HYVINKÄÄN KAUPUNKI TALVISILLAN ALUE

Transkriptio

1 Vastaanottaja Hyvinkään kaupunki Asiakirjatyyppi Työselostus Päivämäärä Viite HYVINKÄÄN KAUPUNKI TALVISILLAN ALUE

2 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kaisa Kärkkäinen, Matti I Heikkinen, Essi Auvinen Mika Saharinen Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P

3 SISÄLLYS YLEISTÄ 1 Tilaaja 1 Suunnittelija 1 Rakennuskohde ja työselostuksen laajuus 1 Yleiset asiakirjat 1 Hankekohtaiset asiakirjat 2 YHTEISET TYÖT 2 Rakennuskohteen mittaustyöt ja maaperätutkimukset 2 Mittaukset 2 Maaperätutkimukset 2 Työnaikaiset mittaukset ja tarkemittaukset 2 Maaperäkuvaus 3 Pohjavesi 3 Rakennustyön yleinen laatutaso 3 Tekniset vaatimukset 3 Rakennuskohteen selvitykset 4 A. TEKNISET VAATIMUKSET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat hyötypuut Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat rakenteet Siirrettävät rakenteet Suojattavat rakenteet Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Poistettavat rakennekerrokset ja penkereet MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maaleikkaukset, erittelemätön 6 Laatuvaatimukset 6 Laadun toteaminen 7 Kaivannon kuivanapito Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Kaapelikaivannot Kaivannon tukirakenteet PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Maapenkereet Kaivantojen täytöt Asennusalustat 8 Tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset Alkutäytöt 8 Työohjeita 8 Tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset Lopputäytöt 8 Tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset. 9 Viimeistelytyöt PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET 9

4 21300 Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sidotut kantavat kerrokset Päällysteet ja pintarakenteet Asfalttipäällysteet Betonikivipäällysteet Betonikivi- ja laattapäällysteet Noppakiveykset Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset Luonnonkivireunakivet KASVILLISUUSRAKENTEET Kasvualustat ja katteet Kantavat kasvualustat Istutukset Katupuut VESIHUOLTO Jätevesiviemärit Jätevesiviemäriputket 12 Taloviemärihaarat Tarkastuskaivot Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Hulevesiviemärit Hulevesiviemäriputket 13 Taloviemärihaarat Tarkastus- ja hulevesikaivot Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Vesijohdot 14 Materiaalivaatimukset Vesijohtoputkistot 14 Talovesijohdot Vesijohtolinjan laitteet 14 Vesijohdon tiiveys, huuhtelu ja painekoe Liitoksen tekeminen olemassa olevaan vesijohtoon TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Opastus- ja ohjausjärjestelmät Liikennemerkit Portaalit Tiemerkinnät SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Valaistusrakenteet RAKENNELMAT JA KALUSTEET Kalusteet ja varusteet B. TYÖNAIKAINEN LIIKENNEJÄRJESTELY 15

5 YLEISTÄ Tilaaja Hyvinkään kaupunki Kunnallistekniikka Suunnitteluyksikkö PL HYVINKÄÄ Yhteyshenkilö: Kari Pulkkinen puh tai Suunnittelija Ramboll Niemenkatu Lahti Yhteyshenkilöt: Mika Saharinen, katu ja vesihuolto Kaisa Kärkkäinen, katu ja vesihuolto Matti I Heikkinen, katu ja vesihuolto Essi Auvinen, geotekniikka Eveliina Majuri, liikenteenohjaus puh Rakennuskohde ja työselostuksen laajuus Tämä työselostus koskee Hyvinkään kaupungin, Talvisillan kaupungin osassa sijaitsevia katuja: Muurarinkatu, Hunsalankatu, Nummisillankatu, Koppelonkuja, Palokärjenkuja, Metsokuja, Pyynkuja sekä jalankulku- ja pyöräilyväyliä: välillä Hunsalankatu Nummisillankatu, Koppelonkuja Läntinen yhdystie ja välillä Pyynkuja - Teerenkuja. Rakennuskohde on esitetty suunnitelmakartoilla. Rakennustyöt tehdään katualueella, jolla tarvittaessa voidaan kieltää ajoneuvoliikenteen läpiajo. Yhteydet kiinteistöille ja liikkeisiin tulee olla käytössä koko rakentamisajan. Yleiset asiakirjat Työssä noudatetaan näitä työkohtaisia laatuvaatimuksia ja työselostusta sekä seuraavia yleisiä työselityksiä ja -selostuksia sekä normeja ja ohjeita. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet (InfraRYL 2010) Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 2, Järjestelmät ja täydentävät osat (InfraRYL 2006) Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö Määrämittausohje Katujen ja piha-alueiden päällystystöiden työselitys 1995 Asfalttinormit 2011 Rakennustieto, Rakennustietosäätiö Rakennustieto, Rakennustietosäätiö Rakennustieto, Rakennustietosäätiö PANK ry/ Suomen Kuntaliitto PANK ry Viherrakentamisen työselostus VRT 11 Viherympäristöliitto ry, julkaisu 46 Viheralueiden hoitoluokitus 2007 Viherympäristöliitto ry, julkaisu 36 Viheralueiden hoito VTH 14 Viherympäristöliitto ry Lehtipuiden taimilaatuvaatimukset Viherympäristöliitto ry, julkaisu 22 1

6 Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena 1997 SKTY 14 Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueilla SKTY 19/1999 Betoniputkinormit 2001 SKTY 1 Muoviputkistandardit Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket SFS RIL Pohjarakennusohjeet RIL Kaivanto-ohje RIL Rakennuskaivanto-ohjeet RIL Yleisohje liikennemerkkien käytöstä TIEH Liikennemerkkien rakenne ja pystytys LO 20/2013 Tiemerkintöjen suunnittelu LO 25/2015 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset LO 38/2015 Liikenne tietyömaalla - ohjejulkaisut Ohjeet täydentävät tässä työselostuksessa, yleisissä työselostuksissa (Infra RYL, VSY 2013, RIL jne.) ja YSE 1998 esitettyjä ohjeita ja sopimusehtoja. Hankekohtaiset asiakirjat Rakennustyö tehdään suunnittelijan laatimien suunnitelmapiirustusten, -asiakirjojen, työkohtaisten työselostusten, infrarakentamisen yleisten laatuvaatimusten InfraRYL ohjeita ja työtapoja noudattaen. Tässä työselostuksessa on esitetty hankekohtaisia lisäyksiä ja täsmennyksiä em. yleisiin työselostuksiin. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin edellä, Yleiset asiakirjat kohdassa, esitettyjä muita julkaisuja sekä tilaajan ja tarkastavan viranomaisen rakennusaikana antamia ohjeita ja määräyksiä. Mikäli rakentamisessa tarvittavaa tietoa puuttuu suunnitelmista tai suunnitelmissa havaitaan virheellisyyksiä, tulee urakoitsijan ottaa välittömästi yhteyttä tilaajaan. Suunnittelun lähtötietoina on ollut Hyvinkään kaupungin kanta-, kaava- ja johtokartat sekä Hyvinkään kaupungin tekemät maastomittaukset, joita on täydennetty suunnittelun aikana. Työselostuksen litterointi on tehty InfraRYL 2010 mukaan. Tässä työselostuksessa on kerrottu ne asiat, jotka poikkeavat InfraRYL 2010 yleisistä laatuvaatimuksista tai eivät ilmene sieltä. YHTEISET TYÖT Rakennuskohteen mittaustyöt ja maaperätutkimukset Mittaukset Suunnitelma-alueesta on tehty kartoitusmittaus Hyvinkään kaupungin toimesta vuonna Mittaukset on suoritettu koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmänä on N2000. Rakentaminen toteutetaan näissä järjestelmissä. Maaperätutkimukset Kohteessa on tehty Hyvinkään kaupungin toimesta painokairauksia ja otettu maanäytteitä. Tutkimustulokset on esitetty suunnitelmaleikkauksissa. Työnaikaiset mittaukset ja tarkemittaukset Kohteen toteuttaja vastaa kaikista työnaikaisista mittauksista ja mittojen asettamisista. Mitat on asetettava siten, että työ voidaan tehdä suunnitelmien mukaisesti. Mikäli korkeudet tai sijainnit poikkeavat suunnitelmista, on otettava yhteys välittömästi tilaajaan. 2

7 Työnaikaiset mittaukset tehdään mittaussuunnitelman ja suunnitelmatiedostojen sekä kaivokorttien mittaustietojen perusteella. Tieto nykyisten hule- ja jätevesiviemäreiden korkeusasemasta perustuu osin maastomittauksiin ja johtokarttoihin. Nykyisistä kaivoista on mitattava käyttöön jäävien putkien liitoskorkeudet ennen uusien liitosten rakentamista. Mikäli korkeudet tai sijainnit poikkeavat suunnitelmista, on otettava yhteys tilaajaan. Hulevesikaivojen sijoitus perustuu pääosin viereiseen reunakivilinjaan ja tämän vuoksi reunakivilinja on aina merkittävä maastoon ennen kaivon sijainnin määritystä. Ritiläkantisten hulevesikaivojen pohjan keskipiste on 0,40 metrin etäisyydellä reunakiven etureunasta. Asema- ja leikkauspiirustussarjaan merkitään toteutettujen rakenteiden ja sijainnin poikkeamat suunnitelmaan verrattuna. Urakoitsija tekee paljastuneiden ja uusien maanalaisten rakenteiden (vesi- ja viemärijohtojen sekä ym. johtojen) tarkemittaukset ja tarkepiirustukset Korkeusjärjestelmässä N2000 ja tasokoordinaatistossa ETRS-GK25 sisältäen ominaisuustiedon lisäksi sijainnin ja korkeustason (X, Y, Z). Jäte- ja sadevesiviemärit TV kuvataan, pöytäkirjat ja DVD/USB -muistitikku- tiedostot luovutetaan tilaajalle. Valmiille vesijohdolle tehdään painekoe ennen vesijohdon desinfiointia, huuhtelua ja vesi- näytteenottamista. Pöytäkirjat toimitetaan Hyvinkään Vedelle. Maaperäkuvaus Hyvinkään kaupungin tekemien tutkimusten mukaan Koppelonkujan ja Palokärjenkujan alueen maaperä pääasiassa on tiivistä soraa ja moreenia. Metsonkujan pohjois- osassa, Palokärjenkujan eteläosassa sekä Koppelonkujan keski- ja eteläosassa on havaittavissa löyhiä, 0,4 1,2 m paksuja hiekka- ja silttikerroksia. Palokärjenkujan eteläosassa havaittiin täyttökerroksen alla myös turvetta. Maanäytteiden mukaan maaperä on routivaa. Kairaukset päättyivät 1,20 4,72 m syvyydellä kiveen tai tiiviiseen maakerrokseen. Kallion pinnan tasosta ei ole tietoa. Hunsalankadun, Muurarinkadun ja Nummisillankadun maaperä on silttiä, hiekkaa ja moreenia. Maaperä on karkearakeisinta Hunsalankadun länsiosassa. Maakerrosten tiiveys on vaihtelevaa. Maaperä on Nummisillankadun maanäytepisteen 114 hiekkanäytteitä lukuun ottamatta routivaa. Kairaukset päättyivät 2,84 14,00 m syvyydellä määräsyvyyteen tai kiveen. Pohjavesi Alueen kaakkoislaidassa sijaitsee vuonna 2003 asennettu pohjavesiputki. Pohjavesiputkesta on mitattu vuosina pohjaveden pinnan sijaitsevan tasolla +101, ,68, eli noin 4,22 5,04 m syvyydellä putken päästä (Lähde: SYKE). Hunsalankadulle asennettiin kaksi pohjavesiputkea. Länsipään putkessa havaittiin vesipinta tasolla +97,24 ( ), eli noin 5,64 m syvyydellä maanpinnasta. Itäpään putki oli kuiva tasolla +98,82 ( ), eli 6,02 m syvyydellä maanpinnasta. Alueen pohjoisosan pohjaveden pinnan korkeudesta ei ole tietoa. Rakennustyön yleinen laatutaso Työssä tulee käyttää ensiluokkaisia ja uusia rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää johtoa ja työntekijöitä siten, että työn tulos on asiakirjoissa esitetyn vaatimustason mukainen. Erikseen mainitsemattomat työtavat, rakenteet ym. on valittava siten, että työn tulos täyttää hyvän laatutason vaatimukset. Erityistä huolellisuutta tulee kiinnittää suunnitelman maastoon merkitsemisessä sekä korkeustasoissa niin, että suunnitelmien mukaiset kaltevuudet ja korkeustasot toteutuvat. Kaikki laadun varmistamiseksi tehtyjen mittausten ja kokeiden tulokset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään laatukansioon. Tekniset vaatimukset Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisussa InfraRYL2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Rakennusosien ja 3

8 tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje. Tässä rakennustyötapaselostuksessa on esitetty hankekohtaisia lisäyksiä ja täsmennyksiä em. yleisiin työselostuksiin. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin edellä esitettyjä muita julkaisuja sekä tilaajan ja tarkastavan viranomaisen rakennusaikana antamia ohjeita ja määräyksiä. Mikäli rakentamisessa tarvittavaa tietoa puuttuu suunnitelmista tai suunnitelmissa havaitaan virheellisyyksiä, tulee urakoitsijan ottaa välittömästi yhteyttä tilaajaan. Kaikki hankkeessa käytettävät rakennustuotteet ja materiaalit tulee olla joko Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) nro: 305/2011 (rakennustuoteasetus) mukaisesti CE- merkittyjä tai siltä osin kuin tuotteiden ei tarvitse olla CE- merkittyjä, tuotteet tulee olla tuotehyväksyntälain (Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 2012/954) ja vastaavan asetuksen mukaisesti varmennettuja. Rakennuskohteen selvitykset Ennen rakennustyön aloittamista on selvitettävä alueella olevien kaapeleiden, putkien, johtojen ja muiden rakenteiden sijainti sekä pyydettävä näyttö kunkin rakenteen omistajalta. Johtojen suojaus tai siirto on sovittava laitteiden omistajien kanssa ennen töiden aloittamista. Katselmukset Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksissa käsiteltävistä ja esille tulleista asioista laaditaan pöytäkirja. Lisäksi urakoitsijan tulee pitää kiinteistöjen vesihuollon tonttiliittymiin liittyvät katselmukset. Urakoitsijan on ilmoitettava vesihuoltokatselmuksen ajankohdasta rakennustyömaan valvojalle, ja kiinteistön omistajille hyvissä ajoin. Kohteessa on läheisille rakennuksille riski vaurioita aiheuttaville painumille/siirtymille. Ennen urakan aloittamista pidetään riskialueella sijaitsevien rakennusten kuntokatselmus, jonka yhteydessä rakennukset myös valokuvataan. Katselmukset suoritetaan kaikissa urakan vaikutusalueella olevissa rakennuksissa. Katselmukset ovat pääurakoitsijan vastuulla. Katselmukset toimittaa puolueeton katselmusmies. Pöytäkirjat tulee toimittaa rakennuttajalle. Katselmuksen yhteydessä mahdollisiin olemassa oleviin halkeamiin tulee asentaa kipsisillat. A. TEKNISET VAATIMUKSET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat hyötypuut Tilaaja poistaa kaadettavat puut urakka alueelta. Kaadettavien puiden kannot poistetaan juurineen. Suunnittelutyön aikana alustavasti poistettavaksi merkityt puut on esitetty suunnitelmissa Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet Rakennuskohteen rajalla sekä ulkopuolella oleva puusto ja kasvillisuus on säilytettävä. Edellä mainitulla alueella oleva puusto on suojattava rakennustyön aikana siten, että maanpäälliset tai maanalaiset osat eivät vahingoitu. Kasvillisuus suojataan rakentamalla aita suojattavan kasvillisuuden tai puun ympärille. Mikäli puiden juuristoalueella joudutaan liikkumaan työkoneilla tai sinne rakennetaan tilapäisiä rakennelmia, tulee puiden juuristoalue sekä runko suojata. Suojaukset rakennetaan niin eristäviksi, että aluetta ei voida käyttää tilapäisenäkään läjitys- ja varastoalueena. Suojaukset poistetaan vasta viherrakennustöiden päätyttyä. Puiden suojauksen tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaiset. 4

9 11200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Alkukatselmuksessa todetaan siirrettävät ja purettavat rakenteet. Katualueella olevien rakenteiden purkutyöt ja uudelleenasentaminen sisältyy työsuoritukseen. Putkien ja kaapeleiden läheisyydessä työskennellessä on noudatettava varovaisuutta ja tarvittaessa ilmoitettava tilaajalle ajoissa johtojen sijainnin aiheuttamasta muutossuunnittelutarpeesta. Johtojen sijainnit on ennen töiden aloittamista selvitettävä asianomaisilta omistajilta ja tehtävä tarvittavat suojaustoimenpiteet. Ennen kaivutöitä on pyydettävä asianomaisten laitosten kaapelien tai johtojen sijainnin näyttö. Nykyisten kaapeleiden ja johtojen työnaikainen siirto ja suojaus tehdään niiden omistajien antaminen ohjeiden mukaisesti. Johtojen ja laitteiden siirroista ja suojauksista on järjestettävä työn alussa ja tarvittaessa työn edistymisen mukaan erilliset kokoukset niiden omistajien kanssa ja tarkistettava suunnitelman paikkansa pitävyys rakennushetken tilanteeseen Poistettavat rakenteet Suunnitelmissa on esitetty käytöstä poistettavat kaivot ja viemärit sekä vesijohdot. Kaivannon ulkopuolella olevat, käytöstä poistettavat viemärikaivot ja vesijohdon varusteet puretaan ja putket vaahtobetonoidaan. Nykyiset graniittireunakivet poistetaan työalueelta ja kuljetetaan tilaajan osoittamaan paikkaa Siirrettävät rakenteet Tarvittavat sähkö- ja tietoliikennekaapelin sekä rakenteiden siirrot ja purut tehdään omistajatahon ohjeiden ja suunnitelmien mukaisesti Suojattavat rakenteet Kiinteistöjen seinät, sokkelit, portaat ja yms. on suojattava käyttämällä esim. vanerilevyjä. Nykyinen vesihuolto, jota ei ole esitetty suunnitelmissa poistettavaksi käytöstä, säilytetään toiminnassa ja suojataan tarvittaessa työn aikana. Rakennetut vesihuollon johdot on esitetty suunnitelmissa sillä tarkkuudella kuin ne ovat Hyvinkään kaupungilta saaduissa mittausaineistoissa/vesi- ja viemärikartoissa Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Alueelta tulee poistaa humuspitoiset pintamaat, kannot, turve ja mättäät ennen rakennekerrosten/pengertäyttöjen rakentamista. Rakenteisiin kelpaamattomat maa-ainekset poistetaan ja kuljetetaan asianmukaiseen paikkaan. Rakennusalueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneita maita tai rakenteita Poistettavat rakennekerrokset ja penkereet Suunnittelualueelta poistetaan nykyiset pintarakenteet sekä rakennekerrokset koko suunnittelualueelta. Kun rakennettavan päällysteen ja vanhan päällysteen välinen korkeusero on alle 0,2 m, poistetaan vanha päällyste. Korkeuseron ollessa alle 0,5 m rikotaan vanha päällyste ennen kerrosrakenteiden levittämistä. Liityttäessä nykyiseen päällysteeseen jyrsitään nykyistä päällystettä kahden metrin matkalta. Pilaantumattomat, rakenteisiin kelpaavat purettavat massat voidaan käyttää pengerrakenteisiin. 5

