Julkisen hallinnon ICT-strategiaehdotuksesta saadut lausunnot: kuntasektori

Transkriptio

1 Lausuntoyhteenveto VM155:00/ (13) Julkisen hallinnon ICT-strategiaehdotuksesta saadut lausunnot: kuntasektori 1 Yhteenveto lausunnoista Valtiovarainministeriö asetti tammikuussa 2012 hankkeen valmistelemaan koko julkisen hallinnon yhteistä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen strategiaa (JulkICT-strategia). Strategia valmisteltiin valtiovarainministeriön johdolla avoimena prosessina, johon osallistui satoja henkilöitä julkisesta hallinnosta, yrityksistä ja järjestöistä. Valmisteluhankkeella oli ministeriöiden, Kansaneläkelaitoksen ja kuntasektorin edustajista koostuva ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ICT-johtaja Timo Valli valtiovarainministeriöstä. JulkICT-strategiaehdotus julkaistiin Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja strategiaehdotuksesta kolmella eri tavalla. Lausuntopyyntö lähetettiin erikseen valtionhallintoon ja yrityksille sekä kuntasektorille. Lisäksi strategiaehdotus oli julkisesti kommentoitavissa Otakantaa.fissä. Lausuntoaikaa oli saakka. Kuntasektorin lausuntopyyntö lähetettiin yhteensä 443 organisaatioon: kuntiin, kuntayhtymiin ja maakuntaliittoihin. Kuntasektorin toimijoiden lausuntoja pyydettiin Webropolin kautta. Tässä lausuntoyhteenvedossa on huomioitu myös Otakantaa.fi:n kautta tullut palaute. Lausunnoissa toivottiin erityisesti näkemyksiä seuraavista asioista: Visio: Mikä on mielipiteenne koko julkisen hallinnon yhteisestä visiosta? Linjausalueet: Vastaavatko strategiset linjausalueet mielestänne keskeisiin ICT:n hyödyntämisen haasteisiin? Toimenpiteet: Ovatko toimenpiteet kannaltanne tarkoituksenmukaisia? Tukevatko ne teidän organisaationne kehittämistyötä? Mitä mielestänne pitäisi ottaa huomioon julkisen hallinnon ICTstrategian toimeenpanossa? Yleisvaikutelma saaduista lausunnoista on positiivinen. Vaikka monessa kohtaa epäiltiin strategian olevan valtionhallintopainotteinen, oltiin toimenpiteiden tärkeydestä kuitenkin samaa mieltä. Kuntasektorin haasteet eroavat osittain toimintaympäristön vuoksi valtiohallinnon haasteista ja haasteisiin vastaamiseen toivottiin vielä täsmennystä erityisesti kuntasektorin näkökulmasta. Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 2 (13) Erityisesti kysyttyihin aiheisiin saatiin seuraavanlaista palautetta: Visio: Visioon kohdistuneet kommentit voi tiivistää sanaan hyvä, joka esiintyikin monen organisaation lausunnossa. Visiossa nähtiin positiivisena asiana käyttäjälähtöisyyden korostaminen, julkisen hallinnon yhteinen kehittäminen, visiomaisuus ja avoimuuden lisääminen. Linjausalueet: Huolena ilmaistiin, että vision toteuttaminen voi olla hyvinkin haastavaa. Visiossa voisi kuvata paremmin sitä, millä tavoin hallinnon prosessien tulee muuttua toiminnan tehostamiseksi ja ettei tieto- ja viestintätekniikka ole toiminnasta irrallaan oleva osa. Valtionhallinnon ja kuntasektorin tulevien vuosien yhteistyöhön toivottiin linjauksia ja selkeyttämistä. Lisäksi kokonaisarkkitehtuurin ja osaamisen kehittämisen tulisi olla visiossa paremmin esillä. Asioiden eteenpäin viemiseksi tarvitaan yhteistyön lisäksi johtajuutta. Uusia ehdotuksia visioksi: Suomi digitaalisen kaupunkikehityksen kärkeen Digitaalisten palveluiden radikaali lisääntyminen "Palvelut ja tiedot avoimessa yhteiskäytössä Palveluinnovaatioiden ekosysteemit Lausunnonantajista noin kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että linjausalue vastaa keskeisiin ICT:n hyödyntämisen haasteisiin. Linjausalue nähtiin tärkeänä tilanteessa, jossa jokainen toimii vähemmillä voimavaroilla. Linjaus on myös vahvasti yhdenmukainen usean kunnan omien linjausten kanssa, mikä lisäksi useat alueelliset kokemukset tukevat linjauksen osuvuutta ja tärkeyttä. Pienille kunnille kaikesta yhteistyöstä on etua. Haasteelliseksi nähtiin se, että kunnissa vähäiset voimavarat keskittyvät peruspalveluiden pyörittämiseen. Ekosysteemit ovat etäisiä asioita ja linjausalueen sisältö koettiin etäisenä nykyisiin aitoihin haasteisiin nähden. Tärkeimpiä asioita ovat yhä perinteiset tietojärjestelmäkehittämisen ja perusinfran haasteet. Pohdittiin olemassa olevien kumppaneiden, järjestelmien ja ohjelmistojen yhteensopivuutta linjausalueen tahtotilan kanssa. Huolena esitettiin, että kehityksestä tulee kunnille kallista. Pohdittiin myös, estävätkö hankintalaki ja muut lainsäädännölliset seikat ekosysteemisen toiminnan. Linjausalue nähtiin myös täysin irrallisena verrattuna muihin linjausalueisiin. Ratkaisuna irrallisuuteen ehdotettiin linjausalueen uudelleen nimeämistä ja sisällön tarkentamista, niin että se kytkeytyy muihin alueisiin

3 3 (13) selkeämmin. Resurssien lisääminen on täysin utopistinen ajatus kunnissa, jollei siihen saada resursseja ja tukea valtion taholta. Lausuntojen pohjalta linjausaluetta voisi kehittää niin, että olisi selkeästi ilmaistu mitä ekosysteemillä tarkoitetaan. Tällä hetkellä on useita eri tulkintoja ja myös uhkakuvia vajavaisesta tulkinnasta. Lisäksi tarvitaan selkeämpi kuvaus siitä, miten ekosysteemiin ja yhteisiin järjestelmiin päästään. Kokonaisarkkitehtuurin keskeistä roolia linjauksessa on tuotava selvemmin esille, samoin sitä, että toiminnan ja ICT:n yhteistyö on keskeinen tekijä. Lisäksi tuotannossa on oltava kykyä tuoda ratkaisuja asiakaspalveluun. Kokonaisarkkitehtuurin kautta linjaukset saadaan myös teknologiakerrokseen (esim. mobiiliteknologiaan). Uusi nimiehdotus linjausalueelle: Palveluiden tuottaminen. Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö Kyky hyödyntää ICT:tä Lähes kaikki lausunnonantajat olivat samaa mieltä siitä, että linjausalue vastaa keskeisiin ICT:n hyödyntämisen haasteisiin. Linjausalue nähtiin erittäin tärkeänä, ellei peräti tärkeimpänä kaikista. Linjausalue on myös yhtenevä monien kuntien omien linjausten kanssa ja keskeisin osa-alue tietohallinnollisen kokonaisuuden tehostamisessa. Linjausalue tukee myös palveluiden laadun, mm. hoitopäätösten laadun parantamista ja toteuttaa nykyisiä arvoja avoimesta yhteiskunnasta. Tiedon avoimuus on myös useiden palveluiden elinehto. Huolissaan oltiin siitä, miten asiat toteutetaan teknisesti. Lisäksi linjausalueen vaatimukset ja mahdollisuudet eivät ole linjassa keskenään. Lausuntojen pohjalta linjausaluetta voisi kehittää niin, että se sisältäisi näkemyksen siitä, miten varmistetaan että tietorakenteet ovat yhteisesti sovittuja ja kaikkien saatavilla turvallisesti. Tarvitaan konkreettiset valtakunnalliset linjaukset tietosuoja-kysymyksistä; lait on saatava joustamaan tietojen hyödyntämisessä yli viranomais- ja organisaatiotahojen. Lisäksi tarkennusta siitä, miten tiedon laatu varmistetaan jo syntyvaiheessa (metatieto). Tiedon yhteiskäytön edistäminen on perusteltua. Nykyinen tilanne, jossa palvelujen tuottajat joutuvat tuottamaan erikseen lukuisiin lakisääteisiin kansallisiin rekistereihin erilaista palvelutuotannossa syntyvää tietoa on kestämätön. Valtion omien toimintojen rationalisointi on tällä alueella ollut kovin hidasta. Kuluttajan tulisi olla mahdollista käyttää omia tietojaan poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Uusi nimiehdotus linjausalueelle: Tiedon käytettävyys. Lähes kaikki lausunnonantajat olivat samaa mieltä siitä, että linjausalue vastaa keskeisiin ICT:n hyödyntämisen haasteisiin.

