OMAISHOITAJIEN KOKEMUKSET JA TUKI ALZHEIMERIN TAUTIA SAIRASTAVAN LÄHEISEN KOTIHOIDOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMAISHOITAJIEN KOKEMUKSET JA TUKI ALZHEIMERIN TAUTIA SAIRASTAVAN LÄHEISEN KOTIHOIDOSSA"

Transkriptio

1 OMAISHOITAJIEN KOKEMUKSET JA TUKI ALZHEIMERIN TAUTIA SAIRASTAVAN LÄHEISEN KOTIHOIDOSSA Kirsi Ainasoja - Merja Virtanen Päättötyö Syksy 1998 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ HELSINGIN ALPPIKADUN YKSIKKÖ PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan amk-tutkinto Kirsi Ainasoja ja Merja Virtanen Omaishoitajien kokemukset ja tuki Alzheimerin tautia sairastavan läheisen kotihoidossa Diakonia-ammattikorkeakoulu, marraskuu 1998 sivumäärät 53, 1 liite Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää omaishoitajien kokemuksia hoitaa Alzheimerin tautia sairastavaa läheistään kotona ja kartoittaa sosiaalisen tuen merkitystä omaishoitajien jaksamisessa. Tutkimus oli laadullinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää omaishoitajaa, jotka hoitivat Alzheimerin tautiin sairastunutta läheistään kotona. Tiedonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelut nauhoitettiin. Aineisto analysoitiin sisällön erittelymenetelmällä. Omaishoitajaksi ryhtymisen perusteina olivat inhimilliset ja eettiset tekijät. Omaishoitajat kokivat läheisen hoitamisessa psyykkistä, fyysisistä ja sosiaalista kuormittavuutta. Hoitaminen merkitsi elämänpiirin kaventumista, uupumusta ja vapaaajan puutetta. Kuormittavuudesta huolimatta omaishoitajat kokivat hoitamisen kautta oman elämän merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Sosiaalisen tuen merkitys koettiin tärkeänä omassa jaksamisessa. Sosiaalista tukea saatiin emotionaalisena, instrumentaalisena ja informatiivisenä tukena. Tukea saatiin perheenjäseniltä ja ystäviltä. Sijaishoito antoi omaishoitajille vapaa-aikaa, lepoa ja aikaa sosiaalisten kontaktien hoitoon. Omaishoidon tuki lisäsi kokemusta työn arvostuksesta ja vaikutti kannustavasti. Omaishoitajat pitivät tiedon saantia tärkeänä. Lisätietoa kaivattiin hoidettavan sairaudesta, lääkkeistä ja läheisen kuntouttamisesta. Sosiaalisen tuen palveluista oli saatu riittävästi tietoa. Tulokset antavat viitteitä omaishoitajien työn kehittämiseen. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Jatkossa tulisi kehittää järjestöjen ja yhdistysten sekä julkisten palvelujen yhteistyötä omaishoitajien työn tukemisessa. Omaishoitaja, Alzheimerin tauti, sosiaalinen tuki Diakonia-ammattikorkeakoulu, kirjasto

3 THE DIACONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUCATION IN FINLAND/HELSINKI ALPPIKATU TRAINING UNIT ABSTRACT The Diaconal Training Programme in the Fields of Social Welfare, Health Care and Education The Social Welfare and Health Care Polytechnic Degree Kirsi Ainasoja and Merja Virtanen Experiences of and support received by family members (carers) looking after patients with Alzheimer s disease at home The Diaconia Institute of Higher Education in Finland, November 1998 pages 53, 1 appendix The aim of this study was to describe and to understand the experiences of those who care for their family members with Alzheimer s disease at home, and to discover the significance of social support to the carers well being and physical coping. The research was carried out as a qualititive study. The material was obtained by interviewing four persons who look after their family member with Alzheimer s disease at home. The interviews were carried out as theme interviews and the interviews were recorded. The material was then analyzed by searching for and separating different themes. The motives of people willing to care for their ailing family members are altruistic and humane. The carers felt their work is psychologically, physically and socially demanding. Caring for a family member is tiring and restricts the carers own personal life and limits their free time. Although the work is demanding, the carers perceived their own life had added meaning and value through caring. The carers considered the social support they themselves received as important in helping them have the strength to continue their work..the carers reported having received emotional support, help in practical aspects of everyday life and also help in the form of information. The carers reported having received support from family members and friends. Having someone to take over shortly to look after the ailing family member gave the carers some free time, time for resting and taking care of their other social contacts. Getting support also made carers feel encouraged and feel that their work is appreciated. Obtaining information was considered important by carers. More information was wanted about the disease itself and of medicine and physical therapy available for the ailing family member. Sufficient information had been obtained about support available by the social services. The result of this study give some guide lines for developing the work of carers of family members. The results follow similar lines to results in earlier studies. According to this study societies, organisations and public social services should do more work together to support the work of family carers. Carers of family members, Alzheimer s disease, social support The Diaconia Institute of Higher Education in Finland, library

4 I TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 KIRJALLISUUSKATSAUS Alzheimerin tautia sairastava ja omaishoito Alzheimerin tauti sairautena Omaishoitoon liittyviä käsitteitä Alzheimerin tauti omaishoitajien kokemana Omaishoitajat potilaan kotihoidon mahdollistajana Omaishoito ja kotihoito Omaishoitajien jaksaminen Omaishoitajien tuen tarpeet ja tuen muodot Sosiaalisen tuen käsite Omaishoitajien hoitamisen kuormitus Sosiaalisen tuen lähteet Emotionaalinen ja instrumentaalinen tuki Informatiivinen tuki Kokeiluja ja käytäntöjä omaishoitajien tuen järjestämisessä Sopeutumisvalmennus Omaishoidontuki Sijaishoitopaikka Tukipalvelut Yhteenveto kirjallisuuskatsauksesta 24 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ 25

5 II 4 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen menetelmälliset lähtökohdat Haastateltavien valinta Haastattelujen suorittaminen Aineiston laadullinen analysointi Tutkimuksen luotettavuus 31 5 TUTKIMUKSEN EETTISET NÄKÖKOHDAT 32 6 TUTKIMUKSENTULOKSET Aineiston kuvaus Omaishoitajien elämäntilanne Omaishoitajaksi ryhtymisen syyt Sairauden alkuaika Sairauden vaikutus omaishoitajien elämään Omaishoitajien saama sosiaalinen tuki Emotionaalinen tuki Instrumentaalinen tuki Informatiivinen tuki Tutkimustulosten tarkastelu Omaishoitajien kokemuksia Omaishoitajien sosiaalinen tuki 43 7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Sosiaalieettisiä näkökohtia Kotihoito mahdollisuutena 46 LÄHTEET 48 LIITE 52

6 1 JOHDANTO Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä yli omaishoitajaa, jotka päivittäin hoitavat ikääntynyttä, vammaista tai sairasta perheenjäsentään tai läheistään (Purhonen & Rajala 1997, 200). Vuonna 1992 maassamme arvioitiin olleen noin keskivaikeasti/vaikeasti dementoitunutta henkilöä. Määrä nousee nopeasti tulevina vuosikymmeninä väestön vanhentuessa. (Sulkava ym. 1993, 14.) Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmissa on tulevaisuudessa tavoitteena laitosvaltaisuuden purkaminen kehittämällä avohuoltopalveluja ja tukemalla perhe- ja omaishoitoa (Aaltonen 1996, 1-3). Useimmat ihmiset haluavat tulla hoidetuksi kotona. Tuttu ympäristö tuo turvallisuutta, inhimillisyyttä ja yksilöllisyyttä. Omaishoitajat mahdollistavat Alzheimerin tautiin sairastuneen kotihoidon. Kotihoito on raskasta ja sitovaa (esim. Viramo 1994 ja Reponen 1993). Nykyinen palvelurakenne ei ole onnistunut avohoidon kehittämisessä luomaan riittävää omaishoidon tukijärjestelmää.. Omaishoitajilla on katsottu olevan kohtuuton hoitovastuu. (Aaltonen 1996, 1-3.) Erityisesti tulisi kotihoidon kehittämisessä kiinnittää huomiota siihen, ettei omaishoitaja uuvu hoidettavan vierelle. Oma kiinnostuksemme perustui aihepiirin ajankohtaisuuteen ja omiin kokemuksiin. Toinen kirjoittajista on ollut mukana tekemässä arvioivaa raporttia sopeutumisvalmennuskurssista. Kurssi oli järjestetty muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen. Kurssin jälkeen tutkittiin kurssilta saatua tiedon ja tuen riittävyyttä osallistujien elämään. Toisella kirjoittajista oli läheinen kosketus ihmiseen, joka sairastui Alzheimerin tautiin. Sairauden ensioireet, normaalista poikkeava käyttäytyminen huolestuttivat omaisia. Tunteet vaihtelivat epätoivosta toivoon omaisen paranemisesta. Oma osuus omaisten tukemisessa oli olla hyvänä kuuntelijana. Tässä tutkimuksessa kuvataan omaishoitajien elämäntilanteita heidän hoitaessaan Alzheimerin tautia sairastavaa läheistä kotona ja selvitetään omaishoitajien sosiaalista tukea heidän jaksamisessaan.

7 2 2 KIRJALLISUUSKATSAUS 2.1 Alzheimerin tautia sairastava ja omaishoito Alzheimerin tauti sairautena Dementia on elimellisestä syystä johtuva laaja-alainen älyllisen toiminnan häiriö. Se aiheuttaa ammatillista ja sosiaalista haittaa. Alzheimerin tauti on yleisin dementian aiheuttaja. Mitä vanhemmista ikärymistä on kyse, sitä yleisempi tauti on. Suomessa on tällä hetkellä noin henkilöä, jotka kärsivät keskivaikeasta tai vaikeasta Alzheimerin taudista. (Sulkava, Eloniemi, Erkinjuntti & Hervonen 1993, 13, 17.) Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on muistin heikentyminen. Aluksi mielestä häviävät viime vuosien, sitten viimeisten vuosikymmenien muistikuvat. Sairastunut alkaa kokea myös kotinsa vieraaksi ja ilmoittaa haluavansa mennä kotiin. Tämä on usein hänen lapsuudenkotinsa. Omaisten vakuuttelut siitä, että hän on kotona, eivät aina auta. Tilanteen laukaisee rauhallinen suhtautuminen asiaan ja keskustelun siirtäminen kodin arkipäivän asioihin. Toinen varhainen oire on persoonallisuuspiirteiden ja toimintatapojen muuttuminen. Sairastunut menettää aktiivisuutensa. Hän tiedostaa heikentyneen muistinsa ja toimintakykynsä ja vetäytyy tämän vuoksi vähänkin monimutkaisemmista toiminnoista Hän välttää vierailuja ja viihtyy pelkästään kotona. Kehotuksilla ja rohkaisuilla hänet saadaan kuitenkin mukaan erilaisiin toimintoihin, jotka virkistävät häntä. (Sulkava ym. 1993, ) Alzheimerin tautiin liittyvät oireet, mm. sairaudentunnottomuus, voivat aiheuttaa hämmennystä sairasta hoitavassa henkilössä. Vaikeastakin muistihäiriöstä ja toimintakyvyn heikentymisestä kärsivä sairastunut saattaa kieltää kaikki oireensa. Sairauden alkuvaiheessa on kyse siitä, että hän haluaa peitellä sairautensa oireita ja osaamattomuuttaan. Myöhemminkin hän on sitä mieltä, että hänen muistissaan ei ole huomattavampaa vikaa, vaikka hän ei muista, mitä minuuttia aikaisemmin oli sanottu.

8 3 Kätevyyden heikkeneminen on usein varhain ilmenevä oire, joka pahentuu taudin edetessä. Esimerkiksi ruoanlaitto ja tuttujen koneiden käyttö eivät enää onnistu aiempaan tapaan. Vaikeuksia tulee myös pukeutumisessa. Kyvyttömyys havaita ja tunnistaa esineitä liittyy Alzheimerin taudin oireisiin, vaikka aistitoiminnoissa ei olisi mitään vikaa. Alzheimerin sairaudessa on tyypillistä eksyä aluksi vieraissa, myöhemmin tutuissakin paikoissa. (Sulkava ym.1993, ) Taudin edetessä sairastuneella on vaikeus tunnistaa tuntemiaan henkilöitä. Omaisten kannalta tämä on hämmentävää. Myös omien kasvojen muistikuva saattaa hävitä. Kun sairaus on kestänyt vuosia, sairastuneelle tulee näköharhoja. Hän näkee olemattomia ja tulkitsee näkemänsä väärin. Osalla Alzheimerin tautia sairastavista esiintyy aggressiivisuutta ja väkivaltaisuuttakin sairauden edetessä. Nämä eivät kuitenkaan ole tautiin liittyviä tyypillisiä oireita. (Sulkava ym 1993, ) Omaishoitoon liittyviä käsitteitä Omaishoitaja on henkilö, joka hoitaa omaistaan kotona ja huolehtii hänen päivittäisistä toiminnoistaan, tarpeistaan ja hyvinvoinnistaan. Omaishoitaja sitoutuu läheisen elämään ja hoitoon kunnioittaen hänen omaa tahtoaan ja itsemääräämisoikeuttaan. (Reponen 1993.) Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkioita ja palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon tukea voidaan antaa, jos henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpitoa, joka on mahdollista järjestää hoidettavan kotona sopimalla siitä hänen omaisensa tai läheisensä kanssa ja tarpeellisten palveluiden avulla. Sopimus omaishoidon tuesta voidaan tehdä myös muun henkilön kuin hoidettavan omaisen tai läheisen kanssa. Hoito ja muu huolenpito voidaan erityisistä syistä järjestää myös hoitajan kanssa. Hoitajan kotona järjestettyyn ympärivuorokautiseen hoitoon sovelletaan kuitenkin perhehoitajalain (312/92) säännöksiä silloin, kun myös muut perhehoidolle asetetut edellytykset täyttyvät. (Sosiaalihuoltolaki 27 a.)

9 Alzheimerin tauti omaishoitajien kokemuksena Dementoiva sairaus ei kosketa ainoastaan sairastavaa itseään vaan se vaikuttaa myös omaisten elämään. Omaisten sairaudeksi dementia muuttuu viimeistään silloin, kun dementoitunut ei selviä enää jokapäiväisistä askareistaan. Varsinainen omaisen tai läheisen vastuu alkaa jo ensimmäisistä pelonsekaisista havainnoista, ettei kaikki ole enää kunnossa. Omaisten ahdistus pohjaa useimmiten tietämättömyyteen ja henkisen taantumisen käsittämättömiin käänteisiin. Läheisen tutun persoonallisuuden häviäminen ja henkinen murentuminen tuntuvat omaisista tuskallisilta. (Hervonen 1996, ) Jylhä, Salonen, Mäki & Hervonen (1996) toivat tutkimuksessaan esiin omaisten vapaamuotoisia kirjallisia kertomuksia elämästä dementiaa sairastavien kanssa. Raportin tehtävänä oli valottaa dementiaa ja sen hoitamista omaisten näkökulmasta ja omaisten elämää dementoituvien kanssa. Kuvaukset saatiin vastauksena Hervosen pyyntökirjeeseen, joka lähetettiin vuonna 1992 kaikkiaan 1240:lle Alzheimer keskusliiton dementiayhdistyksen jäsenille. Omaisten kirjoituksissa tuli esiin mm. miten arkinen elämä oli muuttunut läheisen sairauden myötä. Tavalliset päivittäiset toiminnot muuttuivat hankaliksi ja ongelmallisiksi. Arkinen oleminen kääntyi oudoksi ja ennakoimattomaksi. Dementiaa sairastavalta katosi itsestäänselvä, turvaa antava päiväjärjestys. Esimerkiksi nukkuminen ja valvominen eivät onnistuneet vuorokauden aikojen mukaan. Tästä aiheutui omaisille monia seurauksia, mm. mittavia käytännön järjestelyjä ja fyysisiä ponnistuksia. Omalle elämälle ei jäänyt enää aikaa eikä voimia. Omaisten arkipäivän muuttuminen vaikeutti ihmisten välisiä suhteita. Etenkin puolisoiden välisissä suhteissa yhteisten muistojen ja tulevaisuuden suunnittelussa ei historiansa kadottaneesta dementoituneesta ollut enää jakajaksi. Omainen joutui ajattelemaan tulevaisuuttakin ristiriitaisin tuntein. Dementiaan sairastuneiden henkilöiden puolisot kuvasivat monenlaisia tuntemuksia sairauden aikana ja puolison kuoleman jälkeen. Miehet ilmaisivat kirjeissään sekä positiivisia että negatiivisia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan vähemmän kuin naiset. Myöntei-

10 5 sinä tunteina kirjeissä kuvattiin hellyyden ja tyytyväisyyden tuntemuksia. Ilon tunne mainittiin tunteista yleisimmin. Iloa tunnettiin mm. siitä, että sukulaiset eivät karttele, iloittiin myös puolison selkeistä tilanteista ja hetkistä. Omaiset kokivat rasittavana hoitaa dementoitunutta puolisoaan. Yleisesti koettiin vaikeana dementian aiheuttamat tilanteet sekä yleensä elämä. Muita tutkimustuloksissa tulleita tuntemuksia kirjoitusten perusteella olivat mm. syyllisyydentunne, huono omatunto, väsymys, pelko, masentuneisuus, ikävä ja uupumus. (Jylhä ym ) Viitakosken (1995) tutkimuksessa haastateltiin 22 omaishoitajaa, jotka olivat hoitaneet dementoituneita läheisiään kotona keskimäärin kuuden vuoden ajan. Haastatteluhetkellä kaikkien haastateltavien läheiset olivat pysyvästi laitoshoidossa. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu. Omaishoitajat kertoivat läheisen dementiasairauden kehittyneen vähitellen. Läheisellä ilmenneet dementiaoireet tuntuivat omaisista hämmentäviltä ja joskus jopa pelottavilta, kun ei tiedetty mistä on kysymys. Pulmatilanteita syntyi, kun läheinen ei osannut orientoitua enää aikaan eikä paikkaan. Läheinen ei pystynyt myöskään huolehtimaan mm. puhtaudestaan tai ravitsemuksestaan. Jotkut omaishoitajat olivat kokeneet hoidettavan käytökseen liittyneen aggressiivisuuden pelottavana ja hämmentävänä. Suurin osa haastatelluista omaishoitajista kuvasi kuitenkin hoidettavansa sopeutuvaksi ja rauhalliseksi. Haastateltujen omaishoitajien kokemusten mukaan dementoituneen läheisen hoitaminen vaikeutui vähitellen. Vastuu ja huoli läheisen päivittäisestä selviytymisestä muuttui ympärivuorokautiseksi. Se vaati omaishoitajilta psyykkistä ja fyysistä kestävyyttä yhä lisääntyvässä määrin. Myös omaishoitajien kanssakäyminen muiden sukulaisten ja ystävien kanssa oli vähäistä. Omaishoitajat kokivat menettäneensä läheisen sairauden myötä tasavertaisen keskustelukumppanin. Dementoituneen läheisen hoitoon liittyi myös eettisiä pulmia. Omaishoitajien oli vaikea päättää läheisensä lähettämisestä tutkimuksiin, koska läheinen itse ei kokenut tarvitsevansa apua. Muutama haastateltavista oli kokenut vaikeana läheisen osoittaman aiheettoman mustasukkaisuuden. Pulmia oli joillekin omaishoitajille aiheuttanut se, että hoi-

11 6 dettava oli varsinkin sairauden alkuvaiheessa vaikuttanut niin terveeltä etteivät muut sukulaiset, naapurit tai työtoverit huomanneet asioiden oikeaa laitaa.( Viitakoski 1995, 16-20, 41.) Reponen (1993) tutki omaishoitoa omaishoitajien näkökulmasta. Tutkimuksen perusjoukkona oli Leppävirran kunnan terveyskeskuksen valvotun kotisai- Tutkimusnäyt- raanhoidon kirjoissa olevien 75 vuotta täyttäneiden potilaiden omaiset. teeseen valittiin 20 omaishoitajaa. Suurin osa haastateltavista omaishoitajista oli eläkkeellä olevia puolisoita tai lapsia. Tutkimusaineisto koottiin käyttäen teemahaastattelua. Myös Hervonen, Arponen & Jylhä (1994) kuvasivat dementiaa sairastavien omaisten kokemuksia elämästä läheisensä kanssa. Läheisen sairauden alkuvaiheessa omaiset joutuivat erilaisten tunteiden myllerrykseen. Omaisilla nousivat epätietoisuuden ja hämmennyksen tunteet päällimmäiseksi, kun ei tiedetty mistä läheisen aikaisemmin normaalista poikkeava käyttäytyminen johtui. Kertomuksissa kuvailtiin mm. tavaroiden etsimistä sekä toimintojen tai tapojen hidastumista. Kuvailtiin myös hoidettavan apaattisuutta ja aggressiivista käytöstä. Dementiaa sairastavan läheisen oireet säikäyttivät ystäviä ja muita omaisia. Tämä vä- hensi ystävien ja muiden omaisten välistä yhteydenpitoa. Hoidettava ja hoitaja eristäytyivät sosiaalisesta kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa. Omaishoitajien kertomuksissa kuvailtiin hoitovastuun omaiselle tuomista riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteista. Kerrottiin epävarmuudesta, ahdistuksesta, syyllisyydestä sekä psyykkisestä ja fyysisestä väsymyksestä. Samalla omaiset kuitenkin kokivat kiintymyksen ja rakkauden tunteiden sairasta läheistä kohtaan kasvavan. Kiitollisuus yhdessä eletyistä hyvistä hetkistä nousi usein tärkeäksi hoitamisessa. 2.2 Omaishoitajat potilaan kotihoidon mahdollistajana Omaishoito ja kotihoito

12 7 Tulosten mukaan omaishoitajaksi alkamissyinä olivat läheisen avuntarpeen lisääntyminen ikääntymisen, sairastumisen tai yksinjäämisen myötä. Omaishoidon alkamisperusteina olivat sukulaisuus, yhdessä asuminen ja aviopuoliso. Puolisoilla yhteinen eletty elämä velvoitti huolehtimaan toisesta sekä hyvinä että huonoina päivinä. Lapsia sitoivat eettiset velvoitteet ja sosiaaliset paineet huolehtia vanhemmistaan. Omaishoidon taustalla olevia eettisiä velvoitteita olivat hyvän elämän turvaaminen läheiselle, läheisen oman tahdon kunnioittaminen, velvollisuus huolehtia läheisestä, vastavuoroinen huolehtiminen, lupauksen pitäminen, perinteen noudattaminen ja sopimuksen pitäminen Omaishoitajien jaksaminen Hervonen ym. (1994) tutkivat omaishoitajien kokemuksia dementoituvan läheisen kotihoidosta. Hoitajan ja hoidettavan välisellä suhteella oli tutkimuksen mukaan suuri merkitys hoitamisessa. Suhteen laatu vaikutti sekä selviytymiseen päivittäisistä hoitotehtä- että hoitoa koskevien ratkaisujen tekoon. Jos hoitajalla oli lämpimiä tunteita hoi- vistä dettavaa kohtaan, hoitaja kykeni kokemaan hoitotyön myös rikastuttavana elämäntehtävänä. Omaishoitaja näki hoidettavan hänen muuttumisensa ja taantumisensa aiheuttaman tuskan, ahdistuksen ja surun takaakin samana rakkaana ihmisenä kuin ennenkin. (Hervonen ym. 1994, 188.) Gothóni (1991) tutki omaisten ja omaishoitajien jaksamista läheistensä hoitamisessa. Tutkimus suoritettiin postikyselynä maalis- huhtikuun aikana vuonna Aineisto analysoitiin käyttäen ristiintaulukointia, t -testiä, faktorianalyysia ja varianssianalyysia. Hoitaminen muodosti tavallaan luonnollisen osan omaishoitajien elämänkaarta. Omaiset jaksoivat hoitaa vanhusta, koska kyseessä oli läheisen tarvitsema apu. Tunnesiteinä hoitamiseen koettiin kiintymys ja hyvä vuorovaikutussuhde. Kauan kestänyt melko ristiriidaton vuorovaikutussuhde oli omaishoitajien mielestä hyvän hoitosuhteen edellytys. Omaishoitajat eivät olisi valmiita nykyisillä ehdoilla auttamaan ketään muuta, kuin pitkäaikaisessa suhteessa läheiseksi tullutta henkilöä. Auttamiseen vaikuttavin tekijöin omaishoitajat mainitsivat vanhuksen sairauden tai toimintakyvyn puutteen.

13 8 Auttamisen iloon omaishoitajilla liittyi kokemus siitä, että auttaminen oli tehtävä ja mahdollisuus. Jotkut omaishoitajat kokivat, että oli heidän vuoronsa auttaa läheistään. Mielekkäitä tilanteita, joista oli myös iloa omaishoitajalle itselleen, olivat mm. hoitamisen tärkeyden ja merkittävyyden tiedostaminen. Tunne siitä, että teki tärkeää työtä, auttoi omaishoitajia jaksamaan läheisen hoitamisessa. Omaishoitajien mukaan myös hoidettavan antama hyvä palaute osoittamalla tyytyväisyyttä ja kiitosta, kannusti ja teki auttamisesta miellyttävämmän tapahtuman. Kukaan omaishoitajista ei tuonut esille ensisijaisena syynä hoitamiseen materiaalisia tekijöitä. (Góthoni 1991, ) Reponen (1993) tutki omaishoitajan jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Tulosten mukaan omaishoitajan tehtävään liittyi myönteisiä, motivoivia ja kannustavia puolia hoitamisen taakan lisäksi. Omaishoitajan oma myönteinen asennoituminen tehtävään auttoi jaksamaan ja jatkamaan. Myös läheisen myönteinen asennoituminen hoitoon ja hänen antamansa palaute palkitsivat. Motivoivana puolena huolehtimiseen tutkimustulosten mukaan oli omaishoitajan myönteinen tunneside läheiseen, rakkaus, läheisyys, välittäminen ja pitäminen. Joillekin omaishoitajille läheisen hoito oli elämäntehtävä, he kokivat oman elämänsä merkitykselliseksi ja arvokkaaksi tämän tehtävän kautta. Toisille omaishoitajille läheisen hoito kotona oli osa luonnollista elämää. (Reponen1993.) 2.3 Omaishoitajien tuen tarpeet ja tuen muodot Sosiaalisen tuen käsite Sosiaalisella tuella tarkoitetaan ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa annetaan ja saa- aineellista ja henkistä tukea. Siihen kuuluu arvostuksen ja tarpeellisuuden kokemi- daan nen sekä kokemus turvallisuudesta. Sosiaalinen tuki on ensisijaisesti sukulaisten ja lä- suhteessa olevien merkityksellisten ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sosiaali- heisessä nen tuki käsittää myös ihmisten sosiaalisen suhteiden parantamiseksi tehtäviä toimenpiteitä, joilla edistetään yhteisön välistä yhteenkuuluvaisuutta. Sosiaalinen tuki jaetaan informatiiviseen, emotionaaliseen ja instrumentaaliseen tukeen. Informatiivisella tuella tarkoitetaan tietojen välittämistä sekä neuvontaa ja ohjausta.

14 9 Emotionaalisessa tuessa on kysymys kokemusten ja tunteiden jakamisesta, kannustuksesta ja rohkaisemisesta sekä palautteen antamisesta. Taloudellinen tai välineellinen tuki ja käytännön apu ovat instrumentaalista tukea.( Heimonen & Voutilainen 1997, 121, Kumpusalo, 1991, Denvall & Jacobson 1998, 225.) Omaishoitajien hoitamisen kuormitus Reponen (1993) tutki omaishoitajien hoitamisen kuormittavuutta. Tulosten mukaan hoitamisessa ilmeni psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä ja omaishoitajien arvostuksen puutetta. Läheisen persoonallisuuden muuttuminen oli omaishoitajille rasittavaa. Totutun ja tutun persoonallisuuden muuttuminen vieraaksi aiheutti omaishoitajille lisääntyvää psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kuormitusta. Psyykkisinä kuormitustekijöinä omaishoitajat kokivat ahdistusta, surua ja pelkoa. Rasittuneisuutta koettiin mm. oman ajan ja voimien jakamisessa, muun elämänpiirin kaventumisessa ja hoitamiseen sidottuna olemisessa. Psyykkisistä muutoksista omaishoitajat mainitsivat mm. hoidettavan muistin huononemisen ja käsityskyvyn heikkenemisen, se- luopumisen oman elämän kä hallinnasta. Omaishoitajat kokivat sosiaalisena kuormittavuutena katkeruutta, turhautumista ja yksinäisyyttä. Hoitamisen kuormittavuus aiheutti omien ihmissuhteiden vähenemisen ja vapaa-ajan menetyksen. Omaishoitajat tunsivat yksinäisyyttä läheisen kanssa katkenneesta keskusteluyhteydestä. Fyysisenä kuormittavuutena koettiin uupumista, voimattomuutta ja väsymystä. Yöunen häiriintyminen ja riittämättömyys aiheuttivat omaishoitajille väsymystä Hoitotehtävien raskaus ja oman terveyden huonous aiheuttivat uupumista ja voimattomuutta. Noin puolet omaishoitajista koki, että heidän työtään ei arvostettu tai arvostettiin vain vähän. Omaishoitajien työtä ei myöskään ymmärretty tai sitä vähäteltiin. Perheenjäsenten tai sukulaisten arvostuksen puuttuminen ilmeni siten, että apua ei annettu, vaan odo-

15 10 tettiin omaishoitajien yksin hoitavan läheisen. Jotkut omaishoitajista halusivat läheisen laitoshoitoon. Omaishoitajien mielestä julkisen arvostuksen puute osoitti sen, että hoitamista pidettiin itsestäänselvyytenä. Se näkyi mm. siinä, että omaishoitajan työ ei saanut taloudellista tukea. Jotkut omaishoitajat kokivat, että hoitamista ei pidetty yhtä arvokkaana työnä kuin muita tehtäviä. Työstä sai harvoin tunnustusta tai kiitosta. Omaishoitajat olivat ha- vainneet, että heidän työtänsä arvostettiin puheissa, mutta ei käytännössä. (Reponen, 1993, Góthoni 1991, ) Viramon (1994) tutkimuksen tavoite oli selvittää hoitajien kokemia ongelmia läheisensä hoitamisessa ja kotihoidon aiheuttamia psyykkisiä, fyysisiä, sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia omaishoitajille. Tutkimuksessa vertailtiin keskivaikeasti tai vaikeasti demen- ja lievästi tai hyvälaatuisesti muistamattomien potilaiden omaishoitajien toituneiden hoitamiseen liittyvää kuormittumista. Aineiston muodostivat kotona asuneiden 286 tutkitun hoitajat tai lähiomaiset. Tiedot saatiin joko haastattelemalla tai postikyselyllä. 213 omaishoitajaa vastasi postikyselyihin tai osallistui haastatteluihin. Viramon(1994) tutkimuksessa dementoituneella tarkoitettiin keski-vaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavaa. Hyvälaatuisesti muistamattomalla tarkoitettiin henkilöä, jolla esiintyy vähäisiä muistiongelmia ja jolla ei ole osoitettavissa muistihäiriöstä aiheutuvaa ammatillista tai sosiaalista haittaa. Lievästi dementoituneella tarkoitettiin henkilöä, jon- ka sosiaalinen tai ammatillinen toiminta oli häiriintynyt merkittävästi, mutta jolla oli edelleen valmiudet selviytyä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoistaan. Tulosten mukaan hoitajan kokemaan rasitukseen, kuormitukseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä olivat mm. hoidettavan dementian vaikeusaste, hoitajan ja hoidettavan välinen suhde, hoidettavan ikä ja hoitoajan pituus. Mitä vaikeampi hoidettavan dementia oli, sitä huonompi oli hoitajan kokema henkinen hyvinvointi. Mitä paremmaksi dementoitunutta hoitanut oli kokenut suhteensa hoidettavaan ennen tämän sairastumista, sitä vähäisemmäksi hän koki hoidosta aiheutuneet kielteiset seuraamukset. Hoidettavan ikääntyminen lisäsi myös hoidon rasittavuutta. Hoidosta omaishoitajille aiheutuneet seuraukset eivät olleet yhteydessä siihen, kuinka kauan

16 11 hoitaja oli huolehtinut hoidettavastaan. Hoidettavan ja hoitajan välisessä suhteessa kokivat puolisot ja muut sukulaiset enemmän rasitusta ja kuormitusta kuin dementoitunutta hoitaneet lapset. Omaishoitajien henkinen hyvinvointi ei tutkimuksen mukaan ollut yhteydessä hoidon kestoon. Dementoituneita hoitaneet naiset kokivat korkeampaa kuormitusta ja rasitusta sekä heikommaksi koettua henkistä hyvinvointia kuin dementoituneita hoitaneet miehet. Naiset kokivat myös korkeampaa hoidosta johtuvaa kuormitusta ja rasitusta ja huonompaa henkistä hyvinvointia kuin miehet. Kotihoidon ongelmia pitivät dementoituneiden hoitajat vaikeampina kuin dementoitumattomien hoitajat. Hoidettavan vaatiman kiintymyksen ja huomion tarve liittyi muita ongelmia selvemmin dementoitunutta hoitaneen kokemaan korkeampaan rasitukseen. Tutkimuksen mukaan ne dementoituneita hoitaneet omaishoitajat, jotka kokivat itsel- esiintyneen unihäiriöitä, masennusta ja oman terveytensä heikentymistä hoidetta- lään vasta huolehtimisen vuoksi, raportoivat hoidettavallaan esiintyneen enemmän ongelmia kuin hoitajat, joilla ei ollut ongelmia omassa terveydessään. (Viramo 1994, ) Kristeri (1997) tutki omaishoitajien henkistä kuormittavuutta. Tutkimuksen perusjoukko koostui Kymen läänin ja Pohjois Kymenlaakson seitsemän kunnan alueelta kerätyistä omaishoitajista. Lopullinen tutkimusjoukko koostui 70 omaishoitajasta. Kriteerinä tutkimusjoukkoon kuulumiselle oli, että hoidettava dementoitunut vanhus kuului jonkin kunnallisen tukimuodon piiriin (kotisairaanhoito, kotipalvelu, omaishoidon tuki, intervallihoito) ja omaishoitaja toimi tutkimusajankohtana omaishoitajana. Tutkimus oli luonteeltaan kuvaileva. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Aineiston kuvailemiseen ja tulosten esittelyyn käytettiin prosentti-ja frekvenssijakaumia, jotka esiteltiin kuvioina ja taulukkoina. Tulosten mukaan omaishoitajat kokivat vapaa ajan puutteen vahvimmaksi henkistä rasittuneisuutta selittäväksi tekijäksi. Omaishoitajat kokivat mm. omien harrastustensa vähentyneen hoitamisen aikana. Omaishoitajat, jotka halusivat harrastaa kodin ulkopuolella, kokivat henkistä rasittuneisuutta. Osalla omaishoitajia ei ollut halua harrastaa mitään kodin ulkopuolella. Yli puolet omaishoitajista halusi nykyistä enemmän aikaa itsel- leen, heistä osa koki itsensä henkisesti rasittuneeksi. Henkistä rasittuneisuutta kokevien

17 12 omaishoitajien ryhmässä koettiin myös mielialojen vaihtelua paljon tavallista enemmän. (Kristeri 1997, ) Sosiaalisen tuen lähteet Emotionaalinen ja instrumentaalinen tuki Tutkimuksissa oli yhdistetty emotionaalinen ja instrumentaalinen tukimuoto. Niitä käsiteltiin yhteisenä kokonaisuutena. Tässä tutkimuksessa niitä tarkasteltiin myös yhdessä. Reposen (1993) tulosten mukaan omaishoitajien saama tuki jakautui perheenjäsenten, ystävien, naapureiden, vapaaehtoistuen apuun sekä julkisen palvelujärjestelmän tarjoa- sosiaaliseen tukeen. Osalla omaishoitajista oli yksin hoitovastuu. Jotkut perheen- maan jäsenistä järjestivät omaishoitajalle vapaa-aikaa ja lomaa. Joissakin tapauksissa perheen- estivät jäsenten väliset ihmissuhdevaikeudet ja ymmärtämättömyys auttamisen. Tulosten mukaan omaishoitajat eivät voineet tukeutua paljonkaan ystävien ja tai naapureiden apuun läheisen hoidossa. Sitä ei ollut joko lainkaan saatavissa tai se oli hyvin vähäistä. Suurin osa omaishoitajista ei saanut yhtään apua ystäviltä tai naapureilta. Naapureiden ja ystävien apua vähemmän omaishoitajat saivat tukea muilta vapaaehtoisilta auttajilta. Vapaaehtoisen palveluorganisaation olemassaolosta tiedettiin, mutta sen palveluja käytettiin vähän. Jossakin tapauksessa ulkopuolista apua ei haluttu, koska läheinen torjui sen tai ei hyväksynyt apua. Emotionaalisen tuen lähteinä olivat perheenjäsenet, muut sukulaiset, naapurit, ystävät ja julkisen palvelujärjestelmän ammattihenkilöt. Tärkeimpiä tuen lähteitä olivat tutkimuksen mukaan perheenjäsenet ja läheiset sukulaiset. Useimmat omaishoitajat saivat tukea puolisoiltaan. Omaishoitajat, joilla oli lapsia, saivat myös heiltä tukea. Perheenjäsenet osoittivat emotionaalista tukeaan suhtautumalla vanhuksen kotihoitoon myönteisesti ja ymmärtämällä omaishoitajan työn vaikeuksia. Perheenjäsenille voi myös luottamuksel-

18 13 lisesti uskoutua ja heidän kanssaan voi keskustella, neuvotella ja sopia yhdessä vanhuksen hoidosta. Ystävien tuki mainittiin emotionaalisen tuen lähteinä kaikkein useimmiten. Sitä seuraa- olivat naapurien ja työtovereiden tuki. Ystävät olivat merkittäviä emotionaalisen vina tuen antajia, heidän puoleensa voi kääntyä asioissa, joissa ei voitu eikä haluttu rasittaa perheenjäseniä. Ystäville saattoi myös purkaa huoliansa, ilmaista tunteitaan ja uskoutua. Heidän kanssaan voi myös virkistäytyä lomailemalla ja matkustelemalla. Samantapaisessa elämäntilanteessa olevien ystävien kanssa voi lisäksi vaihtaa kokemuksiaan. Julkisen palveluorganisaation ammattihenkilöiltä omaishoitajat saivat paitsi käytännöllistä tukea, myös emotionaalista tukea. Eniten emotionaalista tukea omaishoitajat saivat kotisairaanhoidon ja kotipalvelun henkilökunnilta. Reposen (1993) mukaan ammattihenkilöiden tuki oli sitä, että he olivat kiinnostuneita omaishoitajan työstä, hänen jaksamisestaan ja suhtautuivat myönteisesti omaishoitajan työhön. Ammattihenkilöt osallistuivat myös asiantuntijoina hoito- ongelmien ratkaisuun. He auttoivat käytännön asioissa. Ammattihenkilöt koettiin luotettaviksi ja heille voitiin purkaa tunteita. He toimivat omaishoitajan kanssa hyvässä yhteistyössä. Gothóni (1991) tutki eri omaisryhmien saamaa sosiaalista tukea. Tulosten mukaan omaiset kokivat saavansa suurimman osan emotionaalista tukea sukulaisilta. Sukulaiset olivat läheisimpiä emotionaalisen tuen antajia. Muita tärkeitä keskustelukumppaneita olivat aviopuoliso, ystävät ja samassa tilanteessa olevat ihmiset. Kotona asuvien vanhus- omaiset eivät olleet kovin aktiivisia etsimään purkautumiskanavia kokemuksilleen ja ten tunteilleen. Instrumentaalista tukea omaiset saivat eniten sukulaisilta, puolisolta, hoitajilta, lääkäreiltä ja sosiaalityöntekijöiltä. Samassa tilanteessa olevat eivät juuri auttaneet konkreettisesti. (Góthoni 1991, 59.) Robinson (1990) tutki aikuisen hoidonantajan sosiaalisia taitoja, itseluottamusta ja sosi- tuen merkitystä hoidonantajan taakan jakamiseksi. Tutkimuksessa haastateltiin aalisen 31 aikuista hoidonantajaa, jotka hoitivat huonokuntoista vanhempaa iältään vuotiaita, joilla oli todettu peruuntumaton dementia tai Alzheimerin tauti. Kriteereinä oli, että hoidonantaja oli hoitanut dementoitunutta vanhempaa huomattavan määrän ajas-

19 14 taan. Tutkimuksessa käytettiin Rosebergin itseluottamuksen asteikkoa. Asteikko sisälsi 10 kohtaa 4:llä eri vaihtoehdolla vahvasti samaa mieltä vahvasti eri mieltä. Sosiaalisia taitoja tutkittiin Gambrill & Richey 40- kohtaisella väiteluettelolla. Se sisälsi kohtia ja esimerkkejä tilanteista, joiden uskottiin olevan tärkeitä perheen hoidonantajille. Kristeri (1997) tutki omaishoitajien sosiaalista tukea. Tulosten mukaan omaishoitajien saama epävirallinen sosiaalinen tuki koettiin vähäiseksi. Suurin osa omaishoitajista huolehti yksin dementoituneesta vanhuksesta. Osa omaishoitajista ei saanut tarviessaan sukulaisilta ja ystäviltä käytännön apua tai sijaishoitoapua dementoituneen hoidossa. Näistä omaishoitajista osa koki myös henkistä rasittuneisuutta. Sukulaisilta ja ystäviltä kai- henkistä tukea päätösten tekemisessä ja asioiden hoidossa, vuorovaikutusongel- vattiin missa dementoituneen kanssa sekä kuuntelijaa itselle ja omille tunteille. Omaishoitajat käyttivät virallisista tukipalveluista eniten kotipalvelua. Muina tukipalveluina käytettiin mm. kotisairaanhoitoa, intervallihoitoa ja omaishoidontukea. Suurin osa omaishoitajista huolehti yksin dementoituneesta vanhuksesta. Omaishoitajista lähes puolet ei saanut Tulosten mukaan omaishoitajien saamalla sosiaalisella tuella oli suuri merkitys hoitajan jaksamisen kannalta. Hoidonantajan taakan koettiin vähentyvän lisääntyneillä perheenjäsenten ja ystävien vierailuilla hoidonantajan ja hoidettavan luona. Sosiaalinen tuki paransi hoidonantajan itseluottamusta ja vähensi hoidon antamisesta aiheutuvaa taakkaa. Sosiaalisen tuen saatavuus hoidonantajan jaksamisen kannalta oli tärkeää. Hoidonantajien kannalta oli tärkeää tunnistaa erilaisia ihmisiä, joiden puoleen voi kääntyä ja luottaa eri tilanteissa. Sosiaalinen verkosto muodostui vastaajilla ystävistä ja omaisista. Ystävyyssuhteet ja perheen tuki koettiin tärkeänä tekijänä sosiaalisen verkoston toimivuuden kannalta. Jos hoidonantaja oli tyytyväinen sosiaaliseen tukeen ja sen saatavuuteen, hän ilmaisi samalla sen lisäävän vahvistusta ja selviytymistä oman jaksamisensa kannalta. Ne hoidonantajat, jotka eivät olleet tyytyväisiä sosiaalisen tuen saatavuuteen, olisivat tarvinneet enemmän tukea ja vahvistusta sosiaaliselta verkostolta. Hoidonantajan saadessa liikkeelle sosiaalisen verkostonsa ja itseluottamuksensa hänen jaksamisensa ja selviytymisensä läheisen hoidossa parani. (Robinson 1990, )

20 15 Omaishoitajat arvioivat, että tukipalveluilla oli ollut erittäin suuri tai melko suuri vaikutus selviytymiseen kotihoidossa. Omaishoitajat eivät saaneet mielestään tukipalvelujen kautta tietoa muista tuen muodoista. Tukea kaivattiin mm. kotimiestoimintana, rahallisena ja sijaishoitona. Lisäksi kaivattiin mm. henkistä tukea, kotipalvelua, lisäyhteistyötä kotisairaanhoidon kanssa. Tukea haluttiin oman kunnan sosiaali- ja terveydenhuollolta. (Kristeri 1997, ) Informatiivinen tuki henkistä tukea lainkaan ammattihenkilöstöltä. Ne omaishoitajat, jotka olivat saaneet henkistä tukea, saivat sitä pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä. Omais- kokivat myös, että he eivät voineet keskustella vaikeista asioista ammattihenkihoitajat löstön kanssa. Kolehmaisen (1994) tutkimuksen tarkoitus oli kuvata ja ymmärtää omaishoitajan tarvitsemaa ja saamaa tietoa. Tutkimustehtävänä oli kuvata, millaista tietoa vanhuksen omaishoitaja tarvitsee, millaista tietoa omaishoitaja on kokenut saavansa ja mitkä tekijät liittyvät tiedon saantiin ja omaishoitajan tiedon tarpeeseen hänen hoitaessaan vanhusta. Tutkimusnäytteeseen otettiin kaksitoista omaishoidontukea saavaa omaishoitajaa, jotka hoitivat yli 65-vuotiasta kotona asuvaa omaistaan. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin sisällön erittely menetelmällä. Tutkimusote oli laadullinen. Tulosten mukaan omaishoitajat mielsivät tiedon kirjatiedoksi ja elämän kokemuksien kautta hankituksi tiedoksi sekä hoidettavalta itseltään saaduksi tiedoksi. Omaishoitajat tarvitsivat tietoa hoitamiseen, sairauteen ja vanhuuteen liittyvissä asioissa. Omaishoitajien mukaan esim. dementoituneen vanhuksen käyttäytymisen muutoksiin sopeutuminen olisi ollut helpompaa, jos omaishoitajat olisivat tienneet oireiden johtuvan sairaudesta. Useat omaishoitajat tarvitsivat lisätietoa sairauksista, lääkkeistä ja niiden sivuvaikutuksista. Konkreettisista tietoa tarvittiin hoitamiseen liittyvistä asioista. Lääketieteellisen tiedon lisäksi omaishoitajat tarvitsivat yksityiskohtaista tietoa, miten toimia missäkin tilantees- sa. Omaishoitajat korostivat tiedon saamista ammatti-ihmisiltä mm. hoitajilta sairauksis-

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 85/2016 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella Akaan kaupunki Perusturvatoimi Vanhus- ja vammaistyön tehtäväalue Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella 1. Tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuki perustuu lakiin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Omaishoidon tuen toimintaohje

Omaishoidon tuen toimintaohje Omaishoidon tuen toimintaohje 1.1.2016 alkaen Perusturvalautakunta 29.9.2015 46 Maksuluokat vuodelle 2017 on vahvistettu Perusturvalautakunnassa 20.12.2016 54 Sisällys 1. Omaishoidon tuen tarkoitus ja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Omaishoitajien voimavarakysely 2015

Omaishoitajien voimavarakysely 2015 Omaishoitajien voimavarakysely 2015 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän yli 65-vuotiaiden omaishoidontukea saavien omaishoitajien voimavarakysely Raportti 26.11.2015 Kuntayhtymähallitus PoSa/Vanhuspalvelut

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 1. SISÄLLYS 1 OMAISHOIDON TUESTA YLEISESTI... 1 2 OMAISHOIDONTUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISKRITEERIT... 2 2.1 Omaishoidontuen hakeminen... 2

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 1 SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Perusteet Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan.

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNKI. Perusturvalautakunta / 86 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

HARJAVALLAN KAUPUNKI. Perusturvalautakunta / 86 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE JA MYÖNTÄMISPERUSTEET HARJAVALLAN KAUPUNKI Perusturvalautakunta 14.12.2016/ 86 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2017 2 Sisällysluettelo 1. Omaishoidontuen sisältö ja tarkoitus 3 2. Omaishoidontuen hakeminen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot vuonna 2016 31/05.02.20/2014 Sotelk 1 Omaishoidon tuki on lakisääteinen (937/2005) sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1 (6) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Yleistä omaishoidon tuesta (Omaishoitolaki 937/2005) Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat 15.10.2014 Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidon tuen palveluohjaus ja päätöksenteko Espoossa Perhe- ja sosiaalipalveluiden tulosyksikön vammaisten

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot