Sisältö LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö LUONNOS 8.2.2013"

Transkriptio

1 Sisältö LUONNOS JOHDANTO VISIO VARSINAIS-SUOMEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN STRATEGISET LINJAUKSET Osaamisen vahvistaminen - Osaavan työvoiman varmistaminen, väestön hyvinvoinnin vahvistaminen... 3 Alueen koulutusmahdollisuudet tunnetaan ja työllistävien alojen vetovoima kasvaa... 3 Koulutus vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin... 3 Koulutuspalvelut lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa... 4 Koulutuspalvelut ovat asiakaslähtöisiä... 4 Elinikäinen oppiminen ja joustavat opintopolut ovat kaikille mahdollisia Koulutuksen laadun varmistaminen - Osaava henkilöstö, monipuoliset ja tulokselliset palvelut... 5 Työelämälähtöisyys keskiössä - kaikki opettajat ja ohjaajat osallistuvat jatko- ja täydennyskoulutuksiin 5 Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia oppimisympäristöjä... 5 Oppilaitosten ja yritykset tekevät pitkäjänteistä ennakointiyhteistyötä... 6 Laatujärjestelmiä kehitetään verkostoissa Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen - Tavoitteellinen yhteistyö, resurssien tehokas käyttö.. 7 Oppilaitokset profiloituvat ja tekevät selkeän työnjaon... 7 Oppilaitokset verkostoituvat ja toimivat verkostoina... 7 Osaamisen ja verkostojen johtaminen, oppilaitoskulttuuriin vaikuttaminen... 7 Nostetaan aikuiskoulutuksen arvostusta AVAINTOIMENPITEET Ennakointi Hanketoiminta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Maakunnan koulutuspalvelut AIKUISKOULUTUKSEN KAUTTA KOULUTUSSTRATEGIAAN - Prosessikuvaus

2 1. JOHDANTO Varsinais-Suomen koulutusstrategia on tarkoitettu kaikille koulutuksen ja opetuksen toimijoille, opettajille, ohjaajille, rehtoreille, suunnittelijoille, rahoittajille ja päättäjille. Koulutusstrategia rakentuu Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategian pohjalle, mutta koskee päivitettynä myös nuoriso-asteen koulutusta. Koulutusstrategia on laajassa yhteistyössä tuotettu tahdonilmaus siitä, mihin suuntaa alueen koulutusta tulisi kehittää, jotta pääsisimme kohti strategialle asetettua visiota. 2. VISIO Kestävää kilpailukykyä ja aktiivista osaamista jokaiselle - Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii valtakunnallisesti merkittävänä, reagointiherkkänä vaikuttajana. Varsinais-Suomen Varsinaissuomalaista koulutusta voidaan ohjata maakunnassa tehtävin päätöksin. ennakoiva Näkökulma on tulevaisuudessa ja muuttuvien osaamistarpeiden selvittäminen on jatkuvaa....osuva Varsinaissuomalainen koulutus vastaa sekä yksilöiden että työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja on itse aktiivinen maakunnallisten tavoitteiden asettaja. ja verkostoitunut Työ- ja elinkeinoelämä, koulutuksenjärjestäjät, kehittämisorganisaatiot, viranomaiset, järjestöt sekä kolmas sektori toimivat vahvassa yhteistyössä. koulutusjärjestelmä varmistaa Toimimalla elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti kumppanuusverkostona asukkaiden ja työelämän koulutuksen yksilölähtöinen omaehtoisuus ja työelämälähtöisyys ovat tasapainossa. osaamiseen Työelämälle tarjotaan osaavaa työvoimaa ja vahvistetaan työssä olevien osaamista. Koulutuspalvelut toteutetaan siten, että aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Elinikäinen oppiminen toteutuu on mahdollista kaikille. tukee hyvinvointia Maakunnan koulutusjärjestelmä tunnistaa (voiko järjestelmä tunnistaa??) koulutuksen ja väestön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vuorovaikutuksen. Koulutusjärjestelmä edistää (??) aktiivisesti koulutukseen liittyvien hyvinvointierojen tasaamista. sekä toimii valtakunnallisesti merkittävänä Koulutusstrategian toimenpiteiden avulla Varsinais-Suomen koulutusverkosto on valtakunnallisesti arvostettu ja vaikuttaa aktiivisesti maan koulutus- ja tutkimuspolitiikkaan. reagointiherkkänä 2

3 Maakunnan koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan kaikkiaan yhteiskunnallisiin haasteisiin ja toimimaan nopeasti analysoidun ennakkotiedon perusteella. vaikuttajana. Koulutuksenjärjestäjät osallistuvat aktiivisesti Varsinais-Suomen ja omien toiminta-alueidensa kehittämiseen, Koulutuksen yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan ja se näkyy myös omana brändinään. 3. VARSINAIS-SUOMEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN STRATEGISET LINJAUKSET Osaamisen vahvistaminen Osaavan työvoiman varmistaminen Väestön hyvinvoinnin vahvistaminen Koulutuksen laadun varmistaminen Osaava henkilöstö Monipuoliset ja tulokselliset palvelut Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen Tavoitteellinen yhteistyö Resurssien tehokas käyttö 3.1 Osaamisen vahvistaminen - Osaavan työvoiman varmistaminen, väestön hyvinvoinnin vahvistaminen Alueen koulutusmahdollisuudet tunnetaan ja työllistävien alojen vetovoima kasvaa - tuetaan peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajien ohjausta luomalla työvälineet ajantasaisen tiedon välittämiseksi - järjestetään säännöllisesti oppilaitosten ja elinkeinoelämän järjestöjen yhteisinfoja työelämän järjestöjen kanssa - opettajat osallistuvat aktiivisesti uraohjaukseen oman alansa asiantuntijoina Koulutus vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin - käydään jatkuvaa vuoropuhelua työelämän kanssa koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - ammatillinen aikuiskoulutus reagoi nopea työelämän tarpeisiin yhteistyössä ja erikoistuen - kehitetään asiakastyöosaamista (avataanko?) oppilaitosverkostossa - ennakointitiedon tuottaminen, hyödyntäminen, tulevaisuuden osaamisen visiointi yhteistyössä/verkostoissa ja neuvottelukuntatyössä (liitetäänkö malli mukaan?) - kehitetään työelämälähtöistä opettajuutta ja asiantuntijuutta - kehitetään ja levitetään alueen oppilaitoksiin työelämäosaamisen hyviä käytäntöjä, tuotteita ja toimintatapoja - jatketaan klusteri/toimialakohtaisten foorumien toteuttamista tuotetun mallin pohjalta (voisiko tähän liittää sen foorumityöskentelymallin) 3

4 Koulutuspalvelut lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa - kartoitetaan ja ennakoidaan asiakkaiden sivistys- ja kehittymistarpeita - kehitetään henkilöstön osaamista ja luodaan systeemi tähän prosessiin?? avataanko? - kehitetään hyvinvointia ja elämänhallintaa lisääviä palveluita työurien pidentämiseksi - vastataan nuorisotakuuseen ja ehkäistään syrjäytymistä yhteistyössä kaikkien koulutusasteiden, nuorisotoimen ja muiden sidosryhmien kanssa Koulutuspalvelut ovat asiakaslähtöisiä - kaikille avoimet koulutusohjauspalvelut ovat helposti saavutettavia, ammattitaitoisia ja ajantasaisia - jokaiselle asiakkaalle, yksilölle tai yritykselle, voidaan tarjota mahdollisimman oikea koulutus (henkilökohtaistaminen, yrityskoulutusten räätälöinti) - kaikille mahdollista koulutuksen läpäisy ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen - koulutus tukee työllistymistä ja turvaa osaavan työvoiman alueella Elinikäinen oppiminen ja joustavat opintopolut ovat kaikille mahdollisia - luodaan joustavat mallit oppilaitosten väliseen tutustumiseen, esim. opettajavaihdot - oppilaitoksen kehittävät yhdessä koulutusten sisältöjä ja toteutusmuotoja, koulutukset moduloidaan - tuotetaan paikallinen oppilaitosten välinen opintopolku/ops yhteistyössä yritysten kanssa Osaamisen vahvistamisen näkökulmasta alueen painavin haaste on rakennemuutos; se on muokannut alueen toimialarakennetta monissa vaiheissa. Viime aikoina tätä on korostanut rahoitusalan kriisistä alkanut taantuma ja hitaan kasvun kausi, joka on koetellut Varsinais- Suomea erityisen raskaasti, kun katsotaan työpaikkojen menetystä. Koko aluetta leimaa muuta maata hitaampi työllisyyden kehitys ja poikkeuksellisen suuri pitkäaikaistyöttömien määrä. Varsinais-Suomi on yksi Suomen maahanmuuttokeskittymistä ja siten myös mahdollinen monikulttuurisuuden kasvualusta. Väestön ikärakennemuutoksen myötä tarve aikuiskoulutuspalveluille kasvaa. Aikuisten on voitava kehittää osaamistaan ja siirtyä joustavasti sinne, missä työvoimantarve on suuri. Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia on monipuolistettava, asiakaslähtöisillä palveluilla Väestön ikärakennemuutoksen johdosta työelämästä siirtyy väkeä eläkkeelle enemmän kuin nuoria riittää tulemaan työelämään. Tämä asetelma leimaa koko 2010-lukua Lounais- Suomessa. Nuoret ja aikuiset hakeutuvat koulutukseen, joka tuntuu itselle sopivalta ja antaa mahdollisuuden työllistyä. Ongelmana on se, että kaikkia koulutusmahdollisuuksia ja väyliä ei tunneta ja koulutusvalintaa ohjaavat usein väärät mielikuvat ammateista ja koulutuksesta. 4

5 Nykyisin toimialojen työllisyysnäkymiä ei voida ennustaa pitkälle. Uraputkien sijasta on siirrytty urapolkuihin, osaaminen ja asiantuntijuus laajenevat ja muuttuvat yksilön työhistorian aikana. Ohjauksen on tuettava muutoksia ja vaihtoehtoisia tapoja edetä urapolulla. Koulutuksen järjestäjien ja työelämän tiivis vuorovaikutus on edellytys sille, että ohjauksessa annetaan ajantasaista tietoa osaamisen kehittämistarpeista ja tuetaan työllistäviä ratkaisuja. Ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnat voidaan kehittää yhdeksi vuoropuhelun ja ennakoinnin välineeksi. Vaikka globaali maailmantalous on tehnyt ennakoinnista yhä haastavampaa, vain ennakointitoimintaa kehittämällä, monipuolistamalla ja hyödyntämällä voidaan joustavammin vastata työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Asukkaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa vahvistamalla voidaan pidentää työuria kaikissa elämänvaiheissa. Osuvalla, moniammatillisella ja verkostoituneella ohjauksella voidaan ennaltaehkäistä sekä nuorten että aikuisten syrjäytymiskierre, tukea koulutuksen läpäisyastetta ja työllistymistä. Koulutuksen vetovoimaa ja asiakaslähtöisyyttä kehittämällä lisätään koulutuksen vaikuttavuutta ja parannetaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. 3.2 Koulutuksen laadun varmistaminen - Osaava henkilöstö, monipuoliset ja tulokselliset palvelut Työelämälähtöisyys keskiössä - kaikki opettajat ja ohjaajat osallistuvat jatko- ja täydennyskoulutuksiin - työelämälähtöistä opettajuutta kehitetään monipuolisella täydennyskoulutuksella - levitetään ja otetaan käyttöön hankkeissa tuotettuja työelämäosaamista kehittäviä hyviä käytäntöjä - kartoitetaan opettajien pedagoginen osaaminen ja tehdään ohjausosaamisen osaamistarvekartoitus - luodaan opettajien ja ohjaajien osaamisen kriteerit kehittämiskeskustelujen pohjaksi - varataan resursseja henkilöstön koulutukseen ja sisäiseen tiedon/osaamisen jakamiseen - toteutetaan opettajien riittävä työelämäyhteistyö (nuorisoaste)??? - muodostetaan kummiyritysrenkaat ja yhteistyöverkostot - kehitetään asiantuntijoiden, oppimisympäristöjen, työpaikkaohjauksen ja osaamisen arviointikäytäntöjä Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia oppimisympäristöjä - varmistetaan, että kaikissa oppilaitoksissa on ajantasaiset laitteistot ja ohjelmistot - kehitetään opetusta ja ohjausta virtuaali- ja muissa vaihtoehtoisissa oppimisympäristöissä 5

