Sisältö LUONNOS

Transkriptio

1 Sisältö LUONNOS KOULUTUSSTRATEGIA YHTEINEN TAHDONILMAUS VISIO STRATEGISESTI TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISEN KOHTEET Ennakointi Hanketoiminta VARSINAIS-SUOMEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN STRATEGISET LINJAUKSET Osaamisen vahvistaminen - Osaavan työvoima ja väestön hyvinvointi Koulutuksen laadun varmistaminen - Osaava henkilöstö, monipuoliset ja tulokselliset palvelut Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen Tavoitteena tuloksellinen yhteistyö TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS AIKUISKOULUTUKSEN KAUTTA KOULUTUSSTRATEGIAAN Prosessikuvaus

2 1. KOULUTUSSTRATEGIA YHTEINEN TAHDONILMAUS Varsinais-Suomen koulutusstrategia on tarkoitettu kaikille koulutuksen ja opetuksen toimijoille: opettajille, ohjaajille, rehtoreille, suunnittelijoille, rahoittajille ja päättäjille. Koulutusstrategia rakentuu Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategia :n pohjalle, mutta koskee päivitettynä myös nuoriso-asteen koulutusta. Koulutusstrategia on laajassa maakunnallisessa verkostoyhteistyössä tuotettu tahdonilmaus siitä, mihin suuntaa alueen koulutusta tulisi kehittää, jotta pääsisimme kohti strategialle asetettua visiota. Koulutusstrategia rakentuu Varsinais-Suomen koulutusstrategia asiakirjasta sekä strategiatyöhön osallistuneiden teemaryhmien tuottamasta aineistosta. Asiakirjaan on koostettu teemaryhmien aineiston pohjalta suositukset tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Teemaryhmien tuottamat tarkat tavoitteet, keinot ja vastuutukset ovat luettavissa osoitteessa 2. VISIO Kestävää kilpailukykyä ja aktiivista osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii valtakunnallisesti merkittävänä, reagointiherkkänä vaikuttajana. Varsinais-Suomen Varsinaissuomalaista koulutusta voidaan ohjata maakunnassa tehtävin päätöksin. ennakoiva Näkökulma on tulevaisuudessa ja muuttuvien osaamistarpeiden selvittäminen on jatkuvaa....osuva Varsinaissuomalainen koulutus vastaa sekä yksilöiden että työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja on itse aktiivinen maakunnallisten tavoitteiden asettaja. ja verkostoitunut Työ- ja elinkeinoelämä, koulutuksenjärjestäjät, kehittämisorganisaatiot, viranomaiset, järjestöt sekä kolmas sektori toimivat vahvassa yhteistyössä. koulutusjärjestelmä varmistaa Toimimalla elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti kumppanuusverkostona asukkaiden ja työelämän koulutuksen yksilölähtöinen omaehtoisuus ja työelämälähtöisyys ovat tasapainossa. osaamiseen Työelämälle tarjotaan osaavaa työvoimaa ja vahvistetaan työssä olevien osaamista. Koulutuspalvelut toteutetaan siten, että aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Elinikäinen oppiminen on mahdollista kaikille. 2

3 tukee hyvinvointia Maakunnan koulutuksen tuottajat tunnistavat koulutuksen ja väestön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vuorovaikutuksen. Kaikki koulutuksen toimijat edistävät aktiivisesti koulutukseen liittyvien hyvinvointierojen tasaamista. sekä toimii valtakunnallisesti merkittävänä Koulutusstrategian toimenpiteiden avulla Varsinais-Suomen koulutusverkosto on valtakunnallisesti arvostettu ja vaikuttaa aktiivisesti maan koulutus- ja tutkimuspolitiikkaan. reagointiherkkänä Maakunnan koulutusjärjestelmä pystyy vastaamaan kaikkiaan yhteiskunnallisiin haasteisiin ja toimimaan nopeasti analysoidun ennakkotiedon perusteella. vaikuttajana. Koulutuksenjärjestäjät osallistuvat aktiivisesti Varsinais-Suomen ja omien toiminta-alueidensa kehittämiseen, Koulutuksen yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan ja se näkyy myös omana brändinään. 3. STRATEGISESTI TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISEN KOHTEET Jotta strategiaan kirjatut tavoitteet olisi mahdollista toteuttaa, se edellyttää, että alueen ennakointityölle ja hanketoiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat. Alueella verkostomaisesti toimiva ja koordinoitu koulutustarpeiden ennakointi mahdollistaa monien muiden tavoitteiden toteutumisen. Rakenteellinen hanketoiminta tuo resursseja välineiden ja menetelmien tuottamiseen, toiminnan kehittämiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. 3.1 Ennakointi Koulutustarpeisiin liittyviä ennakointiprosesseja on toteutettu Varsinais-Suomessa enimmäkseen yhden organisaation ja lähisidosryhmien omiin tarpeisiin. Tällöin lopputulokset ja analyysit ovat myös jääneet näiden organisaatioiden omaan käyttöön. Alueen yhteisen kehittämisen näkökulmasta on kuitenkin välttämätöntä, että ennakointitietoa käsitellään ja analysoidaan yhdessä. Koulutussuunnittelun on perustuttava ainakin osin yhteiseen näkemykseen alueen tulevista osaamis- ja työvoimatarpeista. Koulutuksen sisältöä kehitetään laadullisen ennakoinnin pohjalta. Aloituspaikkamääristä keskusteltaessa on myös oltava yhteinen näkemys siitä, mitkä ovat alueen ja sen seutukuntien tulevat työvoimatarpeet. Ennakointitietoa - varsinkin määrällisiä työvoima- ja koulutustarpeiden ennustetietoutta - tuotetaan varsin kattavasti, joten tarvetta uudelle tekniselle tiedontuotannolle ei ole. Keskeinen haaste on, miten yhteistyössä jalostetaan ja analysoidaan laadullista ennakointitietoa, joka hyödynnetään koulutusorganisaatioiden ja muiden aluekehitystoimijoiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Nykytilanteessa maakunnallinen yhteisnäkemys ja analyysi 3

4 usein puuttuvat ja toimijat perustavat pahimmassa tapauksessa päätöksentekonsa hyvinkin erimitalliseen tietoon. Maakunnallinen, tavoitteellinen ennakointi edellyttää, että ennakointitiedon tuottajilla ja käyttäjillä on verkostomainen toimintatapa, ennakointitietoa tuotetaan systemaattisesti, vuosikelloon sidotusti ja käytössä on sekä keskustelu- ja tiedonvaihtoalustoja. Yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä kehitetään pitkäjänteisesti strategiseksi kumppanuudeksi. Näin voidaan vaikuttaa koulutussuunnitteluun ja päätöksentekoon. Tarkempi koulutustarve-ennakoinnin suunnitelma on startegian liitteenä. 3.2 Hanketoiminta Varsinais-Suomessa on laaja hanketoiminta ja erilaisia toimijoita on paljon. Koulutukseen ja kehitykseen liittyviin hankkeisiin on Varsinais-Suomessa kaudella suunnattu n. 42 miljoonaa euroa (ESR-hankkeet) ja tämän lisäksi vielä runsaasti varoja muiden ohjelmien kautta. Monet koulutukseen liittyvät kiireelliset ongelmat on pystytty ratkaisemaan nimenomaan hankkeiden avulla. Kyse on siis erittäin merkittävästä toiminnasta koko maakunnassa. Hankkeet ovat yleensä poikkialaisia tukipalveluita. Miltei kaikki hanketoimijat tekevät yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Seuraavan ohjelmakauden aikana on toivottavaa, että maakunnan oma monikäyttöinen hankeverkko on avoin kaikille hanketoimijoille, rahoittajille ja kohderyhmille/asiakkaille, ja ainakin osittain yhteen sovitettavissa uudistetun EURA2007--järjestelmän kanssa. Haasteena Varsinais-Suomessa ovat mm. suurempien hankekokonaisuuksien vähyys ja sisällöllisen koordinaation puuttuminen maakuntatasolla. Kaikissa organisaatioissa ei ehkä vielä osata riittävästi hyödyntää hankkeiden tuomaa lisäarvoa strategisessa suunnittelussa. Hyvien käytäntöjen levittämistä olisi tehostettava. Ennakoinnin kytkeminen hanketoimintaan on ensiarvoisen tärkeää ja se on huomioitava kaudella. Seuraavassa maakuntaohjelmaprosessissa olisi saatava myös hanketoimijat mukaan aikaisessa vaiheessa, mielellään myös ohjelman seurantaan. Merkittävä osa maakuntaohjelmasta toteutetaan hankkeiden avulla ja ohjelman toteutus on pitkälti riippuvainen hankkeiden onnistuneista partneriyhdistelmistä. Jotta alueella toteutettavat hankkeet hyödyttäisivät kaikkia toimijoita, on luotava rakenne laadukkaalle ja tavoitteelliselle hanketoiminnalle. Tämä toteutuu rakentamalla verkostoyhteistyössä seutukunnalliset hankeryhmät sekä yhteinen maakunnallinen hankefoorumi. Tarkempi suunnitelma on strategian liitteenä. 4

5 4. VARSINAIS-SUOMEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN STRATEGISET LINJAUKSET Varsinais-Suomen koulutusstrategian yhteiset tavoitteet ovat: Osaamisen vahvistaminen Osaavan työvoiman varmistaminen Väestön hyvinvoinnin vahvistaminen Koulutuksen laadun varmistaminen Osaava henkilöstö Monipuoliset ja tulokselliset palvelut Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen Tavoitteellinen yhteistyö Resurssien tehokas käyttö 3.1 Osaamisen vahvistaminen - Osaavan työvoima ja väestön hyvinvointi Osaavan työvoiman turvaaminen ja väestön hyvinvointi ovat alueemme elinvoimaisuuden edellytyksiä. Osaamisen vahvistamisen näkökulmasta alueen painavin haaste on rakennemuutos; se on muokannut alueen toimialarakennetta monissa vaiheissa jo pitkään. Varsinais-Suomea leimaa muuta maata hitaampi työllisyyden kehitys ja poikkeuksellisen suuri pitkäaikaistyöttömien määrä. Varsinais-Suomi on yksi Suomen maahanmuuttokeskittymistä ja siten myös mahdollinen monikulttuurisuuden kasvualusta. Väestön ikärakennemuutoksen ja lisääntyvän maahanmuuton myötä koulutuspalveluiden muuttuu. Aikuisten on voitava kehittää osaamistaan ja siirtyä joustavasti aloille, joissa työvoimantarve on suuri. Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia on monipuolistettava, asiakaslähtöisillä palveluilla Väestön ikärakennemuutoksen johdosta työelämästä siirtyy väkeä eläkkeelle enemmän kuin nuoria tulee työelämään. Tämä asetelma leimaa koko 2010-lukua Lounais-Suomessa. Nuoret ja aikuiset hakeutuvat koulutukseen, joka tuntuu itselle sopivalta ja mahdollistaa työllistymisen. Ongelmana on se, että kaikkia koulutusmahdollisuuksia ja väyliä ei tunneta ja varsinkin nuorten koulutusvalintaa saattavat ohjata väärät mielikuvat ammateista ja koulutuksesta. Toimialojen työllisyysnäkymiä ei voida ennustaa pitkälle. Uraputkien sijasta on siirrytty urapolkuihin, osaaminen ja asiantuntijuus laajenevat ja muuttuvat yksilön työhistorian aikana. Ohjauksen on oltava ajantasaista, ja pystyttävä tarjoamaan vaihtoehtoisia tapoja edetä urapolulla. Koulutuksen järjestäjien ja työelämän tiivis vuorovaikutus on edellytys sille, että ohjauksessa annetaan ajantasaista tietoa osaamisen kehittämistarpeista ja tuetaan työllistäviä ratkaisuja. Koulutus antaa osaamista, vahvistaa itsetuntoa, hyvinvointia ja elämänhallintaa. Asukkaiden työuria voidaan pidentää koulutuksen avulla kaikissa elämänvaiheissa. Osuvalla, mo- 5

