HYVINKÄÄN KAUPUNKI UUDENMAANKATU OSA VANHA KIRKKO- KESKUSAUKIO

Transkriptio

1 Vastaanottaja Hyvinkään kaupunki Asiakirjatyyppi Työselostus Päivämäärä Viite HYVINKÄÄN KAUPUNKI UUDENMAANKATU OSA VANHA KIRKKO- KESKUSAUKIO

2 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Mika Saharinen Kari Mönkäre Kari Mönkäre Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P

3 SISÄLLYS YLEISTÄ 1 Tilaaja 1 Suunnittelija 1 Rakennuskohde ja työselostuksen laajuus 1 Yleiset asiakirjat 1 Hankekohtaiset asiakirjat 2 YHTEISET TYÖT 2 Rakennuskohteen mittaustyöt ja maaperätutkimukset 2 Mittaukset 2 Maaperätutkimukset 2 Työnaikaiset mittaukset ja tarkemittaukset 2 Maaperäkuvaus 3 Pohjavesi 3 Rakennustyön yleinen laatutaso 3 Tekniset vaatimukset 3 Rakennuskohteen selvitykset 4 A. TEKNISET VAATIMUKSET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat hyötypuut Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat rakenteet Siirrettävät rakenteet Suojattavat rakenteet Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Poistettavat rakennekerrokset ja penkereet MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maaleikkaukset, erittelemätön 6 Laatuvaatimukset 6 Laadun toteaminen 6 Kaivannon kuivanapito Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Kaapelikaivannot Kaivannon tukirakenteet PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Maapenkereet Kaivantojen täytöt Asennusalustat 8 Tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset Alkutäytöt 8 Työohjeita 8 Tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset Lopputäytöt 8 Tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset. 9 Viimeistelytyöt PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET 9

4 21300 Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sidotut kantavat kerrokset Kantavan kerroksen asfalttibetoni (ABK) Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Betonikivipäällysteet Betonikivi- ja laattapäällysteet Noppakiveykset Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Luonnonkivireunakivet KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat ja katteet Kantavat kasvualustat Istutukset Katupuut VESIHUOLTO Jätevesiviemärit Jätevesiviemäriputket 12 Taloviemärihaarat Tarkastuskaivot Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Hulevesiviemärit Hulevesiviemäriputket 12 Taloviemärihaarat Tarkastus- ja hulevesikaivot Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Vesijohdot 13 Materiaalivaatimukset Vesijohtoputkistot 13 Talovesijohdot Vesijohtolinjan laitteet 13 Vesijohdon tiiveys, huuhtelu ja painekoe Liitoksen tekeminen olemassa olevaan vesijohtoon TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikennemerkit Portaalit Tiemerkinnät SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Valaistusrakenteet RAKENNELMAT JA KALUSTEET Kalusteet ja varusteet 15 B. TYÖNAIKAINEN LIIKENNEJÄRJESTELY 15

5 YLEISTÄ Tilaaja Hyvinkään kaupunki Kunnallistekniikka Suunnitteluyksikkö PL HYVINKÄÄ Yhteyshenkilö: Kari Pulkkinen puh tai Suunnittelija Ramboll Niemenkatu Lahti Yhteyshenkilöt: Mika Saharinen, katu ja vesihuolto Eveliina Majuri, liikenteenohjaus puh Rakennuskohde ja työselostuksen laajuus Tämä työselostus koskee Hyvinkään kaupungin, Viertolan kaupungin osassa sijaitsevan Uudenmaankatua välillä Vanha kirkko Keskusaukio. Rakennuskohde on esitetty suunnitelmakartoilla. Rakennustyöt tehdään katualueella, jolla tarvittaessa voidaan kieltää ajoneuvoliikenteen läpiajo. Yhteydet kiinteistöille ja liikkeisiin tulee olla käytössä koko rakentamisajan. Yleiset asiakirjat Työssä noudatetaan näitä työkohtaisia laatuvaatimuksia ja työselostusta sekä seuraavia yleisiä työselityksiä ja -selostuksia sekä normeja ja ohjeita. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet (InfraRYL 2010) Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 2, Järjestelmät ja täydentävät osat (InfraRYL 2006) Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö Määrämittausohje Katujen ja piha-alueiden päällystystöiden työselitys 1995 Rakennustieto, Rakennustietosäätiö Rakennustieto, Rakennustietosäätiö Rakennustieto, Rakennustietosäätiö PANK ry/ Suomen Kuntaliitto Asfalttinormit 2011 PANK ry Viherrakentamisen työselostus VRT 14 Viherympäristöliitto ry, julkaisu 46 Viheralueiden hoitoluokitus 2007 Viherympäristöliitto ry, julkaisu 36 Viheralueiden hoito VRT 14 Viherympäristöliitto ry Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset Viherympäristöliitto ry, julkaisu 22 Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena 1997 SKTY 14 Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueilla SKTY 19/1999 Betoniputkinormit 2001 SKTY 1 Muoviputkistandardit SFS 1

6 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket RIL Pohjarakennusohjeet RIL Kaivanto-ohje RIL Rakennuskaivanto-ohjeet RIL Yleisohje liikennemerkkien käytöstä TIEH Liikennemerkkien rakenne ja pystytys LO 20/2013 Tiemerkintöjen suunnittelu LO 25/2015 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset LO 38/2015 Liikenne tietyömaalla - ohjejulkaisut Ohjeet täydentävät tässä työselostuksessa, yleisissä työselostuksissa (Infra RYL, VSY 2013, RIL jne.) ja YSE 1998 esitettyjä ohjeita ja sopimusehtoja. Hankekohtaiset asiakirjat Rakennustyö tehdään suunnittelijan laatimien suunnitelmapiirustusten, -asiakirjojen, työkohtaisten työselostusten, infrarakentamisen yleisten laatuvaatimusten InfraRYL ohjeita ja työtapoja noudattaen. Tässä työselostuksessa on esitetty hankekohtaisia lisäyksiä ja täsmennyksiä em. yleisiin työselostuksiin. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin edellä, Yleiset asiakirjat kohdassa, esitettyjä muita julkaisuja sekä tilaajan ja tarkastavan viranomaisen rakennusaikana antamia ohjeita ja määräyksiä. Mikäli rakentamisessa tarvittavaa tietoa puuttuu suunnitelmista tai suunnitelmissa havaitaan virheellisyyksiä, tulee urakoitsijan ottaa välittömästi yhteyttä tilaajaan. Suunnittelun lähtötietoina on ollut Hyvinkään kaupungin kanta-, kaava- ja johtokartat sekä Hyvinkään kaupungin tekemät maastomittaukset, joita on täydennetty suunnittelun aikana. Työselostuksen litterointi on tehty InfraRYL 2010 mukaan. Tässä työselostuksessa on kerrottu ne asiat, jotka poikkeavat InfraRYL 2010 yleisistä laatuvaatimuksista tai eivät ilmene sieltä. YHTEISET TYÖT Rakennuskohteen mittaustyöt ja maaperätutkimukset Mittaukset Suunnitelma-alueesta on tehty kartoitusmittaus Hyvinkään kaupungin toimesta vuonna Aluetta on tämän lisäksi täydennysmitattu keväällä Mittaukset on suoritettu koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmänä on N2000. Rakentaminen toteutetaan näissä järjestelmissä. Maaperätutkimukset Kohteessa ei ole tehty maaperätutkimuksia, joten suunnitteluratkaisut perustuvat maaperäkartasta saatuun tietoon sekä viereisen saneerauskohteen maaperähavaintoihin. Työnaikaiset mittaukset ja tarkemittaukset Kohteen toteuttaja vastaa kaikista työnaikaisista mittauksista ja mittojen asettamisista. Mitat on asetettava siten, että työ voidaan tehdä suunnitelmien mukaisesti. Mikäli korkeudet tai sijainnit poikkeavat suunnitelmista, on otettava yhteys välittömästi tilaajaan. Työnaikaiset mittaukset tehdään mittaussuunnitelman ja suunnitelmatiedostojen sekä kaivokorttien mittaustietojen perusteella. Tieto nykyisten hule- ja jätevesiviemäreiden korkeusasemasta perustuu osin maastomittauksiin ja johtokarttoihin. Nykyisistä kaivoista on mitattava käyttöön jäävien putkien liitoskorkeudet en- 2

7 nen uusien liitosten rakentamista. Mikäli korkeudet tai sijainnit poikkeavat suunnitelmista, on otettava yhteys tilaajaan. Hulevesikaivojen sijoitus perustuu pääosin viereiseen reunakivilinjaan ja tämän vuoksi reunakivilinja on aina merkittävä maastoon ennen kaivon sijainnin määritystä. Ritiläkantisten hulevesikaivojen pohjan keskipiste on 0,40 metrin etäisyydellä reunakiven etureunasta. Asema- ja leikkauspiirustussarjaan merkitään toteutettujen rakenteiden ja sijainnin poikkeamat suunnitelmaan verrattuna. Urakoitsija tekee paljastuneiden ja uusien maanalaisten rakenteiden (vesi- ja viemärijohtojen sekä ym. johtojen) tarkemittaukset ja tarkepiirustukset Korkeusjärjestelmässä N2000 ja tasokoordinaatistossa ETRS-GK25 sisältäen ominaisuustiedon lisäksi sijainnin ja korkeustason (X, Y, Z). Jäte- ja sadevesiviemärit TV kuvataan, pöytäkirjat ja DVD/USB -muistitikku- tiedostot luovutetaan tilaajalle. Valmiille vesijohdolle tehdään painekoe ennen vesijohdon desinfiointia, huuhtelua ja vesi- näytteenottamista. Pöytäkirjat toimitetaan Hyvinkään Vedelle. Maaperäkuvaus Lähtötietojen perusteella arvioidaan maaperän olevan silttistä hiekkaa ja hiekkamoreenia. Maaperäkartan mukaan Uudenmaankadun länsipuolella Salonkadun ja Jokelankadun välillä on kalliota. Tällä välillä putkijohtokaivantojen rakentamisessa on varauduttava louhintaan. Mikäli maaperä eroaa arvioidusta, tulee suunnittelijaan ottaa yhteys. Mikäli työn aikana löytyy pilaantuneita tai saastuneita maita, on urakoitsijan välittömästi tiedotettava asiasta rakennuttajalle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai Uudenmaan ELY:lle. Pohjavesi Pohjavesiputkea ei ole asennettu. Suunnittelualueen viereisessä saneerauskohteessa ei ollut pohjavettä havaittavissa. Rakennustyön yleinen laatutaso Työssä tulee käyttää ensiluokkaisia ja uusia rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää johtoa ja työntekijöitä siten, että työn tulos on asiakirjoissa esitetyn vaatimustason mukainen. Erikseen mainitsemattomat työtavat, rakenteet ym. on valittava siten, että työn tulos täyttää hyvän laatutason vaatimukset. Erityistä huolellisuutta tulee kiinnittää suunnitelman maastoon merkitsemisessä sekä korkeustasoissa niin, että suunnitelmien mukaiset kaltevuudet ja korkeustasot toteutuvat. Kaikki laadun varmistamiseksi tehtyjen mittausten ja kokeiden tulokset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään laatukansioon. Tekniset vaatimukset Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisussa InfraRYL2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Tässä rakennustyötapaselostuksessa on esitetty hankekohtaisia lisäyksiä ja täsmennyksiä em. yleisiin työselostuksiin. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin edellä esitettyjä muita julkaisuja sekä tilaajan ja tarkastavan viranomaisen rakennusaikana antamia ohjeita ja määräyksiä. Mikäli rakentamisessa tarvittavaa tietoa puuttuu suunnitelmista tai suunnitelmissa havaitaan virheellisyyksiä, tulee urakoitsijan ottaa välittömästi yhteyttä tilaajaan. Kaikki hankkeessa käytettävät rakennustuotteet ja materiaalit tulee olla joko Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) nro: 305/2011 (rakennustuoteasetus) mukaisesti CE- merkittyjä tai siltä osin kuin tuotteiden ei tarvitse olla CE- merkittyjä, tuotteet tulee olla tuotehyväk- 3

8 syntälain (Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 2012/954) ja vastaavan asetuksen mukaisesti varmennettuja. Rakennuskohteen selvitykset Ennen rakennustyön aloittamista on selvitettävä alueella olevien kaapeleiden, putkien, johtojen ja muiden rakenteiden sijainti sekä pyydettävä näyttö kunkin rakenteen omistajalta. Johtojen suojaus tai siirto on sovittava laitteiden omistajien kanssa ennen töiden aloittamista. Katselmukset Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksissa käsiteltävistä ja esille tulleista asioista laaditaan pöytäkirja. Lisäksi urakoitsija pitää kiinteistöjen vesihuollon tonttiliittymiin liittyvät katselmukset. Urakoitsijan on ilmoitettava vesihuoltokatselmuksen ajankohdasta rakennustyömaan valvojalle ja kiinteistön omistajille hyvissä ajoin. A. TEKNISET VAATIMUKSET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat hyötypuut Tilaaja poistaa kaadettavat puut urakka alueelta. Kaadettavien puiden kannot poistetaan juurineen. Suunnittelutyön aikana alustavasti poistettavaksi merkityt puut on esitetty suunnitelmissa Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet Paalulla 562 ja 695 olevat lehmukset on suojattava. Rakennuskohteen rajalla sekä ulkopuolella oleva puusto ja kasvillisuus on säilytettävä. Edellä mainitulla alueella oleva puusto on suojattava rakennustyön aikana siten, että maanpäälliset tai maanalaiset osat eivät vahingoitu. Kasvillisuus suojataan rakentamalla aita suojattavan kasvillisuuden tai puun ympärille. Mikäli puiden juuristoalueella joudutaan liikkumaan työkoneilla tai sinne rakennetaan tilapäisiä rakennelmia, tulee puiden juuristoalue sekä runko suojata. Suojaukset rakennetaan niin eristäviksi, että aluetta ei voida käyttää tilapäisenäkään läjitys- ja varastoalueena. Suojaukset poistetaan vasta viherrakennustöiden päätyttyä. Puiden suojauksen tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Alkukatselmuksessa todetaan siirrettävät ja purettavat rakenteet. Katualueella olevien rakenteiden purkutyöt ja uudelleenasentaminen sisältyy työsuoritukseen. Putkien ja kaapeleiden läheisyydessä työskennellessä on noudatettava varovaisuutta ja tarvittaessa ilmoitettava tilaajalle ajoissa johtojen sijainnin aiheuttamasta muutossuunnittelutarpeesta. Johtojen sijainnit on ennen töiden aloittamista selvitettävä asianomaisilta omistajilta ja tehtävä tarvittavat suojaustoimenpiteet. Ennen kaivutöitä on pyydettävä asianomaisten laitosten kaapelien tai johtojen sijainnin näyttö. Nykyisten kaapeleiden ja johtojen työnaikainen siirto ja suojaus tehdään niiden omistajien antaminen ohjeiden mukaisesti. 4

9 Johtojen ja laitteiden siirroista ja suojauksista on järjestettävä työn alussa ja tarvittaessa työn edistymisen mukaan erilliset kokoukset niiden omistajien kanssa ja tarkistettava suunnitelman paikkansa pitävyys rakennushetken tilanteeseen. Työalueella on Carunan pien- ja suurjännitekaapelointia, jotka ovat maakaapeloitu. Caruna ei ole uusimassa tai lisäämässä kaapeleita alueelle. Työalueella on myös Soneran maakaapeleita ja Sonera ei ole uusimassa tai lisäämässä kaapeleita alueelle. Mahdollisten louhintatöiden vuoksi Kasöörinkadulla, ennen urakan aloittamista urakoitsijan tulee suorittaa tärinäkatselmus ympäristön rakenteissa ja rakennuksissa sekä suorittaa kuvaukset. Asiasta sovitaan urakan aloituskokouksessa. Tärinää aiheuttavien työvaiheiden aikana ympäristössä tulee suorittaa tärinämittauksia. Tärinämittauksista sovitaan tilaajan ja urakoitsijan kesken Poistettavat rakenteet Suunnitelmissa on esitetty käytöstä poistettavat kaivot ja viemärit sekä vesijohdot. Kaivannon ulkopuolella olevat, käytöstä poistettavat viemärikaivot ja vesijohdon varusteet puretaan ja putket vaahtobetonoidaan. Nykyinen kaukolämpölinja DN200 ja 150-Emv25 sekä saattokaapeli tullaan purkamaan Hyvinkään Lämpövoiman toimesta. Uusi kaukolämpölinja rakennetaan Hyvinkään Lämpövoiman toimesta uuteen sijaintiin. Nykyiset valaisinpylväät, liikennemerkit, viitat ja portaalit jalustoineen sekä kaapeleineen poistetaan suunnittelualueelta. Urakoitsija toimittaa purettavat materiaalit ja laitteet asianomaisiin keräyspaikkoihin tai tilaajan kanssa erikseen osoittamaan paikkaan. Linja-autokaistan nykyinen pysäkkikatos poistetaan perustuksineen ja kuljetetaan tilaajan osoittamaan paikkaa. Nykyiset reunakivet poistetaan suunnittelualueelta ja kuljetetaan tilaajan osoittamaan paikkaa. Liityttäessä nykyiseen reunakivilinjaan uusitaan vanhaa reunakiveä tarvittavalta osalta. S-Marketin ja Hyvinlinnan välissä olevat betoniset portaat sekä tukimuuri puretaan Siirrettävät rakenteet Nykyiset kadulla olevat säilytettävät varusteet ja kalusteet siirretään tilaajan osoittamaan paikkaan. S-Marketin edessä olevat lipputangot perustuksineen siirretään tilaajan osoittamaan paikkaan. Paalulla 535 oleva pysäkkikatos siirretään perustuksineen suunnitelmassa esitettyyn uuteen sijaintiin. Tarvittavat sähkö- ja tietoliikennekaapelin sekä rakenteiden siirrot ja purut tehdään omistajatahon ohjeiden ja suunnitelmien mukaisesti Suojattavat rakenteet Kiinteistöjen sokkelit sekä portaat on suojattava käyttämällä esim. vanerilevyjä. Nykyinen vesihuolto, jota ei ole esitetty suunnitelmissa poistettavaksi käytöstä, säilytetään toiminnassa ja suojataan tarvittaessa työn aikana. Rakennetut vesihuollon johdot on esitetty suunnitelmissa sillä tarkkuudella kuin ne ovat Hyvinkään kaupungilta saaduissa mittausaineistoissa/vesi- ja viemärikartoissa Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Alueelta tulee poistaa humuspitoiset pintamaat, kannot, turve ja mättäät ennen rakennekerrosten/pengertäyttöjen rakentamista. Rakenteisiin kelpaamattomat maa-ainekset poistetaan ja kuljetetaan maankaatopaikalle. Rakennusalueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneita maita tai rakenteita. 5

10 11420 Poistettavat rakennekerrokset ja penkereet Suunnittelualueelta poistetaan nykyiset pintarakenteet sekä rakennekerrokset koko suunnittelualueelta. Kun rakennettavan päällysteen ja vanhan päällysteen välinen korkeusero on alle 0,2 m, poistetaan vanha päällyste. Korkeuseron ollessa alle 0,5 m rikotaan vanha päällyste ennen kerrosrakenteiden levittämistä. Liityttäessä nykyiseen päällysteeseen jyrsitään nykyistä päällystettä kahden metrin matkalta. Pilaantumattomat, rakenteisiin kelpaavat purettavat massat voidaan käyttää pengerrakenteisiin MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maaleikkaukset, erittelemätön Maaleikkaustyöt tehdään siten, että varmuus sortumista vastaan säilyy kaikissa olosuhteissa. Kaivumassat, joita ei käytetä kaivannon täyttöön, kuljetetaan välittömästi ylijäämämassoille varatulle alueelle. Maanleikkaustyöt tehdään piirustuksissa esitettyjä korkeustasoja ja kaltevuuksia noudattaen ja huomioiden rakennekerroksen vaatima tila ja työvarat. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota pohjan tasaukseen ja kaltevuuteen, ettei pohjamaahan jää vettä kerääviä painanteita. Tässä kohteessa urakoitsija laatii kaivantosuunnitelman myös alle 2 metriä syvistä kaivannoista. Ylimääräiset kaivumassat sijoitetaan erillisille rakennuttajan osoittamalle tai hyväksymälle läjitysalueelle. Maaleikkaustyöt suoritetaan piirustuksissa esitettyjä korkeustasoja ja kaltevuuksia noudattaen sekä huomioiden rakennekerrosten vaatima tila ja työvarat. Maaleikkaustyö on suoritettava siten, ettei maapohja tarpeettomasti häiriinny eikä kai- vannon viereinen kasvillisuus tai puusto tarpeettomasti vahingoitu. Mikäli työn aikana löytyy pilaantuneita tai saastuneita maita, on urakoitsijan välittömästi tiedotettava asiasta rakennuttajalle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai Uudenmaan ELY:lle. Laatuvaatimukset Maakaivannossa ei saa olla poikkeamia suunnitelman mukaisesta sijainnista. Kaivannossa tulee olla riittävät levennykset kaivojen ja putkien kohdalla. Rakennekerroksiin käytettävän materiaalin kelpoisuus on todettava rakeisuustutkimuksella. Materiaalin vaikutus rakennekerrospaksuuteen on tarvittaessa selvitettävä kantavuusmitoituksella. Johtokaivantojen asennusalustaan ja alkutäyttöön käytettävän materiaalin kelpoisuus on todettava rakeisuustutkimuksella. Lopputäyttöön käytettävän materiaalin kelpoisuus todetaan työmaalla tehtävillä mittauksilla. Laadunvalvonnassa noudatetaan tämän työselityksen lisäksi InfraRYL:ssä annettuja ohjeita. Yleisenä periaatteena on, että ennen ylemmän rakenneosan tekoa rakennuttajan tulee hyväksyä alempi rakenneosa. Urakoitsijan on varattava rakennuttajalle mahdollisuus tulla paikalle ennen rakenteiden ja putkien peittämistä (esim. valokuvausta varten). Laadun toteaminen Kaivannon sijainti ja leikkaustaso todetaan työn aikana tehtävien tarkemittauksin ennen asennusalustan tekoa. Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiviyteen. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Kaivantoon tuleva vesi poistetaan pumppaamalla. 6

11 16200 Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Johtokaivannon maatöissä noudatetaan InfraRYL 2006 määräyksiä sekä RIL Kaivantoohjetta. Kaivannon pohja tasataan ja kivet poistetaan ennen asennusalustan ja alkutäytön rakentamista. Kaivannon pohjalla mahdollisesti olevat vesi, lumi ja jää poistetaan ennen kerrosten rakentamista. Kaivannon minimimitat on esitetty InfraRYL kuvassa 16210:K1-K4. Putkijohtokaivannot tehdään tuentaelementein tuettuna. Yli 3,5 m syvissä kaivannoissa leikataan rakennekerroksien vaatima kaivu ennen putkijohtokaivantojen tekemistä. Kaivumaita ei saa läjittää kaivantojen reunoille ja koneella työskennellään kaivannon päästä. Kaivumaiden sijoitus tulee tehdä RIL Kaivanto-ohje taulukon 7.6 mukaan. Ylijäämämaat kuljetetaan tilaajan osoittamaan paikkaan Kaapelikaivannot Tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaiset Kaivannon tukirakenteet Putkijohto kaivannot tulee tehdä tuentaelementtejä käyttäen. Kaivannon tuennalla varmistetaan putkien turvallinen asentaminen ja estetään kaivannon seinämien sortuminen ja maa-ainesten putoaminen. Kaivannon seinämät tuetaan lisäksi, mikäli pohjan tai luiskan vakavuus on liian pieni tai luiskia ei voida tehdä riittävän loivina. Elementtitukia käytettäessä voidaan kaivu tehdä luiskattuna 2:1 tai jyrkempänä lähelle lopullista kaivusyvyyttä, jonka jälkeen elementtituki asennetaan kaivantoon. Luiskatun kaivannon ja elementtien välinen tila täytetään huolellisesti tiivistäen välittömästi lopputäyttöön soveltuvalla maalla KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA TUNNELIT Kalliokanaalit, -syvennykset ja kuopat Kasöörinkadulla on varauduttava kanaalilouhintaan. Kallio louhitaan vähintään 300 mm asennettavan putken alareunaa syvemmälle. Ritiläkantisten hulevesikaivojen kohdalla louhitaan 600 mm alimman putken alareunaa syvemmälle. Työtarkkuus Työssä sallittu pohjan louhinta työtarkkuusvaatimus on mm. Kanaalin pohjalla ei miinustoleranssia sallita. Urakoitsijalle ei suoriteta lisäkorvausta ryöstöjen aiheuttamista lisämassoista. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset seuraavin tarkennuksin. Louhitun kallion rikkoutumisvyöhyke määritetään räjäytyssuunnitelmassa ja on laatuluokan 2 mukaisesti 400 mm. Kalliokanaalin seinä- ja pohjapintojen tarkkuusvaatimus on laatuluokan 1 mukainen mm. 7

12 18000 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Maapenkereet Pengermateriaalina käytetään vanhaa poistettavaa kadun rakennekerrosmateriaalia ja/tai kaivumaita. Käytettävä pengermateriaali on kuitenkin tarkistettava ennen käyttöä, ettei vanhaan rakennekerrosmateriaaliin ole sekoittunut muuta maa-ainesta ja se täyttää sille määrätyt vaatimukset. Käytettävän lopputäyttömateriaalin kivien ja lohkareiden suurin sallittu läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaiset Kaivantojen täytöt Asennusalustat Asennusalusta materiaalina käytetään soramursketta 0/16. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää routimatonta luonnonkiviainesta. Tällöin suurin sallittu raekoko on 10 % putken nimellishalkaisijasta, kuitenkin mm. Putkilinjat perustetaan maanvaraisesti 150 mm:n asennusalustalle. Mikäli kaivutöiden yhteydessä havaitaan tarvetta tukevampaan perustustapaan, käytetään 30 cm sora-arinaa InfraRYL 2010 kohdan mukaisesti. Tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset Alkutäytöt Alkutäyttö materiaalina käytetään soramursketta 0/16. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää routimatonta luonnonkiviainesta. Tällöin suurin sallittu raekoko on 10 % putken nimellishalkaisijasta, kuitenkin mm. Alkutäyttö ulotetaan kaikille putkille 300 mm putken laen yläpuolelle. Alkutäyttö tiivistetään huolellisesti putken joka puolelta. Koneellistä tiivistystä ei saa tehdä suoraan putken päältä. Työohjeita Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Alkutäyttömateriaali lasketaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muulla sellaisella menetelmällä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullo- taan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan lopputäyttömateriaalin suurimman lohkarekoon verran, kuitenkin vähintään 300 mm, ylimmän putken yläpuolelle. Muoviputken päälle tulevat täyttömassat saadaan tiivistää koneellisesti vasta sen jälkeen, kun putken laen päällä on vähintään 0,3 m:n paksuinen täyttökerros. Tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset Lopputäytöt Lopputäyttö tehdään käytöstä poistettavalla vanhalla kadun rakennekerrosmateriaalilla. Materiaalin on oltava routimatonta. Urakoitsijan on kuitenkin varmistetta materiaalin sopivuus lopputäyttöön määrittämällä materiaalista routivuus. Lisäksi ennen lopputäytön tekemistä on varmistuttava, ettei vanhaan rakennekerrosmateriaaliin ole sekoittunut muuta maa-ainesta. 8

13 Käytettävän lopputäyttömateriaalin kivien ja lohkareiden suurin sallittu läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400 mm. Lopputäyttö ei saa sisältää 1 metriä lähempänä putken lakea yli 200 mm kiviä. Tuetun kaivannon lopputäyttö tehdään tukirakenteiden poistamisen edetessä siten, ettei kaivanto pääse sortumaan, tiivistetty kaivantotäyte löyhtymään tai putket siirtymään. Liikennöitävällä alueella lopputäyttö ulotetaan rakennekerrosten alapintaan. Liikennöitävän alueen ulkopuolella lopputäyttö ulotetaan ympäröivään maanpintaan. Tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset. Viimeistelytyöt Työalue siistitään ja kunnostetaan entistä vastaavaan kuntoon. Maanpinta tasataan sekä muotoillaan, kun putkilinjan painumat ovat saavuttaneet lopullisen tasonsa. Kaikki rakennusjätteet ja tilapäisiksi tarkoitetut rakenteet poistetaan. Tilapäisesti siirretyt kasvit, laitteet yms. siirretään takaisin entisille paikoilleen PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Rakennekerrokset ja niiden paksuudet sekä materiaalit on esitetty suunnitelmissa. Kulutuskerros, sidekerros sekä kantava kerros tehdään määritettyjen kerrospaksuuksien mukaisesti. Niissä kohdin, missä uudet rakennekerrokset liittyvät oleviin rakenteisiin, tutkitaan nykyisten rakennekerrosten paksuus. Uusien ja vanhojen rakennekerrosten mahdollinen paksuusero tasoitetaan siirtymäkiilakaltevuuden matkalla Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Kadun alimmainen kantava kerros tehdään soramurskeesta 0/63 ja ylimmäinen tehdään soramurskeesta 0/32. Jalankulku- ja pyöräilyväylien sekä pysäköintialueen kantava kerros tehdään kokonaisuudessaan soramurskeesta 0/32. Sitomattoman kantavan kerroksen tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset Sidotut kantavat kerrokset Kantavan kerroksen asfalttibetoni (ABK) Sidottu kantava kerros tehdään asfalttibetonista ABK32/150. Sidotun kantavan kerroksen tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Ajoradan kulutuskerros tehdään asfalttibetonista SMA16/120. Pyöräilyväylien kulutuskerros tehdään asfalttibetonista AB 11/100. Asfalttipäällysteiden rakentamisen yhteydessä korotetaan kaikkien katualueella sijaitsevien kaivojen sekä muiden vesihuoltolaitteiden ja mahdollisten kaapelikaivojen kansistot uuden tasauksen mukaisiksi. Kaivon kansien vaadittu korkeussijainti on alla olevan taulukon mukainen mitattuna 3 metrin oikolaudalla. 0-taso vastaa oikolaudan alareunaa. Taulukko: Kaivon kansien sijainti asfaltilla 9

14 Kansistotyyppi Kelluva umpikansisto, paloposti, sulkuventtiili Kelluva hulevesikaivon kansisto Portaittain säädettävä umpikansisto, paloposti, sulkuventtiili Portaittain säädettävä hulevesikaivon kansi Sallittu poikkeama oikolaudan tasosta alaspäin mm Ajoradalla ja jalkakäytävällä Ajoradalla välittömästi reunatuen vieressä ja pysäköintialueilla Reunakiven vieressä olevan hulevesikaivon kannen ja reunakiven välinen asfaltti muotoillaan kaivoon ohjaavaksi Betonikivipäällysteet Betonikivi- ja laattapäällysteet Suunnitelmissa esitetyille alueille asennetaan betonikiveys. Betonikivet ladotaan detaljipiirustusten mukaisesti. Rakennusten sisäänkäyntien kohdalla tasaus sovitetaan tarvittaessa sisäänkäynnin olevaan tasaukseen. Betonikivenä käytetään kokoa 278/138/80, väri Rosa ja kokoa 110/115/80, väri Rosa, jota käytetään kansistojen ja valaisinjalustojen ympärillä. Betonikivet asennetaan tiivistetyn 30 mm paksun asennushiekan 0/8 varaan käyttäen kalanruotoladontaa siten. Betonikiveys saumataan kuivalla saumaushiekalla 0/4. Betonikiveyksen tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset Noppakiveykset Noppakiveys asennetaan pyörätien ja pysäköintialueen väliin sekä plv:lle saarekkeeseen. Istutettavien puiden välissä kiveys asennetaan kupuraan muotoon kuitenkin siten, että juuristoritilän vieressä oleva noppakivirivi on tasassa juuristoritilän kanssa. Noppakivenä käytetään lohkottua 140/140/140 graniittikiveä, väri harmaa. Noppakivet asennetaan 100 mm paksun maakostean betonin K10 varaan. Noppakiven korkeudesta alin 100 mm saumataan maakostealla betonilla K10. Loppuosa kivestä saumataan saumauslaastilla esim. Grebur 294 UV tai vastaava. Noppakiveyksen tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Siirtymäkiila (pitkittäinen ja/tai poikittainen) rakennetaan uuden katurakenteen liittyessä nykyiseen katurakenteeseen ja alusrakenteen muutoskohtiin sekä muihin InfraRYL2006:ssa mainittuihin kohtiin InfraRYL2006 ohjeiden mukaisesti. Siirtymäkiilasyvyytenä käytetään 1,5 m ja - kaltevuutena 1:10. Mikäli putkijohtokaivannot vaativat louhintaa, tulee huomioida siirtymäkiilan rakentaminen alusrakenteen vaihtumiskohtaan Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Luonnonkivireunakivet Reunakiveä käytetään graniittista V170 ja LR170 kiveä, väri punainen. LR170 reunakiven sijaan voidaan käyttää V170 reunakiviä, joka kallistetaan. Asennettava reunakivet on oltava taustakäsiteltyjä. 10

15 Kadulla ja pysäkillä reunakiven korkeutena käytetään 120 mm. Suojatien ja liittymien kohdalla korkeutena käytetään 40 mm. Reunakivien tyypit ja korkeudet on esitetty tarkemmin mittaussuunnitelmassa. Reunakivet asennetaan maakosteaan betoniin K10 siten, että se tukeutuu koko pituudeltaan ja leveydeltään sullottuun maakosteaan betoniin. Luonnonkivireunakivien tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat ja katteet Kantavat kasvualustat Kantava kasvualusta tehdään istutettaville katupuille suunnitelmassa merkitylle alueelle. Kasvualustoissa tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Suunnitelmissa esitetty kasvualusta rakennetaan kantavan kasvualustan kasvualustanormien mukaisesti. (InfraRYL taulukot 23113:T1-T2, T1). Kasvualustan kaivupohja on muodoltaan ja tasaisuudeltaan sellainen, että siinä ei ole yleiskaltevuudesta poikkeavia, yksittäisiä, vettä kerääviä painanteita. Istutusten kasvualustojen tekeminen ja laadunvalvonta tehdään VRT'11 ohjeiden mukaisesti ISTUTUKSET Katupuut Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset seuraavin tarkennuksin: Katupuina käytetään puistolehmusta paakkutaimena. Katupuut tuetaan sitomalla ne leveällä hamppunauhalla rungonsuojaan. Puille asennetaan juuristosuojaritilät. Istutus ja kantavan kasvualustan rakenne sekä kastelu- ja ilmastointiputket tehdään VRT 11 kuvan 23113:K12. Rungonsuoja kiinnitetään juuristoritilään. Juuristosuoja asennetaan kantavan kasvualustan päälle. Juuristoritilät ja rungonsuojat asennetaan valmistajan ohjetta noudattaen. Puiden kastelussa käytetään tilavuudeltaan vähintään 75 l kastelupusseja (esim. Treegator 75 l). Kastelupussit täytetään vähintään kerran viikossa. Täytön yhteydessä kastellaan myös puun kasvualustaa päältä. Kastelupussit poistetaan kasvukauden päätyttyä ja asennetaan takaisin keväällä VESIHUOLTO Kaikkien risteävien tai suunniteltuun putkilinjaan liitettävien linjojen sekä sivuavien johtojen sekä muiden olemassa olevien rakenteiden sijainti ja korkeustaso on tarkistettava ennen rakennustyön aloitusta. Rakennettavat vesijohdot ja viemärit on tarkemitattava. Liitokset kuvataan ennen peittämistä. Materiaaleina käytetään uusia, laadultaan hyviä ja jatkuvan laadunvalvonnan piirissä olevien putkivalmistajien putkia ja kaivoja sekä niiden osia, liitostarvikkeita ja yhteitä. Yhteet ja kulmat ovat tehdasvalmisteisia. Tiivisteenä käytetään putkitoimittajan tiivisteitä (SFS-EN-681-1). Kaikissa putkissa tulee olla niitä koskevan standardin mukaiset merkinnät. Putkien on täytettävä voimassa olevat standardit. Materiaalit on hyväksytettävä tilaajalla. 11

16 31100 Jätevesiviemärit Jätevesiviemäriputket Jätevesiviemäriputkina käytetään 250 mm ja 315 mm muovisia luokan PVC/k-SN8 -putkia. (esim. Uponor maaviemärijärjestelmä PVC, SN8). Taloviemärihaarat Tonttiliittymät rakennetaan SN8-luokan 200 mm:n muoviputkista (esim. Uponor PP- kiinteistöjärjestelmä / PVC). Talohaarat rakennetaan katu- ja jakelujohdosta noin 1 metriä tontin puolelle Tarkastuskaivot Jätevesiviemärin tarkastuskaivoina käytetään muovisia teleskooppisia 560/500M kaivoja. Kaivojen kansina käytetään kelluvia kansia, jotka ovat umpikannellisia ja kynsilukollisia. Kaivojen kansistojen kuormituskestävyys on oltava 40 tn (400 kn). Tarkemmat tiedot jätevesikaivoista on esitetty kaivokorteissa. Suunniteltuihin kaivoihin liittyvien nykyisten putkien sijainti ja korot on mitattava ennen kaivojen valmistamista Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Ennen liitostöiden tekoa, on nykyisen jätevesikaivon tulo- ja lähtöputket kartoitettava ja tarkistettava, poikkeavatko ne suunnitelmissa ja johtokartoissa esitetyistä koroista. Jos poikkeamaa on, eikä liitosta voida viemäröinnin toimivuuden kannalta rakentaa, on otettava yhteyttä tilaajaan. Viemäreiden liitostöissä on huomioitava rakennettujen kiinteistöjen viemärivesien johtaminen. Tarvittaessa on käytettävä esim. työnaikaista pumppausta. Rakennettava jätevesiviemäri liitetään nykyiseen viemäriin Siltakadulla Hulevesiviemärit Hulevesiviemäriputket Hulevesiviemäriputkina käytetään 250 mm, 315 mm ja 400 mm muovisia luokan PP/k-SN8 putkia (esim. Uponor IQ SN8). Ritiläkantiset hulevesikaivot liitetään runkolinjan umpikaivoihin 160 PP/k-SN8 putkilla, jollei suunnitelmissa ole toisin esitetty. Taloviemärihaarat Tonttiliittymät rakennetaan SN8-luokan 200 mm:n muoviputkista (esim. Uponor IQ SN8). Talohaarat rakennetaan katu- ja jakelujohdosta noin 1 metriä tontin alueelle. Putket rakennetaan 2 % kaltevuudella tontin puolelta runkoviemärin tarkastuskaivoon Tarkastus- ja hulevesikaivot Hulevesiritiläkaivoina käytetään 800 B-EK tiivisteellisiä Cr-luokan kaivoja. Kaivot varustetaan ritiläkannella sekä teleskooppikansistolla. Sakkapesän tilavuus on 300 l. Hulevesiviemärin tarkastuskaivoina käytetään muovisia teleskooppisia 560/500M kaivoja. Kaivojen kansistoina käytetään kelluvia kansia. Umpikannet ovat kynsilukollisia. Kaivojen kansistojen kuormituskestävyys on 40 tn (400 kn) liikennöitävillä alueilla. Tarkemmat tiedot hulevesikaivoista on esitetty kaivokorteissa. Suunniteltuihin kaivoihin liittyvien nykyisten putkien sijainti ja korot on mitattava ennen kaivojen valmistamista Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Ennen liitostöiden tekoa, on nykyisen hulevesikaivon tulo- ja lähtöputket kartoitettava ja tarkistettava, poikkeavatko ne suunnitelmissa ja johtokartoissa esitetyistä koroista. Jos poikkeamaa on, eikä liitosta voida viemäröinnin toimivuuden kannalta rakentaa, on otettava yhteyttä tilaajaan. Rakennettava hulevesiviemäri liitetään nykyiseen viemäriin Siltakadulla. 12

17 31300 Vesijohdot Materiaalivaatimukset Vesijohtoverkoston rakentamisessa käytetään uusia, standardin mukaisia, laadultaan hyviä ja hyväksi tunnetuilta valmistajilta hankittuja putkia, putkien ja kaivojen osia sekä liitostarvikkeita. Euroopan Unionin rakennustuoteasetus tuli voimaan Asetus edellyttää että rakennustuotteille, jotka sijoitetaan Euroopan talousalueen (ETA) markkinoille ja joita koskee harmonisoitu eurooppalainen standardi (hen) tai eurooppalainen arviointiasiakirja (EAD), on laadittava suoritustasoilmoitus (DoP) ja tuote on CE- merkittävä. Rakentajan on vaadittaessa esitettävä laadunvalvontatodistukset rakentamiseen käyttämistään tuotteista ja tarvikkeista. Todistusten tulee olla joko materiaalin toimittajan tai virallisen tutkimuslaitoksen oikeaksi varmentamia Vesijohtoputkistot Vesijohtona käytetään 110 mm muovista PVC/k-PN10 putkea ja 250 mm valurautaista SG Natural Tyton putkea. Talovesijohdot Talovesijohtona käytetään PN 10-luokan Ø xx mm:n muoviputkia (esim. Uponor paineputkijärjestelmä PE80). Talovesijohdot rakennetaan katu- ja jakelujohdosta 1 metriä tontin alueelle. Tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaiset Vesijohtolinjan laitteet Suunnitelmissa esitettyihin kohtiin asennetaan venttiilit. Vesijohdon venttiilinä käytetään kiinteällä karanjatkolla ja suojaputkella varustettua kumiluistiventtiileitä DN100 ja DN250. Kiinteistöjen venttiileinä käytetään kokoa DN63. Suunnitelmissa esitettyyn kohtaan asennetaan mittauskaivo, kaivon koko 2000 B-EK. Mittauskaivon varustellaan erillisen suunnitelman mukaan. Virtausmittauskaivona käytetään Ø 2000 mm:n EK- Cr- luokan betonikaivoa. Kaivon pohjalle muotoillaan vuotovesipumpulle imusyvennys. Kaivo lämpöeristetään ja varustetaan kiinteillä alumiinitikkailla sekä lukittavalla kansistolla. Kaivon ilmanvaihto hoidetaan säädettävällä tuuletusputkella. Kaivon kohdalla runkovesijohdon Ø 250 mm:n valurauta muutetaan Ø 250 mm:n PN 10-luokan PE-putkeksi, pituus 6 metriä. Kaivon molemmin puolin sulkuventtiilit DN 250. Virtausmittaus kaivoon asennetaan virtaamamittari, paineanturi, vuotovesipumppu ja sähköpatteri sekä tiedon keruun- ja lähetinlaitteisto vesilaitoksen ohjeistuksen ja suunnitelman mukaan. Virtausmittauskaivon läpiviennit tulee olla vesitiiviitä. Sähköliittymä on tilattava Carunalta. Virtausmittauskaivo on esitetty suunnitelmissa ja 305. Tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaiset. Vesijohdon tiiveys, huuhtelu ja painekoe Tiiveyskoe tehdään vesipainekokeena lopputäytön tekemisen ja huuhtelunjälkeen ennen desinfiointia ja laaditaan pöytäkirja. Vesipainekoe, huuhtelu ja desinfiointi tehdään InfraRYL 2006 mukaisesti. Rakennuttaja tutkituttaa ja hyväksyttää vesinäytteet urakoitsijan kustannuksella. Painekokeen aikana kaivannossa ei saa työskennellä Liitoksen tekeminen olemassa olevaan vesijohtoon Rakennettava vesijohto liitetään nykyiseen Uudenmaankadulla ja Hyvinkäänkadulla, Nykyinen Siltakadulla oleva sammutusvesiasema liitetään rakennettavaan vesijohtoon. 13

18 32000 TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Opastus- ja ohjausjärjestelmät Tässä työselostuksessa tai sen liitteenä olevissa suunnitelmissa ei ole esitetty työnaikaista liikenteenohjausta, vaan urakoitsijan tulee laatia ne erikseen hyväksyttäväksi. Liikenteenohjauslaitteiden perustuksien sekä lopullisen pystyttämisen yhteydessä tulee suunnitelmissa esitetty sijainti tarkastaa asennuspaikalla, etteivät ne sijoitu näkemäesteiksi tai muulla tavalla haittaa ja vaaranna liikennettä Liikennemerkit Uusina liikennemerkkeinä käytetään vakiokokoisia merkkejä. Liikennemerkkien kilpimateriaalina käytetään alumiinia. Pintamateriaalin heijastusluokka on esitetty liikennemerkkiluettelossa. Suojatiemerkit on oltava kaksipuoleisia ja kuperia. Materiaalin laatu- ja valmistusvaatimukset ilmenevät julkaisussa Liikennemerkin rakenne ja pystytys LO 20/2013. Pystytyspylväinä käytetään kuumasinkittyjä teräspylväitä 60/2. Merkkien jalustavalinnoissa on noudatettu julkaisua Liikennemerkkien rakenne ja pystytys LO 20/2013. Ennen jalustojen kaivutöihin ryhtymistä on työn suorittajan varmistuttava kaapelien ja johtojen tarkasta sijainnista sekä huolehdittava turvallisista asennusvalmisteluista. Vakiomerkkien pylväät sijoitetaan pääsääntöisesti n. 1,5 metrin etäisyydelle pientareen ulkoreunasta tai 0,75 metrin etäisyydelle reunakivestä. Liikennemerkkien näkyvyys on varmistettava ennen pystyttämistä ja raivattava mahdollinen merkkiä peittävä kasvillisuus pois. Liikennemerkkejä on pyrittävä kiinnittämään yhteiskäyttöpylväisiin, mikäli mahdollista Portaalit Uudenmaankadun ja Siltakadun liittymään asennetaan portaali suunnitelman ja siinä esitettyjen tyyppipiirustusten mukaisesti Tiemerkinnät Tiemerkinnät tehdään suunnitelmien ja Liikenneviraston ohjeen Tiemerkintöjen suunnittelu 25/2015 mukaisesti. Ajoratamaalaukset tehdään 7 mm paksulla massalla siten, että 3 mm massasta jää asfalttipinnan yläpuolelle. Pyöräilyväylälle maalattavat suojatiet tehdään 5 mm paksulla massalla siten, että 2 mm massasta jää asfalttipinnan yläpuolelle SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Valaistusrakenteet Uudenmaankadulla valaisinpylväinä käytetään mallia Hyvinkää. Pysäköintialueen valaisimina käytetään mallia Poulsen Nest 70W HIT, väri RAL 5009, Azurin sininen. Valaisinpylväiden jalustoiden tyypit on esitetty kaupungin sähköyksikön valaistus- ja kaapelointisuunnitelmassa. Valaisinmallit ja tehot on esitetty tarkemmin valaistus- ja kaapelointi- suunnitelmassa. 14

19 46000 RAKENNELMAT JA KALUSTEET Kalusteet ja varusteet Uudenmaankadun nykyinen suunnitelma-alueella oleva pysäkki siirretään suunnitelmassa esitettyyn uuteen sijaintiin. Pysäkkikatoksen kunto tarkistetaan yhdessä tilaajan kanssa ennen sen siirtoa. Mikäli kunto todetaan huonoksi, uusitaan katos. B. TYÖNAIKAINEN LIIKENNEJÄRJESTELY Rakennustyöt on järjestettävä siten, että kevyen liikenteen yhteydet toimivat koko rakennustyön aikana. Kevyttä liikenteen johtamista rakenteilla olevan alueen kautta pyritään välttämään. Rakennusaikaiset liikennejärjestelyt on suunniteltava siten, että yhteydet ovat turvalliset ja käytössä eri kohteiden rakennustyön ajan. Kohtiin, missä auto- ja kevytliikenne ovat rinnakkain, tulee rakentaa riittävä suojaus esim. betoniporsailla. Ennen töiden aloittamista urakoitsijan tulee hyväksyttää tilaajalla suunnitelma työnaikaisista liikennejärjestelyistä ja liikenteenohjaussuunnitelma, jossa esitetään tarvittavat opasteet, liikennemerkit, tiemerkinnät ja suojarakenteet. Suunnitelmat liikennejärjestelyistä on toimitettava tilaajalle viimeistään kahta viikkoa ennen kuin järjestelyiden toteuttaminen aloitetaan. Kaikilla liikennealueilla tulee avokaivannot suojata puomein ja pimeään aikaan vilkkuvaloin. Lahdessa 29. päivänä huhtikuuta 2016 RAMBOLL FINLAND OY Kari Mänkäre yksikön päällikkö Mika Saharinen projektipäällikkö 15