SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA 49 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUU- DEN TOTEAMINEN

Transkriptio

1 5/ Kaupunginhallitus TID - AIKA klo 15:00-17:20 PLATS - PAIKKA Kaupungintalo, Ohjaamo 49 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUU- DEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN ILMOITUSASIAT LAUSUNNON ANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN MAA- KUNTAKAAVALUONNOKSESTA 53 BOSTADSAKTIEBOLAG PARGAS SKOLGRÄND 1 - ASUNTO-OSAKEYHTIÖ PARAISTEN KOULUKUJA 1:N ASUNTOJEN MYYNTIHINTOJEN VAHVISTAMINEN 54 ASEMAKAAVA FAGERNÄSIN KAUPUNGINOSAN KORTTELILLE 1 JA VESIALUEILLE 55 LAUSUNTO KOSKIEN R. HELININ ANOMUSTA LUON- NONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESTA YKSITYISEL- LE MAALLE 56 PARAISKONE OY:N ANOMUS VUOKRASOPIMUSTEN JATKAMISESTA 57 ERI LAUTAKUNTIEN, JAOSTOJEN YM. TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJOJEN TIEDOKSI MERKITSEMINEN 58 PÄÄTÖS LÄHIHOITAJA EIJA INKERI JAKOBSSONIN SIIRTÄMISESTÄ TOISTAISEKSI TERVEYDENHUOLLON TOIMIALALTA SOSIAALIHUOLLON TOIMIALALLE Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä kaupungintalossa: Puheenjohtaja: Barbara Heinonen

2 5/ KAUPUNGINHALLITUS TID - AIKA kl./klo 15:00-17:20 PLATS - PAIKKA Kaupungintalo, Ohjaamo NÄRVARANDE LEDAMÖTER - SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Heinonen Barbara puheenjohtaja Colliander Cornelius Engman Stig Johansson Bert Järvinen Hanna (klo ) Kaanela Soile Mattsson Kaj Nyholm Tuula Ramstedt Mariella ÖVRIGA NÄRVARANDE - MUUT SAAPUVILLA OLLEET Orell Markku valtuuston I varapu heen johtaja (klo ) Lönnberg Susanna kaupungingeodeetti (klo ) Öhman Folke kaupunginjohtaja (kokouksen esittelijä) Peltonen Göran talousjohtaja (kokouksen sihteeri) FRÅNVARANDE - POISSAOLLEET UNDERSKRIFTER ALLEKIRJOITUKSET Barbara Heinonen Ordförande/Puheenjohtaja Göran Peltonen Sekreterare/Sihteeri BEHANDLADE ÄRENDEN KÄSITELLYT ASIAT PROTOKOLLET JUSTERAT PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Pargas/Parainen Cornelius Colliander Mariella Ramstedt PROTOKOLLET HAR VARIT FRAMLAGT TILL PÅSEENDE Pargas/Parainen PÖYTÄKIRJA ON OLLUT

3 5/ NÄHTÄVÄNÄ Intygar/Todistaa: Annukka Koskinen Ledningens sekr. / Johdon siht.

4 5/ Kaupunginhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN KHALL 49 Todettiin, että kokous oli laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.

5 5/ Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN KHALL 50 Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti jäsenet Cornelius Colliander ja Mariella Ramstedt.

6 5/ Kaupunginhallitus ILMOITUSASIAT KHALL 51 Liite A1-B2 Ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi seuraavat asiakirjat: 1) Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnan pidetyn kokouksen esityslista liitteineen. 2) Eeva-Liisa Wakene on lähettänyt Paraisten kaupunginvaltuuston tiedok si hänen Varsinais-Suomen liitolle osoittamansa päivätyn kirjeen koskien kiin teän yh teyden rakentamista Paraisten ja Nauvon välille. Liite: Kirje oheistetaan. Annetaan valtuustolle tiedoksi (ilmoitusasia). 3) Varsinais-Suomen liiton hallituksen pidetyn kokouksen pöytäkirja ja pidetyn kokouksen esityslista. 4) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen pidetyn kokouksen asialista. 5) Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän pidetyn kokouksen esityslista. 6) TE-keskuksen tiedote "Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2008". Liite: Paraisten kaupunkia koskevat tiedot oheistetaan. 7) Pykälä 30 ympäristölautakunnan pöytäkirjassa koskien Runar Karlssonin anomusta poikkeuksen saamisesta omakotitalon ja talousrakennuksen (autotallirakennuksen) rakentamiseen Isoniityn kaupunginosan korttelin 11 tontilla nro 4. (Syy: Asuinrakennuksen kerrosluku poikkeaa kaavamääräyksestä ja talousrakennuksen sijainti on kaavamääräyksen vastainen.) Ympäristölautakunta on myöntänyt poikkeuksen omakotitalon rakentamista varten, mutta todennut, että MRL:n 172 :n mukaiset edellytykset poikkeamisen myöntämiseksi puuttuvat talousrakennuksen rakentamisen osalta ja päättää olla myöntämättä poikkeusta anomuksen mukaisesti. 8) Pykälä 31 ympäristölautakunnan pöytäkirjassa , jonka mukaan

7 5/ Carita Ibarra Kristensenille ei myönnetty poikkeusta käyttötarkoituksen muuttamiseksi vapaa-ajan asunnosta (86 m 2 ) vakinaiseksi asunnoksi tiloilla Klinkas 1:40 Hoggaisten kylässä ja Klinkas I 1:72 Kupiholman kylässä. (Syy: Rakennuskielto osayleiskaavan laatimista varten, rantavyöhykkeellä ei ole MRL:n 72 :ssä tarkoitettua kaavaa; rakentaminen rakennusjärjestyksen 6 :n määräysten vastaisesti.) 9) Pykälä 32 ympäristölautakunnan pöytäkirjassa , jonka mukaan Bo-Göran ja Christina Holmströmille on myönnetty poikkeus saunan ja vierasmajan rakentamista varten tilalla Skogstibble 1:7 Gammelgårdin kylässä. (Syy: Saunarakennuksen ja vierastuvan rakentaminen yhteen.) 10) Pykälä 33 ympäristölautakunnan pöytäkirjassa , jonka mukaan Jarkko Mobergille ja Mari Salomäelle on myönnetty poikkeus asuinraken nuksen ja siihen liittyvän talousrakennuksen rakentamista varten määräalal le tilasta Västergård 1:158 Hoggaisten kylässä. (Syy: Rakennuskielto osa yleiskaavan laatimista varten.) 11) Pykälä 34 ympäristölautakunnan pöytäkirjassa , jonka mukaan Antti Vihannolle on myönnetty poikkeus talousrakennuksen muuttamiseksi kioski-liiketilaksi ja rakennuksen laajentamiseksi ti lal la Skogs gläntan 1:120 Ve pon kylässä. (Syy: Rakentaminen poik keaa rakennusjärjestyksen 7 :n mää räyk sistä.) Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 5/ Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA YMP Liite B17 Varsinais-Suuomen maa kun ta kaava kor vaa alu een vah vis tetut seu tu kaa vat. Kaa va-alue kä sittää neljä eri seutua, joista Tu run maan alueen kun nat muodos tavat yh den. Kaavatyö on luonnosvaiheessa. Luonnos on ollut asetettuna nähtäville kaikille osallisille, ja Varsinais-Suomen liitto on esitellyt luonnosta Turunmaan osalta Paraisten kaupungintalossa. Nyt on kuntien lausuntojen ja mielipiteiden vuo ro. Lausuntoa varten on tutustuttu kaavaluonnokseen ja siinä oleviin merk kien selityksiin ja kaavamääräyksiin sekä selvitykseen liitteineen. (Kaava on näh tävillä verkossa osoitteessa > maankäyttö ja ym päris tö.) Kaupungin lausunnoksi ehdotetaan seuraavaa : "Paraisten kaupunki haluaa esittää seuraavat yleiset huomiot maakuntakaavaluonnoksesta: Maakuntakaavan päätavoitteena on antaa mahdollisuuksia ja toimia samalla maakunnan, sen seutujen ja yksittäisten kuntien kehittämisen välineenä. Tämän lähtökohdan antamat odotukset korostuvat nyt, kun aikaisempaa laajemmalle ulottuvat, suuremmat kuntayksiköt ovat osallisina useissa pian toteutettavissa kuntaliitoksissa, joiden tuloksena kuntayksiköiden yhteenlaskettu lukumäärä laskee maakuntaliiton alueella. Nykyisen Paraisten kaupungin ja vajaan vuoden päästä päivänvalon näkevän Länsi-Turunmaan kaupungin osalta yhteyksien kehittäminen on avainasemassa alueen maantieteestä ja eritoten sen laajasta pinta-alasta joh tuen. Uusi kaupunki on leveydeltään 90 km, ja sen eteläraja muodostaa samalla valtakunnanrajan. Uuden kaupungin pääosat eli nykyiset kunnat ovat kuin helmet helminauhassa vailla kiinteää yhteyttä toisiinsa tai sivusuunnassa toisiin kuntiin. Tämän lisäksi uusi kaupunki muodostaa enimmän osan Turunmaan saaristosta ja on ainoa todellinen saaristokaupunki maassamme. Tämän kaltaisella kunnalla on oltava suuret odotukset maakuntakaavaa kohtaan, ja niin sillä onkin. Esitetty luonnos saavuttaa maakuntakaavan perustarkoituksen ja nou dat taa sitä pääpiirteissään. Luonnoksesta käy ilmi, että siinä on pyritty Paraisten ja tu le van Länsi-Turunmaan kaupungin osalta eläytymään paikallisiin oloihin

9 5/ ja soveltamaan suunnittelussa innovatiivista otetta tarkastelemalla saaristotietä kehittämisvyöhykkeenä ja muuttamalla koko saaristotie yleistä liikennettä palvelevaksi maantieksi lauttayhteyksineen. Tässä vaiheessa kaupunki haluaa esittää seuraavat kaavaluonnosta koskevat näkökulmat, vaa ti muk set ja korjaukset: 1. Kiinteä tieyhteys Nauvoon Nyt esitetty ainoa vaihtoehto ei riitä varmistamaan kiinteää tieyhteyttä tulevaisuudessa. Lukuisista eri tunnelivaihtoehtoon liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen maakuntakaavaan on otettava mukaan myös siltavaihtoehto. Ottaen huomioon alueen kehittämisen kokonaisuudessaan kiinteän tieyhteyden takaavan ratkaisun tulee varmistaa todellinen kehitys ja huomioida taloudelliset realiteetit, myös pitkällä tähtäimellä. Siksi kaupunki edellyttää, että eri vaihtoehtojen vaikutukset liiken teellinen hyöty, kustannukset ja turvallisuustekijät mukaan lukien tutkitaan perus teelliseti en nen lo pul li sen pää tök sen tekemistä. Tästäkin johtuen kaavassa on oltava varaus sekä tunneli- että siltavaihtoehtoa varten. 2. Tieyhteys Turkuun päin Kaavaluonnoksessa yhteys Turkuun on luokiteltu seututieksi kuten aiemmin seutukaavassa. Ky seinen tie eli maantie 180 on nykyisin toiminnallisesti ala-arvoinen eikä käytännössä vastaa nimen osoittamaa tasoa. Tietä tulisi parantaa huomatta vasti, jotta se vastaisi luokitustaan ja voi täyttää tehtävänsä tyydyttävällä ta valla. 3. MRV-merkintä Kartassa merkintä on MVR, jompikumpi on virheellinen. Merkintä kattaa ja koskee kaikkia alueita, joille ei ole annettu erityisiä aluetai kohdemääräyksiä, toisin sanoen merkintä on eräänlainen yleismääräys ja on voimassa siksi käytännössä lähes koko kaupungin alueella. Määräys rajoittaa alueiden käyttöä tiukasti ja perusteettomasti uutta vakinaista asututusta varten (kokonaan uutta tai alueen käytön muuttamista vapaa-ajan asutuksesta vakinaiseen). Tämä koskee eritoten kaupungin keskija poh joisosan alueita. Selvitysliitteestä 06 a&b käy selkeästi ilmi, mi ten kehit tynyttä seutua kaupungin alue on ja karttaliite 31, s. 23 osoittaa sel keästi, miten nämä aluekokonaisuudet sisältyvät ja liittyvät kiinteästi Tu run kaupunkiseudun rakenteeseen ja luonteeseen. Näiden osa-alueiden sijainti suhteessa oman kaupun gin kes kus taan on myös niin suotuisa, että esitetty tiukka vakinaista asutusta koskeva määräys ei todel lakaan ole perusteltu. Paraisten kaupungin pinta-ala on suuri, maa-ala on yli 10 % suurempi kuin Turussa, ja tämän ansiosta uudesta vakinaisesta asutuksesta huolimatta kau-

10 5/ pungissa on miltei rajattomasti alueita, joita voi käyttää ja kehittää myös mat kai lua ja vir kistystä palveleviin tarkoituksiin, myös elinkeinona. 4. Määräys Loma-asutuksen mitoitus osa-alueittain Osa-alueisiin jako ja suunnittelu noudattaa pääpiirteissään seutukaavan sisältöä hieman yksinkertaistetussa muodossa. Määräyksessä on kaksi osaa, joista toinen koskee vapaa-ajan asutuksen raken nus paik kojen lu ku määrää ja toinen rakentamattomaksi jäävän rannan määrää, jota ei saa alittaa. Alin vapaa-ajan asutuksen rakennuspaikkojen lukumäärä on voimassa suurella alueella keskusta-alueen ympärillä sekä keskustan itä- ja eteläpuolella, ja määräys koskee noin 40 % kaupungin pinta-alasta, jonne on kiinteät yhteydet. Lienee luonnollista, että keskustan lähellä sijaitsevia rantoja käytetään muuhun kuin vapaa-ajan asutukseen kuten esim. vakinaiseen asutukseen tai muihin toimintoihin. Tällainen luonnollinen tulkinta ei kuitenkaan ole yhteneväinen vaatimuksen kanssa, jossa vapaan rannan osuus ilmoitetaan 50 %:ksi. Kyseiset alueet eivät myöskään ole sen luonteisia, että nii tä kohtaan olisi todellista kiinnostusta yleiseen virkistyskäyt töön mai ni tus sa laa juu dessa, ei ulkoisesti eikä sisäisesti. Mitoitusluokan 4 selvityksessä todetaan mm. alueen olevan kohtuullisen, välttävän tai huonon saavutettavuuden alueella olevaa saaristoa. Lisäksi maantieteestä todetaan seikkoja, jotka tässä tapauksessa ovat täysin virheellisiä. Makeanvedenaltaan ympärillä oleva alue kuuluu mitoitusluokkaan 3. Alueella on jo pitkään ollut asutusta, joka ylittää osoitetun mitoituksen mm. alueen hyvistä yhteyksistä johtuen siitä huolimatta, että mitoitusluokan selvityksessä sanotaan alueen sijaitsevan kohtalaisen tai huonon saavutettavuuden alueella. Osa nykyisestä asutuksesta on vakinaista asutusta. Rantarakentaminen on kaupungissa perinteisesti ollut sekä vakinaista et tä va paa-ajan asutusta. Suureen osaan kaupungin rannoista on hyvät yhteydet, ja asutus on kokonaisuutena ollut jo pitkään tiiviimpää useilla paikoilla kaupungin pohjois- ja keskiosissa. Tätä tosiseikkaa ei mitenkään ole huomioitu kaavaluonnoksessa. 5. Taajamatoimintojen alue A Suurin ja tiheiten asuttu osa kaupungin keskusta-alueesta Kirkkosalmen itäpuolella puuttuu kokonaisuudessaan. Koko keskusta-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa on otettu huomioon myös tulevaisuuden tarpeet. Pienet viheralueet keskellä tätä itäistä osaluetta eivät ole sen luonteisia ja tasoisia, että ne olisivat seudullisesti merkittäviä, vaan ne on otet ta va mukaan taa ja ma-alueeseen. Osana itäistä aluetta, sen koillisella ulkorajalla on Lehtiniemen kaupunginosan työpaikka-alue, jolle sijaintinsa, laajuutensa ja keskitetyn luonteensa

11 5/ an siosta saattaisi olla perusteltua osoittaa erikseen kaavamerkintä tp. Taajamatoimintojen alueen rajaus ja korjaukset käyvät ilmi liitteenä olevasta kartasta. 6. Hirsalö V Lemlahden ja Mielisholman saarten välissä sijaitseva saari. Koko saari on osoitettu V-alueeksi aivan kuten seutukaavassakin. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota tullaan hieman tarkistamaan kaupungin omistuksessa olevan saaren pääosan osalta. Kau punki käyttää tätä Långhol menin hyö dyksi, jo ka on se kin saa nut mer kinnän V ja merkitty luonnonsuo jelualu eek si maa kuntakaa va luonnok seen. Siitä huoli matta, että vapaa-ajan asutuk sen määrä hieman li sääntyy, tämä suuri saari säilyy edel leen metsä alueena ja lä heistä kalastajakylää voidaan käyttää virkistystoimintaan ja luontomatkailuun. Virkistyskäytön jonkin asteinen rajaaminen kaavamerkin näl lä tai aluetta rajaamalla lienee perusteltua. 7. Vene- tai palvelusatamia vast. luonnonsatamia ym. koskevat merkit ja nii hin liit ty vät mää räyk set Merkit ovat varmaankin vaihtuneet keskenään kaavamerkintöjen selos tuksessa; ankkurimerkki vie ajatukset luonnonsatamiin ja purjeveneen kuva vene- tai palvelusatamiin. Hessundin itäpuoliselle vesialueelle piirretty merkki on seutukaavan perua. Merkki tulisi poistaa perusteettomana, paikka ei sovellu eikä sitä voida käyttää merkissä mainittuun tarkoitukseen. Skräbböleen piirretyn merkin, kartalla kohdemerkinnän V 809 yläpuolella, tu lisi olla venesataman merkki. Fagernäsiin, kartalla kohdemerkinnän tp 801 viereen, tulisi lisätä venesataman merkki. 8. Virheellinen sijainti Kohde t/kem 803 Paroc ja siihen liittyvä suojavyöhyke sv on sijoitettu väärin. Oikea sijainti on osoitettu erillisessä karttaliitteessä. 9. Tulee poistaa V 811 ja V 803, Storholmen ja Vasikka saari, kaksi Vapparilla sijaitsevaa virkistyskohdetta ovat peräisin seutukaavasta. Kyseiset kaksi saarta ovat olleet jo kauan rakennettuja. V-merkki on täten harhaanjohtava, sille ei ole perustetta ja se tulee poistaa. V 808, Kalvholmen, Kirkkoselällä Långholmenin itäpuolella, ts. Lemlahden länsipuolella si jait se va vir kistyskohde on peräisin seutukaavasta. Kyseisellä pienellä saarella on kaksi rakennusoikeutta Lemlahden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan. V-merkki on täten harhaanjohtava, sille ei ole perustetta ja se tulee poistaa. Länsipuolella aivan saaren tuntumassa on lisäksi Långholmen, joka on osoitettu V-alueeksi. Ea 802, Skråbbon ampumarata. Rata sijaitsee yksityisellä maalla tilakes-

12 5/ kuksen yhteydessä. Ampumaradalla on paikallista merkitystä nykyisin, mutta si tä ei voida kehittää liian lähellä asutusta. 10. Tulee lisätä Nilsbyn kylä, jossa sijaitsee suu ri, suhteellisen vastikään laajennettu koulu, tulisi merkitä kylien kohdemerkinnällä at, jolla osoitetaan suurimmat ja maa kun nan kan nal ta merkittävät kylät. Nilsby ja sen naapurikylä, kau pungin suu rin ky lä Lielahti (at 817) ovat täysin vertailukelpoiset keskenään, ja molemmat ovat maa kun ta kaavan kannalta merkittäviä kyliä. 11. Virheelliset, harhaanjohtavat tai puuttuvat nimet at 816 Vänö> Våno V 820 Malmstrandin uimaranta > Mustfinnö simstrand/uimaranta V 819 Långvarpetin uimaranta > Vits tensuddens strand /Vitstensuddenin ranta V 706 Vepo, Orön koillisosassa. >..Ålön.. V 705 Mutainen, / Muddais,... tp 801 Meredinin satamahanke > Fagernäs marina (eller båtstrand) /(venesatama ) Kuntien nimet on merkitty ainoastaan suomeksi kaavan pohjakartalle. Jos nimi ilmoitetaan vain yhdellä kielellä, se tulee ilmoittaa kunkin kun nan enem mis tö kie lellä. Ruotsinkielisten kaavamääräysten kielen oikeellisuus on tarkistettava." Ehdotus: (kaupunginarkkitehti) Ympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan ehdotuksen kaupungin lausunnoksi maakuntakaavaluonnoksesta. Päätös: Kaupungingeodeetti toimi asian esittelijänä. Jäsen Ted Bergman ehdotti, että kohdan 1. Kiinteä tieyhteys Nauvoon sana muotoa muutetaan seuraavasti: "Nyt esitetty ainoa vaihtoehto ei riitä varmistamaan kiinteää tieyhteyttä tulevaisuudessa. Lukuisista eri tunnelivaihtoehtoon liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen maakuntakaavaan on otettava mukaan myös siltavaihtoehto. Ottaen huomioon alueen kehittämisen kokonaisuudessaan kiinteän tieyhteyden takaavan ratkaisun tulee varmistaa todellinen kehitys ja huomioida taloudelliset realiteetit, myös pitkällä tähtäimellä. Ratkaisun on oltava sellainen, että myös kevyen liikenteen tarpeet Rengastien varrella ovat toimivat. Siksi kaupunki edellyttää, että eri vaihtoehtojen vaikutukset tutkitaan perus-

13 5/ teellisesti en nen lo pul li sen pää tök sen tekemistä. Liikenteellinen ratkaisu, kustannukset, vaikutukset pohjaveteen ja turvallisuustekijät on otettava mukaan maakuntakaavaan EU:ssa yleisesti vakiintuneiden standardien mukaisesti. Kaavassa tulee huomioida Saaristotien kehittäminen. Nykyisen linjauksen ollessa voimassa kehitys on rajallinen Lenholman kohdalla Natura alueesta johtuen." Kaupungingeodeetti ilmoitti yhtyvänsä jäsen Ted Bergmanin ehdotukseen. Jäsen Ted Bergman ehdotti, että Lillmälön saaren nykyinen merkintä "virkistysalue" (rek ra tion sområde) tulee muuttaa retkeily- ja matkailutoimintojen alueeksi" (turistby) Lillmälön osayleiskaavan mukaisesti. Asia otetaan uutena kohtana 7. kohdan 6. Hirsalö jälkeen. Kaupungingeodeetti ilmoitti yhtyvänsä jäsen Ted Bergmanin ehdotukseen. Jäsen Ted Bergman ehdotti, että Lillmälön kylä pitäisi varustaa merkittävien ky lien (at) kohdemerkinnällä. Merkittiin, että ehdotus peruutettiin. Ympäristölautakunta päätti tämän jälkeen hyväksyä yksimielisesti ehdotuksen mainituilla muutoksilla täydennettynä. KHALL 52 Liite B3 Ehdotus: (Kaupunginjohtaja) Kaupunginhallitus päättää ympäristölautakunnan edellä mainitun päätöksen mukaisesti antaa asiassa seuraavan lausunnon: "Paraisten kaupunki haluaa esittää seuraavat yleiset huomiot maakuntakaavaluonnoksesta: Maakuntakaavan päätavoitteena on antaa mahdollisuuksia ja toimia samalla maakunnan, sen seutujen ja yksittäisten kuntien kehittämisen välineenä. Tämän lähtökohdan antamat odotukset korostuvat nyt, kun aikaisempaa laajemmalle ulottuvat, suuremmat kuntayksiköt ovat osallisina useissa pian toteutettavissa kuntaliitoksissa, joiden tuloksena kuntayksiköiden yhteenlaskettu lukumäärä laskee maakuntaliiton alueella. Nykyisen Paraisten kaupungin ja vajaan vuoden päästä päivänvalon näkevän Länsi-Turunmaan kaupungin osalta yhteyksien kehittäminen on avainasemassa alueen maantieteestä ja eritoten sen laajasta pinta-alasta johtuen.

14 5/ Uusi kaupunki on leveydeltään 90 km, ja sen eteläraja muodostaa samalla valtakunnanrajan. Uuden kaupungin pääosat eli nykyiset kunnat ovat kuin helmet helminauhassa vailla kiinteää yhteyttä toisiinsa tai sivusuunnassa toisiin kuntiin. Tämän kaltaisella kunnalla on oltava suuret odotukset maakuntakaavaa kohtaan, ja niin sillä onkin. Esitetty luonnos saavuttaa maakuntakaavan perustarkoituksen ja noudattaa sitä pääpiirteissään. Luonnoksesta käy ilmi, että siinä on pyritty Paraisten ja tulevan Länsi-Turunmaan kaupungin osalta eläytymään paikallisiin oloihin ja soveltamaan suunnittelussa innovatiivista otetta tarkastelemalla saaristotietä kehittämisvyöhykkeenä ja muuttamalla koko saaristotie yleistä liikennettä palvelevaksi maantieksi lauttayhteyksineen. Vuonna 2009 toimintansa aloittava uusi saaristokaupunki tulee olemaan maamme ylivoimaisesti suurin saaristokunta. Toimivat sisäiset yhteydet ovat yksi edellytys kunta- ja palvelura ken ne uudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumiselle; on voitava luoda toi minnallisia kuntakokonaisuuksia ja turvata asukkaiden palvelut. Saariston Rengastien on tämän vuoksi kokonaisuudessaan toimittava yleis tä liikennettä palvelevana maantienä; Iniön ja Houtskarin välistä lauttamatkaa on ke hi tettä vä ja välille on saatava päivittäiset ympärivuotiset yhteydet, Korp poon ja Houtskarin välistä lauttamatkaa on lyhennettävä ja kehitettävä ns. Fin nön tie-vaihtoehdon pohjalta. Lauttamatka on korvattava kiinteällä tieyh tey dellä niissä paikoissa, missä se on mahdollista. Tässä vaiheessa kaupunki haluaa esittää seuraavat kaavaluonnosta koskevat näkökulmat, vaatimukset ja korjaukset: 1. Kiinteä tieyhteys Nauvoon Paraisten kaupunki katsoo, että maakuntakaavan on varmistettava kiinteä tieyhteys Paraisten ja Nauvon välille siten, että kaavassa mahdollistetaan sekä silta- että tunnelivaihtoehto. Ottaen huomioon alueen kehittämisen kokonaisuudessaan kiinteän tieyhteyden takaavan ratkaisun tulee varmistaa todellinen kehitys ja huomioida taloudelliset realiteetit, myös pitkällä tähtäimellä. Ratkaisun on oltava sellainen, että myös kevyen liikenteen tarpeet Rengastien varrella ovat toimivat. Siksi kaupunki edellyttää, että eri vaihtoehtojen vaikutukset tutkitaan perusteellisesti ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Liikenteellinen ratkaisu, kustannukset, vaikutukset pohjaveteen ja turvallisuustekijät on otettava mukaan maakuntakaavaan EU:ssa yleisesti vakiintuneiden standardien mukaisesti. Kaavassa tulee huomioida Saaristotien kehittäminen. Nykyisen linjauksen ollessa voimassa kehitys on rajallinen Lenholman kohdalla Natura alueesta johtuen.

15 5/ Tieyhteys Turkuun päin Kaavaluonnoksessa yhteys Turkuun on luokiteltu seututieksi kuten aiemmin seutukaavassa. Kyseinen tie eli maantie 180 on nykyisin toiminnallisesti ala-arvoinen eikä käytännössä vastaa nimen osoittamaa tasoa. Tietä tulisi parantaa huomattavasti, jotta se vastaisi luokitustaan ja voi täyttää tehtävänsä tyydyttävällä tavalla. Vaikka suunniteltu Kaarinan läntinen ohitustie jää maakuntakaavan ulkopuolelle, myös tässä yhteydessä on painotettava, että ohi tus tien merkitys koko Länsi-Turunmaan kehitykselle on ratkaiseva. 3. MRV-merkintä Kartassa merkintä ei ole MRV, vaan MVR, jompikumpi on virheellinen. Merkintä kattaa ja koskee kaikkia alueita, joille ei ole annettu erityisiä aluetai kohdemääräyksiä, toisin sanoen merkintä on eräänlainen yleismääräys ja on voimassa siksi käytännössä lähes koko kaupungin alueella. Määräys rajoittaa alueiden käyttöä tiukasti ja perusteettomasti uutta vakinaista asututusta varten (kokonaan uutta tai alueen käytön muuttamista vapaa-ajan asutuksesta vakinaiseen). Tämä koskee eritoten kaupungin keskija pohjoisosan alueita. Selvitysliitteestä 06 a&b käy selkeästi ilmi, miten kehittynyttä seutua kaupungin alue on ja karttaliite 31, s. 23 osoittaa selkeästi, miten nämä aluekokonaisuudet sisältyvät ja liittyvät kiinteästi Turun kaupunkiseudun rakenteeseen ja luonteeseen. Näiden osa-alueiden sijainti suhteessa oman kaupungin keskustaan on myös niin suotuisa, että esitetty tiukka vakinaista asutusta koskeva määräys ei todellakaan ole perusteltu. Paraisten kaupungin pinta-ala on suuri, maa-ala on yli 10 % suurempi kuin Turussa, ja tämän ansiosta uudesta vakinaisesta asutuksesta huolimatta kaupungissa on miltei rajattomasti alueita, joita voi käyttää ja kehittää myös matkailua ja virkistystä palveleviin tarkoituksiin, myös elinkeinona. 4. Määräys Loma-asutuksen mitoitus osa-alueittain Osa-alueisiin jako ja suunnittelu noudattaa pääpiirteissään seutukaavan sisältöä hieman yksinkertaistetussa muodossa. Määräyksessä on kaksi osaa, joista toinen koskee vapaa-ajan asutuksen rakennuspaikkojen lukumäärää ja toinen rakentamattomaksi jäävän rannan määrää, jota ei saa alittaa. Alin vapaa-ajan asutuksen rakennuspaikkojen lukumäärä on voimassa suurella alueella keskusta-alueen ympärillä sekä keskustan itä- ja eteläpuolella, ja määräys koskee noin 40 % kaupungin pinta-alasta, jonne on kiinteät yhteydet. Lienee luonnollista, että keskustan lähellä sijaitsevia rantoja käytetään muuhun kuin vapaa-ajan asutukseen kuten esim. vakinaiseen asutukseen tai muihin toimintoihin. Tällainen luonnollinen tulkinta ei kuitenkaan ole yhteneväinen vaatimuksen kanssa, jossa vapaan rannan osuus ilmoitetaan 50 %:ksi. Kyseiset alueet eivät myöskään ole sen luonteisia, että niitä kohtaan olisi todellista kiinnostusta yleiseen virkistyskäyttöön mainitussa

16 5/ laajuudessa, ei ulkoisesti eikä sisäisesti. Mitoitusluokan 4 selvityksessä todetaan mm. alueen olevan kohtuullisen, välttävän tai huonon saavutettavuuden alueella olevaa saaristoa. Lisäksi maantieteestä todetaan seikkoja, jotka tässä tapauksessa ovat täysin virheellisiä. Makeanvedenaltaan ympärillä oleva alue kuuluu mitoitusluokkaan 3. Alueella on jo pitkään ollut asutusta, joka ylittää osoitetun mitoituksen mm. alueen hyvistä yhteyksistä johtuen siitä huolimatta, että mitoitusluokan selvityksessä sanotaan alueen sijaitsevan kohtalaisen tai huonon saavutettavuuden alueella. Osa nykyisestä asutuksesta on vakinaista asutusta. Rantarakentaminen on kaupungissa perinteisesti ollut sekä vakinaista että vapaa-ajan asutusta. Suureen osaan kaupungin rannoista on hyvät yhteydet, ja asutus on kokonaisuutena ollut jo pitkään tiiviimpää useilla paikoilla kaupungin pohjois- ja keskiosissa. Tätä tosiseikkaa ei mitenkään ole huomioitu kaavaluonnoksessa. 5. Taajamatoimintojen alue A Suurin ja tiheiten asuttu osa kaupungin keskusta-alueesta Kirkkosalmen itäpuolella puuttuu kokonaisuudessaan. Koko keskusta-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jossa on otettu huomioon myös tulevaisuuden tarpeet. Pienet viheralueet keskellä tätä itäistä osaluetta eivät ole sen luonteisia ja tasoisia, että ne olisivat seudullisesti merkittäviä, vaan ne on otettava mukaan taajama-alueeseen. Osana itäistä aluetta, sen koillisella ulkorajalla on Lehtiniemen kaupunginosan työpaikka-alue, jolle sijaintinsa, laajuutensa ja keskitetyn luonteensa ansiosta saattaisi olla perusteltua osoittaa erikseen kaavamerkintä tp. Taajamatoimintojen alueen rajaus ja korjaukset käyvät ilmi liitteenä olevasta kartasta. 6. Hirsalö V Lemlahden ja Mielisholman saarten välissä sijaitseva saari. Koko saari on osoitettu V-alueeksi aivan kuten seutukaavassakin. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota tullaan hieman tarkistamaan kaupungin omistuksessa olevan saaren pääosan osalta. Kaupunki käyttää tätä Långholmenin hyödyksi, joka on sekin saanut merkinnän V ja merkitty luonnonsuojelualueeksi maakuntakaavaluonnokseen. Siitä huolimatta, että vapaa-ajan asutuksen määrä hieman lisääntyy, tämä suuri saari säilyy edelleen metsäalueena ja läheistä kalastajakylää voidaan käyttää virkistystoimintaan ja luontomatkailuun. Virkistyskäytön jonkin asteinen rajaaminen kaavamerkinnällä tai aluetta rajaamalla lienee perusteltua. 7. Lillmälön saaren nykyinen merkintä "virkistysalue" (rekrationsområde) tulee muuttaa "retkeily- ja matkailutoimintojen alueeksi" (turistby) Lillmälön

17 5/ osayleiskaavan mukaisesti. 8. Vene- tai palvelusatamia vast. luonnonsatamia ym. koskevat merkit ja niihin liittyvät määräykset Merkit ovat varmaankin vaihtuneet keskenään kaavamerkintöjen selostuksessa; ankkurimerkki vie ajatukset luonnonsatamiin ja purjeveneen kuva vene- tai palvelusatamiin. Hessundin itäpuoliselle vesialueelle piirretty merkki on seutukaavan perua. Merkki tulisi poistaa perusteettomana, paikka ei sovellu eikä sitä voida käyttää merkissä mainittuun tarkoitukseen. Skräbböleen piirretyn merkin, kartalla kohdemerkinnän V 809 yläpuolella, tulisi olla venesataman merkki. Fagernäsiin, kartalla kohdemerkinnän tp 801 viereen, tulisi lisätä venesata man merkki. 9. Virheellinen sijainti Kohde t/kem 803 Paroc ja siihen liittyvä suojavyöhyke sv on sijoitettu vää rin. Oikea sijainti on osoitettu erillisessä karttaliitteessä. 10. Tulee poistaa V 811 ja V 803, Storholmen ja Vasikka saari, kaksi Vapparilla sijaitsevaa virkistyskohdetta ovat peräisin seutukaavasta. Kyseiset kaksi saarta ovat ol leet jo kauan rakennettuja. V-merkki on täten harhaanjohtava, sille ei ole perustetta ja se tulee poistaa. V 808, Kalvholmen, Kirkkoselällä Långholmenin itäpuolella, ts. Lemlahden länsipuolella sijaitseva virkistyskohde on peräisin seutukaavasta. Kyseisellä pienellä saarella on kaksi rakennusoikeutta Lemlahden oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan. V-merkki on täten harhaanjohtava, sille ei ole pe rustetta ja se tulee poistaa. Länsipuolella aivan saaren tuntumassa on lisäksi Långholmen, joka on osoitettu V-alueeksi. Ea 802, Skråbbon ampumarata. Rata sijaitsee yksityisellä maalla tilakes kuksen yhteydessä. Ampumaradalla on paikallista merkitystä nykyisin, mut ta sitä ei voida kehittää liian lähellä asutusta. 11. Tulee lisätä Nilsbyn kylä, jossa sijaitsee suuri, suhteellisen vastikään laajennettu koulu, tulisi merkitä kylien kohdemerkinnällä at, jolla osoitetaan suurimmat ja maakunnan kannalta merkittävät kylät. Nilsby ja sen naapurikylä, kaupun gin suurin kylä Lielahti (at 817) ovat täysin vertailukelpoiset keskenään, ja molemmat ovat maakuntakaavan kannalta merkittäviä kyliä. 12. Virheelliset, harhaanjohtavat tai puuttuvat nimet at 816 Vänö > Våno V 820 Malmstrandin uimaranta > Mustfinnö simstrand / uimaranta

18 5/ V 819 Långvarpetin uimaranta > Vits tensuddens strand / Vitstensuddenin ranta V 706 Vepo, Orön koillisosassa >...Ålön... V 705 Mutainen, > Muddais,... tp 801 Meredinin satamahanke > Fagernäs marina (eller båtstrand) / (ve nesatama) Kuntien nimet on merkitty ainoastaan suomeksi kaavan pohjakartalle. Jos nimi ilmoitetaan vain yhdellä kielellä, se tulee ilmoittaa kunkin kunnan enemmistökielellä. Ruotsinkielisten kaavamääräysten kielen oikeellisuus on tarkistettava." Päätös: Jäsen Hanna Järvinen ehdotti jäsenten Cornelius Colliander, Kaj Mattsson ja Soile Kaanela kannattamana, että kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen, kuitenkin siten täydennettynä, että Nilsbyn salmi ja Pölsbölen salmi saa kulttuurihistoriallisena vesiväylänä maakuntakaavaan merkinnän Veneväylä. Kaupunginjohtaja ilmoitti yhtyvänsä jäsen Hanna Järvisen ehdotukseen. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kaupunginjohtajan muutetun ehdotuksen.

19 5/ Kaupunginhallitus BOSTADSAKTIEBOLAG PARGAS SKOLGRÄND 1 - ASUNTO-OSAKEYHTIÖ PARAISTEN KOULUKUJA 1:N ASUNTOJEN MYYNTIHINTOJEN VAHVISTAMINEN 921/40/400/2008 KHALL 53 Liite A4 Talousjohtaja: Kaupunginhallitus päätti (12 ), että Bostadsbolaget Pargas Skolgränd 1 - Asunto-osakeyhtiö Koulukuja 1 perustetaan pää tökseen oheis tetun yhtiöjärjestysehdotuksen mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti sa malla luovuttaa kiinteistön uudelle yhtiölle yhtiön osakkeita vastaan, joiden pääoma-arvo on euroa. Osakepääoma vahvistettiin Turunmaan Kiinteistöt Oy:n tekemän arvion perusteella. Asuntojen arvoksi arvioitiin keskihinnan mukaan 600 /m 2, eli koko kiinteistön arvoksi arvioitiin euroa. Asunnot ovat erikokoisia ja niiden kunto vaihtelee. Kaupunginhallituksen käsitellessä asiaa esitettiin mielipiteitä siitä, että eri huoneistojen myyntihintojen vahvistamiseksi tulee tilata lisäarviointi. Aktia Kiinteistönvälitys Parainen-Turunmaa Oy LKV, joka hoitaa niiden kerrostalohuoneistojen myyntiä, joiden myymisestä huoneistojen vapautumisen mukaan kaupunginhallitus on päättänyt, on saanut tehtäväksi tehdä arvion kaikkien huoneistojen markkina-arvosta rakennuksen ja yksittäisten huoneistojen kunnon huomioon ottaen. Liite: Aktia Kiinteistönvälitys Parainen-Turunmaa Oy LKV:n arvio Huoneistojen yhteenlaskettu markkina-arvo on arvion mukaan noin euroa tai noin 834 /m 2. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että kerrostalokaksion keskihinta oli Paraisilla vuosina noin /m 2 toteutuneista kaupoista laadittujen tilastotietojen mukaan. Kun kaupunki myy omaisuuttaan, pääperiaatteena tulee olla, että omaisuuden arvo vahvistetaan käyvän markkinahinnan perusteella. Kaupunki ei voi esimerkiksi suosia omia työntekijöitään kaupungin omaisuutta myytäessä. Ehdotus: (Kaupunginjohtaja) Kaupunginhallitus päättää, että Bostadsaktiebolag Pargas Skolgränd 1 - Asunto-osakeyhtiö Paraisten Koulukuja 1:n huoneistot myydään oheisesta arviosta ilmenevin hinnoin ensisijaisesti nykyisille vuokralaisille ja tois sijaisesti vapailla markkinoilla huoneistojen vapautuessa. Mikäli vuok ralai-

20 5/ nen ei halua lunastaa huoneistoa vahvistettuun hintaan, vuokrasuhde voi jatkua. Päätös: Jäsen Stig Engman ehdotti, että kaupunginhallitus päättää vahvistaa kyseisen yhtiön huoneistojen myyntihinnaksi /m 2. Jäsen Stig Engmanin ehdotus ei saanut kannatusta ja näin ollen se raukesi. Kaupunginhallitus päätti tämän jälkeen yksimielisesti hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen. Merkittiin, että jäsen Stig Engman ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen sillä perustelulla, että kaupungin myymien asuntojen hinnat eivät ole tasavertaisia, koska kaupunki myy rivitalohuoneistoja alhaisempaan hintaan kuin kerrostalohuoneistoja.

21 5/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus ASEMAKAAVA FAGERNÄSIN KAUPUNGINOSAN KORTTELILLE 1 JA VESIALUEILLE YMP Kaava-alue käsittää vanhan Fagernäsin niemessä sijaitsevan teollisuus- ja satama-alueen, ns. Sahojen laivauksen alueen. Alueen koon ja sijainnin luomia edellytyksiä on hyödynnetty ja kaavalla pyri tään kehittämään Fagernäsin niemen alueesta korkealuokkainen venei lyalue, joka pystyy tarjoamaan monipuolisia palveluja ja palvelumuotoja myös kansainvälisesti mitattuna. Korttelin läntinen osa, metsää kasvava kallionharjanne, joka erottaa alueen luonnollisesti ja tehokkaasti muusta ympäristöstään, säilytetään koskemattomana. Sisälle kallioon on mahdollista rakentaa tunneleita. Rakennustontilla rakennusalat on suunniteltu kolmeen vyöhykkeeseen. Lähinnä venesatamaa sijaitseva vyöhyke on tarkoitettu pääasiassa kaupallista tarkoitusta varten. Kaksi seuraavaa vyöhykettä on varattu yritys- ja teollisuustoimintaa varten. Rakennukset on suunniteltu sitä ylemmäs rinteeseen maaston mukaisesti, mitä kauempana pohjoisrannasta ne sijaitse vat. Maisema- ja ympäristökuvan laadun edistämiseksi on annettu erityismääräyksiä rantavyöhykettä varten. Rakennetulta ympäristöltä edellytetään laatua. Huvivenestaman tonttialue on osoitettu kelluvia laiturirakenteita varten. Useimmat toiminnot edellyttävät käytännössä tavanomaisten rakennuslupien ja mui den vas taa vien lu pien li säk si eri viranomaisten erityislupia. Kaavoitusvaiheen vuorovaikutus on toteutettu laaditun suunitelman mukaises ti. Ehdotus: (kaupunginarkkitehti) Ympäristölautakunta hyväksyy asemakaavaehdotuksen julkista nähtävillepanoa varten. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

22 5/ YMP Liite B8a-B10 Kaupunginarkkitehti: Ehdotus on ollut nähtävillä Ehdo tus ta vas taan on jä tet ty kolme muistutusta. Fagernäsin niemen etelärannalla sijaitsevat kuusi kiinteistöä ovat jättäneet yhteisen kirjelmän; yksi kiinteistöistä on lisäksi jättänyt erillisen kirjelmän. Teollisuusalueen edellinen omistaja, jonka omistukseen jäi alueen etelärinne, on myös jättänyt kirjelmän. Liitteet B8a+B8b, 9, 10: Kirjelmät (3 kpl) Muistutus 1a+b: Allekirjoittajat: Bäck lund S. & E., Lind fors A. & H., Björk roth A. & B., Hän ni nen E. & M., Nor dling P. & H., Vainio Tiina Muistutus KTL-1: 3. lause: muotoilu on epämääräinen, pitäisi olla "puhdistetaan asianmukaisesti" Lisäys määräykseen: ennen lou hintatöitä alueen eteläosassa on suo ri tetta va kat sel mus. Etu käteen on ryh dyttä vä toi menpi teisiin alasputoa vien kiven loh karei den va ralta. Kommentti Määräys on jo kokonaisuutena tiukka. Kyseinen muotoilu on käytössä ym päristönsuojeluyhteyksissä, ja se on kattava. Toteuttamista kos ke vissa luvissa määritellään mah dol lisen veden käsittely erikseen. Jos tunneleiden louhinta tulee ajankohtaiseksi, louhintatöitä edeltää huomattavasti laajemmat tutkimuk set ja eh to ja tarkennetaan enemmän kuin muistu tuk ses sa esitetään. Rakennus- ja ympäristömääräysten kirjo säätelee tämän kal tais ta hanketta. Muistutus 2: Allekirjoittaja: Vainio Tiina

23 5/ Muistutus: Liian laajamittaista rakentamista. Pienvenesatama aiheuttaa kohtuutonta haittaa lähistön asukkaille. Liikenneväylät ovat vaarallisen kapeat ja vilkkaasti liikennöidyt. Vesiväylät ja sen varrella sijaitsevat tontit tulevat kärsimään vilkkaasta veneliikenteestä. Luonnonarvot on unohdettu. Itäosassa on kaunis kallio. Kallion tuhoaminen on peruuttamaton teko. Kaavassa sallitaan liian laajat louhintatyöt. Eläinten elinmahdollisuuksia on hei kennetty liikaa. Veden likaantuminen on estettävä. Pien venesataman vesien käsittelyyn on suhtauduttava erityisen tiukasti. Kommentti: Tontin tehokkuusluku on matala, rakennuspinta-ala on keskitet ty. Muistutuksen tekijä on ostanut kiinteistönsä kaavoitusprosessin aikana ja hänen on täytynyt olla tietoinen kaavoitustilanteesta ja pai kallisista olosuhteista teollisuus- ja satama-alueen läheisyydessä. Muistutuksen tekijän 800 m 2 :n suuruinen tontti sijaitsee suojassa viiden muun tontin ympäröimänä ran nalla. Tervsundin salmen halkova väylä on aina ollut suuri ja syvä väylä, joka on tarkoitettu laaja-alaista liikennettä varten ja jonka kautta kulkee mm. kolmen teollisuussataman liikenne. Kaavan mukaan tontin itäosan kalliota ei louhita pois. Satama-alueen raja on annettu rajaamaan toimintaa, eikä se merkitse sitä, että alue tasattaisiin. Ls-1-alueen rajausta ja etelärajan mukaista istutusaluetta voidaan tarkistaa hieman. Näitä kysymyksiä säädellään eri ympäristöluvissa, jotka ovat toiminnan edellytyksenä. Muistutus 3: Allekirjoittaja: Ratavo Oy Muistutus: Esitetty kaavaehdotus ei saa heikentää voimassa tai olemassa olevia oikeuksia, jotka koskevat muistutuksen te ki jän määräalaa tilasta 1:80. Kommentti: Kaava koskee aktiivista kiinteistönosaa, joka on myyty ja jonka tarkoituksenmukaisesta käytöstä on teh ty aloite. Kaava ei vaikuta määräalan mahdollisiin oikeuksiin. Ls-1-alueen rajausta ja tontin etelärajan mukaisen istutusalueen rajaa on tarkistettu. Muilta osin muistutukset eivät johda tarkistuksiin. Tarkistus on niin pieni, ettei kaavaehdotusta tarvitse asettaa uudelleen näh-

24 5/ tä ville. Ehdotus: (kaupungingeodeetti) Ympäristölautakunta hyväksyy tarkistetun ehdotuksen Fagernäsin kaupunginosan korttelin 1 asemakaavaksi kaupunginvaltuuston käsittelyä ja hyväksyntää varten. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KHALL 54 Liite B5-8 Liite: Ehdotus asemakaavaksi ja kaavaselostus Muistutukset Ehdotus: (Kaupunginjohtaja) Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen ehdotuksen Fagernäsin kaupunginosan korttelin 1 ja vesialueiden asemakaavaksi esitetyssä muodossa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

25 5/ Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus LAUSUNTO KOSKIEN R. HELININ ANOMUSTA LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMI- SESTA YKSITYISELLE MAALLE YMP Liite B13 Riitta Helin on anonut Lounais-Suomen ympäristökeskukselta luonnonsuojelualueen perusta mista yk sityiselle maalle osalle tilaa Mäntyrinne 1:37 Mustfinnsträskin ku peessa. Mustfinnsträskin alue kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan, ja anomuksessa mainittu osa kiinteistöstä Mäntyrinne kuuluu Natura verkostoon. Luonnonsuojelualueen perustamisen tarkoituksena on alueen säilyttäminen rakentamattomana ja arvokkaiden kasvi- ja eläinlajien suojeleminen. Omistusoikeus on edelleen maanomistajalla alueen rauhoittamisen jälkeen. Alueelle laaditaan rauhoitusmääräykset, joista voi kuitenkin poiketa anomuksesta ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen luvalla. Luonnonsuojelualueen perustamisen ja rauhoitusmääräysten tarkoituksena on arvokkaan alueen ja sen lintukannan ja eläinlajiston suojeleminen. Liite B13: Lausuntopyyntö Ehdotus: (ympäristönsuojelupäällikkö) Ympäristölautakunta päättää todeta, ettei sillä ole huomauttamista luonnonsuojelualueen perustamiseen kyseiselle osalle kiinteistöä Mäntyrinne 1:37 Mustfinnin kylässä Mustfinnsträskin kupeessa. Ympäristölautakunta haluaa tässä yhteydessä myös kiinnittää ympäristökeskuksen huomion siihen, ettei Mustfinnsträskin laskuojan pohjapato ole tiivis ja että se tulee korjata. Haitta, jossa lammen vedenpinnan annetaan toistuvasti laskea vahvistetun vähimmäistason alapuolelle, on ympäristölautakunnan käsityksen mukaan suurin uhka alueen luonnonsuojelullisille arvoille. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

26 5/ KHALL 55 Liite B9 Liite: Lausuntopyyntö Ehdotus: (Kaupunginjohtaja) Kaupunginhallitus päättää ilmoittaa ympäristökeskukselle, ettei kaupungilla ole huomauttamista luonnonsuojelualueen perustamiseen anotulle osalle kiinteistöä Mäntyrinne 1:37 Mustfinnin kylässä Mustfinnsträskin kupeessa. Kaupunki haluaa samalla kiinnittää ympäristökeskuksen huomion siihen, ettei Mustfinnsträskin laskuojan pohjapato ole tiivis ja että se tulee korjata. Haitta, jossa lammen vedenpinnan annetaan toistuvasti laskea vahvistetun vähimmäistason alapuolelle, on ympäristölautakunnan käsityksen mukaan suurin uhka alueen luonnonsuojelullisille arvoille. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

27 5/ Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus PARAISKONE OY:N ANOMUS VUOKRASOPIMUSTEN JATKAMISESTA 812/41/411/2008 YMP Liite B15 Paraiskone Oy:llä on kaupungilta vuokralla kaksi yhteensä n m 2 :n suu ruista aluetta, jot ka muodostavat yhdessä pääpiirteittäin LV-7-merkinnällä va ra tun alu een Kalk hol menin kaupunginosassa. Kaavamerkintä "venesatama" merkitsee, että alu eelle saadaan rakentaa venehuoltamo ja vene tarvik kei den myyn tiin käy tettä viä ti lo ja ja laitteita. Rakennusoikeus on 215 k-m 2. Alueel le on ra ken net tu ase makaavan mukainen liikerakennus. Yh tiö vuok raa Nord kal kilta vie rei sen LV-8 alu een, jo ka on ra ken ta ma ton. Ensimmäinen vuokrasopimus on päivätty ja vuokra-aika on Vuokra-alue käsittää yhteensä n m 2 :n suuruisen alu een tilasta Storgård 3:7 Storgårdin kylässä sekä yhteisestä alueesta. Vuo tui nen vuok ra on si dottu elin kustannusindeksiin ja oli viime vuonna 332,16. Toinen sopimus on tehty ajalle , ja se käsittää n. 360 m 2 :n suuruisen alueen samasta yhteisestä alueesta. Sopimus tehtiin sen jälkeen, kun vuokralainen oli sijoittanut maanalaisen polttoainesäiliön vuok ra-alu een ul ko puo lelle kaupungin omistamalle virkistysalueelle. Säiliö on kuitenkin edelleen vuokra-alueen ulkopuolella. Viime vuo den vuok ra oli 94,68. Paraiskone Oy on anonut vuokrasopimusten jatkamista entisin ehdoin 20 vuodeksi eteenpäin. Yrittäjä on jäämässä eläkkeelle ja yhtiö on sen ta kia ollut myynnissä. Eh dol li nen kaup pa kir ja vuok ra oi keu den siir rosta on al le kirjoi tettu, jon ka ehto na on vuokra oi keu den jat ka mi nen. Os ta jien il moi tuk sen mukaan ny kyinen toi min ta jat kuu. Kaupungille on eduksi, että kaavan mukainen toiminta jatkuu. Näin ollen vuokrasopimuksia voitaneen jatkaa. Vuokraehtoja on kuiten kin tar kis tettava: - Elinkustannusindeksiin sidottu vuosivuokra on perustunut 15 markkaan/m 2 (v arvo), josta on huomioitu 7 % silloisen yleisesti käytetyn kor kokannan mukaan. Tämän hetken arvoa voidaan pitää huomattavasti kor keampana indeksikorjauksetkin huomioiden. Toisaalta on otettava huomi oon liketoiminnan kausiluonteisuus sekä se tosiasia, että osa vuokra-aluetta on "ylei ses sä käy tös sä". Ne liö met ri hin nan si jaan oli si myös mah-

28 5/ dollista käyt tää arvon perusteena rakennusoikeutta. - Vuokra-alue on määritetty vahvistetun asemakaavan LV-4-alueen mukaisesti. Asemakaavamuutoksessa vuodelta 1992 LV-7 varattu alue poikkeaa siitä jonkin verran ja kuvaa paremmin nykytilannetta. LV-7 alueen pinta-ala on n m 2, eli nykyistä vuokra-aluetta jonkin verran isompi. - Molemmissa sopimuksissa todetaan, että vuokralainen on tie tyin edel lytyk sin vel vollinen rakentamaan aidan ja suorittamaan istutuksia sekä vuokra-alu eella että polttoainesäiliön ympärille. Tätä ei ole kuitenkaan tehty. Liite B15: Kartta Ehdotus: (kaupungingeodeetti) Ympäristölautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto päättää jatkaa edellä mainittuja vuokrasopimuksia seuraavin ehdoin: - Vuokra-aika päättyy Vuokra-alue täsmennetään asemakaavan mukaiseksi LV-7 alueeksi - Indeksiin sidottu perusvuokra on yhteensä 1 100, joka perustuu 5 %:iin 13 eu ros ta/m 2. Tästä johtuen kaupungin kiinnitys vuokramaksun suorittamisen va kuudeksi nostetaan vastaavasti enintään euroon. - Sopimuksia jatketaan tai vaihtoehtoisesti uusi vuokrasopimus allekirjoi tetaan sen jäl keen, kun vuokralainen on ra kentanut aidan vuokra-alueen pohjois- ja koillis rajoil le se kä suo rittanut is tu tukset mainituille rajoille ja poltto ai ne säiliön ym pärille kau pungin ym pä ristötoimialan ohjeiden mukai sesti, kui tenkin vii meistään Päätös: Kaupungingeodeetti esitti kokouksessa seuraavan lisäyksen ehdotukseensa: "Vuokra-alueen poikki kulkevaa tietä tulee tulee myös jatkossa voida käyttää ylei se nä tienä". Kyseinen teksti sisältyy nykyiseen vuokrasopimukseen. Ympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä kaupungingeodeetin ehdotuksen mainitulla lisäyksellä täydennettynä. KHALL 56 Liite B10 Liite: Kartta

29 5/ Ehdotus: (Kaupunginjohtaja) Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää jatkaa edellä mainittuja vuokrasopimuksia seuraavin ehdoin: - Vuokra-aika päättyy Vuokra-alue täsmennetään asemakaavan mukaiseksi LV-7-alueeksi. - Indeksiin sidottu perusvuokra on yhteensä euroa, joka perustuu 5 %:iin 13 eurosta/m 2. Tästä johtuen kaupungin kiinnitys vuokramaksun suorittamisen vakuudeksi nostetaan vastaavasti enintään euroon. - Sopimuksia jatketaan tai vaihtoehtoisesti uusi vuokrasopimus allekirjoitetaan sen jälkeen, kun vuokralainen on rakentanut aidan vuokra-alueen pohjois- ja koillisrajoille sekä suorittanut istutukset mainituille rajoille ja polttoainesäiliön ympärille kaupungin ympäristötoimialan ohjeiden mukaisesti, kuitenkin viimeistään Vuokra-alueen poikki kulkevaa tietä tulee myös jatkossa voida käyttää yleisenä tienä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

30 5/ Kaupunginhallitus ERI LAUTAKUNTIEN, JAOSTOJEN YM. TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJOJEN TIEDOKSI MER- KITSEMINEN KHALL 57 Seuraavat pöytäkirjat on toimitettu kaupungin hallitukselle: Lapsi- ja nuorisoasioiden jaosto Seuraavat virkamiespäätökset on toimitettu kaupunginhallitukselle: Kaupunginjohtaja: - nro 9/ , jonka mukaan suomenkielisen koulutuksen toimiala on saanut luvan julistaa haettavaksi perusopetuksen kielten lehtorin viran. - nro 10/ , jonka mukaan museoamanuenssi Anne Bergströmin tehtäväkohtaista palkkaa on tarkistettu hankeajaksi nro 11/ , jonka mukaan paikallinen 0,5 %:n järjestelyerä KVTES:n piirissä oleville Tehyn jäsenille on jaettu 24 henkilölle. - nro 12/ , jonka mukaan maaseutusihteeri Dina Häyryn tehtäväkohtaista palkkaa on tarkistettu ajalta sijaisjärjestelyiden johdosta. - nro 13/ , jonka mukaan Anja Markkula on palkattu lähihoitajan sijaiseksi Koivukotoon ajaksi nro 14/ , jonka mukaan kotipalvelunohjaaja Arja Santapukin tehtäväkohtaiseen palkkaan on tehty sopimukseen kuulumaton tarkistus, jotta palkka vastaa vastaavien tehtävien yleistä palkkatasoa, lukien. - nro 15/ , jonka mukaan Erja Hellberg on nimitetty toimialapäällikkö Ewa Gerkmanin viransijaiseksi tämän virkavapaiden ajaksi osastohoitaja Ingegerd Karlssonin sijaan, joka ei enää ole kaupungin palveluksessa. - nro 16/ , jonka mukaan kodinhoitaja Inger Mattssonin tehtäväkohtaiseen palkkaan on tehty sopimukseen kuulumaton tarkistus, jotta palkka vastaa vastaavien tehtävien yleistä palkkatasoa, lukien. - nro 17/ , jonka mukaan lasten päivähoidon tiloja selvittämään on asetettu työryhmä. Työryhmään kuuluvat: Ulrika Lundberg (puh.joht.), Seppo Pihl, Helena Smirnoff, Pia Hotanen (siht.). Toimiaika on maaliskuu Talousjohtaja: - nro 8/ koskien Länsi-Turunmaan sydänyhdistys ry:n anomusta saada vuokratta käyttää Komentosiltaa yleisötilaisuuden järjestämiseksi sydänviikolla. (Hyväksytty.) - nro 9/ koskien Finska hushållningssällskapetin anomusta saada vuokrata Komentosilta vuosikokousta varten. (Hyväksytty.)

31 5/ Kaupunginlakimies: - nro 5/ , jonka mukaan kielenkääntäjä Tiina Gustafssonille on myönnetty palkatonta työvapaata Henkilöstöpäällikkö: - nro 31/ , jonka mukaan erityisopettaja Elisa Verkkoniemelle on myönnetty henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa (15 vuotta) alkaen. - nro 32/ , jonka mukaan lastenhoitaja Annika Ekbladille on myönnetty vuosisidonnainen henkilökohtainen lisä (5 vuotta) lukien. - nro 33/ , jonka mukaan tekniselle suunnittelijalle Matias Jensénille on myönnetty ammattialalisä (5 vuotta) alkaen, jolloin hänet on otettu kaupungin palvelukseen. - nro 34/ , jonka mukaan luokanopettaja Turkka Kuvajalle on myönnetty henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa (15 vuotta) alkaen. Pöytäkirjat ovat nähtävinä kaupungintalossa. Ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee saaneensa tiedon pöytäkirjoista sekä toteaa, että siirtopäätös ei ole tarpeen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.