HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ OIKAISUVAATIMUS JOHTAVAN YLIHAMMASLÄÄKÄRIN VIRAN TÄYTTÄMISPÄÄTÖKSESTÄ Terke Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta päätti toimitusjohtajan esittämin perustein hylätä erikoishammaslääkäri Stella Airila-Månssonin oikaisuvaatimuksen suun terveydenhuollon johtavan ylihammaslääkärin viran täyttämistä koskevasta terveyslautakunnan päätöksestä , 339. Pöytäkirjanote asianomaiselle kunnallisvalitusosoituksin liitteenään esityslistateksti sekä suun terveydenhuollolle. Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee toimitusjohtajan esittämin perustein hylätä erikoishammaslääkäri Stella Airila- Månssonin oikaisuvaatimuksen suun terveydenhuollon johtavan ylihammaslääkärin viran täyttämistä koskevasta terveyslautakunnan päätöksestä , 339. Esittelijä Terveyslautakunta päätti valita avoinna olevaan johtavan ylihammaslääkärin virkaan (sijoituspaikka virkasuhteen alkaessa terveyskeskus, suun terveydenhuolto, keskitettyjen palvelujen yksikkö, vakanssi-numero ) erikoishammaslääkäri Merja Aueron lukien 5 252,32 euron kuukausipalkkaeduin todeten, että Auero on kaupungin pysyvässä virkasuhteessa, johon hän on esittänyt hyväksyttävän lääkärintodistuksen. Erikoishammaslääkäri Stella Airila-Månsson asiamiehenään asianajotoimisto Fredman & Månsson on tehnyt oikaisuvaatimuksen päätöksestä. Oikaisuvaatimus kokonaisuudessaan on esityslistan tämän asian./. liitteenä. Kuntalain 89 :n mukaan kunnanhallituksen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen eikä päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 92 :n mukaan tehdä kunnan jäsen ja se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

2 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Oikaisuvaatimus on kuntalain 93 :n mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kuntalain 95 :n mukaan muutoksen hakemiselle varattu aika alkaa kunnan jäsenenä haetun muutoksen osalta siitä, kun päätös on säädetyllä tavalla asetettu yleisesti nähtäväksi ja asianosaisella siitä, kun hän on saanut päätöksen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen kirjeestä tiedon 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Terveyslautakunnan tekemä päätös on lähetetty Stella Airila-Månssonille ja oikaisuvaatimus on saapunut , joten se on tehty määräajassa. Erikoishammaslääkäri Stella Airila-Månsson vaatii, että terveyslautakunnan tulee oikaista ja poistaa päätöksensä ja että Stella Airila-Månssonin hakemus on otettava huomioon virkaa täytettäessä eikä häntä voida asettaa eriarvoiseen asemaan muiden hakijoiden kanssa sen johdosta, ettei ollut hakuajan päättyessä vielä Suomessa laillistettu hammaslääkäri. Terveystoimen johtosäännön nojalla tehdyn toimivaltapäätöksen mukaan toimistotasoisen yksikön päällikön valitsee terveyslautakunta. Johtavan ylihammaslääkärin viran kelpoisuusvaatimuksena on Suomessa laillistetun hammaslääkärin ja erikoishammaslääkärin oikeudet, perehtyneisyys yksikön tehtäväalueeseen kuuluviin tehtäviin sekä kokemus hallinto- ja johtamistehtävissä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n mukaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä. Johtavan ylihammaslääkärin virka on ollut julkisesti haettavana ilmoituslehdissä, Hammaslääkärilehdessä sekä kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä kello mennessä. Hakuilmoituksessa on ilmoitettu viran kelpoisuusvaatimus. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 :n mukaan sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Määräaikaan mennessä johtavan ylihammaslääkärin virkaa hakivat

3 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ seuraavat kolme henkilöä: Airila-Månsson Stella Auero Merja Nyysti Ari Lääketieteen tohtori; lääketieteen lisensiaatti, erikoishammaslääkäri, parodontologia; laboratorionhoitaja hammaslääketieteen lisensiaatti; erikoishammaslääkäri, terveydenhuolto hammaslääketieteen lisensiaatti; erikoishammaslääkäri, terveydenhuolto Hakijat Auero ja Nyysti ovat Suomessa laillistettuja hammaslääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä ja he täyttävät myös viran kielitaitovaatimukset. Hakija Airila-Månssonilla ei ollut Suomessa laillistettu hammaslääkäri ennen hakuajan päättymistä. Häntä ei voitu näin ollen ottaa huomioon virkaa täytettäessä. Airila-Månsson esittää oikaisuvaatimuksensa perusteluna, että Pohjoismaiden välillä eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä työmarkkinoista tehdyn sopimuksen, joka on saatettu voimaan annetulla asetuksella, 2 artiklan mukaan hänellä on ollut oikeus tulla laillistetuksi myös Suomessa eikä hänen hakemustaan tästä syystä saanut jättää huomiotta. Airila-Månsson toteaa, että hän on hakenut erikoishammaslääkäritutkintonsa laillistamista Suomessa ja Valvirasta saadun tiedon mukaan hänet on merkitty Valviran rekisteriin jo ennen terveyslautakunnan kokousta Hän toteaa, ettei hänen laillistustaan Ruotsissa ja Norjassa ja ansioitaan ole asianmukaisesti kerrottu terveyslautakunnalle ja terveyslautakunnan jäsenille on annettu virheellistä tietoa siitä, ettei hän olisi täyttänyt viran täyttämisedellytyksiä hakuajan päättyessä. Hän pitää tällaisen syrjivän ehdon asettamista pohjoismaisen sopimuksen ja ETA sopimuksen vastaisena ja toteaa, että asian käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirhe. eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista antaa oikeuden tulla laillistetuksi myös Suomessa. Sopimuksen 17 artiklassa todetaan, että sen joka hakee hyväksymistä vedoten tähän sopimuksen, tulee osoittaa valtion terveyden- ja sairaanhoidon tai vastaavasti eläinlääkintäalan keskusviranomaiselle tai vastaavalle viranomaiselle, että hän täyttää sopimuksen ehdot. Sopimuksen 19

4 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ artiklan mukaan ETA sopimuksesta seuraa, että työntekijällä, joka on sopimuksen piiriin kuuluvan valtion kansalainen, on oikeus hakea ja ottaa vastaan työtä toisesta tällaisesta valtiosta. ETA sopimuksesta seuraa myös, ettei tällaista työntekijää saa kohdella toisin kuin oman maan kansalaisia, kun on kyse palvelussuhde- ja sosiaalietuuksista. Edellä mainitun sopimuksen mukaisesti Airila-Månssonilla on ollut oikeus tulla laillistetuksi Suomessa. Hänen olisi kuitenkin sopimuksen 17 artiklan mukaan tullut osoittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, Valviralle (keskusviranomaiselle) ennen hakuajan päättymistä, että hän täyttää sopimuksen ehdot. Airila-Månsson on hakenut Valviralta erikoishammaslääkäritutkintonsa laillistamista Suomessa saatuaan tietää, ettei hänen hakemustaan ole otettu huomioon terveyslautakunnan kokouksessa Hänen olisi kuitenkin tullut saada laillistus hakuajan päättymiseen eli kello mennessä, jotta hänellä olisi ollut johtavan ylihammaslääkärin virassa vaadittu kelpoisuus ennen hakuajan päättymistä, kuten Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 edellyttää julkisesti haettavana olleen viran kohdalla. eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista antaa oikeuden tulla laillistetuksi myös Suomessa. Henkilön on kuitenkin itse osoitettava sopimuksen 17 artiklan mukaan keskusviranomaiselle, että hän täyttää sopimuksen ehdot. Näin ollen Airila-Månssonia ei ole kohdeltu eriarvoisesti, syrjivästi tai muutoinkaan toisin kuin Suomessa koulutuksensa saaneita hakijoita. Lääkärin ammatinharjoittaminen perustuu lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559). Lain 3 :ssä todetaan, että pohjoismaan kansalaisen oikeudesta toimia Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilönä on voimassa, mitä eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista tehdyssä sopimuksessa (SopS 2/1994) määrätään. eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista ei siis poista sitä tosiseikkaa, että Airila-Månssonilla ei ollut johtavan ylihammaslääkärin virassa vaadittua pätevyyttä eikä ammatinharjoittamislain edellyttämää oikeutta harjoittaa erikoishammaslääkärin ammattia Suomessa ennen hakuajan päättymistä.

5 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Airila-Månsson toteaa, että viimeistään haastattelutilanteessa olisi tullut huomauttaa hakijalle, mikäli tämä ei täytä pätevyysvaatimuksia. Toimitusjohtaja haastatteli kaikki hakijat yhdessä johtajahammaslääkärin kanssa. Vasta haastattelun jälkeen havaittiin Airila- Månssonin hakuasiakirjoista, ettei hän ollut Suomessa laillistettu hammaslääkäri ja erikoishammaslääkäri. Toimitusjohtaja on pahoitellut asiaa Airila-Månssonille tämän otettua puhelimitse yhteyttä. Kysymys on inhimillisestä syystä johtuneesta huomaamattomuudesta. Airila-Månsson toteaa, että hän on hakijoista mitä ilmeisimmin pätevin. Hänellä on laajin koulutus, pisin työkokemus, pitkä kokemus hallinnollisista johtotehtävistä ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen kuuluviin tehtäviin. Terveyslautakunnalla on ollut käytettävissään kaikki johtavan ylihammaslääkärin viran täyttämiseen tarvittavat tiedot hakijoista ja myös tieto Airila-Månssonin muodollisen kelpoisuuden puuttumisesta, minkä vuoksi hänen ansioitaan ei ollut tarkoituksenmukaista esitellä hakijavertailussa esityslistalla. Terveyslautakunta on johtavan ylihammaslääkärin viran täytössä toiminut Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n ja 5 :n määräysten mukaisesti sekä eräiden terveyden- ja sairaanhoidon henkilöstöryhmien sekä eläinlääkäreiden yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista tehdyn sopimuksen ja ammatinharjoittamislain mukaisesti jättäessään Airila-Månssonin hakijavertailun ulkopuolelle muodollisen kelpoisuuden puuttumisen perusteella. Asiassa ei ole tapahtunut menettelytapavirhettä eikä Airila- Månssonia ei ole kohdeltu eriarvoisesti, syrjivästi tai muutoinkaan toisin kuin Suomessa koulutuksensa saaneita hakijoita. Näin ollen Airila- Månssonin tekemä oikaisuvaatimus tulee edellä esitetyin perustein hylätä. Lisätiedot: Valjus Kaarina, henkilöstöpäällikkö, puhelin