Potilashoidon vuosikertomus 2015 Medisiininen toimialue

Transkriptio

1 Potilashoidon vuosikertomus 2015 Medisiininen toimialue 1

2 Medisiininen toimialue 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Medisiininen toimialue tuottaa potilashoitoa turvallisessa ympäristössä parhaitten asiantuntijoiden antamana. Samalla turvataan henkilökunnan hyvät työolosuhteet ja miellyttävä työympäristö. Tavoite on olla Suomen kolmen parhaimman yliopistosairaalan joukossa lähivuosien aikana. Medisiiniseen toimialueeseen kuuluu yhteensä 13 vastuualuetta: Akuutti sisätautihoito, Sisätaudit, Endokrinologia, Gastroenterologia, Hematologia ja kantasolusiirtoyksikkö, Infektiotaudit, Nefrologia ja dialyysihoidot, Reumatologia, Ihoklinikka, Keuhkosairaudet, Työlääketieteen klinikka ja Liikennelääketiede, Kliininen fysiologia, isotooppilääketiede ja PET-keskus sekä Kliininen genetiikka. Vastuualueet toimivat 7 vuodeosastolla ja 9 avohoito- tai tutkimusyksikössä. Uuden organisaation mukaista toimintaa on kehitetty edelleen vuoden 2015 aikana. Merkittävin muutos oli lähisairaaloiden (Loimaa, Salo, Vakka-Suomi) siirtyminen toimi/vastuualueille ja lähisairaaloiden toiminnan vahvistaminen vastuualueittain. Loimaan ja Vakka-Suomen vuodeosastot siirtyivät kaupungeille joulukuussa Kantasairaalan päiväsairaalatoiminta on laajentunut ja pystynyt vastaanottamaan vuodeosastoilla aiemmin toteutettua toimintaa. Suomen ensimmäinen julkisen terveydenhuollon Liikennelääketieteen poliklinikka, Ajopoli, aloitti toimintansa vuoden 2015 alusta. Gastroenterologian poliklinikka siirtyi Raisiosta kantasairaalaan ja reumatologian poliklinikka sai uudet remontoidut tilat. Kliininen fysiologia, isotooppi ja PET-tutkimusten vastuualue tekivät lausuntoyhteistyötä Vaasan, Satakunnan ja Etelä-Saimaan keskussairaaloiden kanssa. Kliinisen genetiikan toiminta lisääntyi ERVA-yhteistyön myötä. Hematologia otti käyttöön haploidenttiset kantasolusiirrot, joissa luovuttajana voi toimia potilaan vanhemmat, sisarukset tai lapset. Ihotautien hoitotyön koulutusohjelma toteutettiin yhteistyössä Kaarinan terveyskeskuksen kanssa. Ihoklinikka osallistui Haavakeskushankkeeseen. Kiertävä lähipalvelulääkäritoiminta on vuoden aikana lisääntynyt. Avohoitokäynnit lisääntyivät suunnitellusti korvaten osittain vuodeosastotoimintaa. Tutkimustoiminta jatkui vilkkaana. 2

3 Potilashoidon tunnusluvut Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2014 on kuvattu taulukossa 1. TAULUKKO 1. MEDISIINISEN TOIMIALUEEN TOIMINTALUVUT VUOSINA Vastuualueet Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika 2015* * * * 2014 Sisätaudit ,3 5,2 Akuutti sisätautihoito ,2 3,2 Endokrinologia ,6 5 Gastroenterologia ** ** ,3 3,5 Hematologia ,3 9,9 Infektiosairaudet ,5 9 Nefrologia ,0 4,9 Reumatologia ,5 1,5 Ihoklinikka ,5 6,2 Keuhkosairaudet Perinnöllisyyslääketiede ,8 5, Työlääketiede Yhteensä ,0 5,0 * alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. **Gastroenterologian avohoitokäynnit ovat Vatsatoimialueen toimintaa 3

4 Vuonna 2015 lähetteitä toimialueelle saapui Lisäksi Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen kautta tuli 5383 potilasta (taulukko 2). TAULUKKO 2. MEDISIINISELLE TOIMIALUEELLE TULLEET LÄHETTEET VUOSINA Vastuualueet * alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. Toimenpiteet ja tutkimukset EPLL:n kautta Muut lähetteet 2015* * 2014 Akuutti sisätautihoito Gastroenterologia Endokrinologia Hematologia Ihoklinikka Infektiotaudit Keuhkosairaudet Kliininen genetiikka Nefrologia ja dialyysihoito Reumatologia Työlääketieteen klinikka Sisätaudit Yhteensä Medisiinisen toimialueen vastuualueista Keuhkosairauksien vastuualueella tehdään keuhkojen tähystyksiä ja punktioita ja Ihoklinikalla poistetaan ihomuutoksia. Päiväsairaalassa tehdään munuaisbiopsioita. KLIP-vastuualueella tehdään erilaisia diagnostisia tutkimuksia (rasituskokeet, sydämen ultraäänitutkimukset, ruoansulatuskanavan toiminnalliset tutkimukset, keuhkojen toimintatutkimukset sekä erilaiset isotooppi- ja PET-kuvaukset). PET-tutkimusten määrä kasvoi ja isotooppitutkimusten käyttö laski hoitosuositusten muuttumisen myötä. Tutkimukset ja toimenpiteet pyritään toteuttamaan viiveettä, jotta hoitoprosessi etenee sujuvasti. Toimialueen toimenpiteiden ja tutkimusten lukumäärät vuonna 2015 on kuvattu taulukossa 3. TAULUKKO 3. MEDISIINISEN TOIMIALUUEN TOIMENPITEIDEN JA TUTKIMUSTEN LU- KUMÄÄRÄT VUOSINA Toimenpide- tai tutkimusryhmä 2015* 2014 Keuhkotoimenpiteet Keuhkojen toimintatutkimukset Ihotoimenpiteet KLF-tutkimukset ISOT-tutkimukset PET- tutkimukset Munuaisbiopsiat 70 * alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. 4

5 Hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutumista seurataan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Hoitoon pääsyssä medisiinisellä toimialueella ei ole ollut ongelmaa. Yleensä lähetteet käsiteltiin seuraavana päivänä (taulukko 4). TAULUKKO 4. LÄHETTEIDEN KÄSITTELYN TOTEUTUMINEN MEDISIINISELLÄ TOIMI- ALUEELLA VUONNA Erikoisalat VSSHP Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely yli 21 yli 21 % Aika lähetteen saapumisesta käsittelyyn mediaani Sisätaudit ,1 2 Allerkologia ,8 1 Endokrinologia ,2 2 Gastroenterologia Hematologia ,8 2 Infektiosairaudet Nefrologia Päivystyssisätaudit ,8 2 Reumatologia ,5 1 Iho- ja sukupuolitaudit ,1 1 Ammatti-ihotaudit ,5 Ihotaudit Sukupuolitaudit Keuhkosairaudet ,1 1 Perinnöllisyyslääketiede ,1 1 Ajoterveys Työlääketiede ,3 1 Yhteensä ,5 Poikkileikkaustilanne osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien (taulukko 5) ja hoitoon pääsyä odottavien (taulukko 6) keskimääräinen odotusaika oli 4 5 viikkoa. TAULUKKO 5. MEDISIINISEN TOIMIALUEEN HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTA- NEET Erikoisalat VSSHP Käyntiä odottavien joista odottaneet Yli 90 Yli 90 % Aika lähetteen saapumisesta hoidon tarpeen arviointiin mediaani Endokrinologia Gastroenterologia Nefrologia Reumatologia Sisätaudit Ihotaudit Keuhkosairaudet Yhteensä

6 TAULUKKO 6. MEDISIINISEN TOIMIALUEEN HOITOA ODOTTANEET Erikoisalat VSSHP Hoitoa odottavien joista odottaneet yli 180 yli 180 % Aika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon mediaani Sisätaudit ,5 Endokrinologia Gastroenterologia Hematologia Infektiosairaudet Päivystyssisätaudit Reumatologia Nefrologia Ihotaudit ,1 34 Keuhkosairaudet Perinnöllisyyslääketiede Ajoterveys Työlääketiede Yhteensä ,1 2. ASIAKASTULOKSET Kokoamme systemaattisesti potilaspalautetta QPro-palautejärjestelmän avulla. Vuonna 2015 palautteita saatiin 589. Potilaspalautteiden keskiarvo asteikolla 1-5 oli 4,7 (4,6 vuonna 2014). Potilaspalautteissa esitettiin kehittämiskohteina tietosuojan huomioimista, henkilökunnan ja potilaan välistä vuorovaikutusta sekä toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Palautteista 186 oli kiitoksia, moitteita 54 ja kehittämisehdotuksia 27. Alla on kuvattu tulokset sairaanhoitopiirien viiden yhteisen kysymyksen mukaan. TAULUKKO 7. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA MEDISIINISELLÄ TOIMIALU- EELLA. Kysymys n VUOSI 2015* VUOSI 2014 * alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. Vuoden 2015 luvuissa ei mukana lähisairaaloita. n: vastanneiden lukumäärä ka: vastausten numeerinen keskiarvo 4 & 5 (%): osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5. Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, missä tavoitetasoa ei saavutettu. ka. 4 & 5 (%) 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää , , Henkilökunta kohteli minua hyvin , , Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää. 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani. 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana. n ka. 4 & 5 (%) 487 4, , , , , ,7 93 6

7 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta Suomen mittatekniikan keskuksen ISO/IEC standardin mukaan akkreditoidun KLF-ISOT-toimintajärjestelmän ylläpito jatkui ennallaan sisäisin auditoinnein. PET-keskuksessa ylläpidetään omaa laatujärjestelmää. Hematologian kantasolujensiirtotoiminta on saanut kansainvälisen laadunvalvonnan akkreditaatiostatuksen marraskuussa Akkreditaatio uusitaan säännöllisin väliajoin ja edellinen akkreditointi on ollut Auditoinnin myötä jatketaan vuodesta 2006 lähtien hankittua akkreditaatiostatusta kansainvälisten JACIE/EBMT-laatuvaatimusten noudattamisessa. Tyksin allergiayksikkö täyttää Kansallisen Allergiaohjelman diagnostiikan laatuverkoston ihopistokokeille asettamat laatuvaatimukset. Professori Anita Simonds, Royal Brompton Hospital, ja professori Olli Polo Tampereelta suorittivat vertaisarvioinnin Keuhkosairauksien vastuualueen uniapnean ja hengitysvajauksen hoitoprosesseista Lean-koulutus ja kehittämistyö on jatkunut aktiivisena toimialueella. Hoidon tarpeen kasvaessa toimintaa on sujuvoitettu ja itsenäistä hoitajavastaanottotoimintaa lisätty. Hoitoprosesseja on arvioitu ja toimintamalleja on kehitetty esimerkkinä potilaan kotiuttaminen ja potilaiden ryhmäohjauksen lisääminen. Lähisairaaloiden toimintaa on vahvistettu lähipalvelulääkärien toimintaa lisäämällä (endokrinologia, reumatologia, gastroenterologia). Potilasturvallisuus Vuoden 2015 aikana toimialueella tehtiin 1227 haittatapahtuma- eli HaiPro -ilmoitusta (2014: 1305). Tapahtui potilaalle -ilmoitusten osuus oli 821 (67 %). Läheltä piti-tilanteiden osuus oli 406 (33 %), mikä osoittaa myönteistä kehitystä ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Henkilökunta raportoi eniten lääke- ja nestehoitoon (41 %) liittyviä vaaratapahtumia sekä tiedonkulkuun ja tiedon hallintaan (33 %). Myötävaikuttavina tekijöinä tapahtumiin olivat toimintatavat (33 %) sekä kommunikointi ja tiedonkulku (26 %). Potilasturvallisuus oli säännöllisesti esillä toimialueen johtoryhmän kokouksissa. Kirjaamisen kehittämisen yhtenäistäminen jatkui toimialueen yhteisen hoitotaulukon käyttöönottamisella. Lääkehoidon turvallisuuden kehittäminen jatkui arvioimalla ja yhtenäistämällä lääkehoitokäytäntöjä, kirjaamiskäytäntöjä sekä ottamalla uudenlainen lääkkeenjakomalli käyttöön kolmella vuodeosastolla. Toimialueella ryhdyttiin julkaisemaan omaa ajankohtaisista asioita sisältävää potilasturvallisuustiedotetta. Medisiinisellä toimialueella on käytössä haittatapahtumien seulontamenetelmä GTT (Global Trigger Tool), minkä avulla on arvioitu jälkikäteen potilastietojärjestelmän avulla potilashoidossa tapahtuneita haittatapahtumia. Hoitotyön kehittämisen painopistealueina on ollut kirjaamisen kehittäminen, turvallisen lääkehoidon kehittäminen ja perushoidon laadun kehittäminen VSSHP:n hankkeen mukaisesti. Toimialueella otettiin käyttöön yhteinen hoitotaulukko, ja yksi vuodeosastoista pilotoi mobiilikirjausta hyvin tuloksin. EFQM-itsearviointi toteutettiin 2015 toimialueen kaikilla vastuualueilla. Arvioinnin kohteena oli henkilöstö. Tulosten mukaan tärkein kehittämiskohde tulevaisuudessa on entistä tarkempien ja henkilökohtaisempien toiminnan tavoitteiden asettaminen ja säännöllinen seuranta. 7

8 TAULUKKO 8. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN MEDISIINISELLÄ TOIMIALUEELLA VUONNA Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmän toiminta: Työryhmän kokoontuminen HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Käytössä olevat tarkistuslistat (keuhkotoimenpiteet) 5 GTT Infektioiden torjunta INTO-verkkokoulutuksen käyneiden osuus % henkilöstöstä mennessä Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) 93 8/vuosi Kyllä 3 Ehdotuksia yhteensä 152/ kehittämisalueita 7 Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 3, TOIMINNAN TULOKSET Laatu ja vaikuttavuus Hematologian vastuualueen kantasolusiirtotoimintaa seurataan Euroopan kantasolusiirtorekisterin avulla. Hoitojen vertailussa yksikön tavanomaiset hoidot ja kantasolusiirrot olivat hyvää kansainvälistä tasoa. Laadunhallintaan sisältyy myös yksikön hoitotulosten jatkuva seuranta. Nefrologian vastuualue seuraa Suomen munuaistautirekisterin avulla hoidon vaikuttavuutta. Suomen munuaisrekisterin tavoitteena on saada luotua laaturekisteri, jonka avulla voidaan raportoida mm. hoitojärjestelmien vaikuttavuudesta sekä hoidon laadusta ja sen mittareista. Medisiinisellä toimialueella toimii Fabryn taudin (harvinainen kertymäsairaus) kansallinen osaamiskeskus, joka seuraa kaikkia Suomen Fabry-potilaita. Fabry-ryhmä ylläpitää Suomen osalta kansainvälisiä Fabryn taudin seurantatietokantoja: Fabry Registry ja FOS-registry. Reumasairauksien hoidon seurantaohjelmistona ja laadun tarkkailun välineenä käytetään GoTreatIT-ohjelmistoa, joka mahdollistaa potilaiden hoitotulosten aikaisempaa paremman dokumentoinnin ja mahdollistaa osallistumisen monikeskustutkimuksiin. Tutkimustoiminta Sisätautien tieteellisen tutkimuksen pääasialliset alueet ovat sydän- ja verisuonitautitutkimus, ateroskleroosi, hypertensio, diabetes, Fabryn tauti, infektiosairaudet, osteoporoosi, nivelreuma ja hematologia. Näistä pitkäaikaisina sisätautien ja KLIP:n yhteisprojekteina ovat jatkuneet sepelvaltimotaudin riskitekijät lapsilla ja nuorilla aikuisilla (LASERI-tutkimus) sekä yhdessä Tyksin Lasten ja nuorten klinikan kanssa sepelvaltimotaudin ehkäisy lapsuusiästä lähtien (STRIP-tutkimus). PET-keskus oli Turun yliopiston tutkimuksen kokonaisarvion bibliometrisen analyysin mukaan ensimmäinen ja Sydäntutkimuskeskus oli toinen koko yliopistossa. 8

9 Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI)-tutkimus on yksi maailman suurimmista tutkimuksista, jossa selvitetään sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen. Päätavoitteena on tutkia lapsuuden elintapojen, biologisten ja psykologisten vaaratekijöiden sekä perimän merkitystä valtimotautien sairastumisriskiin aikuisena. LASERI-tutkimuksen tulokset ovat merkittävästi vaikuttaneet kansainvälisiin lasten ja nuorten liikunta- ja ravitsemussuosituksiin, mukaan lukien USA:n National Heart Lung and Blood Instituten suositukset. LASERI on mukana kansainvälisessä 3iC-konsortiossa, johon on koottu kaikki merkittävät lapsuudesta aikuisuuteen jatkuneet epidemiologiset kardiovaskulaarisairauksien etiogeneesiä selvittävät tutkimukset. Konsortion päätarkoituksena on selvittää, mikä on lapsuudenaikaisten riskitekijöiden merkitys kardiovaskulaarisairastavuuteen ja kuolleisuuteen. STRIP-projekti on tällä hetkellä johtava lasten preventiivisen kardiologian tutkimus maailmassa. Pitkäkestoisen projektin tavoitteena on puuttua valtimonkovettumataudin riskitekijöihin poikkitieteellisen elämäntapaneuvonnan avulla jo tutkittavien varhaislapsuudesta alkaen. STRIP-tutkimus alkoi vuonna 1990, jolloin projektissa aloitti 1062 seitsemän kuukauden ikäistä lasta perheineen. Tähän mennessä projektin strategia on osoittautunut toimivaksi, sillä neuvontaryhmän nuorten seerumin kolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuudet ovat olleet merkittävästi seurantaryhmän arvoja matalammat. PET-tekniikalla voidaan selvittää monipuolisesti eri elinten toimintaa. Medisiinisen toimialueen tutkimustoiminnassa keskeistä on ollut tutkia sydänlihaksen verenkiertoa ja sydän- ja luurankolihaksen sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan säätelyä sekä terveillä että diabeetikoilla ja sydänpotilailla. Tämä on tapahtunut Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikön Cardiavascular and Metabolic Research puitteissa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Vuoden 2015 aikana PET:ssa tutkittiin mm. sepelvaltimosairauden veretöntä diagnostiikkaa, kovatehoisen intervalliharjoittelun aineenvaihdunnallisia vaikutuksia, lihavuuden ja lihavuusleikkausten vaikutusta suolihormonien toimintaan ja vatsan elinten verenkiertoon sekä ruskean rasvan merkitystä. Lisäksi on saatu lupaavia tuloksia PET:n käytöstä infektio- ja autoimmuunitautien diagnostiikassa. Hematologian vastuualue osallistui moniin kotimaisiin ja kansainvälisiin monikeskustutkimuksiin akuuttien ja kroonisten leukemioiden, myelodysplastisten oireyhtymien ja multippelin myelooman hoidossa. Hematologia osallistuu myös pohjoismaisiin tautikohtaisiin tutkimusryhmiin ja toimii aktiivisesti tietojen ja näytteiden toimittamisessa hematologian rekisteriin ja biopankkiin. Keuhkosairauksien vastuualueella jatkuivat unenaikaisten hengityshäiriöiden tutkimus yhteistyössä eurooppalaisten keskusten kanssa sekä keski-ikäisten naisten unta, kardiovaskulaarisairauksien varhaismarkkereita ja unenaikaisia hengityshäiriöitä selvittävä seurantatutkimus kansallisella tasolla. Keuhkoahtaumataudin kliinisiä ja geneettisiä ennustekijöitä tutkittiin suomalaisena yhteistyönä (CAD, Chronic Airway Disease) ja tutkimus keuhkosyövän toteamisesta hengitysilmasta jatkui. Kokeellinen bronkoskopiatoiminta käynnistettiin bronkuslimakalvon mikrobiomin selvittämiseksi astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla yhteistyössä mikrobiologian ja patologian kanssa. Lisäksi aloitettiin useita hoidon vaikuttavuutta selvittäviä tutkimuksia. Ihoklinikassa tutkittiin ihosyöpää, haavan paranemista, ihon fibroosia, ihon proteinaaseja, soluliitoksia ja neurofibromatoosia. Lisäksi tehtiin allergologista tutkimusta. Ihoklinikka on ollut mukana kansanterveystieteen laitokselta valmistuneessa väitöskirjassa, joka selvitti psoriasiksen taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnallisesti. Kliinisen genetiikan lääkärit osallistuivat useisiin tutkimusprojekteihin eri klinikoiden ja yliopiston laitosten kanssa (mm. periytyvä rintasyöpäalttius, harvinaiset oireyhtymät, X-kromosomaalinen kehitysvammaisuus). Fabryn taudin osaamiskeskus on osallistunut kansainvälisiin yhteistyötutkimuksiin muiden eurooppalaisten Fabry-keskusten kanssa. Toimialueella tuotettiin noin 350 julkaisua ja väitöskirjoja 13. 9

10 Muut meneillään olevat tutkimukset Neuroborrelioosi -tutkimus: Yhdessä HUS:n kanssa tehtävä neuroborrelioosihoidon ja diagnostiikan helpottamiseen tähtäävä tutkimus. Clostridium difficile -hoitotutkimus jatkui Flowsytometria virus- ja bakteeritaudin erotusdiagnostiikassa -tutkimus käynnistyi Verenpaineeseen liittyvää tutkimustoimintaa tehtiin Turku Hypertension Centerissä yhdessä THL:n turkulaisen tutkimusryhmän kanssa. Lisäksi toimialue osallistui eri alojen kansainväliseen lääkehoitoon liittyviin monikeskustutkimuksiin. Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä medisiinisellä toimialueella oli 3,03 sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2015 (2014:3,46) Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt: 19 kappaletta Hoidon haittavaikutusdiagnoosikoodien (T80-T88) lukumäärät: 0,3 % hoitojaksoista (vakioimaton) 30 :n aikana alkuperäisen leikkauksen jälkeen komplikaation vuoksi tehdyt uusintaleikkaukset: 0,9 % leikkaushoitojaksoista Paluu vuodeosastolle päivystyksenä 30 kuluessa edellisen hoitojakson päättymisestä: 10 % hoitojaksoista (vakioimaton) Hoitojaksokuolleisuus: 2,5 % hoitojaksoista (vakioimaton) 10