10 16000 MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maaleikkaukset, erittelemätön Maaleikkaustyöt tehdään siten, että varmuus sortumista vastaan säilyy kaikissa olosuhteissa. Tukiseinien liikkumattomuutta ja kaivantojen luiskien pysyvyyttä on seurattava huolellisesti työn aikana. Mikäli siirtymiä tapahtuu tai luiskan pysyvyyttä on syytä epäillä, on työ välittömästi keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kaivumassat, joita ei käytetä kaivannon täyttöön, kuljetetaan välittömästi Kulomäen maankaatopaikalle. Maanleikkaustyöt tehdään piirustuksissa esitettyjä korkeustasoja ja kaltevuuksia noudattaen ja huomioiden rakennekerroksen vaatima tila ja työvarat. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota pohjan tasaukseen ja kaltevuuteen, ettei pohjamaahan jää vettä kerääviä painanteita. Tässä kohteessa urakoitsija laatii kaivantosuunnitelman myös alle 2 metriä syvistä kaivannoista. Ylimääräiset kaivumassat Kulomäen maankaatopaikalle. Maaleikkaustyöt suoritetaan piirustuksissa esitettyjä korkeustasoja ja kaltevuuksia noudattaen sekä huomioiden rakennekerrosten vaatima tila ja työvarat. Maaleikkaustyö on suoritettava siten, ettei maapohja tarpeettomasti häiriinny eikä kaivannon viereinen kasvillisuus tai puusto tarpeettomasti vahingoitu. Mikäli työn aikana löytyy pilaantuneita tai saastuneita maita, on urakoitsijan välittömästi tiedotettava asiasta rakennuttajalle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai Uudenmaan ELY:lle. Etenkin Koppelonkujalla rakennukset ovat kiinni tai miltei kiinni katurakenteessa. Katurakenteeseen rajautuvat anturat kaivetaan esiin. Kaivua ei saa ulottaa anturan vieressä anturan alapinnan alle! Kaivu toteutetaan alla olevan kuvan mukaisesti anturan alapinnan tasossa vähintään 0,5 etäisyydelle anturasta, jonka jälkeen voidaan leikata katurakenteen vaatimalle syvyydelle anturasta ulospäin luiskakaltevuudella 1:1. Laatuvaatimukset Maakaivannossa ei saa olla poikkeamia suunnitelman mukaisesta sijainnista. Kaivannossa tulee olla riittävät levennykset kaivojen ja putkien kohdalla. Rakennekerroksiin käytettävän materiaalin kelpoisuus on todettava rakeisuustutkimuksella. Materiaalin vaikutus rakennekerrospaksuuteen on tarvittaessa selvitettävä kantavuusmitoituksella. Johtokaivantojen asennusalustaan ja alkutäyttöön käytettävän materiaalin kelpoisuus on todettava rakeisuustutkimuksella. Lopputäyttöön käytettävän materiaalin kelpoisuus todetaan työmaalla tehtävillä mittauksilla. Laadunvalvonnassa noudatetaan tämän työselityksen lisäksi InfraRYL:ssä annettuja ohjeita. Yleisenä periaatteena on, että ennen ylemmän rakenneosan tekoa rakennuttajan tulee hyväksyä alempi rakenneosa. Urakoitsijan on varattava rakennuttajalle mahdollisuus tulla paikalle ennen rakenteiden ja putkien peittämistä (esim. valokuvausta varten). 6

11 Laadun toteaminen Kaivannon sijainti ja leikkaustaso todetaan työn aikana tehtävien tarkemittauksin ennen asennusalustan tekoa. Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiviyteen. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Kaivantoon tuleva vesi poistetaan eroosiosuojatuista pumppauskuopista Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Johtokaivannon maatöissä noudatetaan InfraRYL 2015 määräyksiä sekä RIL Kaivantoohjetta. Kaivumaita ei saa läjittää kaivantojen reunoille ja koneella työskennellään kaivannon päästä. Kaivumaiden sijoitus tulee tehdä RIL Kaivanto-ohje taulukon 7.6 mukaan. Ylijäämämaat kuljetetaan tilaajan osoittamaan paikkaan. Kaivannon pohja tasataan ja kivet poistetaan ennen asennusalustan ja alkutäytön rakentamista. Kaivannon pohjalla mahdollisesti olevat vesi, lumi ja jää poistetaan ennen kerrosten rakentamista. Pohjamaan ja täyttökerrosten väliin asennetaan suodatinkangas N3. Kaivannon minimimitat on esitetty InfraRYL kuvassa 16210:K1-K4. Kaivantojen rakentamisessa käytetään pituusleikkauksissa ja tässä selostuksessa määriteltyjä luiskakaltevuuksia ja tuentoja. Mikäli maaperä ei vastaa suunnitelmissa esitettyjä pohjatutkimuksia, tulee ottaa yhteys suunnittelijaan. Putkijohtokaivannot tehdään tuentaelementein tuettuna. Yli 3,0 m syvissä kaivannoissa leikataan rakennekerroksien vaatima kaivu ennen putkijohtokaivantojen tekemistä. Tukiseinättömillä osuuksilla etenkin Koppelonkujalla tulee huomioida, että rakennusten kohdalla vesihuoltokaivannot tulee toteuttaa niin, että kaivanto ei missään vaiheessa ole avoinna koko rakennuksen mitalta, vaan kaivanto ulotetaan ensin rakennuksen puoliväliin, täytetään ja vasta tämän jälkeen kaivua jatketaan. Koppelonkujalla pohjatutkimukset ovat osittain päättyneet ennen alinta kaivutasoa, joten louhintaan tulee varautua Kaapelikaivannot Tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaiset Kaivannon tukirakenteet Kaivannon tuennalla varmistetaan putkien turvallinen asentaminen ja estetään kaivannon seinämien sortuminen ja maa-ainesten putoaminen. Kaivannon seinämät tuetaan lisäksi, mikäli pohjan tai luiskan vakavuus on liian pieni tai luiskia ei voida tehdä riittävän loivina. Suunnitelmakuvissa on esitetty tuettava osuudet, joiden vakavuus viereisiin rakennuksiin nähden on riittämätön luiskattuna tai tuentaelementillä toteutettuna. Näillä osuuksilla urakoitsija määrittää tuentatavan ja mitoittaa tuennat. Kaivannon seinämät tuetaan suunnitelmissa esitetyillä paaluväleillä. Suunnitelmissa esitetyillä väleillä Elementtitukia käytettäessä karkearakeisessa maassa kaivu voidaan tehdään luiskattuna 2:1 tai jyrkempänä lähelle lopullista kaivusyvyyttä, jonka jälkeen elementtituki asennetaan kaivantoon. Luiskatun kaivannon ja elementtien välinen tila täytetään välittömästi lopputäyttöön soveltuvalla maalla (talviolosuhteissa salaojasepelillä). 7

12 Elementit tulee asentaa tiiviisti kaivannon seinämiä vasten elementtitoimittajan ohjeiden mukaisesti. Tuentaelementin pituus valitaan niin, että elementti kestää siihen kohdistuvan maanpaineen. Lyhyemmät elementit kestävät suuremman maanpaineen kuin pitkät. Kaivannon pohjalla saa työskennellä vasta, kun elementti on asennettu em. ohjeiden mukaisesti kaivantoon PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Maapenkereet Pengermateriaalina käytetään vanhaa poistettavaa kadun rakennekerrosmateriaalia ja/tai kaivumaita. Käytettävä pengermateriaali on kuitenkin tarkistettava ennen käyttöä, ettei vanhaan rakennekerrosmateriaaliin ole sekoittunut muuta maa-ainesta ja se täyttää sille määrätyt vaatimukset. Käytettävän lopputäyttömateriaalin kivien ja lohkareiden suurin sallittu läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaiset Kaivantojen täytöt Asennusalustat Asennusalusta materiaalina käytetään soramursketta 0/16. Putkilinjat perustetaan maanvaraisesti 150 mm:n asennusalustalle. Mikäli kaivutöiden yhteydessä havaitaan tarvetta tukevampaan perustustapaan, käytetään 30 cm sora-arinaa InfraRYL 2010 kohdan mukaisesti. Tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset Alkutäytöt Alkutäyttö materiaalina käytetään soramursketta 0/16. Alkutäyttö ulotetaan kaikille putkille 300 mm putken laen yläpuolelle. Alkutäyttö tiivistetään huolellisesti putken joka puolelta. Koneellistä tiivistystä ei saa tehdä suoraan putken päältä. Työohjeita Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Alkutäyttömateriaali lasketaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muulla sellaisella menetelmällä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullo- taan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan lopputäyttömateriaalin suurimman lohkarekoon verran, kuitenkin vähintään 300 mm, ylimmän putken yläpuolelle. Muoviputken päälle tulevat täyttömassat saadaan tiivistää koneellisesti vasta sen jälkeen, kun putken laen päällä on vähintään 0,3 m:n paksuinen täyttökerros. Tekniset vaatimukset InfraRYL2006 mukaiset Lopputäytöt Lopputäyttö tehdään jakavan murskeella. Nummisillankadulla voidaan käyttää kaivumaita. Materiaalin on oltava routimatonta. Urakoitsijan on kuitenkin varmistetta materiaalin sopivuus 8

13 lopputäyttöön määrittämällä materiaalista routivuus. Koneekadun ja Hunsalankadun sekä vesihuoltolinjalla kortteli Hunsalankatu voidaan käyttää lopputäyttömateriaalina kaivumaita. Käytettävän lopputäyttömateriaalin kivien ja lohkareiden suurin sallittu läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400 mm. Lopputäyttö ei saa sisältää 1 metriä lähempänä putken lakea yli 200 mm kiviä. Tuetun kaivannon lopputäyttö tehdään tukirakenteiden poistamisen edetessä siten, ettei kaivanto pääse sortumaan, tiivistetty kaivantotäyte löyhtymään tai putket siirtymään. Liikennöitävällä alueella lopputäyttö ulotetaan rakennekerrosten alapintaan. Liikennöitävän alueen ulkopuolella lopputäyttö ulotetaan ympäröivään maanpintaan. Tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaiset. Viimeistelytyöt Työalue siistitään ja kunnostetaan entistä vastaavaan kuntoon. Maanpinta tasataan sekä muotoillaan, kun putkilinjan painumat ovat saavuttaneet lopullisen tasonsa. Kaikki rakennusjätteet ja tilapäisiksi tarkoitetut rakenteet poistetaan. Tilapäisesti siirretyt kasvit, laitteet yms. siirretään takaisin entisille paikoilleen PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Rakennekerrokset ja niiden paksuudet sekä materiaalit on esitetty suunnitelmissa. Kulutuskerros, sidekerros sekä kantava kerros tehdään määritettyjen kerrospaksuuksien mukaisesti. Niissä kohdin, missä uudet rakennekerrokset liittyvät oleviin rakenteisiin, tutkitaan nykyisten rakennekerrosten paksuus. Uusien ja vanhojen rakennekerrosten mahdollinen paksuusero tasoitetaan siirtymäkiilakaltevuuden matkalla Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Kadun alimmainen kantava kerros tehdään soramurskeesta 0/56 ja ylimmäinen tehdään soramurskeesta 0/32. Jalankulku- ja pyöräilyväylien sekä pysäköintialueen kantava kerros tehdään kokonaisuudessaan soramurskeesta 0/32. Sitomattoman kantavan kerroksen tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaiset Päällysteet ja pintarakenteet (ei tehdä tässä urakassa) Asfalttipäällysteet Ajoradan kulutuskerros tehdään asfalttibetonista AB16. Ajoradassa kiinni olevien jalankulku- ja pyöräilyväylien kulutuskerros tehdään asfalttibetonista AB 11/100. Asfalttipäällysteiden rakentamisen yhteydessä korotetaan kaikkien katualueella sijaitsevien kaivojen sekä muiden vesihuoltolaitteiden ja mahdollisten kaapelikaivojen kansistot uuden tasauksen mukaisiksi. Kaivon kansien vaadittu korkeussijainti on alla olevan taulukon mukainen mitattuna 3 metrin oikolaudalla. 0-taso vastaa oikolaudan alareunaa. 9

14 Taulukko: Kaivon kansien sijainti asfaltilla Kansistotyyppi Kelluva umpikansisto, paloposti, sulkuventtiili Kelluva hulevesikaivon kansisto Portaittain säädettävä umpikansisto, paloposti, sulkuventtiili Portaittain säädettävä hulevesikaivon kansi Sallittu poikkeama oikolaudan tasosta alaspäin mm Ajoradalla ja jalkakäytävällä Ajoradalla välittömästi reunatuen vieressä ja pysäköintialueilla Reunakiven vieressä olevan hulevesikaivon kannen ja reunakiven välinen asfaltti muotoillaan kaivoon ohjaavaksi Betonikivipäällysteet (ei tehdä tässä urakassa) Betonikivi- ja laattapäällysteet Suunnitelmissa esitetyille alueille asennetaan betonikiveys. Betonikivet ladotaan käyttäen tiililadontaan. Kiveys aloitetaan täydellä kivellä. Betonikivenä käytetään kokoa 278/138/80, väri harmaa ja kokoa 110/115/80, väri harmaa, jota käytetään kansistojen ja valaisinjalustojen ympärillä. Betonikivet asennetaan tiivistetyn 30 mm paksun asennushiekan 0/8 varaan käyttäen kalanruotoladontaa siten. Betonikiveys saumataan kuivalla saumaushiekalla 0/4. Betonikiveyksen tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaiset Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Siirtymäkiila (pitkittäinen ja/tai poikittainen) rakennetaan uuden katurakenteen liittyessä nykyiseen katurakenteeseen ja alusrakenteen muutoskohtiin sekä muihin InfraRYL2015:ssa mainittuihin kohtiin InfraRYL2015 ohjeiden mukaisesti. Siirtymäkiilasyvyytenä käytetään 1,5 m ja - kaltevuutena 1:5. Mikäli putkijohtokaivannot vaativat louhintaa, tulee huomioida siirtymäkiilan rakentaminen alusrakenteen vaihtumiskohtaan Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset (ei tehdä tässä urakassa) Reunakivien tyypit ja korkeudet on esitetty mittapiirustuksessa Luonnonkivireunakivet Koppelonkujan ja Metsonkujan Talvisillankadun liittymiin asennetaan suojatien kohdalle luonnonreunakivi. Reunakivenä käytetään graniittista V170 kiveä, väri harmaa, joka kallistetaan. V170 reunakiven sijaan voidaan käyttää LR170 reunakiviä. Reunakiven näkymä 40 mm. 10

15 Reunakivet asennetaan maakosteaan betoniin K10 siten, että se tukeutuu koko pituudeltaan ja leveydeltään sullottuun maakosteaan betoniin. Luonnonkivireunakivien tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaiset Liukuvalettavat betoniset reunatuet Kaduille asennetaan 80 mm korkea liukuvalettava reunatuki. Suojateiden kohdalle ei asenneta liukuvalettavaa reunatukea vaan käytetään asfalttiluiskaa. Tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaisesti Muurit betonikivestä Koppelonkujalle ja Metsokujalle asennetaan tukimuurit betonisesta muurikivestä, esim. Eskoo muurikivi, väri harmaa. Tukimuurit asennetaan Metsokujan vasemmalle puolelle paaluväleille ja sekä oikealle puolelle paaluvälille Muurin näkyvä korkeus on vasemmalla puolella paaluväli sekä paaluvälillä mm (tsv mm). Oikealla puolella muurin näkyvä korkeus on 700 mm (tsv mm) paaluvälillä ja 1120 mm (tsv mm) paaluvälillä Koppelonkujalla muuri asennetaan kadun oikealle puolelle paaluvälille Muurin näkyvä korkeus on paaluvälillä mm (tsv mm) ja paaluvälillä mm (tsv mm). Koppelnkujalla välillä Talvisillankatu Palokärjenkuja muuri asennetaan kadun oikealle puolelle paaluvälille Muurin näkyvä korkeus on 700 mm. Yli 700 mm korkeat muurit on mitoitettava rakennesuunnittelijan toimesta KASVILLISUUSRAKENTEET (ei tehdä tässä urakassa) Kasvualustat ja katteet Tuotteistetut kasvualustat Tuotteistettujen kasvualustojen tekniset vaatimukset ovat VRT'11 mukaiset Nurmi- ja niittyverhoukset Kylvönurmikot Nurmetettavat alueet on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Nurmetuksen hoitoluokka on A2. Rakennustöiden yhteydessä vaurioituneet nykyiset nurmialueet tulee nurmettaa uudelleen. Tekniset vaatimukset InfraRYL ja VRT`11 mukaiset VESIHUOLTO Kaikkien risteävien tai suunniteltuun putkilinjaan liitettävien linjojen sekä sivuavien johtojen sekä muiden olemassa olevien rakenteiden sijainti ja korkeustaso on tarkistettava ennen rakennustyön aloitusta. Rakennettavat vesijohdot ja viemärit on tarkemitattava. Liitokset kuvataan ennen peittämistä. Materiaaleina käytetään uusia, laadultaan hyviä ja jatkuvan laadunvalvonnan piirissä olevien putkivalmistajien putkia ja kaivoja sekä niiden osia, liitostarvikkeita ja yhteitä. Yhteet ja kulmat ovat tehdasvalmisteisia. Tiivisteenä käytetään putkitoimittajan tiivisteitä (SFS-EN-681-1). Kaikissa putkissa tulee olla niitä koskevan standardin mukaiset merkinnät. Putkien on täytettävä voimassa olevat standardit. Materiaalit on hyväksytettävä tilaajalla. 11

16 31100 Jätevesiviemärit Jätevesiviemäriputket Jätevesiviemäriputkina käytetään 200 mm, 250 mm ja 500mm muovisia PVC/k-SN8 - luokan putkia. Taloviemärihaarat Tonttiliittymät rakennetaan SN8-luokan 110 ja 160 mm:n muoviputkista. Talohaarat rakennetaan tontin rajalla noin 1 metriä tontinpuolelle. Tarkastuskaivot Jätevesiviemärin tarkastuskaivoina käytetään muovisia teleskooppisia 560/500M kaivoja sekä betonisia 800B-EK kaivoja. Kaivojen kansina käytetään kelluvia kansia, jotka ovat umpikannellisia ja kynsilukollisia. Kaivojen kansistojen kuormituskestävyys on oltava 40 tn (400 kn). Tarkemmat tiedot jätevesikaivoista on esitetty kaivokorteissa. Suunniteltuihin kaivoihin liittyvien nykyisten putkien sijainti ja korot on mitattava ennen kaivojen valmistamista Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Ennen liitostöiden tekoa, on nykyisen jätevesikaivon tulo- ja lähtöputket kartoitettava ja tarkistettava, poikkeavatko ne suunnitelmissa ja johtokartoissa esitetyistä koroista. Jos poikkeamaa on, eikä liitosta voida viemäröinnin toimivuuden kannalta rakentaa, on otettava yhteyttä tilaajaan. Viemäreiden liitostöissä on huomioitava rakennettujen kiinteistöjen viemärivesien johtaminen. Tarvittaessa on käytettävä esim. työnaikaista pumppausta. Pätkäsujutus Jätevesiviemärin pätkäsujutuksessa käytetään jätevesiviemärin pätkäsujutukseen suunniteltua saneerausputkea. Putken ulkohalkaisijan on oltava Ø 560 mm ja rengasjäykkyyden vähintään SN8. Nykyisten jätevesiviemärikaivojen sisään asennetaan muovinen saneerauskaivo. Jätevesiviemärin saneerauksen valmistelevat toimenpiteet Viemärin puhdistus Saneerattavat viemäriosuudet puhdistetaan saneerausmenetelmän edellyttämään tasoon. Asentajan meneminen saneeraamattomaan viemäriin on kielletty. Puhdistustulos tarkastetaan värillisellä TV-kuvauksella. Noudatetaan VSY2013 sekä lisäksi julkaisua Viemäreiden TV-kuvauksen tulkintaohje. Kuvattaessa kameran linssin tulee osoittaa eteenpäin ja kulkea mahdollisimman lähellä putken keskipistettä. Kuvattavassa putkessa ei saa olla höyryä tai vettä niin paljon, että kameran linssi peittyy. Vedet tulee pumpata kuvauksen ajaksi pois kohdista, joissa vettä on padottuneena (esim. painumat). Mikäli saneerattavaa putkea ei pysty puhdistamaan saneerausmenetelmän edellyttämään tasoon, on urakoitsijan otettava välittömästi yhteyttä rakennuttajaan. Kaivojärjestelyt Jos saneeraustyön suorittaminen niin edellyttää, kaivojen yläosat puretaan tarvittavilta osin ja rakennetaan sujutustyön jälkeen uudestaan. Kaivojen yläosan purku on hyväksytettävä rakennuttajalla. Saneerattavissa kaivoissa olevat ylimääräiset esteet, mm. juuret, ylipitkät putkiliittymät ja muut ylimääräiset esteet poistetaan. Liittymän putki on ylipitkä, mikäli sen pää on yli 100 mm saneeratun kaivon seinästä. Ylipitkä putki katkaistaan noin 50 mm etäisyydeltä saneeratun kaivon seinästä. Viemärikaivon pinta puhdistetaan korkeapainepesulla. Puhdistustuloksen on vastattava saneerausmenetelmän edellyttämää tasoa ja se tulee hyväksyttää rakennuttajalla ennen saneeraustyö- 12

17 tä. Pinnan täytyy antaa kuivua hieman ennen saneerausta. Pinnassa ei saa olla irtovettä saneerausta aloitettaessa. Viemärikaivon puhdistuksen jälkeen rakennuttaja tarkastaa kaivon kunnon, ja arvioi saneerausmenetelmän soveltuvuuden. Vanhat askelmaraudat tai tikkaat puretaan pois nykyisen kaivon seinän pinnan tasoon. Ohipumppaus Jätevesiviemärin toiminta on saneerausurakan aikana toteutettava ohipumppauksilla. Urakoitsija laatii suunnitelman ohipumppauksen järjestelyistä. Suunnitelmassa on esitettävä ohipumppauksessa käytettävän kaluston tekniset tiedot. Ohipumppaus on suunniteltava siten, että siitä aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Suunnitelma esitellään tilaajalle vähintään viikkoa ennen ohipumppauksen toteuttamista. Jos on epäiltävissä, että valittu putkikoko ei sovi saneerattavaan putkeen, tulee tehdä tulkkaus. Saneerattavan putken läpi vedetään n. 1 m mittainen pätkä sujutusputkea. Jätevesiviemärin toiminta on saneerausurakan aikana toteutettava ohipumppauksilla. Urakoitsija laatii suunnitelman ohipumppauksen järjestelyistä. Suunnitelmassa on esitettävä ohipumppauksessa käytettävän kaluston tekniset tiedot. Ohipumppaus on suunniteltava siten, että siitä aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Suunnitelma esitellään tilaajalle vähintään viikkoa ennen ohipumppauksen toteuttamista. Pätkäsujutus Jätevesiviemärin ja -kaivon saneeraus, asentaminen Pätkäsujutus tehdään tavallisesti tarkastuskaivosta ilman erillistä työkaivantoa. Jos on epäiltävissä, että valittu putkikoko ei sovi saneerattavaan putkeen, tulee tehdä tulkkaus. Saneerattavan putken läpi vedetään n. 1 m mittainen pätkä sujutusputkea. Muovisen saneerauskaivon rakentaminen vanhan sisään Saneerattavan kaivon pohja avarretaan korjauskaivon vaatiman tilan mukaiseksi, jotta saneerauskaivon pohja saadaan vesijuoksun tasolle. Korjauskaivo valetaan betonilla alaosastaan saneerattavaan kaivoon. Kiinnitysvalujen lujituttua kaivojen välitila täytetään murskeella. Betonikaivon kansistoa ei uusita. Tekniset vaatimukset Kaivamattomalla menetelmällä saneeratussa putkessa sallitaan samansuuntaiset ja -suuruiset muodonmuutokset ja painumat, kuin alkuperäisessä (saneeraamattomassa) putkessa on. Urakoitsijan on tarvittaessa varmistettava tulkkaamalla ennen sujuttamista, että sujutus on mahdollista. Saneeratun jätevesiviemärikaivon tulee kaikkine liitoksineen toimia moitteettomasti ja vastata toiminnaltaan uutta viemärikaivoa Hulevesiviemärit Hulevesiviemäriputket Hulevesiviemäriputkina käytetään 200 mm, 250 mm, 315 mm ja 400 mm muovisia luokan PP/k- SN8 putkia. Ritiläkantiset hulevesikaivot liitetään runkolinjan umpikaivoihin 160 PP/k-SN8 putkilla, jollei suunnitelmissa ole toisin esitetty. Taloviemärihaarat Tonttiliittymät rakennetaan SN8-luokan 110 ja 160 mm:n muoviputkista. Talohaarat rakennetaan tontin rajalla noin 1 metriä tontin alueelle. Putket rakennetaan 2 % kaltevuudella tontin puolelta runkoviemärin tarkastuskaivoon. 13

18 Tarkastus- ja hulevesikaivot Hulevesiritiläkaivoina käytetään 800 B-EK tiivisteellisiä Cr-luokan kaivoja. Kaivot varustetaan ritiläkannella sekä teleskooppikansistolla. Sakkapesän tilavuus on 300 l. Hulevesiviemärin tarkastuskaivoina käytetään muovisia teleskooppisia 560/500M kaivoja. Kaivojen kansistoina käytetään kelluvia kansia. Umpikannet ovat kynsilukollisia. Kaivojen kansistojen kuormituskestävyys on 40 tn (400 kn) liikennöitävillä alueilla. Tarkemmat tiedot hulevesikaivoista on esitetty kaivokorteissa. Suunniteltuihin kaivoihin liittyvien nykyisten putkien sijainti ja korot on mitattava ennen kaivojen valmistamista Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Ennen liitostöiden tekoa, on nykyisen hulevesikaivon tulo- ja lähtöputket kartoitettava ja tarkistettava, poikkeavatko ne suunnitelmissa ja johtokartoissa esitetyistä koroista. Jos poikkeamaa on, eikä liitosta voida viemäröinnin toimivuuden kannalta rakentaa, on otettava yhteyttä tilaajaan Vesijohdot Materiaalivaatimukset Vesijohtoverkoston rakentamisessa käytetään uusia, standardin mukaisia, laadultaan hyviä ja hyväksi tunnetuilta valmistajilta hankittuja putkia, putkien ja kaivojen osia sekä liitostarvikkeita. Euroopan Unionin rakennustuoteasetus tuli voimaan Asetus edellyttää että rakennustuotteille, jotka sijoitetaan Euroopan talousalueen (ETA) markkinoille ja joita koskee harmonisoitu eurooppalainen standardi (hen) tai eurooppalainen arviointiasiakirja (EAD), on laadittava suoritustasoilmoitus (DoP) ja tuote on CE- merkittävä. Rakentajan on vaadittaessa esitettävä laadunvalvontatodistukset rakentamiseen käyttämistään tuotteista ja tarvikkeista. Todistusten tulee olla joko materiaalin toimittajan tai virallisen tutkimuslaitoksen oikeaksi varmentamia Vesijohtoputkistot Vesijohtona käytetään Ø 63, 110 ja 225 mm muovista PE100-PN10 putkea. Talovesijohdot Talovesijohtona käytetään PN 10-luokan Ø 32 ja 63 mm:n muoviputkia. Talovesijohdot rakennetaan tontin rajalla 1 metriä tontin alueelle. Tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaiset Vesijohtolinjan laitteet Suunnitelmissa esitettyihin kohtiin asennetaan venttiilit. Vesijohdon venttiilinä käytetään kiinteällä karanjatkolla ja suojaputkella varustettua kumiluistiventtiileitä DN63, DN100 ja DN200. Kiinteistöjen venttiileinä käytetään kokoa DN25 ja DN63. Palovesiasema asennetaan suunnitelmissa esitettyyn kohtaan käyttäen esim. Pa-Ve Oy:n maanpäällistä mallia 150-1, liitos runkovesijohtoon 160 M-10 vesijohdolla. Palovesiaseman liitosjohto varustetaan DN 150 venttiilillä. Palovesiaseman sijainti merkitään merkkikilvellä, joka asennetaan maahan lyötyyn n. 2,2 m pituiseen U65-profiiliin tai vastaavaan. Vesijohdon huuhtelua varten asennetaan Ø 1000 EK-Cr betonikaivot, jonne asennetaan paloposti, esim. Haapakoski Oy:n maanalainen malli "Espoo" DN100. Liitos runkolinjaan 110M-10 vesijohdolla. Huuhtelukaivo kuivatetaan hulevesikaivoon tai perusmaahan. Palovesiaseman sijainti merkitään merkkikilvellä, joka asennetaan maahan lyötyyn n. 2,2 m pituiseen U65-profiiliin tai vastaavaan. Tekniset vaatimukset InfraRYL2010 mukaiset. 14

19 Vesijohdon tiiveys, huuhtelu ja painekoe Tiiveyskoe tehdään vesipainekokeena lopputäytön tekemisen ja huuhtelunjälkeen ennen desinfiointia ja laaditaan pöytäkirja. Vesipainekoe, huuhtelu ja desinfiointi tehdään InfraRYL 2006 mukaisesti. Rakennuttaja tutkituttaa ja hyväksyttää vesinäytteet urakoitsijan kustannuksella. Painekokeen aikana kaivannossa ei saa työskennellä TURVALLISUUSRAKENTEET ja OHJAUSJÄRJESTELMÄT (ei tehdä tässä urakassa) Opastus- ja ohjausjärjestelmät Tässä työselostuksessa tai sen liitteenä olevissa suunnitelmissa ei ole esitetty työnaikaista liikenteenohjausta, vaan urakoitsijan tulee laatia ne erikseen hyväksyttäväksi. Liikenteenohjauslaitteiden perustuksien sekä lopullisen pystyttämisen yhteydessä tulee suunnitelmissa esitetty sijainti tarkastaa asennuspaikalla, etteivät ne sijoitu näkemäesteiksi tai muulla tavalla haittaa ja vaaranna liikennettä Liikennemerkit Uusina liikennemerkkeinä käytetään vakiokokoisia merkkejä. Liikennemerkkien kilpimateriaalina käytetään alumiinia. Pintamateriaalin heijastusluokka on esitetty liikennemerkkiluettelossa. Suojatiemerkit on oltava kaksipuoleisia ja kuperia. Materiaalin laatu- ja valmistusvaatimukset ilmenevät julkaisussa Liikennemerkin rakenne ja pystytys LO 20/2013. Pystytyspylväinä käytetään kuumasinkittyjä teräspylväitä 60/2. Merkkien jalustavalinnoissa on noudatettu julkaisua Liikennemerkkien rakenne ja pystytys LO 20/2013. Ennen jalustojen kaivutöihin ryhtymistä on työn suorittajan varmistuttava kaapelien ja johtojen tarkasta sijainnista sekä huolehdittava turvallisista asennusvalmisteluista. Vakiomerkkien pylväät sijoitetaan pääsääntöisesti n. 1,5 metrin etäisyydelle pientareen ulkoreunasta tai 0,75 metrin etäisyydelle reunakivestä. Liikennemerkkien näkyvyys on varmistettava ennen pystyttämistä ja raivattava mahdollinen merkkiä peittävä kasvillisuus pois. Liikennemerkkejä on pyrittävä kiinnittämään yhteiskäyttöpylväisiin, mikäli mahdollista Tiemerkinnät Tiemerkinnät tehdään suunnitelmien ja Liikenneviraston ohjeen Tiemerkintöjen suunnittelu 25/2015 mukaisesti SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Valaistusrakenteet Katuvalaistusta ja kaapelointia ei uusita. B. TYÖNAIKAINEN LIIKENNEJÄRJESTELY Rakennustyöt on järjestettävä siten, että kevyen liikenteen yhteydet toimivat koko rakennustyön aikana. Kevyttä liikenteen johtamista rakenteilla olevan alueen kautta pyritään välttämään. Rakennusaikaiset liikennejärjestelyt on suunniteltava siten, että yhteydet ovat turvalliset ja käytössä eri kohteiden rakennustyön ajan. Kohtiin, missä auto- ja kevytliikenne ovat rinnakkain, tulee rakentaa riittävä suojaus esim. betoniporsailla. Ennen töiden aloittamista urakoitsijan tulee hyväksyttää tilaajalla suunnitelma työnaikaisista liikennejärjestelyistä ja liikenteenohjaussuunnitelma, jossa esitetään tarvittavat opasteet, liiken- 15

20 nemerkit, tiemerkinnät ja suojarakenteet. 16

21 Suunnitelmat liikennejärjestelyistä on toimitettava tilaajalle viimeistään kahta viikkoa ennen kuin järjestelyiden toteuttaminen aloitetaan. Kaikilla liikennealueilla tulee avokaivannot suojata puomein ja pimeään aikaan vilkkuvaloin. Lahdessa 15. päivänä maaliskuuta 2017 RAMBOLL FINLAND OY Mika Saharinen projektipäällikkö Kaisa Kärkkäinen suunnittelija 17