AUNE Asunnottomuuden ennaltaehkäisy -asunto ensin näkökulma POHJAPAPERI Jari Karppinen, Peter Fredriksson

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AUNE 2016 2019. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy -asunto ensin näkökulma POHJAPAPERI 8.8.2014. Jari Karppinen, Peter Fredriksson"

Transkriptio

1 AUNE Asunnottomuuden ennaltaehkäisy -asunto ensin näkökulma POHJAPAPERI Jari Karppinen, Peter Fredriksson

2 1 Sisällys TIIVISTELMÄ Lähtökohta Periaatteet Päämäärä ja tavoitteet Rahoitus Toimijat ja yhteistyörakenteet Arviointi ja näyttöön perustuva tieto Kehittämistyö Asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja asumisedellytysten vahvistaminen Riskitekijöiden minimointi ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisääminen Asunnon saamisen esteiden poistaminen Asumisneuvontatyön laajentaminen Erityistoimenpiteet maahanmuuttajien asunnottomuuden ehkäisemiseen Nuorten asunnottomuus- ja syrjäytymiskehityksen katkaiseminen Muiden asunnottomuusryhmien erityistarpeiden huomioiminen Asunnottomuuden uusiutumisen estäminen Asunto ensin -toimintatavan vakiinnuttaminen Päihde- ja mielenterveystyön erityisosaamisen integrointi asumissosiaaliseen työhön Matalan kynnyksen arjen mielekkään toiminnan kehittäminen asumispalveluihin Lopuksi Lähteet Liitteet... 27

3 2 TIIVISTELMÄ Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävä ohjelmakokonaisuus PAAVO ( ) päättyy vuoden 2015 lopussa. Ohjelman aikana on rakennettu ja hankittu noin 2300 uutta asuntoa asunnottomille ja palkattu asunnottomuustyöhön noin 350 uutta asumissosiaalisentyön ammattilaista. Asunnottomien asumisen laatu ja turvallisuus on parantunut ja asumiseen liittyvät sosiaalisen kuntoutuksen edellytykset ovat kohentuneet. Pitkäaikaisasunnottomuus on laskenut vuodesta 2008 vuoteen 2013 yli tuhannella henkilöllä ja asunnottomuus on laskenut reilusta kahdeksasta tuhannesta noin yksinäiseen asunnottomaan. Samalla on käynnistetty asunto ensin -periaatteesta nouseva rakenteellinen ja ammatillinen muutosprosessi, joka tarjoaa tuoreen näkökulman myös kokonaisvaltaisen syrjäytymisenehkäisytyön edelleen kehittämiseen. Asunto ensin -toimintamallin vaikuttavuudesta on sekä kansainvälistä että kansallista näyttöä. Vaikka pitkäaikaisasunnottomuuden poistamistavoite vuoden 2015 loppuun mennessä näyttää karkaavan löytyy asunnottomuustyön jatkamiselle taloudellisten ja inhimillisten perusteiden lisäksi siis myös julkisen palvelutuotannon kehittämisestä nousevia perusteluja. Uuden ohjelman Päämääränä on liittää asumissosiaalinen työ entistä tiiviimmin osaksi syrjäytymisen torjuntaa ja sosiaalisen vahvistamisen politiikkaa. Tavoitteena on panostaa erityisesti asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja asumisedellytysten vahvistamiseen sekä toisaalta asunnottomuuden uusiutumisen torjumiseen. Johtavina periaatteina korostuvat asunto ensin -periaatteen lisäksi ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ensisijaisuus, osallisuus ja integraatio, innovatiivisuus ja vaikuttavuus sekä kansainvälisyys ja alueellisuus. Edellisillä ohjelmakausilla toimivaksi osoittautunutta rahoituksen kolmikantamallia (YM/ARA, STM, RAY) pyritään jatkamaan ja täydentämään ESR -rahoituksella. Ohjelman arviointi pohjataan näyttöön perustuvan tiedon järjestelmälliseen hyödyntämiseen. Ohjelma rakennetaan entistä kattavampaan yhteistyöhön. Aiesopimuksia kehitetään ottamaan entistä paremmin huomioon kaupunkiseutujen toimintaympäristöt ja kansainvälisesti edetään järjestelmällisempään yhteistyöhön samankaltaisten haasteiden kanssa elävien maiden kanssa. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy edellyttää eri toimialojen ja toimijoiden monialaista entistä paremmin koordinoitua yhteistyötä sekä erityisosaamisen tehokasta hyödyntämistä. Ennaltaehkäisyssä panostetaan erityisesti asunnottomuuden riskitekijöiden tunnistamisen ja minimointiin sekä asunnottomuudelta suojaavien tekijöiden vahvistamiseen. Tämä tarkoittaa mm. kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon huomattavaa lisäämistä pk -seudulle, asumisen saamisen esteiden poistamista, asumisneuvontatyön laajentamista sekä erityistoimenpiteitä mm. maahanmuuttajien ja nuorten kasvavan asunnottomuuden kitkemiseksi. Asunnottomuuden uusiutumisen estämisessä avainasemassa on asunto ensin -toimintatavan vakiinnuttaminen ja levittäminen. Tämä tarkoittaa mm. laatukriteerien määrittämistä ohjaamaan asumissosiaalisen työn toteutusta ja hankintaa, päihde- ja mielenterveystyön erityisosaamisen entistä laajempaa integrointi asumissosiaaliseen työhön sekä mielekkään matalankynnyksen tekemisen organisointia tarjoamaan onnistumisen kokemuksia ja pohjustamaan työllistymisen edellytyksiä. Tämä työpaperi on laadittu taustamateriaaliksi tukemaan asunnottomuustyön jatkon suunnittelua. Valmistelutyö toteutetaan avoimena prosessina työkokouksissa ja seminaareissa loppuvuoden 2014 aikana. Prosessin aikana mm. määritetään tarkennetut tavoitteet ja toimenpiteet. Työhön toivotetaan tervetulleeksi mukaan kaikkia asiasta kiinnostuneet.

4 3 1. Lähtökohta Hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen ja poistamiseen tähtäävä PAAVOohjelmakokonaisuus ( ) on päättymässä vuoden 2015 lopussa. Pitkäaikaisasunnottomille on ohjelman aikana rakennettu ja hankittu noin 2300 uutta asuntoa ja Kaste -rahoituksella on palkattu asunnottomuustyöhön noin 350 uutta asumissosiaalisentyön ammattilaista. Asunto ensin toimintamalli ja asumissosiaalinen työote on otettu laajenevasti käyttöön suurimmissa kaupungeissa. Asuntolat on korvattu asumisyksiköillä, joissa asuminen perustuu huoneenvuokralakiin. Asumisneuvonta on vahvistunut ja häätöjen määrä on mm. Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa vähentynyt huomattavasti. Lisäksi on käynnistetty mm. liikkuvien tukimallien kehittämistyö hajautettuun asumiseen. Em. toimenpitein asunnottomien asumisen laatu ja turvallisuus on parantunut, yksityisyyden suoja on vahvistunut ja asumiseen liittyvät sosiaalisen kuntoutuksen edellytykset ovat kohentuneet. ARA:n asunnottomuustilastojen mukaan pitkäaikaisasunnottomuus on laskenut vuodesta 2008 vuoteen 2013 yli tuhannella henkilöllä. Samaan aikaan asunnottomuus on laskenut reilusta kahdeksasta tuhannesta noin yksinäiseen asunnottomaan. Em. on toteutettu ajankohtana, jolloin Suomi ja Eurooppa ovat liki vuosikymmenen eläneet poikkeuksellisen pitkässä taantumassa. Päihdeasiakkaiden asiointia sosiaali- ja terveyspalveluissa selvittäneessä, valtakunnalliseen päihdelaskentaan pohjautuvassa artikkelissaan Kuussaari & al. (2014) toteavat Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman kiistatta saavuttaneen tavoitteitaan sekä muistutetaan että asunnottomuus kuitenkin uusiintuu ja muuttaa muotoaan. Päihteiden ongelmakäyttäjät muodostavat uusiintumisen kovan ytimen. Asunnottomuus ei em. ryhmässä ole olennaisesti vähentynyt. Sen sijaan on nähtävissä myös polarisaatiota marginaaliryhmän sisällä. Artikkelin kirjoittaneet päihdetyön asiantuntijat suosittelevat asunnottomuuden vähentämisohjelman jatkamista ja toimenpiteiden kohdentamista edelleen kaikkein haavoittuneimpiin ryhmiin. Ohjelmakokonaisuuden kansainvälinen tutkija-arviointi on parhaillaan käynnissä. Arvioinnilla haetaan kansainvälistä, puolueetonta näkökulmaa ohjelmakokonaisuuden arviointiin. Päähuomio on ohjelman aikana toteutuneen palvelurakenteen muutoksen näkyväksi tekemisessä ja arvioinnissa sekä uusien, innovatiivisten ja kustannustehokkaiden työmuotojen löytämisessä. Arvioinnilla haetaan myös eväitä ohjelmakauden jälkeisen työn suunnitteluun ja toteutukseen. Tutkijaryhmään kuuluvat Denis Culhane, University of Pennsylvania USA, Nicholas Pleace, University of York UK, Marcus Knutagård, Lund University, Sweden sekä Riitta Granfelt, Tampereen Yliopisto, Suomi. Tutkimusraportti valmistuu vuoden 2004 lopussa. Ae- periaatteen mukaan asunto on päämäärän sijasta vasta ensimmäinen lähtökohta ja perusedellytys sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja onnistumiselle. Periaate korostaa myös asiakkaan valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta, kuntoutumista ja voimaantumista, asumisen ja palvelujen eriyttämistä sekä yhteiskuntaan integroitumista. Valtion,

5 4 kaupunkien ja palvelutuottajien yhteistyöhön perustuvassa ohjelmassa on käynnistetty em. periaatteista nouseva ammatillinen muutosprosessi, joka tarjoaa tuoreen näkökulman myös kokonaisvaltaisen syrjäytymisenehkäisytyön edelleen kehittämiseen. Toimintatavan vaikuttavuudesta on myös näyttöä kansainvälisesti kuin myös kansallisesti. Esimerkiksi Sillanpään (2013) tutkimus vahvistaa aikaisempaa tutkimustulosta, jonka mukaan asunto ensin -mallilla on myönteisiä vaikutuksia sekä palveluiden käyttöön, niistä aiheutuviin kustannuksiin että asukkaiden elämänlaatuun. Syrjäytymisen äärimmäisen muodon asunnottomuuden kitkeminen vaatii hyvin käynnistyneen työn suunnitelmallista jatkamista entistä laajemmassa kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Muutosprosessi on vielä kesken ja tuloksellisista toimenpiteistä huolimatta asunnottomuus äärimmäisenä syrjäytymisen muotona on yhä osa tuhansien suomalaisten arkea. Työtä asunnottomuuden kitkemiseksi on jatkettava entistä laajemmalla monialaisella otteella ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä painottaen. Uuden kansallisen asunnottomuusohjelman avoin valmistelu käynnistettiin virallisesti pidetyssä Asuntoministeri Piia Viitasen pyöreän pöydän tapaamisessa järjestettiin aihetta käsittelevä seminaari asunnottomuustutkijoiden kanssa. Opintomatkalla tutustuttiin Kööpenhaminan asunnottomuustyöhön ja sovittiin alustavasti kehittämiskumppanuudesta paikallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi hyödynnetään mm. Suomen akatemian tutkimushankkeen tuloksia. Uuden ohjelman valmistelussa panostetaan erityisesti asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja asumisedellytysten vahvistaminen sekä toisaalta asunnottomuuden uusiutumisen torjumiseen. Asunnottomuutta ennaltaehkäisevien työmuotojen kehittäminen ja asumissosiaalisen työn linkittäminen entistä tiiviimmin osaksi kokonaisvaltaista syrjäytymisenehkäisytyötä ovat keskeiset ohjelman suunnittelua ohjaava tekijät. Ohjelmakauden suunnittelutyössä lähdetään liikkeelle yhteiskuntatason periaatteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelystä. Tämän jälkeen em. tavoitteista johdetaan teema-, seutu- ja kaupunkitason tavoitteet sekä toimenpiteet. Tavoitteenamme on käynnistää uusi ohjelma täysimittaisesti vuoden 2016 alussa. Asunnottomuustyön suunnitelmallinen jatkaminen vahvistaa kokonaisvaltaista syrjäytymisen ehkäisytyötä ja tarjoaa välineitä sosiaalisen vahvistamisen politiikan toteuttamiseen.

6 5 2. Periaatteet Ohjelman valmistelutyötä ja toteutusta ohjaavat seuraavat periaatteet (tarkennetaan prosessin aikana): Asumisen ensisijaisuuden ymmärtäminen ja asumisen näkökulman vahvistaminen: Asunto ensin -periaatteen mukaan asunto on päämäärän sijasta lähtökohta ja perusedellytys sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja onnistumiselle Periaate ohjaa monialaista, tavoitteellista ja tarkoituksenmukaisesti organisoitua yhteistyötä toiminnan eri tasoilla (kumppanuusohjelmat, alueelliset yhteistyökäytännöt ja hankkeet sekä asiakaskohtaiset verkostot) Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ensisijaisuus ja varhainen riskitekijöiden tunnistaminen Ennaltaehkäisevän työotteen vahvistaminen toiminnan eri tasoilla ja eri vaiheissa Kustannussäästöjen tavoitteleminen pitkällä aikavälillä Riskiryhmien tunnistaminen, valinta ja erityisratkaisujen etsiminen (erityisesti ryhmät joiden asunnottomuus on kasvussa esim. maahanmuuttajat, nuoret, perheet erityisesti maahanmuuttajaperheet, laitoksista itsenäistyvät ja normaaliasumiseen siirtyvät) Palvelujen saavutettavuus (matalan kynnyksen palvelut, palvelujen vieminen kotiin) Osallisuus ja voimaantuminen, Integraatio ja asumisen normaalius Kokemusasiantuntijoiden, asunnottomien ja asunnottomuusuhan alla elävien osallisuus kaikilla toiminnan tasoilla (suunnittelu toteutus ja arviointi) Asumisen järjestäminen niin normaaleissa olosuhteissa kuin se on tarkoituksenmukaista Yksilöiden, omaisten, lähiyhteisöjen ja asuinalueiden yhteisvastuu ja yhteisöllisyys Avoin tieto ja vuorovaikutus kaikkien toimijoiden kesken Innovatiivisuus ja vaikuttavuus Uusien toimintamallien aktiivinen etsiminen, kokeileminen ja jalostaminen Suunnitelmallinen arviointi- ja tutkimustyö Näyttöön perustuvan tiedon systemaattinen hyödyntäminen, vaikutusten mahdollisimman reaaliaikainen seuranta ja kustannusvaikutusten osoittaminen Innovaatiotiimien kokoaminen keskeisten teemojen ympärille Alueellisuus ja kansainvälisyys: Asunnottomuuden painottuminen pk- seudulle sekä alueen kohtuuttoman vaikea vuokraasuntotilanne pakottaa käsittelemään pk -seudun asunnottomuutta omana kokonaisuutena ja etsimään yli kaupunkirajojen yhdessä räätälöityjä ratkaisuja Vastaavasti maakuntakeskusten erityiskysymykset ja erityistarpeet huomioidaan aikaisempaa tarkemmin alueellisia tavoitteita ja toimenpiteitä valittaessa Entistä tiiviimpi kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö eri tasoilla

7 6 3. Päämäärä ja tavoitteet Uudella ohjelmakaudella päämääränä on liittää asumissosiaalinen työ ja asunto ensin - lähestymistapa entistä laajemmin ja tiiviimmin osaksi syrjäytymisen torjuntaa ja sosiaalisen vahvistamisen politiikkaa Yhteistyössä asunto-, sosiaali-, terveys-, opetus- ja työhallinnon sektoreiden kanssa voidaan kokonaisvaltaisesti edistää hyvinvoinnin tekijöiden toteutumista. Uuden ohjelmalla vahvistetaan asunto ensin ajatukselle perustuvaa toimintamallia, joka on lyhyessä ajassa osoittautunut tulokselliseksi. Asumisen onnistumisen turvaaminen luo edellytykset yksilön kokonaisvaltaisen kuntoutumisprosessin käynnistymiselle. Lähestymistapa avaa uuden näkökulman monialaisen yhteistyön toteuttamiseen. Asunto ensin -periaate on jo muokannut varsin merkittävästi päihdepalvelujen rakennetta pääkaupunkiseudulla sekä edesauttanut uusien yhteistyömuotojen syntymistä päihde- ja asumispalvelujen kesken. Myös mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa on käynnissä muutosprosessi, jonka tavoitteena on tuottaa yhä enemmän mielenterveyspalveluja asiakkaan kotiin samalla vahvistaen itsenäisen asumisen edellytyksiä. Ohjelmakauden päätavoitteina on: 1) Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn ja asumisedellytysten vahvistaminen, mikä tarkoittaa käytännössä mm. asunnottomuuteen johtavien riskien varhaista tunnistamista ja minimointia, asunnottomuudelta suojaavien tekijöiden vahvistamista sekä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuuden parantamista. 2) Asunnottomuuden uusiutumisen torjuminen, mikä tarkoittaa mm. toistuvasti asunnottomuuteen ajautuvien, useimmiten pitkäaikaisasunnottomien kierteen katkaisemista ja pysyvien tulosten aikaansaamista. Liittämällä asumissosiaalinen työ ja asunto ensin -lähestymistapa tiiviiksi osaksi kokonaisvaltaista syrjäytymisen torjuntaa ja sosiaalisen vahvistamisen politiikkaa luodaan edellytykset asunnottomuuden poistamiselle. 4. Rahoitus PAAVO -ohjelman yhteydessä syntynyt julkisen rahoituksen kolmikantamalli on ollut yksittäisenä tekijänä todennäköisesti kaikkein tärkein hyvien tulosten saavuttamisessa. Mallissa YM ja ARA ovat vastanneet uusien ja peruskorjattavien asuntojen ja asumisyksiköiden rahoituksesta, STM ja RAY tukityön ja tukihenkilöstön osarahoituksesta sekä kunnat tukihenkilöstön osarahoituksesta ja palveluihin liittyvien käyttömenojen rahoituksesta. Paavo 1 ohjelmakaudella kokonaisrahoitus oli noin 170 M ja Paavo 2 ohjelmakauden toteutunut rahoitus vuoden 2013 loppuun mennessä on ollut noin 40 M. Kokonaisuutena siis yli 200 M.

8 7 Ehdotus rahoituksen organisoimiseksi: Ohjelman tavoitteiden mukaisesti varoja ohjataan aikaisempaa enemmän asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, joustavien ja monimuotoisten tukimallien toteuttamiseen sekä uusien asumisja palvelukonseptien kehittämiseen moniongelmaisille asiakasryhmille. Tarkemmat määrärahatarpeet arvioidaan jatkotyössä. Kolmikanta-mallia jatketaan myös uuden ohjelman rahoituksen perustana pääosin aikaisemman käytännön mukaisesti. Kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon lisääminen erityisesti pk- seudulle edellyttää kasvavaa valtion panostusta rakentamiseen. RAY:n avustukset uusien tukityömuotojen kehittämiseen, levittämiseen ja juurruttamiseen sekä myös asuntojen hankintaan asunnottomille ovat ensiarvoisen tärkeitä. Nykyisen tukihenkilöstön palkkauksen varmistamiseen sekä uusien työkäytäntöjen toteuttamiseen tarvitaan kaupunkien oman rahoituksen lisäksi myös valtion panostusta. Em. lisäksi hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ESR -rahoitusta. Tavoitteena on hakea ESR -rahoitusta erityisesti toimintalinjalta 5 (sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) mm. seuraaville ohjelman osa-alueille: - Kansainvälisen yhteistyön lisääminen osaamisrakenteiden vahvistamiseksi huonoosaisuuden torjunnassa, Suomen osaamisen levittäminen EU-tasolla - Uudet palvelumallit huono-osaisuuden torjuntaan, monialaisen yhteistyön kehittäminen ja asenteisiin vaikuttaminen - Matalankynnyksen työtoimintamallien kehittäminen tukemaan asunnottomien kokonaisvaltaista kuntoutumista - Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointirakenteen suunnittelu Valtakunnallinen rahoitus tulee haettavaksi tiettävästi syksyllä 2014 eri ministeriöiden kautta (STM, TEM, OKM). Lisäksi on tarkoituksenmukaista selvittää alueellisesti koordinoitavien rahoitusten hyödyntämismahdollisuudet. Valmistelukumppanit: YM, ARA, RAY, STM, OM? TEM? OKM? Valmistelevat toimenpiteet: Keskustelut rahoittajien kanssa ohjelman rahoitusperiaatteista (syksy 2014) Nopeat toimenpiteet: ESR -rahoitushakemuksen valmistelu 2014 Pitkän aikavälin toimenpiteet: Rahoituksen kolmikantamalli on ollut ehkä tärkein tekijä hyvien tulosten saavuttamisessa asumissosiaalisessa työssä. Jatkossa kolmikantamallia pyritään vielä täydentämään ESR -rahoituksella.

9 8 5. Toimijat ja yhteistyörakenteet Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmat vuosille perustui valtioneuvoston periaatepäätöksiin ( ja ). Valtion puolelta ohjelman toimeenpanosta vastasi ja kokonaisuutta koordinoi ympäristöministeriö ja sen toteutukseen osallistuivat lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, rikosseuraamuslaitos, ARA ja RAY. Ohjelman toteutuksessa oli mukana 11 suurinta asunnottomuuskaupunkia, joiden kanssa tehtiin aiesopimukset ja jotka laativat toimenpidesuunnitelmat. Lisäksi ohjelman toteutukseen osallistui useita valtakunnallisia ja paikallisia järjestöjä ja muita palveluntuottajia. Uusi ohjelma rakennetaan entistä kattavampaan ja sitoutuneempaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön hyödyntäen aikaisemmilla ohjelmakausilla toimiviksi osoittautuneita yhteistyörakenteita. Ohjelman valmistelusta vastaa Ympäristöministeriö yhdessä keskeisten viranomaisten, kaupunkien, järjestöjen ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Valmisteluvaiheessa keskeisten teemojen kehittämistä koordinoivat asiantuntemuksen perusteella valittavat vastuuorganisaatiot, joiden työvälineiksi kootaan innovaatiotiimit. Ohjelman toteutusvaiheen organisoinnista sovitaan myöhemmin. Ehdotus yhteistyörakenteeksi: Yhteistyön ytimessä ovat asunnottomuuden kannalta keskeisten kaupunkien ja kaupunkiseutujen sekä valtakunnallisten järjestöjen kanssa tehtävät aiesopimukset ja niiden toimeenpano. Valtion ja kaupunkien aiesopimuksia kehitetään ottamaan entistä paremmin huomioon kaupunkien ja kaupunkiseutujen toimintaympäristöissä olevat erot. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun asunnottomuustyössä, päinvastoin kuin monissa muissa aiesopimuskaupungeissa, keskeisin haaste on edullisten vuokra-asuntojen saatavuus. Pääkaupunkiseudun kehyskunnat kytketään mukaan asunnottomuustyöhön. Lisäksi haetaan aktiivisesti yhteistyötä sellaisten käynnissä olevien ja suunniteltavien ohjelmien sekä kehittämishankkeiden kanssa, joilla on aito yhteistyöintressi ja joiden tavoitteet tukevat ohjelman päämäärän toteuttamista. Kansainvälisellä tasolla nykyisten muotojen rinnalla edetään kohti järjestelmällisempää ja pitkäjänteisempää yhteistyötä samankaltaisten haasteiden edessä olevien maiden kanssa (kuten pohjoismaat ja Hollanti). Samalla vahvistetaan entisestään Suomen roolia asunnottomuustyön osaamisen viemisessä EU -maihin. ESR -rahoituksella luodaan kumppanuudet tiiviiseen kehittämisyhteistyöhön sitoutuvien toimijoiden kanssa tavoitteellisten opintokäyntien/vertaisvierailujen toteuttamiseksi. Valmistelukumppanit: YM, kaupungit (Metropoli) Valmistelevat toimenpiteet: Pohjustavat keskustelut keskeisten toimijoiden kanssa, ensin ministeriöt. Valmistelukumppanit:

10 9 Ministeriöt, Pk -seudun kaupungit, Kööpenhaminan kaupungin asunnottomuustyö Nopeat toimenpiteet: Pitkän aikavälin toimenpiteet: Uusi ohjelma rakennetaan entistä kattavampaan ja sitoutuneempaan yhteistyöhön. Aiesopimuksia kehitetään ottamaan entistä paremmin huomioon kaupunkien ja kaupunkiseutujen toimintaympäristöissä olevat erot. Kansainvälisesti edetään kohti järjestelmällisempää yhteistyötä samankaltaisten haasteiden edessä olevien maiden kanssa. 6. Arviointi ja näyttöön perustuva tieto Paavo 1 ja 2 aikana on valmistunut useita asunnottomuutta käsitteleviä mielenkiintoisia tutkimuksia. Esim. Sillanpään kustannusvaikuttavuustutkimuksessa 2013 selvitettiin asunto ensin - yksiköissä asuvien henkilöiden asumisen kustannusten lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä poliisin palveluiden käytöstä aiheutuneita kustannuksia ennen yksikköön muuttoa ja yksikössä asumisen aikana. Kostiaisen ja Laakson tutkimuksessa 2012 selvitettiin vailla vakinaista asuntoa olevien liikkuvuutta asunnottomuuden ja asuntokannan välillä. Suomen akatemian rahoituksella on lisäksi valmistumassa merkittäviä asunnottomuutta eri näkökulmista lähestyviä tutkimuksia. Käynnissä on myös ohjelman kansainvälinen arviointi otettiin käyttöön myös ohjelman seurantakäytäntöä. Juhilan ja Raitakarin kansainvälisessä tutkimuskatsauksessa asunto ensin - julkaisujen sisällöstä (2014) painotetaan lisätutkimuksen tarpeellisuutta sekä myös jatkotutkimusten metodologista kehittämistä. Ohjelmien ja niiden tulosten vaikuttavuuden arvioinnissa on jatkossa tavoitteena synnyttää kokonaan uudenlainen toimintakulttuuri. Satunnaisesti tehtävät sinänsä hyvät selvitykset eivät enää riitä, vaan tarvitaan näyttöön perustuvan tiedon järjestelmällistä hyödyntämistä. Resurssien kohdentaminen nykyistä enemmän palvelutarpeita ennalta ehkäisevään suuntaan vaatii mahdollisimman reaaliaikaista ja luotettavaa tietoa toimenpiteiden toimivuudesta, tuloksellisuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Evidenssiin perustuva tiedon tuottaminen auttaa tunnistamaan mitkä ratkaisut ovat toimivia ja mitkä eivät. Tässä suhteessa käyttökelpoista tietoa on valtavasti ja se on laadultaan kirjavaa. Järjestelmällinen tiedon hyödyntäminen edellyttää monialaista yhteistyötä mm. tietosuojan, tiedon hallinnan, tutkimusmenetelmien, tiedon visualisoinnin jne. aloilla. Tarvittaessa yhdistetään sosiaalinen raportoinnin kehittäminen osaksi arviointikokonaisuutta. Ehdotus arviointitoimenpiteistä: Perustetaan HEAVY (Hyödyllisen Evidenssin Verkosto) yhdessä keskeisten julkisen sektorin valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuvien toimijoiden, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten kanssa. Laaditaan yhdessä ohjelman arviointi- ja seurantasuunnitelma painottaen eri

11 10 vaiheissa olennaisia tavoitteita ja arviointimenetelmiä. Pääpaino on ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuusarvioinnin johdonmukaisessa kehittämisessä ja tutkimustyön systemaattisessa toteutuksessa. Vertaisarviointi (kokemusasiantuntijat, työntekijät) liitetään osaksi arviointikokonaisuutta. Valmistelukumppanit: TEA -ryhmä (Valtioneuvoston kanslia), oppilaitokset Valmistelevat toimenpiteet: Keskustelut potentiaalisten valmistelukumppanien kanssa. Nopeat toimenpiteet: EU:n National Social Report-välineen hyödyntäminen Pitkän aikavälin toimenpiteet: Ohjelman arviointi pohjataan näyttöön perustuvan tiedon järjestelmälliseen, mahdollisimman reaaliaikaiseen hyödyntämiseen. 7. Kehittämistyö Paavo 2 ohjelmassa kehittämistyön koordinointi keskitettiin Ray:n rahoittamaan Paavo Verkostokehittäjät hankkeeseen, jonka kotipesä on Y-säätiössä. Kyseessä on laaja, valtakunnallisesti asumissosiaalista kehittämistyötä koordinoiva hankekokonaisuus, jonka päämääränä on: - Järjestöjen roolin vahvistaminen asunnottomien palvelujen kehittämisessä - Suomalaisen Asunto ensin -periaatteen kirkastaminen ja vakiinnuttaminen asumispalveluiden käytännön toteutuksessa Hankekumppaneita ovat Y-säätiö, Sininauhasäätiö, Helsingin Diakonissalaitos, Vailla Vakinaista asuntoa ry ja Rauman Seudun Katulähetys. Hankekumppaneille on jaettu teemalliset kehittämistyön vastuualueet. Lisäksi hanke tekee yhteistyötä useiden alan järjestöjen, sopimuskaupunkien ja valtion toimijoiden kanssa. Hankkeessa kehitetään asumissosiaalista työtä yhdessä toimijoiden kanssa mm. seuraavista näkökulmista; vaikuttavuus, innovatiivisuus ja oppiminen, asukasnäkökulma sekä prosessinäkökulma. Hankkeen yhteistyökumppaneille 2013 tehdyn kyselyn mukaan verkoston tärkeimpinä tehtävinä nähtiin erilaisilla foorumeilla tapahtuva osaamisen vaihto ja lisääminen, kokemuksellisen ja ajantasaisen tiedon vaihto ja kehittäminen, hyvien käytäntöjen/toimintamallinen ja kokemuksen vaihto ja jakaminen, toiminnan juurruttaminen, vaikuttaminen asunnottomuuden poistamiseen, pysyvän verkoston luominen, AE- periaatteen kirkastaminen, vaikeimmin asutettavien tukimallien esille nostaminen ja kehittäminen, asukkaan kotona tehtävä työ ja sen vaikuttavuuden selvittäminen (Timonen, 2013). Johdonmukainen kehittämistyö vaatii ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön sekä riittävän resursoinnin. Ottelin ja Nieminen (2014) korostavat artikkelissaan nopeasti muuttuvassa maailmassa kokeilukulttuuria eli nopeita tapoja testata muutosta ja uusia toimintamalleja. Heidän mukaan perinteisten suunnittelun lisäksi tarvitaan työkaluja ja käytännön tekoja, joilla

12 11 toimintamallit jalkautetaan yhteiskuntaan. Kehittämistoiminnan valtakunnalliseen koordinoinnin keskittäminen myös jatkossa riittävästi resursoituun hankkeeseen on perusteltua niin nykyisestä toimintamallista saadun myönteisen palautteen kuin myös kehittämistyön moniulotteisuuden takia. Ehdotukset kehittämistoimenpiteistä: Jatketaan Verkostokehittäjät hankkeessa käynnistettyä kehittämistyön koordinointityötä tiiviinä osana jatko-ohjelman toteutusta. Työskentelyssä panostetaan kokeilukulttuurin edelleen kehittämiseen, käytännön työntekijöiden osaamisen parantamiseen osana ammatillista muutosprosessia sekä kansainvälisen yhteistyön hyödyntämiseen. Hankkeen toteuttamiseksi haetaan Ray- rahoitusta. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet hyödyntää ESR-rahoitusta erillisrahoitteisissa osahankkeissa. Valmistelukumppanit: Y-säätiö ja verkostokehittäjät hanke Valmistelevat toimenpiteet: Laajan asiantuntijatiimin valmistelutapaaminen Nopeat toimenpiteet: Pitkän aikavälin toimenpiteet: Kehittämistyön koordinointi on saadun kokemuksen pohjalta jatkossakin perusteltua keskittää riittävästi resursoituun ja verkostomaisesti toimivaan hankkeeseen. 8. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja asumisedellytysten vahvistaminen Asunnottomuuden ennalta ehkäisy ja poistaminen edellyttävät laajaa ymmärrystä asunnottomuuden eri ulottuvuuksista sekä niistä poluista ja prosesseista, jotka johtavat asunnottomuuteen. Yhtä tärkeää on löytää ja vahvistaa asunnottomuudelta suojaavia tekijöitä. Asunnottomuus on syrjäytymisen äärimmäinen muoto ja asunnottomuuden ehkäiseminen on tärkeä osa syrjäytymisenehkäisytyötä. Asumisen näkökulma tulee huomioida aina työssä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Puttick (2012) jakaa ennaltaehkäisyn seuraaviin kolmeen ulottuvuuteen: - Vahingon tapahtumisen estämiseen (mahdollisimman aikaisessa vaiheessa) - Olemassa olevan vahingon pahenemisen estämiseen - Tapahtuneen vahingon uusiutumisen estämiseen Ennaltaehkäisyä voidaan jäsentää siis mm. sen mukaan, missä vaiheessa yksilön elinkaarta tai vaikkapa asumispolkua interventio toteutetaan. Ennaltaehkäisevää asunnottomuustyötä tehdään asumispolun eri vaiheissa. Asumisen aikana toteutettavan ennaltaehkäisyn focus on asunnottomaksi ajautumisen ehkäisemisessä. Asunnottomuuden aikana ennaltaehkäisevän työ kohdistuu ensisijaisesti asunnottoman tilanteen pahenemisen estämiseen. Asunnottomuuden jälkeisessä vaiheessa päähuomio on

13 12 asunnottomuuden uusiutumisen estämisessä, mikä tarkoittaa mm. asumisedellytysten vahvistamista. Ohjelmavalmistelussa panostetaan erityisesti PRE- vaiheiden toimenpiteisiin sekä vaikeimman ryhmän osalta asunnottomuuden uusiutumisen estämiseen. PRE Asunnottomaksi ajautumisen ehkäiseminen IN Asunnottoman tilanteen pahenemisen ehkäiseminen POST Asunnottomuuden uusiutumisen estäminen kuva 1. Ennaltaehkäisevän asunnottomuustyön kohde asumispolun eri vaiheissa Päihteiden käyttö ja asunnottomuus liitetään usein vahvasti yhteen. Ehkäisevän päihdetyön toimintatasojen tarkastelu antaa välineitä myös ennaltaehkäisevän asunnottomuustyön määrittelyyn. päihdetyön Neuvoa-antavat sivuston mukaan ehkäisevää päihdetyötä tehdään seuraavilla tasoille: - Yksilötasolla, jolla tarkoitetaan kaikkia kansalaisia yksittäisinä ihmisinä - Lähisuhdetasolla, jolla tarkoitetaan yksilöiden pari- ja perhesuhteita tai kiinteitä ystävyyssuhteita - Paikallisyhteisötasolla, joita ovat esimerkiksi asuinalue-, päiväkoti-, koulu-, verkko- ja työyhteisöjä - Yhteiskuntatasolla tarkoitetaan niin kansalaisyhteiskuntaa kuin virallisesti järjestäytynyttä valtion- ja paikallishallintoa. Yhteiskunnan tasoa edustavat myös kansainväliset yhteisöt Suomen lähialueilla, Euroopan Unionissa ja maailmanlaajuisesti. Työ yhdellä tasolla vaikuttaa aina myös toisellakin tasolla. Vaikuttamistyön käytännön vaikeudet johtuvat usein siitä, että tasojen ja toimijaroolien eroja ei tiedosteta tai kyetä priorisoimaan. Esimerkiksi alkoholipolitiikkaa on ollut vaikea toteuttaa, koska se on yhdistelmä kuluttajien, elinkeinonharjoittajien, julkistalouden, sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä turvallisuuden ja järjestyksen intressejä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman keskeisimpiä toimenpiteitä ennaltaehkäisyn näkökulmasta ovat Paavo ohjelmien aikana olleet mm: - Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistäminen mm. ARA:n ja RAY:n myöntäminen rakentamisen tuin ja lainoin - Monialaisen yhteistyön edistäminen toiminnan eri tasoilla kuten valtion ja kuntien aiesopimukset sekä monialaisten yhteistyöverkostojen vahvistaminen

14 13 - Asumisen jatkumisen turvaaminen elämän kriisitilanteissa mm. häätöjä tehokkaasti ennaltaehkäisevää asumisneuvontatyötä kehittämällä ja resursoimalla - Panostaminen siirtymävaiheiden asumisen tukeen, esim. vapautuville vangeille ja itsenäistyville nuorille kehitetyt tuetun asumisen ratkaisut - Tiedon lisääminen asumiseen liittyvistä kysymyksistä toiminnan eri tasoilla - Asumisen ja arjen taitojen opettamiseen panostaminen esim. ensimmäiseen omaan kotiin muuttajat, maahanmuuttajat ja koululaiset - Asenteisiin vaikuttaminen mm. tuomalla esiin asunnottomuustyöllä saavutettuja myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassa Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeessa ( ) on viimeisten kolmen vuoden aikana panostettu nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kehittämiseen. Työskentely on hankkeessa jaoteltu seuraavan neljän tason tavoitteisiin: - Rakenteelliset tavoitteet, joista keskeisimpiä ovat kohtuuhintaisten asuntojen ja asumista tukevien palveluiden saatavuuden edistäminen - Asiakaslähtöiset tavoitteet, joita ovat mm. nuorten arjen ja asumisen taitojen vahvistaminen sekä häätöjä ennaltaehkäisevien toimintamallien kehittäminen - Monialaisen yhteistyön tavoitteet, kuten asunnottomuustyön keskeisten johtamis- sekä toimijaverkostojen tunnistaminen sekä nuorten asunnottomuuden ehkäisyn suositusten kokoaminen yhdessä em. toimijoiden kanssa - Tiedotustavoitteet, kuten asumistietoisuuden lisääminen nuorille ja palvelujärjestelmän toimijoille Merkittävää ennaltaehkäisevän asumissosiaalisen työn kehittämistä on tehty mm. Helsingin kaupungin asumisneuvontatyössä, Rikosseuraamuslaitoksen Oma koti- hankkeessa sekä VVA:n kokemusasiantuntijoiden osallisuutta vahvistavassa Omat avaimet -hankkeessa. Asunnottomuuden ennaltaehkäisy edellyttää eri toimialojen ja toimijoiden monialaista koordinoitua yhteistyötä, jossa kunkin toimialan erityisosaamista hyödynnetään tehokkaasti Riskitekijöiden minimointi ja suojaavien tekijöiden vahvistaminen Eurooppalaisessa tutkimuksessa asunnottomuuden riskitekijät on jaettu neljään luokkaan: Rakenteelliset riskitekijät, joihin kuuluvat mm. taloudelliset prosessit, maahanmuutto, kansalaisuus sekä asuntomarkkinaprosessit. Institutionaaliset riskitekijät, kuten olemassa olevat palvelut ja niiden huono koordinointi, tulonsiirrot, sekä erilaiset rakenteelliset prosessit. Ihmissuhteisiin liittyvät riskitekijät, kuten perhestatus ja ihmissuhteiden rikkoutumiset kuten erot. Yksilölliset tekijät, kuten pitkäaikaiset sairaudet, alhainen koulutustaso, addiktiot, ikä, sukupuoli ja maahanmuuttajastatus. (Edgar 2009.)

15 14 Fröjd & all (2012) mukaan nuorten asunnottomuutta ennustavia tekijöitä peruskoulun yhdeksännellä luokalla ovat nuoren masennus, nuoren käytöshäiriöt, nuoren runsas fyysinen oireilu, päihteiden käyttö, nuorten raportoimat ongelmat vanhempien parisuhteeseen ja perheen talouteen liittyvät ongelmat. Katiskon (2013) mukaan maahanmuuttajien asunnottomuuden riskitekijöiksi nousevat henkilökohtaiseen elämään liittyvät ongelmat sekä toisaalta työttömyydestä johtuva heikko taloudellinen tilanne. Myös tiedon ja kielitaidon puute nousevat usein esteeksi löytää ja saada asunto Asunnottomuudelta suojaavat tekijät ovat usein riskitekijöiden vastakohtia. Esimerkiksi pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista ja asumisen kalleus ovat yhteiskuntatason asunnottomuuden riskitekijöitä, kun taas toimivat vuokra-asuntomarkkinat ja riittävän korkea asumistuen taso suojaavat asunnottomuudelta. Maahanmuuttajastatus on yksi asunnottomuuden riskitekijä. Yksilötason tekijät, kuten kielitaito taas edesauttaa maahanmuuttajien työllistymistä ja parantaa tiedonsaannin mahdollisuuksia sekä taloudellista tilannetta, mitkä puolestaan suojaavat asunnottomuudelta. Seuraavissa kappaleissa esitetään tarkemmin keskeisiä asunnottomuuden riskitekijöitä sekä ehdotettavia toimenpiteitä riskien toteutumisen estämiseksi. Asetettavat tavoitteet, toimenpiteet ja vaikutuksia kuvaavat mittarit valitaan ja tarkennetaan yhdessä ohjelman toteutukseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Liitteenä eri lähteistä koostettu esimerkkitaulukko asunnottomuuden riskitekijöistä ja asunnottomuudelta suojaavista tekijöistä (liite 1). Ehdotus sopimustoimenpiteeksi: - Yhteiskunnasta syrjäytymiseen ja huono-osaisuuteen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy ratkaiseminen nostetaan strategiseksi teemaksi - Ennaltaehkäisy kirjataan tavoitteeksi kaikkiin uutta ohjelmaa koskeviin, kaupunkien kanssa tehtäviin aiesopimuksiin Valmistelukumppanit (yleinen taso): Verkostokehittäjät - hanke Valmistelevat toimenpiteet: Nopeat toimenpiteet: Pitkän aikavälin toimenpiteet: Asunnottomuusryhmäkohtaisten riskitekijöiden tunnistamisen ja minimoinnin lisäksi kiinnitettään huomiota asunnottomuudelta suojaavien tekijöiden vahvistamiseen Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisääminen Metropolialueella (sekä muutamissa kasvukeskuksissa) asunnottomuustyön tuloksellisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa on kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon merkittävä lisääminen. Laakson (2014) mukaan erityisesti pk- seudulla asuntomarkkinat vaikuttaa vahvasti

16 15 asukkaisiin, joiden asumistilanne on epävarma. Tällaisia väliinputoajaryhmiä ovat mm. maahanmuuttajat, muualta Suomesta muuttavat, kotoa lähtevät nuoret aikuiset, pienituloiset työssäkäyvät, työttömät ja maksuhäiriöiset. Asunnottomuustyön kehittämisen painopistettä on viime vuosina siirretty liikkuvien tukimallien kehittämiseen ns. normaaliasumiseen. Asuminen pyritään järjestämään tavallisessa vuokraasuntokannassa niin usein kuin se on tarkoituksenmukaista ja asiakas sitä toivoo. Tukipalvelut asukas saa kotiinsa. Em. tarkoittaa entistä suurempaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kysyntää. Kysyntää lisää myös mm. tarve vapauttaa olemassa olevaa tukiasuntokantaa ja laitospaikkoja niitä kipeimmin tarvitseville. Laitoksista ja tukiasunnoista muuttavat tarvitsevat myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on vuosina tarve rakentaa ja hankkia vuosittain noin 3000 uutta vuokra-asuntoa. Ehdotus keinoiksi kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi: - Ohjelmassa asetetaan kunnianhimoinen tavoite kohdentaa asumissosiaaliseen työhön vuosittain keskimäärin asuntoa, mikä tarkoittaa ohjelmakauden aikana asunnon osoittamista asunnottomuustyöhön. Uustuotantotavoite on ohjelmakauden aikana 900 asuntoa. Lisäksi asumissosiaaliseen työhön osoitetaan mm. RAY:n tuella asuntomarkkinoilta hankittuja vuokra-asuntoja, kaupunkien vuokra-asuntoja sekä yksityisiltä ja yleishyödyllisille vuokranantajilta asunnottomuustyön asiakkaille vuokrattavia asuntoja. - Asuntotavoitteista sovitaan yksityiskohtaisemmin kaupunkien kanssa. Rakentamistavoitteet kirjataan myös vuosina solmittaviin kaupunkiseutujen MAL -sopimuksiin, toimenpiteet tonttien, asuntohankinnan ja asukasvalinnan suhteen. - Yksityisten vuokranantajien tarjontaa asunnottomuustyöhön pyritään aktiivisesti lisäämään mm. ohjaamalla asumisneuvontapalveluja yksityisille vuokranantajille ja turvaamalla sosiaalitoimen tms. varoista mahdolliset vuokrarästit ja vuokravakuudet vastineeksi sille, että asunnoton saa asunnon. Lisäksi selvitetään vuokraturvan kaltaisen, aidosti yleishyödyllisellä toimintaperiaatteella toimivan ja yksityisiä vuokra-asuntoja asunnottomille vuokraavan rakenteen tarpeellisuus. - Asumis- ja toimeentulotukeen varaudutaan tekemään asumiskustannusten nousua vastaavat tarkistukset. Valmistelukumppanit: ARA, PK- seudun kaupungit Valmistelevat toimenpiteet: Nopeat toimenpiteet: Pitkän aikavälin toimenpiteet: Metropolialueella ratkaisevassa asemassa on kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon saatavuuden merkittävä parantaminen. Asunnottomille osoitetaan vuosittain asuntoa. Yksityisten vuokra-antajien kynnystä vuokrata asuntoja asunnottomuustyöhön madalletaan.

17 Asunnon saamisen esteiden poistaminen Asuntotuotannon lisäksi on tarkoituksenmukaista poistaa asunnon saamisen esteitä toiminnan eri tasoilla sekä parantaa asukkaiden kykyä asua ja säilyttää nykyinen asunto. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa huomattavasti vuokra-asunnon saamista. Useimmat vuokranantajat eivät vuokraa asuntoa hakijalle, jolla on maksuhäiriömerkintä. Erityisen raskauttavana vuokranantajat pitävät maksamattomista vuokrista aiheutuneita maksuhäiriömerkintöjä. Esimerkiksi alle 30-vuotiaiden maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. Vuonna 2012 tammi-huhtikuussa alle 30 -vuotiaille rekisteröitiin noin maksuhäiriömerkintää, mikä on lähes 34 % enemmän kuin vuonna Suomen setlementtiliiton koordinoiman Mun talous -verkoston kannanoton mukaan erityisesti kohtuuehtoinen laina, joka auttaa pienituloista henkilöä kodinmenojen hoidossa tai velkojen järjestelyssä, estää useita henkilöitä joutumasta ulosottoon. Erityisenä perusteluna sosiaalisen luototuksen käyttöönotolle on työryhmän jäsenen Petra Einiön laatimat laskelmat sosiaalisen luototuksen säästövaikutuksista. Laskelmat todistavat, että sosiaalinen luototus säästää kunnan menoja varovaistenkin laskemien mukaan. Moni vuokranantaja edellyttää vuokralaiselta myös kotivakuutuksen hankkimista ja kotivakuutuksen puuttuminen voi olla vuokra-asunnon saannin este. Vakuutusyhtiöllä on vakuutussopimuslain 6 perusteella oikeus kieltäytyä kotivakuutuksen myöntämisestä hakijalle. (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE). Kotivakuutuksen epääminen on asunnon saamisen este osalle vuokra-asunnon hakijoista. Ehdotetut toimenpiteet asunnon saamisen esteiden poistamiseksi: - Yksilötasolla osaamisen vahvistaminen o Laajennetaan talousneuvonta ja velkaantumisen estäminen koskemaan kaikkia asunnottomuusriskiryhmiä o Hyödynnetään mm. Mun talous -hankkeessa kehitettäviä työmalleja - Rakenteisiin ja normistoon vaikuttaminen o Velkojen hoitamisen tukeminen o Sosiaalinen luototuksen hyödyntäminen kattavasti koko Suomessa (Laki sosiaalisesta luototuksesta vapaaehtoisuudesta velvoitteeksi Suomessa) o Perus kotivakuutus taataan kaikille Valmistelukumppanit: Takuu-säätiö? Mun talous-hanke? Valmistelevat toimenpiteet: Nopeat toimenpiteet: Pitkän aikavälin toimenpiteet: Rakenteisiin ja normistoon vaikuttamisen lisäksi panostetaan asukkaiden kykyyn asua ja säilyttää nykyinen asunto.

18 Asumisneuvontatyön laajentaminen Valtakunnanvoudinviraston tilaston (2013) mukaan Suomessa jätettiin vuonna 2012 yhteensä häätöhakemusta ja häädön toimeenpanoja toteutettiin kpl. Eli noin 20 % häätöhakemuksista päätyy häädön toimeenpanoon. Yhden häädön hinnaksi on arvioitu noin Toki jo häätöhakemuksen jättämisestä ja oikeusprosessista syntyy merkittävästi kuluja ilman häädön toimeenpanoakin. Suomi on mukana Eurooppalaisessa häätötutkimuksessa, josta odotetaan kansainvälistä vertailutietoa vuonna Asumisneuvonnan avulla voidaan jo alkuvaiheessa puuttua ongelmiin ja ehkäistä niiden kärjistyminen. Toiminta tukee myös asukkaiden selviytymistä arjessa ja estää asuinympäristöön ja naapurustoon heijastuvia ongelmia. Asumisneuvojatoiminta on tällä hetkellä yhä enemmän vaikeiden sosiaalisten ongelmien parissa tehtävää työtä, johon tarvitaan eri tasoilla asunto- ja sosiaalitoimen uudenlaista yhteistyötä. Asumisneuvonta on osoittautunut tulokselliseksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi ehkäistä asunnottomuutta. Helsingin kaupungin asumisneuvontaraportin (2013) mukaan Helsingissä peruttiin asumisneuvontatyöllä vuonna 2012 peräti 107 oikeuteen edennyttä häätöä. Kaupungin laskelmien mukaan säästöt vuoden aikana yhden asumisneuvojan työpanoksesta olivat kansantaloudelle noin ,00 ja julkistaloudelle noin ,00. Ehdotetut toimenpiteet häätöjen minimoimiseksi: Asumisneuvontatoimintaa ryhdytään aktiivisesti laajentamaan nostamalla ARA:n maksamaa avustusta 30 %:iin ja varautumalla mahdolliseen lisäykseen valtion budjetissa. Asumisneuvonnan sisällöllistä kehittämistä jatketaan ajatuksella että kukaan ei putoa jatkossa asunnottomuuteen asunnottomuusuhkatilanteessa tuen puutteen takia. Sisällöllinen kehittämistyö pitää sisällään: - Uusien työvälineiden kehittämisen kaikkien häätöuhan alla elävien asukkaiden tavoittamiseksi - Kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen hyvien käytäntöjen löytämiseksi ja levittämiseksi - Asumisneuvontakoulutusten lisäämisen yhteistyössä ympäristöministeriön, Aran ja korkeakoulujen kanssa Valmistelukumppanit: Helsingin kaupungin asumisneuvontatyö? Valmistelevat toimenpiteet: Nopeat toimenpiteet: Pitkän aikavälin toimenpiteet: Asumisneuvonta on osoittautunut tulokselliseksi tavaksi ehkäistä asunnottomuutta. Asumisneuvonnan sisällöllistä kehittämistä jatketaan ja toiminta laajennetaan koko maahan sekä koskemaan myös yksityisiä vuokranantajia. ARA:n asumisneuvonnan avustusprosenttia nostetaan.

19 Erityistoimenpiteet maahanmuuttajien asunnottomuuden ehkäisemiseen ARAn asunnottomuus tilastojen (2014) mukaan maahanmuuttajien asunnottomuus kasvoi vuodesta 2012 peräti yli 25 % ja pitkäaikaisasunnottomien määrä noin 130 henkilöllä. Vaikka asunnottomien perheiden määrä kokonaisuudessaan laski, kasvoi myös asunnottomien maahanmuuttajataustaisten perheiden määrä merkittävästi. Maahanmuuttajien asunnottomuuden kasvu tapahtui nimenomaan Helsingissä. Maahanmuuttajien asunnottomuuden poistamiseen tarvitaan erityistä panostatusta. Katiskon (2013) mukaan pääkaupunkiseudulla on yhä kasvava maahanmuuttajataustainen väestö, joka ei löydä asuntoa ollenkaan tai heillä ei ole virallista vuokrasuhdetta asuntoon. Suurimmassa vaarassa ajautua asunnottomuuteen ovat etnisen taustan suhteen somalialaiset ja ikäluokan suhteen nuoret. Maahanmuuttajien asunnottomuuden riskitekijöiksi nousevat henkilökohtaiseen elämään liittyvät ongelmat sekä toisaalta työttömyydestä johtuva heikko taloudellinen tilanne. Myös tiedon ja kielitaidon puute nousevat usein esteeksi löytää ja saada asunto. Katiskon mukaan maahanmuuttajien asunnottomuutta onkin tarkasteltava yksilötason lisäksi myös suomalaisen kotouttamis- ja asuntopolitiikan sekä palvelujärjestelmän kehittämisen kysymyksenä. Iso osa maahanmuuttajien asunnottomuudesta voidaan hoitaa yleisillä asuntopoliittisilla toimenpiteillä, kuten lisäämällä kohtuuhintaisen vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntojen tarjontaa. Lisäksi tulee vastata myös Katiskon esiin nostamiin kotouttamispoliittisiin ja palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyviin kysymyksiin. Oman kokonaisuutensa ja haasteensa muodostaa EU kansalaisten sisäisestä liikkumisesta seuraava tilapäinen asunnottomuus. Ehdotettavat toimenpiteet: - Toimenpiteet kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseksi (katso kohta 8.3) - projekti, jossa ohjaus- ja neuvontatoiminnan sekä muiden tukipalvelujen avulla luodaan kannustimia omatoimiseen asunnonhankintaan - Kotouttamis- ja asunnottomuustyön yhteistyön tiivistäminen - Asunnottomien palelukeskuksen toiminnan käynnistäminen ja testaaminen - Uusia työvälineitä asunnottomuuden uusiutumisen estämiseen Valmistelukumppanit: ADRA? Moniheli? MAMU -asumisen verkosto? Valmistelevat toimenpiteet: Nopeat toimenpiteet: Pitkän aikavälin toimenpiteet: Maahanmuuttajien asunnottomuutta on tarkasteltava yksilötason lisäksi myös suomen ja EU:n kotouttamis- ja asuntopolitiikan sekä palvelujärjestelmän kehittämisen kysymyksenä.

20 Nuorten asunnottomuus- ja syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ARAn asunnottomuustilastojen (2014) mukaan Nuorten alle 25-vuotiaiden asunnottomuus kääntyi laskuun vuonna 2013, mutta nuorten pitkäaikaisasunnottomuus kasvoi hieman. Myös nuorten asunnottomuus keskittyy pk- seudulle. Tuuterin (2014) mukaan nuorten tulot ovat monesti pienet ja vaihtelevat. Esimerkiksi Nuorisoasuntoliiton asunnonhakujärjestelmän mukaan noin 36 % nuorista asunnon hakijoista ilmoitti tuloikseen alle 500 / kk ja noin 25 % ilmoitti tuloikseen /kk. Osittain pienistä tuloista johtuen nuoret rahoittavat elämää helposti lainoilla, joista seurauksena on lisääntyneet maksuhäiriömerkinnät ja luottotietojen menetyksen määrän huolestuttava lisääntyminen. Nuorten asunnottomuudelle on tyypillistä tuttavien ja kavereiden luona majailu. Tästä johtuen nuorten asunnottomuus jää usein piiloon. Fröjd & all (2012) mukaan nuorten asunnottomuutta ennustavia tekijöitä peruskoulun yhdeksännellä luokalla ovat nuoren masennus, nuoren käytöshäiriöt, nuoren runsas fyysinen oireilu, päihteiden käyttö, nuorten raportoimat ongelmat vanhempien parisuhteeseen ja perheen talouteen liittyvät ongelmat. Aikaisemmissa tutkimuksissa nuorten asunnottomuuden taustatekijöinä on tuotu esille mm. lapsuudenperheen vaikeat elinolosuhteet, kuten fyysinen/seksuaalinen väkivalta, huostaanotot, köyhyys ja perheen ongelmat. Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorisotakuuseen sisältyy myös koulutustakuu. Halosen (2014) mukaan Nuorisotakuun tavoitteena on auttaa kaikkia nuoria, mutta asunnottomat nuoret ovat unohtuneet takuun avonaisen oven taakse varjoihin. Tämä johtuu siitä, että työn tekeminen tai kouluttautuminen on erittäin vaikeaa ja miltei mahdotonta, jos hyvän elämän perusedellytykset, kuten asunto, puuttuvat. Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportin (2014) mukaan jatkossa tarvitaankin nuorisotakuun toteuttamista tukevien palveluiden tehokkaampaa hyödyntämistä ja monialaisen työskentelyn tehostamista. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus valmistelee yhdessä NAL ja Design -säätiön kanssa hanketta, jonka tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta ja luoda toimintamalleja, joilla tyhjiä toimistotiloja tms. voidaan saneerata asunnoiksi nuorille. Nuorten asunnottomuuden poistaminen vaatii perinteisten toimintatapojen rinnalle tämän kaltaisia uusia ennakkoluulottomia avauksia sekä nuorten voimavarojen ja näkemysten entistä parempaa hyödyntämistä. Ehdotettavat toimenpiteet: - Asunnottomana tai uhanalaisessa asemassa asuntomarkkinoilla oleville nuorille turvataan asunto osana nuorisotakuuta ja lisäämällä nuorisoasuntojen rakentamista erityisesti kasvukeskusalueilla. - Perustetaan nuorille lisää matalan kynnyksen ja monialaisen kannustavan tuen toimintakeskuksia, joissa voi saada apua myös asunto-ongelmiin - Rakennetaan yhdessä Mun talous-verkoston kanssa nykyistä tehokkaampia välineitä vaikeassa asemassa asunto- ja luottomarkkinoilla olevien nuorten oman talouden hallintaan

AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014

AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014 AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014 Työpaperi Laadittu taustamateriaaliksi tukemaan jatkotyön suunnittelua (ei siis ole valmis esitys) Rakentuu keväällä esitetyn alustavan ehdotuksen pohjalle Rakenne, teemojen

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ

AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ AUNE - UUSI SIVU KÄÄNTYY ASUNNOTTOMUUSTYÖSSÄ 26.11.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asunto ensin periaate asunnottomuustyön johtavaksi periaatteeksi Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu

Lisätiedot

ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019. Asunto ensin konseptit ja sovellukset. Yhteiskehittäminen

ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019. Asunto ensin konseptit ja sovellukset. Yhteiskehittäminen ASUNTO ENSIN ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2019 ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISY ASUNNOTTOMUUDEN UUSIUTUMISEN TORJUNTA Aune EDULLISTEN VUOKRA-ASUNTOJEN TURVAAMINEN Vuokra-asuntojen

Lisätiedot

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA Monialainen liikkuvatuki hajautettuun asumiseen 2.12.2014 jari.karppinen@avainvaki.fi Taustaa Paavo 1: Asumisyksikköjen rakentaminen, palvelurakenteen uudistuminen

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

PAAVO II Starttiseminaari

PAAVO II Starttiseminaari PAAVO II Starttiseminaari Ympäristöministeriö 30.3.2012 Sari Timonen, suunnittelija Ympäristöministeriö sari.timonen@ymparisto.fi Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Sanna Jokinen Projektikoordinaattori Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012-2015) Nuorisoasuntoliitto ry www.nal.fi/hanke Nuorisoasuntoliitto ry // www.nal.fi

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona

Nimi ovessa -hanke 2010-2012. Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Nimi ovessa -hanke 2010-2012 Asunto ensin periaate kehittämisen kehikkona Hankkeen yhteistyöverkosto kehittäjäverkosto tutkimusverkosto kokemusasiantuntijat kv-yhteistyö KOORDINOINTI (SOCCA) TUTKIMUS kehittäminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Asunto ensin asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2016 2019 (AUNE) Ehdotus uuden hallituksen asunnottomuuspolitiikaksi

Asunto ensin asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2016 2019 (AUNE) Ehdotus uuden hallituksen asunnottomuuspolitiikaksi Asunto ensin asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2016 2019 (AUNE) Ehdotus uuden hallituksen asunnottomuuspolitiikaksi 3.6.2015 Ympäristöministeriö Jari Karppinen, ohjelmajohtaja Peter Fredriksson,

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille.

ARAn laina ja avustuspäätöksen on vuonna 2008 saanut kolme (3) hanketta, joissa on kaikkiaan 104 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Toimeenpanon seurantaraportti ja tilannekatsaus ajalta 1.9.2008 vuodelta 2008 Ohjelman organisoituminen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma perustuu

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Väliraportti 2012-2013

Väliraportti 2012-2013 Väliraportti 2012-2013 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (Paavo 2) 2012-2015 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ March 11, 2014 Jari Karppinen 1 Tiivistelmä... 3 1. Taustaa... 4 1.1. Hallituksen periaatepäätös

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2)

ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2) ASUNTO ENSIN-PERIAATTEEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TOTEUTUMINEN Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2) Asunnottomuudesta 7 850 yksinäistä asunnotonta ja 450 perhettä Asunnottomuus

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011

Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin. Aila Törmänen 11.5.2011 Sepä koti kulta on? Näkökulmia Vantaan mielenterveyskuntoutujien kriisiasumiseen ja asumisen kriiseihin Aila Törmänen 11.5.2011 Asunto ensin Valinnanvapauden filosofia Asumisen ja palveluiden eriyttäminen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015 -osana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015 -osana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015 -osana Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa PAAVO Suppea ohjausryhmä 5.9.2012 Projektikoordinaattori Kaisa Tuuteri kaisa.tuuteri@nal.fi, 040-726

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta ESR ohjelmakausi 2014-2020 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriö Rakennerahastot: valtakunnalliset teemat Rakennerahastojen (EAKR ja ESR) rahoitus

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015. ESKO- Ehkäisevän työn seminaari 25.4.2013, Oulu Sanna Jokinen/ Nuorisoasuntoliitto ry

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015. ESKO- Ehkäisevän työn seminaari 25.4.2013, Oulu Sanna Jokinen/ Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke 2012-2015 ESKO- Ehkäisevän työn seminaari 25.4.2013, Oulu Sanna Jokinen/ Nuorisoasuntoliitto ry Nuorisoasuntoliitto ry (NAL) 30.4.2013 Nuorisoasuntoliitto ry

Lisätiedot

VALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI

VALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI VALTION JA VANTAAN KAUPUNGIN VÄLINEN AIESOPIMUS (2008 2011) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Tämän valtion ja Vantaan kaupungin välisen aiesopimuksen tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisasunnottomuutta

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (PAAVO II) 2012-2015 Laajan PAAVOn ohjaus- ja seurantaryhmän kokouksen 2/2012 muistio

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (PAAVO II) 2012-2015 Laajan PAAVOn ohjaus- ja seurantaryhmän kokouksen 2/2012 muistio 1 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (PAAVO II) 2012-2015 Laajan PAAVOn ohjaus- ja seurantaryhmän kokouksen 2/2012 muistio Aika Ke 7.11.2012 klo 10-12 Paikka Ympäristöministeriö, Kasarmikatu

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Työpajapäivät 2011. Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorisoasuntoliitto ry. 27.4.2011 Kaisa Tuuteri

Työpajapäivät 2011. Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorisoasuntoliitto ry. 27.4.2011 Kaisa Tuuteri Työpajapäivät 2011 Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorisoasuntoliitto ry 27.4.2011 Kaisa Tuuteri Nuorisoasuntoliitto ry 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen keskusliitto 7 valtakunnallista

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA. Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Säätytalo 4.3.2014 MITEN EHKÄISTÄÄN ASUMISEEN LIITTYVIEN SOSIAALISTEN JA TALOUDELLISTEN ONGELMIEN

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013

Selvitys 1/2013. Asunnottomat 2012 11.2.2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2013 Asunnottomat 2012 11.2.2013 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO Jukka Mäki 31.10.2012 Toiminta 2012 Järjestötyö Palvelutoiminta KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö PROJEKTIT

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot