POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRAKENNE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRAKENNE"

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA : Liite nro: 7 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSRAKENNE Pohjois-Suomi tarvitsee erityisolosuhteisiin perustuen (mm. pitkät etäisyydet, matkailun aiheuttama terveyspalveluiden kuormitus, korkea sairastavuus ja syrjäytyneisyys, saamenkielinen kielivähemmistö) oman pysyvän koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen. Resurssien yhdistäminen ja toiminnan koordinointi jäntevöittää toimintaa ja säästää resursseja, sekä mahdollistaa erityispalveluiden turvaamisen koko alueelle. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE ) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii verkostomaisesti (pohjautuen sopimuksellisuuteen). Kehittämis- ja tutkimusrakenne pohjautuu sopimuksellisuuteen ja rakentuu vaiheittain vuoteen 2011 mennessä Kehittämis- ja tutkimusrakenne syntyy asteittain eri maakuntien ja osallistuvien toimijatahojen osalta Pohjois-Suomessa. Kehittämis- ja tutkimusrakenne on vaiheistettu siten, että se koostuu kolmesta erillisestä kokonaisuudesta (vaiheesta), joissa on omat erilliset budjetit. Lapin osuus (I-vaihe) alkaa ensimmäisenä ja jos rahoitusta saadaan haettu kokonaismäärä, rakenteeseen liittyvät Kainuun maakunnan kuntayhtymä (II-vaihe) ja Keski-Pohjanmaan kunnat (III-vaihe). I VAIHE: Lapin osuus muodostaa yhden kokonaisuuden, jota on ehditty valmistella pisimmälle yhteistyössä 1

2 sosiaali- ja terveyspuolen toimijoiden kanssa niin sisällöllisenä kehittämistoimintana kuin eri toimijoiden liittymisenä yhteiseen rakenteeseen. Sisällöllisesti kehitetään perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita sekä niiden keskinäistä yhteistyötä että yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa. Vuonna kehittämis- ja tutkimusrakenteeseen ovat I vaiheessa tulossa Lapin sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikkö. Tutkimus- ja kehittämisrakennetta koordinoi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske), jonka sopimuskumppaneita ovat tällä hetkellä Lapin yliopisto (juridinen oikeushenkilö), Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Saamelaiskäräjät. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä liittyy Lapin sairaanhoitopiiriin vuoden 2009 alussa, jolloin Posken uusi sopimuskumppani tulee olemaan Lapin sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä. Posken perussopimuskumppanuutta täydennetään alkuvaiheessa vielä Oulun yliopistolla, jolloin Posken kumppanit ovat sekä sosiaali-, että terveyspuolen toimijoita Pohjois-Suomen alueella. Alueella toimivien sosiaalialan kehittämisyksiköiden, eri hankkeiden ja Posken perussopimuskumppaneiden (Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Saamelaiskäräjät ja Lapin yliopisto) kautta Posken toiminnassa ovat mukana 21 Lapin läänin kuntaa ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta 25 kuntaa. II VAIHE: Kainuun maakunnan kuntayhtymän liittyminen kehittämis- ja tutkimusrakenteeseen (2009 alkaen) Laki Kainuun hallintokokeilusta tuli voimaan Kainuun maakunta -kuntayhtymä on aloittanut toimintansa vuoden 2005 alusta ja vastaa kokonaisuudessaan kahdeksan kunnan terveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta lasten varhaiskasvatusta lukuun ottamatta. Kuntayhtymä vastaa myös toisen asteen koulutuksesta sekä lakisääteisestä maakunnallisesta suunnittelusta. Kainuussa edellä mainittuja suunnitelmia tukee palveluiden tasolla koko maakunnan alueen yhteinen sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatio sekä kehittämistyön suunniteltu kokoaminen yhteiseen yksikköön. Tavoitteena on palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä sote-toimialan kehitystyön koordinointi. Kainuussa kehitetään myös henkilöstön osallistumisen käytäntöjä asiakaspalvelutyöstä kehittäjätyöhön siirtymiseksi. Nykyinen yhteistyö Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveystoimialan osalta on vakiintunut mm. ERVA-alueen osalta terveydenhuollossa, mutta sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoiminta on vasta alueillaan. Yhteistyötä on käynnistetty mm. Pohjois-Suomen vammaispalveluita kehittävän VASKI-hankkeen kautta. III VAIHE: Keski-Pohjanmaan alueen liittyminen kehittämis- ja tutkimusrakenteeseen ( 2009 alkaen). Keski-Pohjanmaa lähtee liikkelle opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan organisoimisesta. Malli mahdollistaa laajentamisen tai osia siitä voidaan soveltaa erilaisilla alueilla Pohjois-Suomessa sekä muualla Suomessa. Hankkeen hallinnoijakunta on hakuvaiheessa Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Kehittämis- ja tutkimusrakenteelle muodostetaan eri alueeen ja toimijatahojen osalta neuvottelukunta/ohjausryhmä (tai muu vastaava organisoitumisrakenne), joka seuraa kehittämis- ja tutkimusrakenteen ja verkoston toimintaa. Kehittämis- ja tutkimusrakenteen toimintaa johtaa operatiivisesti Posken sopimuskumppaneista muodostuva johtoryhmä. Organisoitumiseen liittyvät kysymykset ratkaistaan vuosien aikana. Kehittämis- ja tutkimusrakenne linjaa painopisteet alueen kehittämistoiminnalle KASTE -ohjelmakaudella ja on jatkumo alueen kehittämistoiminnalle Kehittämis- ja tutkimusrakenne perustuu tällä hetkellä olemassa olevaan alueen kunnissa tapahtuvaan kehittämis- ja hanketoimintaan, mikä on tarkoitus verkostoida tiiviimmin yhteiseen toimintaan ja rakenteeseen (kts. kuvio). Alueella toimivat eri sosiaalialan kehittämisyksiköt, jotka ovat saaneet rahoituksen sosiaalialan kehittämishankkeen kautta: 1) Lapin kunnissa sosiaalityön kehittämisyksikkö ( ), Oulun seudun 2

3 kunnissa lastensuojelun kehittämisyksikkö ( ), 2) Lapin kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaan kunnissa vanhustyön yksiköt ( ), 3) Pohjois-Pohjanmaan kunnissa varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö ( ), 4) Koko Pohjois-Suomessa toimii vammaispalveluiden kehittämisyksikkö ( ), 5) Saamelaisten sosiaalipalveluiden kehittämisyksikkö toimii saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ( ) ja 6) Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kunnissa toimivat päihdetyön kehittämisyksiköt ( ), jotka on tarkoitus sisällöllisesti ja toiminnallisesti laajentaa jatkossa psykososiaalisen työn kehittämisyksiköksi, missä mielenterveys-, päihde- ja väkivaltakysymykset on tarkoitus kytkeä tiiviimmin yhteen. Järjestötyön osalta alueella toimii aktiivisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Lapissa ollaan hakemassa Raha-automaattiyhdistykseltä järjestötyön kehittämisyksikköä, jonka kautta järjestöt pyritään huomioimaan ja kytkemään paremmin alueen kehittämistoimintaan. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on mukana rakenteessa ja edustaa Pohjois-Suomen järjestöjä ainakin alussa sopimuspohjassa. Muiden järjestöjen sopimuksellinen mukaantulo pohditaan rakenteen ja organisoitumisen alkuvaiheessa. Alueen hankkeissa ja hankkeiden ulkopuolella on tehty arvokasta kehittämistyötä, joka muodostaa kehittämis- ja tutkimusrakenteen perustan: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, eri sosiaalialan kehittämisyksiköt, terveyden edistämisen Terve Lappi -hanke, päivystyspalveluiden järjestäminen kuntien ja kuntayhtymien kanssa yhteistyönä, terveyskeskusten toimintojen kehittämistä tukeva yhteistyö- ja työnjakohanke sekä mielenterveys- ja päihdehanke ja lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden hanke. Nämä ovat kukin tahollaan kehittäneet työskentely- ja toimintatapoja Lapin alueella. I-VAIHEEN Lapin osuudessa vuoden 2008 rahoitusta haetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämisen vahvistamiseen seuraavasti: 1) Perusterveydenhuollossa (tulevaisuuden terveyskeskus), kehittäjä-terveyskeskuksen pilotointi alkaa vuonna 2008 lopussa yhdessä suuressa väestökeskittymässä (Kemi-Tornion seutukunnassa) ja pienemmillä paikkakunnilla (Ylitornio, Simo, Ranua) ja laajenee myöhemmin muualle. Painopisteinä ovat henkilöstön riittävyyden ja osaamisen vahvistaminen sekä työnjakojen ja konsultaatioiden kehittäminen päivystyksessä, vastaanottotoiminnassa, neuvoloissa ja vuodeosastoilla. 2) Terveyden edistämistyön tukemisella ja koordinoinnilla (terveyden edistämisen keskus), jota jatketaan Terve-Lappi hankkeen hyviin tuloksiin pohjautuen koko Lapin läänin alueella. Painopisteenä on terveiden elintapojen omaksumisen edistäminen lappilaisen väestön keskuudessa. 3) Sosiaalityön kehittämisellä: sosiaalityön kehittämisyksikkötoiminnan jatkaminen ja toiminnan alueellinen laajentaminen koko Lappiin. Sosiaalityön kehittämisyksikkötoiminnan sisällölliset painopisteet: asiakkaat mukana kehittämisessä, vaikuttavuuden arviointi asiakasprosesseissa: asiakaspalautejärjestelmän ja mittariston käyttöönoton laajentaminen koko alueelle (myös valtakunnallisesti), palveluiden tuottaminen teknologiaa hyödyntäen kansalaisille (virtuaalinen sosiaalipalvelukeskus, kuva-ääniyhteyksillä palveluita koko alueelle), sosiaalityön johtaminen ja raportointi, erityispalveluiden turvaaminen Lapissa Sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään yhdessä Kehittämis- ja tutkimusrakenteella turvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen. Sosiaali- ja terveysalan rajapinnat kohtaavat monissa eri palveluissa ja eri väestöryhmien osalta, erityisesti vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa, varhaiskasvatuksessa, neuvolatyössä, päihdetyössä ja psykososiaalisissa palveluissa. Erityisesti näiden osalta kehitetään asiakkaan kannalta eheää ja yhtenäistä palvelukokonaisuutta. Asiakkaille/potilaille, jotka käyttävät joko terveys- tai sosiaalipalveluja erityisen paljon, laaditaan yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Alueelliset hoito- ja palveluketjut, jotka liittyvät vanhusten, vammaisten, mielenterveys- tai päihdepotilaiden hoitoon valmistellaan yhdessä sosiaali- ja terveyspuolen ammattilaisten kanssa. Pilottina kehittäjä-terveyskeskusten vastaanottoon resursoidaan sosiaalialan työntekijöiden työpanosta ja osaamista. Kansalaisille osoitetut hoito-ohjeet/tiedotteet/terveyden edistämisen valistusmateriaali valmistellaan yhdessä kummankin sektorin asiantuntemusta hyödyntäen. 3

4 Kehittämis- ja tutkimusrakenteessa määritellään yhteisesti joka vuodelle sisällölliset painopisteet, joille haetaan vuosittain KASTEesta rahoitusta: Vuonna 2009 rahoitusta rahoitusta haetaan: kehittämis- ja tutkimusrakenteen alueellisen ja sisällöllisen toiminnan laajentamiseen varhaiskasvatus vanhustyön kehittäminen psykososiaaliset palvelut (mielenterveys- ja päihdepalvelut) saamenkielisten palveluiden kehittäminen Vuonna 2010 rahoitusta haetaan: kehittämis- ja tutkimusrakenteen alueellisen ja sisällöllisen toiminnan laajentamiseen psykososiaalisten palveluiden kehittäminen saamenkielisten palveluiden kehittäminen vammaispalveluiden kehittäminen Eri vuosille edellä esitetyt painopisteet ovat vielä avoimia ja ehdollisia. Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimusrakenteen toiminnan organisoituessa eri vuosien toiminnan painopisteet tarkentuvat alueen ja kuntien tarpeiden mukaan. Toiminta-ajatus ja -tapa Sosiaalialan osaamiskeskukset ja sosiaalialan kehittämishankkeen rahoittamat sosiaalialan kehittämisyksiköt ovat muodostaneet kehittämisrakenteen kuntiin sosiaalialan, erityisesti asiakastyön kehittämiseksi. Kuviossa esitetyt kehittämisyksiköt ovat aloittaneet toimintansa vuosina 2006 ja Kehittämisyksiköihin kuuluu useita kuntia ja seutukuntia ja niissä työskentelee kehittäjä-työntekijöitä. Kehittäjä-työntekijät tekevät sekä asiakastyötä että kehittämis- ja tutkimustyötä kunnissa ja seutukunnissa. Näin turvataan, että hyvät kehitetyt käytännöt juurtuvat perustyöhön. Posken rooli on ollut kehittämisyksiköiden valmistelu, kuntayhteistyön mahdollistaminen ja kehittämisyksiköiden toiminnan koordinointi sekä kehittämisyksiköiden toiminnan tukeminen. Saamelaisuus Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään ja toteutetaan saamenkielellä, saamelaisista lähtökohdista, saamelainen kulttuuri, elämänmuoto ja arvot huomioon ottaen saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Saamelaiskäräjien hallituksen voimassaoleva ehdotus KASTE -ohjelmaan saamelaisten palveluiden kehittämisen painopisteistä on seuraava: vanhusten palvelut, varhaiskasvatus, sosiaalityö, sekä elinolojen ja sosiaaliturvan kehittäminen. Lisäksi Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä Posken saamelaisyksikön ja saamelaisten sosiaalipalveluiden kehittämisyksikön toiminnan turvaamisen ja kehittämisen. SamiSoster ry kehittää myös aktiivisesti järjestötoimintana saamelaiskulttuuriin ja kieleen pohjautuvia palveluita asettamiensa painopisteiden mukaisesti. Lisäksi Posken valtakunnallisena erityistehtävänä on saamenkielisten palveluiden kehittäminen. Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimusrakenne Tavoitteena on muodostaa Pohjois-Suomeen 1) kehittämis- ja tutkimusrakenne koordinoimaan yhteen eri toimijoita ja resursseja sekä 2) kehittää yhteisesti ja sisällöllisesti alueen sosiaali- ja terveyspalveluita kunnissa. Eri vuosina asetetaan alueella eri sisällölliset painopisteet ja haetaan niihin rahoitusta ja resursseja. Päämääränä ovat asiakkaan kannalta kokonaisvaltaiset, asiakaslähtöiset palvelut, joissa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yhdessä. Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimusrakenne on verkostomainen, joka pohjautuu kumppanuuteen. Rakenne on kevyt ja joustava, joka antaa tuen kehittämiselle: työkaluja, toimintamalleja sekä asiantuntijuutta ja osaamista. Rakenne pidetään avoimena ja siihen voivat osallistua kaikki yhteistyöstä kiinnostuneet toimijat. Kehittämistyön tulokset arvioidaan ja levitetään Pohjois-Suomeen. 4

5 Hankesuunnitelman rakenteesta Hankesuunnitelman ensimmäiset neljä sivua kuvaavat kehittämis- ja tutkimusrakenteen kokonaisuutta. Seuraavaksi kuvataan tarkemmin kehittämis- ja tutkimusrakenteen eri vaiheet. Pisimmälle suunnitellun I-VAIHEEN, Lapin osuuden, sisällöllisten kehittämiskokonaisuudet ovat 1) perusterveydenhuollon kehittäminen, 2) terveyden edistäminen, 3) sosiaalityön kehittäminen. Näitä kolmea osuutta kehitetään sosiaalija terveyspuolen toimijoiden sisällöllisenä yhteistyönä. Lopussa kuvataan II-VAIHEEN Kainuun maakunnan kuntayhtymän ja III-VAIHEEN Keski-Pohjanmaan alueen liittymistä kehittämis- ja tutkimusrakenteeseen. 5

6 I VAIHE: LAPIN OSUUS: Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämisen vahvistaminen 1) Perusterveydenhuollon kehittäminen Tulevaisuuden terveyskeskus Lapissa Taustaa 1. Lappilaisten terveys ja terveystottumukset Lapissa on aina ollut suhteellisen korkea sairastavuus. Finriski -tutkimusten ja KELA:n terveyspuntarin mukaan kansantaudit ovat yleisempiä Lapissa kuin muualla maassa. Esimerkiksi KELA:n kansantauti-indeksi on alle sata ainoastaan Keminmaassa. Kaikissa muissa Lapin kunnissa se on yli 100 ja korkeimmillaan Posiolla 178. Eri sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat Lapissa suuremmat kuin muualla maassa keskimäärin ja ovat edelleen selvästi kasvamassa. Lisäksi terveystottumukset Lapissa ovat keskimäärin epäedulliset. Tupakointi on Lapissa maan keskitasoa yleisempää. Lappilaiset syövät vähemmän terveellisiä ruoka-aineita kuin muualla maassa syödään. Suun terveydestä huolehditaan huonommin kuin muualla maassa, erityisesti lappilaiset miehet. Lapissa ylipainoa on erityisesti miehillä enemmän kuin maassa keskimäärin ja nuorten ylipaino on lisääntymässä. Korkea sairastavuus ja suuret terveyserot Lapissa asettavat erityisen tarpeen hyvin toimivalle julkisen terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. 2. Terveydenhuolto Lapissa Lapin pinta-ala on lähes kolmanneksen Suomen kokonaispinta-alasta. Väestö vähenee ja keskittyy Lapissakin voimakkaimpiin kasvukeskuksiin. Lapissa on 21 kuntaa, joissa on yhteensä 20 terveyskeskusta tai terveyskeskusyhtymää. Lapissa on kaksi keskussairaalaa: Lapin keskussairaala ja Länsi-Pohjan keskussairaala. Lapin sairaanhoitopiiriin kuuluu 15 kuntaa. Muonio-Enontekiö sekä Savukoski-Pelkosenniemi muodostavat tällä hetkellä kansanterveystyön kuntayhtymän ja muissa kunnissa on oma terveyskeskus. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluu kuusi kuntaa, joissa on oma terveyskeskus. Terveyskeskukset rakennettiin pääasiassa jo 1970-luvulla kansanterveyslain (1972) voimaan tultua ja resursoitiin varsin hyvin, koska pitkien etäisyyksien vuoksi väestö pyrittiin varsin pitkälle hoitamaan terveyskeskuksissa. Vanhoista toimintamalleista on osittain pyritty pitämään kiinni liian pitkään luvun alusta lähtien ovat kuntien säästötoimet kohdistuneet myös terveydenhuoltoon johtaen henkilöstöresurssien vähenemiseen. Alle puolet Lapin terveyskeskuksista on mukana väestövastuujärjestelmässä. Suurin osa toteuttaa vastaanottopalveluita perinteisen virkaehtosopimusmallin mukaisesti. Ainakin suurimmissa kunnissa, joissa väestövastuujärjestelmä on käytössä, sen toimivuudessa on merkittäviä ongelmia. Norjan mallin mukaista listautumiskäytäntöä ei ole käytössä Lapissa. Lapissa on korkean sairastavuuden lisäksi muuhun maahan verrattuna tiettyjä merkittäviä terveyspalveluiden järjestämiseen vaikuttavia erityisolosuhteita: 1. Lappi on harvaan asuttua aluetta ja etäisyydet kasvukeskuksiin voivat olla huomattavan pitkiä. 2. Lapissa matkustaa paljon koti- ja ulkomaisia 6

7 turisteja. Matkailu kohdistuu suurelta osin harvaan asutuille seuduille, mikä asettaa merkittävät haasteet terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. 3. Lapissa asuu saamenkielistä väestöä, joille on tärkeää turvata peruspalvelut heidän omalla äidinkielellään. 4. Pitkälle koulutetun henkilökunnan rekrytointi töihin harvaan asutulle alueelle on ajoittain erittäin haasteellista. Lapin pitkät välimatkat ovat ongelmallisia päivystysten suhteen. Pienet terveyskeskukset eivät pysty ylläpitämään jatkuvaa päivystystä omassa yksikössä, koska se aiheuttaisi toisaalta kohtuuttoman työkuormituksen terveyskeskuksissa työskenteleville lääkäreille ja toisaalta kunnalle kohtuuttoman taloudellisen kuormituksen. Päivystyksiä onkin keskitetty keskussairaaloiden tiloissa toimiviin yhteispäivystyspisteisiin (Kemi, Rovaniemi) tai terveyskeskukset muodostavat yhteisiä päivystysrinkejä (esim. Tunturi-Lappi). Näissä päivystysten keskittämisissä ongelmana on paikoin kohtuuttomat etäisyydet päivystyspisteisiin. Lapissa jatkuvasti kasvava matkailu asettaa omat haasteensa terveyspalvelujärjestelmälle. Matkailun vuoksi terveyspalveluiden kuormitus on kausiluontoista. Kuormitushuiput sijoittuvat kevääseen sekä vuoden vaihteeseen. Asiakkaat ovat hyvin monesta eri kulttuurista lähtöisin ja puhuvat eri kieliä. Tämä aiheuttaa lisää haasteita terveydenhuollon työntekijöiden osaamiseen. Matkailuliikenteeseen liittyy myös suuronnettomuusriski. Suurehkon onnettomuuden sattuessa matkailukeskusten läheisyydessä, olisi ensihoito- ja sairaankuljetusjärjestelmä muun päivystystoiminnan ohessa kohtuuttoman suurten haasteiden edessä. Julkisia terveyspalveluita täydentävät yksityiset terveydenhuoltopalvelut. Lääkäriasematoimintaa laajemmassa mittakaavassa Lapissa on suurimmissa kaupungeissa (Rovaniemi, Kemi, Tornio) sekä osassa suuria hiihtokeskuksia (Ylläs, Levi, Saariselkä). Yksityiset lääkäriasemat hoitavat merkittävän määrän matkailijoita hiihtosesongin aikana. Yksityiset palvelun tuottajat eivät kuitenkaan vastaa kattavasti päivystysluontoisen sairaanhoitopalvelun kysyntään. Yksityisillä palveluntuottajilla on myös rajalliset resurssit vaikeasti sairaiden ja vammautuneiden potilaiden hoitamiseen. Saamenkielistä terveyspalvelua saa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (Sodankylä, Inari, Utsjoki, Enontekiö). Saamenkielisen palvelun saatavuus on aina riippuvaista kielitaitoisen henkilökunnan saatavuudesta. Lapin sairaanhoitopiirissä työskentelee 3 saamenkielen taitoista henkilöä, jotka toimivat tarvittaessa tulkkeina. Viimeisen vuosikymmenen aikana yhtenä merkittävänä haasteena on ollut lääkäreiden rekrytoinnin vaikeus useissa Lapin kunnissa. Tällä hetkellä osa Lapin terveyskeskuksista on muutaman tai yksittäisen pitkäaikaisen lääkärin hoitamia. Nuoria lääkäreitä ei näytä innostavan pysyvä työskentely pienillä paikkakunnilla Lapissa. Osa lääkärityövoimasta hankitaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta joskin vaihtelevalla menestyksellä. Näin saadaan harvoin aikaan pitkäaikaisia ratkaisuja. Osassa kunnista (Tervola, Keminmaa) on lähdetty toteuttamaan vastaanottotoimintojen ulkoistamista kokonaan yksityiselle palvelun tuottajalle. Merkkejä on viimeisten vuosien aikana ollut myös hoitohenkilökunnan rekrytointivaikeuksista. Erityisesti tämä on näkynyt kesäaikoina sijaisten saantivaikeutena, pienemmillä paikkakunnilla myös muulloin. Saamenkielentaitoisia lääkäreitä on Lapin sairaanhoitopiirin alueella kaksi. Saamenkielisten lääkäripalvelujen tarjoamisessa voisi tulla kysymykseen etäteknologian hyödyntäminen. Lääkärin työ terveyskeskuksessa on monipuolista ja vaativaa. Sen menestyksekäs toteuttaminen vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Kumpusalo ym. ovat tutkineet lääkäreiden viihtymistä työssään terveyskeskuksissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa työhönsä sitoutuneista terveyskeskuslääkäreistä on yli 40 vuotiaita. Lääkärit viihtyvät paremmin pienissä terveyskeskuksissa verrattuna suuriin yksiköihin. Yleislääketieteeseen erikoistuminen lisää merkittävästi työssä viihtymistä ja siihen sitoutuneisuutta. 7

8 Terveyspalveluiden asiakastyytyväisyydessä Lapissa on vaihtelua, kuten muuallakin maassa. Asiakastyytyväisyydestä ei ole tehty jatkuvaa, systemaattista tutkimustyötä. Laadukkaiden terveyspalveluiden järjestäminen ja suunnittelu Lapissa vaatii edellä käsiteltyjen erityisolosuhteiden huomiointia ja tuntemusta. 8

