OMAISHOITAJIEN KOKEMUKSET JA TUKI ALZHEIMERIN TAUTIA SAIRASTAVAN LÄHEISEN KOTIHOIDOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMAISHOITAJIEN KOKEMUKSET JA TUKI ALZHEIMERIN TAUTIA SAIRASTAVAN LÄHEISEN KOTIHOIDOSSA"

Transkriptio

1 OMAISHOITAJIEN KOKEMUKSET JA TUKI ALZHEIMERIN TAUTIA SAIRASTAVAN LÄHEISEN KOTIHOIDOSSA Kirsi Ainasoja - Merja Virtanen Päättötyö Syksy 1998 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ HELSINGIN ALPPIKADUN YKSIKKÖ PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan amk-tutkinto Kirsi Ainasoja ja Merja Virtanen Omaishoitajien kokemukset ja tuki Alzheimerin tautia sairastavan läheisen kotihoidossa Diakonia-ammattikorkeakoulu, marraskuu 1998 sivumäärät 53, 1 liite Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää omaishoitajien kokemuksia hoitaa Alzheimerin tautia sairastavaa läheistään kotona ja kartoittaa sosiaalisen tuen merkitystä omaishoitajien jaksamisessa. Tutkimus oli laadullinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää omaishoitajaa, jotka hoitivat Alzheimerin tautiin sairastunutta läheistään kotona. Tiedonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelut nauhoitettiin. Aineisto analysoitiin sisällön erittelymenetelmällä. Omaishoitajaksi ryhtymisen perusteina olivat inhimilliset ja eettiset tekijät. Omaishoitajat kokivat läheisen hoitamisessa psyykkistä, fyysisistä ja sosiaalista kuormittavuutta. Hoitaminen merkitsi elämänpiirin kaventumista, uupumusta ja vapaaajan puutetta. Kuormittavuudesta huolimatta omaishoitajat kokivat hoitamisen kautta oman elämän merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Sosiaalisen tuen merkitys koettiin tärkeänä omassa jaksamisessa. Sosiaalista tukea saatiin emotionaalisena, instrumentaalisena ja informatiivisenä tukena. Tukea saatiin perheenjäseniltä ja ystäviltä. Sijaishoito antoi omaishoitajille vapaa-aikaa, lepoa ja aikaa sosiaalisten kontaktien hoitoon. Omaishoidon tuki lisäsi kokemusta työn arvostuksesta ja vaikutti kannustavasti. Omaishoitajat pitivät tiedon saantia tärkeänä. Lisätietoa kaivattiin hoidettavan sairaudesta, lääkkeistä ja läheisen kuntouttamisesta. Sosiaalisen tuen palveluista oli saatu riittävästi tietoa. Tulokset antavat viitteitä omaishoitajien työn kehittämiseen. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Jatkossa tulisi kehittää järjestöjen ja yhdistysten sekä julkisten palvelujen yhteistyötä omaishoitajien työn tukemisessa. Omaishoitaja, Alzheimerin tauti, sosiaalinen tuki Diakonia-ammattikorkeakoulu, kirjasto

3 THE DIACONIA INSTITUTE OF HIGHER EDUCATION IN FINLAND/HELSINKI ALPPIKATU TRAINING UNIT ABSTRACT The Diaconal Training Programme in the Fields of Social Welfare, Health Care and Education The Social Welfare and Health Care Polytechnic Degree Kirsi Ainasoja and Merja Virtanen Experiences of and support received by family members (carers) looking after patients with Alzheimer s disease at home The Diaconia Institute of Higher Education in Finland, November 1998 pages 53, 1 appendix The aim of this study was to describe and to understand the experiences of those who care for their family members with Alzheimer s disease at home, and to discover the significance of social support to the carers well being and physical coping. The research was carried out as a qualititive study. The material was obtained by interviewing four persons who look after their family member with Alzheimer s disease at home. The interviews were carried out as theme interviews and the interviews were recorded. The material was then analyzed by searching for and separating different themes. The motives of people willing to care for their ailing family members are altruistic and humane. The carers felt their work is psychologically, physically and socially demanding. Caring for a family member is tiring and restricts the carers own personal life and limits their free time. Although the work is demanding, the carers perceived their own life had added meaning and value through caring. The carers considered the social support they themselves received as important in helping them have the strength to continue their work..the carers reported having received emotional support, help in practical aspects of everyday life and also help in the form of information. The carers reported having received support from family members and friends. Having someone to take over shortly to look after the ailing family member gave the carers some free time, time for resting and taking care of their other social contacts. Getting support also made carers feel encouraged and feel that their work is appreciated. Obtaining information was considered important by carers. More information was wanted about the disease itself and of medicine and physical therapy available for the ailing family member. Sufficient information had been obtained about support available by the social services. The result of this study give some guide lines for developing the work of carers of family members. The results follow similar lines to results in earlier studies. According to this study societies, organisations and public social services should do more work together to support the work of family carers. Carers of family members, Alzheimer s disease, social support The Diaconia Institute of Higher Education in Finland, library

4 I TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 KIRJALLISUUSKATSAUS Alzheimerin tautia sairastava ja omaishoito Alzheimerin tauti sairautena Omaishoitoon liittyviä käsitteitä Alzheimerin tauti omaishoitajien kokemana Omaishoitajat potilaan kotihoidon mahdollistajana Omaishoito ja kotihoito Omaishoitajien jaksaminen Omaishoitajien tuen tarpeet ja tuen muodot Sosiaalisen tuen käsite Omaishoitajien hoitamisen kuormitus Sosiaalisen tuen lähteet Emotionaalinen ja instrumentaalinen tuki Informatiivinen tuki Kokeiluja ja käytäntöjä omaishoitajien tuen järjestämisessä Sopeutumisvalmennus Omaishoidontuki Sijaishoitopaikka Tukipalvelut Yhteenveto kirjallisuuskatsauksesta 24 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄ 25