4 4 (13) Linjausalue vastaa ICT:n hyödyntämisen haasteisiin ja tavoite on hieno, mutta utopiaa. Keskeisimpiä ICT:n hyödyntämisen ongelmia on, ettei kaikilla organisaatioilla ole, eikä tiukan taloustilanteen takia lähiaikoina tule olemaan osaamista, jolla varmistetaan tietojärjestelmien avulla saavutettavissa olevien tuottavuushyötyjen toteutuminen. Tämä ongelma tulee tunnustaa ja sen seurausten lievittämiseen tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Huomioitavaa on myös, että asiakaspalvelun kehittäminen ei onnistu ilman tämän linjausalueen linjauksia. ICT- ja substanssiosaajia tulee lähentää ja organisaatiorajoja näiden välillä hälventää. Joissain lausunnoissa tämä linjausalue nähtiin tärkeimpänä. Haasteena nähtiin, että kunnat tarvitsevat tehokkaamman arkkitehtuurimenetelmän, jolla syntyy vuoropuhelu palvelujohdon ja tietohallinnon välille. Lisäksi lausuttiin, että tämän tyyppinen ohjelmalinjaus on käsitteellisellä tasolla niin korkealentoinen ja vaikeasti ymmärrettävissä, ettei sen soveltaminen ole nykytiedoin mahdollista: lähtökohta kunnissa on vajavainen ihan perusosaamisten osalta Lausuntojen pohjalta linjausaluetta voisi kehittää niin, että tehostetaan kokonaisarkkitehtuurin jalkautusta kuntiin. Kokonaisarkkitehtuuri on määritettävä jäsentyneeksi kehittämisen apuvälineeksi, jonka avulla organisaation johto ja tietohallinto voivat kehittää kustannustehokkaita palveluratkaisuja. Tarvitaan myös näkemys organisaatioiden käytännön arjen johtamista ja hallintaa tukevasta IT - hallintamallista (IT governance) sekä ehdotuksia, miten kyvykkyys saadaan aikaiseksi. Selkeät tietohallinnon rakenteet Lausunnonantajista hieman yli puolet oli sitä mieltä, että linjausalue vastaa keskeisiin ICT:n hyödyntämisen haasteisiin. Huomattava määrä lausunnonantajista vastasi vaihtoehdon, en osaa sanoa. Linjausalueessa nähtiin positiivisena, että vihdoin ollaan järkeistämässä rakenteita, toimijoiden tehtäviä ja ohjaustoimivaltaa. Vahvuutena nähtiin myös tavoitteen selkeys ja se, että verkostomainen toimintamalli on tulevaisuuden malli. Linjausalue myös vastaa useiden kuntien käsitystä tavoitetilan ohjauksesta. Asiasta on hyviä kokemuksia korkeakoulupuolelta. On hyvä kuitenkin huomioida paikallinen liikkumavara. Haasteina nähtiin, että verkostoitumalla ei ratkaista sekavuuden haastetta, vaan tarvitaan vahva ja selkeä raami ja työnjaon kuvaus. Linjausalueen sisällöstä oli vaikea hahmottaa, mitä se tarkoittaa käytännössä. Lisäksi linjausalueen nähtiin painottuvan valtiohallintoon: kuntasektorilla taas toimii äärimmäisen hajautettu toimintamalli. Joidenkin mielestä ongelma ei ole ajankohtainen.

5 5 (13) Lausuntojen pohjalta linjausaluetta voisi kehittää niin, että termejä ja käsitteitä selkeytetään. Lisäksi JUHTAn ja muiden vastaavien toimijoiden roolit selkeytetään huomioiden kuntasektori. Yhdistäviin mekanismeihin tulisi lisätä kyky ymmärtää toimintaa ja hyvät suhteet toimintaan toimialoittain ja hallintoyksiköittäin. Suuret kaupungit voisi valjastaa kuntasektorin vetureiksi, mutta kehitys on hajautettava kaikille isoille kaupungeille joka puolelle Suomea. Strategian tulisi myös voimakkaammin ohjata tietohallinnon organisointia, jopa normiohjauksella. Kuntakohtaiset suunnitelmat tulisi pystyä kokoamaan seudullisiksi kehityshankkeiksi. Strategiasta ei tällä hetkellä käy selville koko julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausrakenteet. Tarvitaan vielä selvennystä siihen, mihin kuntasektori sijoittuu ja miten verkostomainen toiminta organisoidaan. Lisäksi linjausalueesta puuttuu kokonaisarkkitehtuurin mallin hyödyntäminen. Toimintavarma ja kustannustehokas ICT-infrastruktuuri Toimenpiteet: Lausunnonantajista noin kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että linjausalue vastaa keskeisiin ICT:n hyödyntämisen haasteisiin. Linjausalueessa kuvataan luonnollinen kehityssuunta. Lisäksi linjausalue vastaa useiden kuntien näkemystä tilanteesta. Infrastruktuurin kehittämisen kannalta keskeistä on saada laajakaistayhteydet koko maahan. Puutteet toimivien tietoliikenneyhteyksien saatavuudessa vesittävät suurelta osin mm. haja-asutusalueiden sähköisten asiointipalveluiden tehokkuutta siellä, missä hyöty olisi asiakkaan kannalta suurin. Linjausalueen tavoitetila ei myöskään vastaa kuntamaailman toimintatapoja. Yritykset linjausalueen mukaiseen yhteistyöhön ovat kaatuneet muiden kuntien haluun tehdä asiat haluamallaan tavalla. Nähtiin myös haasteellisena strategian tavoitteiden mukaiset suuremmat tuotantoyksiköt, niiden ohjaus, vastuu palveluiden sisällöstä ja kehittämisestä. Tarvittaisiin myös lisäperusteluja kustannustehokkuudesta. Lausuntojen pohjalta linjausaluetta voisi kehittää niin, että eteneminen vaiheistetaan. Kuntasektorille tarkoitettujen ja soveltuvien menetelmien kuvausta tulisi olla enemmän, sillä nykyinen linjaus on liian valtiopainotteinen. Kuntasektorille toivotaan voimakkaampaa sääntelyä ICTinfrastruktuurirakenteen ohjauksessa. Pelkästään toimijoiden johdolla tapahtuvana kuntien välisenä yhteistyönä rakennemuutos on liian hidas. Linjausalueen osalta on myös terävöitettävä se, mikä on tavoite ja mikä on keino. Tavoite ei etene ylätason pakotuksella ja tavoitteen saavuttamiseen pitää pyrkiä määrätietoisesti ja rakentaa sekä toiminta- ja ylläpitomalleja että niihin pääsemiseksi välttämättömiä sopimuskäytäntöjä.

6 6 (13) Toimenpide 1: Innovaatiot vauhdittamaan kehitystä Hieman yli puolet lausunnonantajista oli sitä mieltä, että toimenpide on organisaation kannalta tarkoituksenmukainen. Toimenpiteen ajatus nähtiin hyvänä ja tavoiteltavana. Oltiin kuitenkin huolissaan siitä, onko ajatus käytännössä järkevä. Huolena esitettiin, että toimenpide jää hämäräksi ja ilman sisältöä. Todettiin, että vastaavanlaisia hankkeita tehdään jo joidenkin organisaatioiden toimesta. Lisäksi esitettiin epäilys siitä, tarvitaanko julkisessa hallinnossa huippuinnovatiivisia ratkaisuja vai riittävätkö perustasolla olevat palvelut. Oltiin myös huolissaan siitä, tukeeko linjaus konkreettisesti pienten toimijoiden kehittämistyötä. Vaarana on, että konkreettiset hyödyt valuvat ruohonjuuritasolle hitaasti ja ovat huonosti käytettävissä, koska innovaatiot on kehitetty hyödynnettäväksi vain metropolimittakaavassa. Lausuntojen pohjalta toimenpidettä voisi kehittää niin, että tunnistetaan ne asiointi- ja palveluprosessit, joissa saavutetaan suurimmat hyödyt. On myös selvitettävä sopivuus hankintalain kanssa. Toimenpiteen toteutuksen kannalta on selkeytettävä julkisen hallinnon yhteistyöhaasteet ja raja-aidat sekä ratkaistava roolit ja rakenteet. Lisäksi tarvitaan linjauksia käyttöönoton johtajuuteen. Kokonaisarkkitehtuurityö seudun muiden kuntien kanssa on erittäin tärkeässä roolissa. Toimenpide 2: Palveluille elinkaaren mittainen rahoitus ja ohjaus Kaksi kolmasosaa lausunnonantajista oli sitä mieltä, että toimenpide on organisaation kannalta tarkoituksenmukainen. Positiivisena nähtiin palveluiden elinkaariajattelu ja elinkaaren mittainen rahoitus. Tarpeelliseksi nähtiin myös, että yhteisissä palveluissa tulee käyttää palvelumallia ja palveluhinnoittelua projektimallin sijaan. Julkisen hallinnon yhteistyö ja samojen ohjelmien soveltaminen jatkossa on hyvä tavoite. Tavoite nähtiin haastavana, sillä se ei toimi yritysmaailmassakaan. Kaiken lisäksi elinkaarilaskentaan ei ole välttämättä tarpeen siirtyä. Tämä johtuu palvelujen kehittämisen nopea-syklisyydestä. Mikäli elinkaari arvioidaan liian pitkäksi, on vaarana, että maksettujen kustannusten ja määritetyn ajan perusteella pidättäydytään ottamasta seuraavia askeleita, jotka tietojärjestelmien ja ohjelmistojen kehittämisessä on välttämättömiä.

7 7 (13) Lausuntojen pohjalta toimenpidettä voisi kehittää niin, että kunnan sisäiset toimijat toimisivat yhteistyössä järjestelmien käyttöönotoissa alusta alkaen. Asiassa tulee sopia vastuista ja yhteisistä pelisäännöistä. Toimenpide 3: Vauhtia tiedon avaamiseen Kaksi kolmasosaa lausunnonantajista oli sitä mieltä, että toimenpide on organisaation kannalta tarkoituksenmukainen. Puoltaneissa kommenteissa avoin tieto ja tiedon hyväksikäyttö nähtiin tärkeinä. Toimenpiteiden 3, 4 ja 5 muodostama kokonaisuus koettiin erittäin hyödyllisenä ohjelmakokonaisuutena. Tiedon avaaminen avaa myös koulutusorganisaatiolle uusia mahdollisuuksia hyödyntää yhteisillä varoilla koottua tietoa opetuksessa ja tutkimuksessa. Oltiin huolissaan siitä, mikä on hyöty tietotekniikan hyödyntämisen kannalta. Erityisesti pienten kuntien osalta oltiin huolissaan resurssien riittävyydestä avoimen datan hyödyntämisessä. Haluttiin myös lisää tietoa aiheesta. Lausuntojen pohjalta toimenpidettä voisi kehittää niin, että tiedon avaaminen tehtäisiin suuremmissa kokonaisuuksissa, eikä yksittäisten kuntien toimesta. Tietosuoja-asiat tulisi myös huomioida paremmin tässä yhteydessä. Toimenpiteeseen liittyvä rahoitus tulee myös olla kunnossa. Lisäksi tulee ottaa huomioon perusrekisterien perusparantaminen ja yhteisten rekisterien käyttö. Toimenpide 4: Tietovarannot käyttöön Neljä viidesosaa lausunnonantajista oli sitä mieltä, että toimenpide on organisaation kannalta tarkoituksenmukainen. Toimenpide nähtiin tarpeellisena ja osassa lausuntoja jopa välttämättömänä strategian toteutumiselle. Positiivisia vaikutuksia ovat tiedon oikeellisuuden parantuminen ja organisaatiorajojen madaltuminen ja lisäksi yhteentoimivuuden toteutuminen ja kustannustehokkuuden parantuminen. Lausunnoissa oltiin huolissaan siitä, kuinka paljon vaadittavat muutokset tulevat maksamaan. Lisäksi tämäntyyppistä toimintaa toteutetaan jo tällä hetkellä osassa kuntia. Lausuntojen pohjalta toimenpidettä voisi kehittää niin, että lainsäädännölliset esteet poistetaan. Tämän lisäksi termejä olisi hyvä vielä selkeyttää. Toimenpide 5: Yhteentoimivuutta yhteisiin palvelupisteisiin

8 8 (13) Hieman yli kaksi kolmasosaa lausunnonantajista oli sitä mieltä, että toimenpide on organisaation kannalta tarkoituksenmukainen. Toimenpide nähtiin järkevänä ja tarkoituksenmukaisena, lisäksi se on linjassa kuntien omien tavoitteiden kanssa. Vaikutukset näkyvät myös asiakkaille. Alueelle on tärkeä saada yhtenäinen malli kaikille toimijoille. Jotkut organisaatiot ovat jo toteuttaneet asiakaspalvelun kehittämistä, mm. asiakaspalvelukonseptin avulla. Huolena esitettiin, että onko toimenpiteen sisältö liian suppea. Voitaisiin mieluummin puhua koko asiakaspalvelumallin uudistamisesta. Lisäksi aikataulun pituudesta oltiin huolissaan, voisiko sitä nopeuttaa. Joillekin lausunnonantajille toimenpiteen sisältö ei avautunut. Lausuntojen pohjalta toimenpidettä voisi kehittää niin, että kehittäminen tehdään yhteistyössä kuntasektorin kanssa ja hyödynnetään halukkaita organisaatioita pilotteina. Toimenpide 6: Nostetaan osaamisen tasoa Yli neljä viidesosaa lausunnonantajista oli sitä mieltä, että toimenpide on organisaation kannalta tarkoituksenmukainen. Toimenpide nähtiin erittäin hyödyllisenä ja organisaatioiden toimintaa tukevana. Erityisesti kehitettävinä osaamisalueina nimettiin hankinta- ja kokonaisarkkitehtuuriosaaminen. Haasteiksi nähtiin se, että koulutusta tarvitaan monilla eri tasoilla. Räätälöintiä on tehtävä niin johdolle, luottamushenkilöille kuin loppukäyttäjillekin. Lausuntojen pohjalta toimenpidettä voisi kehittää niin, että selvitetään ensin julkisen hallinnon osaamisen nykytila ja kehitetään sen perusteella monitahoinen ja -tasoinen koulutusohjelma, jonka jälkeen organisaatioilla on paremmat edellytykset jatkaa myös omaa kehittämistyötään. Toimenpide 7: Rakenteet selkeämmäksi Hieman alle kaksi kolmasosaa lausunnonantajista oli sitä mieltä, että toimenpide on organisaation kannalta tarkoituksenmukainen. Toimenpide nähtiin hyvänä ja tärkeänä. Osa-alueelta on jo olemassa kokemuksia ja ne ovat olleet positiivisia. Tehtävän selvityksen toivotaan parantavan kustannustehokkuutta.

9 9 (13) Toimenpiteen toteutustapaa työryhmätyön ja selvityksen muodossa ei pidetty hyvänä. Oltiin myös huolissaan siitä, että toimenpide kohdistuu vain valtionhallintoon. Työn laajuus myös herätti epäilyksiä siitä, onko se mahdollista toteuttaa onnistuneesti. Lausuntojen pohjalta toimenpidettä voisi kehittää niin, että edustus työryhmässä tulee tarpeeksi kattavaksi eri sektoreilta ja organisaatioista tai sitten toteutetaan jonkun jo olemassa olevan ryhmän puitteissa (esim. JUHTA). Toimenpiteen sisältöä pitäisi myös avata vielä lisää. Toimenpide 8: Yhteentoimivuutta tietohallintolailla Viisi kuudesosaa lausunnonantajista oli sitä mieltä, että toimenpide on organisaation kannalta tarkoituksenmukainen. Yhteentoimivuus edistää toimintaa ja säästää resursseja. Tietohallintolaki antaa kehittämistyölle perustan. Esitettiin huoli siitä, pitäisikö tietohallintolakiin lisätä velvoittavuutta, jotta toimijat ryhtyisivät toteuttamaan lain tavoitteita. Toimittajat pitää saada sitoutettua mukaan yhteentoimivuuden edistämiseen. Lisäksi toimenpiteen aikataulu saattaa olla liian hidas kuntasektorin tarpeisiin. Lausuntojen pohjalta toimenpidettä voisi kehittää niin, että JUHTAn ja VAHTIn sekä mahdollisesti muiden toimijoiden roolit selkeytetään. Ehdotus toimenpiteen toteutushankkeeksi: Tietojärjestelmät toimiviksi ja yhteensopiviksi. Toimenpide 9: ICT:n keskittämisellä tehokkuutta valtionhallintoon Yli puolet lausunnonantajista ei joko osannut sanoa tai oli sitä mieltä, ettei toimenpide ole organisaation kannalta tarkoituksenmukainen. Toimenpide kohdistuu valtionhallintoon ja sen vaikutuksista kuntasektorin toimintaan oltiin montaa mieltä. Osan mielestä vaikutuksia ei ole ollenkaan, mutta joidenkin mielestä ainakin saadaan kokemuksia keskittämisen hyödyistä tai haitoista. Pohdittiin kuntasektorin mahdollisuutta ostaa palveluita palvelukeskukselta. Lausuntojen pohjalta toimenpidettä voisi kehittää niin, että toimintoja keskitetään myös alueellisesti, eikä pelkästään pääkaupunkiseudulle. Toimialariippumattomien ICT-tehtävien lisäksi pitäisi pystyä ohjaamaan paremmin myös hallinnonalojen ydintoimintoja. Toimenpide 10: Julkisen hallinnon yhteinen tietoliikenneverkko

10 10 (13) Toimeenpano: 2 Saadut lausunnot Kaksi kolmasosaa lausunnonantajista oli sitä mieltä, että toimenpide on organisaation kannalta tarkoituksenmukainen. Toimenpiteeseen suhtauduttiin positiivisesti. Tarve yhteiselle verkolle on ollut jo pitkään ja toteutusta toivottiin nopealla aikataululla. Yhteisen verkon tuomista uusista mahdollisuuksista oltiin myös kiinnostuneita. Haasteita koettiin olevan monenlaisia, useimmin mainittiin pelko kustannusten kohoamisesta. Oltiin myös sitä mieltä, että tuleva verkko pitää rakentaa olemassa olevan verkon varaan. Saatavat hyödyt tulee osoittaa selkeästi. Julkisen hallinnon tulee myös säilyttää tarvittavat varajärjestelmät osana riskienhallintaa. Lausuntojen pohjalta toimenpidettä voisi kehittää niin, että huomioidaan eri toteuttamisvaihtoehdot. JulkICT-strategian toimeenpanossa tulee huomioida erityisesti toimijoiden ja organisaatioiden sitoutuminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän mahdollistaa mm. toimenpiteiden konkreettisuus, osaamisen varmistaminen ja resurssien riittävyyden huomioiminen. Tietoturva tulee myös huomioida riittävällä tasolla. Toteutus tulisi tehdä mahdollisimman alhaisin kustannuksin kuntasektorille. Lisäksi kokonaisarkkitehtuurin merkitystä voisi korostaa nykyistä enemmän. Erityisesti tulee panostaa julkisen hallinnon yhteistyöhön ja toimeenpanon viestintään. Lausuntoja kuntasektorilta saatiin yhteensä 64 kappaletta. Niistä 34 kappaletta tuli kunnista, 20 kappaletta kuntayhtymistä ja 9 kappaletta maakuntaliitoista. Lisäksi lausuntonsa toimitti ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkosto. Lausuntonsa toimittivat seuraavat tahot: Kunnat: Espoon kaupunki Helsingin kaupunki Hyvinkään kaupunki Imatran kaupunki Joensuun kaupunki Jyväskylän kaupunki, tietohallinto Jämsän kaupunki Kajaanin kaupunki Kankaanpään kaupunki Kauhajoen kaupunki

11 11 (13) Kokkolan kaupunki Konneveden kunta Kotkan kaupunki Lahden kaupunki Lavian kunta Lempäälän kunta Lieksan kaupunki Liedon kunta Lohjan kaupunki Loviisan kaupunki Mikkelin kaupunki Mäntsälän kunta Mäntyharjun kunta Oulun kaupunki Paraisten kaupunki Pihtiputaan kunta Porvoon kaupunki Rovaniemen kaupunki Sipoon kunta Sodankylän kunta Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja kaupungit: Nokian kaupunki, Lempäälän kunta, Kangasalan kunta, Oriveden kaupunki, Pirkkalan kunta, Vesilahden kunta, Ylöjärven kaupunki Turun kaupunki Ulvilan kaupunki Uudenkaupungin kaupunki Kuntayhtymät: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun maakunta -kuntayhtymä ( alkaen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä) Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Kymenlaakson sairaanhoito- ja Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy, Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Oulunkaaren kuntayhtymä Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Raision seudun koulutuskuntayhtymä Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä

12 12 (13) Salon seudun koulutuskuntayhtymä Satakunnan sairaanhoitopiiri Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Maakuntaliitot: Etelä-Pohjanmaan liitto Hämeen liitto Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Suomen liitto Lapin liitto Pohjanmaan liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Savon liitto Lisäksi: 3 Lausuntopalautteen vaikutus Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkosto (AAPA) Lausuntoja saatiin kuntasektorilta kohtalaisesti. Kuntien osuus lausunnon antaneista organisaatioista jäi alhaiseksi. Sen sijaan sairaanhoitopiirit olivat verrattain aktiivisia lausunnon antamisessa. Kaikki saatu lausuntopalaute on tämän lausuntoyhteenvedon liitteenä. Kaksi lausunnoista tuli erillisinä asiakirjoina ja ne ovat liitteinä sellaisenaan. Saadun palautteen täsmennyksiä ja lisäyksiä tullaan tekemään edellä kuvattujen kommenttien pohjalta. Erityisesti tulee pohtia sitä, kuinka saadaan näkyville julkisen hallinnon kokonaisuus, niin etteivät valtionhallinto ja kuntasektori ole erillisiä toimintaympäristöjä. Lisäksi tulee korostaa toiminnan ja tietohallinnon yhteistyön merkitystä, ICT ei saa olla erillään toiminnasta ja kehittämisestä. Lopullinen versio JulkICT-strategiasta tullaan julkaisemaan keväällä Liitteet Koottu kuntasektorin lausuntopalaute löytyy VM:n internetsivuilta JulkIC/02_julkict-strategia-koottu-lausuntopalaute-kuntasektori pdf Erikseen tulleet lausunnot

13 13 (13) JulkIC/03_pihtipudas.pdf JulkIC/04_Rovaniemen_kaupunki.pdf Otakantaa.fi:n kautta tullut palaute JulkIC/05_Otakantaa_tulokset_ pdf Jakelu Julkaistaan VM:n internetsivuilla