Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Taloussuunnitelma

2 Taloussuunnitelma sekä investoinnit Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvion sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman. Taloussuunnitelma on kuitenkin kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja, joka ohjaa talousarviovalmistelua. Siitä saa poiketa vain perustellusta syystä. Erityisesti tämä korostuu konkreettisten toimenpide- ja investointisuunnitelmien kohdalla. Taloussuunnitelman velvoittavuus näkyy myös alijäämän kattamisen myötä: taloussuunnitelman on oltava tasapainossa enintään neljän vuoden pituisena suunnitelmakautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntalakia on muutettu entistä velvoittavammaksi alijäämien kattamisen osalta ja alijäämien kattamisvelvollisuus ulotetaan myös kuntayhtymiin. Alijäämien kattamisessa kuntaa tarkastellaan kuntakonsernin tasolla, kun aikaisemmin tarkastelu tapahtui peruskunnan tasolla ja kunnat yhtiöittämisellä välttivät kriisikuntatarkastelun. Oulaisten kaupungin taloussuunnitelma on tehty vuosille tuloslaskelman ja rahoituslaskelman muotoon. Investointisuunnitelma on hanke- /projektitasoisena esitetty vuoteen 2020 saakka. Taloussuunnitelman tuloslaskelma on niukasti ylijäämäinen kaikkina suunnitelmavuosina. Kuntakenttä muuttuu kuitenkin olennaisesti suunnitelmakauden aikana, kun vuoden 2019 alusta sote uudistuksessa sote alueille siirtyvät varhaiskasvatusta lukuun ottamatta kaikki kuntien sosiaali- ja terveystoimen toiminnot ja henkilöstö. Myös rahoitus siirtyy alueille. Taloussuunnitelmassa on vuosi 2019 simuloitu uuden mallin mukaiseksi niiden tietojen varassa, joita uudistuksesta on olemassa. Simuloinnissa on käytetty perusteena vuoden 2016 perusturvan tuloslaskelmaa, mutta esimerkiksi kiinteistöjen osalta kaikki on tässä vaiheessa arvailua. Käytännössä kaupungin toimintakate uudistuksen myötä supistuu lähes 49 milj. :n tasolta alle 20 milj. :oon, sama suhteellinen muutos tapahtuu myös kaupungin verotuloihin ja valtionosuuksiin. Tuloslaskelmatasolla vuosikate olisi samaa tasoa kuin edeltävinäkin vuosina, olettaen että kaupungin poistojen piiriin kuuluva omaisuus säilyy kaupungilla. Talouden tasapainovaatimusta uudistus ei vie minnekään. Suunnitelmakaudella myös sivistystoimessa on odotettavissa muutoksia erityisesti varhaiskasvatuksen, lukioiden ja ammatillisen opetuksen osalta. Koko suunnitelmakauden kaupungin rahoitustuottojen ja kulujen kohta säilyy positiivisena. Korkotason nousu on odotettavissa suunnitelmakauden vuosina , mutta nykyisen investointisuunnitelman perusteella samaan aikaan kaupungin lainamäärän kasvu taittuu ja kääntyy laskuun. Kaupungin investoinneilla on myös käyttötalousvaikutuksia henkilöstömenoina, kiinteistömenoina ja poistoina. Poistojen määrä oli tilinpäätöksessä 2014 vajaat 1,9 milj.. Vuonna 2016 poistojen määrä on yli korkeampi ja vuonna 2018 ollaan jo tasolla 2,6 milj.. Talouden ylijäämäisenä pitäminen edellyttää vuosikatteen pitämistä minimissään samalla tasolla.

3 Oulaisten kaupungin strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Aluetavoitteet: Asematavoitteet: Oulainen säilyy itsenäisenä kuntana eikä kaupungilla ole tarvetta kuntaliitoksiin. Sosiaali- ja terveystoimessa sekä erikoissairaanhoidossa laajempaa väestöpohjaa vaativat palvelut Oulainen tuottaa yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Kaupungin sisällä tavoitteena on elävä ydinkeskusta, jonka ympärillä on aktiiviset kylät. Kaupunki on aktiivisena toimijana mukana sote -uudistuksessa, jossa järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet uuteen sote aluejakoon. Oulaisten asema näissä on keskeinen, koska Oulaskankaan sairaala toimii keskitettyjen sairaanhoidon palveluiden alueellisena yksikkönä. Sairaalan toimintaa tukevat kaupungin terveydenhuollon yksiköt sekä Taukokankaan tarjoamat kuntoutuksen palvelut. Suunnitelmakaudella edistetään hankkeita, joilla sairaala-alueella olevia toimintoja voidaan monipuolistaa sisällöllisesti ja järjestäjäpohjaa laajentaa. Tavoitteena on, että päivystys säilyy Oulaskankaan sairaalassa ja sitä laajennetaan sekä ajallisesti ja tuotannollisesti, mutta myös toiminta-alueen osalta. Ammatillisen koulutuksen alueellisesti merkittävät Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (Jedu) koulutusyksiköt ja Oulun ammattikorkeakoulun yksikkö säilyvät vähintään nykyisen suuruisina ja niiden koulutus palvelee Oulun Eteläisen alueen työvoimatarvetta. Perusopetuksen kouluverkon rakenteessa pidetään huoli siitä, että koulut ovat riittävän kokoisia monipuolisen opetuksen turvaamiseksi sekä myös taloudellisesti kilpailukykyisiä. Lukion kilpailukykyä parannetaan mm. pitämällä koulun oppimisvälineet ja oppimateriaali ajan tasalla. Vapaa-aikatoimessa ja vapaaseen sivistystyöhön liittyvissä toiminnoissa ja hankkeissa omia resursseja vahvistetaan yhteistyöllä lähikuntien kanssa sekä tukeudutaan myös ns. kolmannen sektorin tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin. Vapaa-ajanviettomahdollisuuksia on monipuolisesti tarjolla kaikenikäisille kaupunkilaisille. Väestö- ja elinkeinotavoitteet: Oulaisten kaupungin asukasluku säilyy nykytasolla. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupunki toteuttaa elinkeinostrategian mukaisia toimia uusien työmahdollisuuksien luomiseksi ja entisten työpaikkojen turvaamiseksi sekä huolehtii siitä, että asuntopoliittiseen strategiaan kirjatut kaavoitus- ja asuntotuotantotavoitteet toteutuvat. Pyhäjoen varteen hyväksytyllä osayleiskaavalla tavoitellaan sitä, että pysyvään asumiseen ja lomarakentamiseen soveltuvat rakennuspaikat tulivat yhdellä kertaa kartoitetuiksi ja niitä voidaan hyödyntää ja myös myydä. Väestö- ja elinkeinotavoitetta tukevat myös toimet, joilla kaupunki aktivoi työttömäksi joutuneita mm. työpajatoiminnan avulla. Samalla kaupunki hyötyy myös suoraan taloudellisesti, kun pitkäaikaistyöttömistä lankeavaa maksua voidaan saada alenemaan.

4 Kokonaistaloudelliset tavoitteet: Oulaisten veroperusteet pidetään sekä tuloveron että kiinteistöverojen osalta alueellisesti kilpailukykyisinä. Suunnitelmakaudelle ei ole sisällytetty verokorotuksia. Kaupungin palvelut ja palvelurakenteet mitoitetaan siten, että kaupungin tulos on vuosittain ylijäämäinen. Investointien määrä pidetään tasolla, jolla niistä aiheutuvat käyttö- ja pääomakustannukset sekä poistot voidaan kattaa kaupungin tulorahoituksella. Tähän liittyy myös kaupungin velkamäärä, joka pidetään kohtuullisena, alle valtakunnallisesti määritellyn kriisikuntakriteeristön. Taloudellisesti kestäviä ratkaisuja haetaan myös soveltamalla hankkeiden toteutuksessa uusia tapoja toimia, mm. elinkaarimallit rakentamisessa ja myös rakennushankkeiden rahoituksessa. Myös leasingrahoitusta voidaan käyttää soveltuvissa kohteissa. Tuloslaskelma Taloussuunnitelman tuloslaskelmavuosien toimintatuottojen ja kulujen arvioinnissa on pohjalukuina ovat vuoden 2015 talousarvion luvut. Verotulojen keskimääräinen kasvu on suunnitelmassa n. 1,0% vuoteen 2018 saakka, sen jälkeen verotus muuttuu sote alueiden synnyn myötä. Verotulojen muutos perustuu Kuntaliiton arvioihin, joiden mukaan talouden taantuma näkyy kuntien verotuloissa viiveellä. Veroperusteisiin ei ole suunnitelman mukaan tulossa muutoksia. Vuonna 2019 ollaan kokonaan uudessa tilanteessa. Valtionosuuksien arvioitu kasvu on vuosina keskimäärin 2,2 %. Vuosien 2017 ja 2018 luvut ovat arvioita ja perustuvat maltilliseen kasvuun, 2019 on valistunut arvaus valtionosuuksien tasosta. Rahoitustuottojen ja kulujen arviointi on erittäin vaikeata pidemmälle periodille. Erityisesti erät Muut rahoitustuotot ja Muut rahoituskulut vaihtelevat vuosittain huomattavasti, ja kun kaupungilla toistaiseksi vielä on sijoitusvarallisuutta, on näillä erillä myös merkitystä. Korkokulujen kohdalla ainakin vielä vuodet 2016 ja ehkä myös 2017 ovat matalien korkojen aikaa. Kaupungin lainamäärä kasvaa rahoituslaskelman mukaan vuonna 2016 n. 1,4 milj. ja vuonna 2017 n. 0,6 milj., minkä jälkeen lainamäärä kääntyy laskuun. Tuloslaskelman maltillinen kasvu korkomenoissa perustuu tähän: korot nousevat, mutta lainamäärän alenemiseen perustuen kokonaissumma säilyy lähes nykytasoisena. Rahoitustuottojen ja -kulujen yhteismäärä on koko suunnitelmakauden ajan positiivinen (vaihtelu välillä ). Vuosikate on suunnitelmakaudella tasoa 2,3 2,6 milj.. Vuosikate kattaa niukasti poistojen määrän suunnitelmavuosina 2016 ja 2018, vuonna 2017 poistojen määrä on niukasti ( ) ja vuonna vuosikatetta suurempi. Poistojen määrä kasvaa investointien perusteella. Kaupungin tuloksen kannalta investointien määrän kasvu ja niistä aiheutuvat poistot on otettava huomioon ja katettava käyttötaloudessa, joko säästöinä menoissa tai tulojen lisäyksinä.