5 II 4 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen menetelmälliset lähtökohdat Haastateltavien valinta Haastattelujen suorittaminen Aineiston laadullinen analysointi Tutkimuksen luotettavuus 31 5 TUTKIMUKSEN EETTISET NÄKÖKOHDAT 32 6 TUTKIMUKSENTULOKSET Aineiston kuvaus Omaishoitajien elämäntilanne Omaishoitajaksi ryhtymisen syyt Sairauden alkuaika Sairauden vaikutus omaishoitajien elämään Omaishoitajien saama sosiaalinen tuki Emotionaalinen tuki Instrumentaalinen tuki Informatiivinen tuki Tutkimustulosten tarkastelu Omaishoitajien kokemuksia Omaishoitajien sosiaalinen tuki 43 7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Sosiaalieettisiä näkökohtia Kotihoito mahdollisuutena 46 LÄHTEET 48 LIITE 52

6 1 JOHDANTO Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä yli omaishoitajaa, jotka päivittäin hoitavat ikääntynyttä, vammaista tai sairasta perheenjäsentään tai läheistään (Purhonen & Rajala 1997, 200). Vuonna 1992 maassamme arvioitiin olleen noin keskivaikeasti/vaikeasti dementoitunutta henkilöä. Määrä nousee nopeasti tulevina vuosikymmeninä väestön vanhentuessa. (Sulkava ym. 1993, 14.) Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmissa on tulevaisuudessa tavoitteena laitosvaltaisuuden purkaminen kehittämällä avohuoltopalveluja ja tukemalla perhe- ja omaishoitoa (Aaltonen 1996, 1-3). Useimmat ihmiset haluavat tulla hoidetuksi kotona. Tuttu ympäristö tuo turvallisuutta, inhimillisyyttä ja yksilöllisyyttä. Omaishoitajat mahdollistavat Alzheimerin tautiin sairastuneen kotihoidon. Kotihoito on raskasta ja sitovaa (esim. Viramo 1994 ja Reponen 1993). Nykyinen palvelurakenne ei ole onnistunut avohoidon kehittämisessä luomaan riittävää omaishoidon tukijärjestelmää.. Omaishoitajilla on katsottu olevan kohtuuton hoitovastuu. (Aaltonen 1996, 1-3.) Erityisesti tulisi kotihoidon kehittämisessä kiinnittää huomiota siihen, ettei omaishoitaja uuvu hoidettavan vierelle. Oma kiinnostuksemme perustui aihepiirin ajankohtaisuuteen ja omiin kokemuksiin. Toinen kirjoittajista on ollut mukana tekemässä arvioivaa raporttia sopeutumisvalmennuskurssista. Kurssi oli järjestetty muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen. Kurssin jälkeen tutkittiin kurssilta saatua tiedon ja tuen riittävyyttä osallistujien elämään. Toisella kirjoittajista oli läheinen kosketus ihmiseen, joka sairastui Alzheimerin tautiin. Sairauden ensioireet, normaalista poikkeava käyttäytyminen huolestuttivat omaisia. Tunteet vaihtelivat epätoivosta toivoon omaisen paranemisesta. Oma osuus omaisten tukemisessa oli olla hyvänä kuuntelijana. Tässä tutkimuksessa kuvataan omaishoitajien elämäntilanteita heidän hoitaessaan Alzheimerin tautia sairastavaa läheistä kotona ja selvitetään omaishoitajien sosiaalista tukea heidän jaksamisessaan.

7 2 2 KIRJALLISUUSKATSAUS 2.1 Alzheimerin tautia sairastava ja omaishoito Alzheimerin tauti sairautena Dementia on elimellisestä syystä johtuva laaja-alainen älyllisen toiminnan häiriö. Se aiheuttaa ammatillista ja sosiaalista haittaa. Alzheimerin tauti on yleisin dementian aiheuttaja. Mitä vanhemmista ikärymistä on kyse, sitä yleisempi tauti on. Suomessa on tällä hetkellä noin henkilöä, jotka kärsivät keskivaikeasta tai vaikeasta Alzheimerin taudista. (Sulkava, Eloniemi, Erkinjuntti & Hervonen 1993, 13, 17.) Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on muistin heikentyminen. Aluksi mielestä häviävät viime vuosien, sitten viimeisten vuosikymmenien muistikuvat. Sairastunut alkaa kokea myös kotinsa vieraaksi ja ilmoittaa haluavansa mennä kotiin. Tämä on usein hänen lapsuudenkotinsa. Omaisten vakuuttelut siitä, että hän on kotona, eivät aina auta. Tilanteen laukaisee rauhallinen suhtautuminen asiaan ja keskustelun siirtäminen kodin arkipäivän asioihin. Toinen varhainen oire on persoonallisuuspiirteiden ja toimintatapojen muuttuminen. Sairastunut menettää aktiivisuutensa. Hän tiedostaa heikentyneen muistinsa ja toimintakykynsä ja vetäytyy tämän vuoksi vähänkin monimutkaisemmista toiminnoista Hän välttää vierailuja ja viihtyy pelkästään kotona. Kehotuksilla ja rohkaisuilla hänet saadaan kuitenkin mukaan erilaisiin toimintoihin, jotka virkistävät häntä. (Sulkava ym. 1993, ) Alzheimerin tautiin liittyvät oireet, mm. sairaudentunnottomuus, voivat aiheuttaa hämmennystä sairasta hoitavassa henkilössä. Vaikeastakin muistihäiriöstä ja toimintakyvyn heikentymisestä kärsivä sairastunut saattaa kieltää kaikki oireensa. Sairauden alkuvaiheessa on kyse siitä, että hän haluaa peitellä sairautensa oireita ja osaamattomuuttaan. Myöhemminkin hän on sitä mieltä, että hänen muistissaan ei ole huomattavampaa vikaa, vaikka hän ei muista, mitä minuuttia aikaisemmin oli sanottu.

8 3 Kätevyyden heikkeneminen on usein varhain ilmenevä oire, joka pahentuu taudin edetessä. Esimerkiksi ruoanlaitto ja tuttujen koneiden käyttö eivät enää onnistu aiempaan tapaan. Vaikeuksia tulee myös pukeutumisessa. Kyvyttömyys havaita ja tunnistaa esineitä liittyy Alzheimerin taudin oireisiin, vaikka aistitoiminnoissa ei olisi mitään vikaa. Alzheimerin sairaudessa on tyypillistä eksyä aluksi vieraissa, myöhemmin tutuissakin paikoissa. (Sulkava ym.1993, ) Taudin edetessä sairastuneella on vaikeus tunnistaa tuntemiaan henkilöitä. Omaisten kannalta tämä on hämmentävää. Myös omien kasvojen muistikuva saattaa hävitä. Kun sairaus on kestänyt vuosia, sairastuneelle tulee näköharhoja. Hän näkee olemattomia ja tulkitsee näkemänsä väärin. Osalla Alzheimerin tautia sairastavista esiintyy aggressiivisuutta ja väkivaltaisuuttakin sairauden edetessä. Nämä eivät kuitenkaan ole tautiin liittyviä tyypillisiä oireita. (Sulkava ym 1993, ) Omaishoitoon liittyviä käsitteitä Omaishoitaja on henkilö, joka hoitaa omaistaan kotona ja huolehtii hänen päivittäisistä toiminnoistaan, tarpeistaan ja hyvinvoinnistaan. Omaishoitaja sitoutuu läheisen elämään ja hoitoon kunnioittaen hänen omaa tahtoaan ja itsemääräämisoikeuttaan. (Reponen 1993.) Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkioita ja palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidon tukea voidaan antaa, jos henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpitoa, joka on mahdollista järjestää hoidettavan kotona sopimalla siitä hänen omaisensa tai läheisensä kanssa ja tarpeellisten palveluiden avulla. Sopimus omaishoidon tuesta voidaan tehdä myös muun henkilön kuin hoidettavan omaisen tai läheisen kanssa. Hoito ja muu huolenpito voidaan erityisistä syistä järjestää myös hoitajan kanssa. Hoitajan kotona järjestettyyn ympärivuorokautiseen hoitoon sovelletaan kuitenkin perhehoitajalain (312/92) säännöksiä silloin, kun myös muut perhehoidolle asetetut edellytykset täyttyvät. (Sosiaalihuoltolaki 27 a.)

9 Alzheimerin tauti omaishoitajien kokemuksena Dementoiva sairaus ei kosketa ainoastaan sairastavaa itseään vaan se vaikuttaa myös omaisten elämään. Omaisten sairaudeksi dementia muuttuu viimeistään silloin, kun dementoitunut ei selviä enää jokapäiväisistä askareistaan. Varsinainen omaisen tai läheisen vastuu alkaa jo ensimmäisistä pelonsekaisista havainnoista, ettei kaikki ole enää kunnossa. Omaisten ahdistus pohjaa useimmiten tietämättömyyteen ja henkisen taantumisen käsittämättömiin käänteisiin. Läheisen tutun persoonallisuuden häviäminen ja henkinen murentuminen tuntuvat omaisista tuskallisilta. (Hervonen 1996, ) Jylhä, Salonen, Mäki & Hervonen (1996) toivat tutkimuksessaan esiin omaisten vapaamuotoisia kirjallisia kertomuksia elämästä dementiaa sairastavien kanssa. Raportin tehtävänä oli valottaa dementiaa ja sen hoitamista omaisten näkökulmasta ja omaisten elämää dementoituvien kanssa. Kuvaukset saatiin vastauksena Hervosen pyyntökirjeeseen, joka lähetettiin vuonna 1992 kaikkiaan 1240:lle Alzheimer keskusliiton dementiayhdistyksen jäsenille. Omaisten kirjoituksissa tuli esiin mm. miten arkinen elämä oli muuttunut läheisen sairauden myötä. Tavalliset päivittäiset toiminnot muuttuivat hankaliksi ja ongelmallisiksi. Arkinen oleminen kääntyi oudoksi ja ennakoimattomaksi. Dementiaa sairastavalta katosi itsestäänselvä, turvaa antava päiväjärjestys. Esimerkiksi nukkuminen ja valvominen eivät onnistuneet vuorokauden aikojen mukaan. Tästä aiheutui omaisille monia seurauksia, mm. mittavia käytännön järjestelyjä ja fyysisiä ponnistuksia. Omalle elämälle ei jäänyt enää aikaa eikä voimia. Omaisten arkipäivän muuttuminen vaikeutti ihmisten välisiä suhteita. Etenkin puolisoiden välisissä suhteissa yhteisten muistojen ja tulevaisuuden suunnittelussa ei historiansa kadottaneesta dementoituneesta ollut enää jakajaksi. Omainen joutui ajattelemaan tulevaisuuttakin ristiriitaisin tuntein. Dementiaan sairastuneiden henkilöiden puolisot kuvasivat monenlaisia tuntemuksia sairauden aikana ja puolison kuoleman jälkeen. Miehet ilmaisivat kirjeissään sekä positiivisia että negatiivisia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan vähemmän kuin naiset. Myöntei-

10 5 sinä tunteina kirjeissä kuvattiin hellyyden ja tyytyväisyyden tuntemuksia. Ilon tunne mainittiin tunteista yleisimmin. Iloa tunnettiin mm. siitä, että sukulaiset eivät karttele, iloittiin myös puolison selkeistä tilanteista ja hetkistä. Omaiset kokivat rasittavana hoitaa dementoitunutta puolisoaan. Yleisesti koettiin vaikeana dementian aiheuttamat tilanteet sekä yleensä elämä. Muita tutkimustuloksissa tulleita tuntemuksia kirjoitusten perusteella olivat mm. syyllisyydentunne, huono omatunto, väsymys, pelko, masentuneisuus, ikävä ja uupumus. (Jylhä ym ) Viitakosken (1995) tutkimuksessa haastateltiin 22 omaishoitajaa, jotka olivat hoitaneet dementoituneita läheisiään kotona keskimäärin kuuden vuoden ajan. Haastatteluhetkellä kaikkien haastateltavien läheiset olivat pysyvästi laitoshoidossa. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu. Omaishoitajat kertoivat läheisen dementiasairauden kehittyneen vähitellen. Läheisellä ilmenneet dementiaoireet tuntuivat omaisista hämmentäviltä ja joskus jopa pelottavilta, kun ei tiedetty mistä on kysymys. Pulmatilanteita syntyi, kun läheinen ei osannut orientoitua enää aikaan eikä paikkaan. Läheinen ei pystynyt myöskään huolehtimaan mm. puhtaudestaan tai ravitsemuksestaan. Jotkut omaishoitajat olivat kokeneet hoidettavan käytökseen liittyneen aggressiivisuuden pelottavana ja hämmentävänä. Suurin osa haastatelluista omaishoitajista kuvasi kuitenkin hoidettavansa sopeutuvaksi ja rauhalliseksi. Haastateltujen omaishoitajien kokemusten mukaan dementoituneen läheisen hoitaminen vaikeutui vähitellen. Vastuu ja huoli läheisen päivittäisestä selviytymisestä muuttui ympärivuorokautiseksi. Se vaati omaishoitajilta psyykkistä ja fyysistä kestävyyttä yhä lisääntyvässä määrin. Myös omaishoitajien kanssakäyminen muiden sukulaisten ja ystävien kanssa oli vähäistä. Omaishoitajat kokivat menettäneensä läheisen sairauden myötä tasavertaisen keskustelukumppanin. Dementoituneen läheisen hoitoon liittyi myös eettisiä pulmia. Omaishoitajien oli vaikea päättää läheisensä lähettämisestä tutkimuksiin, koska läheinen itse ei kokenut tarvitsevansa apua. Muutama haastateltavista oli kokenut vaikeana läheisen osoittaman aiheettoman mustasukkaisuuden. Pulmia oli joillekin omaishoitajille aiheuttanut se, että hoi-

11 6 dettava oli varsinkin sairauden alkuvaiheessa vaikuttanut niin terveeltä etteivät muut sukulaiset, naapurit tai työtoverit huomanneet asioiden oikeaa laitaa.( Viitakoski 1995, 16-20, 41.) Reponen (1993) tutki omaishoitoa omaishoitajien näkökulmasta. Tutkimuksen perusjoukkona oli Leppävirran kunnan terveyskeskuksen valvotun kotisai- Tutkimusnäyt- raanhoidon kirjoissa olevien 75 vuotta täyttäneiden potilaiden omaiset. teeseen valittiin 20 omaishoitajaa. Suurin osa haastateltavista omaishoitajista oli eläkkeellä olevia puolisoita tai lapsia. Tutkimusaineisto koottiin käyttäen teemahaastattelua. Myös Hervonen, Arponen & Jylhä (1994) kuvasivat dementiaa sairastavien omaisten kokemuksia elämästä läheisensä kanssa. Läheisen sairauden alkuvaiheessa omaiset joutuivat erilaisten tunteiden myllerrykseen. Omaisilla nousivat epätietoisuuden ja hämmennyksen tunteet päällimmäiseksi, kun ei tiedetty mistä läheisen aikaisemmin normaalista poikkeava käyttäytyminen johtui. Kertomuksissa kuvailtiin mm. tavaroiden etsimistä sekä toimintojen tai tapojen hidastumista. Kuvailtiin myös hoidettavan apaattisuutta ja aggressiivista käytöstä. Dementiaa sairastavan läheisen oireet säikäyttivät ystäviä ja muita omaisia. Tämä vä- hensi ystävien ja muiden omaisten välistä yhteydenpitoa. Hoidettava ja hoitaja eristäytyivät sosiaalisesta kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa. Omaishoitajien kertomuksissa kuvailtiin hoitovastuun omaiselle tuomista riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunteista. Kerrottiin epävarmuudesta, ahdistuksesta, syyllisyydestä sekä psyykkisestä ja fyysisestä väsymyksestä. Samalla omaiset kuitenkin kokivat kiintymyksen ja rakkauden tunteiden sairasta läheistä kohtaan kasvavan. Kiitollisuus yhdessä eletyistä hyvistä hetkistä nousi usein tärkeäksi hoitamisessa. 2.2 Omaishoitajat potilaan kotihoidon mahdollistajana Omaishoito ja kotihoito

12 7 Tulosten mukaan omaishoitajaksi alkamissyinä olivat läheisen avuntarpeen lisääntyminen ikääntymisen, sairastumisen tai yksinjäämisen myötä. Omaishoidon alkamisperusteina olivat sukulaisuus, yhdessä asuminen ja aviopuoliso. Puolisoilla yhteinen eletty elämä velvoitti huolehtimaan toisesta sekä hyvinä että huonoina päivinä. Lapsia sitoivat eettiset velvoitteet ja sosiaaliset paineet huolehtia vanhemmistaan. Omaishoidon taustalla olevia eettisiä velvoitteita olivat hyvän elämän turvaaminen läheiselle, läheisen oman tahdon kunnioittaminen, velvollisuus huolehtia läheisestä, vastavuoroinen huolehtiminen, lupauksen pitäminen, perinteen noudattaminen ja sopimuksen pitäminen Omaishoitajien jaksaminen Hervonen ym. (1994) tutkivat omaishoitajien kokemuksia dementoituvan läheisen kotihoidosta. Hoitajan ja hoidettavan välisellä suhteella oli tutkimuksen mukaan suuri merkitys hoitamisessa. Suhteen laatu vaikutti sekä selviytymiseen päivittäisistä hoitotehtä- että hoitoa koskevien ratkaisujen tekoon. Jos hoitajalla oli lämpimiä tunteita hoi- vistä dettavaa kohtaan, hoitaja kykeni kokemaan hoitotyön myös rikastuttavana elämäntehtävänä. Omaishoitaja näki hoidettavan hänen muuttumisensa ja taantumisensa aiheuttaman tuskan, ahdistuksen ja surun takaakin samana rakkaana ihmisenä kuin ennenkin. (Hervonen ym. 1994, 188.) Gothóni (1991) tutki omaisten ja omaishoitajien jaksamista läheistensä hoitamisessa. Tutkimus suoritettiin postikyselynä maalis- huhtikuun aikana vuonna Aineisto analysoitiin käyttäen ristiintaulukointia, t -testiä, faktorianalyysia ja varianssianalyysia. Hoitaminen muodosti tavallaan luonnollisen osan omaishoitajien elämänkaarta. Omaiset jaksoivat hoitaa vanhusta, koska kyseessä oli läheisen tarvitsema apu. Tunnesiteinä hoitamiseen koettiin kiintymys ja hyvä vuorovaikutussuhde. Kauan kestänyt melko ristiriidaton vuorovaikutussuhde oli omaishoitajien mielestä hyvän hoitosuhteen edellytys. Omaishoitajat eivät olisi valmiita nykyisillä ehdoilla auttamaan ketään muuta, kuin pitkäaikaisessa suhteessa läheiseksi tullutta henkilöä. Auttamiseen vaikuttavin tekijöin omaishoitajat mainitsivat vanhuksen sairauden tai toimintakyvyn puutteen.

13 8 Auttamisen iloon omaishoitajilla liittyi kokemus siitä, että auttaminen oli tehtävä ja mahdollisuus. Jotkut omaishoitajat kokivat, että oli heidän vuoronsa auttaa läheistään. Mielekkäitä tilanteita, joista oli myös iloa omaishoitajalle itselleen, olivat mm. hoitamisen tärkeyden ja merkittävyyden tiedostaminen. Tunne siitä, että teki tärkeää työtä, auttoi omaishoitajia jaksamaan läheisen hoitamisessa. Omaishoitajien mukaan myös hoidettavan antama hyvä palaute osoittamalla tyytyväisyyttä ja kiitosta, kannusti ja teki auttamisesta miellyttävämmän tapahtuman. Kukaan omaishoitajista ei tuonut esille ensisijaisena syynä hoitamiseen materiaalisia tekijöitä. (Góthoni 1991, ) Reponen (1993) tutki omaishoitajan jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Tulosten mukaan omaishoitajan tehtävään liittyi myönteisiä, motivoivia ja kannustavia puolia hoitamisen taakan lisäksi. Omaishoitajan oma myönteinen asennoituminen tehtävään auttoi jaksamaan ja jatkamaan. Myös läheisen myönteinen asennoituminen hoitoon ja hänen antamansa palaute palkitsivat. Motivoivana puolena huolehtimiseen tutkimustulosten mukaan oli omaishoitajan myönteinen tunneside läheiseen, rakkaus, läheisyys, välittäminen ja pitäminen. Joillekin omaishoitajille läheisen hoito oli elämäntehtävä, he kokivat oman elämänsä merkitykselliseksi ja arvokkaaksi tämän tehtävän kautta. Toisille omaishoitajille läheisen hoito kotona oli osa luonnollista elämää. (Reponen1993.) 2.3 Omaishoitajien tuen tarpeet ja tuen muodot Sosiaalisen tuen käsite Sosiaalisella tuella tarkoitetaan ihmisten välistä vuorovaikutusta, jossa annetaan ja saa- aineellista ja henkistä tukea. Siihen kuuluu arvostuksen ja tarpeellisuuden kokemi- daan nen sekä kokemus turvallisuudesta. Sosiaalinen tuki on ensisijaisesti sukulaisten ja lä- suhteessa olevien merkityksellisten ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sosiaali- heisessä nen tuki käsittää myös ihmisten sosiaalisen suhteiden parantamiseksi tehtäviä toimenpiteitä, joilla edistetään yhteisön välistä yhteenkuuluvaisuutta. Sosiaalinen tuki jaetaan informatiiviseen, emotionaaliseen ja instrumentaaliseen tukeen. Informatiivisella tuella tarkoitetaan tietojen välittämistä sekä neuvontaa ja ohjausta.

14 9 Emotionaalisessa tuessa on kysymys kokemusten ja tunteiden jakamisesta, kannustuksesta ja rohkaisemisesta sekä palautteen antamisesta. Taloudellinen tai välineellinen tuki ja käytännön apu ovat instrumentaalista tukea.( Heimonen & Voutilainen 1997, 121, Kumpusalo, 1991, Denvall & Jacobson 1998, 225.) Omaishoitajien hoitamisen kuormitus Reponen (1993) tutki omaishoitajien hoitamisen kuormittavuutta. Tulosten mukaan hoitamisessa ilmeni psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä ja omaishoitajien arvostuksen puutetta. Läheisen persoonallisuuden muuttuminen oli omaishoitajille rasittavaa. Totutun ja tutun persoonallisuuden muuttuminen vieraaksi aiheutti omaishoitajille lisääntyvää psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kuormitusta. Psyykkisinä kuormitustekijöinä omaishoitajat kokivat ahdistusta, surua ja pelkoa. Rasittuneisuutta koettiin mm. oman ajan ja voimien jakamisessa, muun elämänpiirin kaventumisessa ja hoitamiseen sidottuna olemisessa. Psyykkisistä muutoksista omaishoitajat mainitsivat mm. hoidettavan muistin huononemisen ja käsityskyvyn heikkenemisen, se- luopumisen oman elämän kä hallinnasta. Omaishoitajat kokivat sosiaalisena kuormittavuutena katkeruutta, turhautumista ja yksinäisyyttä. Hoitamisen kuormittavuus aiheutti omien ihmissuhteiden vähenemisen ja vapaa-ajan menetyksen. Omaishoitajat tunsivat yksinäisyyttä läheisen kanssa katkenneesta keskusteluyhteydestä. Fyysisenä kuormittavuutena koettiin uupumista, voimattomuutta ja väsymystä. Yöunen häiriintyminen ja riittämättömyys aiheuttivat omaishoitajille väsymystä Hoitotehtävien raskaus ja oman terveyden huonous aiheuttivat uupumista ja voimattomuutta. Noin puolet omaishoitajista koki, että heidän työtään ei arvostettu tai arvostettiin vain vähän. Omaishoitajien työtä ei myöskään ymmärretty tai sitä vähäteltiin. Perheenjäsenten tai sukulaisten arvostuksen puuttuminen ilmeni siten, että apua ei annettu, vaan odo-

15 10 tettiin omaishoitajien yksin hoitavan läheisen. Jotkut omaishoitajista halusivat läheisen laitoshoitoon. Omaishoitajien mielestä julkisen arvostuksen puute osoitti sen, että hoitamista pidettiin itsestäänselvyytenä. Se näkyi mm. siinä, että omaishoitajan työ ei saanut taloudellista tukea. Jotkut omaishoitajat kokivat, että hoitamista ei pidetty yhtä arvokkaana työnä kuin muita tehtäviä. Työstä sai harvoin tunnustusta tai kiitosta. Omaishoitajat olivat ha- vainneet, että heidän työtänsä arvostettiin puheissa, mutta ei käytännössä. (Reponen, 1993, Góthoni 1991, ) Viramon (1994) tutkimuksen tavoite oli selvittää hoitajien kokemia ongelmia läheisensä hoitamisessa ja kotihoidon aiheuttamia psyykkisiä, fyysisiä, sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia omaishoitajille. Tutkimuksessa vertailtiin keskivaikeasti tai vaikeasti demen- ja lievästi tai hyvälaatuisesti muistamattomien potilaiden omaishoitajien toituneiden hoitamiseen liittyvää kuormittumista. Aineiston muodostivat kotona asuneiden 286 tutkitun hoitajat tai lähiomaiset. Tiedot saatiin joko haastattelemalla tai postikyselyllä. 213 omaishoitajaa vastasi postikyselyihin tai osallistui haastatteluihin. Viramon(1994) tutkimuksessa dementoituneella tarkoitettiin keski-vaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavaa. Hyvälaatuisesti muistamattomalla tarkoitettiin henkilöä, jolla esiintyy vähäisiä muistiongelmia ja jolla ei ole osoitettavissa muistihäiriöstä aiheutuvaa ammatillista tai sosiaalista haittaa. Lievästi dementoituneella tarkoitettiin henkilöä, jon- ka sosiaalinen tai ammatillinen toiminta oli häiriintynyt merkittävästi, mutta jolla oli edelleen valmiudet selviytyä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoistaan. Tulosten mukaan hoitajan kokemaan rasitukseen, kuormitukseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä olivat mm. hoidettavan dementian vaikeusaste, hoitajan ja hoidettavan välinen suhde, hoidettavan ikä ja hoitoajan pituus. Mitä vaikeampi hoidettavan dementia oli, sitä huonompi oli hoitajan kokema henkinen hyvinvointi. Mitä paremmaksi dementoitunutta hoitanut oli kokenut suhteensa hoidettavaan ennen tämän sairastumista, sitä vähäisemmäksi hän koki hoidosta aiheutuneet kielteiset seuraamukset. Hoidettavan ikääntyminen lisäsi myös hoidon rasittavuutta. Hoidosta omaishoitajille aiheutuneet seuraukset eivät olleet yhteydessä siihen, kuinka kauan

16 11 hoitaja oli huolehtinut hoidettavastaan. Hoidettavan ja hoitajan välisessä suhteessa kokivat puolisot ja muut sukulaiset enemmän rasitusta ja kuormitusta kuin dementoitunutta hoitaneet lapset. Omaishoitajien henkinen hyvinvointi ei tutkimuksen mukaan ollut yhteydessä hoidon kestoon. Dementoituneita hoitaneet naiset kokivat korkeampaa kuormitusta ja rasitusta sekä heikommaksi koettua henkistä hyvinvointia kuin dementoituneita hoitaneet miehet. Naiset kokivat myös korkeampaa hoidosta johtuvaa kuormitusta ja rasitusta ja huonompaa henkistä hyvinvointia kuin miehet. Kotihoidon ongelmia pitivät dementoituneiden hoitajat vaikeampina kuin dementoitumattomien hoitajat. Hoidettavan vaatiman kiintymyksen ja huomion tarve liittyi muita ongelmia selvemmin dementoitunutta hoitaneen kokemaan korkeampaan rasitukseen. Tutkimuksen mukaan ne dementoituneita hoitaneet omaishoitajat, jotka kokivat itsel- esiintyneen unihäiriöitä, masennusta ja oman terveytensä heikentymistä hoidetta- lään vasta huolehtimisen vuoksi, raportoivat hoidettavallaan esiintyneen enemmän ongelmia kuin hoitajat, joilla ei ollut ongelmia omassa terveydessään. (Viramo 1994, ) Kristeri (1997) tutki omaishoitajien henkistä kuormittavuutta. Tutkimuksen perusjoukko koostui Kymen läänin ja Pohjois Kymenlaakson seitsemän kunnan alueelta kerätyistä omaishoitajista. Lopullinen tutkimusjoukko koostui 70 omaishoitajasta. Kriteerinä tutkimusjoukkoon kuulumiselle oli, että hoidettava dementoitunut vanhus kuului jonkin kunnallisen tukimuodon piiriin (kotisairaanhoito, kotipalvelu, omaishoidon tuki, intervallihoito) ja omaishoitaja toimi tutkimusajankohtana omaishoitajana. Tutkimus oli luonteeltaan kuvaileva. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Aineiston kuvailemiseen ja tulosten esittelyyn käytettiin prosentti-ja frekvenssijakaumia, jotka esiteltiin kuvioina ja taulukkoina. Tulosten mukaan omaishoitajat kokivat vapaa ajan puutteen vahvimmaksi henkistä rasittuneisuutta selittäväksi tekijäksi. Omaishoitajat kokivat mm. omien harrastustensa vähentyneen hoitamisen aikana. Omaishoitajat, jotka halusivat harrastaa kodin ulkopuolella, kokivat henkistä rasittuneisuutta. Osalla omaishoitajia ei ollut halua harrastaa mitään kodin ulkopuolella. Yli puolet omaishoitajista halusi nykyistä enemmän aikaa itsel- leen, heistä osa koki itsensä henkisesti rasittuneeksi. Henkistä rasittuneisuutta kokevien

17 12 omaishoitajien ryhmässä koettiin myös mielialojen vaihtelua paljon tavallista enemmän. (Kristeri 1997, ) Sosiaalisen tuen lähteet Emotionaalinen ja instrumentaalinen tuki Tutkimuksissa oli yhdistetty emotionaalinen ja instrumentaalinen tukimuoto. Niitä käsiteltiin yhteisenä kokonaisuutena. Tässä tutkimuksessa niitä tarkasteltiin myös yhdessä. Reposen (1993) tulosten mukaan omaishoitajien saama tuki jakautui perheenjäsenten, ystävien, naapureiden, vapaaehtoistuen apuun sekä julkisen palvelujärjestelmän tarjoa- sosiaaliseen tukeen. Osalla omaishoitajista oli yksin hoitovastuu. Jotkut perheen- maan jäsenistä järjestivät omaishoitajalle vapaa-aikaa ja lomaa. Joissakin tapauksissa perheen- estivät jäsenten väliset ihmissuhdevaikeudet ja ymmärtämättömyys auttamisen. Tulosten mukaan omaishoitajat eivät voineet tukeutua paljonkaan ystävien ja tai naapureiden apuun läheisen hoidossa. Sitä ei ollut joko lainkaan saatavissa tai se oli hyvin vähäistä. Suurin osa omaishoitajista ei saanut yhtään apua ystäviltä tai naapureilta. Naapureiden ja ystävien apua vähemmän omaishoitajat saivat tukea muilta vapaaehtoisilta auttajilta. Vapaaehtoisen palveluorganisaation olemassaolosta tiedettiin, mutta sen palveluja käytettiin vähän. Jossakin tapauksessa ulkopuolista apua ei haluttu, koska läheinen torjui sen tai ei hyväksynyt apua. Emotionaalisen tuen lähteinä olivat perheenjäsenet, muut sukulaiset, naapurit, ystävät ja julkisen palvelujärjestelmän ammattihenkilöt. Tärkeimpiä tuen lähteitä olivat tutkimuksen mukaan perheenjäsenet ja läheiset sukulaiset. Useimmat omaishoitajat saivat tukea puolisoiltaan. Omaishoitajat, joilla oli lapsia, saivat myös heiltä tukea. Perheenjäsenet osoittivat emotionaalista tukeaan suhtautumalla vanhuksen kotihoitoon myönteisesti ja ymmärtämällä omaishoitajan työn vaikeuksia. Perheenjäsenille voi myös luottamuksel-

18 13 lisesti uskoutua ja heidän kanssaan voi keskustella, neuvotella ja sopia yhdessä vanhuksen hoidosta. Ystävien tuki mainittiin emotionaalisen tuen lähteinä kaikkein useimmiten. Sitä seuraa- olivat naapurien ja työtovereiden tuki. Ystävät olivat merkittäviä emotionaalisen vina tuen antajia, heidän puoleensa voi kääntyä asioissa, joissa ei voitu eikä haluttu rasittaa perheenjäseniä. Ystäville saattoi myös purkaa huoliansa, ilmaista tunteitaan ja uskoutua. Heidän kanssaan voi myös virkistäytyä lomailemalla ja matkustelemalla. Samantapaisessa elämäntilanteessa olevien ystävien kanssa voi lisäksi vaihtaa kokemuksiaan. Julkisen palveluorganisaation ammattihenkilöiltä omaishoitajat saivat paitsi käytännöllistä tukea, myös emotionaalista tukea. Eniten emotionaalista tukea omaishoitajat saivat kotisairaanhoidon ja kotipalvelun henkilökunnilta. Reposen (1993) mukaan ammattihenkilöiden tuki oli sitä, että he olivat kiinnostuneita omaishoitajan työstä, hänen jaksamisestaan ja suhtautuivat myönteisesti omaishoitajan työhön. Ammattihenkilöt osallistuivat myös asiantuntijoina hoito- ongelmien ratkaisuun. He auttoivat käytännön asioissa. Ammattihenkilöt koettiin luotettaviksi ja heille voitiin purkaa tunteita. He toimivat omaishoitajan kanssa hyvässä yhteistyössä. Gothóni (1991) tutki eri omaisryhmien saamaa sosiaalista tukea. Tulosten mukaan omaiset kokivat saavansa suurimman osan emotionaalista tukea sukulaisilta. Sukulaiset olivat läheisimpiä emotionaalisen tuen antajia. Muita tärkeitä keskustelukumppaneita olivat aviopuoliso, ystävät ja samassa tilanteessa olevat ihmiset. Kotona asuvien vanhus- omaiset eivät olleet kovin aktiivisia etsimään purkautumiskanavia kokemuksilleen ja ten tunteilleen. Instrumentaalista tukea omaiset saivat eniten sukulaisilta, puolisolta, hoitajilta, lääkäreiltä ja sosiaalityöntekijöiltä. Samassa tilanteessa olevat eivät juuri auttaneet konkreettisesti. (Góthoni 1991, 59.) Robinson (1990) tutki aikuisen hoidonantajan sosiaalisia taitoja, itseluottamusta ja sosi- tuen merkitystä hoidonantajan taakan jakamiseksi. Tutkimuksessa haastateltiin aalisen 31 aikuista hoidonantajaa, jotka hoitivat huonokuntoista vanhempaa iältään vuotiaita, joilla oli todettu peruuntumaton dementia tai Alzheimerin tauti. Kriteereinä oli, että hoidonantaja oli hoitanut dementoitunutta vanhempaa huomattavan määrän ajas-

19 14 taan. Tutkimuksessa käytettiin Rosebergin itseluottamuksen asteikkoa. Asteikko sisälsi 10 kohtaa 4:llä eri vaihtoehdolla vahvasti samaa mieltä vahvasti eri mieltä. Sosiaalisia taitoja tutkittiin Gambrill & Richey 40- kohtaisella väiteluettelolla. Se sisälsi kohtia ja esimerkkejä tilanteista, joiden uskottiin olevan tärkeitä perheen hoidonantajille. Kristeri (1997) tutki omaishoitajien sosiaalista tukea. Tulosten mukaan omaishoitajien saama epävirallinen sosiaalinen tuki koettiin vähäiseksi. Suurin osa omaishoitajista huolehti yksin dementoituneesta vanhuksesta. Osa omaishoitajista ei saanut tarviessaan sukulaisilta ja ystäviltä käytännön apua tai sijaishoitoapua dementoituneen hoidossa. Näistä omaishoitajista osa koki myös henkistä rasittuneisuutta. Sukulaisilta ja ystäviltä kai- henkistä tukea päätösten tekemisessä ja asioiden hoidossa, vuorovaikutusongel- vattiin missa dementoituneen kanssa sekä kuuntelijaa itselle ja omille tunteille. Omaishoitajat käyttivät virallisista tukipalveluista eniten kotipalvelua. Muina tukipalveluina käytettiin mm. kotisairaanhoitoa, intervallihoitoa ja omaishoidontukea. Suurin osa omaishoitajista huolehti yksin dementoituneesta vanhuksesta. Omaishoitajista lähes puolet ei saanut Tulosten mukaan omaishoitajien saamalla sosiaalisella tuella oli suuri merkitys hoitajan jaksamisen kannalta. Hoidonantajan taakan koettiin vähentyvän lisääntyneillä perheenjäsenten ja ystävien vierailuilla hoidonantajan ja hoidettavan luona. Sosiaalinen tuki paransi hoidonantajan itseluottamusta ja vähensi hoidon antamisesta aiheutuvaa taakkaa. Sosiaalisen tuen saatavuus hoidonantajan jaksamisen kannalta oli tärkeää. Hoidonantajien kannalta oli tärkeää tunnistaa erilaisia ihmisiä, joiden puoleen voi kääntyä ja luottaa eri tilanteissa. Sosiaalinen verkosto muodostui vastaajilla ystävistä ja omaisista. Ystävyyssuhteet ja perheen tuki koettiin tärkeänä tekijänä sosiaalisen verkoston toimivuuden kannalta. Jos hoidonantaja oli tyytyväinen sosiaaliseen tukeen ja sen saatavuuteen, hän ilmaisi samalla sen lisäävän vahvistusta ja selviytymistä oman jaksamisensa kannalta. Ne hoidonantajat, jotka eivät olleet tyytyväisiä sosiaalisen tuen saatavuuteen, olisivat tarvinneet enemmän tukea ja vahvistusta sosiaaliselta verkostolta. Hoidonantajan saadessa liikkeelle sosiaalisen verkostonsa ja itseluottamuksensa hänen jaksamisensa ja selviytymisensä läheisen hoidossa parani. (Robinson 1990, )

20 15 Omaishoitajat arvioivat, että tukipalveluilla oli ollut erittäin suuri tai melko suuri vaikutus selviytymiseen kotihoidossa. Omaishoitajat eivät saaneet mielestään tukipalvelujen kautta tietoa muista tuen muodoista. Tukea kaivattiin mm. kotimiestoimintana, rahallisena ja sijaishoitona. Lisäksi kaivattiin mm. henkistä tukea, kotipalvelua, lisäyhteistyötä kotisairaanhoidon kanssa. Tukea haluttiin oman kunnan sosiaali- ja terveydenhuollolta. (Kristeri 1997, ) Informatiivinen tuki henkistä tukea lainkaan ammattihenkilöstöltä. Ne omaishoitajat, jotka olivat saaneet henkistä tukea, saivat sitä pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä. Omais- kokivat myös, että he eivät voineet keskustella vaikeista asioista ammattihenkihoitajat löstön kanssa. Kolehmaisen (1994) tutkimuksen tarkoitus oli kuvata ja ymmärtää omaishoitajan tarvitsemaa ja saamaa tietoa. Tutkimustehtävänä oli kuvata, millaista tietoa vanhuksen omaishoitaja tarvitsee, millaista tietoa omaishoitaja on kokenut saavansa ja mitkä tekijät liittyvät tiedon saantiin ja omaishoitajan tiedon tarpeeseen hänen hoitaessaan vanhusta. Tutkimusnäytteeseen otettiin kaksitoista omaishoidontukea saavaa omaishoitajaa, jotka hoitivat yli 65-vuotiasta kotona asuvaa omaistaan. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin sisällön erittely menetelmällä. Tutkimusote oli laadullinen. Tulosten mukaan omaishoitajat mielsivät tiedon kirjatiedoksi ja elämän kokemuksien kautta hankituksi tiedoksi sekä hoidettavalta itseltään saaduksi tiedoksi. Omaishoitajat tarvitsivat tietoa hoitamiseen, sairauteen ja vanhuuteen liittyvissä asioissa. Omaishoitajien mukaan esim. dementoituneen vanhuksen käyttäytymisen muutoksiin sopeutuminen olisi ollut helpompaa, jos omaishoitajat olisivat tienneet oireiden johtuvan sairaudesta. Useat omaishoitajat tarvitsivat lisätietoa sairauksista, lääkkeistä ja niiden sivuvaikutuksista. Konkreettisista tietoa tarvittiin hoitamiseen liittyvistä asioista. Lääketieteellisen tiedon lisäksi omaishoitajat tarvitsivat yksityiskohtaista tietoa, miten toimia missäkin tilantees- sa. Omaishoitajat korostivat tiedon saamista ammatti-ihmisiltä mm. hoitajilta sairauksis-

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito

Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito Kaarinan kaupunki Kaupunginhallitus 1 (6) Hyvinvointipalvelut 1.12.2014, Liite 235/2014 Omaishoito P PERUSTURVALAUTAKUNTA 21.10.2014 Perusturvalautakunta 24.2.2015 11 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Tulevan kuntaliitoksen johdosta omaishoidon

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella

Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella Akaan kaupunki Perusturvatoimi Vanhus- ja vammaistyön tehtäväalue Omaishoidon tuen myöntämisen perusteet Akaan ja Urjalan yhteistoimintaaluella 1. Tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuki perustuu lakiin

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2. Kuopion kaupunki Omaishoidon tuki 2012 1 (5) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012 (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.2012) LIITE 4 Perusteet Omaishoidon tuki on lain

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Omaishoidontuen myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 165 1 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005) ja siihen tehtyihin muutoksiin

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Aikuisten hoito 2015 Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia OMAISHOIDON TUEN OHJEET 2016 1. SISÄLLYS 1 OMAISHOIDON TUESTA YLEISESTI... 1 2 OMAISHOIDONTUEN HAKEMINEN JA MYÖNTÄMISKRITEERIT... 2 2.1 Omaishoidontuen hakeminen... 2

Lisätiedot

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat:

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat: LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet yli 18-vuotiaiden osalta 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen

LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Perusturvalautakunta 17.12.2014 98 LIMINGAN KUNNAN OMAISHOIDON MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2015 alkaen Yleistä Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

TAVOITTEELLINEN VUOROHOITO TERVEYSKESKUKSEN OSASTOLLA: jaettua asiantuntijuutta ja yhteistyötä

TAVOITTEELLINEN VUOROHOITO TERVEYSKESKUKSEN OSASTOLLA: jaettua asiantuntijuutta ja yhteistyötä TAVOITTEELLINEN VUOROHOITO TERVEYSKESKUKSEN OSASTOLLA: jaettua asiantuntijuutta ja yhteistyötä Anne Ylirinne, ylihoitaja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Koti jatkohoitopaikkana -seminaari Seinäjoki 29.4.2014

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset ja tukea koskeva sopimus Kuopion kaupunki TIEDOTE 1(5) OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2011 Perusteet Omaishoidon tuki on lain (Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937) mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 1 SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Perusteet Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan.

Lisätiedot