HYVINKÄÄN KAUPUNKI LÄNTINEN YHDYSTIE

Transkriptio

1 Vastaanottaja Hyvinkään kaupunki Asiakirjatyyppi Työselostus Päivämäärä Viite HYVINKÄÄN KAUPUNKI LÄNTINEN YHDYSTIE (ajorata, kevyenliikenteenväylä, melusuojaus, kiertoliittymä ja alikulku)

2

3 LÄNTINEN YHDYSTIE RAKENNUSSUUNNITELMA VÄLILLÄ KORTTELI 666 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kaisa Kärkkäinen, Essi Auvinen, Mika Saharinen, Kai Hakala Mika Saharinen Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P

4 LÄNTINEN YHDYSTIE RAKENNUSSUUNNITELMA VÄLILLÄ KORTTELI 666 SISÄLLYS YLEISTÄ 1 Tilaaja 1 Suunnittelija 1 Rakennuskohde ja työselostuksen laajuus 1 Yleiset asiakirjat 1 Hankekohtaiset asiakirjat 2 YHTEISET TYÖT 2 Rakennuskohteen mittaustyöt ja maaperätutkimukset 2 Mittaukset 2 Maaperätutkimukset 2 Työnaikaiset mittaukset ja tarkemittaukset 2 Maaperäkuvaus 3 Pohjavesi 3 Rakennustyön yleinen laatutaso 3 Tekniset vaatimukset 3 Rakennuskohteen selvitykset 4 A. TEKNISET VAATIMUKSET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat hyötypuut Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat rakenteet Siirrettävät rakenteet Suojattavat rakenteet Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Poistettavat rakennekerrokset ja penkereet POHJARAKENTEET Suojaukset ja eristykset Putkijohtorakenteiden ja rumpujen lämmöneristykset Kuivatusrakenteet Salaojat Avo-ojat ja uomat Rummut MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maaleikkaukset, erittelemätön Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Kaapelikaivannot Kaivannon tukirakenteet PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Maapenkereet Kaivantojen täytöt Asennusalustat Alkutäytöt Lopputäytöt PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Kantavat kerrokset 9

5 LÄNTINEN YHDYSTIE RAKENNUSSUUNNITELMA VÄLILLÄ KORTTELI Sitomattomat kantavat kerrokset Sidotut kantavat kerrokset Kantavan kerroksen asfalttibetoni (ABK) Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Betonikivipäällysteet Betonikivi- ja laattapäällysteet Nupukiveykset Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit Luonnonkivireunakivet Luonnonkivimuurit KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat ja katteet Istutukset VESIHUOLTO Hulevesiviemärit Hulevesiviemäriputket Tarkastus- ja hulevesikaivot Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikennemerkit Tiemerkinnät Opastusmerkit SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Valaistusrakenteet Valaisinpylväät YMPÄRISTÖRAKENTEET Suojaus- ja vaimennusrakenteet 15 B. TYÖNAIKAINEN LIIKENNEJÄRJESTELY 15

6 YLEISTÄ Tilaaja Hyvinkään kaupunki Kunnallistekniikka Suunnitteluyksikkö PL HYVINKÄÄ Yhteyshenkilö: Kari Pulkkinen puh tai Suunnittelija Ramboll Niemenkatu Lahti Yhteyshenkilöt: Mika Saharinen, Kaisa Kärkkäinen, katu Essi Auvinen, geotekniikka Eveliina Majuri, liikenteenohjaus Kai Hakala, maisema puh Rakennuskohde ja työselostuksen laajuus Tämä työselostus koskee Hyvinkään kaupungin, Kirjavatolpan kaupunginosassa sijaitsevaa Läntistä Yhdystietä. Rakennuskohde on esitetty suunnitelmakartoilla. Rakennustyöt tehdään katualueella, jolla tarvittaessa voidaan kieltää ajoneuvoliikenteen läpiajo. Yhteydet kiinteistöille ja liikkeisiin tulee olla käytössä koko rakentamisajan. Yleiset asiakirjat Työssä noudatetaan näitä työkohtaisia laatuvaatimuksia ja työselostusta sekä seuraavia yleisiä työselityksiä ja -selostuksia sekä normeja ja ohjeita. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet (InfraRYL 2010) Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 2, Järjestelmät ja täydentävät osat (InfraRYL 2006) Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö Määrämittausohje Katujen ja piha-alueiden päällystystöiden työselitys 1995 Rakennustieto, Rakennustietosäätiö Rakennustieto, Rakennustietosäätiö Rakennustieto, Rakennustietosäätiö PANK ry/ Suomen Kuntaliitto Asfalttinormit 2011 PANK ry Viherrakentamisen työselostus VRT 11 Viherympäristöliitto ry, julkaisu 46 Viheralueiden hoitoluokitus 2007 Viherympäristöliitto ry, julkaisu 36 Viheralueiden hoito VHT 14 Viherympäristöliitto ry Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset Viherympäristöliitto ry, julkaisu 22 Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena 1997 SKTY 14 Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueilla SKTY 19/1999 1

7 Betoniputkinormit 2001 SKTY 1 Muoviputkistandardit Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket SFS RIL Pohjarakennusohjeet RIL Kaivanto-ohje RIL Rakennuskaivanto-ohjeet RIL Yleisohje liikennemerkkien käytöstä TIEH Liikennemerkkien rakenne ja pystytys LO 20/2013 Tiemerkintöjen suunnittelu LO 25/2015 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset LO 38/2015 Liikenne tietyömaalla - ohjejulkaisut Ohjeet täydentävät tässä työselostuksessa, yleisissä työselostuksissa (Infra RYL, VSY 2013, RIL jne.) ja YSE 1998 esitettyjä ohjeita ja sopimusehtoja. Hankekohtaiset asiakirjat Rakennustyö tehdään suunnittelijan laatimien suunnitelmapiirustusten, -asiakirjojen, työkohtaisten työselostusten, infrarakentamisen yleisten laatuvaatimusten InfraRYL ohjeita ja työtapoja noudattaen. Tässä työselostuksessa on esitetty hankekohtaisia lisäyksiä ja täsmennyksiä em. yleisiin työselostuksiin. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin edellä, Yleiset asiakirjat kohdassa, esitettyjä muita julkaisuja sekä tilaajan ja tarkastavan viranomaisen rakennusaikana antamia ohjeita ja määräyksiä. Mikäli rakentamisessa tarvittavaa tietoa puuttuu suunnitelmista tai suunnitelmissa havaitaan virheellisyyksiä, tulee urakoitsijan ottaa välittömästi yhteyttä tilaajaan. Suunnittelun lähtötietoina on ollut Hyvinkään kaupungin kanta-, kaava- ja johtokartat sekä Hyvinkään kaupungin tekemät maastomittaukset, joita on täydennetty suunnittelun aikana. Työselostuksen litterointi on tehty InfraRYL 2010 mukaan. Tässä työselostuksessa on kerrottu ne asiat, jotka poikkeavat InfraRYL 2010 yleisistä laatuvaatimuksista tai eivät ilmene sieltä. YHTEISET TYÖT Rakennuskohteen mittaustyöt ja maaperätutkimukset Mittaukset Suunnitelma-alueesta on tehty kartoitusmittaus Hyvinkään kaupungin toimesta vuonna Aluetta on tämän lisäksi täydennysmitattu syksyllä Mittaukset on suoritettu koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmänä on N2000. Rakentaminen toteutetaan näissä järjestelmissä. Maaperätutkimukset Rakennuskohteen maaperätutkimukset on tehnyt Hyvinkään kaupunki. Tutkimustulokset on esitetty tämän suunnitelman leikkauspiirustuksissa. Työnaikaiset mittaukset ja tarkemittaukset Kohteen toteuttaja vastaa kaikista työnaikaisista mittauksista ja mittojen asettamisista. Mitat on asetettava siten, että työ voidaan tehdä suunnitelmien mukaisesti. Mikäli korkeudet tai sijainnit poikkeavat suunnitelmista, on otettava yhteys välittömästi tilaajaan. Työnaikaiset mittaukset tehdään mittaussuunnitelman ja suunnitelmatiedostojen sekä kaivokorttien mittaustietojen perusteella. 2

8 Tieto nykyisten hule- ja jätevesiviemäreiden korkeusasemasta perustuu osin maastomittauksiin ja johtokarttoihin. Nykyisistä kaivoista on mitattava käyttöön jäävien putkien liitoskorkeudet ennen uusien liitosten rakentamista. Mikäli korkeudet tai sijainnit poikkeavat suunnitelmista, on otettava yhteys tilaajaan. Hulevesikaivojen sijoitus perustuu pääosin viereiseen reunakivilinjaan ja tämän vuoksi reunakivilinja on aina merkittävä maastoon ennen kaivon sijainnin määritystä. Ritiläkantisten hulevesikaivojen pohjan keskipiste on 0,40 metrin etäisyydellä reunakiven etureunasta. Asema- ja leikkauspiirustussarjaan merkitään toteutettujen rakenteiden ja sijainnin poikkeamat suunnitelmaan verrattuna. Urakoitsija tekee paljastuneiden ja uusien maanalaisten rakenteiden (vesi- ja viemärijohtojen sekä ym. johtojen) tarkemittaukset ja tarkepiirustukset Korkeusjärjestelmässä N2000 ja tasokoordinaatistossa ETRS-GK25 sisältäen ominaisuustiedon lisäksi sijainnin ja korkeustason (X, Y, Z). Jäte- ja sadevesiviemärit TV kuvataan, pöytäkirjat ja DVD/USB -muistitikku- tiedostot luovutetaan tilaajalle. Maaperäkuvaus Kohteen pohjamaa on rekkaparkin kohdalla 2,2-2,8 m syvyyteen löyhää hiekkaa. Hiekkakerroksesta otettujen maanäytteiden vesipitoisuudet vaihtelivat välillä 14,1 28,2 %. Hiekkakerroksen alapuolella on 4,4-5,1 m paksu kerros keskitiivistä savista silttiä, josta otettujen maanäytteiden vesipitoisuus vaihteli välillä 28,6 32,0 %. Silttikerros rajautuu alapinnastaan moreeniin. Kairaukset päättyivät moreenikerroksen kiviin 7,46 8,98 m syvyydellä. Uuden liittymän kohdalla maaperä on roudan löyhdyttämän pintakerroksen jälkeen tiivistä hiekkaista silttiä ja silttiä. Kerroksesta otettujen maanäytteiden vesipitoisuudet vaihtelivat välillä 12,8 18,3 %. 0,4-1,5 m paksua silttikerrosta seuraa tiivis hiekkamoreenikerros. Kairaukset päättyivät moreenikerroksen kiviin 1,56 3,74 m syvyydellä. Tulevan kiertoliittymän länsireunassa maaperä on tiivistä hiekkamoreenia. Pohjois- ja itäpuolella on päällimmäisenä maakerroksena havaittavissa 1,4-2,2 m paksu löyhä kerros, jossa on pohjoisosassa havaittavissa turvetta. Liittymän eteläpuolella ylimpänä maakerroksena on 1,0 m paksu, tiivis täyttökerros. Ylimmän maakerroksen jälkeen alkaa tiivis silttikerros, jonka paksuus on 0,9-2,8. Silttikerroksen jälkeen on havaittavissa kivinen kerros, jonka paksuus pisteessä 109 on 3,8 m. Muut kairaukset päättyivät kivisen kerroksen pintaan. Kairaukset päättyivät 1,92 9,2 m syvyydellä kiveen tai lohkareeseen. Pohjavesi Pohjaveden havaintoputki sijaitsee alueen pohjoisosassa. Putken viimeisin havainto on vuodelta Tällöin pohjaveden pinta havaittiin tasolla +102,66. Rakennustyön yleinen laatutaso Työssä tulee käyttää ensiluokkaisia ja uusia rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää johtoa ja työntekijöitä siten, että työn tulos on asiakirjoissa esitetyn vaatimustason mukainen. Erikseen mainitsemattomat työtavat, rakenteet ym. on valittava siten, että työn tulos täyttää hyvän laatutason vaatimukset. Erityistä huolellisuutta tulee kiinnittää suunnitelman maastoon merkitsemisessä sekä korkeustasoissa niin, että suunnitelmien mukaiset kaltevuudet ja korkeustasot toteutuvat. Kaikki laadun varmistamiseksi tehtyjen mittausten ja kokeiden tulokset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään laatukansioon. Tekniset vaatimukset Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisussa InfraRYL, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. 3

9 Tässä rakennustyötapaselostuksessa on esitetty hankekohtaisia lisäyksiä ja täsmennyksiä em. yleisiin työselostuksiin. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin edellä esitettyjä muita julkaisuja sekä tilaajan ja tarkastavan viranomaisen rakennusaikana antamia ohjeita ja määräyksiä. Mikäli rakentamisessa tarvittavaa tietoa puuttuu suunnitelmista tai suunnitelmissa havaitaan virheellisyyksiä, tulee urakoitsijan ottaa välittömästi yhteyttä tilaajaan. Kaikki hankkeessa käytettävät rakennustuotteet ja materiaalit tulee olla joko Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) nro: 305/2011 (rakennustuoteasetus) mukaisesti CE- merkittyjä tai siltä osin kuin tuotteiden ei tarvitse olla CE- merkittyjä, tuotteet tulee olla tuotehyväksyntälain (Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 2012/954) ja vastaavan asetuksen mukaisesti varmennettuja. Rakennuskohteen selvitykset Ennen rakennustyön aloittamista on selvitettävä alueella olevien kaapeleiden, putkien, johtojen ja muiden rakenteiden sijainti sekä pyydettävä näyttö kunkin rakenteen omistajalta. Johtojen suojaus tai siirto on sovittava laitteiden omistajien kanssa ennen töiden aloittamista. Katselmukset Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksissa käsiteltävistä ja esille tulleista asioista laaditaan pöytäkirja. A. TEKNISET VAATIMUKSET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat hyötypuut Tilaaja poistaa kaadettavat puut urakka alueelta. Kaadettavien puiden kannot urakoitsija poistaa juurineen Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet Rakennuskohteen rajalla, ulkopuolella oleva puusto sekä jäävä puusto ja kasvillisuus on säilytettävä. Edellä mainitulla alueella oleva puusto on suojattava rakennustyön aikana siten, että maanpäälliset tai maanalaiset osat eivät vahingoitu. Kasvillisuus suojataan rakentamalla aita suojattavan kasvillisuuden tai puun ympärille. Mikäli puiden juuristoalueella joudutaan liikkumaan työkoneilla tai sinne rakennetaan tilapäisiä rakennelmia, tulee puiden juuristoalue sekä runko suojata. Suojaukset rakennetaan niin eristäviksi, että aluetta ei voida käyttää tilapäisenäkään läjitys- ja varastoalueena. Suojaukset poistetaan vasta viherrakennustöiden päätyttyä. Puiden suojauksen tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Alkukatselmuksessa todetaan siirrettävät ja purettavat rakenteet. Katualueella olevien rakenteiden purkutyöt ja uudelleenasentaminen sisältyy työsuoritukseen. Putkien ja kaapeleiden läheisyydessä työskennellessä on noudatettava varovaisuutta ja tarvittaessa ilmoitettava tilaajalle ajoissa johtojen sijainnin aiheuttamasta muutossuunnittelutarpeesta. Johtojen sijainnit on ennen töiden aloittamista selvitettävä asianomaisilta omistajilta ja tehtävä tarvittavat suojaustoimenpiteet. Ennen kaivutöitä on pyydettävä asianomaisten laitosten kaapelien tai johtojen sijainnin näyttö. Nykyisten kaapeleiden ja johtojen työnaikainen siirto ja suojaus tehdään niiden omistajien antaminen ohjeiden mukaisesti. 4

10 Johtojen ja laitteiden siirroista ja suojauksista on järjestettävä työn alussa ja tarvittaessa työn edistymisen mukaan erilliset kokoukset niiden omistajien kanssa ja tarkistettava suunnitelman paikkansa pitävyys rakennushetken tilanteeseen Poistettavat rakenteet Nykyiset kaiteet, valaisinpylväät, liikennemerkit, viitat ja portaalit jalustoineen sekä kaapeleineen poistetaan työalueelta. Urakoitsija toimittaa purettavat materiaalit ja laitteet asianmukaisiin keräyspaikkoihin tai tilaajan kanssa erikseen osoittamaan paikkaan. Nykyiset reunakivet poistetaan suunnittelualueelta ja kuljetetaan asianmukaiseen paikkaan. Liityttäessä nykyiseen reunakivilinjaan uusitaan vanhaa reunakiveä tarvittavilta osalta Siirrettävät rakenteet Mahdollisia tietoliikennekaapeleiden siirtotarve syntyy Koneen liittymän rakentamisen yhteydessä. Tarvittavat sähkö- ja tietoliikennekaapelin sekä rakenteiden siirrot ja purut tehdään omistajatahon ohjeiden ja suunnitelmien mukaisesti Suojattavat rakenteet Nykyinen kaukolämmön poikitus Läntisen Yhdystien ali Koneenkadun liittymän läheisyydessä on huomioitava ja suojattava rakennustyön aikana. Rakennetut vesihuollon johdot on esitetty suunnitelmissa sillä tarkkuudella kuin ne ovat Hyvinkään kaupungilta saaduissa mittausaineistoissa/vesi- ja viemärikartoissa Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat, kannot ja risut Alueelta tulee poistaa humuspitoiset pintamaat, kannot, turve ja mättäät ennen rakennekerrosten/pengertäyttöjen rakentamista. Rakenteisiin kelpaamattomat maa-ainekset sekä kannot ja risut poistetaan ja urakoitsija kuljettaa ne asianmukaiseen paikkaan. Rakennusalueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneita maita tai rakenteita Poistettavat rakennekerrokset ja penkereet Rakennettavien saarekkeiden alta, kiertoliittymän alueelta poistetaan nykyinen päällyste. Nykyinen päällyste poistetaan myös suunnitellun uuden päällysteen reunan ulkopuolelta. Läntisen Yhdystien Koneenkadun liittymän linja-autopysäkkien alueelta poistetaan päällysteen lisäksi rakennekerroksia 300 mm paksuudelta päällysteen alapinnasta mitattuna. Koneenkadusta itään päin, Läntisen Yhdystien pohjoisreunalta poistetaan päällyste suunnitellun päällysteen reunan ulkopuolelta paalulle 150 saakka, sijainti tarkistetaan työmaalla. Poistettavan päällysteen tilalle asennetaan murske 0/8. Arvioitu päällyste paksuus on 200 mm. Kiertoliittymän alueelta poistetaan myös rakennekerroksia siten, että sinne voidaan rakentaa päällystekerrokset, sidottu- ja sitomaton kantavakerros rakennekerrostaulukon mukaisilla kerrospaksuuksilla. Kiertoliittymän haaroista jyrsitään suunnitelmassa esitetyltä alalta nykyistä päällystettä siten, että tälle kadun osalle voidaan levittää uusi kulutuskerros SMA16/120 I-luokan kiviaineksista. Kun rakennettavan päällysteen ja vanhan päällysteen välinen korkeusero on mm jyrsitään nykyistä päällystettä, vähintään ylimmäisen päällystekerroksen paksuuden verran. Korkeuseron ollessa mm, käytetään tasausmassaa. Vanha päällyste poistetaan, kun tasaus nousee mm. Pilaantumattomat, rakenteisiin kelpaavat purettavat massat voidaan käyttää pengerrakenteisiin. 5

11 14000 POHJARAKENTEET SUOJAUKSET JA ERISTYKSET Putkijohtorakenteiden ja rumpujen lämmöneristykset Hulevesiviemärit, joiden peitesyvyys on alle 1,5 m eristetään. Lämpöeristeenä käytetään suulakepuristettua polystyreenisolumuovilevyä, jonka puristuslujuus on 300 KPa. Levyn paksuus 100 mm. Pienillä peitesyvyyksillä eristeen ja putken väliin tulee jäädä vähintään 100 mm alkutäytön materiaalia. Suuremmilla peitesyvyyksillä eriste asennetaan normaalin 300 mm alkutäytön mukaiseen korkeusasemaan, jolloin vältetään tarpeettomia kaivuja eristeen asentamiseksi Kuivatusrakenteet Salaojat Salaoja asennetaan jalankulku- ja pyöräilyväylälle. Salaojat tehdään nimelliskooltaan DN 110 mm:n jäykistä, PE-muovisista ns. tuplaputkista. Putkiliitokset, kulmat, päätetulppaukset ja liittyminen kaivoihin tehdään tarkoitusta varten teollisesti valmistetuilla osilla. Liitosputket kaivoihin rakennetaan sadevesiviemäristä DN 110 (SN8). Salaojat asennetaan leikkauspintaan ja ympäröidään salaojasoralla rakeisuus 8/32, kerroksen paksuus 200 mm Avo-ojat ja uomat Koneenkadun itäpuolella oleva avo-oja siirretään suunnitelmassa olevaan sijaintiin. Avo-ojan luiskat verhoillaan kiviheitokkeella 100/200, paksuun 400 mm. Kiviheitokkeen alle asennetaan suodatinkangas N Rummut Rumpuina käytetään SN8-luokan 400 mm muoviputkea. Rummut asennetaan kohdan Asennusalustat mukaisen asennusalustan varaan. Rummut asennetaan suunnitelmissa esitettyyn korkeusasemaan. Rummuille tehdään molemmin puolin siirtymäkiila. Siirtymäkiila syvyys on 1,5 m, kaltevuus 1:5. Rummun päät verhoillaan > 10 m2 alueelta seulanpääkivellä 100/150, paksuus 300 mm. Kiveyksen alle asennetaan suodatinkangas N MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maaleikkaukset, erittelemätön Maaleikkaustyöt tehdään siten, että varmuus sortumista vastaan säilyy kaikissa olosuhteissa. Kaivumassat, joita ei käytetä kaivannon täyttöön, kuljetetaan välittömästi ylijäämämassoille varatulle alueelle. Maanleikkaustyöt tehdään piirustuksissa esitettyjä korkeustasoja ja kaltevuuksia noudattaen ja huomioiden rakennekerroksen vaatima tila ja työvarat. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota pohjan tasaukseen ja kaltevuuteen, ettei pohjamaahan jää vettä kerääviä painanteita. Ylimääräiset kaivumassat urakoitsija toimittaa asianmukaiseen paikkaan. Maaleikkaustyöt suoritetaan piirustuksissa esitettyjä korkeustasoja ja kaltevuuksia noudattaen sekä huomioiden rakennekerrosten vaatima tila ja työvarat. Maaleikkaustyö on suori- tettava siten, ettei maapohja tarpeettomasti häiriinny eikä kaivannon viereinen kasvillisuus tai puusto tarpeettomasti vahingoitu. 6

12 Mikäli työn aikana löytyy pilaantuneita tai saastuneita maita, on urakoitsijan välittömästi tiedotettava asiasta rakennuttajalle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai Uudenmaan ELY:lle. Laatuvaatimukset Maakaivannossa ei saa olla poikkeamia suunnitelman mukaisesta sijainnista. Kaivannossa tulee olla riittävät levennykset kaivojen ja putkien kohdalla. Rakennekerroksiin käytettävän materiaalin kelpoisuus on todettava rakeisuustutkimuksella. Materiaalin vaikutus rakennekerrospaksuuteen on tarvittaessa selvitettävä kantavuusmitoituksella. Johtokaivantojen asennusalustaan ja alkutäyttöön käytettävän materiaalin kelpoisuus on todettava rakeisuustutkimuksella. Lopputäyttöön käytettävän materiaalin kelpoisuus todetaan työmaalla tehtävillä mittauksilla. Laadunvalvonnassa noudatetaan tämän työselityksen lisäksi InfraRYL:ssä annettuja ohjeita. Yleisenä periaatteena on, että ennen ylemmän rakenneosan tekoa rakennuttajan tulee hyväksyä alempi rakenneosa. Urakoitsijan on varattava rakennuttajalle mahdollisuus tulla paikalle ennen rakenteiden ja putkien peittämistä (esim. valokuvausta varten). Laadun toteaminen Kaivannon sijainti ja leikkaustaso todetaan työn aikana tehtävien tarkemittauksin ennen asennusalustan tekoa. Kaivannon kuivana pito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiviyteen. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Kaivantoon tuleva vesi poistetaan pumppaamalla Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Johtokaivannon maatöissä noudatetaan InfraRYL määräyksiä sekä RIL Kaivantoohjetta. Kaivannon pohja tasataan ja kivet poistetaan ennen asennusalustan ja alkutäytön rakentamista. Kaivannon pohjalla mahdollisesti olevat vesi, lumi ja jää poistetaan ennen kerrosten rakentamista. Kaivannot tehdään 1:2 luiskakaltevuuteen 2,0 metriin saakka. Vaihtoehtoisesti kaivannot tuetaan tuentaelementein. Yli 2,0 m syvien kaivantojen toteutus tulee tarkastella erikseen. Pohjaveden pinnan korkeudesta ei ole tarkempaa tietoa. Kaivannon minimimitat on esitetty InfraRYL kuvassa 16210:K1-K Kaapelikaivannot Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Kaivannon tukirakenteet Kaivannon seinämät tuetaan, mikäli pohjan tai luiskan vakavuus on liian pieni tai luiskia ei voida tehdä riittävän loivina. Elementtitukia käytettäessä voidaan kaivu tehdä luiskattuna 2:1 tai jyrkempänä lähelle lopullista kaivusyvyyttä, jonka jälkeen elementtituki asennetaan kaivantoon. Luiskatun kaivannon ja elementtien välinen tila täytetään huolellisesti tiivistäen välittömästi lopputäyttöön soveltuvalla maalla. 7

13 18000 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Maapenkereet Pengermateriaalina käytetään hiekkaa ja sitä karkeampia tiivistettävissä olevia kivennäismaalajeja. Ylisuuret kivet on varauduttava poistamaan ennen materiaalin laittamista penkereeseen. Materiaali ei saa sisältää lohkareita, joiden läpimitta on suurempi kuin 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus. Eloperäiset maalajit sekä häiriintyvät tai heikosti kantavat maa-ainekset on poistettava ennen pengertäyttöjen rakentamista. Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Kaivantojen täytöt Asennusalustat Asennusalusta materiaalina käytetään soramursketta 0/16. Putkilinjat perustetaan maanvaraisesti 150 mm:n asennusalustalle. Mikäli kaivutöiden yhteydessä havaitaan tarvetta tukevampaan perustustapaan, käytetään 30 cm sora-arinaa InfraRYL kohdan mukaisesti. Tekniset vaatimukset InfraRYLmukaiset Alkutäytöt Alkutäyttömateriaalina käytetään soramursketta 0/16. Alkutäyttö ulotetaan kaikille putkille 300 mm putken laen yläpuolelle. Alkutäyttö tiivistetään huolellisesti putken joka puolelta. Koneellistä tiivistystä ei saa tehdä suoraan putken päältä. Työohjeita Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Alkutäyttömateriaali lasketaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muulla sellaisella menetelmällä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan lopputäyttömateriaalin suurimman lohkarekoon verran, kuitenkin vähintään 300 mm, ylimmän putken yläpuolelle. Muoviputken päälle tulevat täyttömassat saadaan tiivistää koneellisesti vasta sen jälkeen, kun putken laen päällä on vähintään 0,3 m:n paksuinen täyttökerros. Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Lopputäytöt Viheralueilla ja vastaavilla lopputäyttö tehdään kaivumaista. Liikennöitävällä alueelle lopputäyttö tehdään materiaalilla, joka on tiivistämiskelpoista ja vastaa routivuusominaisuuksiltaan kaivannosta poistetua materiaalia. Käytettävän lopputäyttömateriaalin kivien ja lohkareiden suurin sallittu läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400 mm. Lopputäyttö ei saa sisältää 1 metriä lähempänä putken lakea yli 200 mm kiviä. Liikennöitävällä alueella lopputäyttö ulotetaan rakennekerrosten alapintaan. Liikennöitävän alueen ulkopuolella lopputäyttö ulotetaan ympäröivään maanpintaan. Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. 8

14 Viimeistelytyöt Työalue siistitään ja kunnostetaan entistä vastaavaan kuntoon. Maanpinta tasataan sekä muotoillaan, kun putkilinjan painumat ovat saavuttaneet lopullisen tasonsa. Kaikki rakennusjätteet ja tilapäisiksi tarkoitetut rakenteet poistetaan. Tilapäisesti siirretyt kasvit, laitteet yms. siirretään takaisin entisille paikoilleen PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Rakennekerrokset ja niiden paksuudet sekä materiaalit on esitetty suunnitelmissa. Kulutuskerros, sidekerros, kantava kerros ja jakava kerros tehdään määritettyjen kerrospaksuuksien mukaisesti. Niissä kohdin, missä uudet rakennekerrokset liittyvät oleviin rakenteisiin, tutkitaan nykyisten rakennekerrosten paksuus. Uusien ja vanhojen rakennekerrosten mahdollinen paksuusero tasoitetaan siirtymäkiilakaltevuuden matkalla Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Kadun, jalankulku- ja pyöräilyväylien sekä pysäköintialueen alimmainen kantava kerros tehdään sora /kalliomurskeesta 0/63 ja ylimmäinen tehdään sora /kalliomurskeesta 0/32. Sitomattoman kantavan kerroksen tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Sidotut kantavat kerrokset Kantavan kerroksen asfaltti (ABK) Sidottu kantava kerros tehdään asfaltista ABK32/150 kg/m2 III-luokan kiviaines. Koneenkadun kiertoliittymään tehdään alimman sidotun kantavankerroksen lisäksi toinen sidottu kantava kerros asfaltista ABK22/160 kg/m2 III-luokan kiviaines. Sidotun kantavan kerroksen tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Ajoradan kulutuskerros tehdään kivimastiksiasfaltista SMA16/120 kg/m2 I-luokan kiviaines. Jalankulku- ja pyöräily- väylien kulutuskerros tehdään asfalttibetonista AB 8/100kg/m2 III-luokan kiviaines. Asfalttipäällysteiden rakentamisen yhteydessä säädetään kaikkien katualueella sijaitsevien vanhojen kaivojen sekä muiden vesihuoltolaitteiden ja mahdollisten kaapelikaivojen kansistot uuden tasauksen mukaisiksi. Kaivon kansien vaadittu korkeussijainti on alla olevan taulukon mukainen mitattuna 3 metrin oikolaudalla. 0-taso vastaa oikolaudan alareunaa. Taulukko: Kaivon kansien sijainti asfaltilla Kansistotyyppi Kelluva umpikansisto, paloposti, sulkuventtiili Kelluva hulevesikaivon kansisto Portaittain säädettävä umpikansisto, paloposti, sulkuventtiili Portaittain säädettävä hulevesikaivon kansi Sallittu poikkeama oikolaudan tasosta alaspäin mm Ajoradalla ja jalkakäytävällä Ajoradalla välittömästi reunatuen vieressä ja pysäköintialueilla

15 Reunakiven vieressä olevan hulevesikaivon kannen ja reunakiven välinen asfaltti muotoillaan kaivoon ohjaavaksi Betonikivipäällysteet Betonikivi- ja laattapäällysteet Suunnitelmissa esitetyille alueille asennetaan betonikiveys. Betonikivet ladotaan käyttäen tiililadontaa. Kiveys aloitetaan täydellä kivellä. Saarekkeissa ja muilla kivettävillä alueilla asennetaan reunakiveä vasten täysikivi, jonka pidempi sivu on reunakiveä vasten. Tätä aloituskiveä vasten betonikivet asennetaan lyhempi sivu edellä. Betonikivenä käytetään kokoa 278/138/60, väri harmaa ja kokoa 110/115/80, väri harmaa, jota käytetään kansistojen ja valaisinjalustojen ympärillä. Betonikivet asennetaan tiivistetyn 30 mm paksun asennushiekan 0/8 varaan käyttäen tiililadontaa. Betonikiveys saumataan kuivalla saumaushiekalla 0/1. Betonikiveyksen tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Nupukiveykset Nupukiveys asennetaan kiertotilankavennukseen kiertoliittymään. Nupukivenä käytetään lohkottua 140/220/140 kokoista kiveä, väri harmaa. Nupukivet asennetaan 100 mm paksun maakostean betonin varaan, jossa sementtimäärä on 300 kg/m3 ja kiviaineksen maksimiraekoko 8 mm. Nupukiven korkeudesta alin 100 mm saumataan maakostealla betonilla. Loppuosa kivestä saumataan 2-komponenttisella epoksihartsilla esim. Rompox Taffic V2 tai vastaava. Noppakiveyksen tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Siirtymäkiila (pitkittäinen ja/tai poikittainen) rakennetaan uuden katurakenteen liittyessä nykyiseen katurakenteeseen ja alusrakenteen muutoskohtiin sekä muihin InfraRYL:ssa mainittuihin kohtiin InfraRYL ohjeiden mukaisesti. Siirtymäkiilasyvyytenä käytetään 1,5 m ja -kaltevuutena 1: Reunatuet, kourut, askelmat ja muurit Luonnonkivireunakivet Reunakiveä käytetään graniittista V170, V220 ja LR220 kiveä, väri harmaa. Kadulla, pysäkeillä ja saarekkeissa reunakiven korkeutena käytetään 120 mm. Suojatien kohdalla reunakivenä käytetään LR220 kiveä, joka asennetaan etureunastaan 0-tasoon. Kiertoliittymän kiertotilankavennuksen reunakivi LR220 asennetaan etureunastaan 0 tasoon. Reunakivien tyypit ja korkeudet on esitetty tarkemmin mittaussuunnitelmassa. Reunakivet asennetaan maakosteaan betoniin K10 siten, että se tukeutuu koko pituudeltaan ja leveydeltään sullottuun maakosteaan betoniin. Luonnonkivireunakivien tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Luonnonkivimuurit Luonnonkivimuurina käytetään lohkottua paasikivimuuria 300 x 600, väri Kurun harmaa. Paasikivimuuri asennetaan piirustuksen mukaisesti. 10

16 23000 KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat ja katteet Tuotteistetut kasvualustat Metsityksen kasvualustan syvyyden tulee olla 0,5 m. Siitä alin 0,25 m on kasvukelpoista maaainesta, esim. metsänpohjaa, moreenia tai muuta paikalla olevaa tai sieltä kerättyä perusmaata. Ylin 0,25 m:n tulee olla vähäravinteista vaatimattomille kasveille sopivaa kasvualustaa. Kasvualustojen materiaalit Kasvualustamateriaalina käytetään hyväksytyn tarkastuslaitoksen rekisterissä olevan kasvualustavalmistajan toimittamaa materiaalia. Kasvualustan tulee täyttää Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi, VRT'11 Taulukko 23111:T1 Kasvualustan suositeltavat ravinnepitoisuudet. Kasvualustan rakeisuuskäyrä on VRT'11 kuvien 23111:K :K4 mukainen. Tuotteistetun kasvualustan alusta VRT 11 mukaisesti. Kasvualustojen paksuudet alla olevan taulukon mukaisesti Kasvityyppi Kasvualusta ja paksuus mm Kate ja paksuus mm Maisemanurmi 1 50 mm, perusmaa 250 mm ks. piir.nro Maisemanurmi 2 Kylvetään metsityksen kasvualustaan ks. piir.nro Metsitykset 250 mm, perusmaa 250 mm ks. piir.nro Niitty 150 mm, perusmaa 250 mm ks. piir.nro Pensaat Katupuut Kasvualustataulukko 400 mm, karkeilla alustoilla mm vettä pidättävä kerros (InfraRYL taulukko 23111:T2) 600 mm, karkeilla alustoilla mm vettä pidättävä kerros (InfraRYL taulukko 23111:T2) ks. piir.nro ks. piir.nro Kasvualustojen tekeminen Puiden ja nurmikoiden kasvualustojen tekeminen ja laadunvalvonta tehdään VRT'11 ohjeiden mukaisesti. Vettä läpäisevällä hyvin karkealla alustalla, kuten louheella, soralla tai soramoreenilla, alimmaksi kerrokseksi karkean alustan päälle levitetään vettä pidättävä kerros esimerkiksi savesta tai moreenista. Jos vettä pidättävä kerros rakennetaan savesta, on kerrospaksuus 100 mm. Moreenista rakennettuna kerrospaksuus on 200 mm. Vettä pidättävä kerros voidaan korvata myös 200 mm:ä vahvemmalla kylvö- ja istutusalusta- tai perusmaakerroksella. Lopullinen pinta noudattaa suunniteltuja korkeuksia. Valmis kasvualusta Tekniset vaatimukset VRT'11 mukaiset Katteet Katettavat alueet on esitetty piirustuksessa Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 2010 luvun mukaiset. Puiden ympärillä kate muotoillaan siten, ettei kate nouse runkoa vasten. 11

17 23200 NURMI- JA NIITTYVERHOUKSET Kylvönurmikot Piirustuksessa esitetylle alueelle kylvetään maisemanurmi 2. Muille alueille pengerja leikkausluiskiin kylvetään maisemanurmi 1. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL luvun mukaiset Niityt Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL luvun mukaiset seuraavin tarkennuksin. Piirustuksessa esitetylle niitty alueelle kylvetään 50g/aari Suomen Niittysiemen Oy:n Tuore maisemaniitty seosta, tai vastaavaa seosta. Suojaheinänä käytetään nurmirölliä (Agrostic capillaris), 75g/aari. Kaikkien siementen tulee olla kotimaista kantaa. Niityn ja suojaheinän siemenet sekoitetaan hiekkaan tasaisen kylvön helpottamiseksi. Seos kylvetään 150 mm paksuun tuotteistettuun kasvualustaan. Suomen Niittysiemen Oy:n Tuore maisemaniitty seos: Harakankello Campanula patula Ängsklocka Käenkukka Lychnis flos-cuculi Gökblomster Lehtosinilatva Polemonium caeruleum Vanlig blågull Niittyleinikki Ranunculus acris Smörblomma Nurmikaunokki Centaurea phrygia Ängsklint Peurankello Campanula glomerata Toppklocka Puna-ailakki Silene dioica Skogslyst Päivänkakkara Leucanthemum vulgare Prästkrage Särmäkuisma Hypericum maculatum Fyrkantig johannesört Varsankello Campanula trachelium Nässelklocka ISTUTUKSET Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Istutuksissa tulee käyttää kotimaisia, terveitä ja kauppakelpoisuusvaatimukset täyttäviä taimia. Avojuurisia taimia voidaan istuttaa kasvien ollessa lepotilassa. Astiataimia voidaan istuttaa koko kasvukauden ajan. Kasvit istutetaan suunnitelmassa esitetyille paikoille. Kasvilaji ja taimikoko on esitetty suunnitelman kasviluettelossa Katupuut Puiden istutus on tehtävä oikeaan istutussyvyyteen: juurenkaulan on oltava lopullisen maanpinnan tasossa. Puut istutetaan ja tuetaan VRT 11 kuvan 23311:K6 B mukaisesti. Läntisellä yhdystiellä, noin paalulla 460, sijaitseville Ruotsinpihlajille (Sorbus intermedia) tehdään koko istutusalueen kattava 600 mm paksu kasvualusta. Puita ei tule istuttaa 2,5 metriä lähemmäksi vesijohtoa tai viemäriä, salaojaa, kaivoa, kaukolämpöputkea, sähkö- tai puhelinkaapelia, valaisinpylvästä tai muusta vastaavaa kunnallisteknistä rakennetta Metsitykset Metsitettäville alueille istutetaan metsäpuiden paakkutaimia 2,0 m:n etäisyydelle toisistaan. Metsitystaimien juurille asennetaan taimitassut, joiden halkaisija on 0,4 m Pensaat ja köynnökset Istutukset on esitetty piirustuksessa Paljakkapajuja ei tule istuttaa 1,0 m lähemmäksi tien reunaa. Pensashanhikkeja ei tule istuttaa 0,7m lähemmäksi tiekaidetta, eikä 0,5m lähemmäksi reunakiven takareunaa. Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset Pensasistutusten materiaalit täyttävät InfraRyl mukaiset vaatimukset. Samanlajisten taimien tulee olla keskenään samaa kantaa. Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. 12

18 31000 VESIHUOLTO Kaikkien risteävien tai suunniteltuun putkilinjaan liitettävien linjojen sekä sivuavien johtojen sekä muiden olemassa olevien rakenteiden sijainti ja korkeustaso on tarkistettava ennen rakennustyön aloitusta. Rakennettavat viemärit on tarkemitattava. Liitokset kuvataan ennen peittämistä. Materiaaleina käytetään uusia, laadultaan hyviä ja jatkuvan laadunvalvonnan piirissä olevien putkivalmistajien putkia ja kaivoja sekä niiden osia, liitostarvikkeita ja yhteitä. Yhteet ja kulmat ovat tehdasvalmisteisia. Tiivisteenä käytetään putkitoimittajan tiivisteitä (SFS-EN-681-1). Kaikissa putkissa tulee olla niitä koskevan standardin mukaiset merkinnät. Putkien on täytettävä voimassa olevat standardit. Materiaalit on hyväksytettävä tilaajalla Hulevesiviemärit Hulevesiviemäriputket Hulevesiviemäriputkina käytetään 315 mm muovista luokan PP/k-SN8 putkia (esim. Uponor IQ SN8). Ritiläkantiset hulevesikaivot liitetään runkolinjan umpikaivoihin 160 PP/k-SN8 putkilla, jollei suunnitelmissa ole toisin esitetty Tarkastus- ja hulevesikaivot Hulevesiritiläkaivoina käytetään 800 B-EK tiivisteellisiä Cr-luokan kaivoja. Kaivot varustetaan ritiläkannella sekä teleskooppikansistolla. Viheralueilla käytetään kupolisiiviläkansia. Sakkapesän tilavuus on 300 l. Hulevesiviemärin tarkastuskaivoina käytetään muovisia teleskooppisia 560/500M kaivoja. Kaivojen kansistoina käytetään kelluvia kansia. Umpikannet ovat kynsilukollisia. Kaivojen kansistojen kuormituskestävyys on 40 tn (400 kn) liikennöitävillä alueilla. Tarkemmat tiedot hulevesikaivoista on esitetty kaivokorteissa. Suunniteltuihin kaivoihin liittyvien nykyisten putkien sijainti ja korot on mitattava ennen kaivojen valmistamista Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Ennen liitostöiden tekoa, on nykyisen hulevesikaivon tulo- ja lähtöputket kartoitettava ja tarkistettava, poikkeavatko ne suunnitelmissa ja johtokartoissa esitetyistä koroista. Jos poikkeamaa on, eikä liitosta voida viemäröinnin toimivuuden kannalta rakentaa, on otettava yhteyttä tilaajaan Vesijohdot Vesijohtoputkistot Vesijohtona käytetään Ø 225 mm muovista diffuusiosuojattua PE 100-RC putkea TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Kaiteet, johteet ja törmäyssuojat Tiekaide Kiertoliittymään ja sen haaroihin asennetaan Liikenneviraston tyyppipiirustuksen Ty3/51 mukainen tiekaide. Tiekaide asennetaan Liikenneviraston ohjeen "Tiekaiteiden suunnittelu 27/2013" mukaisesti Tiekaide liitetään Läntisen Yhdystien alikulkukäytävän sillankaiteisiin. Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. 13

19 32600 Opastus- ja ohjausjärjestelmät Tässä työselostuksessa tai sen liitteenä olevissa suunnitelmissa ei ole esitetty työnaikaista liikenteenohjausta, vaan urakoitsijan tulee laatia ne erikseen hyväksyttäväksi. Liikenteenohjauslaitteiden perustuksien sekä lopullisen pystyttämisen yhteydessä tulee suunnitelmissa esitetty sijainti tarkastaa asennuspaikalla, etteivät ne sijoitu näkemäesteiksi tai muulla tavalla haittaa ja vaaranna liikennettä Liikennemerkit Uusina liikennemerkkeinä käytetään vakiokokoisia merkkejä. Uudet liikennemerkit hankkii ja pystyttää tilaaja. Liikennemerkkien kilpimateriaalina käytetään alumiinia. Pintamateriaalin heijastusluokka on esitetty liikennemerkkiluettelossa. Suojatiemerkit on oltava kaksipuoleisia ja kuperia. Materiaalin laatu- ja valmistusvaatimukset ilmenevät julkaisussa Liikennemerkin rakenne ja pystytys LO 20/2013. Pystytyspylväinä käytetään kuumasinkittyjä teräspylväitä 60/2. Merkkien jalustavalinnoissa on noudatettu julkaisua Liikennemerkkien rakenne ja pystytys LO 20/2013. Ennen jalustojen kaivutöihin ryhtymistä on työn suorittajan varmistuttava kaapelien ja johtojen tarkasta sijainnista sekä huolehdittava turvallisista asennusvalmisteluista. Vakiomerkkien pylväät sijoitetaan pääsääntöisesti n. 1,5 metrin etäisyydelle pientareen ulkoreunasta tai 0,75 metrin etäisyydelle reunakivestä. Liikennemerkkien näkyvyys on varmistettava ennen pystyttämistä ja raivattava mahdollinen merkkiä peittävä kasvillisuus pois. Liikennemerkkejä on pyrittävä kiinnittämään yhteiskäyttöpylväisiin, mikäli mahdollista Tiemerkinnät Tiemerkinnät tehdään suunnitelmien ja Liikenneviraston ohjeen Tiemerkintöjen suunnittelu 25/2015 mukaisesti. Tiemerkinnät, ajoratamaalaukset tekee tilaaja. Ajoratamaalaukset tehdään 7 mm paksulla massalla siten, että 3 mm massasta jää asfalttipinnan yläpuolelle Opastusmerkit Opastusmerkkien kilpimateriaalina käytetään alumiinia. Pintamateriaalin heijastusluokka on esitetty liikennemerkkiluettelossa. Materiaalin laatu- ja valmistusvaatimukset ilmenevät julkaisussa Liikennemerkin rakenne ja pystytys LO 20/2013. Uudet opastusmerkit hankkii ja pystyttää tilaaja. Pystytyspylväinä käytetään kahta kuumasinkittyä teräspylvästä 90/2. Tienviitoissa (merkin nro 648) voidaan käyttää kahta kuumasinkittyä teräspylvästä 60/2. Merkkien jalustavalinnoissa on noudatettu julkaisua Liikennemerkkien rakenne ja pystytys LO 20/2013. Ennen jalustojen kaivutöihin ryhtymistä on työn suorittajan varmistuttava kaapelien ja johtojen tarkasta sijainnista sekä huolehdittava turvallisista asennusvalmisteluista. Nykyisten opastusmerkkien kunto tarkistetaan ja ne käytetään uudelleen, mikäli niiden kunto todetaan täyttävän opastusmerkeille vaadittavat laatuvaatimukset SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Valaistusrakenteet Valaisinpylväät Valaisinpylväinä käytetään 6 m ja 10 m metallipylväitä, pylväiden väri antrasiitin harmaa RAL Jalankulku- ja pyöräilyväylällä pylväskorkeus on h=6 m ja kadulla pylväskorkeus on h=10 m. Valaisinpylväät hankkii ja pystyttää tilaaja. Pylväiden korkeus ja sijoittelu on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Jalustat (h = 1,5 m) asennetaan tasolle valmispinta +0,15 m etäisyys asfaltinreunasta tai reunakivilinjasta 1,0 m. Jalustat hankkii tilaaja ja asentaa urakoitsija. 14

20 Valaisinpylväiden jalustoiden tyypit on esitetty kaupungin sähköyksikön valaistus- ja kaapelointisuunnitelmassa. Valaisinmallit ja tehot on esitetty tarkemmin valaistus- ja kaapelointi- suunnitelmassa YMPÄRISTÖRAKENTEET Suojaus- ja vaimennusrakenteet Läntisen Yhdystien pohjoispuolen reunaan asennetaan melukaide, tämän lisäksi rakennettavalle pohjoispuolen jalankulku- ja pyöräilyväylän reunaan asennetaan meluaita. Melukaide ja aita rakennetaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Näiden lisäksi nykyistä meluvallia jatketaan. Meluvallissa suositellaan hyödyntämään tiivistämiskelpoisia kaivu- ja ylijäämämaita tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi UUMA materiaaleja. Mikäli työssä käytetään UUMA - materiaaleja (prosessoidut ylijäämämaat, sivutuotteet, jätemateriaalit, esim. tuhka, yms.), tulee urakoitsijan varmistaa materiaalien ympäristö- ja tekninen kelpoisuus ko. käyttötarkoituksessa ja hyväksyttää materiaalit rakennuttajalla vähintään 1 kk ennen käyttöä Käytettävän materiaalin rakeisuus on tutkittava ennakkoon ja työn aikana aina kun on syytä epäillä sen kelpoisuutta. B. TYÖNAIKAINEN LIIKENNEJÄRJESTELY Rakennustyöt on järjestettävä siten, että kevyen liikenteen yhteydet toimivat koko rakennustyön aikana. Kevyttä liikenteen johtamista rakenteilla olevan alueen kautta pyritään välttämään. Rakennusaikaiset liikennejärjestelyt on suunniteltava siten, että yhteydet ovat turvalliset ja käytössä eri kohteiden rakennustyön ajan. Kohtiin, missä auto- ja kevytliikenne ovat rinnakkain, tulee rakentaa riittävä suojaus esim. betoniporsailla. Ennen töiden aloittamista urakoitsijan tulee hyväksyttää tilaajalla suunnitelma työnaikaisista lii- kennejärjestelyistä ja liikenteenohjaussuunnitelma, jossa esitetään tarvittavat opasteet, liikennemerkit, tiemerkinnät ja suojarakenteet. Suunnitelmat liikennejärjestelyistä on toimitettava tilaajalle viimeistään kahta viikkoa ennen kuin järjestelyiden toteuttaminen aloitetaan. Kaikilla liikennealueilla tulee avokaivannot suojata puomein ja pimeään aikaan vilkkuvaloin. Lahdessa 27. päivänä tammikuuta 2017 RAMBOLL FINLAND OY Mika Saharinen projektipäällikkö Kaisa Kärkkäinen suunnittelija 15