5 Suunnitelmakauden kumulatiivinen ylijäämä on yhteensä n Kaupungin taseessa on ylijäämää n. 2,4 mij. ja vuoden 2015 tilinpäätöksen arvioidaan olevan ylijäämäinen. Tämän mukaan ei kaupungin taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä ole tarvetta hyväksyä suunnitelmaa talouden tasapainottamiseksi. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmassa kootaan yhteen kaupungin rahankäyttö. Taloussuunnitelmavuosien aikana vuosikatteesta muodostuva kaupungin tulorahoitus (tunnusluku: investointien tulorahoitus) kattaa kaupungin investoinneista vuosina alimmillaan 37 % (v. 2016) ja enimmillään 225 % (v. 2019). Vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöksissä investointien tulorahoitusprosentti on ollut 73 % ja 84 %. Tulorahoitus kattaa em. mukaan investoinnit vuosina 2018 ja 2019, jolloin on mahdollisuus vähentää lainarahoitusta. Varsinaisen toiminnan (käyttötalous ja rahoitus) ja investointien kassavirta on negatiivinen vuosina Kaupungin lainamäärä koko suunnitelmakaudella kasvaa yhteensä vain n :lla. Suunnitelmakaudella maksuvalmiuden ylläpitämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi on suunnitelmassa varauduttu käyttämään sijoitusvaroja n. 2,9 milj. (yhteensä vuosina 2016 ja 2017). Rahoituslaskelmassa tämä näkyy lukuna Rahavarojen muutos laskelman lopussa. Ratkaisut lisävelkaantumisen ja sijoitusvarojen käytön välillä joudutaan tekemään sen mukaan, miten tuleva korkotaso on suhteessa sijoituksille saataviin tuottoihin. Merkittävää tässä tarkastelussa on sillä, miten suuret ovat tulo-odotukset tuloslaskelmassa. Esimerkiksi vuoden 2015 toteutuma näyttää mahdollistavan, että sijoitusvaroja ei käytetä ja myös niiden tuottojen kotiutusaikaa voidaan ajoittaa vuodelta 2015 vuoteen Käytännössä, jos rahavarojen käyttö jää nyt suunnitelmassa olevalle tasolle, on varojen määrä suunnitelmakauden lopussa suunnilleen nykytasolla (n. 16,0 milj. ). Kaupungin lainamäärä oli vuoden 2014 lopussa 26,1 milj., 3386 /asukas. Suunnitelmakauden aikana lainamäärä ensin nousee ja sitten laskee, ja vuotuisessa päätöksenteossa on arvioitava lainarahoituksen ja sijoitusvarallisuuden käyttösuhde. Suunnitelmakaudelle lainamäärä on vuoden 2017 lopussa huipussaan n. 30,7 milj. (4013 / as) ja laskee suunnitelmakauden lopussa 28,9 milj. :oon (3788 /as). Investoinnit on esitetty projekteittain. Investoinnit merkitsevät aina tulevia menoja käyttötalouteen rahoituksen, poistojen ja käyttökustannusten muodossa. Tämä kustannusrasitus on otettava huomioon kaikissa investoinneissa, ja varsinkin niissä investoinneissa, joilla ei voida odottaa olevan menojen kasvua hillitsevää vaikutusta. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma vuosille ovat seuraavilla sivuilla.

6 TALOUSSUUNNITELMA Tuloslaskelma TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokrat Muut Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä (alij)

7 TALOUSSUUNNITELMA Rahoituslaskelma TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Myyntivoittojen oikaisu Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Pysyvien vastaavien myyntituotot Toiminnan ja investointien rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääoman muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos