Lehtitaloissa osingot etusijalla. Lääkealalla persaukiset palkkaratkaisut. Politiikkaa miljoonille, ei miljonääreille. Numero 7 (1/2014) sivu 12

Transkriptio

1 Numero 7 (1/2014) Lääkealalla persaukiset palkkaratkaisut sivu 12 Lehtitaloissa osingot etusijalla sivut 20 ja 30 Politiikkaa miljoonille, ei miljonääreille sivu 32

2 Hannu Siltala Enemmistö palkkatyöläisiä Itäiseltä Uudeltamaalta kuuluu suru-uutisia. Kukaan tuttu ei ole kuollut, vaikka sen kaltaiset tunteet ovat monella ruotsinpyhtääläisellä pinnassa. Surun, vihan, epätoivon ja luopumisen oikeutettu tuska vaihtelee ihmisten mielissä. Taajaman ainoan merkittävän työllistäjän ranskalaiseen Schneider Electric -konserniin kuuluvan Strömfors Electric Oy:n Ruotsinpyhtään tehtaan toiminta uhkaa loppua Suomessa. Paria sataa uhkaa työttömäksi jääminen. Heistä 170 on TEAMilaisia. Siinä ei paljon lohduttele järkeistäminen, että tällaista tämä on, että nyt osui globalisaation viikatemies meidän kohdalle, kun töitä ollaan viemässä Puolaan ja Tanskaan. Samankaltaisia suruviestejä saa kuulla liian usein ympäri maata, mutta harvoin niin, että ainoan työllistäjän lopettaminen uhkaa näivettää koko yhdyskunnan. Mutta onko mitään tehtävissä, että tällainen voittojen maksimoinnin perässä kasvattaminen saataisiin loppumaan. Moraaliin ja inhimillisyyteen on turha vedota, kapitalistia ei tunteilla taltuteta. Lainsäädäntöä on muutettava sellaiseksi, että elinkelpoisten yritysten lopettaminen tai poissiirtäminen toisiin maihin kriminalisoidaan ja tehdään riittävän kalliiksi, kuten se on monissa kilpailijamaissa Euroopassa tehty. Ongelma on vain se, ettei se nykyisillä eduskunnan voimasuhteilla onnistu. Ei se taida onnistua yli-innokkaiden ja huonosti koulutettujen poliisien tänä vappuna vaarallisiksi astaloiksi nimeämillä lippukepeilläkään Päätoimittajalta Millaisen tulevaisuuden haluat liitolle? Mikä meitä suomalaisia vaivaa, kun olemme vuosikymmeniä antaneet vallan valua oikeistopuolueille, vaikka reilu enemmistö kansasta on veroja maksavia palkkatyöläisiä? Tähän ei saa muutosta kuin vaaleissa. EU-vaalit ovat tämän lehden tullessa jakoon jo kohta käyty, mutta ensi vuonna on eduskuntavaalit, jotka ovat erityisen merkittävät palkansaajien kannalta. Työväenpuolueiden pitkään jatkunut alamäki olisi saatava katkaistua. Asia ei meille vassareille kuulu, mutta ei olisi pahitteeksi vaikka demarien uusi ay-taustainen puheenjohtaja Antti Rinne toisi sellaista työväenhenkistä potkua politiikan suunnan muuttamiseksi vasemmistolaisemmaksi, että se pakottaisi myös vasemmistoliiton reivaamaan suuntaansa vihermaailman syleilystä pari piiru vasemmalle ja paluuta työväenliikkeen perusarvojen äärelle. Toivoa sentään on, kun vasemmistoliitto rohkeasti päätti lähteä hallituksesta ja irtautua kehysriihen työttömiä, palkansaajia, eläkeläisiä ja lapsiperheitä kurjistavasta päätöksenteosta. Huominen on huomenna, räpätään JVG:n ja Anna Abreun samannimisessä biisissä. Huominen on huomenna TEAMissakin, kun liittovaalit on käyty ja uusi hallinto valittu liitolle kesäkuun alussa Kuva: Kari Laaksonen Se on varmaa, että liiton puheenjohtaja vaihtuu, kun vanha ja laajalti myös vassareiden piirissä arvostettu ay-johtaja Timo Vallittu jää liittokokouksesta eläkkeelle. Kannunvalanta mahdollisista puheenjohtajaehdokkaista käy kovana toimistossa ja kentällä. Valitaanko puheenjohtaja toimistosta, kentältä vai ulkoa, kuhistaan. Puhutaan liittodemokratiasta millaisia kauniita sanoja tahansa, ei ole aivan sama kuka liittoa johtaa, sillä ammattiliitoissa on puheenjohtajan asema sen verran ylivertainen. Parhaimmillaan se on hyvässä hyvä ja pahimmillaan huonossa huono. Millaisen tulevaisuuden haluat TEAM-liitolle? Nykyisen enemmistöryhmän perillisten ja demarien ylivallan lisääntymistä vai sellaisen kriittisen vastavoiman kasvua, jota tässäkin lehdessä omalla äänellään puhuvat TEAM Vasemmiston ja sitoutumattomien ehdokkaaksi lupautuvat edustavat? Vasemmistoryhmän linjasta voit lukea tämän lehden takakansijutusta tai kotisivuiltamme Ryhmän linja on luettavissa netistä myös ruotsinkielisenä. Vaikka vaalikuume kuumenee ja kuumenee, niin muistutan, että kaikki paikat ovat vielä jakamatta. Ihme olisikin, jos perinteistä poiketen ei tässä vaiheessa kuulisi kentältä lupauksia annetun hallitus-, valtuusto- ja jaostopaikoista. Olkaa ihmiset valppaina ja muistakaa, että tosiasia on, että vaalit on käytävä ensin ja katsottava ketä liittokokoukseen valitaan ja mitä siellä päätetään hallinnon paikoista. Tervetuloa joukkoon liittovaaliehdokkaaksi liiton suuntaamiseksi huomiseen. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton kehittämispäällikkönä ja Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän vetäjänä.