9 luvun toimenpiteet Lapissa Lapissa on toteutettu terveyspalvelujärjestelmään liittyen Kansallisen terveydenhuollon kehittämishankkeen rahoituksen mukaisina hankkeina mm. skitsofrenia- ja depressiohankkeet, jotka ovat saaneet valtakunnallistakin huomiota projekteissa toteutettujen ryhmäinterventioiden tulosten perusteella. Vuodesta 2006 alkaen on ollut käynnissä Terve Lappi hanke, joka on ollut kaikkien Lapin kuntien ja sairaanhoitopiirien yhdessä toteuttama terveydenedistämishanke. Tähän on kytkeytynyt myös kansantautien, kuten diabeteksen, kliinisten hoitopolkujen kehittäminen. Saamelaisten terveyden edistämistä on toteuttanut SámiSoster ry v Dearvasit Eallin Terveempi Elämä hankkeessa, jossa saamenkielisen ja saamelaiskulttuurin huomioivan terveysneuvonnan lisäksi on kehitetty saamenkielistä neuvontamateriaalia. Syksyllä 2007 käynnistyi työnjakohanke, jolla tuetaan terveyskeskusten toimintojen kehittämistä vastaamaan paremmin tuleviin haasteisiin selvitä nykyisin voimavaroin paremmin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikön alaisuudessa oleva yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen aluekoordinaatiotoiminta on käynnistynyt kevättalvella Saariselällä on useana vuonna peräkkäin harjoiteltu suuronnettomuuden pelastustoimia useiden viranomaistahojen sekä naapurimaiden kanssa toteutettuna yhteisharjoituksena. Tulevaisuus Jotta lappilaisten terveys saadaan kohenemaan valtakunnalliselle keskitasolle ja asukkaiden sekä Lapissa matkustavien turistien terveydenhuoltopalvelut saadaan turvattua, tarvitaan paljon kehittämistyötä terveydenhuollon palvelujärjestelmän toiminnan suhteen. Suomessa on parhaillaan tulossa historiallisesti merkittävä muutos terveydenhuollon lainsäädäntöön. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän toimikaudeksi valmistelemaan kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä laiksi terveydenhuollosta. Työryhmä on jo laatinut lakiesityksen, joka korostaa perusterveydenhuollon asemaa. Lapin terveydenhuoltoa tulee luonnollisesti kehittää uuden lain hengen mukaan. Alla on listattuna asioita, joissa kehittämistyötä erityisesti tarvitaan: - Perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen. Tähän liittyy sekä yleislääketieteen kehittäminen että hoitotyön osaamisen vahvistaminen. Perusterveydenhuollon erityisosaamisen kehittäminen ja perusterveydenhuollon työntekijöiden työolosuhteiden parantaminen on tärkeää henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaamista ajatellen. - Perusterveydenhuollon yksiköitten perustaminen sairaanhoitopiireihin on yksi uuden lakiesityksen merkittävä kohta. Terveyspiireissä perusterveydenhuollon yksiköt eivät olisi lakisääteisiä, mutta vastaavaa toiminnallista rakennetta kuitenkin suositellaan. Perusterveydenhuollon yksiköt vastaavat terveyskeskusten ja keskussairaaloiden yhteistyön sujumisesta ja hoidonporrastuksen toteutumisesta. Perustettava yksikkö suunnitellaan professorijohtoiseksi kehittämisyksiköksi. - Tutkimustiedon hyödyntäminen. Uusien hoito- ja tutkimusmenetelmien kriittinen arviointi ja erityisesti soveltuvuus oman hoidettavan väestön käyttöön vaatii sekä tieteellistä, että käytännön työn osaamista ja niiden yhdistämistä. Tutkimustietoa tulee soveltaa siten, että uudet hoidon laatua ja tehoa parantavat menetelmät tulevat käyttöön otetuksi Lapin terveyskeskuksissa. Uuden tutkimustiedon käytännön soveltuvuuden arviointiin tarvitaan yleislääketieteen tieteellistä erityisosaamista. 9

10 - Työnjaon tukeminen. Lapissa on jo meneillään työnjakohanke. Vaatii jatkuvaa kehittämistyötä, jotta löydetään optimaalinen työnjakomalli lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan kesken ja siten päästään tuottamaan tehokkaimmalla tavalla hoitoa yhtenäisten prosessien mukaan. Lääkäri-hoitaja työpari on todennäköisesti tehokkain ja laadukkain työskentelymalli vastaanottotoimintojen toteutuksessa. Työnjaossa tulee huolehtia myös siitä, että lääkärit keskittyvät lääketieteellistä osaamista vaativiin tehtäviin. - Uuden teknologian hyödyntäminen. Pitkien etäisyyksien vuoksi erityisesti etäteknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä täytyy tehostaa, jotta harvimminkin asutuille alueille saadaan turvattua erikoisosaamista vaativaa ja saamenkielistä palvelua. Esimerkkejä etäteknologian mahdollisuuksista ovat erilaiset takapäivystyspalvelut (yleislääketiede), kuvakonsultaatiot (ihotaudit, radiologia, silmätaudit), videokonsultaatiot ja lääkeyhteisvaikutusten arviointi monilääkitystilanteissa. Lapissa toimii Lapin sairaanhoitopiirin, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Posken yhteistyönä UULA-hanke, jonka kehitettyjä teknologisia toimintamalleja (mm. virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus) hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. - Erikoissairaanhoidon jalkautus kentälle. Myös Lapissa terveydenhuoltopalvelua kannattaa kehittää siihen suuntaan, että tiettyjen erikoissairaanhoidon erikoisalojen lääkärit (gynekologit, sisätautilääkärit, neurologit, kirurgit jne.) jalkautuvat terveyskeskuksiin konsultin roolissa sekä suorittamaan tiettyjä hoitotoimenpiteitä. Konsultaatiomahdollisuuksia on tarpeen kehittää joustavampaan suuntaan. Näin voidaan parantaa asiakkaiden saamaa lähipalvelua perusterveydenhuollossa. Joustavat konsultaatiomahdollisuudet vähentävät myös tarpeettomia tutkimuksia keskussairaalassa. - Perusterveydenhuollon käytettävissä tulee myös olla asianmukaiset tutkimusmahdollisuudet. Magneettikuvaus- ultraääni- ja ENMG tutkimukset kuuluvat kokeneen yleislääkärin työvälineisiin. Tutkimuslaitteisto ei luonnollisestikaan voi yleensä sijaita terveyskeskuksessa, vaan ne ovat joko keskitettynä esimerkiksi keskussairaalaan, tai toimivat mobiilissa pyörien päälle sijoitetussa yksikössä. Tarpeettomien tutkimusten välttämiseksi terveyskeskuksen kokeneet yleislääketieteen erikoislääkärit ohjaavat uran alkutaipaleella olevia lääkäreitä tutkimusten tarpeen arvioinnissa. Tekstien sanelumahdollisuus tulee lääkäreillä olla automaattisesti. - Yhteistyö sosiaalialan kanssa. Monien terveyskeskuksen asiakkaiden ongelmat ovat sellaisia, että niiden ratkaiseminen vaatii sekä sosiaalialan että hoito- ja lääketieteen osaamista sekä osaamisen yhdistämistä. Palveluprosesseja kannattaa kehittää siihen suuntaan, että sosiaaliala ja terveydenhuoltoala tekevät aidosti työtä yhdessä asiakkaiden ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistyötä kehitetään mm. siten, että pidetään yhteisiä palvereja, joissa kehitetään ratkaisumalleja yhteisten asiakkaiden ongelmiin. Lisäksi esimerkiksi päivystysaikaisia vuorovaikutuskanavia kehitetään. Lääkäreiden päivystyskoulutukseen otetaan mukaan sosiaalityön näkökulma. - Vuorovaikutus työterveyshuollon kanssa. Tietojärjestelmiä ja palveluprosesseja kannattaa kehittää siihen suuntaan, että asiakkaan hoidon toteutuminen ei kaadu tiedon kulun katkoksiin työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon välillä. Yhteistyötä tulee kehittää myös Oulun yliopiston yleislääketieteen laitokseen, OYS:in yleislääketieteen yksikköön sekä stakesiin perustettavaan perusterveydenhuollon yksikköön. - Asiakkaiden valinnanvapauden edistäminen hoitopaikan suhteen. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä kehitetään siihen suuntaan, että on olemassa valtakunnallinen arkisto, josta tiedon siirto eri yksiköihin toteutuu sujuvasti. Lapissa etäisyydet hoitopaikkoihin ovat osittain pitkiä ja joskus lähin hoitopaikka on oman asuinkunnan sijasta naapurikunta. Lisäksi työmatka suuntautuu usein naapurikuntaan. Näin ollen olisi asiakkaan kannalta edullista, jos terveyskeskuspalvelun voi saada myös naapurikunnasta. Tämä on valmisteilla olevan terveydenhuoltolakiesityksen mukaista. Lapissa on paljon vapaa-ajan asukkaita, joille 10

11 olisi helpompaa ajoittain asioida kotikunnan sijasta vapaa-ajan asuinkunnan terveyskeskuksessa, myös kiireettömän hoidon asioissa. - Ensihoidon ja sairaankuljetuksen valvonta ja järjestäminen siirtynee tulevaisuudessa sairaanhoitopiirien vastuulle. Päivystyspisteiden keskittyminen harvempiin yksiköihin korostaa entisestään sairaankuljetuksen ja ensihoidon asemaa ja merkitystä. Sairaankuljetuksen ja ensihoidon laatukriteerien ja hoitoprosessien yhtenäistäminen aiempaa paremmin ovat tärkeitä tulevaisuuden tavoitteita. Jatkossa sairaankuljetuksien järjestelyssä ei tarvinne katsoa kuntarajoja. Sopimusten tekeminen keskittyy. Ensihoitotyö ja sairaankuljetuksen päivystys täytyy tapahtua jatkossakin kentällä asiakkaiden lähellä. Ensihoidon päivystyspisteitä ei voi keskittää nykyistä harvempiin paikkoihin Lapin etäisyyksien takia. - Peruspalvelut on tarpeen turvata kohtuullisen lähellä kaikkia asukkaita ja asiakkaiden omalla kielelllä. Vastaanottopalvelut ja ensihoitojärjestelmä ovat osa lähipalvelua. Erikoistutkimukset eivät ole lähipalvelua. - Perusterveydenhuollon alalla pyritän tehostamaan tutkimustyötä mm. opinnäytetöiden tekemistä tukemalla ja ohjaamalla. Opinnäytetyöt sisältävät mm. hoitotyön opintoihin kuuluvat tutkielmat, lääketieteen perusopintoihin kuuluvat syventävät opinnot ja laajemmat tieteelliset työt, kuten lääketieteen alan perusterveydenhuoltoon liittyvät väitöskirjatyöt. - Hoidon porrastusta tulee kehittää mm. siten, että välitöntä hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan päivystyksessä, kiireellistä hoitoa tarvitsevat hoidetaan kiireellisellä ajanvarausvastaanotolla (1-3 päivää) ja kiireettömät asiat hoidetaan kiireettömällä ajanvarausvastaanotolla. Kiireettömän hoidon saatavuuden täytyy olla sellainen, että asiakkaat eivät hakeutuisi aiheettomasti päivystykseen. - Terveydenhuollon palveluprosessien jatkuva kehittäminen ja arviointi hoidon laadun parantamiseksi ja tehokkuuden edistämiseksi ovat tärkeitä tulevaisuuden tavoitteita. - Saamenkielisten palveluiden kehittäminen - Palveluiden järjestämisessä kunnat voivat tehdä yhteistyötä yksityissektorin kanssa kulloisessakin tilanteessa tarkoituksenmukaisella tavalla. Raja-alueyhteistyön hyödyntäminen Suomen raja-aluekuntien, Ruotsin ja Norjan välillä tulee huomioida. - Terveydenhuollon johtamisjärjestemiä ja hammashuoltoa kehitetään. - Terveyden edistämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä terveyden edistämisen keskuksen kanssa (kts. erillinen hankesuunnitelma) Perustettava perusterveydenhuollon yksikkö tulee vastaamaan edellä mainittuihin kehittämistarpeisiin. Perusterveydenhuollon yksikkö lähtee kehittämään Tulevaisuuden terveyskeskus - mallia. Tulevaisuuden terveyskeskuksessa palvelutuotantoa kehitetään tehokkaaksi, uuden lainsäädännön mukaiseksi, asiakaslähtöiseksi ja laadukkaaksi sekä uutta tutkimustietoa sekä teknologiaa hyödyntäväksi. Perusterveydenhuollon yksikön tavoitteet ja toiminta tulevaisuuden terveyskeskushankkeessa Tulevaisuuden tärkeimpiä haasteita Lapin perusterveydenhuollon palvelujärjestelmässä ovat: A. Lääkäripäivystyksen ja ensihoitovalmiuden turvaaminen siten, että äkillisen sairastumisen tai 11

12 vammautumisen sattuessa lappilaisella henkilöllä tai lapissa matkalla olevalla henkilöllä ei ole kohtuuton etäisyys hoitoon. Päivystyksen laadun ylläpitäminen on myös merkittävä haaste. Ensihoitojärjestelmän hallinnollinen organisointi keskittynee, mutta toimintaa täytyy ylläpitää lähipalveluna. B. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen turvaaminen ja kehittäminen Lapin kaikissa terveyskeskuksissa. Nuoria lääkäreitä täytyy saada innostumaan erikoistumisesta yleislääketieteeseen, mikä edesauttaa lääkärin jaksamista terveyskeskustyössä tutkitusti ja jonka voidaan olettaa edistävän myös hoidon laatua. C. Henkilökunnan saatavuus. Lapin terveyskeskuksiin tarvitaan pitkäaikaisia työhön sitoutuneita lääkäreitä ja hoitajia. Saatavuudessa tulisi huomioida saamenkielisen henkilökunnan saatavuus. D. Hoidon tason ylläpitäminen ja kehittäminen. Hoidon tason ylläpitämisen ja kehittämisen painopistealueita ovat kansantautien hoito ja päivystystoiminta. E. Hoitotyön kehittäminen. Hoitajien tehtävänkuva on lääkärivajetilanteessa monelta osin pakon sanelemana laajentunut. Nyt erityisesti työnjakohankkeen myötä hoitajien toimenkuva laajentuu suunnitellusti ja koulutuksen myötä. Vastaavan koulutusjärjestelmän ylläpitäminen tulevaisuudessa on tarpeen. F. Asiakastyytyväisyyden edistäminen. Tavoitteena on, että asioidessaan perusterveydenhuollossa Lapissa asiakas saa vaikuttavaa hoitoa ja on myös tyytyväinen saamaansa palveluun. Tavoitteena on myös, että asiakas saa palvelun sujuvasti sellaisella kielellä, jota hän parhaiten ymmärtää, mm. saamen kielellä. G. Hoitopolkujen ja hoidon porrastuksen järkevä kehittäminen siten, että asiakas saa käypää hoitoa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. 2. Lapin perusterveydenhuollon käytännön kehittämiskohteita Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen Henkilökunnan saatavuus/riittävyys/sitoutuminen yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen turvaaminen ja kehittäminen Lapin kaikissa terveyskeskuksissa. Yleislääketieteen professori ja Oulun yliopiston terveystieteiden laitos/ohjaajalääkärit terveyskeskuksissa toimivat yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden tukena ja ohjaajina pilottijakson ajan. lääkärikonsultaation kehittäminen: erikoissairaanhoidon lääkärit tk-lääkäreiden konsultteina muut erikoislääkärit tk-lääkäreiden konsultteina vanhempi tk-lääkäri nuoremman konsultteina tiettyyn aiheeseen erikoistunut tk-lääkäri toisten lääkäreiden ja hoitajien konsulttina tk-lääkäreiden erikoistuminen esim. eri sairauksiin tai hoitomenetelmiin; toisaalta turvattava laaja-alaisuus Lääkärit keskittyvät lääketieteellistä osaamista vaativiin tehtäviin aluekoordinaattoritoiminta liitetään uuteen yleislääketieteen /perusterveydenhuollon kehittämisyksikköön. hoitotyön osaajien riittävä peruskoulutusmäärä Lapissa saamenkielisten ja saamelaiskulttuurin osaavien hoitajien saatavuus Henkilöstön osaamisen vahvistaminen hoidon tason ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi hoidon tason ylläpitämisen ja kehittämisen painopistealueita: asiakaskeskeinen työote preventiivinen työote ja varhaisen puuttumisen vahvistaminen kuntouttava työote erityisesti ikääntyvien hoidossa kansantautien hoito päivystystoiminta. syrjäytymisvaarassa olevien tunnistaminen ja tavoittaminen 12

13 erityisosaamisen turvaaminen alueellisena / seudullisena toimintana: lääkäreiden ja hoitajien konsultointi erikoissairaanhoidosta sekä terveyskeskuksen kesken ja terveyskeskusten sisällä erikoisalueiden perusteella lääkäreiden täydennyskoulutuksen organisointi hoitajien ja muun henkilökunnan täydennys- ja jatkokoulutuksen sisällön ja määrän kehittäminen kentän tarpeita vastaavaksi Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen: hyvinvointia edistävän työpaikan luominen johtamiskäytäntöjen uudistaminen, sosiaali- ja terveysalan johtaminen ja kehittäminen / muutosjohtaminen koko henkilöstön osallisuuden edistäminen kollegiaalisen tuen turvaaminen, verkostoituminen työpari-/työryhmä- ja tiimityöskentely sekä verkostoituminen Sosiaali- ja terveydenhuollon eheä kokonaisuus ja vaikuttavat toimintamallit Palvelutuotannon ja palveluprosessien yhteensovittaminen ja uudistaminen haja-asutusalueiden palvelujen turvaaminen: lääkäreiden ja hoitajien etäkonsultaation kehittäminen; teknologian hyödyntäminen päivystystoiminnan ja sairaankuljetuksen kehittäminen verkostoituen alueellisesti perusterveydenhuollon saumattomien palvelulinjojen edelleen kehittäminen, hoitopolkujen ja hoidon porrastuksen kehittäminen sekä työnjaon kehittäminen: vastaanottotoiminta lääkäri-hoitaja -työparityöskentelyn ja työnjaon kehittäminen, esim. hoidon tarpeen arviointi, lääkärit keskittyvät lääketieteellistä osaamista vaativiin tehtäviin jatketaan hyödyntäen jo tehtyä kehitystyötä ja työnjakohanketta tiimityö: Tiimiin kuuluu hoitajan ja lääkärin lisäksi sosiaalityöntekijä, mielenterveyshoitaja, fysioterapeutti, röntgenhoitaja joustavan yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen: eri ammattiryhmien ja toiminta-alueiden kesken esim. mielenterveys- ja päihdetyö, lastensuojelu, kuntoutus, vanhustyö eri terveyskeskusten hoitajien keskinäinen yhteistyö ja työnjako (esim. puhelinrinki) tk-lääkäreiden työnkuvan kehittäminen: erityisosaamisen huomioonottaminen, mm. vastaanottotoiminta, päivystysvastaanottotoiminta, neuvolatyö, vuodeosasto- ja vanhustyö lääkärikonsultaation kehittäminen: erikoissairaanhoidon lääkärit tk-lääkäreiden konsultteina; muut erikoislääkärit tk-lääkäreiden konsultteina; vanhempi tk-lääkäri nuoremman konsultoijana; tiettyyn aiheeseen erikoistunut tk-lääkäri toisten lääkäreiden ja hoitajien konsulttina asiakasnäkökulma: toimintakyvyn arviointi ja omahoidon edistäminen henkilöstön osaamisen kehittäminen työhyvinvoinnin, johtamisen ja työviihtyvyyden kehittäminen neuvolatyö hyvinvointineuvolan toimintamallin kehittämistyön jatkaminen ja laajentaminen: moniammatillisen työn kohtaamispaikka: erityispalveluiden saanti normaalin neuvolatyön ohella; sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö joustavan yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen eri ammattiryhmien, toiminta-alueiden ja organisaatioiden kesken: esim. mielenterveys- ja päihdetyö, sosiaalityö, lastensuojelu, päivähoito, koulutoimi, kuntoutus, erikoissairaanhoito lääkäri-terveydenhoitaja -työparityöskentelyn ja työnjaon kehittäminen; lääkärin konsulttiroolin 13

14 kehittäminen, enemmän vastuuta terveydenhoitajille tietty lääkäri vastaamaan neuvolatoiminnasta vuodeosastotyö lääkäri-hoitaja -työparityöskentelyn ja työnjaon kehittäminen; lääkärin konsulttiroolin kehittäminen, enemmän vastuuta hoitajille vuodeosaston lääkärin tehtävän kehittäminen: tietty lääkäri vastaamaan vuodeosastotoiminnasta joustavan yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen eri ammattiryhmien, toiminta-alueiden ja organisaatioiden kesken: esim. mielenterveys- ja päihdetyö, sosiaalityö, kuntoutus, vanhustyö, erikoissairaanhoito hoitoketjun kehittäminen: erikoissairaanhoito - vuodeosasto - avosairaala kotihoito osaamisen kehittäminen: kuntouttava työote ja vanhustyön kehittäminen: kuntouttava / gerontologinen / geriatrinen / psykogeriatrinen osaamiskeskus Kemi-Tornio alueelle alueellinen kuntoutusyksikkö (esim. Tornion sairaskoti) työhyvinvoinnin, johtamisen ja työviihtyvyyden kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisen tiiviin yhteistyön kehittäminen: vastaanottotoiminnassa, neuvolatyössä, vuodeosastoilla erityisesti lastensuojelu- ja päihdetyö, huomioitava saamenkieli Päivystyksessä on joustavat konsultaatiokanavat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken Lääkäreiden päivystyskoulutukseen otetaan mukaan sosiaalityön edustusta Asiakkaan aseman vahvistaminen asiakastyytyväisyyden edistäminen hoitopaikan valinnanvapauden parantaminen sähköisen asioinnin vahvistaminen esim. ICF-toimintakyvyn luokituksen käyttöönotto asiakkaan oman arvioinnin pohjana Laatu ja vaikuttavuus tutkivan ja kehittävän työotteen käyttöönotto toiminnan laadun varmistaminen hyvien käytäntöjen kokoaminen ja käyttöönotto ihmisiin kohdistuvien terveysvaikutusten ja työn vaikuttavuuden arviointi ajantasainen tietotuotanto, esim. asiakaspalautejärjestelmät, hyvinvointibarometri kliiniseen työhön ja hoitotyöhön liittyvän tutkimustoiminnan edistäminen korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan hyödyntäminen kliinisen tutkimustiedon käytännön soveltuvuuden arviointi 3. Kehittämisen periaatteet Kehittämistoiminta KASTE-hankkeessa aloitetaan marraskuussa Kehittämistoiminta toteutetaan hajautetusti. Kullekin vuodelle valitaan toiminnan kehittämisen painopisteet ja nimetään näiden toteuttamiseen sitoutuneet terveyskeskukset (Kemi, Tornio, Simo, Ylitornio, Ranua, Kolari). Valittua kehittämisen osa-aluetta kehitetään näissä pilottihankkeena muodostaen hyvän käytännön malli. Seuraavassa vaiheessa kyseistä mallia lähdetään toteuttamaan sopivilta osin muissa Lapin 14

15 terveyskeskuksissa. Kehittämistoiminta toteutetaan niin, että toimintaa arvioidaan koko ajan ja arviointituloksia hyödynnetään kehittämisen eteenpäin viemisessä. 4. Kehittämiskohteiden valinta Vuonna 2009 aloitetaan vastaanottotoiminnan, päivystys- ja ensihoitotoiminnan sekä hoidonporrastuksen kehittämisestä. Vuonna 2009 toteutetaan Lapissa aluellinen päivystystyön koulutustapahtuma, joka on erityisesti suunnattu yleislääketieteeseen erikoistuville lääkäreille. Vuonna 2009 käynnistetään myös yhdessä pilottikunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen, jossa mallinnetaan akuutin ja kroonisen päihdepotilaan palveluketju sekä myös lastensuojelun palveluketju. Vuodelle 2010 painopisteenä on yleinen henkilökunnan osaamisen kehittäminen. Tällöin kehitetään lääkärikoulutuksen ja konsultaation järjestelmä. Vuonna 2010 uutena kehittämiskohteena on neuvolatoiminta. Hankkeen loppuvaiheessa vuonna 2011 kehittäminen painottuu vuodeosastotoimintaan ja kotisairaanhoitoon. Vuosina 2011 painopisteenä on tiimityö ja terveyskeskusten kehittäminen työyhteisönä. Mallit otetaan käyttöön kaikissa Lapin terveyskeskuksissa asteittain alkaen v Resurssit: yleislääketieteen professori. Professuuri on Oulun yliopiston alainen. Rahoitus kanavoituu Posken tai sairaanhoitopiirin kautta. Professorin tehtäviin kuuluu terveyspalveluiden kehittämistyö, koulutuksen organisointi sekä tutkimustyön ohjaus. Yleislääketieteen aluekoordinaattorin tehtävät sisällytetään professorin tehtäviin. Professori voi olla Oulun Yliopiston hallintosäännösten mukaisesti sivuvirassa esimerkiksi jossakin terveyskeskuksessa, jotta tuntuma käytännön lääkärin työhön säilyy. Yleislääketieteen prodessori toimii tiiviissä yhteisdtyössä Muurolan sairaalan ja psykiatrian professorin kanssa. osa-aikainen lääkäri (yhteinen terveyden edistämisen kanssa) suunnittelija, jonka tehtäviin kuuluu erityisesti hoitotyön käytännön kehittämistyö, hoitoalan opinnäytetöiden tukeminen ja yhteistyö professorin kanssa. osa-aikainen toimistotyöntekijä Poske / SHP. Toimistotyöntekijän tehtäviin kuuluu erilaiset avustavat sihteerin työt, sekä yleislääketieteen yksikön budjetin kirjanpito. Yleislääketieteen ja hoitotieteen koulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston ja Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen kanssa. 6. Talous: Kustannukset: Kts. erillinen budjettiesitys. Rahoitus: kunnat sairaanhoitopiirit OYS, yleislääketieteen yksikkö (aluekoordinaattorin työpanos) yliopisto (hallinnollinen tuki) valtio / KASTE ammattikorkeakoulut 7. Tulokset: 15

16 tulevaisuuden terveyskeskus mallin toteutus käynnistyy 2012 kaikissa Lapin terveyskeskuksissa henkilöstön osaaminen varmistettu ja riittävä henkilöstö turvattu laadukkaat terveyspalvelut 8. Arviointi: toimintatutkimuksellinen työote Oulun yliopiston terveystieteen laitos ja Lapin ammattikorkeakoulut opinnäytetyöt yliopisto ja ammattikorkeakoulut Vastataan edellä kirjattuihin haasteisiin. Henkilökunnan saatavuutta edistetään kehittämällä koulutusjärjestelmää ja yhteenkuuluvuutta Lapin terveyspalveluorganisaatiossa. Päivystyslääketieteen koulutusta kehitetään. Päivystyksen hoidonporrastusta hiotaan. Sairaankuljetustoimintaa kehitetään. Päivystysvuorojärjestelyissä verkostoidutaan. Erikoislääkärikoulutusta kehitetään ja ohjaajalääkäreiden toimintaa tuetaan. Kliiniseen työhön liittyvää tutkimustoimintaa tuetaan ja ohjataan. Koulutustoiminnassa hyödynnetään etäteknologiaa. Hoitotyön koulutus- ja tutkimustoimintaa edistetään ja tuetaan. Asiakastyytyväisyyttä tutkitaan ja tutkimustuloksia analysoidaan sekä tarpeen mukaan edistetään käytäntöjä niiden pohjalta. Hoitosuositusten implementointia käytäntöön edistetään. Mallinnetaan tulevaisuuden terveyskeskus huomioiden Lapin olosuhteet ja meneillään olevat lainsäädäntö. Pilotoinnin toteutus Mallinnuksen laajennuksen toteutuminen 2012 mennessä Tiimityön toteutuminen Yleislääketieteen ja hoitotieteen koulutus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulujen kanssa 16

17 Tulevaisuuden terveyskeskus HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS (euroa) Huom! Lomake laskee automaattisesti sinisellä olevat summarivit, kun vuosikohtaiset ja yksityiskohtaisemmat tiedot on viety lomakkeeseen. Tulevaisuuden terveyskeskus Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Yhteensä Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Professori Suunnittelija ½ lääkäri ½ toimistotyöntekijä Työpanoksen siirto kunnalta* 0 Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 0 Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 Vuokrat Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet 0 Koneet ja kalusto 0 Muut investointimenot 0 Muut menot Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset - Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Länsi-Pohja yhteensä Kemi Tornio Keminmaa Simo Tervola Ylitornio KTAMK Lapin sairaanhoitopiiri Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus * Työpanoksen siirto sisältää sekä menosiirrot että palvelujen ostot kunnalta 2) Terveyden edistäminen Terveyden edistämisen keskus Terveyden edistämisen työn jatkumo Lapissa Lapissa on 21 kuntaa ja kaksi sairaanhoitopiiriä. Jokaisessa Lapin kunnassa on nimetty Lapin lääninhallituksen aloitteesta terveyden edistämisen yhdyshenkilöt ja poikkihallinnolliset työryhmät. Terveyden edistämisen yhdyshenkilöiksi on suurimmassa osassa kunnista nimetty terveydenhoitaja, joka hoitaa tehtävää oman työnsä ohessa. Kesäkuussa 2006 käynnistyi kaikkien Lapin kuntien yhteinen terveyden edistämisen hanke, Terve Lappi hanke. Hankkeen rahoitus on Lapin läänihallitukselta kansallisesta terveyshankkeesta ja jokainen kunta on 17

18 maksanut 0.70 /asukas. Hakkeessa on työskennellyt projektipäällikkö koko hankkeen ajan, ravitsemuskoordinaattori 2 vuotta, projektisihteeri 1 vuoden sekä erilaisia asiantuntijoita lyhyitä työskentelyjaksoja. Hankkeen pääasialliset tuotokset: Väestöstrategia: haastekampanja, yhteistyö Lapin Radion, Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien kanssa: 21 Terve lappilainen palstaa ja 31 radio-ohjelmaa, yleisötapahtumat kunnittain, Lappilaisen arvokortti, terveysliikuntamittari, suun terveystesti, nettisivusto Korkean riskin, varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia, terveyden edistämisen rakenteet: kuntakartoitus, terveyden edistämisen työkokoukset kunnittain, terveyden edistämisen toimintaympäristön analyysit kunnittain, koulutukset, terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja -työryhmien toiminnan kehittäminen, hyvien käytäntöjen kokoaminen, työskentelyjaksot eri kunnissa ovat toimineet pilotteina ja tuotoksina mm. hyvinvointikertomuksia, hoitopolkuja, seulontoja ja tapahtumia Yhteinen terveyden edistämishanke on osoittautunut tarpeelliseksi ja sen avulla on päästy hyvään kehittämistyön alkuun Lapin kuntien terveyden edistämisessä. Hankkeen aikana on vahvistettu ja kehitetty terveyden edistämisen toimijaverkostoa kunnissa. Verkoston toimijat ovat aktiivisia ja innostuneita yhteistyöhön ja kokeneet saaneensa hankkeen aikana konkreettista apua terveyden edistämisen työhön. Terveyden edistäminen kaipaa pitkäjänteistä yhtenäistä kehittämistä maakunnallisesti, yli kuntarajojen. Nyt toiminta on vasta alussa ja kunnat tarvitsevat tukea terveyden edistämisen työhönsä. Hyvin käynnistyneelle työlle haetaan jatkoa Kaste ohjelmasta, jotta työtä voitaisiin jatkaa katkeamatta. Saamelaisten terveyden edistämis-hanketta on toteuttanut SámiSoster ry TEKRY:n myöntämällä rahoituksella. Hankkeen pääasialliset tuotokset ovat saamenkielinen terveysneuvonta sekä saamenkielinen terveysneuvonnan materiaali. Kaste -ohjelman jälkeen tavoitteena on, että Terve Lappi keskuksen toiminta on pysyvää toimintaa. Terve Lappi keskus tarjoaa kunnille tukea sellaisissa terveyden edistämisen palveluissa, jotka ovat Kaste ohjelman aikana todettu kannattaviksi tehdä maakuntatasolla. Päämääränä on, että lappilaisten terveys on maan keskitasoa. Terveyden edistämisen haasteet ja tavoitteet Lapissa Kaste ohjelman aikana: 1. Haaste Lappi on laaja ja harvaan asuttu alue. Pinta-alaltaan suuret ja väestömäärältään pienet kunnat tuovat toimintaan erityishaasteita: ryhmäohjausta on vaikea käyttää, koska ryhmiin on vaikea saada osallistujia, pitkien matkojen vuoksi. Myös ohjaajia on vaikea löytää etenkin sivukylille, koska kunnissa on vähän toimijoita. Usein myös samoilla henkilöillä on useita tehtäviä ja terveyden edistämisen työ on yksinäistä. Terveyden edistäminen mielletään yleensä vain terveydenhuollon tehtäväksi eikä poikkihallinnollisuutta terveyden edistämisessä käytännössä juurikaan näy. 2. Haaste Lapissa useat kunnat ovat tiukassa taloudellisessa tilanteessa, kun työntekijät ja veronmaksajat vähenevät ja palvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Kuntien resurssit kohdennetaan usein työttömyyden vähentämiseen ja matkailuun sekä sairauksien hoitoon terveyden edistämiseen panostetaan, jos resursseja jää, sillä terveyden edistämistä ei nähdä kustannustehokkaana toimintana. Terveyden edistämistä ei ole resursoitu riittävästi ja organisoinnissa on puutteita. Terveystottumusten kartoittamisen ja ohjauksen työskentelytavoissa ei ole yhtenäisiä käytäntöjä. Terveyden edistämisen johtamista ei ole määritelty kunnissa. TE yhdyshenkilöille ei ole määritelty työaikaa. 18

19 3. Haaste Lappilaisten kansanterveydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Mutta edelleen Lapissa sairastavuus on muuta maata suurempaa ja terveystottumukset huonommat. Lappilaiset tupakoivat enemmän, syövät epäterveellisemmin kuin muut suomalaiset ja lappilaiset miehet huolehtivat suun terveydestä suomalaisia miehiä heikommin. Lapissa niin kuin muuallakin Suomessa arkiliikunta on vähentynyt, ylipaino lisääntynyt ja 2 tyypin diabetes lisääntynyt. 4. Haaste Väestössä on sekä terveydestään huolehtivia että välinpitämättömiä. Terveysinformaatiota on paljon tarjolla, mutta se tavoittaa tavallisesti ne ihmiset, jotka jo pitävät terveydestään huolta. Miten tavoitetaan ne, joita asia ei itsestään kiinnosta? Perinteinen lappilainen ja saamelainen kulttuuri näkyy asenteissa ja tavoissa: esimerkiksi ei tyhjää liikuta. Toisaalta lappilaiseen ruokavalioon kuuluu perinteisesti esimerkiksi runsas kalan syöminen. Lappilainen perinne on sekä riski että voimavara terveyden edistämisessä. Hankkeen tavoitteet: 1. Lappilaisten oma vastuu oman terveyden edistämisestä lisääntyy 2. Terveyden edistämisen rakenteet selkiytyvät 3. Painonhallintaa ja savuttomuutta edistävät palvelut kehittyvät 4. Saamenkielinen ja kulttuurinen terveysneuvonta kehittyy Hankkeen odotetut vaikutukset: 1. Lappilaisten terveys ja terveystottumukset ovat maan keskitasoa 2. Terveyden edistäminen on selkeästi johdettua ja kaikkien hallinnonalojen yhteinen tehtävä kunnissa. Terveyden edistäminen huomioidaan kunnallisessa päätöksen teossa. 3. Lappilaiset saavat tukea painonhallintaan ja savuttomuuteen tasapuolisesti kulttuurilliset erityispiirteet mm. saamelaisuus huomioiden. Hankkeen toimenpiteet: 1. Tietoteknologian hyödyntäminen terveyden edistämisessä 2. Yhteistyön kehittäminen terveyden edistämisessä kunnassa eri hallintokuntien välillä, kuntien ja kolmannen sektorin ja yritysten välillä; eri kuntien välillä; tiedotusvälineiden ja työterveyshuoltojen kanssa 3. Terveyden edistämisen työkäytäntöjen yhtenäistäminen Hankkeen organisointi: Organisointi: Terve Lappi -keskus jatkaa Terve Lappi -hankkeen aikana aloitettua terveyden edistämisen työn kehittämistä. Terve Lappi -keskus on terveyden edistämiseen keskittyvä osa Pohjois-Suomen sosiaalija terveysalan kehittämis- ja tutkimusrakennetta. Terve Lappi -keskuksessa työskentelee kaksi kokopäiväistä terveyden edistämisen suunnittelijaa ja osa-aikainen lääkäri ja toimistotyöntekijä, jotka ovat yhteisiä tulevaisuuden terveyskeskuksen kanssa sekä ostopalveluna eri sisältöalueiden asiantuntijoita. Työvaiheet ja aikataulu: syksy 2008 ja kevät 2009 ovat toiminnan suunnittelua ja uuden kehittämis- ja tutkimusrakenteen luomista. Vuonna 2009 käynnistetään pilottitoimintoja, koulutuksia sekä tietoteknologian kehittämistyö. Vuonna 2010 ja 2011 jatketaan kehittämistoimintaa. Koko ohjelmakauden ajan tehdään arviointia, seurantaa ja hyvien käytäntöjen juurruttamista. Vuoden 2011 syksyllä tehdään yhteenvetoa toiminnasta, arvioidaan ja raportoidaan ohjelmakauden toimintaa. Vuosittaiset painopistealueet terveyden edistämisen toiminnoissa: Vuosi 2008 (marras-joulukuu) 19

