Logiikoiden uudet mahdollisuudet. Teknologiademot on the Road
|
|
- Joel Laakso
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Logiikoiden uudet mahdollisuudet Teknologiademot on the Road
2 Petteri Mäkelä Automaation perusteita
3 Automaatiojärjestelmä Automaatiojärjestelmä voi olla yksittäinen PLC tai koko tehtaan toiminnan ohjaamiseen tarkoitettu järjestelmä.
4 Automaatiojärjestelmä Alimmalla eli kenttälaitetasolla ovat yksittäiset ohjausyksiköt, lähettimet, anturit ja mittalaitteet sekä prosessia ohjaavat toimilaitteet. Seuraavalla tasolla ovat ohjainyksiköiden, säätimien ja toimilaitteiden ohjauksia kontrolloivat logiikkayksiköt (PLC). Ylimmälle tasolle sijoittuvat mm. valvomotietokoneet ja erilliset ohjauspäätteet ja hälytyskirjoittimet. Ylimmältä tasolta voidaan liittyä myös lähiverkkoon ja mahdollisesti Internetiin. Tuotannonohjaus (MES) - ja toiminnanohjausjärjestelmät (ERP)
5 Automaatiojärjestelmä
6 Ohjelmoitava logiikka Ohjelmoitava logiikka (eng.) Programmable Logic Controller, PLC tietokone, jota käytetään reaaliaikaisten automaatioprosessien ohjauksessa NC-kone, automaatiolinja jne
7 PLC:n rakenne
8 Tulot ja lähdöt Ohjelmoitavan logiikan ulkoisista liitännöistä käytetään yleisesti termejä tulo ja lähtö. Tuloporttien kautta logiikka saa tietoa järjestelmän tilasta, ja lähtöporttien kautta se voi ohjata järjestelmää Tulot Kytkennän osa, jolla PLC:lle viedään tietoa (kytkimet, painonapit, anturit, näppäimistö, hiiri, kosketusnäyttö ) Lähdöt Kytkennän osa, jolla PLC antaa tietoa ulkomaailmaan (moottorien ja venttiilien ohjaus, lmerkkivalot, näyttö )
9 Ohjelman suoritus Ohjelmakierron aikana PLC lukee tuloihin liitettyjen antureiden, kytkimien ja lähettimien välittämät tiedot sisäisiin muistipaikkoihin PLC suorittaa ohjelman (prosessointijakso) Tieto välittyy lähtöyksiköistä ohjausväylän kautta toimilaitteille
10 IEC standardi Standardi IEC Programmable controllers -Part 3: Programming languages koskee logiikoiden ohjelmointikieliä Petteri Mäkelä
11 IEC standardi Standardin IEC mukaan ohjelma koostuu itsenäisistä osista, joita kutsutaan Program Organization Uniteiksi (POU). POU:ta on kolmea tyyppiä Program eli ohjelma Function (funktio) Function block (toimilohko)
12 POU Program on varsinainen pääohjelma. Programissa määritellään mm. kuinka fyysiset tulot ja lähdöt linkitetään muuttujiin Funktiolle voidaan antaa parametreja. Funktiolla ei ole omaa muistia tilatiedoille. Ei muista mitään edelliseltä suorituskerralta Tuottaa aina saman ulostulon samoilla parametreilla Toimilohkolla (function block) on sisäinen muisti Ulostulon arvo riippuu parametrien lisäksi sisäisistä muuttujista
13 Muuttujat Muuttujat sisältävät POU:ssa käsiteltävän datan (declaration part). Muuttujat määritellään POU:n alussa Muuttujalle annetaan nimi muuttujan tyyppi ja tietotyyppi
14 Muuttujat ja tietotyypit Muuttujan nimi yksilöi muuttujan Tietotyyppi kertoo, mitä arvoja muuttuja voi saada (bool, kokonaisluku, desimaaliluku, merkkijono, päivämäärä )
15 IEC ohjelmointikielet Standardi määrittelee viisi ohjelmointikieltä Tekstimuotoiset kielet Instruction lis (IL) Structured text (ST) Graafiset kielet Ladder diagram (tikapuukaavio) (LAD) Function Block Diagram (FBD) Sequential Function Chart (SFC)
16 Instruction List (IL) Instruction list (käskylistaus) muistuttaa assembleriä (konekieltä) Muut kielet on mahdollista kääntää ILmuotoon IL-kieli on matalimman tason kieli. Ohjelmat saattavat olla vaikeita ymmärtää koodin lukijalle
17 Structured text (ST) ST muistuttaa tavallisia ohjelmointikieliä (C, Pascal) Korkean abstraktiotason ohjelmointikieli ST-algoritmi koostuu lauseista ja lausekkeista
18 Ladder diagram (LAD) LD:n tausta on sähkötekniikassa. LD perustuu virran kulun kuvaamiseen relelogiikkaohjauksessa LD (tikapuukaavio) lienee yleisin logiikkaohjauskieli Sopii parhaiten yksinkertaisiin ohjauksiin, mutta sillä on mahdollista tehdä myös suuria järjestelmiä
19 Function block diagram (FBD) Function block diagram on graafinen ohjelmointikieli, joka muistuttaa digitaalitekniikan kurssilla käytettyjä IC-piirien piirikaavioita Toimilohko tai funktio koostuu sisääntuloista, itse lohkosta ja ulostuloista. Lohkoja voidaan yhdistää toisiinsa Ohjelma etenee samalla tavalla kuin tikapuuohjelma eli vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas (Huom. FBD vs. FB. Function Blockeja voidaan käyttää myös tikapuukaavioissa)
20 Sequential function chart (SFC) Sequential function chart voidaan tehdä graafisena tai tekstimuotoisena SFC:n avulla voidaan jakaa suuri ohjelma pienempiin ja helpommin hallittaviin osiin SFC:llä kuvataan, kuinka ohjelman suoritus etenee näiden osien välillä SFC koostuu askelmista ja siirtymistä askelmien välillä
21 Loogiset operaatiot ja funktioblokit Petteri Mäkelä
22 Loogiset operaattorit yms Loogiset operaattorit Vertailijat Aritmeettiset laskutoimitukset Loogiset operaatiot Invertteri (NOT) AND OR XOR
23 Function Blocks Tässä luvussa on esitelty valmiita funktioblokkeja ja funktioita (Beckhoff)
24 Esimerkki Lamppu voidaan sytyttää ja sammuttaa yhdellä painikkeella Triggeri, RS-kiikku ja AND
25 Arimeettiset operaatiot Mahdollisuus tehdä erilaisia laskutoimituksia Esimerkki: x = a * b c * d;
26 Muunnokset tietotyyppien välillä Usein täytyy tehdä muunnoksia tietotyyppien välillä
27 Muunnokset tietotyyppien välillä Kokonaisluvusta desimaaliluvuksi (INT_TO_REAL) a, b, c ja d ovat kokonaislukuja Pakotetaan a desimaaliluvuksi (INT_TO_REAL), että saadaan desimaalilukujen jakolasku Desimaaliluvusta kokonaisluvuksi (REAL_TO_INT) x ja y ovat tyyppiä REAL Katkaistaan desimaalit kertolaskun jälkeen (REAL_TO_INT)
28 Vertailijat Vertailijat (yhtäsuuruus, erisuuruus, pienempi kuin, suurempi tai yhtä suuri kuin ) Hiiren oikea näppäin ja valitaan sopiva vertailija valikosta Pienempi kuin nolla (LT) Suurempi tai yhtä suuri kuin nolla (GE)
29 Ajastimet Kolme erilaista ajastinta TON: Timer on-delay Viivästyttää ulostulon päälle laittamista TOF: Timer off-delay Viivästyttää ulostulon laittamista pois päältä TP: Pulse timer Käytetään tietyn pituisen pulssin generointiin
30 Laskurit Kolme erilaista laskuria CTU: Counter up Ylöspäin laskeva laskuri CTD: Counter down Alaspäin laskeva laskuri CTUD: Counter up/down Ylös ja alas laskeva laskuri
31 Omat funktiot ja toimilohkot 1/2 PLC-ohjelmat kannattaa jakaa moduuleihin samalla tapaa kuin esimerkiksi C- tai C#-ohjelmat Samaa koodia ei kannata monistaa moneen paikkaan ohjelmassa. Ohjelma on ymmärrettävämpi, jos sen toiminta jaetaan pienempiin osiin Ohjelmakoodin uudelleen käyttö helpottuu Metodien sijaan PLC-ohjelmissa tehdään funktioita ja funktioblokkeja IEC standardissa (v3) on mukana myös luokat ja oliot Voidaan tehdä myös kirjastoja
32 Omat funktiot ja toimilohkot 2/2 Funktiolle voidaan antaa parametreja. Funktiolla ei ole omaa muistia tilatiedoille. Ei muista mitään edelliseltä suorituskerralta Tuottaa aina saman ulostulon samoilla parametreilla Yksi paluuarvo Toimilohkolla (function block) on sisäinen muisti Ulostulon arvo riippuu parametrien lisäksi sisäisistä muuttujista Voi olla useita lähtöjä
33 Petteri Mäkelä Sekvenssiohjaus
34 Sekvenssiohjaukset Sekvenssiohjausta käytetään tehtäviin, joissa toiminnot tapahtuvat ajallisesti peräkkäin Seuraavaan askeleen mennään yleensä edellisen askeleen kautta, kun siirtoehto toteutuu Sekvenssiohjauksesta käytetään myös nimitystä tilakone
35 Sekvenssiohjaukset Sekvenssi etenee ylhäältä alas kuvan mukaan Seuraavaan tilaan (askel, step) siirrytään ehdon toteutuessa Kuva Hannu Reinilä
36 Sekvenssiohjaukset Function Block Diagramia (ja Ladderia) käytettäessä Sekvenssiohjaukset toteutetaan RSpitopiirien ketjuilla Tämä on yleisesti käytetty tapa ja varsin selkeä silloin, kun askelia on suhteellisen vähän Toinen vaihtoehto on käyttää Sequential Flow Chartia (SFC) tilojen (askelien) ja siirtoehtojen kuvaamiseen Kokeneet PLC-ohjelmoijat tekevät sekvenssiohjauksen yleensä lausekielisenä Structured Textillä (ST)
37 Sekvenssiohjaus Sekvenssiohjauksessa on yleensä yksi askel (step) aktiivinen. Muut askeleet ovat poissa päältä. Askeleesta seuraavaan siirrytään, kun edellinen askel on voimassa ja ehto uudelle askeleelle tulee todeksi Uusi askel nollaa edellisen askeleen asetuttuaan Lähde Hannu Reinilä
38 Sekvenssiohjaus Askeleeseen siirrytään, kun edellinen askel ja muut siirtoehdot ovat päällä (usein AND-piiri SETin vasemmalla puolella) Sekvenssin keskeyttävät toiminnot kerätään yhteen OR-toiminnolla ja kytketään RESETiin Usein seuraava askel resetoi edellisen askeleen RESETiin kytketään usein myös hätä-seis
39 Esimerkki Step1: Moottori ajaa kuljetinta eteenpäin, kun Start-painiketta on painettu Step2: Kuljetin vaihtaa suuntaa taakse päin, kun kappale saapuu rajakytkimelle 1 (raja 1) Step3: Kuljetin vaihtaa suuntaa taas eteenpäin, kun kappale saapuu rajakytkimelle 2 (raja2) Askeleet Step1, Step2 ja Step3 kuvataan RS-kiikkuina Set-tuloon määritellään ehdot, joilla tilaan siirrytään Resettiin määritellään ehdot, joilla tila nollataan Start-painike ja rajakytkimet 1 ja 2 ovat BOOL-tyyppisiä muuttujia
40 Esimerkki Kuva: SIMATIC STEP S7 Ohjelmointiohjelma, Seppo Mäkelä TAMK
41 Esimerkki Kutakin askelta (step, tilaa) varten on määritelty RS-kiikku Ensimmäinen askel menee päälle, kun Startia on painettu Kun askel1 on päällä (askel1.q1) ja raja1 on päällä siirrytään askeleeseen 2 Siirtymisehdot on siis askeleen 2 vasemmalla puolella olevassa ANDissä Kun on siirrytty askeleeseen 2, nollautuu askel 1 Tämä on tehty askeleen 1 resetissä Kaikki askeleet voidaan nollata muuttujalle reset (Oriin tuleva tulo)
42 Esimerkki Sekvenssipiiri ei vielä ohjaa mitään. Moottorien ohjauksia ei kytketä suoraan askelia kuvaavien RS-kiikkujen lähtöihin Periaate: laitetta ohjataan vain yhdestä paikasta Ohjaukset on koottu ohjelman loppuun. Huom: eteenpäin ohjaus on kahdessa tilassa Eteenpäin ajetaan joko askeleessa 1 TAI 3 Taaksepäin ajetaan askeleessa 2
43 OPC Open connectivity via open standards
44 OPC, avoimen tiedonsiirron standardi Avoimen tiedonsiirron valmistajariippumaton standardi Taustalla OPC Foundation Käytetäänkin automaatiosovelluksissa Logiikoiden Valvomoiden Käyttöliittymien välisenä rajapintana. Kaksisuuntainen yhteys
45 OPC, avoimen tiedonsiirron standardi Vanha OPC DA (Data Access) protokolla DA on vain Microsoft Windowsissa toimiva palvelin (Microsoft DCOM teknologia). Uusi OPC UA (Unified Architecture) protokolla Uusi (2008) modernimpi määrittely joka parantaa tietoturvaa ja poistaa esimerkiksi laiteriippuvuuteen liittyviä rajoituksia Kommunikointi ethernet-liitynnän kautta, joko TCP tai HTTP pohjainen
46 OPC, avoimen tiedonsiirron standardi OPC kommunikointi tapahtuu serverin (palvelin) ja clientin (asiakas) avulla Tavallisesti palvelin sijaitsee logiikassa tai siihen yhdistetyssä tietokoneessa ja asiakkaana toimii esimerkiksi käyttöliittymäohjelmisto PicRef: OPC and MES DAY Seminaari Espoossa
47 Virtuaalinen käyttöönotto (Virtual Commissioning) Jarkko Pakkanen
48 Virtuaalinen käyttöönotto PLC-ohjattu virtuaalimalli Virtual Commissioning virtuaalinen käyttöönotto Järjestelmän tai toimilaitteen ohjaus suunnitellaan virtuaalista mallia vasten Teknologialla voidaan validoida myös PLC-ohjausta Demossa käytössä Siemens NX MCD, joka sisältää fysiikkamallinnuksen Haasteet toimialalla: Nopea tuotekehityssykli Rinnakkaista suunnittelua tarvitaan Ongelmia käyttöönottovaiheessa Kokonaisuus ei toimikaan yhteen Onko meillä toimivat työkalut? Onko virtuaalisten käyttöönottomallien tarvitsema työmäärä hallittavissa?
49 Virtuaalinen käyttöönotto PLC ohjattu mektroniikkakonseptisuunnittelu OPC Scout NX MCD TIA Portal
50 Virtuaalinen käyttöönotto Konseptoinnin vaiheet 1/2 Luodaan järjestelmän 3D malli Tavallisesti tuotetaan mekaniikkasuunnittelussa Tarvittaessa voidaan käyttää useita CAD-formaatteja Fysiikkamallin määrittely Rigid Bodies (yhtenäiset liikkuvat järjestelmän osat) Collision Bodies (kappaleet jotka voivat törmätä toisiinsa) Mallin kinemattiikan määrittely Miten systeemin osat liikkuvat Johteet, nivelet jne.
51 Virtuaalinen käyttöönotto Konseptoinnin vaiheet 2/2 Anturien ja käyttöjen määrittely Collision Sensors anturien tunnistusalueet Position Controls sijainnin ohjaaminen Speed Controls nopeuden ohjaaminen Signaalien määrittely ja mäppäys INPUTS - Sensor signals MCD OPS Server PLC OUTPUTS PLC OPS Server MCD Logiikan konfigurointi ja ohjelmointi (TIA Portal) PLC OPC Server PLC Program
52 Pilvipalvelut ja automaatio, data pilvessä Joitain esimerkkejä alustoista Petteri Mäkelä
53 Pilvipalveluiden tarjoajia Amazon Web Services (AWS) AWS IoT, Hadoop Big Data Microsoft Azure IoT Hub, IoT Suite, Hadoop Big Data ThingWorx Suomessa Elisan kautta Graafisesti konfiguroitava ympäristö Siemens Mindsphere Julkaistaan keväällä 2016 Perustuu SAP HANAan ovat alustoja oman sovellutuksen pohjaksi.
54 eritasoisia ratkaisuita/alustoja, myös IoT puolivalmisteita Siemens plant data services Data kerätään Siemensin ylläpitämälle palvelulle OEE: analysoidaan tuotannon tehokkuutta Markkinoilla on myös kymmeniä muita IoTpalveluja Suomessakin useita, esimerkiksi Wapicen IoT Ticket
55 Pilvipalvelu ja IoT Ekosysteemiajattelu on muuttunut. Esimerkiksi Microsoftin Azure tukee eri tyyppisiä laitteita (myös kilpailijoiden). Vastaavasti analysoinnin tulokset voidaan välittää myös kilpailijoiden toimittamiin järjestelmiin
56 Pilvipalvelu ja IoT Toisaalta esimerkiksi Beckhoff tukee oman datan analysointiratkaisun lisäksi useita julkisia pilvipalveluita Beckhoff: Useita erilaisia ratkaisuja datan viemiseksi pilvipalveluun TwinCAT Analytics Analytics Logger Analytics Workbench Matlab, C++, IEC 61131,
57 Wapice IoT Ticket Joustava konfiguroitava alusta laitteiden kytkemiseksi pilveen Erilaisia analysointi ja raportointityökaluja Mahdollisuus koodata omaa analytiikkaa R-kielellä PicRef:
58 Azure IoT Suite Julkaistu syyskuussa 2015 Perustuu IoT Hubiin ja muihin Azure IoTpalveluihin Lähdekoodit GitHubissa Esimääritellyt sovellukset Predictive maintenance Remote monitoring Sovellusesimerkkejä on tulossa lisää
59 Azure IoT Suite Predictive Maintenance
60 Siemens Mindsphere Perustuu SAP HANAan Julkaistaan keväällä 2016 Tulevaisuudessa käyttäjät voivat tehdä omia sovelluksia (esim. predictive maintenance) Voidaan tehdä tehtaasta digitaalinen malli, johon voidaan syöttää dataa oikeasta prosessista Laitteet yhdistetään Connector Boxin (Simatic IPC) kautta Myös kilpailevien valmistajien laitteet (OPC UA:n kautta) Public cloud, private cloud, on-premises
61 Siemens Plant Cloud Services
62 Thingworx (Elisa IoT) Graafisesti konfiguroitava IoT-sovellusalusta ja pilvipalvelu Nopea sovelluksen tekeminen Elisa edustaa Suomessa
63 Jne Pilvipalveluita
64 SeAMK tekniikan automaation laboratoriot Joitain esimerkkejä
65 SeAMK automaation laboratoriot
66 SeAMK automaation laboratoriot
67 SeAMK automaation laboratoriot
68 SeAMK automaation laboratoriot Beckhoff Siemens Omron Robotiikka Konenäkö Profiiliskanneri Jne
Automaatiotekniikka, Virtuaalinen käyttöönotto, IoT. Teknologiademot on the Road
Automaatiotekniikka, Virtuaalinen käyttöönotto, IoT Teknologiademot on the Road 29.11.2016 Petteri Mäkelä Automaation perusteita Automaatiojärjestelmä Automaatiojärjestelmä voi olla yksittäinen PLC tai
LisätiedotOpas toimilohko-ohjelmointiin
Opas toimilohko-ohjelmointiin Automaation tietotekniikka 2011 15. elokuuta 2011 Dokumentin versio Versio Pvm Muutokset Muuttaja 0.1 8.11.2010 Ensimmäinen versio Miika-Petteri Matikainen 0.1.1 12.11.2010
LisätiedotDigitaalilaitteen signaalit
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 3 (9) Digitaalilaitteen signaalit Digitaalilaitteeseen tai -piiriin tulee ja siitä lähtee digitaalisia signaaleita yksittäisen signaalin arvo on kunakin hetkenä
LisätiedotTyö 1: Logiikka ja robotti
AS-0.2230 Automaatio- ja systeemitekniikan laboratoriotyöt Työ 1: Logiikka ja robotti Sisältö Työn luonne... 2 Ohjelmoitava logiikka... 2 Hyllyvarasto... 3 Robotti... 4 Logiikan ohjelmointi... 5 Esiselostustehtävät...
LisätiedotKuutioiden pakkaus - Tehtävänanto
Kuutioiden pakkaus - Tehtävänanto Osa 1 - Kuutioiden pakkaus Pisteytys (max 11p) Sovellus toimii oikein: 4p Toimilohkon toteuttaminen ja yksikkötestaus: 1 piste jokaiselle virheettömästi toimivalle yksikkötestitapaukselle
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu (9) && Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 2 (9) Johdanto Tässä luvussa esitetään digitaalilaitteen signaalit ja digitaalipiirien perustyypit esitellään
LisätiedotAU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB
AU080401 Automaatiotekniikka Toimilohko FB Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on toimilohko (FB) miten toimilohko muodostetaan ja miten sitä sovelletaan S7 ohjelmointiympäristössä (STEP7) mitä etua
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit Osio 9
Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotOhjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön
Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Sisällysluettelo 1 Siemens Step7 Manager...1 1.1 Laitteistomäärittely...1 1.2 Ohjelmalohkon luonti ja toteutus...2 1.3 Ohjelman kutsu...3 2 CX-Programmer...4
LisätiedotSIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA
SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI 2.12. TIMO SUVELA KUKA OLEN? Timo Suvela lehtori, sähkö- ja automaatiotekniikka (timo.suvela@samk.fi, 044-7103275) Nykyisyys SAMK:iin
LisätiedotKuumavesitankki - Tehtävä
Kuumavesitankki - Tehtävä Pisteytys (max 20p) Neljän pakollisen suunnitteluperiaatteen noudattaminen, 1 piste per periaate (4p) Sekvenssi toimii toiminnallisten määrittelyjen mukaan (4p) Pinnankorkeuteen
LisätiedotJoustava tapa integroida järjestelmiä node-red:llä visuaalisesti - Internet of Things & Industrial Internet
Joustava tapa integroida järjestelmiä node-red:llä visuaalisesti - Internet of Things & Industrial Internet Mika Karaila Metso Automation, Technology & Application Research PL 237, 33101 TAMPERE Tel. (040)
LisätiedotAU Automaatiotekniikka. Funktio FC
AU080401 Automaatiotekniikka Funktio FC Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on funktio miksi funktioita kannattaa käyttää milloin funktioita kannattaa käyttää mitä asioita on huomioitava funktiota luotaessa
LisätiedotTuotannon laitteiden käyttöasteen seuranta
Tuotannon laitteiden käyttöasteen seuranta Jaakko Yli-Luukko t95586@student.uwasa.fi 19. maaliskuuta 2017 KEY WORDS Internet of Things, esineiden Internet, teollinen Internet, datan visualisointi 1 Tiivistelmä
LisätiedotToimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa
Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot
LisätiedotSiemens TIA Portal V11
Siemens TIA Portal V11 Logiikkaohjelmoinnin perusteet Henri Wallenius Opinnäytetyö Syyskuu 2012 Kone- ja tuotantotekniikka Kone- ja laiteautomaatio TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikan
LisätiedotAutomaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2013
Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2013 AS- 0.3200 Kahvinuuttoprosessin automaatiojärjestelmä Projektin suunnitelmadokumentti Antti Kangasrääsiö 68950W Joonas Kröger 78651M 1. Johdanto Tämän
LisätiedotKuutioiden pakkaus - Teoria
Kuutioiden pakkaus - Teoria Oppimistavoitteet SFC (Sequential Flow Chart) kielen perusteet Opitaan analysoimaan sovellusta siten, että yleistajuisen tekstin ja/tai kuvien avulla jäsennetään ratkaistava
LisätiedotAutotallin ovi - Tehtävänanto
Autotallin ovi - Tehtävänanto Pisteytys (max 9p): 1 piste per läpi mennyt testi (max 7p) Reflektointitehtävä (max 2p yksi piste jos osaa vastata edes osittain ja toinen piste tyhjentävästä vastauksesta)
LisätiedotDigitaalitekniikka (piirit), kertaustehtäviä: Vastaukset
Digitaalitekniikka (piirit), kertaustehtäviä: Vastaukset Metropolia/AK. Mealyn koneessa on kolme tulosignaalia, joista yksi vaikuttaa pelkästään lähtösignaaleihin, yksi pelkästään koneen tilaan ja yksi
LisätiedotDigitalisoituva teollisuus haastaa opetuksen
Digitalisoituva teollisuus haastaa opetuksen Siemens 160 vuotta Suomessa juhlaseminaari 10.12.2015 Finlandia-talo, Helsinki Hannu Reinilä Koulutuspäällikkö SeAMK SeAMK on keskisuuri ammattikorkeakoulu
LisätiedotSekvenssipiirin tilat
igitaalitekniikka (piirit) Luku Täsmätehtävä Tehtävä Sekvenssipiirin tilat Montako tilaa vähintään tarvitaan seuraavissa sekvenssipiireissä: Painikkeella ohjattava lampun sytytys ja sammutus. Näyttöä ohjaava
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. M-koodit Omron servojen ohjauksessa. Luovutettu. Hyväksytty
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma M-koodit Omron servojen ohjauksessa Tekijän nimi Ryhmätunnus Syventävä työ Jouni Lamminen EE01POS 4. vuosikurssin syventävä Luovutettu Hyväksytty
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
Lisätiedot13. Loogiset operaatiot 13.1
13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 3: Funktiot 4.3 Funktiot Olkoot A ja B joukkoja. Funktio joukosta A joukkoon B on sääntö, joka liittää yksikäsitteisesti määrätyn
LisätiedotTosi elävä virtuaalimalli Mika Karaila Tutkimuspäällikkö Valmet Automation
Tosi elävä virtuaalimalli 27.4.2017 Mika Karaila Tutkimuspäällikkö Valmet Automation Agenda Teollinen internet Uudet teknologiat: VR & MR Soveltaminen käytännössä Yhteenveto & demo 2 Teollinen internet
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka
LisätiedotIR-lämpömittarityypit
IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
LisätiedotSolidity älysopimus ohjelmointi. Sopimus suuntautunut ohjelmointi
Solidity älysopimus ohjelmointi Sopimus suuntautunut ohjelmointi Merkle puu Kertausta eiliseltä Solidity on korkean tason älysopimus ohjelmointikieli Muistuttaa olio-ohjelmointia Javalla Sopimuskoodi on
LisätiedotProsessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1
Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days 2011 12.10.2011 NI Days 2011 - LabVIEW DCS 1 Esityksen sisältö Prosessiautomaation vaatimuksia Tarpeelliset toimilohkot Automaatiosovelluksen suunnittelu LabVIEW
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotIR-lämpömittarityypit
IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis
LisätiedotMoottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:
Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotKannettava sähköverkon analysaattori AR6
Kannettava sähköverkon analysaattori AR6 Kompakti huippuominaisuudet omaava digitaalinen mittalaite soveltuu erinomaisesti sähköverkon energiatehokkuuden analysoimiseen AR6:n ominaisuuksia: Se ottaa jänniteaallosta
Lisätiedotteknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta OHJELMAKIRJASTON HYÖDYNTÄMINEN AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄSSÄ
teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Jarkko Kääriäinen OHJELMAKIRJASTON HYÖDYNTÄMINEN AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄSSÄ Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen
LisätiedotAlkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)
Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotTietotyypit ja operaattorit
Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto
LisätiedotUML -mallinnus TILAKAAVIO
UML -mallinnus TILAKAAVIO SISÄLLYS 3. Tilakaavio 3.1 Tilakaavion alku- ja lopputilat 3.2 Tilan nimi, muuttujat ja toiminnot 3.3 Tilasiirtymä 3.4 Tilasiirtymän vai tilan toiminnot 3.5 Tilasiirtymän tapahtumat
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotAlkuun HTML5 peliohjelmoinnissa
Paavo Räisänen Alkuun HTML5 peliohjelmoinnissa www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Sisällysluettelo 1: Alkusanat 2: Alkuun 3: Pelinäkymä
LisätiedotCopyright Observis Oy All rights reserved. Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa
Observis Oy Ville Kanerva, CTO Heikki Isotalus, COO Datasta tietoa Platform Tuotekehityksen haasteita ja ratkaisuja Haaste: Massiivisten tietomäärien hallinta Ratkaisu: Pilvipalvelun skaalautuvuus Haaste:
LisätiedotHarjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti:
Harjoitus 7 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: class Lintu //Kentät private int _siivenpituus; protected double _aivojenkoko; private bool _osaakolentaa; //Ominaisuudet public int
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 13.9.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 13.9.2017 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotACCOUNTOR ICT Digitaalinen työympäristö Markkinatutkimus joulukuu 2018
ACCOUNTOR ICT Digitaalinen työympäristö 2019 Markkinatutkimus joulukuu 2018 Tausta: Accountor ICT teki markkinatutkimuksen yhteistyössä Micromedian kanssa joulukuussa 2018. Tutkimuksella haluttiin selvittää
LisätiedotKiertokysely. Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??)
Sulautetut järjestelmät Luku 2 Sivu 1 (??) Kiertokysely Perinteiset ohjelmointikielet kuten C tukevat hyvin sekventiaalista ohjelmointia, jossa herätteisiin reagointi on helppoa toteuttaa pollauksella
LisätiedotWeb sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin
TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 7. huhtikuuta 2017 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille. Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman
LisätiedotMalliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,
Lisätiedotsivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin
sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin Zyxel Prestige 645 ISP Zyxel Prestige 645 WEB Zyxel Prestige 645R Zyxel Prestige 645 Ennen aloitusta tarkista,
LisätiedotLUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA
LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee
Lisätiedot7. Näytölle tulostaminen 7.1
7. Näytölle tulostaminen 7.1 Sisällys System.out.println- ja System.out.print-operaatiot. Tulostus erikoismerkeillä. Edistyneempää tulosteiden muotoilua. 7.2 Tulostusoperaatiot System.out.println-operaatio
LisätiedotOhjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot
Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Jussi Pohjolainen TAMK Tieto- ja viestintäteknologia Johdanto taulukkoon Jos ohjelmassa käytössä ainoastaan perinteisiä (yksinkertaisia) muuttujia, ohjelmien teko
Lisätiedot13. Loogiset operaatiot 13.1
13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Kurssin sisältö pääpiirteittäin Tarvittavat pohjatiedot Avainsanat Abstraktio Esimerkkiohjelman tehtäväkuvaus Abstraktion käyttö tehtävässä Abstrakti tietotyyppi Hyötyjä ADT:n
Lisätiedot1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi
LisätiedotLOGIIKKAOHJATTU ANNOSTELUPROSESSI
Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Systeemitekniikan laboratorio 477021A Prosessitekniikan laboratoriotyöt LOGIIKKAOHJATTU ANNOSTELUPROSESSI 2013 versio 6 2 1 Johdanto Suuret automatisointitehtävät
LisätiedotMuuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency, Date, Object, String, Variant (oletus)
VISUAL BASIC OHJEITA Kutsuttava ohjelma alkaa kometoparilla Sub... End Sub Sub ohjelmanimi()...koodia... End Sub Muuttujat Muuttujan esittely Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency,
LisätiedotOPAS IOT OFFICE - PALVELUSI KÄYTTÄMISEEN
OPAS IOT OFFICE - PALVELUSI KÄYTTÄMISEEN PÄHKINÄNKUORESSA NÄIN PALVELU TOIMII Telia Cloud Laitteet IoT Office Pilvipalvelu IoT Office Käyttöliittymä Laajenna Käynnistä laitteet Ota pilvipalvelu käyttöön
LisätiedotAS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2011 1 / 39 Haluatko antaa palautetta luennoista? Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast
LisätiedotPikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO
Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO Koivupuistontie 26, 01510, Vantaa www.saato.fi, sales@saato.fi, 09-759 7850 Sisällys 1. Yleistä...3 2. Parametritilan toiminnot...4 3. Käyttöönotto pikaohje...5 1.
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
LisätiedotJoskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita.
Moniperintä 2 Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Oliomallinnus TITE.2040 Hannu K. Niinimäki 1 Delegointi 1 Moniperinnän toteuttaminen
LisätiedotSisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista
Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
LisätiedotLuokka- ja oliokaaviot
Luokka- ja oliokaaviot - tärkeimmät mallinnuselementit : luokat, oliot ja niiden väliset suhteet - luokat ja oliot mallintavat kuvattavan järjestelmän sisältöä ja niiden väliset suhteet näyttävät, kuinka
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotTietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla
Tietojen syöttäminen ohjelmalle Tähän mennessä on käsitelty Javan tulostuslauseet System.out.print ja System.out.println sekä ohjelman perusrakenneosat (muuttujat, vakiot, lauseet). Jotta päästään tekemään
LisätiedotGraafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013
TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 Luento 10 Rinnakkaisuus käyttöliittymäohjelmoinnissa Juha-Matti Vanhatupa Rinnakkaisuus ja käyttöliittymäohjelmointi
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
Lisätiedot1. Omat operaatiot 1.1
1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 1 (21) Kone- ja laiteautomaatio Seppo Mäkelä. SIMATIC STEP S7 Ohjelmointiohjelma.
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 1 (21) SIMATIC STEP S7 Ohjelmointiohjelma Ohjelmointi osa1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 07.10.01 2 (21) 1 Projektin muodostus 1.1 Ohjelman avaus Ohjelman avaus suoritetaan
LisätiedotPikanäppäin Yhdistelmiä. Luku 6 Pikanäppäimet
Luku 6 Pikanäppäimet Pikanäppäimet ovat näppäinyhdistelmiä, jotka mahdollistavt ZoomTextin komennot ilman ZoomTextin käyttäjäliittymän aktivointia. Pikanäppäin komentoja on melkein jokaisella ZoomTextin
LisätiedotSIMULINK 5.0 Harjoitus. Matti Lähteenmäki 2004 www.tpu.fi/~mlahteen/
SIMULINK 5.0 Harjoitus 2004 www.tpu.fi/~mlahteen/ SIMULINK 5.0 Harjoitus 2 Harjoitustehtävä. Tarkastellaan kuvan mukaisen yhden vapausasteen jousi-massa-vaimennin systeemin vaakasuuntaista pakkovärähtelyä,
LisätiedotProjektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus
Projektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus Ville Toiviainen Tomi Tuovinen Lauri af Heurlin Tavoite Projektin tarkoituksena on luoda valmis sekvenssiohjelma säätötekniikan
LisätiedotJavan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi
1 Javan perusteet Ohjelmointi IPO-malli Java lähdekoodista suoritettavaksi ohjelmaksi Vakio Muuttuja Miten Javalla näytetään tietoa käyttäjälle, miten Javalla luetaan käyttäjän antama syöte Miten Javalla
LisätiedotS11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 12.9.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 12.9.2018 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotOPAS IOT OFFICE PALVELUSI KÄYTTÄMISEEN
OPAS IOT OFFICE PALVELUSI KÄYTTÄMISEEN PÄHKINÄNKUORESSA NÄIN PALVELU TOIMII Telia Cloud Laitteet IoT Office Pilvipalvelu IoT Office Käyttöliittymä Laajenna Käynnistä laitteet Ota pilvipalvelu käyttöön
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 11.9.2019 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 11.9.2019 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotVersio Fidelix Oy
Versio 1.96 2014 Fidelix Oy Sisällysluettelo 1 Yleistä... 4 1.1 Esittely... 4 1.1 Toimintaperiaate... 5 1.2 Käyttöönotto... 6 2 Käyttöliittymä... 7 2.1 Päävalikko ja käyttö yleisesti... 7 2.2 Säätimen
LisätiedotVäylään liitettävä laite: Pheonix Contact ILB PB DI8 DIO8
Väylään liitettävä laite: Pheonix Contact ILB PB DI8 DIO8 Laite on DP-väylään kytketkettävä Digitaalinen 16-porttinen IO-moduuli. Porteista 8 on Inputteja ja toiset 8 valittavissa inputeksi tai outputeiksi.
LisätiedotPython-ohjelmointi Harjoitus 2
Python-ohjelmointi Harjoitus 2 TAVOITTEET Kerrataan tulostuskomento ja lukumuotoisen muuttujan muuttaminen merkkijonoksi. Opitaan jakojäännös eli modulus, vertailuoperaattorit, ehtorakenne jos, input-komento
LisätiedotHARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi
Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi Tarvittavat laitteet: PC Labview
LisätiedotVisuaaliset työpöydät - lisää voimaa liiketoimintaan suurten datamassojen ketterästä analysoinnista
Visuaaliset työpöydät - lisää voimaa liiketoimintaan suurten datamassojen ketterästä analysoinnista Tomas Rytkölä Presales Leader Business Analytics 2013 IBM Corporation Agenda 1 Miten saadaan lisää voimaa
LisätiedotVarauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona
Varauspumppu-PLL Vaihevertailija vertaa kelloreunoja aikatasossa. Jos sisääntulo A:n taajuus on korkeampi tai vaihe edellä verrattuna sisääntulo B:hen, ulostulo A on ylhäällä ja ulostulo B alhaalla ja
LisätiedotHOJ J2EE & EJB & SOAP &...
HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista
LisätiedotXPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy
IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,
Lisätiedot8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1
8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)
LisätiedotMicro:bit. Käyttöohje. Innokas verkosto Petja Pyykkönen, Saimaan mediakeskus Käyttöohje / 2016 Innokas
Micro:bit Käyttöohje Innokas verkosto Petja Pyykkönen, Saimaan mediakeskus 24.5.2017 Käyttöohje / 2016 Innokas Micro:bitin rakenne Micro:bitin etupuolelta löytyy 25 punaista LEDiä, jotka voidaan ohjelmoida
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 20. huhtikuuta 2018 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee kukin tehtävä omalle konseptiarkille. Noudata ohjelmointitehtävissä kurssin koodauskäytänteitä.
Lisätiedot