3 Jaostoissa duunarin asialla Teksti: MARJA KARMALA Lehdessämme jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan esitellään jälleen TEAMliiton jaostojen jäseniä. Jaostot ovat liiton hallituksen apuelimiä ja niissä toimivat kentän eli työpaikkojen edustajat. Esiteltävät ovat kemian perusteollisuuden sopimusalalta pääkaupunkiseudulta ja lasikeraamisen teollisuuden sopimusalalta Tampereelta. Pidetään omista oikeuksista kiinni Katainen saa näkemään punaista. Kuva: Toni Ponkiniemi Martti on ehdottomasti asettumassa ehdolle liittokokousvaaleihin Työntekijöiden etu kärkiasiana Toinen esiteltävämme Toni Ponkiniemi työskentelee Pilkington Automotiven Martti Paavilainen. Toni Ponkiniemi. Tampereen tehtaalla ja on työympäristöjaoston jäsen. Toni on 37-vuotias ja työhistoriaa tehtaalla on kertynyt 17 vuotta. Vuoden 2014 alusta Toni aloitti ensimmäisen kautensa työsuojeluvaltuutettuna. Tonin sai ammattiyhdistysaktiiviksi halu puolustaa ja ajaa työntekijöiden etuja. Positiivisia asioita yhteiskunnasta on tällä hetkellä vaikea löytää, kun teollisia työpaikkoja katoaa koko ajan. Punaista saa näkemään pääministeri Jyrki Katainen ja johtajien suuret erorahat ja bonukset sekä työnantajien halu heikentää duunarien asemaa. Toni pitää kuntoaan yllä salilla käyden ja leikkimällä poikansa kanssa. Hän on myös asettumassa ehdolle liittokokousvaaleihin Tonin mielestä edellisistä vaaleista on kulunut sen verran aikaa, että olisi hyvä saada mukaan uutta verta, ajatuksia ja toimintamalleja. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä. Kuva: Susanna Salminen Martti Paavilainen tulee Martinlaaksosta Vantaalta. Martti työskentelen Oy AGA Ab:lla Riihimäen tehtaassa pääluottamusmiehenä ja on mukana TEAMin kansainvälisessä jaostossa. Martin ay-aktiivisuus ja kiinnostus työpolitiikkaan heräsi oikeudenmukaisuuden tavoittelun myötä työpaikalla. Martti näkee konfliktit positiivisena asiana yhteiskunnassa. Ilman konflikteja elettäisiin diktatuurin alla. Toisin sanoen ilman omista oikeuksista kiinni pitämistä valtaa pitävät sanelisivat yhteiskunnan suunnan, eikä kenelläkään olisi vastaan sanomista. Martin sanoja lainaten se olisi vähän huonompi homma. Martti pitää itseään tasaisena luonteena. Kysymykseen, mikä saa näkemään punaista? Martti vastaa, ettei oikeastaan meinaa kimpaantua mistään. Kuitenkin ihmisten eriarvoistaminen ja sen lieveilmiöt ovat asioita, jotka nyt päällimmäisenä aiheuttavat suuttumusta. Hyvinvointia Martti pitää yllä harrastamalla kamppailulajeja. BJJ ja vapaaottelu pitävät hyvin pään kunnossa ja kropan epäkunnossa. Martin elämään onnellisuutta tuovat perhe, kulttuuri ja matkailu.