20 toiminnan käynnistäminen ja suunnittelu Terve Lappi hankkeen pohjalta verkostojen luominen ja yhteistyön solmiminen, osaksi Pohjois-Suomen Sosiaali- ja terveysalan kehittämis- ja tutkimusrakennetta Vuosi 2009 pilottitoimintojen käynnistäminen tietoteknologian kehittäminen osaksi terveyden edistämistyötä yhteistyön kehittäminen (työterveyshuolto, suun terveydenhuolto, eri hallintokunnat, oppilaitokset, yritykset, kolmas sektori, media) Vuosi 2010 terveyseronäkökulma: toimien kohdentaminen niitä eniten tarvitseville (esim. mielenterveyskuntoutujat, työttömät jne.) kulttuurinäkökulma: saamelaisuus Vuosi 2011 arviointi hyvien käytäntöjen juurruttaminen Toimintasuunnitelma vuosille 11/ : Toimintamuodot 11-12/ Nettisivut ammattilaisille ja väestölle nettisivujen suunnittelu ja valmistelu nettisivujen ylläpito ja kehittäminen Terveystilanteen seuranta ja tiedon jakaminen Koulutukset Yhdyshenkilö-ver kostot (TE:n -, painonhallinnan-, savuttomuuden- ja suun terveyden yhdyshenkilöt) Tutkimus- ja kartoitussuunnitelma Koulutussuunnitelma yhteistyötahojen kanssa TE neuvottelupäivien ja kuntakäyntien suunnittelu ja valmistelu AVTK lisäotos EVTK lisäotos? terveyden edistämisen kustannusvaikutus - IVA, SVA, TVA koulutukset sairaanhoitopiireittä in - painonhallinta ja savuttomuus AVTK kouluterveyskysely AVTK lisäotos EVTK lisäotos - Yhdyshenkilöverkostojen koulutuspäivät ja kunnittaiset TE kuntakäynnit vuosittain - Työparityöskentely - Kuntien terveyden edistämiseen liittyvät työskentelyjaksot Yhteistyö Verkostoituminen Yhteistyötä järjestöjen, muiden hankkeiden, kuntien, työterveyshuoltojen, median, yritysten, eri hallintokuntien kanssa Palveluprosessien kehittäminen pilottien suunnittelu Pilottien toteutus ja arviointi: - TE kaikessa päätöksen teossa pilotti - Painonhallinnan palveluprosessi - Painonhallinta- ja tupakasta vierotusmenetelmien kehittäminen - Ammattikoululaisten tupakoimattomuus - Yleisötapahtumien ja tukimateriaalin kehittäminen 20

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010 POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1 Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.28 31.1.21 Pohjois-Suomi, kaikki vaiheet yhteensä Vuosi Vuosi 1.1.21- Yhteensä 2 8 2 9 31.1.21 Henkilöstömenot, joista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa

Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Aloitusseminaari Yhdessä tehden Kaste kantaa 2.6.2009 Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KE- HITTÄMIS- JA TUTKIMUSRAKENNE

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KE- HITTÄMIS- JA TUTKIMUSRAKENNE HANKESUUNNITELMA 29.8.2008: POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KE- HITTÄMIS- JA TUTKIMUSRAKENNE Pohjois-Suomi tarvitsee erityisolosuhteisiin perustuen (mm. pitkät etäisyydet, matkailun aiheuttama

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN KEHITTÄMISRAKENNE Vaihe I Lapin osuus 1.1.2009 30.10.2011

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN KEHITTÄMISRAKENNE Vaihe I Lapin osuus 1.1.2009 30.10.2011 HANKESUUNNITELMA XX.12.2008: POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSPAL- VELUIDEN KEHITTÄMISRAKENNE Vaihe I Lapin osuus 1.1.2009 30.10.2011 Asiakkaiden osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy perusterveydenhuoltoa,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011)

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Tarpeet ja haasteet Korkea sairastavuus Terveystottumukset epäedulliset Pitkäaikaisen toimeentulotuen

Lisätiedot

Postinumero ja postitoimipaikka Myllärintie 35. 96400 Rovaniemi Nimi. Tehtävänimike Juha-Matti Kivistö

Postinumero ja postitoimipaikka Myllärintie 35. 96400 Rovaniemi Nimi. Tehtävänimike Juha-Matti Kivistö Hakemus saapunut Diaarinro Versio 1 (18.6.2008) HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN Hakija Vastuuhenkilön yhteystiedot Yhteys-henkilön yhteystiedot

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Hankesuunnitelma

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Hankesuunnitelma POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Hankesuunnitelma Sisällys HANKETIIVISTELMÄ... 3 HANKESUUNNITELMA ERI VAIHEINEEN... 9 I-VAIHE,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisrakenne Pohjois- Suomessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisrakenne Pohjois- Suomessa Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittämisrakenne Pohjois- Suomessa Kostamo-Pääkkö Kaisa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus P-S Kaste - perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori, yleislää ääketieteen erikoislää ääkäri 7.12.2009 1 KANSALLINEN KASTE- OHJELMA KASTE ohjelma 2008-2011 on valtioneuvoston 31.1.2008

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS

POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2 Lapin osahankkeen OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA 1/2011 Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI 11.4.2011 POSKE LAPIN TOIMINTAYKSIKÖN JA TUKEVA2

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen PaKaste2 Lapin osahanke Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen Pakaste 2 sosiaalityö tilannekatsaus PaKaste 1:n aikana kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS

Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija yhteystiedot Vastuuhenkilön

Lisätiedot

Tehtävänimike johtaja. Nimi ja lyhenne Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut - kehittämisrakenne ja toimintamalli

Tehtävänimike johtaja. Nimi ja lyhenne Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut - kehittämisrakenne ja toimintamalli Hakemus saapunut Diaarinro Versio 1 (18.6.2008) HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Kolpeneen

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö Seudullisuus LUOVAKE

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN P KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYP IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009 Tunturi-Lappi (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi Tausta Eduskunta

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Nina Peronius Projektipäällikkö

Nina Peronius Projektipäällikkö Nina Peronius Projektipäällikkö riskinä -hanke 11.6.2013 1 Kaste-ohjelmaan kuuluva kehittämishanke 1.3.2013 31.10.2015 2 Sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt 6.3.2013 päätöksellä 75 % valtionavun eli

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjoisen alueen Kaste 14.1.

Sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjoisen alueen Kaste 14.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjoisen alueen Kaste Sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistusten vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

laadun tae Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Sosnet/Lapin yliopisto Pikkuparlamentti 17.9.2014

laadun tae Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Sosnet/Lapin yliopisto Pikkuparlamentti 17.9.2014 Tutkimusperustainen sosiaalityö laadun tae Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Sosnet/Lapin yliopisto Pikkuparlamentti 17.9.2014 Horisontti 1: Tulevaisuuden sosiaalihuolto tietoon perustuvaa toimintaa

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Postinumero ja postitoimipaikka 89600 Suomussalmi Puhelin (08) 61763300 ja 044-7773311. terttu.huttu-juntunen@kainuu.fi Nimi

Postinumero ja postitoimipaikka 89600 Suomussalmi Puhelin (08) 61763300 ja 044-7773311. terttu.huttu-juntunen@kainuu.fi Nimi Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS x OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija Vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Posio 24.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Pohjois-Suomen kehittämishankeaihiot KASTE-ohjelmaan vuodelle 2008

Pohjois-Suomen kehittämishankeaihiot KASTE-ohjelmaan vuodelle 2008 1 23.4.2008 Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä Pohjois-Suomen kehittämishankeaihiot KASTE-ohjelmaan vuodelle 2008 1. Osaamisen ja kehittämistoiminnan vahvistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon eheällä kokonaisuudella

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot