ulosliputtaa kolme tankkeriaan

Transkriptio

1 Nº / 01 KESÄKUU MERIMIES SJÖMANNEN s. 8 Unga sjömän som trivs på M/s Birka Carrier s. 1 Suomalaisesta merenkulusta vientituote maailmalle s. 18 ARKTISET ALUEET SUURI POTENTIAALI SUOMELLE: 0 VUOTTA TYÖPAIKKAA! Neste Shipping ulosliputtaa kolme tankkeriaan SUOMA ISTEN TI LLE HALPATYÖVOIMAA? Tietoa kesätyöntekijälle 0-01 MS 1

2 Koululaiva Fanny seilaa Raumalla. Toni Peltonen (vas.), Miiku Albrecht ja Waltteri Wahlman (oik.). 14 PÄÄKIRJOITUS 0 Salamyhkäisyyttä ja veronkiertoa Valtionyhtiö Neste Shipping ulosliputtaa kolme tankkeriaan: suomalaisten tilalle halpatyövoimaa? SISÄLTÖ: 4 Neste Shipping ulosliputtaa kolme bermudalaisomisteista tankkeriaan 7 Aimo Myräkkä: Nesteessä ollaan... 8 Ruotsalaistonnisto pakenee Färsaarille 10 Nuoret merimiehet viihtyvät M/s Birka Carrierilla 1 Suomalaisesta merenkulusta vientituote maailmalle 14 Esittelyssä turkulaiskonserni Meriaura 18 Suomi arktisen merenkulun kärkimaaksi! Aluksen miehitystä ja laivaväen pätevyyksiä koskeva lainsäädäntö on uudistettu Aurinko paistoi Itäkustin osaston vuosijuhlassa. Sannaleena Kallio, Seppo Immonen ja Mika Ojala Kotkan edustalla. PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta,. kerros, 0050 Helsinki, p. (09) John Stenbergs strand, :a våningen, 0050 Helsingfors, tel. (09) PAINO Lönnberg Painot, ISSN X KANNEN KUVA: Saana Lamminsivu POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta,. kerros, 0050 Helsinki / John Stenbergs strand, :a våningen, 0050 Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +58 (0) ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. / Tidningen utkommer sex gånger om året. TILAUSHINNAT (01) 1/1 vuosi 5 e 1/ vuosi 15 e Tietoa kesätyöntekijälle 0 MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU 01 TIDTABELLEN 01 no aineisto toimituksessa material i redaktion SUOMEN MERIMIES-UNIONI on ammattiliitto, joka auttaa sinua työelämän kiemuroissa. Liittymällä Merimies-Unionin jäseneksi, saat Unionista apua ja neuvontaa jo heti työsuhteesi alkumetreistä lähtien. Tyypillisiä kesätyöpaikkoja ovat esimerkiksi vesibussit. Nämä alukset ovat merityötä säätelevän lainsäädännön ja alan työehtosopimuksen piirissä. Myös pienellä sisämaajärvellä kesätyötä tekevä vesibussin kansimies on merimies. PALJONKO PALKKAA? TYÖEHTOSOPIMUS OPISKELIJAN EDUT APUA TYÖTTÖMYYDEN KOHDATESSA Kannen kuvassa matruusi Johnny Wilén M/s Birka Carrierilta ilmestyminen utges PARATIISISAARTEN HEDELMIEN TUOKSU houkuttaa valtio-omisteista Neste Shipping-varustamoa. Yhtiö ilmoitti huhtikuussa ulosliputtavansa Suomesta kolme tankkialusta: M/t Stena Arctican, M/t Stena Poseidonin ja M/t Palvan. Sopeuttamistoimien kohteena olevien kolmen tankkialuksen omistus ja rahtaus säilyvät edelleen kotimaassa, mutta vaihtamalla niiden miehistöt halvempiin ulkomaalaisiin työntekijöihin säästetään palkkakuluissa. Ulosliputusten myötä 14 suomalaista merenkulkijaa menettää työpaikkansa. Neste Shippingin ulosliputettavien alusten omistusjärjestelyt hämmentävät. Yhtiö omistaa kyseiset kolme tankkilaivaa yhdessä puoliksi ruotsalaisen Stena-konsernin kanssa. Tankkereiden omistajayhtiöt on rekisteröity Bermudalle, joka tunnetaan veroparatiisisaarena. Aluksista ei makseta Suomeen veroja, niin kauan kuin laivojen toiminnan voitot pysyvät laivojen omistajayhtiöissä Bermudalla. Valtio-omisteinen yhtiö on hankkinut siis tonnistoa, jonka voitoista se ei maksa kotimaahan veroja. Valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta vastaa kehitysministeri Heidi Hautala, joka on profiloitunut kevään kuluessa julkisuudessa omien remonttiensa ansiosta. Herääkin kysymys, kuka valvoo poliittisten päättäjien työtä. Onko heillä pitkäkestoista vastuuta tekemisistään ja päätöksistään. Valitettavasti usein on niin, että kun ovi perässä sulkeutuu, pääsee myös koira veräjästä. Valtion omistajaohjausyksikön toimet tulisi kuitenkin selvittää, sillä tuntuu siltä että meneillään on laajamittaisempi suunnitelma luopua valtionyhtiöiden omistuksista? Ministeri Hautala ilmoitti toukokuun lopulla olevansa valmis vähentämään valtion omistusta Finnairissa muutamiin kymmeniin prosentteihin. Mikäli näin kävisi, valtio ei olisi enää yhtiössä enemmistöomistaja ja päätöksentekovalta siirtyisi muille osakkeenomistajille, On muutaman suomalaisen voimasanan paikka todeta, kuinka moraalitonta suomalaisen valtionyhtiön toiminta voi olla! luultavasti ulkomaille. Kyse ei ole kuitenkaan pelkistä omistuksista, vaan myös konkreettisista työpaikoista: Finnairin töitä on ulkoistettu jo nyt Sveitsiin ja valtionyhtiö Itellan töitä ollaan siirtämässä kovaa kyytiä Filippiineille. Liikennevirasto Trafin puhelinvaihde on tätä nykyä Espanjassa. Valtionyhtiö Neste Shipping hakee ulosliputuksilla säästöjä, joissa eniten näppejään jää nuolemaan Suomen verottaja. Kaikista edellä mainituista asioista vastaa valtion omistajaohjausyksikkö vastuuministerinään Heidi Hautala. Suomen Merimies-Unioni ihmetteleekin Hautalan mandaattia tehtävässään: onko hänellä kaksoisrooli? Hautala istui valtionyhtiö Neste Oilin hallintoneuvostossa ja jopa sen puheenjohtajana ennen nykyistä ministerin virkaansa juuri silloin, kun Neste Oil hankki omistukseensa bermudalaisyhtiöihin rekisteröidyt tankkerit, jotka nyt ollaan ulosliputtamassa. Tuntuu erikoiselta, miten kehitysministeri voi vastata tällä hetkellä asioista, joista hän on ollut tekemässä aikanaan päätöksiä? Lisäksi herää kysymys, saadaanko ulosliputuksilla aikaan todellisia säästöjä vai pyritäänkö niillä vain kasaamaan osakkeenomistajien salkkuun lisää voittoja? Harvalukuisen eliitin hyöty koituu suomalaisen yhteiskunnan karvaaksi tappioksi. Kuinka paljon maksaa 14 kotimaisen merenkulkijan työttömyyskortistoon ajautuminen, sen päälle ihmisen henkinen hyvinvointi sekä terveys, joita ei voi rahassa mitata. On myös muistettava, että Nesteen tankkialusten miehistö on erikoiskoulutettua, joten tankkilaivaosaaminen hiipuu maastamme vähitellen, mikäli nämä erikoisjoukot katoavat. Surullista on, että samaan aikaan suomalaisesta merenkulusta ollaan suunnittelemassa maailmalle ja arktisille alueille vientituotetta. Unholaan näyttää painuneen, että Nesteen M/t Uikku oli aikanaan ensimmäinen Koillisväylän läpi seilannut länsimaalaistankkeri! TELEFAX ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: +58 (0) > viestintä > KOTISIVUT / HEMSIDOR merimies > mediakortti / > på svenska > kommunikation > Sjömannen > MS -01 SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi / mediakort -01 MS förnamn.tillnamn@smu.fi

3 NESTE SHIPPING ULOSLIPUTTAA KOLME BERMUDALAISOMISTEISTA TANKKERIAAN > M/T STENA ARCTICA JA M/T STENA POSEIDON JA M/T PALVA MUKAVUUSLIPPUJEN ALLE? HÄRSKIÄ PELIÄ JA VERONKIERTOA PARATIISISAARTEN KAUTTA Suomalaisten merimiesten tilalle halvempi ulkomaalaismiehistö VEROT SUOMEEN JÄÄVÄT MAKSAMATTA SUOMEN ÖLJYKULJETUSTEN TOIMIVUUS JATKOSSA EPÄVARMA Neste Oil Shipping omistaa ulosliputettavat kolme tankkilaivaa yhdessä ruotsalaisen Stena-konsernin kanssa. Alusten omistajayhtiöt on rekisteröity Bermudalle. Kotimaan raakaöljyn saatavuus toimii käytännössä Neste Oil Shippingin kolmen raakaöljyä kuljettavan tankkialuksen: M/t Stena Arctican, M/t Masteran ja M/t Temperan, syöttöliikenteen varassa. TEKSTI: Saana Lamminsivu KUVAT: Shutterstock M/t Stena Actica M/t Stena Arctican M/t Stena Poseidonin M/t Palvan Kotimaisen valtionyhtiön omistamien alusten öljykuljetuksista saatavat voitot jäävät veroparatiisisaarille ja ovat pois yhteiskuntamme toiminnasta ja suomalaisilta. Bermudalaisomisteisten tankkerien voitoista ei makseta Suomeen veroja Stena jatkuu sivulla Suomen öljynsaanti pohjautuu Neste Shippingin kolmen tankkialuksen jatkuvaan syöttöliikenteeseen. Öljykatastrofi ja laajamittainen ympäristövahinko vain ajan kysymys Suomenlahdella? Monen öljylämmitteisen omakotitalon kattila voi sammua, tehtaan toiminta takkuilla ja öljypohjaisten tuotteiden valmistus vaikeutua, jos Suomeen ei saada enää toimitettua öljyä varmuudella tulevaisuudessa. Ongelmista suurimman kuitenkin kohtaamme, mikäli mukavuuslipun alla seilaava öljytankkeri karauttaa karille Suomenlahdella. Öljyvahingon jälkiä korjataan rannikoilta vuosia ehkä vuosikymmeniä ja moni elinkeinonharjoittaja, kuten matkailuyrittäjä, menettää toimeentulonsa. Suomen rantaviivaa tuhoutuu pahimmillaan satoja kilometrejä, eikä se enää koskaan palaudu ennalleen. Eläimet ja luonto kärsivät ja kuolevat. Haittaa ja vaivaa aiheutuu myös kymmenille tuhansille ihmisille, jotka asuvat tai saavat toimeentulonsa rannikolta. SUOMEN ÖLJYKULJETUKSET VAARASSA KRIISITILANTEESSA Euroopan poliittinen tilanne on tällä hetkellä räjähdysherkkä. Lähi-idässä soditaan ja Etelä-Eurooppaa vaivaava joukkotyöttömyys antaa syytä huoleen ilmiöiden laajemmasta leviämisestä. Miten Suomi on varautunut ruutitynnyreiden ja tulipesäkkeiden leviämiseen? Suomalainen teollisuus, lämmitys ja liikenne toimivat tuontiöljyn varassa. Jos maatamme kohtaa kriisi, ei ole mitään takuita siitä että vieraan lipun alla seilaavat tankkialukset toimittaisivat Suomeen öljyä hätäolosuhteissa. Todennäköisempää on, että ne jättävät suosiolla ajamatta Tanskan salmista läpi, kääntävät keulansa ja ottavat Pohjanmereltä aivan uuden suunnan. VALTIONYHTIÖ SANEERAA JÄLLEEN KERRAN Neste Oilin toiminta valtionyhtiönä on hyvin härskiä ja kaksinaamaista: yhtiö satsaa markkinointiin ja julkisuuskuvansa kiillottamiseen valtavia rahasummia, mutta saneeraa samaan aikaan henkilöstöään ja tonnistoaan ilmoitusluontoisina toteamuksina. Yhteistoimintaneuvottelut, joita yhtiössä käytiin, olivat henkilöstön mielestä vain muodollisuus ilman todellista neuvottelua. ONKO HEIDI HAUTALAN ROOLI KYSEENALAINEN? Kehitysministeri Heidi Hautala vastaa valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta. Hautala toimi Neste Oilin hallintoneuvoston jäsenenä vuodet ja puheenjohtajana vuodet juuri ennen nykyistä ministerin virkaansa. Kehitysministeri toimi nyt valvomansa valtionyhtiön johtotehtävissä kaiken kaikkiaan siis kuusi vuotta. Herää kysymys, voiko valvotusta valvojaksi siirtyminen tehdä hänen roolistaan kyseenalaisen? Hautalaa on myös pyydetty vastamaan valtionyhtiöden omistuksista. On arvioitu, että jopa puolet maailman varoista on veroparatiiseissa: vielä kyseenalaisempaa on, kuinka paljon valtion ja veronmaksajien varoja liikkuu tällä harmaalla alueella. 4 MS MS 5

4 AIM O MY RÄ KK Ä MU UA LTA LAI NATTUA Talouselämä 8.101: Neste Oilin tytäryhtiö potkii 10 henkeä Neste Oilin omistama varustamoyhtiö Neste Shipping Oy aloittaa tehostamisohjelman, jonka seurauksena 10 henkeä voi menettää työnsä. Kauppalehti..01: Neste Shipping luopuu kolmesta aluksesta Neste Oilin varustamoyhtiö Neste Shipping irtisanoo yt-neuvottelujen päätteeksi kolmen aluksen miehitys- ja hoitosopimukset. Tehostamisohjelmallaan Neste Shipping yrittää parantaa kannattavuuttaan ja karsia vuosittaisia kustannuksia noin 15 miljoonalla eurolla. Talouselämä.4.01: Neste Oil tuplasi tuloksensa Neste Oilin tammi maaliskuu oli vahva. Yhtiön vertailukelpoinen liikevoitto nousi 15 miljoonaan euroon eli tulos oli lähes tuplasti parempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen olikin erittäin tyytyväinen syntyneeseen tulokseen. Vuosi alkoi hyvin." Yle : Matti Lievosesta vuorineuvos Tasavallan presidentti on nimittänyt Neste Oilin toimitusjohtajan Matti Lievosen vuorineuvokseksi. Kyseessä on Niinistön ensimmäinen vuorineuvosnimitys. jatkoa sivulta 4 Neste Shipping on Neste Oilin tytäryhtiö, joka perustettiin alun alkaen turvaamaan Suomen huoltovarmuutta ja energiakuljetusten häiriötöntä toteutumista niin kriisitilanteissa kuin rauhankin aikana. YDW YRLWRW MllYlW YHURSDUDWLLVLVDDULOOH MD RYDW SRLV \KWHLVNXQWDPPH WRLPLQQDVWD MD VXRPDODLVLOWD.RWLPDLVHVVD OM\ELV QHNVHVVl NXNRLVWDD KDUPDD WDORXV Suomen lipun alla enää kourallinen tankkilaivoja Neste Oil RQ XRPHQ YDOWLRQ VDWDSUR VHQWWLVHVWL RPLVWDPD \KWL Neste Shipping RQ 1HVWH LOLQ W\WlU\KWL MRND SHUXVWHWWLLQ DOXQ DONDHQ WXUYDDPDDQ XRPHQ KXROWRYDUPXXV MD HQHUJLDNXO MHWXVWHQ KlLUL W Q WRWHXWXPLQHQ QLLQ NULLVLWLODQWHLVVD NXLQ UDXKDQNLQ DLNDQD <KWL Q WRLPLQWD RQ WlQl SlLYlQl NXLWHQ NLQ NDLNNHD PXXWD NXLQ LVlQPDDOOLVWD 1HVWH KLSSLQJLQ WRQQLVWR RQ KXYHQQXW YXRVLHQ YDUUHOOD NRXUDOOLVHHQ DONXSHU llvhvwl MD MlOMHOOl RQ HQll YDLQ WDQN NLDOXVWD XRPHQ OLSXQ DOOD 1\W QLLVWl XORVOLSXWHWDDQ NROPH MRWHQ NRWLPDDVVD RQ MDWNRVVD MlOMHOOl HQll YDLQ PXXWDPLD RPLD WDQNNLODLYRMD Neste Oilin vuoden 01 tilinpäätöstiedot osoittavat, että tankkerit jotka Neste Shipping on ilmoittanut ulosliputtavansa ovat olleet liiketoiminnaltaan voitollisia. NESTE OIL VUOSIKERTOMUS 01 Yhteenveto konsernin yhteisyritysten tilinpäätöstiedoista: VOITTO/TAPPIO Glacia Limited 8 milj. euroa milj. euroa Taloussanomat.4.01: Lacus Ltd. Merimiehet Hautalasta: Onko hänellä kaksoisrooli? Terra Ltd. MS -01 Joskus sanottiin, että kuusessa (tosin yhdellä u-kirjaimella) ollaan, kun oltiin oikein pahassa jamassa, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa jonkinlainen neste on kihahtanut yhden jos toisenkin päähän, havainnoi Aimo. Niin oudolta tuntuu meininki. Kyseessähän on tietysti Nesteen kaavailema ulosliputus, joka Aimon sekä monen muunkin mielestä on suorastaan törkeää. Näistä asioista on Aimo kirjoittanut ennenkin, mutta nyt taidetaan olla tilanteessa, etteivät edes kylmät kääreet auta. Hii-o-hoi sanoo Myräkkä! Ihan ensimmäiseksi: Neste ei ole mikä tahansa yritys, LIIKEVAIHTO Suomen Merimies-Unioni (SMU) haluaa nostaa keskusteluun ministeri Heidi Hautalan (vihr.) aiemman roolin Neste Oilin hallintoneuvoston jäsenenä ja puheenjohtajana. "Kehitysministeri toimi nyt valvomansa valtionyhtiön johtotehtävissä kaiken kaikkiaan siis kuusi vuotta. Herää kysymys, voiko valvotusta valvojaksi siirtyminen tehdä hänen roolistaan kyseenalaisen. Nesteessä ollaan Glacia Limited on 50/50-omistusosuudella Neste Oilin ja Stena-konserniin kuuluvan Stena Maritime AG:n yhteisyritys. Yhtiö omistaa Aframax-kokoluokan raakaöljytankkerin, joka on liittynyt Neste Oilin laivastoon tammikuussa 007. Lacus Ltd. ja Terra Ltd. ovat kaksi yhteisyritystä 50/50-omistusosuudella Neste Oilin ja Stena-konserniin kuuluvan Concordia Maritime AG:n kesken. Molemmat yritykset omistavat yhden Panamax-kokoluokan tuotetankkerin, jotka toimitettiin Neste Oilin laivastoon tammi helmikuussa 007. vaan suurena omistajana on Suomen valtio. Öljykauppa ja kuljetus ovat toimineet hyvin, voittoa tuli edellisvuonna peräti 50 miljoonaa. Aimon mielestä tili oli kehuttava ja kasvatti herra Myräkän mielestä valtion, eli meidän kansalaisten kukkaroa ainakin jossain mielessä. Nyt pitäisi säästää 150 miljoonaa jöröä. Hyvä ajatus sinänsä tuumii Aimo, mutta eikös kaikilla mitaleilla ole kaksi puolta? Selvähän se. Miten käy noin 10 merimiehen ja alan ammattilaisen heidän joutuessaan kilometritehtaalle? Se sama Suomen valtio joka päättää säästää, alkaa maksaa jonkinlaista työttömyyskorvausta näille ulosliputetuille. Mistäs tämä raha kehitetään? Missä oikein on säästö? Vanha satu hölmöläisistä toteutuu jälleen kerran. Hölmöläiset leikkasivat peitteestä palan, jonka ompelivat sen toiseen päähän kiinni, mutta ei se täkki siitä pidentynyt, vaikka kuinka töitä paiskittiin. Tässä tuntuu Aimon mielestä tapahtuvan ihan samoin. Tähän loistavaan logiikkaan ei ihan joka mies tai nainen kykene. Mutta onhan tässäkin pimeän työvoiman karsintaan osallistunut ministeri, joka ei asiaan ole nähtävästi puuttunut. Korkeintaan on ollut pahoillaan ja todennut, että samanlainen virhe tuli nyt tehtyä, kun oviremontin pimeästi maksoi kun tähän ei puututtu. Mistä uudet merimiehet tulevat? Aimo tietää, että mahdollisuuksia on monia. Halpoja miehiä ja naisia on aina löytynyt maailman eri kolkilta. Tämmöistähän tehtiin jo 1800-luvulla, kun Afrikasta rahdattiin laivalasteittain työvoimaa Amerikoihin sekä Karibian saarille. Nämä onnettomat eivät saaneet edes perillä palkkaa, mutta nykyään saadaan vaikkapa Liettuasta, Filippiineiltä tai muualta väkeä, joille ei ihmisarvoista korvausta tarvitse maksaa. Ei taida tämä systeemi kovinkaan paljon erota orjatyövoimasta. Onko tämä eettisesti oikeaa toimintaa ja vielä yritykseltä, joka mielletään Suomen valtion omistamaksi. Ei, sanoo Aimo! Vaan eipä tässä vielä kaikki. Jos oikein hyvin (huonosti) käy, pääsee Neste historian kirjoihin, eikä varmastikaan hienojen uutisten kautta. Ollaan hyvin lähellä kauhuskenaariota, jossa joku ulosliputettu tankkeri pyyhältää Itämereltä Suomenlahdelle. Henkilökunta, jotka eivät läheskään kaikki puhu samaa kieltä, eivät erota högeriä vasemmasta tai ymmärrä mihin suuntaan pitää kääntyä kun käsketään. Tämä ei nimittäin (kuten kaikki tietävät) ole unta eikä viinien huumaa, vaan tällaista on tapahtunut. Mihin menevät silloin säästöt, kun tankkeri karahtaa kivellä Hangon, Helsingin tai Porvoon edustalla. Aikaan saatua öljyläikkää ei ihan halvalla saada kerättyä, pois puhumattakaan maineen puhdistamisesta. Mitenkä sitten suu pannaan? Onhan näistä taisteltu ennenkin monien varustamojen kanssa, mutta nyt olisi syytä ottaa sittenkin lusikka kauniiseen käteen ja ajatella uudestaan, mitä oikein ollaan tekemässä. Ei riitä, että työpaikat menevät, nyt menee jo mainekin. Hii-o-hoi! Toivottavasti tästä Nesteestä vielä rämmitään ylös. Toivoo Aimo, mutta pelkää pahinta. Aimo Myräkkä -01 MS -01 7

5 UUTISIA RUOTSISTA Ruotsalaistonnisto pakenee Färsaarille Saarille siirtynyt jo yhdeksän ruotsalaista varustamoa ja 0 alusta Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden federaatio ITF julisti Färsaaret mukavuuslippuvaltioksi vuonna 011. Ja syystä: tämä Pohjois-Atlantilla sijaitseva 18 pienen saaren ryhmä houkuttelee varustamoita kuin hunaja karhua puoleensa. TEKSTI JA KUVAT: Saana Lamminsivu F SEKO Sjöfolkin Sjömannen /01 Torshavn Sama satama ja sama työ, mutta eri lippu ahterissa Furetank M/s Fure Star Svitzer Ruotsalainen merenkulkuosaaminen vaarassa kadota Artikkeli pohjautuu SEKO Sjöfolkin Sjömannen /01-lehdessä olleeseen juttusarjaan: Pako Färsaarille. Toimittajat: Klara Magnusson ja Jörgen Tiger. Lehti ja artikkelit ovat luettavissa: ja Herra Steingrimsson mies mukavuuslipun takana Färsaarille perustettiin kansainvälinen alusrekisteri vuonna 199. Samana vuonna saarilla starttasi toimintansa Thor Shipping-varustamo, jonka toimitusjohtajana toimii herra Hentzar Steingrimsson. Nyt saarilla toimii yhdeksän ruotsalaista varustamoa, joista Steingrimsson toimii kolmessa toimitusjohtajana. Sen lisäksi hän istuu saarille perustetun kahdeksan ruotsalaisvarustamon hallituksessa. SEKO Sjöfolkin Sjömannen-lehden haastattelussa Steingrimsson myöntää suoraan, että hän pyrkii houkuttelemaan saarille lisää uusia varustamoita. Olemme olleet yhteydessä useisiin varustamoihin, jotka etsivät uusia vaihtoehtoja ja paikkoja, jonne rekisteröidä aluksiaan. Jos kiinteä toimipaikka Ruotsissa, verojakin maksettava Ruotsalainen verotukseen perehtynyt asianajaja Bo Lindqvist: Jos yritys on rekisteröity Färsaarille, mutta sillä on siellä vain postilaatikko ja yritystä hoidetaan yleisesti ottaen Ruotsista käsin, pitäisin tätä toimintaa veropakolaisuutena. Jos varustamo ulosliputtaa aluksiaan, se ei välttämättä tarkoita sitä, että varustamot ovat vapautettuja veroista Ruotsiin, jos toimintaa edelleen harjoitetaan Ruotsissa. Tapaus Lupin Shipping: verottaja otti omansa Färsaaret kuuluu Tanskalle, mutta ne saivat autonomian vuonna Saariryhmä koostuu 18 pienestä saaresta Atlantilla Islannin, Norjan ja Skotlannin välillä. Färsaarelaiset hyötyvät saarille perustetuista varustamoista, sillä ne luovat uusia työpaikkoja alueelle, jonka asukkaat ovat saaneet elantonsa pääosin kalastuksesta. Ruotsalainen Lupin Shipping-varustamo on rekisteröity Saint Vincent ja Grenadiinien saarille. Ruotsin verottaja kiinnostui varustamosta ja sai selville, että varustamolla on kiinteä toimipaikka Ruotsin Falkenbergissä, vaikka yhtiö on rekisteröity edellä mainituille Karibianmeren saarille. Kävi myös ilmi, että varustamon alukset ovat ajaneet pitkälti Pohjois-Atlantilla ja Itämerellä, eivätkä kansainvälisessä liikenteessä, toisin kuin varustaja väitti. Niinpä verottaja päätti tänä keväänä periä takaisin Lupin Shippingilta 7,9 miljoonaa kruunua maksamattomia veroja. Asiasta uutisoi muun muassa Sjöfartstidningen MS MS 9

6 NUORET MERIMIEHET VIIHTYVÄT M/S BIRKA CARRIERIL : Kyllä tämä kotiolot voittaa! Alukset: M/s Baltic Excellent M/s Birka Carrier M/s Birka Exporter M/s Birka Express M/s Birka Shipper M/s Birka Trader M/s Birka Transporter VARUSTAMO- KUULUMISIA Parikymppiset merenkulkijat, matruusi Johnny Wilén,, ja puolimatruusi Jonas Funck, 1, kertovat viihtyvänsä mainiosti ro-rorahtilaiva M/s Birka Carrierillla. Kyllä tämä kotiolot voittaa, huumori lentää. Vähän on tullut nähtyä maailmaakin aluksen matkassa. TEKSTI JA KUVAT: Saana Lamminsivu, Marko Munne Matruusi Johnny Wilén. Matruusi Johnny Wilén Johnny Wilén Eckerö Shipping Dennis Maritimella M/s Birka Carrierilla Puolimatruusi Jonas Funck Birka on maineeltaan hyvä varustamo ja tuntuu ainakin siltä, että täällä on toiminut kaikki kuten pitääkin, matruusi Johnny Wilén ja puolimatruusi Jonas Funck toteavat työpaikastaan Tallink Siljan M/s Silja Seranadella Åboa Maressa Puolimatruusi Jonas Funck Hietasessa Kotkan satamassa. Viime syksynä hän ehti piipahtaa nopeasti Lontoossa päiväkäynnillä aluksen matkassa. Junamatka Tillburystä Lontooseen kestää 40 minuuttia. Avara, toimiva laiva! M/s Birka Carrier Nykyinen rahtaaja Transfennica Finnlinesin Transfennica Nederland B.V. Spliethoff M/s Birka Express Magnus Fröberg Birka Cargo on nyt Eckerö Shipping Birka Cargo- Eckerö Shippingiksi Eckerö 10 MS MS 11

7 VÄYLÄ AUKI TULEVAISUUTEEN Suomalaisesta merenkulusta vientituote maailmalle TEKSTI: Saana Lamminsivu KUVA: Shutterstock Varustamoiden tulee yhdessä muiden toimijoiden kanssa luoda kokonaisratkaisuja ovelta ovelle, sisältäen maakuljetukset, välivarastoinnit, lastaukset ja purkaukset sekä reaaliaikaisen seurannan ja asiakastiedotuksen tavaran sijainnista ja tilasta. LIITÄNNÄISA T (ESIM. RAHOITUS, VAKUUTUS) TE KOIDEN ALIHANKKIJAT TE KAT VARUSTAMOT S Varustamoiden nykytila Pooling Kohti standardialuksia Polttoainekysymys rikkipesurin asentaminen siirtyminen dieseliin siirtyminen nesteytettyyn maakaasuun (LNG) siirtyminen metanoliin tai biopolttoaineisiin. Valtiovallan rooli merenkulun strategiassa Liikenne- ja viestintäministeriöön Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO JULKINEN SEKTORI ETUJÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET YHTEISTYÖTÄ ON LISÄTTÄVÄ varustamoiden ja muiden toimijoiden, kuten satamien, logistiikkayhtiöiden ja teollisuuden välillä Yritysten, poliittisen kentän sekä tutkimuksen on yhdistettävä voimavaransa, jotta Suomella on myös jatkossa: kilpailukykyinen teollinen toiminta yhä uusia meri- ja ympäristöteknologisia innovaatioita, jotka voivat saavuttaa merkittävän globaalin aseman huoltovarmuus kriisitilanteissa VÄYLÄ AUKI TULEVAISUUTEEN! Artikkeli pohjautuu PBI Research Instituten Varustamosäätiölle laatimaan tutkimukseen Väylä auki tulevaisuuteen. Merenkulun tulevaisuus Suomessa 015 ja eteenpäin, jonka pohjalta ehdotetaan suosituksia ja jatkotoimenpiteitä suomalaisen merenkulun kehitystyöhön. Raportti julkistettiin 1.1. Helsingissä ja se on luettavissa osoitteessa: Dokumenttielokuva suomalaisen merenkulun potentiaalista! Varustamosäätiön kotisivuilla: ja Youtubessa on katsottavissa laadukas dokumentti Väylä auki tulevaisuuteen. Käy katsomassa ja laita kiertoon! ASIAKAS PARTNERIT SATAMAT JA SATAMA- OPERAATTORIT Katso dokumentti ja laita kiertoon! jayoutube 1 MS MS 1

8 VARUSTAMO- KUULUMISIA TURKULAISKONSERNI MERIAURA RAJALLISET RESURSSIT PAKOTTAVAT TOIMINTATAPOJEN MUUTOKSEEN: Enemmän vähemmällä Merenkulun kriisi voi joko syventyä tai se voi tarjota kotimaiselle merenkulkuelinkeinolle suuren mahdollisuuden, jos asiat osataan hoitaa oikein. Suomalaisilla on mahdollisuus olla uudistuksissa edelläkävijä ja napata takaisin niitä markkinaosuuksia, joita olemme menettäneet systemaattisesti ulkomaalaisille laivoille viimeisten vuosikymmenten aikana. Suomi voi toimia edelläkävijämaana merenkulun ympäristöteknologiassa ja myydä osaamistaan toisille valtioille, kun rikkidirektiivi ulottuu koskemaan kaikkia maailman meriä aikaisintaan vuonna 00. Meriauran erikoislastialus M/s Merin moottorissa palaa kirjolohen perkuujäte! Bioöljyä alukseen saadaan uusikaupunkilaisesta Sybimar Oy:sta. Sataprosenttinen kalaöljy on puhdasta ja palaa moottorissa hyvin, Meriauran toimitusjohtaja Jussi Mälkiä kertoo käyttökokemuksista. KUVAT: STX Europe / Finland ja Saana Lamminsivu M Menetyt markkinaosuudet takaisin ja uuteen nousuun! Bore jatkuu sivulla 1 MERIAURA-KONSERNI Meriaura teollisuuden kuljetukset VG-Shipping varustamopalvelut Pernotrans maalogistiikka Biota Tech ympäristötekniikka Sybimar Oy valmistaa elintarviketuotannon sivuvirroista biodieseliä niin sanotun suljetun kierron avulla, johon kuuluu kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos. Sijaitsee Uudessakaupungissa. Yksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kärkihankkeista. Tulevaisuuden edellytykset: Ajatuksia tonnistoverosta Varustamot kokevat tonnistoveron tervehdyttävän kotimaista merenkulkua. Lisäksi ns. rinnakkaisrekisterijärjestelmä on ollut varustamoille ehdottomasti positiivinen asia. Järjestelmän täytyisi olla kuitenkin nykyistä ennustettavampi kuin se on tällä hetkellä, Jussi Mälkiä esittää. Suomen tonnistoverolaki pohjautuu EU-direktiiviin, mutta on kirjoitettu hieman koukeroisesti. Lakia on välillä hieman vaikeaa tulkita: esimerkiksi toisinaan Pohjanmerellä toimivat off shore- alukset pääsevät tonnistoveron piiriin, mutta meidän tuulipuistotöitä tekevälle M/s Auralle on myönnetty tai jätetty myöntämättä tukia. Ratkaisu riippuu aina paljon myös käsittelevästä virkamiehestä, minkä kannan hän asiaan ottaa. 14 MS MS 15

9 jatkoa sivulta 14 Jussi Mälkiä ja Meriaura VARUSTAMO- KUULUMISIA Jäänmurtajien avustustarve kasvaa ja satamien rooli muutoksessa Kiristyvät ympäristömääräykset ovat suomalaisille varustamoille suuri haaste, joihin kaikilla ei ole välttämättä varaa investoida. Etukäteen on vaikea esimerkiksi arvioida, mikä tulee olemaan laivoissa käytettävän mahdollisen kaasuöljyn hinta, jonka on ennustettu nousevan jopa kymmeniä prosentteja. Rikkidirektiivin lisäksi suomalaista merenkulkua tulee rasittamaan liuta muita muutoksia. EEDI, eli energiatehokkuusindeksi tulee pudottamaan laivojen konetehoa. Laivat liikkuvat hitaammin ja ovat heikompia, eli niiden avustusmäärä kasvaa. Jäänmurtajien apua tullaan tarvitsemaan enemmän tulevaisuudessa, Jussi Mälkiä toteaa. Mälkiä olettaa hinaajien ja pienemmän kaluston tarpeen kasvavan. Kiristyvät ympäristömääräykset koskettavat vahvasti myös satamia. Laivat ajavat hitaammin myös siksi, että se on taloudellisempaa. Se pakottaa puolestaan satamat nopeuttamaan omia toimintojaan, koska niissä ei voida oleskella kauaa. Mälkiän mielestä satamille tulisi antaa nykyistä enemmän itsenäisyyttä ja niiden roolia tulisi muuttaa. Satamista pitäisi saada hyvin toimivia, kauppamerenkulkua tukevia yksiköitä. Niiden palveluja pitää monipuolistaa ja ne voisivat organisoida esimerkiksi liikenteenohjausta, jäänmurtoa ja luotsausta sekä tarjota muita tuki- ja huoltotoimintoja. Meriauran erikoislastialus M/s Aura. Laiva on suunniteltu maailmanlaajuiseen käyttöön, ja se soveltuu parhaiten offshore-tuulipuistojen rakenteiden kuljettamiseen ja Itämeren alueen energiapuukuljetuksiin. Vast'ikään Marokko kertoi suunnittelevansa edustalleen suurta tuulipuistoaluetta. Siellä voisi olla myös suomalaisille aluksille uusi töitä tiedossa? Meriauran toimitusjohtaja hyppäsi polkupyörän selkään vuonna 1979 ja polki Tampereelta Turun merikouluun. Merille hän lähti 1980-luvun alussa, jolloin työt olivat kortilla ja työsuhteet lyhyitä. Suomalaisia aluksia ulosliputettiin. Meriuransa aikana Mälkiä ehti seilata muun muassa Effoalla, Nesteellä, FMA:lla ja Sally Bolagetissa sekä sisävesillä kotiseudullaan Tampereella luvun puolivälissä hän työskenteli maailman suurimmalla, puolalaisella, purjelaivalla. Purjelaiva Estellen kautta Mälkiä päätyi Greenpeacen aluksille töihin. Neuvostoliiton romahtaminen 80-luvun lopussa oli uran käännekohta. Suomen ja Baltian välille tarvittiin pientä tavaranajoa, jonka myötä syntyi Meriaura. Hinaajista alkunsa saanut yhtiö on tänä päivänä suuri konserni, johon kuuluu useita erilaisia yrityksiä. Yhtiön liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 70 ihmistä. Meriauralla on rahtauksessa 15 laivaa. SUOMEN LIPUN AL SEI AVAT ALUKSET: M/s Antonia M/s Aura M/s Belland M/s Frida M/s Meri M/s Nedland M/s Nina M/s Sabina Wind Servant Geoengineering Vaikka Meriauran toimitusjohtajan visiot kuulostavat scifiltä, yhtiön kehittämällä ympäristöteknologilla voi olla vielä jonakin päivänä suurempi tarve kuin osaamme tällä hetkellä kuvitella. Mälkiä tekee tiiviistä yhteistyötä nuoruuden tuttunsa, tiedemies-kirjailija Risto Isomäen kanssa. Miehiä yhdistää yhteinen kiinnostuksen kohde: ympäristö ja maapallon tulevaisuus. Isomäen kirjoissa vilahtelevat samat teemat kuin Meriaurakonsernin toiminnassa. Finlandia-palkintoehdokas Sarasvatin hiekassa maapalloa pelastetaan muun muassa tuulimyllyjen avulla. Normaalia järeämpiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kutsutaan nimellä geoengineering. Meriaura-konserniin kuuluva Atmosmare-säätiö tutkii, voisiko keinotekoisilla pilvillä estää ilmastonmuutoksen (Merimies 8/009, s. -: Keinotekoisilla pilvillä ilmastonmuutosta vastaan ). Prosessit ovat hitaita, mutta odotamme tutkimustuloksia. Viime vuonna teimme Ilmatieteen laitoksen kanssa sopimuksen, että he alkaisivat vertailla bioöljyä ja tavallista raskasöljyä käyttävää laivaa, Mälkiä selostaa. Tutkimme, kummasta syntyy enemmän pienhiukkasia, joista muodostuu puolestaan niin sanottuja tiivistymisytimiä. Niistä voisi muodostua maapallon ympärille lisää pilviverhoa, joka estää auringonsäteilyä maan pinnalle tai heijastaa sen takaisin avaruuteen. Rautalannoitus Atmosmare säätiö tutkii tällä hetkellä myös niin sanottua rautalannoitusta. Risto Isomäeltä ilmestyy ensi syksynä myös aiheeseen liittyvä kirja. Rautalannoituksella pyritään sitomaan hiilidioksidia meriin. Raudasta liukenee mereen pieniä rautahiukkasia, mikä on merten kannalta hyvä asia, sillä ne sitovat mereen hiilidioksidia, Mälkiä kiteyttää. Ajatus on kieltämättä lennokas! Tulevaisuudessa alukset siis voidaan upottaa merten pohjaan? Vanhoja laivojakin voi suosia, kun niistä on poistettu ensin ongelmajätteet, Mälkiä hymähtää. Avoin ja utelias mieli ovat ainoat keinot pelastaa maailma: jo tänään voi tehdä jotakin mahdotonta. Meriauran kehittämällä ympäristöteknologilla voi olla vielä jonakin päivänä suurempi tarve kuin osaamme tällä hetkellä kuvitella. 1 MS MS 17

10 KOHTI ARKTISIA ALUEITA NÄKÖKULMA Miljoonan taalan paikka: 0 vuotta työpaikkaa! Uusien alusten rakentamisesta ja operoinnista voi syntyä Suomelle vuosikymmeniksi tuhansia työpaikkoja ja miljardibisnes, kun vain osaamme pelata korttimme oikein. TEKSTI: Saana Lamminsivu, Arctia Shipping KUVA: Shutterstock Arctia Shipping Suomen vahvuudet IVANRAKENNUS Suomessa osataan arktinen laivanrakennus. Maailmassa on reilut sata jäänmurtajaa, joista noin 0 on suunniteltu ja valmistettu Suomessa. Maailmalla käytössä oleva kalusto vanhenee ja uutta kapasiteettia tarvitaan. Öljy- ja kaasujätit arvioivat tarvitsevansa vuoteen 00 mennessä jopa 000 uutta alusta: esimerkiksi reilut 45 jäänmurtajaa, yli 90 hybridialusta, 140 huoltoalusta ja noin 40 tutkimusalusta. (STX Finland Oy, arvio vuodelta 011) OPEROINTI Suomelle on kertynyt Itämereltä 10-vuotinen jäänmurto- ja öljyntorjuntaosaaminen. Suomalaisilla on myös vahva kokemus operoinnista arktisilla vesillä muun muassa off-shore-aluksilla. Myös ensimmäinen Koillisväylän läpi kulkenut öljytankkeri oli suomalainen, Nesteen M/t Uikku vuonna Suomella on mahdollisuus olla ykkösvaltio maailmassa arktisessa merenkulussa: suunnittelemme maailman parhaat jäänmurtajat ja meillä on vahva arktisen osaamisen kokemus yli sadan vuoden ajalta. KESTÄVÄ KEHITYS Suomi on edelläkävijä maailman ympäristöystävällisimpien alusten rakentajana. Suomalaisten off-shore -alusten moottorit ja tekniset järjestelmät ovat konvertoidut sopiviksi herkälle arktiselle alueelle. Jäänmurtajamme soveltuvat myös öljyntorjuntaan. TYÖTÄ JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA Maailmassa on lähitulevaisuudessa 150 jäänmurtajaa. Suomen on tehtävä töitä sen eteen, että mahdollisimman suuri osa niistä on Suomessa valmistettuja ja suomalaisessa operoinnissa. Tämän lisäksi arktisille vesille tarvitaan paljon muita uusia laivoja ja erikoisosaamista. Kasvua ja työpaikkoja Suomelle voi avautua uusien alusten rakentamisesta ja operoinnista vuosikymmeniksi tuhansia työpaikkoja ja miljardibisnes, kun osaamme tarttua tilaisuuteen. Yhden suuren jäänmurtajan rakentamisaikainen henkilötyöpanostarve on noin henkilötyövuotta. Alus tarvitsee operointiin noin henkilötyövuotta. Puolestaan öljynporauslautan/ -laivan rakentamisen henkilötyöpanostarve on arviolta henkilötyövuotta. Rakentaminen Operointi Liiketalous (hankinta) Operointiaika 0 vuotta henkilötyövuotta henkilötyövuotta 10 laivaa =1,5 miljardia euroa 5,5 miljardia euroa LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 45 laivaa x 540 miljoonaa euroa = 4 miljardia euroa Tämä jaettuna 0 vuodelle (arvioitu yhden jäänmurtajan operointiaika) tuo siis keskimäärin = 1 miljardin euron suuruisen liiketoimintapotentiaalin / vuosi * Northwest Passage Northern Sea Route "North Pole" "Arctic Bridge" Itämereltä lisää työtä Talvella 011 Pietarin edustalla oli pahimmillaan satakunta laivaa jumissa useita päiviä, jopa pidempäänkin. Samanaikaisesti suomalainen jäänmurtaja Sisu seisoi käyttämättömänä reilun sadan mailin päässä. Edellä mainitun johdosta suomalainen Arctia Shipping Oy ja venäläinen Rosmorport aloittivat neuvottelut yhteistyöstä siten, että yhtiöt voivat täydentää toistensa kapasiteettia, jos jommallakummalla on pulaa ja toisella taas kalustoa sekä osaamista tarjolla. Yhtiöt loivat nopeasti kaupallisen valmiuden edellä mainittua yhteistyötä varten sekä venäläisen että suomalaisen merenkulun sujuvoittamiseksi. Sittemmin asiaan liitettiin tarve valtiosopimuksesta maiden välille. Edellä mainittua sopimusta on valmisteltu nyt noin parisen vuotta. Toivottavaa olisi, että järjestely saataisiin voimaan talvikaudelle Näin vajaakäytölle joutunut kapasiteetti saataisiin hyödynnettyä tuomalla uusia töitä suomalaisille murtajille. Tätä leipää kun on syöty melkoisia määriä, kun ruotsalaiset ovat murtaneet Suomeen avustettavan liikenteen jäitä aiempaa merkittävästi enemmän. Toimitusjohtaja Tero Vauraste, Arctia Shipping TYÖPOTENTIAALI 45 laivaa x 500 henkilötyövuotta = henkilötyövuotta Tämä jaettuna 0 vuodella tuo lähes työpaikkaa / vuosi Tämä case study koskee vain 45 jäänmurtajaa huolto- tutkimus- ja hybridialukset vielä moninkertaistavat potentiaalin! * Vuonna 01 Suomessa oli yli miljardia euron liikevaihtoisia yrityksiä kpl (TE) ja yli 1 miljardi euroa vaihtavia yrityksiä kpl TE). 18 MS MS 19

11 KOULUTUS Rauman koululaiva Fanny kouluttaa tulevaisuuden osaajat TEKSTI: Jani Lampiola KUVAT: Waltteri Walhman ja Jani Lampiola aidoissa olosuhteissa Simulaattorien aikakautena saattaa monesti unohtua, että merimiehen ammatti ei ole tietokonepeli, vaan se edellyttää vahvaa henkistä kanttia ja monipuolista kädentyön osaamista. Vasta ahtaissa tiloissa yhdessä tekeminen ja yhteistyön hiominen antaa oppilaalle käsityksen onko hän oikealla alalla. Aidoissa olosuhteissa koetut asiat loksahtavat yhteen teoriassa luetun tiedon kanssa. Kansipuolen opiskelija Niko Taipale kunnostaa kansiluukkua. Vesa Lähteenlahti ja Nea Saarela. Koululaiva on käytössä vuoden ympäri, tukemassa luokka-, työsali- ja simulaattoriopetusta. Länsirannikon koulutus Oy WinNova Aito oppimisympäristö Fanny Hakuni Merellä on mukauduttava Tanja Roinila Nea Saarela Kosteus merellä ongelma Arto Korsman Vesa Lähteenlahti Waltteri Wahlman Oikea laiva voittaa simulaattorin Juha Joopi Jani Lampiola Niko Taipale 0 MS MS 1

12 Aluksen miehitystä ja laivaväen pätevyyksiä koskeva lainsäädäntö on uudistettu Laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamisesta annettu laki (95/01) ja aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annettu valtioneuvoston asetus (1/01) tulivat voimaan TEKSTI: Jukka Tuomaala / Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Suomessa voimaan tulleiden STCW-yleissopimuksen muutosten myötä on tullut uusia vaatimuksia turvatoimiin liittyvistä lisäpätevyyksistä. Vaatimuksia sovelletaan aluksilla, jotka kuuluvat SOLAS-yleissopimuksen liitteen XI- luvun, ISPS-säännöstön ja alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (004/75/EY) soveltamisalaan. Käytännössä vaatimukset koskevat merenkulkijoita kaikissa kansainvälisen liikenteen matkustaja-aluksissa ja kansainvälisen liikenteen lastialuksissa, joiden bruttovetoisuus on väh Turvatoimitehtäviin liittyviä lisäpätevyyksiä on nyt kolme tasoa: turvatoimiasioiden peruskoulutuksesta annettava lisäpätevyystodistus (STCW A-VI/-1) Määräys ja ohjeet löytyvät Trafin verkkosivuilta: Mitä merenkulkijan tulisi ottaa huomioon TURVATOIMIIN LIITTYVÄT UUDET LISÄPÄTEVYYDET turvatoimiasioiden lisäkoulutuksesta annettava lisäpätevyystodistus (STCW A-VI/-) turvapäällikön lisäpätevyystodistus (STCW A-VI/5) Kaikilla laivaväkeen kuuluvilla on oltava turvatoimiasioiden peruskoulutuksesta annettava lisäpätevyystodistus. Sellaisen laivaväkeen kuuluvan, jolla on määrättyjä turvatoimiin liittyviä tehtäviä, on oltava turvatoimiasioiden lisäkoulutuksesta annettava lisäpätevyystodistus. Aluksella on aina oltava vähintään yksi turvapäällikön lisäpätevyystodistuksen omaava henkilö. Turvapäällikön pätevyyskirjan katsotaan kattavan kaksi muuta lisäpätevyyttä. Turvatoimiasioiden peruskoulutuksesta annettavan lisäpätevyystodistuksen (STCW A-VI/-1) ilman lisäkoulutusta voi saada henkilö, joka on aloittanut meripalvelunsa ennen 1 päivää tammikuuta 01 ja hänellä on kuukautta hyväksyttyä meripalvelua viimeisen kolmen vuoden aikana tai hänellä on kuukautta vastaavaa palvelua turvatoimitehtävissä viimeisen kolmen vuoden aikana. Jos meripalveluun on sisältynyt määrättyjen turvatoimitehtävien hoitamista, henkilö voi saada turvatoimiasioiden lisäkoulutuksesta annettavan lisäpätevyystodistuksen (STCW A-VI/-) ilman lisäkoulutusta. Määrättyjen turvatoimitehtävien hoitamisesta tulee olla laivanisännän todistus. Turvatoimipätevyydet on haettava ennen 1 päivää tammikuuta 014. BASIC SAFETY TRAINING Suomessa voimaan tulleen lainsäädännön mukaan Basic Safety Traininglisäpätevyystodistus (hätätilanteiden peruskoulutuksesta (STCW A-VI/1) annettu lisäpätevyystodistus) vaaditaan kansainvälisen liikenteen aluksen laivaväkeen kuuluvalta henkilöltä, joka kuuluu aluksen vähimmäismiehitykseen tai jolle on määrätty aluksen turvallisuuteen tai ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyviä tehtäviä. Kotimaanliikenteen alusten osalta Basic Safety Training -lisäpätevyystodistus vaadi- YHDISTETTY LISÄPÄTEVYYSTODISTUS alkaen Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää sekä erillisiä että yhdistettyjä lisäpätevyystodistuksia. Basic Safety Training-lisäpätevyys merkitään yhdistettyyn lisäpätevyystodistukseen. Jos henkilöllä on jälkeen myönnetty pääkirja, eikä hänellä ole erillistä BSTlisäpätevyystodistusta, kelpaa pääkirja vain kotimaanliikenteessä. Jos aiotte toimia ulkomaanliikenteessä, teidän on haettava yhdistettyä lisäpätevyystodistusta. Merenkulkijan tulee hakea yhdistettyä lisäpätevyystodistusta pääkirjan uusimisen yhteydessä, ellei turvatoimipätevyyden takia joudu hakemaan sitä jo aikaisemmin. Lisäpätevyystodistukseen merkitään yksi tai useampi alla olevistä lisäpätevyyksistä: 1. hätätilanteiden peruskoulutuksesta annettava lisäpätevyys (sääntö VI/1). päällystön palokoulutuksesta annettava lisäpätevyys (sääntö VI/). pelastusvenemiehen lisäpätevyys (sääntö VI/.1) 4. nopean valmiusveneen kuljettajan lisäpätevyys (sääntö VI/.) 5. ensiapukoulutuksesta annettava lisäpätevyys (sääntö VI/4.1). terveydenhuoltokoulutuksesta annettava lisäpätevyys (sääntö VI/4.) 7. turvatoimiasioiden peruskoulutuksesta annettava lisäpätevyys (sääntö VI/.1) 8. turvatoimiasioiden lisäkoulutuksesta annettava lisäpätevyys (sääntö VI/.4) 9. turvapäällikön lisäpätevyys (sääntö VI/5) > merenkulku/miehitys_ja_patevyydet > patevyyskirjat taan vähintään 50 matkustajaa kuljettavan aluksen kansimieheltä. Muiden kotimaanliikenteen alusten osalta laivanisäntä voi harkintansa mukaan edellyttää laivaväeltä hätätilanteiden peruskoulutusta. Kun henkilö hakee yhtä tai useampaa yllämainituista lisäpätevyyksistä, merkitään samaan lisäpätevyystodistukseen kaikki ne lisäpätevyydet, joiden saamisen ehdot henkilö täyttää. Lisäpätevyystodistus on voimassa 5 vuotta. Alakohtien 5, 7, 8 ja 9 mukaisia lisäpätevyyksiä ei kuitenkaan tarvitse uusia viiden vuoden välein, jolloin Liikenteen turvallisuusvirasto siirtää näitä lisäpätevyyksiä koskevat merkinnät uuteen yhdistettyyn lisäpätevyystodistukseen sitä uusittaessa. Suomessa kyseinen lisäpätevyys on sisältynyt merimiestoimeen (kansi-, konetai talousosastolla) oikeuttavaan pääkirjaan, eikä meillä ennen tätä ole ollut vaatimusta erillisestä BST-lisäpätevyystodistuksesta. Voimassaolevat ja määräaikaisina annetut merimiestoimeen oikeuttavat pääkirjat, jotka on annettu ennen 1..01, sisältävät siis BST-lisäpätevyyden. Kun henkilö joutuu uusimaan pääkirjansa, se ei enää sisällä BST-lisäpätevyyttä vaan henkilön on haettava erillinen BST-lisäpätevyystodistus. Jos henkilöllä on toistaiseksi voimassaolevana myönnetty pääkirja tai yli viisi vuotta sitten myönnetty BST-lisäpätevyystodistus, ja hän on aktiivisesti ollut merimiesammatissa, on hänen BST-lisäpätevyytensä pysynyt voimassa. Henkilö voi hakemuksesta saada uusia lisäpätevyyksiä lisättyä yhdistettyyn lisäpätevyystodistukseen, mikäli hän toimittaa tarvittavat tiedot. Tällaisia tietoja voivat olla koulutustodistus ja/tai meripalvelutodistus sekä merimieslääkärintodistus, ellei niitä aiemmin ole toimitettu. Kun hakemus (uudesta lisäpätevyydestä) käsitellään, voidaan antaa uusittu lisäpätevyystodistus viideksi vuodeksi mikäli kaikki siihen tulevat lisäpätevyydet ovat voimassa. Muussa tapauksessa lisäpätevyystodistuksen voimassaoloaika ei muutu. Vaihtoehtona on hakea yhdestä uudesta lisäpätevyydestä erillinen todistus. Liikenteen turvallisuusviraston määräyksesssä: TRAFI/17/ /01 sekä ohjeessa laivaväen lisäpätevyyksistä: TRAFI/91/ /01 esitetään vaatimukset ja ohjeet yhdistetyn lisäpätevyystodistuksen saamiseksi. Määräys ja ohjeet TRAFin verkkosivuilta Määräys ja ohjeet löytyvät Trafin verkkosivuilta: patevyydet/patevyyskirjat MS MS

13 JOBISSA UUTISIA VARUSTAMOISTA Viking Line myi M/s Isabellan M/s Viking Gracen yökerho Club Voguen valaistus ja äänentoisto ovat täyttä dynamiittia. Sen luovat valo- ja äänitaikurit, av-teknikot J-P Mikkola ja Panu Pikkuaho. TEKSTI JA KUVA: Saana Lamminsivu M AV-teknikot artistien apuna J-P Mikkola (vas.) aloitti dj:nä merillä -94 ja kollegansa Panu Pikkuaho (oik.) viime syksynä. Panu osallistui M/s Viking Gracen arkkitehtuurivalaistuksen suunnitteluun ja rakentamiseen suunnittelutoimisto dsign Vertti kivi & Co:n kanssa. Vakituinen työpaikka meriltä 11 freelancer-vuoden jälkeen maissa tuntuu loistavalta. IVAN VIIHDEAMMATTI ISET (011) Laivan Viihdeammattilaisten osasto on valtakunnallinen osasto. Laivan viihdeammattilaiset työskentelevät nimensä mukaisesti viihdepuolella, eli ohjelmaisäntinä ja -emäntinä, risteilyisäntinä ja -emäntinä, dj:nä, av-teknikkoina, leikkitäteinä ja croupiereina. Jokunen jäsen on myös baarin puolelta vanhan showbaarin ajoilta. > ammattiosastot > Laivan Viihdeammattilaiset (011) M/s Isabellan M/s Viking Gracen Hansalink Limited TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TIEDOTE.5.01 Hallitus tukee 100 miljoonalla eurolla investointeja LNG-terminaaleihin Mika Ojala Rakentamalla terminaaleja Suomen rannikoille voidaan mahdollistaa maakaasua käyttävien rahti- ja matkustajaalusten yleistyminen Itämerellä. M/s Viking Grace käyttää nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan. 4 MS MS 5

14 AMMATTIOSASTOT Aurinko lämmitti Itäkustin osaston vuosijuhlassa K Kotkan toimisto Osasto toimii Petri Luumi Itäkusti Jatta Moilanen Jukka Kärnään Olli Kauranen Jatta Moilanen Itäkustin osaston yhteystiedot: Puutarhakatu Kotka Puheenjohtaja Anne-Marie Mahkonen p s-posti a-mm@elisanet.fi Sihteeri Olli Kauranen p s-posti: olli.kauranen@nesteoil.com Anu Ryökkynen ja Arja Ahonen. > ammattiosastot > Itäkustin osasto (007) Katso kuvagalleria netistä AMMATTIOSASTOT JA NIIDEN JÄSENET SINÄ OLET UNIONIN TOIMINNAN PERUSTA! Ammattiosastot ja niiden jäsenet ovat Merimies-Unionin toiminnan perusta. Luuta ja lihaa oleva ihminen sinä olet omine ajatuksiesi ja näkemyksiesi kanssa tärkein osamme ja toiminnan liikkeellä pitävä voima. Laiva ilman miehistöä on vain aavalla ajelehtiva, hylätty laiva: ilman sinua ei olisi meitä, merimiesten asioiden hoitoon erikoistunutta ammattiliittoa. Meitä on laaja joukko, erinäköistä ja kokoista seiluria. Tähän joukkoon mahtuu monenlaista ääntä vähän soraääntäkin ja näkökantaa. Merimiehiä on moneen varustamoon ja laivaan, mutta yhteistä meille kaikille on merenkulkijoiden edunvalvonta ja työpaikkojen säilyttäminen sekä kasvattaminen Suomen lipun alla kunnon työehdoilla! Ammattiosastot Merimies-Unionissa on 11 ammattiosastoa, jotka ovat jakautuneet alueellisesti tai valtakunnallisesti. Merimies-Unionin jäsenet kuuluvat ammattiosastoihin sen mukaan, missä he asuvat tai missä alus, jossa he työskentelevät on. Oman ammattiosastosi toimintaan voit tutustua paremmin: > ammattiosastot. Oman osastosi numeron löydät jäsenkortistasi tai voit soittaa Merimies-Unionin jäsenrekisteriin, p. (09) ja kysyä neuvoa. Omassa ammattiosastossasi voit: - osallistua osaston päätöksentekoon - vaikuttaa liiton toimintaan sekä tavoitteiden muotoutumiseen - saada neuvoja työsuhdettasi tai työpaikkaasi koskevissa kysymyksissä - osallistua osaston järjestämään koulutukseen - osallistua liiton järjestämään koulutukseen - saada tukea muuhun koulutukseen - lähteä mukaan retkille - viettää virkistävää vapaa-aikaa ja - saada uusia ystäviä. Jari Valkonen (vas.), Olli Kauranen, Petri Luumi ja MS -01 Anne-Marie Mahkonen Mika Mäkelä -01 MS 7

15 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Kesän aukioloajat TAPAHTUMIA KESÄLLÄ 01 VANHAT SKÖNÄRIT MUISTELEE Kuljetusalan Työttömyyskassa Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 5, katutaso, Helsinki Postiosoite: PL 5, 0051 Helsinki Puhelinpäivystys p. (09) ma pe klo Faksi: (09) 11 1 Työttömyyskassan asiakaspalvelu avoinna: Kesäaikana klo (touko elokuu) Kesäperjantaisin (touko elokuu) Usein kysyttyä KESÄTYÖNTEKIJÄ & PÄIVÄRAHA Olen menossa kesäksi töihin. Työ alkaa Olen aiemmin hakenut päivärahaa kuukauden hakujaksoissa. Pitääkö minun odottaa kesäkuun loppuun ennen kuin voin lähettää hakemukseni ja mitä täytän työpäivien kohdalle? Mikäli kyseessä on yli viikkoa kestävä kokoaikatyö, täytä hakemuksesi asti ja kirjoita siihen aloittavasi yli viikkoa kestävän kokoaikatyön. Hakemuksen voit postittaa Muista ilmoittaa työn alkamisesta myös omaan te-toimistoosi. Jos kyseessä on osa-aikatyö tai alle viikkoa kestävä kokoaikatyö, voi sinulla olla mahdollisuus saada soviteltua päivärahaa ko. ajalta. Täytä hakemus koko kesäkuulta tai kyseisen palkkajakson loppuun (4 viikkoa). Kirjoita työpäivien kohdalle töissä ja ilmoita kunkin työpäivän työtunnit erikseen. Toimita kassalle kopio kesäkuun tai ko. palkkajakson tilinauhasta joko hakemuksen yhteydessä tai mahdollisimman pian hakemuksen postittamisen jälkeen. Mikäli toimitat palkkatiedot jälkikäteen, ilmoita siitä hakemuksessasi. Täytyykö minun maksaa jäsenmaksuja muulla alalla tehtävästä kesätyöstä? Kassan sääntöjen mukaan jäsenmaksuja tulee maksaa Finanssivalvonnan vahvistaman prosenttiosuuden verran veron ennakonpidätyksen alaisesta jäsenyyden perusteena olevasta palkasta. Tämä koskee siis kaikkea ennakonpidätyksen alaista palkkatuloa joten myös muilla aloilla tehtävästä työstä on maksettava jäsenmaksua. Työttömyyskassan käsittelyajat ovat tällä hetkellä alkavien ja uusien hakemusten osalta n.,5 viikkoa ja jatkohakemusten osalta n. viikkoa. Merimies-Unionin toimisto on suljettu Toimitsijapäivystys arkisin klo numerossa (09) Tapaamisajoista on sovittava etukäteen puhelimitse. Mökkipuhelin on suljettu Syyskuun mökkivarauksia voi tehdä 5.8. alkaen ma to klo numerossa (09) ( mökkipuhelin normaalisti auki klo ) Turun toimiston kesän aukioloajat Turun toimisto on suljettu Toimitsijapäivystys jatkuu normaalisti Turussa alkaen p. (09) SEKO Sjöfolkin uusi työehtosopimus ja palkankorotukset Ruotsin ammattiliitto SEKO Sjöfolk on saanut neuvoteltua uuden työehtosopimuksen. Sopimus koskee Ruotsin lipun alla työskenteleviä miehistön jäseniä. Työehtosopimus on kolmivuotinen (8 kuukautta) ja voimassa : alkaen palkat nousivat 00 kruunua palkat nousevat 500 kruunua palkat nousevat 5 kruunua Tämän lisäksi työehtosopimukseen tehtiin tekstimuutoksia. Tarkempaa tietoa asiasta löydät: Kotkan Meripäivät The Tall Ships Races , Helsinki Työväen musiikkitapahtuma , Valkeakoski SOPIMUSSIHTEERI Klaus Lust eläkkeelle Merimies-Unionin pitkäaikainen sopimussihteeri Klaus Lust jää ansaitulle eläkkeelle Lust lähti merille 1979 ja teki pitkän uran pääkokkina, kokkina ja keittiömestarina eri aluksilla, joista viimeisin varustamo oli Viking Line. Merimies-Unioniin toimitsijaksi Lust siirtyi syksyllä Pari vuotta myöhemmin hänestä tuli edunvalvontaosaston vastaava, jossa hän toimi aina eläkkeelle jäämiseensä saakka. Merimies-Unionista toivotetaan Klasulle leppoisia ja virkistäviä oloneuvospäiviä! Lisää tietoja: MERI, IVAT JA KOTKA MEPA järjestää näyttelyn Meripäivien aikaan Kotkan Merimieskeskuksessa Kirkkokadulla. Esillä on pienoismalleja, köysitöitä, merimiesnukkeja, kuvataidetta sekä merenkulkijoiden Pohjoismaisen valokuvauskilpailun parhaat kuvat. Näyttely on auki: ma ke klo to pe klo la klo su klo Osoite: MEPA, Kirkkokatu 18 A, Kotka HUOM! Lauantaina 7.7. MEPA järjestää edullisen bussikuljetuksen Kotkaan ja illalla takaisin. "Jekku kahteen osaan" Tämä stoori tapahtui mun ekassa sytkyssä, Ilmari Tuulen S/s Markuksessa vuonna 190, jossa olin byssa-/uffarinkallena. Lossauksen loppuvaiheessa istuimme kahvilla uffareiden messissä siiffin, förstin ja kokki-stujun kanssa. Kokkistuju sanoi, että kunhan siftataan täältä tonne Sörkan kaijaan ja pojat saavat spuulattua miitsepin gongit, niin tehdään hyteissä kunnon torppaukset, matot ulos piiskattavaksi sekä skotit ja turkit pesuun! No, ei muuta kuin tuumasta toimeen! Kun menin förstin hyttiin hoitamaan homman ja rullasin maton pos turkilta, niin siellähän oli markan seteli. Menin kysymään stujulta, että mitä sille pitää tehdä, että laitanko sen takaisin sinne maton alle, vai mitä. Eipä mitään, stuju oli heti ajan tasalla ja sanoi että odotas vähän niin hoidetaan toi homma. Hän meni hakemaan hytistä kaksi 500 markan seteliä, jotka sitten laitoimme maton alle. Seuraavana päivänä kun försti tuli aamiaiselle messiin, oli kuin hän olisi juuri saunasta tullut, kasvot aivan punaisina, mutta ei sanonut sanaakaan kyseisestä tapahtumasta. Siinä ihmeteltiin myös, että miksi hänellä oli vajaa Cameli-aski pöydällä, vaikkei hän edes polttanut, niin sekin oli osa juonta tsekata, että kuinka "rehellinen" toi kalle on. Että tällainen tapaus. Hyvää kesää kaikille! Olavi Suni 8 MS MS 9

16 esätyö sätyö PALJOnKO PALKKAA? Tiedätkö, paljonko sinun kuuluu saada palkkaa? Peruspalkan lisäksi merityössä saattaa kertyä erityisiä lisiä, minkä tähden palkkakuitista on tärkeää tarkistaa, että sinulle on maksettu kaikki mitä kuuluukin. TYÖEHTOSOPIMUS Merimies-Unioni neuvottelee työehtosopimuksesi (tes) työnantajan kanssa, jossa määritellään muun muassa palkkasi vähimmäistaso, työajat, vuosiloma ja muita työsuhteesi ehtoja. Vesillä tehtävä työ on usein vuorotyötä, joten esimerkiksi työ- ja lepoaikojen noudattaminen on tärkeää. kesätyöntekijä esätyö esätyö Jos työskentelet rannikko- ja sisävesiliikenteessä matkustaja-aluksella, kuten esimerkiksi vesibussilla, työssäsi noudatetaan kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimusta. Merimies-Unionin työehtosopimukset löydät osoitteesta: > edunvalvonta > työehtosopimukset OPISKELIJAn EDUT Kesätöiden jälkeen koulun penkille palattuasi olet jäsenmaksuista vapautettu, jos sinulla ei ole ansiotuloja. Muista ilmoittaa asiasta Unionin jäsenrekisteriin. Opiskelijana olet oikeutettu kaikkiin jäsenetuihin. Saat esimerkiksi alennusta vakuutuksista, voit vuokrata Merimies-Unionin mökkejä käyttöösi ja saat ilmaiseksi Merimies-lehden kotiisi. Unionin jäseneduista löydät tarkempaa tietoa: > jäsenyys > jäsenedut SUOMEN MERIMIES-UNIONI on ammattiliitto, joka auttaa sinua työelämän kiemuroissa. Liittymällä Merimies-Unionin jäseneksi, saat Unionista apua ja neuvontaa jo heti työsuhteesi alkumetreistä lähtien. Tyypillisiä kesätyöpaikkoja ovat esimerkiksi vesibussit. Nämä alukset ovat merityötä säätelevän lainsäädännön ja alan työehtosopimuksen piirissä. Myös pienellä sisämaajärvellä kesätyötä tekevä vesibussin kansimies on merimies. APuA TYÖTTÖMYYDEn KOHDATESSA Miksi Merimies-Unionin jäseneksi kannattaa liittyä, vaikka olisit vain piipahtamassa merillä kesätöissä ja opiskelet toiselle kuin merenkulkualalle? Allekirjoittamalla Merimies-Unionin liittymislomakkeen liityt samalla myös Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseneksi ja aloitat ansiopäivärahan vaadittavan jäsenyys- ja työssäoloehdon kerryttämisen jo kesätyöaikanasi. Jos esimerkiksi opiskelet ja jäisit työttömäksi opiskelujesi päättymisen jälkeen, Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenenä olet oikeutettu saamaan ansiopäivärahaa, jos jäsenyysehtosi ja työssäoloehtosi täyttyvät. Työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha on suuruudeltaan huomattavasti korkeampi kuin niin sanottu normaali peruspäiväraha. Vaikeina taloudellisina aikoina työttömyyteen varautuminen onkin aina järkevää. KUInKA LIITTYÄ? Jäseneksi voit liittyä: 1) Unionin kotisivuilla: liittymishakemuksen täyttämällä. ) Jäseneksiliittymislomakkeita voi tilata Unionin jäsenrekisteristä: tiina.kytola@smu.fi tai soittamalla Unionin vaihteeseen: (09) ) Tämän lisäksi lomakkeita voi kysyä suoraan työnantajalta tai Unionin luottamusmiehiltä laivoilta. ALLEKIRJOITA UNIONIN JÄSENEKSILIITTYMISHAKEMUS HETI TYÖSUHTEEN ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ! JOS JÄISIT TYÖTTÖMÄKSI, JÄSENHAKEMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÄIVÄLLÄ JA SEN UNIONIIN SAAPUMISPÄIVÄLLÄ ON MERKITYSTÄ SIIHEN, MISTÄ ALKAEN ALAT KERRYTTÄÄ JÄSENYYS- JA TYÖSSÄOLOEHTOA. LEDARE Det statliga bolaget Neste Shipping flaggar ut sina tre tankfartyg: kommer de finska sjömännen att ersättas av billig arbetskraft? DOFTEN AV FRUKTERNA på paradisöarna lockar det statligt ägda rederiet Neste Shipping. I april meddelade bolaget att det ska flagga ut tre tankfartyg från Finland: M/t Stena Arctica, M/t Stena Poseidon och M/t Palva. Ägarskapet till de tre tankfartygen som är föremål för anpassningsåtgärderna och deras befraktning blir kvar i Finland, men genom att byta ut besättningen till billigare utländsk personal sparar man lönekostnader. I och med utflaggningen kommer 14 finska sjömän att mista sina jobb. Ägararrangemangen när det gäller fartygen som Neste Shipping ska flagga ut är förvirrande. Bolaget äger de tre fartygen tillsammans med den svenska koncernen Stena. Tankfartygens ägarbolag är registrerade på Bermuda, som är känd som en skatteparadisö. De betalar ingen skatt i Finland för fartygen, så länge som vinsten från fartygens verksamhet blir kvar i ägarbolagen på Bermuda. Det statliga bolaget har alltså förvärvat tonnage vars vinst det inte betalar skatt för i Finland. Utvecklingsminister Heidi Hautala ansvarar för ägarstyrningen av de statliga bolagen och har under våren profilerat sig i media genom sin egen renovering. Det väcker frågan om vem som övervakar de politiska beslutsfattarnas arbete. Har det något långvarigt ansvar för sina handlingar och beslut? Dessvärre är det ofta så att de kommer enkelt undan när dörren stängts efter dem. Den statliga ägarstyrningsenhetens arbete borde dock utredas då det verkar som om det finns omfattande planer på att lämna ifrån sig ägarskapet till de statliga bolagen. I slutet av maj meddelande minister Hautala att hon var beredd att minska statens andel i Finnair till ett tiotal procent. Om så skulle ske skulle staten inte längre vara majoritetsägare i bolaget, och beslutsmakten skulle övergå till de andra aktieägarna, troligen utomlands. Det handlar dock inte SISÄLTÖ: bara om ägarskap, utan också om konkreta arbetsplatser: Finnairs arbeten har redan utkontrakterats till Schweiz, och det statliga bolaget Itellas arbeten håller för fullt på att flyttas till Filippinerna. Trafikverket Trafis telefonväxel finns numera i Spanien. Ägarstyrningsenheten under ledning av Heidi Hautala ligger bakom alla dessa saker. Finlands Sjömans-Union förundras över Hautalas mandat i sitt uppdrag: har hon en dubbelroll? Hautala satt i det statliga bolaget Neste Oils förvaltningsråd och var till och med ordförande innan hon tillträdde sin nuvarande tjänst som minister precis när Neste Oil förvärvade tankfartygen som är registrerade i bolagen på Bermuda och som nu ska flaggas ut. Är det inte konstigt att utvecklingsministern nu kan ansvara för sådant som hon en gång i tiden fattade beslut om? Det väcker dessutom frågan om huruvida utflaggningarna verkligen kommer att ge några besparingar eller om de bara är ett försök att få mer vinst i aktieägarnas portfölj. Vinsten för denna fåtaliga elit blir en bitter förlust för det finska samhället. Hur mycket kostar det att göra 14 inhemska sjömän arbetslösa? Och hur blir det med deras psykiska välbefinnande och hälsa, som inte kan mätas i pengar? Man måste också komma ihåg att besättningen på Nestes tankfartyg är specialutbildade, vilket innebär att tankfartygskunskaperna i vårt land kommer att falna om dessa specialister försvinner. Det är sorgligt att man samtidigt håller på att göra om den finska sjöfarten till en exportprodukt som ska ut i världen och till de arktiska områdena. Man tycks glömma att Nestes M/t Uikku en gång i tiden var det första västerländska tankfartyget som seglade genom Nordostpassagen! INNEHÅLL: Neste Shipping utflaggar tre tankfartyg 5 Aimo Myräkkä: Nu sitter vi i oljan Det svenska tonnaget flyr till Färöarna 8 Unga sjömän som trivs på M/s Birka Carrier 4o Finländsk sjöfart måste bli en global exportprodukt 4 Lagstiftningen om fartygs bemanning och fartygspersonalens behörigheter har reviderats sommarjobbare! s. 5 FINLANDS SJÖMANS-UNION är ett fackförbund som hjälper dig i arbetslivets olika skeden. 0 MS MS 1

17 > NESTE SHIPPING FLAGGAR UT SINA TRE BERMUDA-REGISTRERADE TANKFARTYG > M/T STENA ARCTICA OCH M/T STENA POSEIDON OCH M/T PALVA UNDER BEKVÄMLIGHETSFLAGG? FULT SPEL OCH SKATTESMITNING VIA PARADISÖARNA De finska sjömännen ersätts med billigare arbetskraft från andra länder INGA SKATTER TILL FIN ND DE FINSKA OLJETRANSPORTERNAS FRAMTID ÄR OSÄKER Neste Oil äger de tre tankfartygen som ska flaggas ut ihop med den svenska koncernen Stena. Fartygens ägarbolag är registrerade på Bermuda. Den inhemska tillgången på råolja är beroende av matartrafiken med Neste Oils tre tankfartyg M/t Stena Arctica, M/t Mastera och M/t Tempera. TEXT: Saana Lamminsivu BILD: Shutterstock M/t Stena Arctica är världens största isklassade oljetanker ( dwt). Fartyget började trafikera 005 och är ett av Neste Shippings nyaste tankfartyg. M/t Stena Arctica förvärvades som ett s.k. back-up-fartyg för de två andra fartygen som tar in olja till Finland, Mastera och Tempera. Skulle det inträffa ett avbrott i deras trafikering är det Stena Arcticas uppgift att trygga och föra in oljetransporterna till Finland. Stena Arctica kan alltså sägas vara ett så kallat försörjningstrygghetsfartyg. Dessvärre är de inhemska oljetransporterna inte tryggade i framtiden när det gäller försörjningstryggheten. I april meddelade Neste Shipping att de skulle flagga ut M/t Stena Arctica, M/t Stena Poseidon och M/t Palva från Finland. I och med utflaggningen skulle 14 finska sjömän mista sina arbetsplatser och ersättas med personal från låglöneländer. Tankfartygens ägarbolag är registrerade på Bermuda. Ingen skatt till Finland på vinsten från Bermudaregistrerade tankfartyg Neste Oil äger de tre tankfartygen som ska flaggas ut tillsammans med den svenska koncernen Stena. Tankfartygens ägarbolag är registrerade på Bermuda. Det är alltså frågan om en skatteparadisverksamhet. Neste Oil har försökt förbättra sin offentliga bild genom en kommuniké till media där man konstaterar att så länge som vinsterna från fartygen blir kvar i ägarbolagen på Bermuda beskattas de inte i Finland. I samma kommuniké medger bolaget dessutom det handlar om ett undantag i den finska skattelagstiftningen. För den finska skattebetalaren är det bekymrande att ett statligt bolag har registrerat tankfartygens ägarbolag på Bermuda så att de inte betalar någon skatt i Finland. Vinsterna från oljetransporterna med fartygen som ägs av det inhemska sidan 4 Den finska tillgången på olja bygger på en kontinuerlig matartrafik med Neste Shippings tre tankfartyg. En oljekatastrof och omfattande miljöskada bara en tidsfråga i Finska viken? Pannorna i många oljeuppvärmda hus kan slockna, fabrikers verksamhet få problem och tillverkningen av oljebaserade produkter försvåras om vi inte längre kan garanteras olja i framtiden. Det största problemet är dock om en oljetanker under bekvämlighetsflagg går på grund i Finska viken. Spåren efter en oljeolycka skulle behöva städas bort i flera år kanske till och med årtionden och många näringsutövare, såsom turismföretag, skulle mista sin utkomst. I värsta fall skulle hundratals kilometer av den finska strandlinjen förstöras och aldrig mer återhämta sig helt. Djur och natur skulle lida och dö. Skadan skulle dessutom drabba tiotusentals människor som bor eller får sin utkomst vid kusten. DE FINSKA OLJETRANSPORTERNA ÄR I FARA VID EN KRIS Det politiska läget i Europa är för närvarande explosivt. Det krigas i Mellanöstern och den omfattande arbetslösheten i södra Europa gör att oron för att fenomenen ska sprida sig ökar. Hur har Finland förberett sig inför en spridning av dessa kruttunnor och eldhärdar? Den finska industrin, uppvärmningen och trafiken är beroende av olja. Om vi drabbas av en kris finns det inga garantier för att tankfartygen under främmande flagg skulle leverera olja till Finland i en akutsituation. Troligare är att de godvilligt struntar i att köra genom Danmarkssundet, vänder kölen och tar ut en ny riktning på Nordsjön. DET STATLIGA BOLAGET SANERAR ÄNNU EN GÅNG Neste Oils verksamhet som statligt bolag är mycket fult och falskt: bolaget satsar enorma pengar på marknadsföring och på att förbättra den offentliga bilden av dem, men sanerar samtidigt sin personal och sitt tonnage genom informativa metoder. Samarbetsförhandlingarna som fördes i bolaget var enligt personalen bara en formalitet utan några egentliga förhandlingar. KAN HEIDI HAUTALAS ROLL IFRÅGASÄTTAS? Utvecklingsminister Heidi Hautala ansvarar för ägarstyrningen av de statliga bolagen. Hautala var ledamot i Neste Oils förvaltningsråd mellan och ordförande mellan , strax innan hon tillträdde sin nuvarande tjänst som minister. Utvecklingsministern innehade alltså ledande tjänster i totalt sex år i det statliga bolag som hon nu övervakar. Det väcker frågan om huruvida övergången från övervakad till övervakare gör att hennes roll kan ifrågasättas. Hautala har också ombetts ansvara för ägarskapen till de statliga bolagen. Man uppskattar att upp till hälften av världens tillgångar finns i skatteparadis: då kan man fråga sig hur mycket av statens och skattebetalarnas medel som rör sig i denna gråzon. MS MS

18 AIM O MY RÄ KK Ä LÅN AT FRÅ N AN DR A: Neste Shipping är ett dotterbolag till Neste Oil. Neste Shipping grundades ursprungligen för att trygga den finska försörjningstryggheten och störningsfria oljetransporter i kris och under fredstid. Talouselämä : Neste Oils dotterbolag sparkar 10 personer Neste Oils rederibolag Neste Shipping Oy inleder ett effektiviseringsprogram som gör att 10 personer kan mista jobbet. Kauppalehti..01: statliga bolaget rinner iväg till skatteparadisön och bort från vårt samhälle och från finländarna. Den grå ekonomin blomstrar inom den inhemska oljebusinessen. Endast ett fåtal tankfartyg kvar under finsk flagg Neste Oil är ett bolag som ägs till hundra procent av finska staten. Neste Shipping är ett dotterbolag till Neste Oil. Neste Shipping grundades ursprungligen för att trygga den finska försörjningstryggheten och störningsfria oljetransporter i kris och under fredstid. Idag är bolagets verksamhet däremot allt annat är fosterländsk: Neste Shippings tonnage har krympt genom åren till bara en handfull. Idag finns det bara elva tankfartyg kvar under finsk flagg. Nu ska tre av dem flaggas ut, vilket innebär att det bara kommer att finnas några få tankfartyg kvar i Finland. Neste Oils bokslut från 01 visar att tankfartygen som Neste Shipping har meddelat att de ska flagga ut har gått med vinst. NESTE OIL ÅRSREDOVISNING 01 Talouselämä.4.01: Neste Oil fördubblade sitt resultat Neste Oils resultat i januari mars var starkt. Bolagets jämförbara rörelsevinst steg till 15 miljoner euro, vilket innebär att resultatet nästintill fördubblades jämfört med samma tid föregående år. Neste Oils VD Matti Lievonen var oerhört nöjd med resultatet. Vi har fått en bra början på året. Matti Lievonen blir bergsråd OMSÄTTNING VINST/FÖRLUST Glacia Limited 8 milj. euro milj. euro Lacus Ltd. Terra Ltd. Glacia Limited är ett samriskföretag med 50/50-ägarfördelning i Stena Maritime AG som ingår i Neste Oil och Stena-koncernen. Bolaget äger en råoljetanker i storleksklass Aframax. Den anslöts till Neste Oils flotta i januari 007. Lacus Ltd. och Terra Ltd. är två samriskföretag med 50/50-ägarfördelning i Concordia Maritime AG som ingår i Neste Oil och Stena-koncernen. Båda företagen äger en produkttanker i storleksklass Panamax. De anslöts till Neste Oils flotta i januari februari 007. MS -01 Neste Oils rederibolag Neste Shipping säger upp besättnings- och skötselavtalet på tre fartyg efter avslutade samarbetsförhandlingar. Med sitt effektiviseringsprogram vill Neste Shipping förbättra sin lönsamhet och minska sina årliga kostnader med omkring 15 miljoner euro. Yle: : Sammanfattning av bokslutsuppgifterna från koncernens gemensamma företag 4 Neste Shipping ger upp tre fartyg Republikens president har utsett Neste Oils VD Matti Lievonen till bergsråd. Det är Niinistös första bergsrådsutnämnande. Taloussanomat.4.01: Sjömännen om Hautala: Har hon en dubbelroll? Finlands Sjömans-Union (FSU) vill lyfta fram minister Heidi Hautalas (De gröna) tidigare roll som ledamot och ordförande i Neste Oils förvaltningsråd. Utvecklingsministern innehade alltså ledande tjänster i totalt sex år i det statliga bolag hon nu ska övervaka. Det väcker frågan om huruvida övergången från övervakad till övervakare gör att hennes roll kan ifrågasättas. Nu sitter vi i oljan Förr sade man att man sitter i klistret när man hamnat i en riktigt besvärlig situation, men nu befinner vi oss i en situation där olja verkar ha stigit någon åt huvudet, märker Aimo. Så konstigt känns det. Det handlar naturligtvis om Nestes planerade utflaggning, som Aimo och många andra helt enkelt tycker är vulgär. Aimo har skrivit om detta tidigare, men nu verkar det ha gått så långt att inte ens kalla omslag räcker. Hi-ohoj! säger Myräkkä! För det första: Neste är inte vilket företag som helst, utan ägs till stor del av finska staten. Det har gått väl för oljehandeln och transporterna, och förra året gjorde man hela 50 miljoner i vinst. Aimo tyckte att det var en berömvärd siffra som fyllde på statens, dvs. medborgarnas, börs åtminstone i viss mening. Nu ska man spara 150 miljoner euro. En god tanke i sig, tycker Aimo, men har inte alla medaljer två sidor? Såklart att de har. Hur går det med de omkring 10 sjömännen och sjöfartsexperterna när de blir av med jobben? Samma finska stat som beslutar att de ska spara pengar börjar betala ut arbetslöshetsersättning till dessa utflaggade personer. Var ska dessa pengar komma ifrån? Vari ligger besparingen? Den gamla berättelsen om Bembölingarna blir återigen aktuell. Bembölingarna klippte av en bit täcke och sydde fast den i den andra ändan, men täcket blev inte längre hur de än stretade på. Aimo tycker att samma sak håller på att hända här. Alla män och kvinnor besitter inte samma lysande logik. Men så har vi ju också ministern som deltog i gallringen av svart arbetskraft och som inte har lagt sig i frågan något nämnvärt. Som mest har hon ursäktat sig och konstaterat att hon gjorde samma fel genom att inte lägga sig i det här som när hon betalade svart för sin dörrenovering. Var ska de nya sjömännen komma ifrån? Aimo vet att möjligheterna är många. Billiga män och kvinnor har alltid funnits att få tag på i världens olika hörn. Så gjorde man ju redan på 1800-talet, när man fraktade fartygslaster med arbetskraft till Amerika och de karibiska öarna. Dessa olyckliga människor fick inte ens lön när de kom fram. Idag får man folk från t.ex. Litauen, Filippinerna eller någon annanstans som man inte behöver betala någon människovärdig ersättning till. Det här systemet tycks inte skilja sig så stort från slavarbetskraft. Är det etiskt rätt gjort, och dessutom av ett företag som man uppfattar som ägd av finska staten? Nej, säger Aimo! Men det är inte allt. Om det går riktigt bra (dåligt) så kommer Neste att skrivas in i historieböckerna och inte på grund av några goda nyheter. Vi är mycket nära ett skräckscenario, där ett utflaggat tankfartyg seglar in från Östersjön till Finska viken. Personalen, som till stor del inte ens talar samma språk, kan inte skilja höger från vänster och förstår inte vilket håll de ska svänga åt när de får order. Det är (som alla vet) nämligen inte någon dröm eller fyllesnack, utan det har hänt. Vart tar besparingarna vägen då, när tankfartyget går på grund utanför Hangö, Helsingfors eller Björneborg? Det är inte billigt att rensa upp ett oljeutsläpp, för att inte tala om vårt anseende. Vad säger man då? Samma kamp har ju förts med många andra rederier, men nu är det hög tid att ta skeden i vacker hand och än en gång tänka igenom vad man håller på med. Inte nog med att man mister arbetsplatser, nu försvinner även anseendet. Hi-ohoj! Förhoppningsvis tar vi oss ur denna klibbiga olja. Hoppas Aimo, men fruktar det värsta. Aimo Myräkkä -01 MS 5

19 NYHETER FRÅN SVERIGE Det svenska tonnaget flyr till Färöarna NIO SVENSKA REDERIER OCH 0 FARTYG HAR REDAN FLYTTAT TILL ÖARNA Internationella Transportarbetarefederationen ITF deklarerade Färöarna som bekvämlighetsflaggstat år 011. Orsaken? Den lilla nordatlantiska gruppen med 18 små öar lockar rederier som flugor till socker. TEXT OCH BILD: Saana Lamminsivu F SEKO Sjöfolks Sjömannen /01 Torshavn Samma hamn och samma arbete, men en annan flagga i aktern Furetanks Svitzer Det svenska sjöfartskunnandet riskerar att försvinna Torshavn Texten baseras på temanumret Flykten till Färöarna i SEKO Sjöfolks Sjömannen /01. Redaktörer: Klara Magnusson och Jörgen Tiger. Tidningen finns att läsa på och Herr Steingrimsson mannen bakom bekvämlighetsflaggen År 199 bildades ett internationellt fartygsregister (FAS) på Färöarna. Samma år inledde rederiet Tor Shipping sin verksamhet med herr Hentzar Steingrimsson som VD. Nu finns det nio svenska rederier på ön, och Steingrimsson är VD för tre av dem. Dessutom sitter han i styrelsen för åtta svenska rederier på ön. I en intervju med SEKO Sjöfolks tidning Sjömannen medger Steingrimsson att han försöker locka fler nya rederier till öarna. Vi har varit i kontakt med några rederier som söker efter andra ställen att registrera sina fartyg. Fallet Lupin Shipping: skattemyndigheten tog det som tillföll dem Det svenska rederiet Lupin Shipping är registrerat på Saint Vincent och Grenadinerna. Den svenska skattemyndigheten intresserade sig för rederiet och fick reda på att det har sin fasta verksamhet i svenska Falkenberg, trots att det är registrerat på ovan nämnda ö i Karibiska havet. Det visade sig även att rederiets fartyg i motsats till redarnas påståenden har kört i Nordatlanten och Östersjön under lång tid och inte i internationell trafik. Därför bestämde sig skattemyndigheten nu i våras för att kräva tillbaka 7,9 miljoner kronor i obetalda skatter av Lupin Shipping. (Sjöfartstidningen..01) Har man sin fasta verksamhet i Sverige ska man även betala skatt Advokat Bo Lindqvist, specialist på svensk beskattning: Om ett bolag är registrerat på Färöarna, men bara har en brevlåda där, och i övrigt drivs från, då skulle jag möjligen kunna tycka att det är skatteflykt. Om rederier flaggar ut sina fartyg innebär inte nödvändigtvis att det är befriade från svensk skatt om verksamheten fortfarande bedrivs från Sverige som inget hänt. Färöarna tillhör Danmark, men har varit autonoma sedan Ögruppen består av 18 små öar i Atlanten mellan Island, Norge och Skottland. Färöborna gynnas av rederierna som bildas på öarna eftersom de skapar nya arbetsplatser i regionen, där invånarna huvudsakligen förtjänat sitt uppehälle genom fiske. MS MS 7

20 NYHETER FRÅN REDERIERNA UNGA SJÖMÄN SOM TRIVS PÅ M/S BIRKA CARRIER: Här är det ju bättre än hemma! Johnny Wilén Jonas Funck De unga sjöfararna matros Johnny Wilén,, och lättmatros Jonas Funck, 1, säger att de trivs utmärkt på ro-ro-fraktfartyget M/s Birka Carrier. Här är det bättre än hemma!, säger de med glimten i ögat. Lite har de också hunnit se av världen under sin tid på fartyget. Fartyg: M/s Baltic Excellent M/s Birka Carrier M/s Birka Exporter M/s Birka Express M/s Birka Shipper M/s Birka Trader M/s Birka Transporter TEXT OCH BILD: Saana Lamminsivu, Marko Munne Matros Johnny Wilén Johnny Wilén Eckerö Shipping Dennis Maritime Birka är ett rederi med gott rykte och åtminstone känns det som att allt har fungerat som det ska här, säger matros Johnny Wilén och lättmatros Jonas Funck om sin arbetsplats. Lättmatros Jonas Funck Tallink Siljas M/s Silja Serenade Aboa Mare Ett rymligt och fungerande fartyg! Transfennica nuvarande befraktare M/s Birka Carrier var länge befraktat av Finnlines. I början av året ändrades dock detta. Som befraktare fungerar numera Transfennica Nederland B.V, helägt dotterbolag till den nederländska rederikoncernen Spliethoff. Befraktningsavtalet gäller till slutet av detta år. Alla hoppas förstås på tillräckligt med transporter i dessa osäkra tider. Birka Carriers systerfartyg M/s Birka Express är för tillfället nere i Medelhavet, säger kapten Magnus Fröberg. Birka Cargo är nu Eckerö Shipping I början av året bytte rederiet Birka Cargo namn till Eckerö Shipping. Namnet gör det lättare att koppla ihop med moderkoncernen Eckerö. Annars fortsätter verksamheten som förut. Rederiet har sju ro-ro-fartyg under finsk flagg, som är i frakttrafik i huvudsak på Östersjön och Nordsjön. 8 MS MS 9