6 - tuetaan tutkimusperustaista oppimisympäristöjen kehittämistä Oppilaitosten ja yritykset tekevät pitkäjänteistä ennakointiyhteistyötä - vahvistetaan ennakoivaa työotetta ja mm. opetushenkilökunnan ennakointiosaamista - vakinaistetaan ennakointifoorumit - opettajat ja ohjaajat osallistuvat työelämän kanssa toimialakohtaisiin foorumeihin - systemaattinen kontaktointi koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä - ennakoivat ja proaktiiviset työnantajahaastattelut - vahva yhteistyö ennakointi- ja hanketoimijoiden välillä Laatujärjestelmiä kehitetään verkostoissa - opistojen/oppilaitosten keskinäinen laatujärjestelmien benchmarkaus - maahanmuuttajakoulutuksen järjestelmää, laatua ja vaikuttavuutta parannetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa - luodaan vertaisarvioinnin kriteereitä eri toiminnoille (esim. ohjaus) Työelämän muuttuessa yhä nopeammin koulutuksen järjestäjien, työelämän ja tutkimuslaitosten on verkostoiduttava ja tehtävä tiiviimpää yhteistyötä. Työelämän ja koulutusjärjestelmän lähentymistä on viimeaikoina korostettu erityisesti. Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöt ovat laajentuneet työpaikoille ja tietoverkkoihin. Työssä oppimisen yksi tarkoitus on kehittää ammattiopetuksen laatua ja työelämävastaavuutta. Ammatillinen koulutus on olemassa työelämää varten. Siksi aito verkostoyhteistyö alueen työnantajien kanssa on koulutuksen järjestäjille ja opettajille välttämätöntä. Verkostoja tulee luoda myös perusopetukseen, lukioihin, vapaaseen sivistystyöhön, ammattikorkeakouluihin sekä tiedekorkeakouluihin. Työelämässä tarvitaan innovaatio-osaamista kilpailukyvyn turvaamiseksi. Innovaatioosaamisen kautta Varsinais-Suomen elinkeinoelämä menestyy ja hyvinvointi sekä osaaminen maakunnassa turvataan. Koulutustehtävän lisäksi koulutusorganisaatioiden on nähtävä itsensä myös työelämän kehittäjänä. Toteutuessaan tämä avaa varsinaissuomalaisen koulutusosaamisen myynnin ja viennin mahdollisuudet. Yhteistyön ja toimijoiden verkottumisen kautta syntyy uusia tuotteistettavia ja myytäviä koulutusratkaisuja ja -konsepteja. Jokainen opettaja vaikuttaa siihen, millaisia ammattilaisia ja ihmisiä työelämään tulee. Opettajat toimivat tiimeissä ja verkostoissa, joissa myös opettajuus kehittyy. Opettajan työ edellyttää substanssin hallintaa, pedagogista osaamista, kehittämisosaamista sekä työyhteisöllistä osaamista. Opettajan on myös ennakoitava, mitä osaamista ja taitoja tulevaisuuden työelämä edellyttää. Oppimisympäristöt kehittyvät nopeasti ja opetushenkilöstön on hallittava ja hyödynnettävä opetusteknologiaa työssään. Innovatiivinen ja ennakoiva ote työssä edellyttää luovia toimintatapoja, aktiivista oman osaamisen kehittämistä ja yhdessä tekemistä. 6

7 3.3 Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen - Tavoitteellinen yhteistyö, resurssien tehokas käyttö Oppilaitokset profiloituvat ja tekevät selkeän työnjaon - syvennetään koulutusalojen opettajien yhteistyötä - moduloidaan koulutus ja mahdollistetaan joustavat koulutuspaketit eri oppilaitosten välillä - kehitetään yhdessä oppisopimusjärjestelmää - luodaan yhteisiä työvälineitä (esim. virtuaalioppimiseen) Oppilaitokset verkostoituvat ja toimivat verkostoina - tehdään verkostot näkyviksi; kehitetään ja hyödynnetään monialaisia verkostoja ja tukitoimia - rakennetaan hanketoiminnan verkostoyhteistyömalli sekä maakunnan yhteinen hankefoorumi - verkostoidutaan yhteiskunnallisesti ja poikkihallinnollisesti - kansainvälinen verkostoituminen hankkeissa ja järjestöissä > koulutuksen vienti - verkostoyhteistyö vastuutetaan organisaatioissa - maakunnalliset toimiala- ja teemafoorumit Osaamisen ja verkostojen johtaminen, oppilaitoskulttuuriin vaikuttaminen - kaikissa oppilaitoksissa sitoudutaan maakunnallisiin, yhteisiin koulutusta koskeviin strategioihin - koordinoidaan keskitetysti alueellista koulutusjärjestelmää kohderyhmittäin - kootaan, koordinoidaan ja kehitetään verkostoja suunnitelmallisesti - tiedotetaan avoimesti ja ajantasaisesti Nostetaan aikuiskoulutuksen arvostusta - aikuiskoulutuksella on pitkät perinteet työelämäyhteistyöstä - tehdään se tunnetuksi - selvitetään aikuiskoulutuksen tehokkuus eri asiakasryhmissä - aikuiskoulutus ja oppisopimustoimistot toimivat yhdessä työelämän ja koulutuksen kehittäjinä Koulutuksen merkitys yksilöiden ja yritysten osaamisen kehittämisessä ja kilpailukyvyn tukemisessa korostuu yhä enemmän. Samaan aikaan koulutuksen resurssit pienenevät jatkuvasti. Jotta pienenevillä resursseilla pystyttäisiin turvaamaan alueen kilpailukyky ja vetovoima sekä varmistamaan koulutuksen laatu, on kehitettävä verkostomaista toimintaa, jossa oppilaitokset profiloituvat ja tekevät vahvaa yhteistyötä paitsi toistensa myös muiden tahojen kanssa. 7

8 Varsinais-Suomessa on 28 kuntaa. Meneillään oleva valtakunnallinen kuntauudistus tulee vaikuttamaan kuntaverkon kokoamisen kautta monin tavoin myös Varsinais-Suomen koulutusjärjestelmän rakenteisiin. Varsinais-Suomen liitto on kuntayhtymä, jonka ydintehtävät määritellään alueiden kehittämislaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa. EU:n rakennerahasto-ohjelmiin liittyviä tehtäviä varten jokaiseen maakuntaan nimetään maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on nimennyt maakunnallista koulutusasioiden koordinointia varten erillisen koulutusjaoston. Maakunnassa toimii lukuisia viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien välisiä, koulutustasojen ja muotojen sisäisiä sekä eri koulutustasot yhdistäviä epävirallisia, lainsäädäntöön perustumattomia hallinto-, kehittämis- ja yhteistyöelimiä, joiden kokoonpanot ja toimintakaudet elävät toimintaympäristön ja koulutuspolitiikan painopisteiden muutosten mukaan. Nämä elimet eivät välttämättä tiedä toisistaan ja saattavat tehdä osin päällekkäistä työtä. 4. AVAINTOIMENPITEET 4.1 Ennakointi Koulutustarpeisiin liittyviä ennakointiprosesseja on toteutettu Varsinais-Suomessa kuten koko maassa enimmäkseen yhden organisaation ja lähisidosryhmien omiin tarpeisiin. Tällöin lopputulokset ja analyysit ovat myös jääneet näiden organisaatioiden omaan käyttöön. Alueen yhteisen kehittämisen näkökulmasta on kuitenkin välttämätöntä, että ennakointitietoa käsitellään ja analysoidaan yhdessä. Koulutussuunnittelun on perustuttava ainakin osin yhteiseen näkemykseen alueen tulevista osaamis- ja työvoimatarpeista. Koulutuksen sisältöä kehitetään laadullisen ennakoinnin pohjalta, aloituspaikkamääristä keskusteltaessa on myös oltava yhteinen näkemys siitä, mitkä ovat alueen tulevat työvoimatarpeet. Ennakointitietoa - varsinkin määrällisiä työvoima ja koulutustarpeiden ennustetietoutta - tuotetaan varsin kattavasti, joten tarvetta uudelle tekniselle tiedontuotannolle ei ole. Keskeinen haaste on, miten yhteistyössä jalostetaan ja analysoidaan laadullista ennakointitietoa, joka hyödynnetään koulutusorganisaatioiden ja muiden aluekehitystoimijoiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Nykytilanteessa maakunnallinen yhteisnäkemys ja analyysi usein puuttuvat ja toimijat perustavat pahimmassa tapauksessa päätöksentekonsa hyvinkin erimitalliseen tietoon. Maakunnallinen, tavoitteellinen ennakointi edellyttää, että ennakointitoimijoilla on verkostomainen toimintatapa, systemaattinen, vuosikelloon sidottu tiedon tuottaminen sekä keskustelu- ja tiedonvaihtoalustoja. Yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä kehitetään pitkäjänteisesti strategiseksi kumppanuudeksi. Näin voidaan vaikuttaa koulutussuun- 8

9 nitteluun ja päätöksentekoon. Tarkempi koulutustarve-ennakoinnin suunnitelma on startegian liitteenä. 4.2 Hanketoiminta EU:n tukemat hankkeet ovat keino koulutusjärjestelmän kehittämiselle. Hankeosaamista on kertynyt kahden EU-ohjelmakauden aikana runsaasti. Koulutukseen ja kehitykseen liittyviin hankkeisiin on Varsinais-Suomessa kaudella suunnattu n. 42 miljoonaa euroa (ESR) ja tämän lisäksi vielä runsaasti varoja muiden ohjelmien kautta. Kyse on siis erittäin merkittävästä ja tuloksellisesta toiminnasta koko maakunnassa. Viime vuosina hanketoimijoiden määrä on kuitenkin pienentynyt, koska pienten toimijoiden resurssit eivät riitä hankkeiden hallinnointiin ja toteuttamiseen. Haasteena ovat lukuisat pienet hankkeet, suurempien hankekokonaisuuksien vähyys ja hanketoiminnan sisällöllisen koordinaation puuttuminen. Yhteistyötä hankkeiden toteuttajien välillä tehdään, mutta se on melko sattumanvaraista ja täysin uusia innovaatioita syntyy harvoin. Lisäksi hankkeiden luomat uudet käytännöt leviävät hitaasti. Hankkeiden tuomaa lisäarvoa osataan hyödyntää huonosti. Hankkeiden alueellista vaikuttavuutta on myös vaikea mitata. Hanketoimintaan on yhdistettävä myös ennakointiosaaminen, mikä on huomioitava kaudella. Hanketoiminnalla on erityisen suuri merkitys sekä alueellisessa että valtakunnallisessa vaikuttamisessa. Esim. maakuntaohjelman toteutus on pitkälti riippuvainen hankkeista ja onnistuneista partneriyhdistelmistä. Pirstaleinen ja osin päällekkäinen hanketoiminta on koordinoitava maakunnallisesti ja on huolehdittava, että hankkeissa kehitetyt tuotteet ja tulokset saadaan alueen kaikkien toimijoiden käyttöön. Jotta alueella toteutettavat hankkeet hyödyttäisivät kaikkia toimijoita, on luotava rakenne laadukkaalle ja tavoitteelliselle hanketoiminnalle. Tämä toteutuu rakentamalla verkostoyhteistyössä seutukunnalliset hankeryhmät sekä yhteinen maakunnallinen hankefoorumi. Tarkempi suunnitelma on strategian liitteenä. 4.TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 9

10 4.1 Maakunnan koulutuspalvelut Maakunnan koulutusjärjestelmä kattaa kaikki koulutuksen tasot ja muodot. Varsinais- Suomessa pitää kotipaikkaansa kaksi yliopistoa: Turun yliopisto ja Åbo Akademi sekä Turun ammattikorkeakoulu. Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestävät Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Turun Aikuiskoulutussäätiö, Turun kaupunki, Turun Ammattiopistosäätiö sekä Turun kristillisen opiston säätiö. Vapaan sivistystyön koulutusorganisaatiot vastaavat paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Varsinais-Suomessa toimii kuusi kansanopistoa, 16 kansalais- tai työväenopistoa sekä Turun kesäyliopisto. Maakunnassa on tarjolla myös valtakunnallisten opintokeskusten aluetoimintaa. 10

11 Lukioverkkoa ollaan monin paikoin selvittämässä. Valmisteilla oleva kuntauudistus tulee todennäköisesti vaikuttamaan verkoston kokoamiseen. Varsinais-Suomessa toimii tällä hetkellä 28 päivä- tai aikuislukiota. Valtion rahoittaa koulutusta valtionosuuksilla, valtionavustuksilla, koulutushankinnalla sekä hankerahoituksella ja valvoo koulutuksen laatua rahoitus- ja normiohjauksella. Valtion alueellisina viranomaisina maakunnassa toimivat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lounais-Suomen aluehallintovirasto sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Varsinais-Suomeen kuuluu 28 kuntaa. Samaan aikaan koulutusstrategian laadintaprosessin ja toteuttamisen kanssa on meneillään valtakunnallinen kuntauudistus, joka kuntaverkon kokoamisen kautta tulee vaikuttamaan monin tavoin myös Varsinais-Suomen koulutusjärjestelmän rakenteisiin. Varsinais-Suomen liitto on kuntayhtymä, jonka ydintehtävät määritellään alueiden kehittämislaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa. EU:n rakennerahastoohjelmiin liittyviä tehtäviä varten jokaiseen maakuntaan nimetään maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on nimennyt maakunnallista koulutusasioiden koordinointia varten erillisen koulutusjaoston. Maakunnassa toimii lukuisia viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien välisiä, koulutustasojen ja muotojen sisäisiä sekä eri koulutustasot yhdistäviä epävirallisia, lainsäädäntöön perustumattomia hallinto-, kehittämis- ja yhteistyöelimiä, joiden kokoonpanot ja toimintakaudet elävät toimintaympäristön ja koulutuspolitiikan painopisteiden muutosten mukaan. Näiden ryhmien ja verkostojen kattava kuvaaminen on osoittautunut mahdottomaksi. 5.AIKUISKOULUTUKSEN KAUTTA KOULUTUSSTRATEGIAAN - Prosessikuvaus Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategian laatiminen oli ollut esillä monissa yhteyksissä luvun puolivälistä alkaen. Länsi-Suomen lääninhallitus teki hanke-ehdotuksen aikuiskoulutusstrategian laatimiseksi Varsinais-Suomen MYR:n koulutusjaostolle maaliskuussa Koulutusjaosto piti strategiaa tarpeellisena. Lääninhallitus teki tämän jälkeen strategiahankkeen rahoitushakemuksen Varsinais-Suomen liitolle. Maakuntaliitto myönsi hankkeelle rahoitusta 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Muu osa koostui seudullisesta sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoituksesta. Strategiahanke käynnistyi syksyllä 2008 projektipäällikkönä Mika Helva. Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi sivistystoimentarkastaja Harri Haarikko. Ohjausryhmään kuuluivat inspektör för skolväsendet Carola Bryggman varapuheenjohtajana, yksikönpäällikkö Martti Rantala Varsinais-Suomen TE-keskuksesta, aluejohtaja Outi rannikko SAK:sta (varajäsen luottamusmies Kirsti Tuominen Turun kaupungista), aluepäällikkö Jouko Rouvali Rakennusteollisuudesta (varajäsen asiantuntija Piia Alvesalo EK:sta), rehtori Anne Bragge Salon seudun aikuisopistosta (varajäsen Harri Seikola Turun Aikuiskoulutuskeskuksesta), rehtori Juha Kuuselo Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innovasta (varajäsen aikuiskoulutusjohtaja Jukka Pellinen Vakka-Suomen ammatti-instituutti Novidasta), kehittämispäällikkö Olli Vuorinen Raision aikuiskou- 11

12 lutuskeskus Timalista (varajäsen aikuiskoulutusjohtaja Päivi Lehtinen Turun ammatti-instituutista, täydennyskoulutus- ja palvelujohtaja Martti Telkki Turun ammattikorkeakoulusta (varajäsen johtava suunnittelija Heimo Välimäki Turun yliopistosta) sekä hankkeen valvojana erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä varsinais-suomen liitosta. Martti Telkin jäätyä pois ohjausryhmästä Heimo Välimäki valittiin varsinaiseksi jäseneksi ja hänen varajäsenekseen nimettiin täydennyskoulutuspäällikkö Sari Kinnunen Turun ammattikorkeakoulusta. Vuonna 2009 maakuntaliitto nimesi hankkeen yhteyshenkilöksi erikoissuunnittelija Eira Saari-Lahoniityn. Aktiivinen ohjausryhmä työskenteli koulutusjaoston ohjauksessa. Strategian laadinta jatkoi lääninhallituksissa tehtyä Aikuiskoulutuksen toimenpideohjelma hankkeen työtä. Vuonna 2005 valmistuneessa Varsinais-Suomen maakuntaraportissa pidettiin ongelmana mm. maakunnallisten aikuiskoulutuksen tavoitteiden alueellisen ohjauksen puutetta. AITO-raportissa korostettiin erityisesti maakunnallisen yhteistyön merkitystä. Strategiatyön taustalla olivat myös Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen työryhmän väliraportit sekä Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma. Strategian avulla haluttiin jalkauttaa nämä valtakunnalliset linjaukset Varsinais- Suomeen. Aikuiskoulutusstrategian laadinnan yhteydessä järjestettiin tapaaminen yritysyhteistyötä tekevien organisaatioiden edustajien kanssa sekä vierailtiin seudullisissa kehittämiskeskuksissa ja tehtiin haastatteluja maakunnan tärkeimpiä elinkeinoklustereita edistävissä yrityksissä. Erikseen kutsuttiin koolle kokoukset mm. oppisopimukseen, OpinOvi-hankkeisiin, maahanmuuttajiin sekä pk-yrityksiin liittyen. Strategian taustamateriaaliksi toteutettiin syksyllä 2008 aikuisopiskelijoille sekä koulutusorganisaatioille ja opettajille suunnatut kyselyt sekä järjestettiin vapaan sivistystyön toimijoiden seminaari. Itse Aikuiskoulutusstrategia-asiakirja laadittiin virastotyönä Länsi-Suomen lääninhallituksessa. Koulutusjaosto hyväksyi Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategian kesäkuussa Aikuiskoulutusstrategia on kokonaisuudessaan luettavissa Koulutusstrategian liitemateriaalissa. Aikuiskoulutusstrategiaan kirjattiin, että sen välitarkastelu suoritetaan vuoden 2012 aikana. Tällöin arvioitaisiin strategian toimenpide-esitysten toteutuminen. Samalla suunniteltaisiin tarkentavat toimenpiteet, joilla varmistetaan vision toteutuminen vuonna Tarpeen mukaan strategia päivitettäisiin tuolloin muiltakin osin voimaantulleen aluehallintouudistuksen jälkeen, syksyllä 2010 käynnistettiin OKM:n ESRrahoituksella sekä Varsinais-Suomen liiton ja suurimpien ammatillisen koulutuksen järjestäjien tuella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen oman tuotannon hanke Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais- Suomeen. Projektin tavoitteiksi asetettiin toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen maakunnallinen koordinointi, aikuiskoulutusstrategian toimeenpano sekä vuonna 2012 tapahtuva strategian päivitys, maakunnan koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyön lisääminen ja verkostoitumisen edistäminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, ennakoinnin kehittäminen, poikkihallinnollinen yhteistyö viranomaisten välillä, taloudellisen taantuman vaikutusten vähentäminen koulutuksen keinoin, osallistuminen koulutustarjonta 2016 hankkeeseen sekä aikuiskoulutuksen määrällisten ja laadullisten mittareiden kehittäminen. Siinä tavoitteita kerrakseen kaksi ja puolivuotiselle projektille. Hankkeen projektipäällikön Mika Helvan siirryttyä alkuvuodesta 2011 muihin tehtäviin uudeksi projektipäälliköksi valittiin Pirkko Kuhmonen. 12

13 Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen hankkeen ohjausryhmä muodostettiin aikuiskoulutusstrategia-ohjausryhmän pohjalta. Näin haluttiin turvata kehittämistyön jatkuvuus ja käyttää hyväksi ryhmän hyvää toimintakykyä. Ohjausryhmään nimettiin puheenjohtajaksi Harri Haarikko, ELYkeskus, (varajäsen Martti Rantala, ELY-keskus), Carola Bryggman, AVI, (varajäsen erikoissuunnittelija Esa Högblom, V-S liitto), Olli Vuorinen, TIMALI (varajäsen Mika Helva, Turun kaupunki), Heimo Välimäki, TY Brahea (varajäsen projektchef Mona Riska, ÅA), Juhani Pörtfors, Aurala (varajäsen Sari Kinnunen, AMK) sekä asiantuntija Sanna Halttunen-Välimaa, EK (varajäsen puheenjohtaja Maarit Salminen, SAK). Sari Kinnusen siirryttyä toisiin tehtäviin hänen tilalleen nimitettiin kehittämiskoordinaattori Tuike Kankare, TAI. Hankkeen valvojana toimi EU-koordinaattori Minna Koivukangas, ELY-keskus. Ohjausryhmän kokouksiin kutsuttiin sekä varsinaiset, että heidän varajäsenensä. Lisäksi ohjausryhmä kutsui kokouksiinsa asiantuntijoita. Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategiaan kirjatuista kehittämistoimenpiteistä oli vuoden 2013 alkuun mennessä toteutunut tai toteutumassa Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen - hankkeen, koulutuksen järjestäjien, aluehallinnon tai muiden toimijoiden ja verkostojen toimesta mm. seuraavat: - Klusterikohtaisten foorumien käynnistäminen. Foorumeita on käynnistetty logistiikassa, hyvinvointialalla, ICT-alalla, matkailussa, kaupassa, meriteollisuudessa, rakennusalalla sekä elintarvikealalla. - Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkostoa on koottu (16 -> 12) - Selvitys maakunnan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä on valmistunut - Koulutuksen järjestäjät ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen - Opettajien työelämäosaamista on vahvistettu - Opettajien täydennyskoulutusta toteutetaan yhteistyössä - Varsinais-Suomen aikuiskoulutuksen tiedonhakujärjestelmä on laajentumassa (Aikohaku) - Aikuiskoulutuksen mittarit on tehty ja tilinpäätös on toteutettu kaksi kertaa - Yhteistä opiskelijarekrytointia on kehitetty - Koulutusjaoston toimintaa on kehitetty osallistavammaksi - Maakunnallista ennakointiverkostoa kootaan ja kehitetään - Koulutuksen järjestäjien vertaisarviointi on käynnistynyt Lisäksi aikuiskoulutusstrategiaa käytettiin OKM:n EU-rahoituksen ja työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään myönnettävien valtionavustusten painopistekriteereiden määrittelyssä. Kaiken kaikkiaan strategia on osoittanut käyttökelpoisuutensa toiminnan suuntaajana niin koulutuksen järjestäjien kuin toiminnan rahoittajienkin käsissä. Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen -hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan helmikuussa 2012, että aikuiskoulutusstrategian päivittämisen yhteydessä strategia laajennetaan Varsinais-Suomen koulutusstrategiaksi. Jo aikuiskoulutustrategian laadinnan yhteydessä oli kysytty eikö samalla olisi kannattanut laatia maakuntaan koko toisen asteen kattava toimenpideohjelma. Lähes kaikki koulutuksen järjestäjät, jotka osallistuivat aikuiskoulutusstrategian laadintaan järjestävät myös nuorisoasteen koulutusta. Aikuiskoulutusstrategiasta tuli hyvin laaja-alainen ja tarvittaessa sitä pystyi soveltamaan kaikkeen ammatilliseen koulutukseen. Strategiatyö oli luonteva käynnistää aikuiskoulutuksesta. Vuonna 2012 tilanne oli kuitenkin jo toinen: valmiudet ja halukkuus verkosto- 13

14 maiseen yhteistyöhön olivat korkealla ja koulutusjaosto pyrki lisäämään koulutussektorien ja tasojen välistä kehittämistoimintaa. Lisäksi Koulutusta ja yhteistyötä -projektin resurssit haluttiin käyttää täysimääräisesti hyödyksi strategian päivittämisessä. Tilaisuus strategian laajentamiseen oli kenties otollisempi kuin koskaan ja hankkeen ohjausryhmä päätti käyttää sen hyödyksi. Koulutusstrategiatyö päätettiin toteuttaa teemaryhmien avulla ohjausryhmän koordinoimana ja koulutusjaoston valvonnassa. Poiketen aikuiskoulutusstrategian laadinnan ohjausryhmäkeskeisestä työskentelystä, kehittämiskohteiden kartoittamistyön delegoinnilla ja hajauttamisella haluttiin: 1. sitouttaa mahdollisimman laaja toimijajoukko strategian sisältöihin heti työn käynnistymisestä lähtien 2. lisätä strategiatyön tunnettavuutta 3. huolehtia strategiatyöskentelyn maakunnallisesta kattavuudesta 4. tuoda strategia lähemmäs koulutuksen käytännön toimijoita 5. varmistaa parhaan asiantuntemuksen saaminen eri teemojen työstämiseen 6. antaa tilaa uusille koulutuksen kehittäjille ja mahdollistaa kehittäjien sukupolvenvaihdos 7. antaa mahdollisuus uusien työskentelyverkostojen muodostumiselle 8. maksimoida strategiatyöhön käytettävissä ollut aika Koulutusjaoston hyväksymät koulutusstrategian teemaryhmät ja niiden vastuuhenkilöt olivat: 1. Nuorisoasteen koulutus (Maria Taipale, RASEKO) 2. Toisen asteen ammatillinen aikuiskoulutus (Tommi Forss, Turun AKK) 3. Korkea-asteen koulutus (Heimo Välimäki, TY Brahea) 4. Vapaa sivistystyö (Juhani Pörtfors, Aurala) 5. Ruotsinkielinen koulutus (Carola Bryggman, AVI) 6. Maahanmuuttajakoulutus (Marjatta Lennala, TIMALI) 7. Hanketoiminta (Nina Söderlund, ÅA) 8. Ennakointi (Esa Högblom, V-S liitto) 9. Ohjaustoiminta (Pirkko Kuhmonen, ELY) 10. Osaamista ja innovaatioita (Taru Penttilä, AMK) (YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA?) Tarkoituksena oli käynnistää myös perusopetuksen teemaryhmä, mutta perusopetuksen edustajat olivat sitä mieltä, että heillä ei ollut tässä vaiheessa resursseja eikä valmiuksia strategiatyöhön. Ryhmien vastuuhenkilöiden haluttiin olevan, mikäli mahdollista, myös Koulutusta ja yhteistyötä hankkeen ohjausryhmän jäseniä. Näin pyrittiin varmistamaan tiedonkulun sujuvuus. Vastuuhenkilöitä ohjeistettiin sekä kirjallisesti että kolmessa vastuuhenkilökokouksessa. Suunnitelmat teemaryhmien toiminnalle sekä kaikki vastuuhenkilöiden ohjemateriaalit löytyvät Koulutusstrategian liitemateriaalista. Tiivistettynä teemaryhmien tehtäväksi annettiin teemaan liittyvien kehittämiskohteiden määrittely ja ehdotuksen tekeminen niihin liittyvistä vetovastuista ja aikatauluista. Ryhmien edellytettiin tuottavan teeman toimintaympäristön kuvauksen sekä tärkeimmät toimenpide-ehdotukset. Kaikkien ryhmien odotettiin myös käsittelevän läpäisevinä aiheina elinikäistä oppimista, työelämäyhteyksiä, tulosten mittaamista ja arviointia, vastuita ja kehittämisen resurs- 14

15 seja sekä sähköisten palveluiden mahdollisuuksia. Teemaryhmien toimintatapa oli vastuuhenkilöiden ja ryhmien itsensä päätettävissä. Teemaryhmiin kutsuttiin jäsenet avoimella ja laajalla ilmoittautumismenettelyllä kuitenkin niin, että jokaiselta edellytettiin taustaorganisaationsa hyväksyntä strategiatyöhön osallistumiseen. Strategiaryhmiin ilmoittautui 160 asiantuntijaa. Varsinaiseen ryhmien työskentelyyn eivät kaikki kuitenkaan päässeet osallistumaan. Ryhmiä ohjeistettiin aloittamaan työskentelynsä peilaamalla aikuiskoulutusstrategiaan kirjatut kehittämistoimenpiteet nykyiseen tilanteeseen ja toimintaympäristöön. Myös teemaryhmissä havaittiin, että monet aikuiskoulutusstrategian tavoitteet ovat toteutuneet, mikä lisäsi motivaatiota uuteen strategiatyöhön. Teemaryhmissä syntyi uusia verkostoja ja löydettiin tuoreita näkökulmia moniin kehittämiskohteisiin. Lisäksi löydettiin aikaisemmin kokeilemattomia kombinaatioita kehittämisteemojen sisällä ja niiden välillä. Uusia aluevaltauksiakin tehtiin. Osa teemaryhmistä ilmoitti jatkavansa toimintaansa myös varsinaisen strategiatyön jälkeen. Kaikille yhteisten läpäisyteemojen käsittely ei onnistunut ryhmissä siinä laajuudessa kuin lähtökohtaisesti oli suunniteltu. Näiden teemojen käsittelyä olisi pitänyt ohjeistaa ja seurata huolellisemmin. Vahvimmin ryhmissä nousi esille koulutuksen työelämäyhteydet ja kehittämistoimenpiteiden vastuuttamista käsiteltiin lisäksi koulutusjaoston strategiaristeilyllä joulukuussa Elinikäisen oppimisen läpäisyteeman osalta voidaan todeta, että itse asiassa koko koulutusstrategiaprosessi kaikessa laajuudessaan toteuttaa tuota teemaa. Strategiaryhmien keskinäinen ristisiittäminen ei myöskään toteutunut niin tehokkaasti kuin toivottiin. Ryhmien välinen tiedonvälitys tapahtui pääosin ryhmien vastuuhenkilöiden kokouksissa ja toiminnan päällekkäisyyksien ja keskinäisten yhteyksien havaitseminen jäi projektipäällikön varaan. Etukäteen tiedettiin odottaa, että teemaryhmien tuotokset tulevat olemaan keskenään hyvin erilaisia. Ohjausryhmässä tämä hyväksyttiin, sillä ryhmien innostunutta työskentelyä ja uusien yhteistyöverkostojen muodostumista pidettiin jo sellaisenaan onnistumisena. (STRATEGIATYÖN LOPPUVAIHEET PITÄÄ ELÄÄ ENSIN, ENNEN KUIN NIISTÄ OSAA KIRJOITTAA ) LIITTEET 15

Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+

Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ Sisältö 1. KOULUTUSSTRATEGIA YHTEINEN TAHDONILMAUS... 2 2. VISIO 2015+... 2 3. STRATEGISESTI TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISEN KOHTEET... 3 3.1 Ennakointi... 3 3.2 Hanketoiminta...

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

ELO elinikäinen ohjaus Varsinais-Suomessa. Pirkko Kuhmonen 2014

ELO elinikäinen ohjaus Varsinais-Suomessa. Pirkko Kuhmonen 2014 ELO elinikäinen ohjaus Varsinais-Suomessa Pirkko Kuhmonen 2014 ELO elinikäinen ohjaus ELY-keskusten tehtävänä on elinikäiseen ohjaukseen liittyvien palveluiden koordinointi ja palveluiden saatavuuden varmistaminen.

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+

Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ Raportteja 51 2013 Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ harri haarikko pirkko kuhmonen Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ harri haarikko pirkko kuhmonen Raportteja 51 2013 varsinais-suomen koulutusstrategia

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Tavoitteet Oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt Läpinäkyvyys Helpot palvelut Oppimisen kannustavat vaihtoehdot Toimiva

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

FINAL PROPOSAL 25.10.2012. Ennakointityöryhmän ehdotus koulutustarve-ennakoinnin tavoitteiksi ja toimenpiteiksi

FINAL PROPOSAL 25.10.2012. Ennakointityöryhmän ehdotus koulutustarve-ennakoinnin tavoitteiksi ja toimenpiteiksi 1 FINAL PROPOSAL 25.10.2012 VARSINAIS-SUOMEN KOULUTUSSTRATEGIA 2015+ ENNAKOINTI Ennakointityöryhmän ehdotus koulutustarve-ennakoinnin tavoitteiksi ja toimenpiteiksi Johdanto Koulutusstrategia 2015 + yhteydessä

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Satakuntalainen koulutuksen ennakointimalli Sisältö Satakuntalainen ennakointiyhteistyö Hanketoiminta

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 1 Mittarit virtauma (kuinka monta opiskelijaa on osallistunut vuoden aikana koulutukseen) sukupuoli: miesten ja naisten osuus virtaumasta

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+

Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ Sisältö 1. KOULUTUSSTRATEGIA YHTEINEN TAHDONILMAUS... 2 2. VISIO 2015+... 2 3. STRATEGISESTI TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISEN KOHTEET... 3 3.1 Ennakointi... 3 3.2 Hanketoiminta...

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS

MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOULUTUSJAOSTON KOKOUS Esityslista 3/2012 Aika: Tiistaina 22.5.2012 klo 13.00 Paikka: Axxell, Paraisten toimipiste, Vapparintie 4, 21600 Parainen Läsnä: Varsinainen jäsen Organisaatio Martti Rantala pj Esa Högblom, vpj Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Päämäärät /Tavoitteet

Päämäärät /Tavoitteet Teema ryhmä Nuorisoaste Osaamisen vahvistaminen Työllistävien alojen vetovoiman varmistaminen ja koulutuksen tunnettuuden lisääminen Keinot Peruskoulun ja opojen ohjauksen tukeminen. Opettaja osallistuu

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS

SUUNTA ETEENPÄIN. Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan strategia 2014 2017 SUUNTA ETEENPÄIN Ammatillista koulutusta nuorille, aikuisille ja työelämälle Satakunnassa ja Vakka-Suomessa TOIMINTA-AJATUS Monialaisena koulutuksen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Ennakointifoorum 7.11.2013 Mari Korpiola/PKS Ennakointi Yhteistyössä Koulutus ja osaaminen pääkaupunkiseudulla Taustaa PKS Ennakoinnille Valmistelu alkoi pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

1. Perusopetus - ei toteudu. 2. Toisen asteen ammatillinen koulutus - nuorisoaste + LUKIOT (Maria Taipale, RASEKO)

1. Perusopetus - ei toteudu. 2. Toisen asteen ammatillinen koulutus - nuorisoaste + LUKIOT (Maria Taipale, RASEKO) 1. Perusopetus - ei toteudu 2. Toisen asteen ammatillinen koulutus - nuorisoaste + LUKIOT (Maria Taipale, RASEKO) Krister Rantala, Turun kristillinen opisto Kimmo Lang, Talonrakennusteollisuus ry Jaana

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot