Virkaa 1C koskeva hakuilmoitus sekä asiassa tehty viranhaltijapäätös

Transkriptio

1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA JUKKA VAKKILAN OIKAISUVAATIMUS KOSKIEN OSA-AIKAISEN (50%) ERIKOISLÄÄKÄRIN (LASTENHEMATOLOGIA JA -ONKOLOGIA) VIRAN 1C TÄYTTÖÄ HYKS LASTEN JA NUORTEN SAIRAUKSIEN TULOSYKSIKÖN ERITYISPEDIATRIAN LINJALLA 57/01/02/00/00/2011 HYKS 36 LT, dosentti Jukka Vakkila on tehnyt oikaisuvaati muksen koskien HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön johtajan Jari Petäjän päätöstä 37/ , jolla LT Minna Koskenvuo valittiin HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön erityispediatrian linjan osa-aikaiseen (50 %) erikoislääkärin (lastenhematologia ja -onkologia) virkaan 1C Vakkila vaatii päivätyssä oikaisuvaatimuksessaan uutta puolueetonta ja asiantuntevaa arviota hakijoiden pätevyydestä haettavana olevaan virkaan. Vakkilan oikaisuvaatimus kokonaisuudessaan on oheismateriaalina E. Virkaa 1C koskeva hakuilmoitus sekä asiassa tehty viranhaltijapäätös ovat oheismateriaalina F ja G. Hakijat Hakuajan päättymiseen mennessä ko. virkaa 1C hakivat LT Minna Koskenvuo, LT Virve Pentikäinen, LT Samppa Ryhänen ja LT, dosentti Jukka Vakkila. Virkaan valittiin HYKS Lasten ja nuorten sairaudet tulosyksikön toimialajohtajan päätöksellä 37/ LT Minna Koskenvuo. Yhteenveto hakijoista Seuraavassa yhteenvedossa esitellään hakijat ja heidän haettavana olleen viran kannalta relevantit ansionsa ja saavutuksensa. Vakkilan oikaisuvaatimuksessaan korostamat hänen kliinistä kokemustaan ja akateemisia ansioitaan koskevat tiedot ilmenevät alla Vakkilaa koskevassa osiossa, ja ne ovat myös olleet tiedossa ja huomioitu nimityspäätöstä tehtäessä. Pyydämme huomioimaan seuraavat seikat: Työkokemuksen osalta relevanttina pidettiin erityisesti hakijan yliopistollisen keskussairaalan tasolla lastenhematologian ja -onkologian erikoislääkäriksi valmistumisen jälkeen kartutettua työkokemusta. Hakijan tutkimustoiminnan osalta painotettiin parhaillaan vireillä olevia, lastenhematologian ja -onkologian ajankohtaisiin tutkimuskohteisiin keskittyviä tutkimuksia ja tutkimushankkeita.

2 Pohjoismaisen ja kansainvälisen lasten syöpiä koskevan hoito-ohjelmayhteistyön osalta painotettiin hakijan käytännön kokemusta ja osallistumista moderniin hoitoon liittyviin kehitys- ja hoito-yhteistyöohjelmiin ja verkostoihin, joista keskeisimpiä HYKS:in kannalta ovat pohjoismaisen NOPHO -yhteistyön ohella muun muassa eurooppalaiset SIOP, SIOPEN, SIOPEL, EWOG ja EBMT. LT Minna Koskenvuo on väitellyt vuonna 2008 ja valmistunut lastentautien erikoislääkäriksi vuonna Lastenhematologin ja -onkologin erikoistumiskoulutuksen hän on saattanut päätökseen vuonna Koskenvuo on toiminut hematologian erikoislääkärin tehtävissä yliopistosairaaloissa noin 4,5 vuotta (TYKS/HYKS) omaten haetun viran kannalta riittäväksi katsottavan käytännöllisen kokemuksen lasten hematologiasta ja onkologiasta yliopistollisen keskussairaalan tasolla. Koskenvuo on jatkokouluttautunut lapsuusiän hyytymishäiriöiden hoidossa. Koskenvuo on käynnistänyt ja johtaa parhaillaan laajaa tutkimushankekokonaisuutta, jossa tutkimuskohteena on puolustusjärjestelmän sekä hyytymisjärjestelmän toipuminen lapsuusiän allogeenisen luuytimen vaihdon jälkeen. Koskenvuolla on hakijoista laajin kokemus pohjoismaisesta NOPHO -hoito-ohjelmayhteistyöstä sekä kokemusta eurooppalaisesta hoito-ohjelmayhteistyöstä muun muassa synnynnäisten immunologisten sairauksien osalta (EBMT) ja maksakasvainten hoidon osalta (SIOPEL). LT Virve Pentikäinen on väitellyt vuonna 2002 ja valmistunut lastentautien erikoislääkäriksi vuonna Lastenhematologin ja -onkologin erikoistumiskoulutuksen Pentikäinen on saattanut päätökseen vuonna Pentikäinen on toiminut hematologian erikoislääkärin tehtävissä yliopistosairaalassa (HYKS) runsaat 2,5 vuotta omaten haetun viran kannalta riittäväksi katsottavan käytännöllisen kokemuksen lasten hematologiasta ja onkologiasta yliopistollisen keskussairaalan tasolla. Pentikäinen on jatkokouluttautunut lapsuusiän kasvaintautien sädehoidossa. Pentikäinen on käynnistämässä tutkimushanketta, jossa tutkimuskohteena ovat lapsuusiän aivokasvainten uudet, diagnostiset menetelmät. Pentikäisellä on haetun viran kannalta riittävästi kokemusta pohjoismaisesta NOPHO -hoito-ohjelmayhteistyöstä ja lapsuusiän aivokasvainten osalta myös eurooppalaisesta hoito-ohjelmayhteistyöstä. LT Samppa Ryhänen on väitellyt vuonna 2006 ja valmistunut lastentautien erikoislääkäriksi vuonna Lastenhematologin ja -onkologin erikoistumiskoulutuksen Ryhänen on saattanut päätökseen Ryhänen on toiminut hematologian erikoislääkärin tehtävissä yliopistosairaalassa (HYKS) noin 6 kuukautta. Ryhänen on jatkokouluttautunut haploidenttisissä kantasolusiirroissa sekä hemoglobiinisairauksien kantasoluhoitojen alueella. Ryhänen on parhaillaan käynnistämässä tutkimushanketta, jossa tutkimuskohteena ovat syöpä- ja veritautisolujen membraanibiologian mekanismit.

3 LT, dosentti Jukka Vakkila on väitellyt vuonna 1990 ja valmistunut lastentautien erikoislääkäriksi vuonna Lastenhematologin ja -onkologin erikoistumiskoulutuksen Vakkila on saattanut päätökseen vuonna Hematologian erikoislääkäriksi valmistumisensa jälkeen Vakkila on työskennellyt Hyksissä erimittaisissa vakansseissa vuosina ja 2012 (joista lasten hematologian erikoislääkärinä kantasolusiirto-osastolla ja lasten syöpäosastolla ja 2012) sekä joulukuusta 2014 alkaen Karolinska Institutet -yliopistosairaalassa Ruotsissa, yhteensä noin 3 vuotta, omaten haetun viran kannalta riittäväksi katsottavan käytännöllisen kokemuksen lasten hematologiasta ja onkologiasta yliopistollisen keskussairaalan tasolla. Vakkila on lisäksi toiminut lastentautien vastaavana lääkärinä Sairaala Mehiläisessä yli 10 vuoden aikana. Vakkilan akateeminen tutkimus- ja opetustoiminta on alkanut 1980-luvulla ja on muun muassa perusteena hänen nimitykseensä lastentautiopin dosentiksi Helsingin yliopistossa vuonna Vakkila ei ole ilmoittanut, että hänellä olisi parhaillaan meneillään lastenhematologian tai -onkologian alan tutkimushankkeita. Vakkilalla on näyttöä kansainvälisestä tutkijayhteistyöstä sekä nykyisen tehtävänsä että aikaisempien hankkeittensa puitteissa, mutta pohjoismaisesta NOPHO -hoito-ohjelmayhteistyöstä tai vastaavista muista kansainvälisistä lasten syöpähoitojen hoito-ohjelmaverkostoista hänellä ei ole ao. virkaan nimetyn hakijan tasoista käytännön kokemusta. Valintakriteerit Yleiset kelpoisuusehdot Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä noudatetaan virkavalinnoissa päivitettyjä yleisiä kelpoisuusehtoja. Erikoislääkärin virkaan sovellettavat yleiset kelpoisuusehdot ovat seuraavat: terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/94) säädetty laillistus tai lupa toimia lääkärin tehtävissä sekä erikoislääkärin pätevyys virkaan soveltuvalla erikoisalalla. Yliopistosairaalassa erikoislääkärin virkaan kelpoisuutena vaaditaan lisäksi lääketieteen tohtorin tutkinto tai lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvo. Näiden täytettävänä olevaa virkaa koskevien yleisten kelpoisuusedellytysten täytyttyä valitsevalla viranomaisella ei ole velvollisuutta asettaa ketään hakijaa etusijalle yksinomaan tämän mahdollisten muita hakijoita korkeampien akateemisten tai jatkokoulutuksellisten meriittien johdosta. Kaikkien hakijoiden todettiin tässä hakuprosessissa täyttävän haettavana olevaa virkaa koskevan yleisen kelpoisuusehdon. Muut valinnassa huomioidut seikat Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 6 :n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa.

4 Perustuslain (731/1999) 125 :n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lain hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) 125 :n perustelujan mukaan perustuslain nimitysperusteista taito tarkoittaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyky viittaa henkilön tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koeteltu kansalaiskunto tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Nimitysharkinnassa pyritään mahdollisimman tarkasti ja asiantuntevasti selvittämään, miten hakijat täyttävät asetetut muodolliset vaatimukset sekä kuka tai ketkä hakijoista omaavat parhaat edellytykset nimenomaan haettavana olevaan virkaan kuuluvien tehtävien menestykselliseen hoitamiseen. Oikeuskäytäntö on vahvistanut, että nimitys tapahtuu kaikkien osatekijöitten kokonaisharkinnan perusteella siten, että koulutuksen ja työkokemuksen ohella huomioidaan myös hakijoiden sopivuutta työyhteisöön ja muita vastaavia kysymyksessä olevan viran hoidon kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia vahvuuksia ja ominaisuuksia. Hakuilmoituksessa hakijoilta edellytettiin muodollisten yleisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi monipuolista perehtyneisyyttä lasten veri- ja syöpätautien moderniin hoitoon sekä riittävää kokemusta toimimisesta alan yliopistollisessa keskussairaalayksikössä. Virkaan liittyi myös päivystysvelvollisuus. Valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että lastenhematologian ja -onkologian erikoislääkärin työnkuvaan kuuluu työskentely erityispediatrian monierikoisalaisessa ja moniammatillisessa työyhteisössä ja että osa-aikainen tehtävä painottuu erityisesti päivittäisen kliinisen potilastyön puolelle. Vaikka kysymyksessä ei ollut tutkimus- tai opetusvirka, tehtävään valittavalta erikoislääkäriltä toivottiin ajantasaista ja kehittämismyönteistä näkemystä ja otetta liittyen lasten veri- ja syöpätautien koko kirjoon. Suomen kaltaisessa väestöltään pienessä maassa lasten syöpätautitapausten hoitosuunnittelussa ja -päätöksissä toimitaan jatkuvassa hoitoyhteistyössä pohjoismaisten ja eurooppalaisten yliopistosairaaloitten kanssa, joten hakijoilta edellytettiin ajankohtaista ja aktiivista suuntautumista tutkimukseen sekä osallistumista kansainväliseen, etenkin pohjoismaiseen, hoitoyhteistyöhön ja kehityshankkeisiin. Osa-aikainen virka käytännössä mahdollistaa myös, että valittava henkilö voi jatkaa vireillä olevia tutkimushankkeita kliinisen potilastyön ohella. Valintaprosessi Edellä esitettyjen seikkojen osalta nojauduttiin hakijoiden itsestään hakemusasiakirjoissa sekä henkilökohtaisessa haastattelussa antamiin tietoihin. Hakijalla katsottiin olevan riittävän monipuolinen perehtyneisyys lasten veri- ja syöpätautien moderniin hoitoon ja riittävä kokemus toimimisesta alan yliopistollisessa kes-

5 Yksityiskohtaiset oikaisuvaatimukset kussairaalayksikössä, mikäli hakijalla oli osoittaa väitöskirjatutkimuksensa ohella muuta jatkokouluttautumista haettavan viran piiriin kuuluvilla erikoisaloilla, ja mikäli hakija toiminut aikaisemminkin vastaavanlaisessa erikoislääkärin tehtävässä lastenhematologian ja -onkologian yksikössä yliopistosairaalassa. Työkokemuksen pituutta koskevan vertailun suhteen nojauduttiin siihen oikeuskäytännössä vahvistettuun näkemykseen, jonka mukaan kenelläkään hakijalla ei ole ehdotonta etuoikeutta tulla valituksi julkiseen virkaan sen perusteella, että hänellä on muita hakijoita pidempi työkokemus. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan (2002:893) arvioinut palveluajan pituuden merkitystä virkanimityksessä seuraavasti: hakijoiden työ- ja ammattikokemuksen pituutta ei ole pidettävä ratkaisevan seikkana eikä hakijaa sen perusteella voida yksin pitää ansioituneempana kuin lyhemmän työkokemuksen omaavaa. Pidempi työkokemus ei oikeuskäytännön mukaan näin ollen automaattisesti johda pidemmän kokemuksen omaavan hakijan valintaan, vaan hyväksyttäväksi ja ratkaisevaksi on katsottu monen eri osatekijän kokonaisharkinnan tuloksena tapahtuva nimityspäätös. Kaikki hakijat kutsuttiin kokonaiskuvan muodostamista varten strukturoituun henkilökohtaiseen haastatteluun, johon osallistuivat HYKS Lasten ja nuorten sairaudet tulosyksikön erityispediatrian linjan vastaava ylilääkäri Eero Jokinen ja hematologis-onkologisen yksikön osastonylilääkäri Kim Vettenranta. Haastattelussa käytettiin kaikille hakijoille samaa kysymyslistaa, joka on oheismateriaalina H. Oikaisuvaatimuksessaan Vakkila vaatii uutta puolueetonta ja asiantuntevaa arviota hakijoiden pätevyydestä haettavana olevaan virkaan sekä yksilöi nimityspäätöksessä kohtia, jotka ovat hänen käsityksensä mukaan väärin ja harhaanjohtavasti dokumentoitu ja joita hän vaatii oikaistaviksi. Käsittelemme seuraavassa Vakkilan väitteitä kohta kohdalta: 1. Päätöksessä todetaan ja annetaan ymmärtää, että kaikilla hakijoilla on riittävä ja yhtäläinen kokemus kliinisestä erikoisalasta Nimityspäätöksessä ei todeta, että kaikilla hakijoilla olisi yhtäläinen kokemus kliinisestä erikoisalasta. Nimityspäätöksessä 37/ todetaan seuraavasti: kaikilla hakijoilla on kliinisen kokemuksen sisällön ja keston perusteella ko. viran hoitamisen kannalta riittävästi kokemusta toimimisesta alan yliopistollisessa keskussairaalayksikössä. Hakijoiden erikoistumisen jälkeinen työkokemus tällä erikoisalalla yliopistosairaalassa vaihteli 6 kuukauden ja 4,5 vuoden välillä. Virkaan nimitetyllä Koskenvuolla on pisin erikoistumisen jälkeinen kokemus ko. kliinisestä erikoisalasta yliopistollisessa keskussairaalayksikössä. 2. Päätöksen perusteena käytetään myös tutkimusansioita

6 Pitää paikkansa, että nimitysvalintaa tehdessä pidettiin tärkeänä painottaa sellaisia parhaillaan vireillä olevia moderniin lastenhematologian ja onkologian tutkimuskenttään sisältyviä hankkeita, joissa hakija on toiminut aktiivisena käynnistäjänä ja toimijana, ja jotka aihepiiriltään tukevat merkittävästi viran sijoituspaikkana olevan erityisalan tehtävienhoitoa. Tutkimusansioiden arvioinnissa merkittävintä ei siis ollut hakijan curriculum vitaen pituus, vaan nimenomaan parhaillaan käynnissä olevat ajankohtaisiin aiheisiin kohdistuvat tutkimushankkeet ja niiden sisältö. 3. Opetusansiot Haastattelussa käytiin lävitse kunkin hakijan opetustoiminta ja -ansiot, mutta kokonaisarvostelussa niitä ei erityisemmin painotettu, koska haettavana ei ollut yliopistollinen opetus- ja tutkimusvirka. 4. Hallinnollinen kokemus Hallinnollinen kokemus ei ollut relevantti vertailutekijä tämän virkanimityksen kokonaisarvostelussa, koska osa-aikaisen erikoislääkärin tehtävä ei ole hallinnollinen virka, eikä siihen sisälly juurikaan hallinnollisia vastuita tai velvollisuuksia. 5. Virantäytön perusteissa puhutaan pohjoismaisesta yhteistyöstä ja verkostoitumisesta Pitää paikkansa, että valintaprosessissa selviteltiin hakijoiden verkostoitumista ja osallistumista pohjoismaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Kaikkien hakijoiden ansiot tulivat hakemuksissa ja haastatteluissa kattavasti esille ja huomioitiin. Kyseessä olevan viran tehtävänhoidon kannalta arvostettiin erityisesti hakijan osallistumista alalle keskeiseen pohjoismaiseen nk. NOPHO -hoito-ohjelmayhteistyöhön ja muuhun lasten syöpätauteja koskevaan kansainväliseen hoito-ohjelmayhteistyöhön ja verkostoihin (kuten esim. SIOP, SIOPEN, SIOPEL, EWOG ja EBMT). Haastatteluissa selvitettiin kunkin hakijan kokemusta ja käsityksiä liittyen em. kansainvälisiin lasten syöpätautien hoitoverkostoihin. Konkreettinen toiminta näissä hoito-ohjelmissa ja verkostoissa oli luonnollisesti hakijan eduksi luettava seikka. Hoito-ohjelmayhteistyön tuntemus ja aktiivinen toiminnassa mukanaolo on Hyksissä kliinisessä virassa toimivalle erikoislääkärille keskeinen vahvuus, sillä lasten syöpätautien nykyaikainen hoito perustuu laajana kansainvälisenä yhteistyönä luotaviin hoito-ohjelmiin ja niihin liittyvään tiiviiseen yhteistyöhön kuten näytteiden keskitettyyn arviointiin, asiantuntijapaneeleihin ja hoitosuosituksiin. 6. Lasten ja nuorten sairaalan virantäytössä on perinteisesti korostettu toisen kotimaisen kielen osaamista Valintamenettelyssä todettiin, että kaikkien hakijoiden molempien kotimaisten kielten taito oli riittävä, eikä hakijoita pidetty tarpeellisena asettaa muuhun paremmuusjärjestykseen kielitaidon osalta.

7 Yhteenveto Hakijoiden ansiovertailun perusteella kaikki hakijat täyttivät erikoislääkäriltä edellytetyt yleiset kelpoisuusedellytykset. Kaikkien hakijoitten arvioitiin myös omaavan riittävän monipuolisen perehtyneisyyden lasten syöpätautien moderniin hoitoon sekä omaavan riittävän kokemuksen toimimisesta alan yliopistollisessa keskussairaalayksikössä. Koska kyseessä ei ollut akateeminen tutkimus- tai opetusvirka, vaan osa-aikainen, nimenomaan kliiniseen potilastyöhön keskittyvä erikoislääkärin virka, ketään hakijoista ei pidetty itseoikeutettuna virkaan muita hakijoita korkeamman akateemisen asemansa, koulutuksensa tai tutkimusansioittensa perusteella. Hyvin tasaveroisten hakijoiden kesken tehtävässä valinnassa virkaa täyttävä viranomainen teki ratkaisunsa monen osatekijän kokonaisharkinnan perusteella. Kokonaisharkinnassa hakijoiden nimenomaan hakijoiden haastattelussa esille tulleet seikat vaikuttivat olennaisesti lopputu lokseen. Koskenvuon johtama ajankohtainen tutkimushanke ja hänen aktiivinen ja monipuolinen osallistumisensa sekä pohjoismaiseen NOPHO- hoito-ohjelmayhteistyöhön että eurooppalaiseen hoito-ohjelmayhteistyöhön yhdistettyinä Koskenvuon haastattelussa osoittamiin tehtävänhoidon ja työyhteisön toiminnan kannalta keskeisiksi koettuihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tekivät Koskenvuosta kokonaisarvostelussa muita vahvemman kandidaatin. Koskenvuolla todettiin olevan myös pisin erikoistumisen jälkeinen kliininen työkokemus lastenhematologian ja -onkologian tehtävissä yliopistosairaaloissa. Edellä kuvatun kokonaisarvostelun perusteella Koskenvuon katsottiin parhaiten soveltuvan kyseiseen virkaan ja omaavan parhaat edellytykset sen menestykselliseen hoitamiseen. Edellä esitettyyn viitaten esittelijä toteaa, että virkaa 1C koskevassa hakuilmoituksessa edellytetyt ja nimityspäätöksessä ilmaistut virkaan valitun kelpoisuudet vastaavat toisiaan, eikä oikaisuvaatimuksessa esitettyjen väitteitten tutkimisen jälkeen ole löytynyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella virkavalintaprosessia tai valinnan perusteluita olisi syytä moittia ja/tai hakijoiden pätevyyttä uudelleenarvioida. Edellä esitettyyn viitaten esittelijä toteaa, että ei ole syytä kumota HYKS Lasten ja nuorten sairaudet tulosyksikön johtajan Jari Petäjän päätöstä 37/ nimittää erityispediatrian linjan osa-aikaisen (50 %) erikoislääkärin virkaan 1C LT Minna Koskenvuo, tai keskeyttää nimityksen täytäntöönpanoa. Päätösesitys Lautakunta päättää hylätä LT, dosentti Jukka Vakkilan päivätyn oikaisuvaatimuksen HYKS Lasten ja nuorten sairaudet tulosyksikön johtajan Jari Petäjän tekemästä virkanimityspäätöksestä 37/ , joka päätös näin ollen jää voimaan.

8 Asian käsittely Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Maija Ainamo, puh Jaana Vento, puh. (09) ,