ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnat voidaan kehittää yhdeksi vuoropuhelun ja ennakoinnin välineeksi. Vaikka globaali maailmantalous on tehnyt ennakoinnista yhä haastavampaa, vain ennakointitoimintaa kehittämällä, monipuolistamalla ja hyödyntämällä voidaan joustavammin vastata työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Asukkaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa vahvistamalla voidaan pidentää työuria kaikissa elämänvaiheissa. Osuvalla, moniammatillisella ja verkostoituneella ohjauksella voidaan ennaltaehkäistä sekä nuorten että aikuisten syrjäytymiskierre, tukea koulutuksen läpäisyastetta ja työllistymistä. Koulutuksen vetovoimaa ja asiakaslähtöisyyttä kehittämällä lisätään koulutuksen vaikuttavuutta ja parannetaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. 3.2 Koulutuksen laadun varmistaminen - Osaava henkilöstö, monipuoliset ja tulokselliset palvelut Työelämälähtöisyys keskiössä - kaikki opettajat ja ohjaajat osallistuvat jatko- ja täydennyskoulutuksiin - työelämälähtöistä opettajuutta kehitetään monipuolisella täydennyskoulutuksella - levitetään ja otetaan käyttöön hankkeissa tuotettuja työelämäosaamista kehittäviä hyviä käytäntöjä - kartoitetaan opettajien pedagoginen osaaminen ja tehdään ohjausosaamisen osaamistarvekartoitus - luodaan opettajien ja ohjaajien osaamisen kriteerit kehittämiskeskustelujen pohjaksi - varataan resursseja henkilöstön koulutukseen ja sisäiseen tiedon/osaamisen jakamiseen - toteutetaan opettajien riittävä työelämäyhteistyö (nuorisoaste)??? - muodostetaan kummiyritysrenkaat ja yhteistyöverkostot - kehitetään asiantuntijoiden, oppimisympäristöjen, työpaikkaohjauksen ja osaamisen arviointikäytäntöjä Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia oppimisympäristöjä - varmistetaan, että kaikissa oppilaitoksissa on ajantasaiset laitteistot ja ohjelmistot - kehitetään opetusta ja ohjausta virtuaali- ja muissa vaihtoehtoisissa oppimisympäristöissä 5

6 - tuetaan tutkimusperustaista oppimisympäristöjen kehittämistä Oppilaitosten ja yritykset tekevät pitkäjänteistä ennakointiyhteistyötä - vahvistetaan ennakoivaa työotetta ja mm. opetushenkilökunnan ennakointiosaamista - vakinaistetaan ennakointifoorumit - opettajat ja ohjaajat osallistuvat työelämän kanssa toimialakohtaisiin foorumeihin - systemaattinen kontaktointi koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä - ennakoivat ja proaktiiviset työnantajahaastattelut - vahva yhteistyö ennakointi- ja hanketoimijoiden välillä Laatujärjestelmiä kehitetään verkostoissa - opistojen/oppilaitosten keskinäinen laatujärjestelmien benchmarkaus - maahanmuuttajakoulutuksen järjestelmää, laatua ja vaikuttavuutta parannetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa - luodaan vertaisarvioinnin kriteereitä eri toiminnoille (esim. ohjaus) Työelämän muuttuessa yhä nopeammin koulutuksen järjestäjien, työelämän ja tutkimuslaitosten on verkostoiduttava ja tehtävä tiiviimpää yhteistyötä. Työelämän ja koulutusjärjestelmän lähentymistä on viimeaikoina korostettu erityisesti. Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöt ovat laajentuneet työpaikoille ja tietoverkkoihin. Työssä oppimisen yksi tarkoitus on kehittää ammattiopetuksen laatua ja työelämävastaavuutta. Ammatillinen koulutus on olemassa työelämää varten. Siksi aito verkostoyhteistyö alueen työnantajien kanssa on koulutuksen järjestäjille ja opettajille välttämätöntä. Verkostoja tulee luoda myös perusopetukseen, lukioihin, vapaaseen sivistystyöhön, ammattikorkeakouluihin sekä tiedekorkeakouluihin. Työelämässä tarvitaan innovaatio-osaamista kilpailukyvyn turvaamiseksi. Innovaatioosaamisen kautta Varsinais-Suomen elinkeinoelämä menestyy ja hyvinvointi sekä osaaminen maakunnassa turvataan. Koulutustehtävän lisäksi koulutusorganisaatioiden on nähtävä itsensä myös työelämän kehittäjänä. Toteutuessaan tämä avaa varsinaissuomalaisen koulutusosaamisen myynnin ja viennin mahdollisuudet. Yhteistyön ja toimijoiden verkottumisen kautta syntyy uusia tuotteistettavia ja myytäviä koulutusratkaisuja ja -konsepteja. Jokainen opettaja vaikuttaa siihen, millaisia ammattilaisia ja ihmisiä työelämään tulee. Opettajat toimivat tiimeissä ja verkostoissa, joissa myös opettajuus kehittyy. Opettajan työ edellyttää substanssin hallintaa, pedagogista osaamista, kehittämisosaamista sekä työyhteisöllistä osaamista. Opettajan on myös ennakoitava, mitä osaamista ja taitoja tulevaisuuden työelämä edellyttää. Oppimisympäristöt kehittyvät nopeasti ja opetushenkilöstön on hallittava ja hyödynnettävä opetusteknologiaa työssään. Innovatiivinen ja ennakoiva ote työssä edellyttää luovia toimintatapoja, aktiivista oman osaamisen kehittämistä ja yhdessä tekemistä. 6

7 3.3 Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen - Tavoitteellinen yhteistyö, resurssien tehokas käyttö Oppilaitokset profiloituvat ja tekevät selkeän työnjaon - syvennetään koulutusalojen opettajien yhteistyötä - moduloidaan koulutus ja mahdollistetaan joustavat koulutuspaketit eri oppilaitosten välillä - kehitetään yhdessä oppisopimusjärjestelmää - luodaan yhteisiä työvälineitä (esim. virtuaalioppimiseen) Oppilaitokset verkostoituvat ja toimivat verkostoina - tehdään verkostot näkyviksi; kehitetään ja hyödynnetään monialaisia verkostoja ja tukitoimia - rakennetaan hanketoiminnan verkostoyhteistyömalli sekä maakunnan yhteinen hankefoorumi - verkostoidutaan yhteiskunnallisesti ja poikkihallinnollisesti - kansainvälinen verkostoituminen hankkeissa ja järjestöissä > koulutuksen vienti - verkostoyhteistyö vastuutetaan organisaatioissa - maakunnalliset toimiala- ja teemafoorumit Osaamisen ja verkostojen johtaminen, oppilaitoskulttuuriin vaikuttaminen - kaikissa oppilaitoksissa sitoudutaan maakunnallisiin, yhteisiin koulutusta koskeviin strategioihin - koordinoidaan keskitetysti alueellista koulutusjärjestelmää kohderyhmittäin - kootaan, koordinoidaan ja kehitetään verkostoja suunnitelmallisesti - tiedotetaan avoimesti ja ajantasaisesti Nostetaan aikuiskoulutuksen arvostusta - aikuiskoulutuksella on pitkät perinteet työelämäyhteistyöstä - tehdään se tunnetuksi - selvitetään aikuiskoulutuksen tehokkuus eri asiakasryhmissä - aikuiskoulutus ja oppisopimustoimistot toimivat yhdessä työelämän ja koulutuksen kehittäjinä Koulutuksen merkitys yksilöiden ja yritysten osaamisen kehittämisessä ja kilpailukyvyn tukemisessa korostuu yhä enemmän. Samaan aikaan koulutuksen resurssit pienenevät jatkuvasti. Jotta pienenevillä resursseilla pystyttäisiin turvaamaan alueen kilpailukyky ja vetovoima sekä varmistamaan koulutuksen laatu, on kehitettävä verkostomaista toimintaa, jossa oppilaitokset profiloituvat ja tekevät vahvaa yhteistyötä paitsi toistensa myös muiden tahojen kanssa. 7

8 Varsinais-Suomessa on 28 kuntaa. Meneillään oleva valtakunnallinen kuntauudistus tulee vaikuttamaan kuntaverkon kokoamisen kautta monin tavoin myös Varsinais-Suomen koulutusjärjestelmän rakenteisiin. Varsinais-Suomen liitto on kuntayhtymä, jonka ydintehtävät määritellään alueiden kehittämislaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa. EU:n rakennerahasto-ohjelmiin liittyviä tehtäviä varten jokaiseen maakuntaan nimetään maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on nimennyt maakunnallista koulutusasioiden koordinointia varten erillisen koulutusjaoston. Maakunnassa toimii lukuisia viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien välisiä, koulutustasojen ja muotojen sisäisiä sekä eri koulutustasot yhdistäviä epävirallisia, lainsäädäntöön perustumattomia hallinto-, kehittämis- ja yhteistyöelimiä, joiden kokoonpanot ja toimintakaudet elävät toimintaympäristön ja koulutuspolitiikan painopisteiden muutosten mukaan. Nämä elimet eivät välttämättä tiedä toisistaan ja saattavat tehdä osin päällekkäistä työtä. 4. AVAINTOIMENPITEET 4.1 Ennakointi Koulutustarpeisiin liittyviä ennakointiprosesseja on toteutettu Varsinais-Suomessa kuten koko maassa enimmäkseen yhden organisaation ja lähisidosryhmien omiin tarpeisiin. Tällöin lopputulokset ja analyysit ovat myös jääneet näiden organisaatioiden omaan käyttöön. Alueen yhteisen kehittämisen näkökulmasta on kuitenkin välttämätöntä, että ennakointitietoa käsitellään ja analysoidaan yhdessä. Koulutussuunnittelun on perustuttava ainakin osin yhteiseen näkemykseen alueen tulevista osaamis- ja työvoimatarpeista. Koulutuksen sisältöä kehitetään laadullisen ennakoinnin pohjalta, aloituspaikkamääristä keskusteltaessa on myös oltava yhteinen näkemys siitä, mitkä ovat alueen tulevat työvoimatarpeet. Ennakointitietoa - varsinkin määrällisiä työvoima ja koulutustarpeiden ennustetietoutta - tuotetaan varsin kattavasti, joten tarvetta uudelle tekniselle tiedontuotannolle ei ole. Keskeinen haaste on, miten yhteistyössä jalostetaan ja analysoidaan laadullista ennakointitietoa, joka hyödynnetään koulutusorganisaatioiden ja muiden aluekehitystoimijoiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Nykytilanteessa maakunnallinen yhteisnäkemys ja analyysi usein puuttuvat ja toimijat perustavat pahimmassa tapauksessa päätöksentekonsa hyvinkin erimitalliseen tietoon. Maakunnallinen, tavoitteellinen ennakointi edellyttää, että ennakointitoimijoilla on verkostomainen toimintatapa, systemaattinen, vuosikelloon sidottu tiedon tuottaminen sekä keskustelu- ja tiedonvaihtoalustoja. Yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä kehitetään pitkäjänteisesti strategiseksi kumppanuudeksi. Näin voidaan vaikuttaa koulutussuun- 8

9 nitteluun ja päätöksentekoon. Tarkempi koulutustarve-ennakoinnin suunnitelma on startegian liitteenä. 4.2 Hanketoiminta EU:n tukemat hankkeet ovat keino koulutusjärjestelmän kehittämiselle. Hankeosaamista on kertynyt kahden EU-ohjelmakauden aikana runsaasti. Koulutukseen ja kehitykseen liittyviin hankkeisiin on Varsinais-Suomessa kaudella suunnattu n. 42 miljoonaa euroa (ESR) ja tämän lisäksi vielä runsaasti varoja muiden ohjelmien kautta. Kyse on siis erittäin merkittävästä ja tuloksellisesta toiminnasta koko maakunnassa. Viime vuosina hanketoimijoiden määrä on kuitenkin pienentynyt, koska pienten toimijoiden resurssit eivät riitä hankkeiden hallinnointiin ja toteuttamiseen. Haasteena ovat lukuisat pienet hankkeet, suurempien hankekokonaisuuksien vähyys ja hanketoiminnan sisällöllisen koordinaation puuttuminen. Yhteistyötä hankkeiden toteuttajien välillä tehdään, mutta se on melko sattumanvaraista ja täysin uusia innovaatioita syntyy harvoin. Lisäksi hankkeiden luomat uudet käytännöt leviävät hitaasti. Hankkeiden tuomaa lisäarvoa osataan hyödyntää huonosti. Hankkeiden alueellista vaikuttavuutta on myös vaikea mitata. Hanketoimintaan on yhdistettävä myös ennakointiosaaminen, mikä on huomioitava kaudella. Hanketoiminnalla on erityisen suuri merkitys sekä alueellisessa että valtakunnallisessa vaikuttamisessa. Esim. maakuntaohjelman toteutus on pitkälti riippuvainen hankkeista ja onnistuneista partneriyhdistelmistä. Pirstaleinen ja osin päällekkäinen hanketoiminta on koordinoitava maakunnallisesti ja on huolehdittava, että hankkeissa kehitetyt tuotteet ja tulokset saadaan alueen kaikkien toimijoiden käyttöön. Jotta alueella toteutettavat hankkeet hyödyttäisivät kaikkia toimijoita, on luotava rakenne laadukkaalle ja tavoitteelliselle hanketoiminnalle. Tämä toteutuu rakentamalla verkostoyhteistyössä seutukunnalliset hankeryhmät sekä yhteinen maakunnallinen hankefoorumi. Tarkempi suunnitelma on strategian liitteenä. 4.TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 9

10 4.1 Maakunnan koulutuspalvelut Maakunnan koulutusjärjestelmä kattaa kaikki koulutuksen tasot ja muodot. Varsinais- Suomessa pitää kotipaikkaansa kaksi yliopistoa: Turun yliopisto ja Åbo Akademi sekä Turun ammattikorkeakoulu. Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestävät Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Turun Aikuiskoulutussäätiö, Turun kaupunki, Turun Ammattiopistosäätiö sekä Turun kristillisen opiston säätiö. Vapaan sivistystyön koulutusorganisaatiot vastaavat paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Varsinais-Suomessa toimii kuusi kansanopistoa, 16 kansalais- tai työväenopistoa sekä Turun kesäyliopisto. Maakunnassa on tarjolla myös valtakunnallisten opintokeskusten aluetoimintaa. 10

11 Lukioverkkoa ollaan monin paikoin selvittämässä. Valmisteilla oleva kuntauudistus tulee todennäköisesti vaikuttamaan verkoston kokoamiseen. Varsinais-Suomessa toimii tällä hetkellä 28 päivä- tai aikuislukiota. Valtion rahoittaa koulutusta valtionosuuksilla, valtionavustuksilla, koulutushankinnalla sekä hankerahoituksella ja valvoo koulutuksen laatua rahoitus- ja normiohjauksella. Valtion alueellisina viranomaisina maakunnassa toimivat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lounais-Suomen aluehallintovirasto sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Varsinais-Suomeen kuuluu 28 kuntaa. Samaan aikaan koulutusstrategian laadintaprosessin ja toteuttamisen kanssa on meneillään valtakunnallinen kuntauudistus, joka kuntaverkon kokoamisen kautta tulee vaikuttamaan monin tavoin myös Varsinais-Suomen koulutusjärjestelmän rakenteisiin. Varsinais-Suomen liitto on kuntayhtymä, jonka ydintehtävät määritellään alueiden kehittämislaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa. EU:n rakennerahastoohjelmiin liittyviä tehtäviä varten jokaiseen maakuntaan nimetään maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on nimennyt maakunnallista koulutusasioiden koordinointia varten erillisen koulutusjaoston. Maakunnassa toimii lukuisia viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien välisiä, koulutustasojen ja muotojen sisäisiä sekä eri koulutustasot yhdistäviä epävirallisia, lainsäädäntöön perustumattomia hallinto-, kehittämis- ja yhteistyöelimiä, joiden kokoonpanot ja toimintakaudet elävät toimintaympäristön ja koulutuspolitiikan painopisteiden muutosten mukaan. Näiden ryhmien ja verkostojen kattava kuvaaminen on osoittautunut mahdottomaksi. 5.AIKUISKOULUTUKSEN KAUTTA KOULUTUSSTRATEGIAAN - Prosessikuvaus Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategian laatiminen oli ollut esillä monissa yhteyksissä luvun puolivälistä alkaen. Länsi-Suomen lääninhallitus teki hanke-ehdotuksen aikuiskoulutusstrategian laatimiseksi Varsinais-Suomen MYR:n koulutusjaostolle maaliskuussa Koulutusjaosto piti strategiaa tarpeellisena. Lääninhallitus teki tämän jälkeen strategiahankkeen rahoitushakemuksen Varsinais-Suomen liitolle. Maakuntaliitto myönsi hankkeelle rahoitusta 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Muu osa koostui seudullisesta sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoituksesta. Strategiahanke käynnistyi syksyllä 2008 projektipäällikkönä Mika Helva. Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi sivistystoimentarkastaja Harri Haarikko. Ohjausryhmään kuuluivat inspektör för skolväsendet Carola Bryggman varapuheenjohtajana, yksikönpäällikkö Martti Rantala Varsinais-Suomen TE-keskuksesta, aluejohtaja Outi rannikko SAK:sta (varajäsen luottamusmies Kirsti Tuominen Turun kaupungista), aluepäällikkö Jouko Rouvali Rakennusteollisuudesta (varajäsen asiantuntija Piia Alvesalo EK:sta), rehtori Anne Bragge Salon seudun aikuisopistosta (varajäsen Harri Seikola Turun Aikuiskoulutuskeskuksesta), rehtori Juha Kuuselo Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innovasta (varajäsen aikuiskoulutusjohtaja Jukka Pellinen Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novidasta), kehittämispäällikkö Olli Vuorinen Raision aikuiskou- 11

12 lutuskeskus Timalista (varajäsen aikuiskoulutusjohtaja Päivi Lehtinen Turun ammatti-instituutista, täydennyskoulutus- ja palvelujohtaja Martti Telkki Turun ammattikorkeakoulusta (varajäsen johtava suunnittelija Heimo Välimäki Turun yliopistosta) sekä hankkeen valvojana erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä varsinais-suomen liitosta. Martti Telkin jäätyä pois ohjausryhmästä Heimo Välimäki valittiin varsinaiseksi jäseneksi ja hänen varajäsenekseen nimettiin täydennyskoulutuspäällikkö Sari Kinnunen Turun ammattikorkeakoulusta. Vuonna 2009 maakuntaliitto nimesi hankkeen yhteyshenkilöksi erikoissuunnittelija Eira Saari-Lahoniityn. Aktiivinen ohjausryhmä työskenteli koulutusjaoston ohjauksessa. Strategian laadinta jatkoi lääninhallituksissa tehtyä Aikuiskoulutuksen toimenpideohjelma hankkeen työtä. Vuonna 2005 valmistuneessa Varsinais-Suomen maakuntaraportissa pidettiin ongelmana mm. maakunnallisten aikuiskoulutuksen tavoitteiden alueellisen ohjauksen puutetta. AITO-raportissa korostettiin erityisesti maakunnallisen yhteistyön merkitystä. Strategiatyön taustalla olivat myös Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen työryhmän väliraportit sekä Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma. Strategian avulla haluttiin jalkauttaa nämä valtakunnalliset linjaukset Varsinais- Suomeen. Aikuiskoulutusstrategian laadinnan yhteydessä järjestettiin tapaaminen yritysyhteistyötä tekevien organisaatioiden edustajien kanssa sekä vierailtiin seudullisissa kehittämiskeskuksissa ja tehtiin haastatteluja maakunnan tärkeimpiä elinkeinoklustereita edistävissä yrityksissä. Erikseen kutsuttiin koolle kokoukset mm. oppisopimukseen, OpinOvi-hankkeisiin, maahanmuuttajiin sekä pk-yrityksiin liittyen. Strategian taustamateriaaliksi toteutettiin syksyllä 2008 aikuisopiskelijoille sekä koulutusorganisaatioille ja opettajille suunnatut kyselyt sekä järjestettiin vapaan sivistystyön toimijoiden seminaari. Itse Aikuiskoulutusstrategia-asiakirja laadittiin virastotyönä Länsi-Suomen lääninhallituksessa. Koulutusjaosto hyväksyi Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategian kesäkuussa Aikuiskoulutusstrategia on kokonaisuudessaan luettavissa Koulutusstrategian liitemateriaalissa. Aikuiskoulutusstrategiaan kirjattiin, että sen välitarkastelu suoritetaan vuoden 2012 aikana. Tällöin arvioitaisiin strategian toimenpide-esitysten toteutuminen. Samalla suunniteltaisiin tarkentavat toimenpiteet, joilla varmistetaan vision toteutuminen vuonna Tarpeen mukaan strategia päivitettäisiin tuolloin muiltakin osin voimaantulleen aluehallintouudistuksen jälkeen, syksyllä 2010 käynnistettiin OKM:n ESRrahoituksella sekä Varsinais-Suomen liiton ja suurimpien ammatillisen koulutuksen järjestäjien tuella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen oman tuotannon hanke Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais- Suomeen. Projektin tavoitteiksi asetettiin toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen maakunnallinen koordinointi, aikuiskoulutusstrategian toimeenpano sekä vuonna 2012 tapahtuva strategian päivitys, maakunnan koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyön lisääminen ja verkostoitumisen edistäminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, ennakoinnin kehittäminen, poikkihallinnollinen yhteistyö viranomaisten välillä, taloudellisen taantuman vaikutusten vähentäminen koulutuksen keinoin, osallistuminen koulutustarjonta 2016 hankkeeseen sekä aikuiskoulutuksen määrällisten ja laadullisten mittareiden kehittäminen. Siinä tavoitteita kerrakseen kaksi ja puolivuotiselle projektille. Hankkeen projektipäällikön Mika Helvan siirryttyä alkuvuodesta 2011 muihin tehtäviin uudeksi projektipäälliköksi valittiin Pirkko Kuhmonen. 12

13 Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen hankkeen ohjausryhmä muodostettiin aikuiskoulutusstrategia-ohjausryhmän pohjalta. Näin haluttiin turvata kehittämistyön jatkuvuus ja käyttää hyväksi ryhmän hyvää toimintakykyä. Ohjausryhmään nimettiin puheenjohtajaksi Harri Haarikko, ELYkeskus, (varajäsen Martti Rantala, ELY-keskus), Carola Bryggman, AVI, (varajäsen erikoissuunnittelija Esa Högblom, V-S liitto), Olli Vuorinen, TIMALI (varajäsen Mika Helva, Turun kaupunki), Heimo Välimäki, TY Brahea (varajäsen projektchef Mona Riska, ÅA), Juhani Pörtfors, Aurala (varajäsen Sari Kinnunen, AMK) sekä asiantuntija Sanna Halttunen-Välimaa, EK (varajäsen puheenjohtaja Maarit Salminen, SAK). Sari Kinnusen siirryttyä toisiin tehtäviin hänen tilalleen nimitettiin kehittämiskoordinaattori Tuike Kankare, TAI. Hankkeen valvojana toimi EU-koordinaattori Minna Koivukangas, ELY-keskus. Ohjausryhmän kokouksiin kutsuttiin sekä varsinaiset, että heidän varajäsenensä. Lisäksi ohjausryhmä kutsui kokouksiinsa asiantuntijoita. Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategiaan kirjatuista kehittämistoimenpiteistä oli vuoden 2013 alkuun mennessä toteutunut tai toteutumassa Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen - hankkeen, koulutuksen järjestäjien, aluehallinnon tai muiden toimijoiden ja verkostojen toimesta mm. seuraavat: - Klusterikohtaisten foorumien käynnistäminen. Foorumeita on käynnistetty logistiikassa, hyvinvointialalla, ICT-alalla, matkailussa, kaupassa, meriteollisuudessa, rakennusalalla sekä elintarvikealalla. - Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkostoa on koottu (16 -> 12) - Selvitys maakunnan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä on valmistunut - Koulutuksen järjestäjät ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen - Opettajien työelämäosaamista on vahvistettu - Opettajien täydennyskoulutusta toteutetaan yhteistyössä - Varsinais-Suomen aikuiskoulutuksen tiedonhakujärjestelmä on laajentumassa (Aikohaku) - Aikuiskoulutuksen mittarit on tehty ja tilinpäätös on toteutettu kaksi kertaa - Yhteistä opiskelijarekrytointia on kehitetty - Koulutusjaoston toimintaa on kehitetty osallistavammaksi - Maakunnallista ennakointiverkostoa kootaan ja kehitetään - Koulutuksen järjestäjien vertaisarviointi on käynnistynyt Lisäksi aikuiskoulutusstrategiaa käytettiin OKM:n EU-rahoituksen ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään myönnettävien valtionavustusten painopistekriteereiden määrittelyssä. Kaiken kaikkiaan strategia on osoittanut käyttökelpoisuutensa toiminnan suuntaajana niin koulutuksen järjestäjien kuin toiminnan rahoittajienkin käsissä. Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen -hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan helmikuussa 2012, että aikuiskoulutusstrategian päivittämisen yhteydessä strategia laajennetaan Varsinais-Suomen koulutusstrategiaksi. Jo aikuiskoulutustrategian laadinnan yhteydessä oli kysytty eikö samalla olisi kannattanut laatia maakuntaan koko toisen asteen kattava toimenpideohjelma. Lähes kaikki koulutuksen järjestäjät, jotka osallistuivat aikuiskoulutusstrategian laadintaan järjestävät myös nuorisoasteen koulutusta. Aikuiskoulutusstrategiasta tuli hyvin laaja-alainen ja tarvittaessa sitä pystyi soveltamaan kaikkeen ammatilliseen koulutukseen. Strategiatyö oli luonteva käynnistää aikuiskoulutuksesta. Vuonna 2012 tilanne oli kuitenkin jo toinen: valmiudet ja halukkuus verkosto- 13

14 maiseen yhteistyöhön olivat korkealla ja koulutusjaosto pyrki lisäämään koulutussektorien ja tasojen välistä kehittämistoimintaa. Lisäksi Koulutusta ja yhteistyötä -projektin resurssit haluttiin käyttää täysimääräisesti hyödyksi strategian päivittämisessä. Tilaisuus strategian laajentamiseen oli kenties otollisempi kuin koskaan ja hankkeen ohjausryhmä päätti käyttää sen hyödyksi. Koulutusstrategiatyö päätettiin toteuttaa teemaryhmien avulla ohjausryhmän koordinoimana ja koulutusjaoston valvonnassa. Poiketen aikuiskoulutusstrategian laadinnan ohjausryhmäkeskeisestä työskentelystä, kehittämiskohteiden kartoittamistyön delegoinnilla ja hajauttamisella haluttiin: 1. sitouttaa mahdollisimman laaja toimijajoukko strategian sisältöihin heti työn käynnistymisestä lähtien 2. lisätä strategiatyön tunnettavuutta 3. huolehtia strategiatyöskentelyn maakunnallisesta kattavuudesta 4. tuoda strategia lähemmäs koulutuksen käytännön toimijoita 5. varmistaa parhaan asiantuntemuksen saaminen eri teemojen työstämiseen 6. antaa tilaa uusille koulutuksen kehittäjille ja mahdollistaa kehittäjien sukupolvenvaihdos 7. antaa mahdollisuus uusien työskentelyverkostojen muodostumiselle 8. maksimoida strategiatyöhön käytettävissä ollut aika Koulutusjaoston hyväksymät koulutusstrategian teemaryhmät ja niiden vastuuhenkilöt olivat: 1. Nuorisoasteen koulutus (Maria Taipale, RASEKO) 2. Toisen asteen ammatillinen aikuiskoulutus (Tommi Forss, Turun AKK) 3. Korkea-asteen koulutus (Heimo Välimäki, TY Brahea) 4. Vapaa sivistystyö (Juhani Pörtfors, Aurala) 5. Ruotsinkielinen koulutus (Carola Bryggman, AVI) 6. Maahanmuuttajakoulutus (Marjatta Lennala, TIMALI) 7. Hanketoiminta (Nina Söderlund, ÅA) 8. Ennakointi (Esa Högblom, V-S liitto) 9. Ohjaustoiminta (Pirkko Kuhmonen, ELY) 10. Osaamista ja innovaatioita (Taru Penttilä, AMK) (YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA?) Tarkoituksena oli käynnistää myös perusopetuksen teemaryhmä, mutta perusopetuksen edustajat olivat sitä mieltä, että heillä ei ollut tässä vaiheessa resursseja eikä valmiuksia strategiatyöhön. Ryhmien vastuuhenkilöiden haluttiin olevan, mikäli mahdollista, myös Koulutusta ja yhteistyötä hankkeen ohjausryhmän jäseniä. Näin pyrittiin varmistamaan tiedonkulun sujuvuus. Vastuuhenkilöitä ohjeistettiin sekä kirjallisesti että kolmessa vastuuhenkilökokouksessa. Suunnitelmat teemaryhmien toiminnalle sekä kaikki vastuuhenkilöiden ohjemateriaalit löytyvät Koulutusstrategian liitemateriaalista. Tiivistettynä teemaryhmien tehtäväksi annettiin teemaan liittyvien kehittämiskohteiden määrittely ja ehdotuksen tekeminen niihin liittyvistä vetovastuista ja aikatauluista. Ryhmien edellytettiin tuottavan teeman toimintaympäristön kuvauksen sekä tärkeimmät toimenpide-ehdotukset. Kaikkien ryhmien odotettiin myös käsittelevän läpäisevinä aiheina elinikäistä oppimista, työelämäyhteyksiä, tulosten mittaamista ja arviointia, vastuita ja kehittämisen resurs- 14

15 seja sekä sähköisten palveluiden mahdollisuuksia. Teemaryhmien toimintatapa oli vastuuhenkilöiden ja ryhmien itsensä päätettävissä. Teemaryhmiin kutsuttiin jäsenet avoimella ja laajalla ilmoittautumismenettelyllä kuitenkin niin, että jokaiselta edellytettiin taustaorganisaationsa hyväksyntä strategiatyöhön osallistumiseen. Strategiaryhmiin ilmoittautui 160 asiantuntijaa. Varsinaiseen ryhmien työskentelyyn eivät kaikki kuitenkaan päässeet osallistumaan. Ryhmiä ohjeistettiin aloittamaan työskentelynsä peilaamalla aikuiskoulutusstrategiaan kirjatut kehittämistoimenpiteet nykyiseen tilanteeseen ja toimintaympäristöön. Myös teemaryhmissä havaittiin, että monet aikuiskoulutusstrategian tavoitteet ovat toteutuneet, mikä lisäsi motivaatiota uuteen strategiatyöhön. Teemaryhmissä syntyi uusia verkostoja ja löydettiin tuoreita näkökulmia moniin kehittämiskohteisiin. Lisäksi löydettiin aikaisemmin kokeilemattomia kombinaatioita kehittämisteemojen sisällä ja niiden välillä. Uusia aluevaltauksiakin tehtiin. Osa teemaryhmistä ilmoitti jatkavansa toimintaansa myös varsinaisen strategiatyön jälkeen. Kaikille yhteisten läpäisyteemojen käsittely ei onnistunut ryhmissä siinä laajuudessa kuin lähtökohtaisesti oli suunniteltu. Näiden teemojen käsittelyä olisi pitänyt ohjeistaa ja seurata huolellisemmin. Vahvimmin ryhmissä nousi esille koulutuksen työelämäyhteydet ja kehittämistoimenpiteiden vastuuttamista käsiteltiin lisäksi koulutusjaoston strategiaristeilyllä joulukuussa Elinikäisen oppimisen läpäisyteeman osalta voidaan todeta, että itse asiassa koko koulutusstrategiaprosessi kaikessa laajuudessaan toteuttaa tuota teemaa. Strategiaryhmien keskinäinen ristisiittäminen ei myöskään toteutunut niin tehokkaasti kuin toivottiin. Ryhmien välinen tiedonvälitys tapahtui pääosin ryhmien vastuuhenkilöiden kokouksissa ja toiminnan päällekkäisyyksien ja keskinäisten yhteyksien havaitseminen jäi projektipäällikön varaan. Etukäteen tiedettiin odottaa, että teemaryhmien tuotokset tulevat olemaan keskenään hyvin erilaisia. Ohjausryhmässä tämä hyväksyttiin, sillä ryhmien innostunutta työskentelyä ja uusien yhteistyöverkostojen muodostumista pidettiin jo sellaisenaan onnistumisena. (STRATEGIATYÖN LOPPUVAIHEET PITÄÄ ELÄÄ ENSIN, ENNEN KUIN NIISTÄ OSAA KIRJOITTAA ) LIITTEET 15