4 Valoa kansalle Salon Perttelistä Teksti: REIJO KORHONEN Kuvat: REIJO KORHONEN ja HANNU SILTALA Salon Perttelissä toimiva Hella Lighting Finland Oy kuuluu Hella konserniin. Konsernin pääkonttori sijaitsee Saksassa ja sillä on toimintaa yli 30 eri maassa. Hella konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 5 miljardia euroa, yrityksen taloudellista tilannetta pidetään hyvänä ja tällä perheyrityksellä menee tällä hetkellä kohtalaisen hyvin. Konserni työllistää eri puolilla maailmaa noin henkilöä. Suomessa toimiva Hella Lighting Finland Oy työllistää Salon Perttelin tehtaalla noin 170 henkilöä, joista 120 on TEAM iin kuuluvia. Yrityksen liikevaihto oli viime tilikaudella 23 miljoonaa euroa. Hellalla ei ole Suomessa juurikaan kilpailijoita. Maailmanlaajuisesti kilpailijoita toki löytyy. Ajoneuvovaloissa kovimmat kilpailijat ovat Bosch ja Valeo, sisävaloissa Osram ja Philips. Hella on erikoistunut led-valojen valmistukseen ja niitä tehdään paljon mm. laivateollisuuden tarpeisiin. Aktiiviset luottamusmiehet Hella on ythenkinen yritys. Yrityksen pääluottamusmiehenä on toiminut vuodesta 2003 lähtien Anne Hakamäki. Työosaston luottamusmieheksi Anne valittiin ensimmäisen kerran 1990-luvun lopussa. Hän toimii myös ammattiosastonsa Salon Alueen Kemian Osasto ry 121:n sihteerinä. Anne on kolmatta kautta liiton hallituksen jäsenenä. Hän on toiminut myös liiton valtuuston jäsenenä sekä ollut sopimusalansa työehtosopimusneuvottelijana. Anne Hakamäki istuu myös Salon SAK:n paikallisjärjestön hallituksessa ja kuluu myös vakuutusyhtiö Turvan aluetoimikuntaan. Toinen vaikuttava persoona on Hellan varapääluottamusmies Jari Kauppinen. Hän toimii myös työosastonsa luottamusmiehenä ja on yrityksen EWC-varaedustaja sekä ammattiosaston Salon Alueen Kemian Osasto ry 121:n puheenjohtaja. Jari on muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sopimusalan Hellan pääluottamusmies Anne Hakamäki ja varapääluottamusmies Jari Kauppinen palaverissa.

5 Anne ja Jari vastaanottamassa ay-vieraita. TES-jaoston jäsen. Hän kuuluu Muovija kumialan tutkintotoimikuntaan ja on SAK:n valtuuston varajäsen. Anne ja Jari ovat aktiivisia ay-vaikuttajia paikallisella tasolla, ilman heitä ja heidän kaltaisiaan aktiiveja olisi TEAM-liitto pulassa. Suuri kunnia ja kiitos näille talkootyöntekijöille, jotka huolehtivat liiton ja ammattiosaston jäsenistä myös vapaaajallaan. Neuvottelusuhteet ovat Hellalla kohdallaan, asiat riitelevät eivät neuvottelijat. Yrityksen edustajat eivät ole ay-vastaisia ja ymmärtävät luottamusmiesten roolin, mutta aika-ajoin heitäkin täytyy muistuttaa miksi työpaikalla on luottamusmiesorganisaatio ettei totuus unohtuisi, sanovat luottamusmiehet. Anne Hakamäki kertoo, että yrityksessä on omia paikallisia sopimuksia. Palkkausjärjestelmä on osittain työehtosopimuksen mukainen, osittain oma. Työnvaativuusjärjestelmä on TES:n mukainen. Hellalla on oma pätevyyslisäjärjestelmä, ikä- Hellan omat palkkasopimukset Salon tehtaan liikevaihto on prosentin kymmenesosia konsernin liikevaihdosta. Siitä huolimatta yritysjohto reagoi herkästi taloudelliseen tilanteeseen. Hella on yt-henkinen yritys, toteaa pääluottamusmies Anne Hakamäki. Yt-neuvotteluja käydään melko usein. Yritystä koskevat isot päätökset ja linjaukset tulevat Saksasta. Hellan tehdas sijaitsee Salon Perttelissä.

6 ja vuorolisät paremmat kuin työehtosopimuksessa ja viikonloppuylityökorvaukset yli työehtosopimustason. Lisäksi on muita erilaisia paikallisia palkkasopimuksia, sanoo Anne hieman ylpeyttä äänessään. Pääluottamusmies ja uskollinen sähköinen työkaveri. Liitolle lisää näkyvyyttä TEAM-liitto järjestää tilaisuuksia ympäri Suomea. Siitä huolimatta Anne Hakamäki arvioi liiton näkyvyyden valtamedioissa suhteellisen vähäiseksi. Liiton tulisi hoitaa julkisuus valtakunnan tasolla ja ammattiosastojen paikallisella tasolla. Tämä on yhteinen murhe ja se pitäisi myös yhdessä ratkaista, miettii Anne. Viime vuosina harjoitettuun palkkapolitiikkaan suhtaudutaan Hellan työntekijöiden keskuudessa maltillisesti. Ehkä siihen vaikuttaa myös maamme taloudellinen tilanne ja yritysjohdon harjoittama aktiivinen yt-neuvotteluja suosiva toimintakulttuuri. Kaikilta osin ei liiton toiminta saa kiitosta. Kauppisen Jari muistuttaa surullisen kuuluisasta pekkaspäiväratkaisusta. Jari saa vieläkin kuulla kettuilua pekkasista. Hellalla pekkaskorvaus maksetaan jokaiselle tehdylle tunnille. Tämä tarkoittaa, että kun pitää pekkasen niin kyseiseltä päivältä ei erikseen makseta palkkaa, vaan se on palkassa prosenttikorvauksena. Asiasta kuulee kettuilua vieläkin ja luonnollisesti se kaatuu luottamusmiesten niskaan, tilittää Jari. Nuoria kiinnostaa osastotoiminta Hellan työntekijät kuuluvat Salon Alueen Kemian Osastoon. Ammattiosastossa on lähes 500 jäsentä. Salossa ja Hellalla on helppo saada ihmisiä työpaikan luottamushenkilöiksi, sekä mukaan ammattiosaston toimintaan. Ja mikä ilahduttavinta, ovat nuoret innokkaan kiinnostuneita ammattiyhdistystoiminnasta. Ammattiosasto osallistuu vuosittain TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton valtakunnallisiin tilaisuuksiin. Lisäksi osasto järjestää mahdollisuuksien mukaan erilaisia tapahtumia muiden osastojen kanssa. Salon Alueen Kemian Osasto on aktiivinen koulutuksen järjestäjä jäsenistölleen. Alueen työnantajat tukevat ammattiosaston toimintaa. Ammattiosastolle on tärkeää, että sen jäseniä kuuluu TEAM-liiton hallintoon. Tärkeää on myös päästä vaikuttamaan liittokokoukseen, missä valitaan liiton Jäsenistön asiat ovat aina etusijalla. puheenjohtaja, liiton hallinto ja päätetään liiton säännöistä. Pääluottamusmies Anne Hakamäki ja ammattiosaston puheenjohtaja Jari Kauppinen ovat valmiita lähtemään ehdokkaiksi liittokokousvaaliin. Anne ja Jari eivät lupaa jäsenistölle mitään liikoja, vaan toimivat niin että jäsenistön asiat ovat aina etusijalla. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä.

7 Kolumni: Reijo Koskinen Työuria ja eläkkeitä Kestävyysvaje, odotettavissa oleva elinikä, eliniänkerroin, työssäoloajan pidentäminen jne. Työelämästä käytävässä keskustelussa sinkoilee termejä ja totuuksia oikealta, vasemmalta, ylhäältä ja alhaalta. Joka puskasta pomppaa asiantuntijoita, jotka ratkaisevat kestävyysvajeen pitämällä sinut työmarkkinoilla pidempään. Kunnossa olevaan työeläkejärjestelmään vaikeampaa pumpata lisää rahaa. Innokkaimmat työuran pidentäjät löytyy henkilöistä, jotka ovat opiskelleet kolmekymppisiksi ja lähtevät työsopimuksen lisäeläkkeellä kuusikymppisinä ansaitulle eläkkeelle. Työnantajia ei kiinnosta työurien pidennys päin vastoin. Tutkijat taittavat peistä aiheesta ja löytävät hyviä ratkaisuja. Työntekijäjärjestöt myötäilevät ja työnantajat laittavat vanhimmasta päästä porukan pihalle. Kestävyysvaje kuulemma vaatii eläkkeelle jäänti-ikää nostettavaksi eläkejärjestelmän pelastamiseksi. Työeläkerahastointi aloitettiin suurten ikäluokkien eläkkeiden turvaamiseksi. Rahastojen sijoitusvarallisuus oli vuoden 2013 lopussa miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen tuli miljoonaa euroa (8%). Katastrofin merkit ilmassa? Asiantuntijoiden mukaan ongelmat alkavat, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Eivät ole huomanneet näin jo tapahtuneen. Eläkerahastojen käyttötarkoituksessa tapahtunut kehitys on seuraava: 1. Eläkerahastoilla ja eläkemaksuilla turvataan suurten ikäluokkien eläkkeet. 2. Eläkerahastojen tuotoilla ja eläkemaksuilla turvataan suurten ikäluokkien eläkkeet. 3. Eläkerahastoilla, niiden tuotoilla ja eläkemaksuilla taataan lastenlapsillemme antamamme eläkelupaus. Tarkoittaa, että eläkerahastojen pääoma on paalutettu eläkeyhtiölle peruspääomaksi, johon ei kosketa. Valtiolla ei ole mitään menettelyä vastaan, rahastoilla turvataan kansainvälisessä luottoluokituksessa vähintään yksi A Suomelle (ollaan niin vakavaraisia). Eläkeiän nostolla alkaa olla kiire, koska laskukauden pohja ei kestä ikuisesti. Talouden lähtiessä nousuun työllisyys paranee, eläkemaksujen euromäärä kasvaa ja sijoitusten tuotto kasvaa. Hyvässä kunnossa olevaan työeläkejärjestelmään olisi vaikeampaa pumpata lisää rahaa. Lastenlapsille annettu eläkelupaus lausutaan ääni väristen. Näin saadaan Jenna-Matiaksen isovanhemmat ymmärtämään, että parempi jäädä eläkkeelle 67-vuotiaana työttömyyskortistosta. Ai niin, saattaahan Jenna-Matiaskin saada lapsia. Kirjoittaja toimii pääluottamusmiehenä ja on TEAM-liiton hallituksen jäsen sekä Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen hallitusjäsen. Hän aikoo asettua ehdokkaaksi vuoden 2015 liittokokousvaaleissa.

8 Alma ja Esa: sama päämäärä, erilaiset tavat Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN Olemme Suomessa tottuneet siihen, että aamiaispöydässä kahvinjuonnin ohella luetaan päivän sanomalehteä, paperista printtiversiota. Jos tämä yhtälö ei toteudu niin koko päivä on pilalla. Mutta tulevatko ihmiset koskaan ajatelleeksi, mitä on edellisen 12 tunnin aikana tehty ja tapahtunut, jotta päivän tietopaketti eli sanomalehti on saatu aamiaispöytään? Edellisenä päivänä on lehtien toimituksissa, ilmoitusvalmistuksissa ja taitoissa valmistettu seuraavan päivän lehteä niin, että sitä päästään painamaan sellaisella aikataululla, että se olisi jaettu tilaajille seuraavana aamuna viimeistään kello mennessä. Jakaminen rankkaa työtä Suurempien lehtien painaminen aloitetaan kello ja ensimmäiset lehdet ovat jaettavissa kello jälkeen. Ensiksi valmistuneet lehdet viedään maakuntiin ja lähialueiden (painosta katsottuna) lehdet jaetaan viimeiseksi. Yön tunteina Suomessa kuljettaa sanomalehtiä sadat kuljetusvälineet vieden lehdet jakajille lehtien jättöpaikoille. Tämän jälkeen tuhannet jakajat autoineen, pyörineen tai muilla kuljetusvälineillä jakavat sanomalehdet tilaajille. Luottamusmies Arto Öfversti aikoo riitauttaa Esa Jakelut Oy:n tekemät TES:n luottamusmiessopimusrikkomukset.

9 Luottamusmiehet Arto Öfversti ja Petri Virtanen Kiljavalla jakajien TES-kurssilla. Sanomalehtien jakaminen ei ole kuitenkaan niin romanttista kuin yöllä nukkuneet saattavat kuvitella. Aina ei ole kesäkuun aurinkoinen aamu, eikä jakaminen joka kerta tapahdu laulurastaan laulun säestyksellä. Lehdet Luottamusmiehen rooli on kehittäjä. jaetaan vaikka olisi 30 astetta pakkasta, sataisi lunta, räntää tai vettä, myrskytuulella, olisi liukasta, säkkipimeää, ajotiet liukkaita ja auraamatta. Lopputuloksena se, että lehdet tulee olla tilaajalla viimeistään kello Jakotyö tehdään yöllä ja helvetin pienellä palkalla. Alma Manu Oy on Alma Median paino- ja jakeluyksikkö. Yhtiö on perustettu vuonna Siihen kuuluivat lehtipainot Tampereella ja Rovaniemellä. Rovaniemen painotoiminta loppui maaliskuussa Lisäksi Alma Manu hoitaa sanomalehtien varhaisjakelun Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Lapissa. Sen palveluksessa on noin 1000 jakajaa, joista Pirkanmaalla on noin 500. Yrityksen jakajien luottamusmiehenä toimii valkeakoskelainen Petri Virtanen, joka aloitti tehtävässään tämän vuoden alusta. Alma Manun tuotantolaitos Tampereella Sarankulmassa. Petri sai täytettäväkseen suuret saappaat ; hänen edeltäjänsä Raimo Leino oli hoitanut jakajien luottamusmiehen tehtäviä Pirkanmaalla pitkään. Raimo oli tehtävässään arvostettu henkilö, toimi myös työehtosopimusneuvottelijana ja on edelleen mukana liiton hallinnossa. Luottamusmies Petri Virtanen pitää luottamusmiehen tehtävää mielenkiintoisena ja haastavana. Neuvottelusuhteet yrityksen edustajien kanssa ovat hyvät ja niillä on pitkät perinteet. Se ei kuitenkaan tarkoita Alma Manu johtava jakeluyhtiö

10 Arto Öfverstin mukaan jakajien luottamusmiehenä toimiminen on haastavaa. että saadaan jakajille lisää töitä. Osa-aikaisesta työstä tulee päästä kokoaikaiseen työhön. Luottamusmiehen on oltava aktiivinen kehittäjä, koska jakelutoiminta ja lehden valmistus ovat murroksessa, niin toimintatapoihin voidaan nyt vaikuttaa, Petri sanoo. sitä, että aina oltaisiin samaa mieltä. Kunnon väittely aina silloin tällöin puhdistaa ilmaa. Rakentavaa yhteistoimintaa Alma Manu on tunnettu pääsääntöisesti hyvää yhteistoimintaa henkilöstön edustajien kanssa harjoittavana yrityksenä. Siellä tehdään ja suunnitellaan kaikki yhdessä. Hyvänä esimerkkinä on uusi jakajan palkan perusteena oleva mittamalli. Mittamallia suunnitellaan yhdessä työnantajan kanssa. Alma Manu on ainoa yritys Suomessa missä mittamalli voidaan suunnitella yhdessä. Tunnettua on, ettei kaikissa jakeluyhtiöissä olla valmiita suunnittelemaan mittamalleja yhdessä jakajien edustajien kanssa. Petri Virtasen mielestä luottamusmiehen rooli on kehittäjä. Luottamusmiehen tehtävänä on parantaa työoloja, palkkoja ja muita työsuhde-etuja. Kehittäjänä tulee vaikuttaa niin, Luottamusmiestoiminnan haasteet Petrin mielestä alan luottamusmiesten tulisi olla enemmän tekemisissä keskenään. Hyvä esimerkki tästä on jakajien luottamusmiesten vuosittainen TES-kurssi Kiljavalla. Kurssiin tuo kuitenkin ikävän lisämaun kun osallistumista on rajattu, jos kurssille on osallistunut edellisenä vuotena. Tällaiset esteet tulee poistaa, koulutus on aina hyväksi, ei koskaan pahaksi, arvioi Petri. Luottamusmiesten yhteistoiminta on tiivistä Pirkanmaan, Porin ja Kemin jakajien luottamusmiesten kesken, mutta yhteistoimintaa tulee laajentaa muidenkin jakeluyhtiöiden luottamusmiehiin. Luottamusmiesten tiivis yhteistoiminta kannustaa parempiin sopimuksiin paikallisella tasolla ja antaa eväitä työehtosopimuksen parannusesityksiin, Petri kertoo. Alma Manun jakajat ovat melko tyytyväisiä jakajien työehtosopimukseen tasoon, kos- Petri Virtanen suuntaa katseensa vahvasti tulevaisuuteen.

11 ka se antaa hyvät mahdollisuudet paikalliselle sopimiselle. Esa jakaa Päijät-Hämeessä Jakotyö tehdään yöllä helvetin pienellä palkalla. Esa Jakelut Oy on Esan Kirjapaino Oy:n tytäryhtiö ja yritykset muiden tytäryhtiöiden kanssa muodostavat Mediatalo ESAn. Mediatalo ESA on Päijät-Hämeen johtava mediatalo. Esa Jakelut Oy on jakeluyhtiö ja sen palveluksessa on noin 400 sanomalehdenjakajaa. Esa Jakelut Oy jakaa tilattavia sanomalehtiä Päijät-Hämeen alueella omina lehtinä Etelä-Suomen Sanomat ja Itä-Häme. Lisäksi se jakaa kaupunkilehtiä, kuten Uusi Lahti, Hollolan Sanomat, Päijät-Häme, Nastola-lehti ja Orimattilan aluelehti. Yrityksen jakajien luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna toimii Arto Öfversti. Hän on tehnyt jakajan töitä 20 vuotta ja Esa Jakeluihin hän on tullut vuonna Työsuojeluvaltuutettuna on menossa seitsemäs vuosi ja luottamusmiehenä hän aloitti tänä vuonna. Hän on toiminut myös kaksi kautta jakeluyhtiön varaluottamusmiehenä. Jakajien luottamusmiehenä toimiminen on haastavaa, toteaa Arto Öfversti ja jatkaa. Yhteydenpito jakajiin poikkeaa normaalista luottamusmiestehtävästä. Jakajat ovat töissä yöllä ja työnteko tapahtuu alueilla, ei rakennuksessa nimeltä Esa Jakelut Oy. Luottamusmiehen yhteydenpito muihin jakajiin on hankalaa. Luottamusmies näkee ja tapaa työssään keskimäärin muutamia kymmeniä jakajia, satoja jää tapaamatta. Jakelualan känkkäränkkä Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun toimintaa hankaloittaa työnantajan työehtosopimusta halveksiva toiminta. Esa Jakelut ei ole hankkinut jakajien luottamushenkilöille minkäänlaisia toimistolaitteita, joilla he voisivat olla yhteydessä jakajiin ja työnantajaan. Ei ole käytössä kännykkää tai puhelinta, sähköpostia, nettiä tai tietokonetta. Kustannukset näiden laitteiden hankinnasta ja käytöstä lankeavat tällä hetkellä luottamusmiesten maksettavaksi, koska he joutuvat ne itse kustantamaan. Jakeluyhtiön toimistolla on tosin salasanalla toimiva kopiokone, salasanaa ei ole kuitenkaan ilmoitettu jakajien luottamusmiehelle. Arto Öfverstin mielestä ei tämän asian suhteen jää muuta vaihtoehtoa kuin riitauttaa Esa Jakelun toiminta liittojen väliseksi. Saadaanpa sitten tulkinta liitoilta, että tuleeko myös yhden VKL:n työehtosopimusneuvottelijan noudattaa työpaikallaan työehtosopimusta, Arto linjaa. Yt-neuvottelut yhtä farssia Esa Jakelut Oy:ssä luottamusmies maksaa itse puhelimen ja puhelinkulut. Yrityksen yhteistoimintaneuvotteluissa ei noudateta lakia saati lain henkeä. Yt-neuvotteluita koskevia tietoja ei anneta koskaan ennen kokousta työntekijäpuolen tutkittavaksi. Talous- ja tuotantoperusteet muuttuvat usein sen jälkeen, kun jakajien edustajat vaativat taloustietoja nähtäväkseen, sanoo luottamusmies Öfversti. Esa Jakelut ei ole viime vuosina antanut mitään taloustietoja jakajien edustajille yt-kokouksissa. Tänä vuonna jakajien edustajat saivat ensimmäisen kerran yrityksen tilinpäätöstiedot, tuloslaskelman ja taseen tiedokseen. Työsuojelupuolella työsuojeluvaltuutetun pyynnöt ja vaatimukset eivät johda yleensä mihinkään. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu joutuvat hankalaan välikäteen ja outoon valoon jakajien silmissä, kun työnantajalla ei ole pienintäkään halua puuttua tai korjata havaittuja epäkohtia. Yritykseltä puuttuu jakajan työn arvostus. Jakajia tulisi kohdella ihmisinä eikä välttämättömänä kulueränä, Arto kiteyttää Esa Jakelut Oy:n suhtautumisen työntekijöihinsä. Arto arvio luottamusmiehen työsaran haastavaksi pestiksi. Jakajat ovat ilahduttavasti viime aikoina olleet entistä enemmän yhteydessä luottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun. Yritän saada vallitsevia käytäntöjä muuttumaan inhimillisempään suuntaan, niin että jakajien työolosuhteet paranisivat, sanoo Arto Öfversti. Sekä Alma Manun luottamusmies Petri Virtanen ja Esa Jakelut Oy:n luottamusmies Arto Öfversti ovat valmiita asettumaan ehdokkaiksi TEAM-liiton liittokokousvaaleihin. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä.

12 Lääkkeet hyvä business Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN Orion Oyj on suomalainen lääketeollisuusyhtiö. Yhtiöllä on kaksi liiketoiminta-aluetta: lääke- ja diagnostiikkaliiketoiminta. Diagnostiikkaliiketoimintaan kuuluvat diagnostisten testien ja hygieniatestien kehitys, valmistus ja markkinointi. Orionilla on tuotanto- ja tutkimustoimintaa Espoon pääkonttorin lisäksi Turussa, Hangossa, Kuopiossa ja Oulussa. Yritys on perustettu vuonna 1917 ja se työllisti viime vuoden lopussa noin 3500 henkilöä. Liikevaihto vuonna 2013 oli noin miljardi euroa, josta liikevoiton osuus oli 267,7 miljoonaa eli lähes 27 prosenttia. Yhtiön A- ja B-osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. Suomessa toimii toinenkin iso lääketeollisuusyhtiö Bayer Oy. Se valmistaa Suomessa lääkepuolella reseptilääkkeitä sekä itsehoitovalmisteita ja välineitä diabeteksen hoitoon. Kilpailijan työntekijät eri liitossa Bayerin työntekijät ovat järjestäytyneet Suomen Elintarvikeliittoon ja heihin noudatetaan elintarviketeollisuuden työehtosopimusta. Orionin työntekijät ovat järjestäytyneet TEAM Teollisuusalojen ammattiliittoon ja heihin noudatetaan liittomme neuvottelemaa muoviteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden työehtosopimusta. Orionin Turun tehtaan pääluottamusmies Markku Silvosen mukaan kilpailevassa yrityksessä ansiotaso on parempi ja siihen vaikuttaa perustyössä muun muassa paremmat vuorolisät. Tämä aiheuttaa katkeruutta Orionin työntekijöiden keskuudessa, sanoo Markku Silvonen ja jatkaa. Ideaalitilanne olisi, että meihin noudatettavat lisät ja palkat olisivat paremmalla tasolla ja kaikki Suomessa lääkealalla työskentelevät olisivat järjestäytyneet TEAM-liittoon. TEAMin näkyvyys Turun Orionilla Pääluottamusmies Markku Silvonen toimii ensimmäistä kautta pääluottamusmiehenä nykyisessä työpaikassa, ammatiltaan hän on laitosmies. Aikaisemmin hän on työskennellyt elintarvikealalla. Viimeksi hän työskenteli 15 vuotta Laitilan virvoitusjuomatehtaalla ja sitä ennen 18 vuotta Hartwallilla, niin ikään Pääluottamusmies Markku Silvonen ja pari muuta Orionilla vaikuttanutta herrasmiestä.

13 Markku Silvonen ja työsuojeluvaltuutettu Pasi Kälviäinen. Markku on kuitenkin mielissään siitä, että nuoret ovat yllättävän kiinnostuneita ammattiyhdistystoiminnasta. Luottamushenkilöiden määrä on kasvanut Orionilla viime vuosina. Yrityksessä on pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja neljä osaston luottamusmiestä sekä heidän lisäkseen työsuojeluhenkilöstö. juomateollisuudessa. Laitilan virvoitusjuomatehtaalla hän toimi myös pääluottamusmiehenä. Markku arvioi, että TEAM-liitto kuuluu ja näkyy sen verran kuin luottamusmiehet ja ammattiosaston aktiivit sitä työpaikalla tuovat esiin. Julkisuudessa liiton tulisi näkyä enemmän, pelkkä Intiim-lehden tuoma julkisuus ei riitä. Pääluottamusmiehen mukaan työpaikalla ei olla tyytyväisiä liiton harjoittamaan palkkapolitiikkaan. TES aina persaukisten yritysten mukaan. Yrityksessä ei juurikaan makseta liukumia vähimmäispalkan päälle. Käytössä on kuukausittainen ja vuosittainen tuotanto- ja bonuspalkkio, mutta niillä ei herrainhuoneita rakenneta eivätkä ne tule kuin manulle illallinen, arvostelee pääluottamusmies Silvonen. Markku kertoo, että taloudellinen tilanne Orionilla on hyvä, eikä yrityksessä käydä koskaan yt-neuvotteluja (ainakaan toistaiseksi) lomauttamis- tai irtisanomisuhan takia. Orion tekee huipputulosta vuodesta toiseen, mutta työehtosopimukset tehdään aina persaukisten yritysten maksukyvyn mukaan ja tulosta tekevät pääsevät aina kuin pässit veräjästä. Rahaa tulisi välillä jakaa myös tuloksen tekijöille, eikä ainoastaan omistajille, opastaa Markku liiton neuvottelijoita. Luottamushenkilöiden määrä kasvussa Orionin työntekijät Turussa kuuluvat Turun Lääketyöntekijöiden ammattiosastoon. Orionin työntekijöiden lisäksi osastoon kuuluvat myös Kiilto Oy:n työntekijät. Ammattiosasto nostaa profiiliaan erilaisilla vapaa-ajan tapahtumilla. Turun Lääketyöntekijöillä ei ole omaa toimistoa, mutta kokoukset voidaan pitää Orionin tiloissa. Kevät- ja syyskokous pidetään kuitenkin aina muualla kuin Orionilla. Orionilla on samanlaisia ongelmia ammattiyhdistystoiminnassa, kuin monilla muillakin työpaikoilla Suomessa. Työpaikan työntekijät eivät ole aktiivisia ay-toiminnassa, heitä saa potkia liikkeelle, sanoo Markku. Erilaisten tiedotteiden läpikäynti on osa luottamusmiehen tehtäviä. Työntekijöille säällinen palkka Turun Orionilla tehdään 1- ja 2-vuorotyötä sekä keskeytyvää 3-vuorotyötä (Tam 35). Sellainen erikoisuus yrityksessä on, että kaikilla työntekijöillä on liukuvat työajat plus tai miinus 15 minuuttia/vuoro. Orionin Turun tehtaan henkilöstömäärä on noin 750 henkilöä. Heistä toimihenkilöitä on 224, työntekijöitä 251 ja ylempiä toimihenkilöitä 273. Markku toteaa, että yrityksessä on hyvät neuvottelusuhteet työnantajan ja henkilöstön välillä. Aika-ajoin asiat riitelevät, eivät ihmiset. Neuvottelukulttuuri toimii ja pääluottamusmies pääsee vaikuttamaan asioihin. Pääluottamusmies Markku Silvosella on valmiudet lähteä ehdokkaaksi toiselle kaudelle Orionin Turun yksikön työntekijöiden pääluottamusmieheksi. Markku haluaa vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa työntekijöillä olisi sellainen palkka jolla tulee toimeen ilman ylitöitä. Olosuhdelisät tulee olla kaikilla henkilöstöryhmillä samansuuruiset. Työolot tulee luoda sellaisiksi, että ihmisillä on hyvät mahdollisuudet päästä eläkkeelle eläkeikäisenä. Vuoden 2015 TEAM-liiton liittokokouksen vaaliehdokkuus on Markulle itsestään selvyys. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä.