Maakuntauudistuksen vaikutukset ja muutospaineet tulevaisuuden kuntaan

Transkriptio

1 Maakuntauudistuksen vaikutukset ja muutospaineet tulevaisuuden kuntaan Wiitaunionin USO valtuustoseminaari toimialajohtaja Jarmo Asikainen ja johtava konsultti Anni Antila, FCG Konsultointi

2 USO-työpaja Tulevaisuuden kunta ja Wiitaunioni 09:00 Tilaisuuden avaus Viitasaaren kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mervi Paananen 09:10 Maakuntauudistuksen vaikutukset ja muutospaineet tulevaisuuden kuntaan toimialajohtaja Jarmo Asikainen 09:40 Miten kunnat ovat lähteneet rakentamaan tulevaisuuden kuntaa kokemuksia USO-verkostosta johtava konsultti Anni Antila 10:10 Alustavia näkemyksiä muutosten vaikutuksista kuntaan ja Wiitaunioniin. Viitasaaren kaupunginjohtaja Janne Kinnunen ja Pihtiputaan kunnanjohtaja Ari Kinnunen. Keskustelu 10:40 Muutosvaikutusten arviointi Viitasaaren kaupunkiin ja Pihtiputaan kuntaan sekä Wiitaunioniin. Työskentelyä ryhmissä 11:40 Lounas 12:30 Muutosvaikutusten koonta ja jäsentäminen Ryhmien näkemykset 13:30 Tauko 13:50 Miten tästä eteenpäin ja seuraavat vaiheet Työapaja II ja III tavoitteet ja valmistautuminen Jarmo Asikainen ja Anni Antila Kuntien näkemyksiä ja keskustelu 14:50 Tilaisuuden päätös Pihtiputaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Sutinen 15:00 Tilaisuus päättyy

3 Uudistukseen kuuluu myös se, että kaikki maakunnallisten sote-palvelujen tuottajat on yhtiöitettävä. Yhtiöittämisen perusteluna pidetään kustannusten vertailtavuuden paranemista julkisen... miten demokratia käytännössä toteutuu maakunnan palvelulaitoksen hallinnossa (palvelujen) on oltava demokraattisen päätöksenteon ulottuvissa ei siis vain ammattijohtajien ja asiantuntijoiden selän takana. KSML

4 Uusi Kunta siirtymävaiheen johtaminen - 3/17 4/17 6/17 7/ /17 1-3/ /18 1/19 Uuden valtuustokauden ja maakunnan siirtymäkauden valmistelu Kuntavaalit (vaalitulos vahvistettu 12.4) Maakunnat julkisoikeudellisina yhteisönä perustetaan ja väliaikaishallinto aloittaa toimintansa Kuntastrategian asemointi toimintaymp äristöön ja maakuntamuutok-seen Uusi valtuusto aloittaa toimintansa Maakuntavaalit ja maakuntavaltuuston työn käynnistyminen Kunnan ja maakunnan yhteistyön rajapinnat neuvottelum enettelyn toimintatavat Kuntastrategian ohjelmointi ja toimeenpanon käynnistäminen Maakunnan toiminta käynnistys SIIRTYMÄVAIHEEN AIKAIKKUNA Nykyisen strategian ja valtuustotyön arviointi sekä maakuntasote muutoksen ennakoiva suunnittelu ja edunvalvonta sekä valmistelevat toimenpiteet uudelle valtuustokaudelle ja maakuntasoten siirtymävaiheelle Valtuuston ja muiden toimielinten roolin, vastuun, vallan ja toimintatapojen määrittely kunnan ja muutoksen johtamisessa Siirtymävaiheen johtaminen ja hallinta mm. edunvalvonnan, kuntakonsernin, talouden, omaisuuden, henkilöstön,, tukipalvejen ja sopimusten hallinnan näkökulmasta Strategia prosessina ja tekoina, osallistava strategiaprosessi - kuntalaiset, järjestöt, yritykset, 4. sektori jne. Kuntayhteistyön uudet toimintatavat Kunta-maakunta yhteistyösuhteet ja edunvalvonta Teemojen syventäminen: elinvoima, hyvinvointi, sivistys, osallisuus, yhteisöllisyys, kumppanuudet ja kehittäminen Strategian toimeenpanon varmistava reaaliaikainen arviointi Uusi johtaminen: konserni ja omistajaohjaus, edunvalvonta, verkostot ja neuvottelumenettelyt, projektit, osallisuus, hyvinvoinnin ja elinvoiman tehtävien toimintamallien hyödyntäminen TEEMAT

5 6. Muita teemoja (mm. kuntien peruspalvelujen valtionosuus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, eläkkeiden rahoitus, maakuntavaalit ja kansallinen muutostuki) 5. Maakuntien rahoitus (mm. maakunnan taloudelliset edellytykset ja siirtymäajat) 1. Strategiset teemat (mm. rahoitus, valtionohjaus ja vaikutukset kuntaan) Maakunta- ja soteuudistus lausunnoilla 4. Voimaanpanolaki (mm. kunnan kuuluminen maakuntaan, henkilöstösiirrot, omaisuusjärjestelyt ja kuntien veroprosenttien rajoitus määräajaksi) 2. Maakuntalaki ( mm. hallinto, tehtäväkokonaisuus, arviointimenettely, asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ja yhteistyö kuntien kanssa) 3. Sote-järjestämislaki (mm. palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, maakuntien yhteistyöalueet, järjestämisen ja tuottamisen erottaminen sekä yhtiöittämisvelvollisuus)

6 Muutokset mitkä vaikutukset? Kunnat eivät järjestä sotepalveluja 2019-, edistävät hyvinvointia ja terveyttä Maakuntavaltuusto (59-99), valtion rahoitus ja vahva ohjaus Maakunnan palvelulaitos ja julkinen valta sekä vahva TILTU, tuottamisvelvollisuus, yhtiöittämisvelvollisuus markkinoilla ja valinnanvapaudessa Tuottajina julkiset, yksityiset ja kolmas sektori. Kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä irtain omaisuus maakunnille vastikkeetta Kuntien toimitilat vuokrataan kolmeksi vuodeksi (+1?) Tukitehtävähenkilöstö siirtyy soteen, jos työpanos vähintään 50 % sotessa Valtakunnalliset palvelukeskukset: yhteishankinnat, toimitila- ja kiinteistöhallinto, tietoja viestintätekniset palvelut palvelukeskus, talous- ja henkilöstöhallinto. Kansalaisille palvelulupaus, sujuvat palvelu- ja hoitoketjut, digitalisaation avulla palveluita täysin uusilla tavoilla ja tehostetuilla prosesseilla, myös itsepalveluja? Oletus, että kilpailun kautta uudistetaan palvelujen tuotantoa ja parannetaan asiakaslähtöisyyttä, tuottavuutta ja laatua (monituottajamallin hallintokustannukset).

7 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus MAAKUNNAT (SoTe) Roolit Yhdyspinnat ja yhdyspintapalvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit

8 Keskeisiä havaintoja lakiesityksestä Valinnanvapaus- ja yhtiöittämisvelvollisuuslinjaukset muuttivat konseptia. Tarkoituksena oli vähentää organisaatiota ja rajapintoja, nyt lisää. Maakuntaan syntyy moniportainen organisaatio, järjestäjätahosta heikko. Ohjausjärjestelmässä riski ja tulee hallinnollisesti erittäin raskas. Muutosten vaikutukset kuntien talouteen voimakkaita, erityisesti verotulovaikutukset ja omaisuusjärjestelyt sekä tukipalvelujen jakaminen. Fissiokustannuksia ei ole otettu huomioon, erityisesti kuntien tukipalveluiden skaalaedut vähenevät palvelukeskusten myötä Kunta-maakunta rajapinta on tärkein yhteistyösuhde, joustavuudella voitaisiin alueelliset olosuhteet ottaa huomioon.

9 Julkisten sote-palvelujen rakenne

10 Maakuntakonserni sote-tehtävissä

11 Verotulojen siirto kunnilta

12 Tasapaino ja sen muutos siirtymäkauden jälkeen Tasapaino = Vuosikate - Poistot. Tasapainon muutos kuvaa vaikutusta lähinnä vuosikatteeseen, vaikutukset poistoihin ovat yleensä pienemmän Muutoksen lähtövuonna on tässä 2016 arvioitu tilanne, joka poikkeaa 2015 tilinpäätöksen tilanteesta Siirtymätasaukset lakkaavat vuonna 2023, jolloin jäljelle jäisi pysyvä järjestelmämuutoksen tasaus. Pihtiputaan menetykset muutoksessa olisivat laskennallisesti 0,4 M ja Viitasaaren 0,6 M vuodesta 2023 alkaen

13 Tasapaino ja sen muutos asukasta kohti

14

15

16

17 Johtamisen ja organisaation kysymyksiä muutoksessa Kunnan rooli yhteisössä ja yhteiskunnassa tulevaisuudessa? Mikä on toimiva johtajuus ja organisaatio sekä mitä yhteisöllisyys ja verkostot? Kuntien eriytyminen ja erikoistuminen. Miten varmistetaan elinvoima: asukkaat ja yritykset sekä kumppanuudet? Talousresurssit ja tuottavuuden parantaminen. Miten varaudutaan tulojen alentumiseen ja mitkä tuottavuuden parantamisen mahdollisuudet? Elinvoima-Hyvinvointi ajattelu ja vuorovaikutus. Miten organisoida johtaminen ja kehittäminen? Konsernijohtamisen ja tytäryhteisöjen merkitys. Mikä varmistetaan omistajaohjauksen osaaminen ja resurssit sekä riskien ehkäisy? Elämänkaarinäkökulmasta jakautuvaan hyvinvointivastuisiin. Mikä on asiakaslähtöinen horisontaalinen integraatio? Kuntien tilaaja-tuottaja-/sopimusohjausmallit puretaan? Miten selkiytetään vastuu järjestämisen ja tuottamisen välillä? Strategia ja tietoperusta sekä raportointi toimintatapana uudessa johtamisessa. Mikä on johtamiskulttuuri ja mitkä ohjausvälineet?

18 Strategian ja valtuustotyöskentelyn arviointi

19 Uuden valtuustokauden strategiaprosessi 4. Strategian täsmentäminen 10-11/ Strategian ohjelmointi ja toteutuksen organisointi 11-12/ Strategian hyväksyminen 12/ Nykyisen strategian arviointi 10-12/ Toimintaympäristön analysointi ja ennakointi 1-7/ Strategisten linjausten ja tavoitteiden määrittely 8-10/2017