6 niammatillisella ja verkostoituneella ohjauksella voidaan ennaltaehkäistä sekä nuorten että aikuisten syrjäytymiskierre, tukea koulutuksen läpäisyastetta ja työllistymistä. Koulutuksen vetovoimaa ja asiakaslähtöisyyttä kehittämällä lisätään koulutuksen vaikuttavuutta ja parannetaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. 1. Alueen koulutusmahdollisuudet tunnetaan ja työllistävien alojen vetovoima kasvaa Vastuu: Koulutuksen järjestäjät ja peruskunnat, työelämäjärjestöt, oppisopimustoimistot, oppilaitosten asiakas- ja markkinointityötä tekevät - tuetaan peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajien ohjausta mm. luomalla työvälineet ajantasaisen tiedon välittämiseksi (ks. liiteaineiston kohta X) - varmistetaan, että ohjaajat ja opettajat tuntevat riittävän hyvin alueen oppilaitosten koulutustarjonnan ja kohderyhmät - järjestetään säännöllisesti oppilaitosten ja elinkeinoelämän järjestöjen yhteisinfoja työelämän järjestöjen kanssa - opettajat osallistuvat aktiivisesti uraohjaukseen oman alansa asiantuntijoina 2. Koulutus vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin Vastuu: Koulutuksen järjestäjät, työnantajat, työelämäjärjestöt, oppisopimustoimistot, oppilaitosten asiakas- ja markkinointityötä tekevät, ELY-keskus, maakuntaliitto, neuvottelukunnat - käydään jatkuvaa vuoropuhelua työelämän kanssa koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa - ammatillinen aikuiskoulutus reagoi nopeasti työelämän tarpeisiin yhteistyössä ja erikoistuen - kehitetään asiakastyöosaamista oppilaitosverkostossa - tuotetaan ja hyödynnetään ennakointitietoa ja visioidaan tulevaisuuden osaamista yhteistyössä, verkostoissa ja neuvottelukunnissa - kehitetään työelämälähtöistä opettajuutta ja asiantuntijuutta maakunnallisessa yhteistyössä - kehitetään ja levitetään alueen oppilaitoksiin työelämäosaamisen hyviä käytäntöjä, tuotteita ja toimintatapoja - jatketaan klusteri/toimialakohtaisten foorumien toteuttamista tuotetun mallin pohjalta 3. Koulutuspalvelut lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja elämänhallintaa Vastuu: Koulutuksen järjestäjät, kunnat, ELY-keskus, maakuntaliitto 6

7 - kartoitetaan ja ennakoidaan asiakkaiden ja maakunnan sivistys- ja kehittymistarpeita sekä korotetaan osaamistasoa - toimitaan määrätietoisesti työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja työurien pidentämiseksi - vastataan aikuiskoulutuksen avulla nuorisotakuuseen ja ehkäistään syrjäytymistä yhteistyössä kaikkien koulutusasteiden, nuorisotoimen ja muiden sidosryhmien kanssa - muodostetaan oppilaitoksista opiskelijoiden sosiaalisia foorumeita 4. Koulutus- ja ohjauspalvelut ovat asiakaslähtöisiä Vastuu: Koulutuksenjärjestäjät, oppilaitos- ja ohjausverkostot - kaikille avoimet koulutusohjauspalvelut ovat helposti saavutettavia, laadukkaita ja ajantasaisia - jokaiselle asiakkaalle, yksilölle tai yritykselle, tarjotaan mahdollisimman sopiva koulutus - kaikkien koulutuksen aloittaneiden koulutuksen läpäisy ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen 5. Elinikäinen oppiminen on kaikille mahdollista Vastuu: Oppilaitos- ja ohjausverkostot, koulutuksenjärjestäjät, työ- ja elinkeinoelämän verkostot, alueellinen elinikäisen ohjauksen koordinaatioryhmä - mahdollistetaan joustavat opintopolut eri oppilaitosten ja koulutustasojen välillä: oppilaitokset kehittävät yhdessä koulutusten sisältöjä ja toteutusmuotoja, koulutukset moduloidaan - tuotetaan pilottina paikallinen oppilaitosten välinen opintopolku/ops yhteistyössä yritysten kanssa - luodaan joustavat toimintatavat oppilaitosten väliseen tutustumiseen (esim. opettajavaihdot) - kehitetään laaja-alaisia, kaikille suunnattuja ohjauspalveluja (ks. tarkemmin Ohjausteemaryhmän liite) 3.2 Koulutuksen laadun varmistaminen - Osaava henkilöstö, monipuoliset ja tulokselliset palvelut Työelämän muuttuessa yhä nopeammin koulutuksen järjestäjien, työelämän ja tutkimuslaitosten on verkostoiduttava ja tehtävä tiiviimpää yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöt ovat laajentuneet työpaikoille ja tietoverkkoihin. Työssä oppimisen yksi tarkoitus on kehittää ammattiopetuksen laatua ja työelämävastaavuutta. Ammatillinen koulutus on olemassa työelämää varten. Siksi aito verkostoyhteistyö alueen työnantajien kanssa on koulutuksen järjestäjille ja opettajille välttämätöntä. Verkostoja tulee luoda myös perusopetukseen, lukioihin, vapaaseen sivistystyöhön, ammattikorkeakouluihin sekä tiedekorkeakouluihin. 7

8 Työelämässä tarvitaan innovaatio-osaamista kilpailukyvyn turvaamiseksi. Innovaatioosaamisen kautta Varsinais-Suomen elinkeinoelämä menestyy ja hyvinvointi sekä osaaminen maakunnassa turvataan. Koulutustehtävän lisäksi koulutusorganisaatioiden on nähtävä itsensä myös työelämän sekä toiminta-alueensa kehittäjänä. Toteutuessaan tämä avaa varsinaissuomalaisen koulutusosaamisen myynnin ja viennin mahdollisuudet. Yhteistyön ja toimijoiden verkottumisen kautta syntyy uusia tuotteistettavia ja myytäviä koulutusratkaisuja ja -konsepteja. Jokainen opettaja vaikuttaa siihen, millaisia ammattilaisia ja ihmisiä työelämään tulee. Opettajat toimivat tiimeissä ja verkostoissa, joissa myös opettajuus kehittyy. Opettajan työ edellyttää substanssin hallintaa, pedagogista osaamista, kehittämisosaamista sekä työyhteisöllistä osaamista. Opettajan on myös ennakoitava, mitä osaamista ja taitoja tulevaisuuden työelämä edellyttää. Oppimisympäristöt kehittyvät nopeasti ja opetushenkilöstön on hallittava ja hyödynnettävä opetusteknologiaa työssään. Innovatiivinen ja ennakoiva ote työssä edellyttää luovia toimintatapoja, aktiivista oman osaamisen kehittämistä ja yhdessä tekemistä. 1. Opettajuuden ja ohjauksen kehittäminen Vastuu: Koulutuksen järjestäjät, oppilaitosverkostot yhdessä työ- ja elinkeinoelämän ja yritysverkostojen kanssa, hankkeet - lisätään monipuolista ja työelämälähtöistä opettajien täydennyskoulutustarjontaa - otetaan käyttöön hankkeissa tuotettuja hyviä käytäntöjä - kartoitetaan vapaan sivistystyön opettajien pedagoginen osaaminen ja tehdään ohjausosaamisen osaamistarvekartoitus - kehitetään opettajien ja ohjaajien osaamisen kriteerit organisaatioiden sisäisiin kehittämiskeskusteluihin - varataan resurssit henkilöstön koulutukseen ja varmistetaan tiedon ja osaamisen jakaminen - muodostetaan kummiyritysrenkaita ja paikallisia oppilaitos- ja työelämäyhteistyöverkostoja - korkea-asteen täydennyskoulutuksessa kehitetään asiantuntijoiden, oppimisympäristöjen, työpaikkaohjauksen ja osaamisen arviointikäytäntöjä 2. Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia oppimis- ja ohjausympäristöjä Vastuu: Koulutuksen järjestäjät, oppilaitosverkostot, hankkeet - varmistetaan, että kaikissa oppilaitoksissa on ajantasaiset opetusvälineet, laitteistot ja ohjelmistot - tehostetaan tutkimusperustaista oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittämistä 8

9 - luodaan yhteisiä työvälineitä (esim. virtuaalioppimiseen) 3. Oppilaitokset ja yritykset tekevät pitkäjänteistä, strategista ennakointiyhteistyötä Vastuu: koulutuksen järjestäjät, työ- ja elinkeinoelämäjärjestöt, ELY-keskus, Varsinais- Suomen liitto - kehitetään ennakoivaa työotetta ja maakunnan ennakointiosaamista - vakinaistetaan toimialakohtaiset ennakointifoorumit - oppilaitosten ja yritysten välinen systemaattinen ja tavoitteellinen tiedonvälitys - vahvistetaan yhteistyötä ennakointi- ja hanketoimijoiden välillä 4. Laatujärjestelmiä kehitetään verkostoissa Vastuu: Koulutuksen järjestäjät, oppilaitosverkostot - käynnistetään laatujärjestelmien benchmarkaus - luodaan kriteerit ja toteutetaan koulutuspalvelujen vertaisarviointeja 4.3 Alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen Tavoitteena tuloksellinen yhteistyö Jotta pienenevillä resursseilla pystyttäisiin turvaamaan alueen kilpailukyky ja vetovoima sekä varmistamaan koulutuksen laatu, on kehitettävä verkostomaista toimintaa, jossa oppilaitokset profiloituvat ja tekevät vahvaa yhteistyötä paitsi toistensa myös muiden tahojen kanssa. Varsinais-Suomessa on 28 kuntaa. Meneillään oleva valtakunnallinen kuntauudistus tulee vaikuttamaan kuntaverkon kokoamisen kautta monin tavoin myös Varsinais-Suomen koulutusjärjestelmän rakenteisiin. Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on nimennyt maakunnallista koulutusasioiden koordinointia varten erillisen koulutusjaoston. Maakunnassa toimii lukuisia viranomaisten ja koulutuksen järjestäjien välisiä, koulutustasojen ja muotojen sisäisiä sekä eri koulutustasot yhdistäviä epävirallisia, lainsäädäntöön perustumattomia hallinto-, kehittämis- ja yhteistyöelimiä, joiden kokoonpanot ja toimintakaudet elävät toimintaympäristön ja koulutuspolitiikan painopisteiden muutosten mukaan. 1. Oppilaitokset profiloituvat ja tekevät selkeän työnjaon Vastuu: Koulutuksen järjestäjät, rehtorit, oppisopimustoimistot - syvennetään koulutusalojen opettajien sisäistä yhteistyötä - kehitettään oppisopimusjärjestelmää ja hallintoa - koulutuksen järjestäjien yhteisösopimuksen kehittäminen 9

10 2. Oppilaitokset toimivat monialaisissa verkostoissa Vastuu: Koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset, työ- ja elinkeinoelämän järjestöt, ELY-keskus, Varsinais-Suomen liitto - huolehditaan tarpeellisten verkostojen käynnistymisestä ja tehdään verkostot näkyviksi - rakennetaan hanketoiminnan verkostoyhteistyömalli sekä maakunnan yhteinen hankefoorumi - tehostetaan yhteistyötä eri hallinnonalojen kanssa ja osallistutaan alueelliseen kehittämiseen - lisätään kansainvälistä yhteistyötä - verkostoyhteistyö vastuutetaan organisaatioissa 3. Osaamisen ja verkostojen johtaminen, oppilaitoskulttuuriin vaikuttaminen Vastuu: Koulutuksen järjestäjät, rehtorit, opetushenkilöstö, korkeakoulut, tutkimuslaitokset - kaikki sitoutuvat maakunnallisiin strategioihin - kootaan, koordinoidaan ja kehitetään verkostoja suunnitelmallisesti, esim. maahanmuuttajien koulutusjärjestelmän alueellinen koordinointi - koulutuksen järjestäjät liittävät V-S koulutusstrategian omaan strategiaansa ja toteuttavat sitä kaikessa toiminnassaan 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Toimintaympäristöjen kuvaukset löytyvät kunkin teemaryhmän aineistoista. 10

11 4.1 Maakunnan koulutuspalvelut Maakunnan koulutusjärjestelmä kattaa kaikki koulutuksen tasot ja muodot. Varsinais- Suomessa pitää kotipaikkaansa kaksi yliopistoa: Turun yliopisto ja Åbo Akademi sekä Turun ammattikorkeakoulu. Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestävät Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Peimarin koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Turun Aikuiskoulutussäätiö, Turun kaupunki, Turun Ammattiopistosäätiö sekä Turun kristillisen opiston säätiö. Lukioverkkoa ollaan monin paikoin selvittämässä. Valmisteilla oleva kuntauudistus tulee todennäköisesti vaikuttamaan verkoston kokoamiseen. Varsinais-Suomessa toimii tällä hetkellä 28 päivä- tai aikuislukiota. 11

12 Vapaan sivistystyön koulutusorganisaatiot vastaavat paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Varsinais-Suomessa toimii kuusi kansanopistoa, 16 kansalais- tai työväenopistoa sekä Turun kesäyliopisto. Maakunnassa on tarjolla myös valtakunnallisten opintokeskusten aluetoimintaa. 5. AIKUISKOULUTUKSEN KAUTTA KOULUTUSSTRATEGIAAN Prosessikuvaus 2 Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategia Ajatus Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategian laatimiseksi oli ollut esillä monissa yhteyksissä 2000-luvun puolivälistä alkaen. Länsi-Suomen lääninhallitus teki hanke-ehdotuksen aikuiskoulutusstrategian laatimiseksi Varsinais-Suomen MYR:n koulutusjaostolle maaliskuussa Koulutusjaosto piti strategiaa tarpeellisena. Lääninhallitus teki tämän jälkeen strategiahankkeen rahoitushakemuksen Varsinais-Suomen liitolle. Maakuntaliitto myönsi hankkeelle rahoitusta 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Muu osa koostui seudullisesta sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoituksesta. Strategiahanke käynnistyi syksyllä 2008 projektipäällikkönä Mika Helva. Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi sivistystoimentarkastaja Harri Haarikko. Ohjausryhmään kuuluivat inspektör för skolväsendet Carola Bryggman varapuheenjohtajana, yksikönpäällikkö Martti Rantala Varsinais-Suomen TE-keskuksesta, aluejohtaja Outi rannikko SAK:sta (varajäsen luottamusmies Kirsti Tuominen Turun kaupungista), aluepäällikkö Jouko Rouvali Rakennusteollisuudesta (varajäsen asiantuntija Piia Alvesalo EK:sta), rehtori Anne Bragge Salon seudun aikuisopistosta (varajäsen Harri Seikola Turun Aikuiskoulutuskeskuksesta), rehtori Juha Kuuselo Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innovasta (varajäsen aikuiskoulutusjohtaja Jukka Pellinen Vakka-Suomen ammattiinstituutti Novidasta), kehittämispäällikkö Olli Vuorinen Raision aikuiskoulutuskeskus Timalista (varajäsen aikuiskoulutusjohtaja Päivi Lehtinen Turun ammatti-instituutista, täydennyskoulutus- ja palvelujohtaja Martti Telkki Turun ammattikorkeakoulusta (varajäsen johtava suunnittelija Heimo Välimäki Turun yliopistosta) sekä hankkeen valvojana erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä varsinais-suomen liitosta. Martti Telkin jäätyä pois ohjausryhmästä Heimo Välimäki valittiin varsinaiseksi jäseneksi ja hänen varajäsenekseen nimettiin täydennyskoulutuspäällikkö Sari Kinnunen Turun ammattikorkeakoulusta. Vuonna 2009 maakuntaliitto nimesi hankkeen yhteyshenkilöksi erikoissuunnittelija Eira Saari-Lahoniityn. Aktiivinen ohjausryhmä työskenteli koulutusjaoston ohjauksessa. Strategian laadinta jatkoi lääninhallituksissa tehtyä Aikuiskoulutuksen toimenpideohjelma hankkeen työtä. Vuonna 2005 valmistuneessa Varsinais-Suomen maakuntaraportissa pidettiin ongelmana mm. maakunnallisten aikuiskoulutuksen tavoitteiden alueellisen ohjauksen puutetta. AITO- 12

13 raportissa korostettiin erityisesti maakunnallisen yhteistyön merkitystä. Strategiatyön taustalla olivat myös Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen työryhmän väliraportit sekä Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma. Strategian avulla haluttiin jalkauttaa nämä valtakunnalliset linjaukset Varsinais-Suomeen. Aikuiskoulutusstrategian laadinnan yhteydessä järjestettiin tapaaminen yritysyhteistyötä tekevien organisaatioiden edustajien kanssa sekä vierailtiin seudullisissa kehittämiskeskuksissa ja tehtiin haastatteluja maakunnan tärkeimpiä elinkeinoklustereita edistävissä yrityksissä. Erikseen kutsuttiin koolle kokoukset mm. oppisopimukseen, OpinOvi-hankkeisiin, maahanmuuttajiin sekä pk-yrityksiin liittyen. Strategian taustamateriaaliksi toteutettiin syksyllä 2008 aikuisopiskelijoille sekä koulutusorganisaatioille ja opettajille suunnatut kyselyt sekä järjestettiin vapaan sivistystyön toimijoiden seminaari. Itse Aikuiskoulutusstrategiaasiakirja laadittiin virastotyönä Länsi-Suomen lääninhallituksessa. Koulutusjaosto hyväksyi Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategian kesäkuussa Aikuiskoulutusstrategia on kokonaisuudessaan luettavissa Koulutusstrategian liitemateriaalissa. Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen Aikuiskoulutusstrategiaan kirjattiin, että sen välitarkastelu suoritetaan vuoden 2012 aikana. Tällöin arvioitaisiin strategian toimenpide-esitysten toteutuminen. Samalla suunniteltaisiin tarkentavat toimenpiteet, joilla varmistetaan vision toteutuminen vuonna Tarpeen mukaan strategia päivitettäisiin tuolloin muiltakin osin voimaantulleen aluehallintouudistuksen jälkeen, syksyllä 2010 käynnistettiin OKM:n ESR-rahoituksella sekä Varsinais-Suomen liiton ja suurimpien ammatillisen koulutuksen järjestäjien tuella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen oman tuotannon hanke Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen. Projektin tavoitteiksi asetettiin toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen maakunnallinen koordinointi, aikuiskoulutusstrategian toimeenpano sekä vuonna 2012 tapahtuva strategian päivitys, maakunnan koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyön lisääminen ja verkostoitumisen edistäminen, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, ennakoinnin kehittäminen, poikkihallinnollinen yhteistyö viranomaisten välillä, taloudellisen taantuman vaikutusten vähentäminen koulutuksen keinoin, osallistuminen koulutustarjonta 2016 hankkeeseen sekä aikuiskoulutuksen määrällisten ja laadullisten mittareiden kehittäminen. Siinä tavoitteita kerrakseen kaksi ja puolivuotiselle projektille. Hankkeen projektipäällikön Mika Helvan siirryttyä alkuvuodesta 2011 muihin tehtäviin uudeksi projektipäälliköksi valittiin Pirkko Kuhmonen. Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen hankkeen ohjausryhmä muodostettiin aikuiskoulutusstrategia-ohjausryhmän pohjalta. Näin haluttiin turvata kehittämistyön jatkuvuus ja käyttää hyväksi ryhmän hyvää toimintakykyä. Ohjausryhmään nimettiin puheenjoh- 13

14 tajaksi Harri Haarikko, ELY-keskus, (varajäsen Martti Rantala, ELY-keskus), Carola Bryggman, AVI, (varajäsen erikoissuunnittelija Esa Högblom, V-S liitto), Olli Vuorinen, TIMALI (varajäsen Mika Helva, Turun kaupunki), Heimo Välimäki, TY Brahea (varajäsen projektchef Mona Riska, ÅA), Juhani Pörtfors, Aurala (varajäsen Sari Kinnunen, AMK) sekä asiantuntija Sanna Halttunen-Välimaa, EK (varajäsen puheenjohtaja Maarit Salminen, SAK). Sari Kinnusen siirryttyä toisiin tehtäviin hänen tilalleen nimitettiin kehittämiskoordinaattori Tuike Kankare, TAI. Hankkeen valvojana toimi EU-koordinaattori Minna Koivukangas, ELY-keskus. Ohjausryhmän kokouksiin kutsuttiin sekä varsinaiset, että heidän varajäsenensä. Lisäksi ohjausryhmä kutsui kokouksiinsa asiantuntijoita. Aikuiskoulutusstrategian hyödyntäminen Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategiaan kirjatuista kehittämistoimenpiteistä oli vuoden 2013 alkuun mennessä toteutunut tai toteutumassa Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais- Suomeen -hankkeen, koulutuksen järjestäjien, aluehallinnon tai muiden toimijoiden ja verkostojen toimesta mm. seuraavat: - Klusterikohtaisten foorumien käynnistäminen. Foorumeita on käynnistetty logistiikassa, hyvinvointialalla, ICT-alalla, matkailussa, kaupassa, meriteollisuudessa, rakennusalalla sekä elintarvikealalla. - Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkostoa on koottu (16 -> 12) - Selvitys maakunnan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon tiivistämisestä on valmistunut - Koulutuksen järjestäjät ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen - Opettajien työelämäosaamista on vahvistettu - Opettajien täydennyskoulutusta toteutetaan yhteistyössä - Varsinais-Suomen aikuiskoulutuksen tiedonhakujärjestelmä on laajentumassa (Aikohaku) - Aikuiskoulutuksen mittarit on tehty ja tilinpäätös on toteutettu kaksi kertaa - Yhteistä opiskelijarekrytointia on kehitetty - Koulutusjaoston toimintaa on kehitetty osallistavammaksi - Maakunnallista ennakointiverkostoa kootaan ja kehitetään - Koulutuksen järjestäjien vertaisarviointi on käynnistynyt Lisäksi aikuiskoulutusstrategiaa käytettiin OKM:n EU-rahoituksen ja työelämän kehittämisja palvelutehtävään myönnettävien valtionavustusten painopistekriteereiden määrittelyssä. Kaiken kaikkiaan strategia on osoittanut käyttökelpoisuutensa toiminnan suuntaajana niin koulutuksen järjestäjien kuin toiminnan rahoittajienkin käsissä. 14

15 Kohti koulutusstrategiaa Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen -hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan helmikuussa 2012, että aikuiskoulutusstrategian päivittämisen yhteydessä strategia laajennetaan Varsinais-Suomen koulutusstrategiaksi. Jo aikuiskoulutustrategian laadinnan yhteydessä oli kysytty eikö samalla olisi kannattanut laatia maakuntaan koko toisen asteen kattava toimenpideohjelma. Lähes kaikki koulutuksen järjestäjät, jotka osallistuivat aikuiskoulutusstrategian laadintaan järjestävät myös nuorisoasteen koulutusta. Aikuiskoulutusstrategiasta tuli hyvin laaja-alainen ja tarvittaessa sitä pystyi soveltamaan kaikkeen ammatilliseen koulutukseen. Strategiatyö oli luonteva käynnistää aikuiskoulutuksesta. Vuonna 2012 tilanne oli kuitenkin jo toinen: valmiudet ja halukkuus verkostomaiseen yhteistyöhön olivat korkealla ja koulutusjaosto pyrki lisäämään koulutussektorien ja tasojen välistä kehittämistoimintaa. Lisäksi Koulutusta ja yhteistyötä -projektin resurssit haluttiin käyttää täysimääräisesti hyödyksi strategian päivittämisessä. Tilaisuus strategian laajentamiseen oli kenties otollisempi kuin koskaan ja hankkeen ohjausryhmä päätti käyttää sen hyödyksi. Koulutusstrategiatyö päätettiin toteuttaa teemaryhmien avulla ohjausryhmän koordinoimana ja koulutusjaoston valvonnassa. Poiketen aikuiskoulutusstrategian laadinnan ohjausryhmäkeskeisestä työskentelystä, kehittämiskohteiden kartoittamistyön hajauttamisella haluttiin: 1. sitouttaa mahdollisimman laaja toimijajoukko strategian sisältöihin heti työn käynnistymisestä lähtien 2. lisätä strategiatyön tunnettavuutta 3. huolehtia strategiatyöskentelyn maakunnallisesta kattavuudesta 4. tuoda strategia lähemmäs koulutuksen käytännön toimijoita 5. varmistaa parhaan asiantuntemuksen saaminen eri teemojen työstämiseen 6. antaa tilaa uusille koulutuksen kehittäjille ja mahdollistaa kehittäjien sukupolvenvaihdos 7. antaa mahdollisuus uusien työskentelyverkostojen muodostumiselle 8. maksimoida strategiatyöhön käytettävissä ollut aika Koulutusjaoston hyväksymät koulutusstrategian teemaryhmät ja niiden vastuuhenkilöt olivat: 1. Nuorisoasteen koulutus (Maria Taipale, RASEKO) 2. Toisen asteen ammatillinen aikuiskoulutus (Tommi Forss, Turun AKK) 3. Korkea-asteen koulutus (Heimo Välimäki, TY Brahea) 4. Vapaa sivistystyö (Juhani Pörtfors, Aurala) 5. Ruotsinkielinen koulutus (Carola Bryggman, AVI) 6. Maahanmuuttajakoulutus (Marjatta Lennala, TIMALI) 7. Hanketoiminta (Nina Söderlund, ÅA) 15

16 8. Ennakointi (Esa Högblom, V-S liitto) 9. Ohjaustoiminta (Pirkko Kuhmonen, ELY) 10. Osaamista ja innovaatioita (Taru Penttilä, AMK) Tarkoituksena oli käynnistää myös perusopetuksen teemaryhmä, mutta perusopetuksen edustajat olivat sitä mieltä, että heillä ei ollut tässä vaiheessa resursseja eikä valmiuksia strategiatyöhön. Ryhmien vastuuhenkilöiden haluttiin olevan, mikäli mahdollista, myös Koulutusta ja yhteistyötä hankkeen ohjausryhmän jäseniä. Näin pyrittiin varmistamaan tiedonkulun sujuvuus. Vastuuhenkilöitä ohjeistettiin sekä kirjallisesti että kolmessa vastuuhenkilökokouksessa. Suunnitelmat teemaryhmien toiminnalle sekä kaikki vastuuhenkilöiden ohjemateriaalit löytyvät Koulutusstrategian liitemateriaalista. Tiivistettynä teemaryhmien tehtäväksi annettiin teemaan liittyvien kehittämiskohteiden määrittely ja ehdotuksen tekeminen niihin liittyvistä vetovastuista ja aikatauluista. Ryhmien edellytettiin tuottavan teeman toimintaympäristön kuvauksen sekä tärkeimmät toimenpide-ehdotukset. Kaikkien ryhmien odotettiin myös käsittelevän läpäisevinä aiheina elinikäistä oppimista, työelämäyhteyksiä, tulosten mittaamista ja arviointia, vastuita ja kehittämisen resursseja sekä sähköisten palveluiden mahdollisuuksia. Teemaryhmien toimintatapa oli vastuuhenkilöiden ja ryhmien itsensä päätettävissä. Teemaryhmiin kutsuttiin jäsenet avoimella ja laajalla ilmoittautumismenettelyllä kuitenkin niin, että jokaiselta edellytettiin taustaorganisaationsa hyväksyntä strategiatyöhön osallistumiseen. Strategiaryhmiin ilmoittautui 160 asiantuntijaa. Varsinaiseen ryhmien työskentelyyn eivät kaikki kuitenkaan päässeet osallistumaan. Koulutusstrategiaprosessi Ryhmiä ohjeistettiin aloittamaan työskentelynsä peilaamalla aikuiskoulutusstrategiaan kirjatut kehittämistoimenpiteet nykyiseen tilanteeseen ja toimintaympäristöön. Myös teemaryhmissä havaittiin, että monet aikuiskoulutusstrategian tavoitteet ovat toteutuneet, mikä lisäsi motivaatiota uuteen strategiatyöhön. Teemaryhmissä syntyi uusia verkostoja ja löydettiin tuoreita näkökulmia moniin kehittämiskohteisiin. Lisäksi löydettiin aikaisemmin kokeilemattomia kombinaatioita kehittämisteemojen sisällä ja niiden välillä. Uusia aluevaltauksiakin tehtiin. Osa teemaryhmistä ilmoitti jatkavansa toimintaansa myös varsinaisen strategiatyön jälkeen. Kaikille yhteisten läpäisyteemojen käsittely ei onnistunut ryhmissä siinä laajuudessa kuin lähtökohtaisesti oli suunniteltu. Näiden teemojen käsittelyä olisi pitänyt ohjeistaa ja seurata huolellisemmin. Vahvimmin ryhmissä nousi esille koulutuksen työelämäyhteydet ja kehittämistoimenpiteiden vastuuttamista käsiteltiin lisäksi koulutusjaoston strategiaristeilyllä joulukuussa Elinikäisen oppimisen läpäisyteeman osalta voidaan todeta, että itse asiassa koko koulutusstrategiaprosessi kaikessa laajuudessaan toteuttaa tuota teemaa. 16

17 Strategiaryhmien keskinäinen ristipölytys ei myöskään toteutunut niin tehokkaasti kuin toivottiin. Ryhmien välinen tiedonvälitys tapahtui pääosin ryhmien vastuuhenkilöiden kokouksissa ja toiminnan päällekkäisyyksien ja keskinäisten yhteyksien havaitseminen jäi projektipäällikön varaan. Etukäteen tiedettiin odottaa, että teemaryhmien tuotokset tulevat olemaan keskenään hyvin erilaisia. Ohjausryhmässä tämä hyväksyttiin, sillä ryhmien innostunutta työskentelyä ja uusien yhteistyöverkostojen muodostumista pidettiin jo sellaisenaan onnistumisena. Varsinais-Suomen koulutusstrategia koottiin lopulliseen muotoonsa ELYkeskuksessa. Strategiaa käsiteltiin loppuvaiheessa vielä foorumi- ja ennakointitapahtumissa ja strategialuonnos oli eri vaiheissaan kommentoitavissa Koulutusta ja yhteistyötä hankkeen internetsivuilla. Strategiatyö ei saa päättyä asiakirjan julkistamiseen, vaan resursseja tulee ohjata myös valmiin työn markkinointiin ja kehittämiskohteista tiedottamiseen. Vastuu strategian toteuttamisesta on kaikilla. Koulutusstrategian valmistuminen on tulevan kehittämistoiminnan alku. 17