TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 10/2014 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A

Transkriptio

1 Yhteinen kirkkoneuvosto YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika torstaina klo Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Rinne Heimo puheenjohtaja Nappu Juha varapuheenjohtaja Ainasoja Merja jäsen Hemling Seija jäsen Lahti Marika jäsen poistui :n 224 aikana. Nurmio Merja jäsen Paasio Pertti jäsen Puhakka Maria jäsen Aaltonen Niko varajäsen, poistui :n 226 aikana. Häggman Bengt varajäsen Kanervavuori Mirjo varajäsen Saksa Kirsti Hermonen Merja Järvensivu Jukka Lehikoinen Jouni Mäntylä Heikki Rinne Katri Toljamo Outi Kuoppala Tatu Westergård Jonathan Heino Paula Hokka Irma Hurme Hannu Kallio Hannu kv:n vpj kirkkoherra kirkkoherra,poistui :n 213 aikana. kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra vt.kirkkoherra vs.kirkkoherra vs.kirkkoherra tiedotuspäällikkö talousjohtaja yhteisten työmuotojen johtaja hallintojohtaja, sihteeri Poissa Saarela Pekka jäsen Sandberg Siv jäsen Suominen Ari jäsen Norvasuo Tuomo kirkkoherra Öhman Björn kirkkoherra Vahtola Pirjo kirkkoherra Huovinen Pentti kv:n pj Kosola Seppo kiinteistöjohtaja 200 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen.

2 Yhteinen kirkkoneuvosto KOKOUKSEN LAILLISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi. 202 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 203 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksen esityslistan. lista hyväksyttiin. 204 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Merja Ainasoja ja Seija Hemling. 205 ILMOITUSASIAT 1. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä tuomiokapituli on nro 107 päättänyt antaa pastori Miika Aholalle viranhoitomääräyksen 50%:een kansainvälisen papin määräaikaiseen virkaan ajalle ja myöntää pastori Miika Aholalle osittaista (50%) virkavapautta Turun Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastorin virasta ajalle toisen viran hoitamista varten. tuomiokapituli on nro 108 päättänyt antaa pastori Mia Pusalle viranhoitomääräyksen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kaksikielisen oppilaitosteologin (yliopistopappi) virkaan alkaen. tuomiokapituli on nro 109 päättänyt antaa pastori Laura Kajalalle viranhoitomääräyksen kasvatusasiainkeskuk-

3 Yhteinen kirkkoneuvosto sen oppilaitostyön (50%) määräaikaiseen virkaan ajalle tuomiokapituli on nro 115 päättänyt myöntää pastori Terhi Laakkoselle virkavapautta ajalle tuomiokapituli on nro 99 päättänyt Turun Mikaelinseurakunnan kappalaisen (III) virkaan liittyen: 1) virkaa ei julisteta haettavaksi mennessä; ja 2)Mikaelinseurakunnan seurakuntaneuvoston tulee antaa mennessä tuomiokapitulille perusteltu esitys kyseisen kappalaisen (III) viran jatkosta. 2. Porvoon tuomiokapitulin päätös 3. Pöytäkirjoja tuomiokapituli on nro 1016 vahvistanut Turun ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Björn Nalle Öhmanin loman ajalla ja päättänyt määrätä Johan Mullon hänen viransijaisekseen ajalle yhteisen kasvatusasiain johtokunnan pöytäkirja 5/ tiedotustoimikunnan pöytäkirja 2/ hautaustoimen päällikön päätöspöytäkirjat hallintojohtajan päätöspöytäkirjat henkilöstöpäällikön päätöspöytäkirjat palkka-asiamiehen päätöspöytäkirjat Pöytäkirjojen johdosta ei ole huomautettavaa. Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 206 TURUN HAUTAUSMAAN KAPPELEIDEN YLIVAHTIMESTARIN VIRAN TÄYTTÄMINEN Kirkkoneuvosto päätti merkitä saaduksi Turun hautausmaan ylivahtimestarin Janne Sundqvistin irtisanoutumisilmoituksen. Edelleen kirkkoneuvosto päätti julistaa viran haettavaksi.

4 Yhteinen kirkkoneuvosto Seuraavansisältöinen hakuilmoitus julkaistiin evl-rekrytoinnissa, sisäisessä haussa sekä ilmoitustaululla: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on haettavana Turun hautausmaan kappeleiden YLIVAHTIMESTARIN virka Ylivahtimestari toimii Pyhän Ristin kappelin ja Ylösnousemuskappelin henkilöstön lähiesimiehenä ja Ylösnousemuskappelin vahtimestarina. Hän vastaa siunaustilaisuuksien sujuvuudesta ja omaisten palvelusta. Lisäksi hän vastaa Ylösnousemuskappelin LVI-laitteiden valvonnasta ja hoidosta. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä on välttämätön. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 403 mukaisesti ja viranhaltijalle maksettava peruspalkka on 2018,33 /kk. Peruspalkan lisäksi maksetaan vuosisidonnaista henkilökohtaista palkanosaa, joka perustuu hakijan työkokemukseen. Se on enintään 15 % peruspalkasta. Lisätietoja virasta antaa työnjohtaja Jorma Reiman, puh tai hautaustoimen päällikkö Markku Mannerkorpi, puh Virkaan valittavan tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Virka on otettava vastaan tai sopimuksen mukaan. Virkaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Virkaan valittavan tulee olla konfirmoitu ev.lut. kirkon jäsen. Hakemukset tulee jättää palvelun kautta viimeistään Kirkkoneuvosto Lisäksi hakuilmoitus julkaistiin lyhennettynä Turun Sanomissa Määräaikaan mennessä saapui 32 hakemusta. Hakijaluettelo on esityslistan liitteenä. Liite Haastatteluun kutsuttiin Jarkko Aaltonen, Kari Aronen, Heikki Jokinen (perui hakemuksensa), Ari Kostiainen ja Kari Rantala. Kiinteistöjohtaja Seppo Kosola, hautaustoimen päällikkö Markku Mannerkorpi ja työnjohtaja Jorma Reiman haastattelivat kutsutut 8.5. ja Haastatteluryhmä esittää yksimielisesti yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Turun hautausmaan kappeleiden ylivahtimestarin virkaan valittaisiin Ari Kostiainen. Vanhana työntekijänä hänen ei tarvitse esittää todistusta terveydentilastaan.

5 Yhteinen kirkkoneuvosto Ari Kostiaisella on erittäin vankka kokemus kaikista kappeleissa ja krematoriossa esiintyvistä töistä. Hän on sijaistanut myös ylivahtimestaria. Hän tulee toimeen erinomaisesti omaisten sekä hautaustoimistojen ja kukkakauppojen henkilöstön kanssa. Kirkkoneuvosto päättää valita Turun hautausmaan kappeleiden ylivahtimestarin virkaan Ari Kostiaisen. Vanhana työntekijänä hänen ei tarvitse esittää todistusta terveydentilastaan. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 403 mukaisesti. Viran täytössä sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Virka täytetään alkaen. Ilmoitus virkaa hakeneille ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 207 Salainen 208 HALLINTOSIHTEERI HELI-MAARIT MAKKOSEN VIRKAVAALIN VAHVISTAMINEN Heli-Maarit Makkonen on kirkkoneuvoston päätöksellä valittu hallintosihteerin virkaan. Valintaan sovelletaan 4 kuukauden koeaikaa. Heli-Maarit Makkonen on ottanut viran vastaan Kirkkoneuvosto toteaa Heli-Maarit Makkosen koeajan päättyneen ja vahvistaa virkavaalin. Ilmoitus Heli-Maarit Makkoselle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 209 TURUN JA KAARINAN N OSASTOT TURUN KIRJAMESSUILLA JA HÄÄT-TAPAHTUMASSA Seurakuntayhtymä on osallistunut kolmeen messutapahtumaan: jokavuotisiin kirjamessuihin Turun messukeskuksessa, joka vuosi tammikuun lopulla pidettävään Häät-tapahtumaan Break Sokos Hotel Caribiassa ja joka toinen vuosi järjestettäviin Turun messuihin Turun messukeskuksessa. Tänä vuonna 2014 ei ole Turun messuja. Vuonna 2013 kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan , ettei vuoden 2013 Turun messuille osallistuttu.

6 Yhteinen kirkkoneuvosto Messuilla esillä olossa on kysymys näkyvillä olemisesta ja siitä, että muistutamme kirkon ja Turun ja Kaarinan seurakuntien olemassaolosta. Turun kirjamessut järjestetään ensi syksynä Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Häämessuille eli Häät-tapahtumaan hotelli Caribiaan seurakuntayhtymä osallistui omalla osastolla. Ensi vuonna häämessut pidetään Häämessuosaston vuokra maksetaan aina seuraavan vuoden osalta edellisenä syksynä ja muut kustannukset, kuten jaettava materiaali, kuljetus, somistus (kukat), matto, tiski, otsalaudat, päivystäjien lounaat ja lehtiilmoitus Turun Sanomien liitteessä maksetaan messutapahtuman jälkeen vuoden alussa. Tapahtumassa kävi tammikuussa nuorta aikuista, jotka suunnittelevat häitään samalle tai seuraavalle vuodelle. Tapahtumassa on myös pidetty molempina päivinä luento kirkkohäiden järjestämisestä. Luennon ovat pitäneet kappalainen Sari Lehti ja joku seurakuntasihteereistä (Katriina Helala, Mariella Walén). Kuulijoita luennolla on ollut yhteensä noin 150 henkilöä. Osastolla oli tänä vuonna koko ajan joku pappi paikalla: siellä päivysti tammikuussa Tuomiokirkon, Mikaelin, Ruotsalaisen seurakunnan, Kaarinan, Henrikin ja Maarian pappeja ja tiedotustoimiston henkilökuntaa. Nuoret saivat mukaansa tuoreen esitteen ja konkreettisia neuvoja hääpulmiinsa. Osaston vuokra oli 2500 euroa. Turun kirjamessujen messuosastolla on ollut myytävänä kristillistä kirjallisuutta Kirjapajalta, Suomen Lähetysseuralta ja Aurinkokustannukselta. Ilman osastoa messujen hengellinen kirjallisuus jäisi hyvin vähiin. Lisäksi osastolla on ollut jaettavana seurakuntien kausiesitteet ja materiaalia retriiteistä. Eri vuosina osastolla on ollut lisäksi muita ajankohtaisteemoja. Siellä on myös esitelty vuoden kristillinen kirja -ehdokkaat, jotka valitaan juuri messujen alla. Osastolla on voinut äänestää omaa kristillinen kirja - suosikkiaan. Tänä vuonna seurakuntavaalit tulevat keskeisesti esille kirjamessuilla. Osaston koko on ollut 9 x 5 neliömetriä. Osaston vuokra oli viime vuonna arvonlisäveroineen 8000 euroa. Lisäksi kuluihin tulee Turun Sanomien kirjamessuliitteen lehti-ilmoitus sekä otsalautojen teippaus- ja kalustokuluja ja vapaaehtoisten päivystäjien lounas- ja kahvikulut. Yhteensä kuluja on euron edestä. Kävijöitä kirjamessuilla on reilut Kirjamessuosastolla ovat päivystäneet maksutta seurakuntien työntekijät ja Hiljaisuuden ystävät ry:n jäsenet sekä tiedotustoimiston väki. Kuljetusapua on saatu huoltokeskuksesta. Osallistuminen messuihin kirkkoneuvoston päätöksellä on talousjohtajan mukaan talousarvion kohdassa Muut yhteiset tehtävät kustannuspaikalla Määräraha vuodelle 2014 on euroa ja siitä siirretään määrärahaa järjestävälle yksikölle kirkkoneuvoston päätöksellä. Vuonna 2015 on

7 Yhteinen kirkkoneuvosto myös Turun yleismessut, ja jos sinne halutaan osallistua, tulee se huomioida ensi vuoden talousarviossa. 1) Kirkkoneuvosto on kokouksessaan päättänyt osallistumisesta vuoden 2014 Häät-tapahtumaan ja tämän päätöksen mukaisesti osallistumisesta aiheutuneet kustannukset katetaan vuoden 2014 määrärahasta. Häät tapahtuman toteutuneet kustannukset kustannuspaikalla olivat 4749,03 euroa. Kirkkoneuvoston päätöksellä siirretään 4750 euroa kustannuspaikalta kustannuspaikalle ) Kirkkoneuvosto päättää, että myös ensi vuonna osallistutaan Häät -tapahtumaan. Osallistumisesta aiheutuviin kustannuksiin tullaan tekemään vuonna 2015 määrärahasiirto kustannuspaikalta ) Kirkkoneuvosto päättää siirtää Turun kirjamessujen messuosaston kustannuksia varten tiedotustoiminnan kustannuspaikalle toteutuvien kustannusten mukaisen summan, enintään kuitenkin euroa. Ilmoitus tiedotustoimistolle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 210 TURUN HENRIKINSEURAKUNNAN DIAKONIATYÖNTEKIJÄN VIRAN AUKI JULISTAMI- NEN Turun Henrikinseurakunnan seurakuntaneuvosto on myöntänyt diakonissa Laura Yliluomalle eron ( 45) diakonian viranhaltijan virasta lukien. Turun Henrikinseurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan päätynyt pyytämään yhteiseltä kirkkoneuvostolta lupaa avoimen diakoniatyöntekijän viran täyttämiseen sillä perusteella, että seurakunnassa on kolme diakoniatyöntekijän virkaa, joista kaksi on tällä hetkellä avoinna / täyttämättä. Toisen viran suhteen selvitetään, onko mahdollista toteuttaa järjestely, jossa seurakunnan kansainvälisen työn sihteerin työpanosta siirretään diakoniatyön käyttöön. Näin ollen toinen avoimeksi tulleista viroista on tarpeen täyttää normaalilla hakuprosessilla. Kirkkoneuvosto myöntää Turun Henrikinseurakunnalle luvan täyttää avoimeksi tullut diakonian virka. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin Ilmoitus Turun Henrikinseurakunnan seurakuntaneuvostolle, kirkkoherra Heikki Mäntylälle ja henkilöstöpäällikölle. hyväksyttiin.

8 Yhteinen kirkkoneuvosto MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN TURUN JA KAARINAN N YH- TEISEN JUHANNUSJUHLAN KULUJEN KATTAMISEEN Kirkkoherrain kokous on lähettänyt yhteiselle kirkkoneuvostolle anomuksen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen juhannusjuhlan kulujen kattamisesta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkoherrain kokous esitti yhteisen juhannusjuhlan järjestämiseen 5000 :n määrärahaa, joka otettiin budjettiin mukaan. Yhteisiin juhannusjuhliin on osallistunut vuonna 2013 yli 400 eri puolilta yhtymän seurakunnista tullutta osallistujaa. Juhannusjuhla Maarian pappilassa on vuosien saatossa muotoutunut seuraavaksi: toisena järjestäjänä on joka vuosi Maarian seurakunta, joka vastaa Maarian kirkossa klo alkavasta Kansanlaulukirkosta. Juhla alkaa lipunnostolla ja lippulaululla Siniristilippumme, jonka jälkeen kirkossa alkaa jumalanpalvelus. Jumalanpalveluksen jälkeen on kirkkokahvit (osallistujia 400 vuonna 2013) ja juhla pappilan pihalla. Juhlan ohjelmasta ja sen suorittamisesta on vastuussa yhteistyöseurakunta, joka tänä vuonna on Piikkiön ja Paattisten seurakunnat yhdessä. Juhla päättyy klo 21, kun bussit lähtevät takaisin. Juhannusjuhlaan on bussikuljetukset (kuusi bussia) eri puolilta yhtymän seurakuntia. Bussikuljetuksista juhlaan osallistuja maksaa 5 edestakaisesta matkasta. Maksu kerätään juhlassa. Bussin arvioitu hinta on tänä vuonna 320 / bussi eli yhteensä Bussimaksuista on puolet saatu kerättyä osallistujilta. Äänentoisto on välttämätön pappilan pihalla. Kasvatusasiainkeskus on luvannut antaa äänentoistolaitteet käyttöön, jos järjestäjistä joku osaa niitä käyttää. Jukka Järvensivu selvittää asiaa. Jos äänentoistoa hoitamaan tarvitaan ulkopuolinen henkilö, kustannukset nousevat vielä 500. Kiinteistötoimisto tuo penkit pihalle, josta vapaaehtoiset laittavat ne paikoilleen ja keräävät juhlan päätyttyä kasaan takaisin kuljetusta varten juhannusjuhlien suunnittelukokous oli klo 13 Maarian kirkkoherran työhuoneessa. Kokoukseen osallistuivat Jukka Järvensivu (Paattinen), Antti Ijäs (Piikkiö), Meeri Kokkola (Maaria), Vivi Wihanto (Maaria) ja Katri Rinne (Maaria). Kokouksessa käytiin läpi juhlan kulku, jaettiin työtehtävät, laadittiin budjetti ja tarkistettiin bussireitit juhannusjuhlien budjetti, laskettu 400 osallistujan mukaan: Kansanlaulukirkon ja pihajuhlan harmonikan- ja viulunsoittaja matkakuluineen 500 Kansanlaulukirkkovihot 200 kpl 700 Juhannuskahvit (pullaviipale ja leikkokakkuviipale 6 /kpl sisältäen tarjoilijat 2400 Lehti-ilmoitus, Turun sanomat 450 Tilausbussit 6 kpl, matkustaja maksaa 5 meno-paluusta 950 yhteensä: 5000

9 Yhteinen kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto päättää myöntää vuoden 2014 talousarvion perusteluosiossa olevan tekstin mukaisesti kirkkoherrain kokoukselle määrärahaa seurakuntayhtymän yhteisiin juhannusjuhliin toteutuneiden kustannusten mukainen määrä, kuitenkin enintään Kustannukset maksetaan kustannuspaikalta Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Ilmoitus kirkkoherrain kokoukselle ja taloustoimistolle. Käsittely Hallintojohtaja muutti esityksen sanamuodon kirkkoherrain kokoukselle kuuluumaan kirkkoherrain kokouksen käyttöön. Kirkkoneuvosto päätti myöntää vuoden 2014 talousarvion perusteluosiossa olevan tekstin mukaisesti kirkkoherrain kokouksen käyttöön määrärahaa seurakuntayhtymän yhteisiin juhannusjuhliin toteutuneiden kustannusten mukaisen määrä, kuitenkin enintään Kustannukset maksetaan kustannuspaikalta Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Ilmoitus kirkkoherrain kokoukselle ja taloustoimistolle. 212 KAARINAN SEURAKUNNAN ANOMUS OSALLISTUMISESTA PALAMUSEN SEURAKUN- NAN 780-VUOTISJUHLAAN Tänä vuonna tulee kuluneeksi 780 vuotta ensimmäisestä kirjallisesta merkinnästä Palamusen seurakunnasta. Palamusen kirkkoherra Jaan Nuga on esittänyt Kaarinan seurakunnalle kutsun saapua juhlimaan tätä merkkipaalua Viikonlopun ohjelma alkaa lauantaiaamuna ja päättyy sunnuntaina noin klo 15.00, jonka jälkeen alkaa kotimatka. Koska juhlallisuudet alkavat jo lauantaiaamuna, on perusteltua lähteä matkaan jo perjantaina Kaarinan seurakunnalla on pitkät ja hyvät välit Palamusen seurakunnan kanssa. Niitä on hyvä ylläpitää ja vaalia osallistumalla vastavuoroisesti seurakuntiemme suuriin juhliin. Seurakuntaneuvoston jäseniä pyydetään miettimään mahdollisuuksiaan ja halukkuuttaan osallistua Palamusen seurakunnan juhlaan. Ajatuksena on, että juhliin osallistuisi sekä työntekijöitä että luottamushenkilöitä. Kaikkiaan matkalle voidaan lähettää korkeintaan viisi edustajaa. Seurakuntaneuvoston edustajille ja muille Palamuseen lähtijöiden kustannukset maksetaan Kaarinan seurakunnan varoista. Seurakuntaneuvosto päätti kokouksessaan esittää Palamusen seurakunnan 780- vuotisjuhliin edustajikseen Merja Ainasojan, Simo Suomisen ja Niina Virranheimon. Työtekijöistä mukaan lähtisi vs. kirkkoherra Tatu Kuoppala ja ksi Anna-Kaisa Leppänen. Seurakuntaneuvoston edustajille ja muille Pala-

10 Yhteinen kirkkoneuvosto museen lähtijöille maksettaisiin matkakulut, kotimaanpäivärahat ja mahdolliset majoituskustannukset. Kirkkoneuvosto myöntää Kaarinan seurakunnan työntekijöille Tatu Kuoppalalle ja Anna-Kaisa Leppäselle sekä seurakuntaneuvoston jäsenille Merja Ainasojalle, Simo Suomiselle ja Niina Virranheimolle oikeuden lähteä ystävyysseurakuntavierailulle Palamusen seurakuntaan Viroon. Kustannukset maksetaan Kaarinan seurakunnan varoista. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Ilmoitus Kaarinan seurakunnan seurakuntaneuvostolle ja taloustoimistoon. hyväksyttiin. 213 SEURAKUNTA- JA YHTYMÄRAKENTEIDEN KEHITTÄMISHANKE 1. Historiallinen tausta Seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto asetti joulukuussa 2012 rakennetoimikunnan, johon kuuluivat kirkkoneuvoston puheenjohtaja Heimo Rinne, sen jäsenet Merja Ainasoja, Siv Sandberg ja Ari Suominen. Lisäksi toimikuntaan kuului hallintojohtaja Hannu Kallio. Järjestäytyessään toimikunta valitsi puheenjohtajaksi Rinteen ja sihteerin tehtäviin Kallion. Kirkkoneuvoston 2012 päätöksen esittelytekstin alkuun kirjattiin toimikunnan tehtävistä seuraavasti: (Kursivoinnit lisätty esittelyyn) Seurakuntayhtymän talousarviota valmisteltaessa päätettiin antaa hallintojohtajalle tehtäväksi erityisen rakennetoimikunnan asettamisen valmistelu. Toimikunnan asettamisen taustana on se, että useina peräkkäisinä vuosina noudatettu yhtenäinen tiukka talousarvion laadintaperiaate on tullut tiensä päähän, eikä juustohöyläperiaatetta voida enää noudattaa. Eri toimintayksiköiden erilainen kulu- ja tuottorakenne johtavat kokonaisuuden edun ja yksittäisen yksikön edun ristiriitaan. Tarvitaan rakenteellista pohdintaa, jotta tiukkenevan talouden olosuhteissa säästötoimet voitaisiin kohdistaa oikeudenmukaisesti ja siten, että toiminnan vaikuttavuus säilyisi mahdollisimman korkeana, jopa paranisi. Rakenneryhmän tarkoituksena on perehtyä kaikkeen yhteisillä talousarviovaroilla tehtävään toimintaan ja tehdä ehdotuksensa sellaisista rakenteellista laatua olevista muutoksista, joilla toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan kehittää. Kirkkohallituksen toimesta on laadittu ehdotus kirkon uudesta hallintomallista, joka on erityisesti laadittu vastaamaan mahdollisen kuntarakenneuudistuksen tuomiin muutospaineisiin. Toimikunnan tulee huomioida työssään uusi rakennemalli, mutta myös riittävällä tavalla Turun lähialueella mahdolliset kunnallisen jaotuksen muutosvaikutukset. Toimikunnan kokoonpanoksi esitetään neljää henkilöä, Merja Ainasojaa, Siv Sandbergiä, Heimo Rinnettä ja Hannu Kalliota. Kirkkoneuvoston käsittelys-

11 Yhteinen kirkkoneuvosto sä toimikunnan kokoonpanoon lisättiin Ari Suominen. Kokoonpanoesityksen tavoitteena on taata tehokas työskentelytapa, seurakunnissa tehtävän työn tuntemus, mutta myös yhtymän toimesta toteutuva työ kokonaisuuden hyväksi. Työskentelyn laaja-alaisuuden ja asiantuntemuksen takaamiseksi toimikunnan tulee työskentelyn kuluessa huolehtia seurakuntayhtymän seurakuntien ja yhtymäyksikköjen näkemysten kuulemisesta esimerkiksi asiantuntijoiden kuulemisen, yleisten kuulemistilaisuuksien tai seminaaritilaisuuksien kautta. Toimikunta voi myös käyttää hyväkseen jo laadittuja strategiatyön pohjapapereita, strategiaehdotusta lausuntoineen, kiinteistöstrategiaehdotusta sekä muita viime aikoina laadittuja strategioita. Toimikunnalla on myös oikeus käyttää kirkkoneuvoston käyttövaroista riittäväksi katsomansa summa euron puitteissa mahdollisesti tarvittavien asiantuntijapalveluiden tai tutkimustiedon hankkimiseen. Toimikunnan tulee antaa loppuraporttinsa mennessä. Sitä ennen sen on annettava mennessä väliraportti suosituksestaan vuoden 2014 talousarvioohjeiden perussisällöksi. 2. Rakennetoimikunnan raportti ja sen käsittely Rakennetoimikunnan (jatkossa Rakennetoimikunta 2013) raportissa käytiin läpi mahdollisimman laajalti nykytilanteeseen liittyviä ongelmakohtia sekä seurakunnallisen toiminnan kohdistumisen, että yhtymän vastuulla olevien toimintojen osalta, mutta toimikunta ei tehnyt esitystä siitä, mihin seurakuntarakennemalliin tulisi päätyä. Toimikunta lähti siitä, että raportti itsessään voi aiheuttaa keskustelua, jonka perusteella esimerkiksi joku seurakunnista lähtee esittämään muutoksia seurakuntarakenteisiin. Rakennetoimikunnan loppuraportin valmistuttua mennessä, sen jatkokäsittely keskitettiin yhteisen kirkkoneuvoston kokoukseen osallistuville. Käsittelyn keskittäminen tälle kokoonpanolle johtui siitä, että kirkkoneuvoston kokouskokoonpanossa ovat edustettuna kaikki seurakunnat kirkkoherroineen ja luottamushenkilöineen sekä yhtymän toiminnasta esittelijöinä vastaavat johtajat, hallintojohtaja, yhteisten työmuotojen johtaja, talousjohtaja ja kiinteistöjohtaja. Tällä käsittelyjärjestyksellä yhteisten työmuotojen erityisasiantuntijoiden vaikutusmahdollisuudet alkukäsittelyyn jäivät pois, mutta valinnalla haluttiin tietoisesti tukea kirkkoherrojen ja toiminnan resursseista vastuullisten luottamushenkilöiden vuoropuhelua. Muulle henkilöstölle rakennetoimikunnan raporttia selostettiin aamuhartaustilaisuuden yhteydessä järjestetyissä kuukausittaisissa tilaisuuksissa, sekä erillisessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Kirkkoneuvoston kokoukseen osallistuville järjestettiin kolme seminaaritilaisuutta, 31.1, sekä 19.3., joissa raporttia käsiteltiin eri puolilta. Tämän seminaarisarjan ohella kirkkoherrojenkokouksen asettaman työryhmän toimesta järjestettiin seminaari 1.4., jonne oli kutsuttu mm. seurakuntaneuvostojen jäseniä. Raportissa esitettyjen asioiden jatkokäsittelyn jakaantuminen kahdeksi, toisaalla kirkkoneuvoston piirissä tapahtuvaksi ja toisaalla kirkkoherrojen kokouksen organisoimaksi käsittelyksi on asia, joka kuvaa seurakuntayhtymän hallinnollista perusproblematiikkaa, jossa seurakuntia edustavien kirkkoher-

12 Yhteinen kirkkoneuvosto rojen ja luottamushenkilöistä koostuvan kirkkoneuvoston yhteinen rajapinta ei toimi optimaalisesti. Neljäntenä kirkkoneuvoston kokoonpanolle tarkoitettuna seminaarina oli 8.4. järjestetty, jossa arkkipiispa Kari Mäkisen ja hiippakuntadekaani Timo Tavastin läsnä ollen sovittiin, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän rakenteellista kehittämistä jatketaan tuomiokapitulin tuella. - Kokouksessa arkkipiispa linjasi, että vaihtoehtoisista toimintamalleista valitaan se, että rakenneuudistusprosessi on seurakuntayhtymän kirkkoneuvoston vastuulla. - Toinen vaihtoehtoinen toimintamalli olisi ollut se, mitä myös kirkkoneuvoston asettama rakennetoimikunta oli työskentelyssään ennakoinut, että seurakuntarakenteeseen liittyvät asiat siirretään tuomiokapitulin valmisteluvastuulle, joko yksittäisen seurakunnan tai sitten tuomiokapitulin/piispan aloitteesta. Yhtymän omat hallintoelimet olisivat sitten toteuttaneet yhtymätason uudistuksia, joista osa ei ole ja osa on kytköksissä seurakuntarakenteeseen mahdollisesti tehtäviin muutoksiin. 3. Kehittämishankeen ohjausryhmän asettamisen tausta Arkkipiispan johdolla käydyn seminaaritilaisuuden 8.4. jälkeen Timo Tavast, kirkkoneuvoston puheenjohtaja Heimo Rinne ja hallintojohtaja Hannu Kallio ovat käyneet laajaa keskustelua kehittämishankkeen työn organisoimisesta ja vastuusuhteista. Samalla on täsmentynyt, miten kehittämishanke niveltyy kuntarakenteen muutoksesta alkuunsa saaneeseen Uusi seurakuntayhtymä 2015 rakennekehitykseen Suunnitteilla oleva kirkkolainsäädännön uudistus taustalla Kuntauudistuksen oletettu nopea eteneminen leimasi Rakennetoimikunta 2013:n työtä. Työssä katsottiin välttämättömäksi pohtia seurakuntayhtymän seurakuntien rakenneasioita mahdollisen nopeankin kuntauudistuskehityksen varalta. Tilanteen muututtua Turun alueella mahdollisesti tapahtuvien kuntaliitosten aikataulu on olennaisesti hidastunut. Kuntaliitospaineen vähenemisestä huolimatta Turun tuomiokapituli on edellyttänyt kaikilta seurakunnilta alueellista yhteistyötä, mitä työtä tuomiokapituli on ohjaamassa ja konsultoimassa. Tämä työ liittyy valmistautumiseen Uusi seurakuntayhtymämalli 2015 käyttöönottoon, mikä on edessä mikäli kirkolliskokous hyväksyy ensi toukokuussa tämän kirkon rakenteita perusteellisesti uudistavan hallintomallin. Uudistuksen toteutumista ei pystytä vielä ennakoimaan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän osalta tuomiokapituli ei edellytä meiltä yhteistyöneuvotteluja nykyisen seurakuntayhtymän rajan ulkopuolelle, mutta on selvää, että mikäli Turun tai Kaarinan rajat laajenevat nykyisestään, tarve nopeutetulla aikataululla tehtäviin liitoksiin säilyy ja sen vuoksi on tarpeellista luoda perusyhteydet ympäristöseurakuntienkin kanssa, vaikka ne ryhmittyvätkin nyt omiin selvitysalueisiinsa. Kuntauudistuksen mahdollisesti aiheuttama Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän laajeneminen olisi tietenkin optimaalista ottaa huomioon omassa seurakuntarakennekehitystyössä, vieläpä niin että mahdolliset laajenemissuunnat tiedettäisiin Asian valmistelu 8.4. jälkeen

13 Yhteinen kirkkoneuvosto Käytännössä tuomiokapitulin tuki tarkoittaa konsulttiapua, mihin tehtävään tuomiokapitulin taholta on nimetty hankekoordinaattoreiden nimikkeellä hiippakuntadekaani Timo Tavast sekä rovasti Esa Sauramo, joka on toiminut Rauman seurakunnassa sairaalasielunhoitajana sekä myös kirkkoherrana. Neuvotteluissa Heimo Rinteen, Timo Tavastin ja Hannu Kallion välillä on pyritty hahmottamaan rakennetyöskentelyn kohdetta, työskentelytapaa, ohjausryhmän kokoonpanoa ja ohjaukseen liittyviä kysymyksiä. Timo Tavastin rooli neuvotteluissa on ollut aktiivinen ja hän on tuonut esille mielipiteensä siitä, millainen ohjausryhmän kokoonpano olisi ja miten työskentely tulisi organisoida. Mikäli edellä olevissa kysymyksissä ei syntyisi tuomiokapitulia tyydyttävää ratkaisua, jäisi prosessi ilman tuomiokapitulin konsulttitukea. Tämä taas merkitsisi sitä, että kehittämistyö siltä osin kuin se tarvitsee jatkossa tuomiokapitulin myötävaikutusta, jäisi helposti toteutumatta. 4. Tuomiokapitulin osallistumispäätös Tuomiokapituli on kokouksessaan päättänyt asettaa kehittämishankkeeseen koordinaattoreiksi edellä mainitut Tavastin sekä Sauraman. Tuomiokapitulin päätös on ehdollinen ja se raukeaa, mikäli a)seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto jättää ohjausryhmän nimeämättä tai b) yhteisen kirkkoneuvoston päätös on esimerkiksi ohjausryhmän tehtävän, kokoonpanon, puheenjohtajuuksien tai projektityöntekijän osalta sellainen, että hankekoordinaattorien konsultatiiviselle työlle ja/tai hankkeen vaatimalle luottamuksen rakentamiselle ei ole riittäviä edellytyksiä; projektityöntekijän osalta hankekoordinaattoreiden nimeäminen raukeaa, mikäli hankkeella ei ole vähintään 60-prosenttisessa työsuhteessa olevaa työntekijää. Tuomiokapitulin päätös on saatettu kirkkoneuvoston tietoon heti päätöksen saapumisen jälkeen ja päätös on myös tutustuttavana kirkkoneuvoston valmisteluaineiston mukana. 5. Neuvottelut ohjausryhmän kokoonpanosta Neuvotteluissa keskityttiin alkuvaiheesta alkaen ohjausryhmän kokoonpanoon. Hiippakuntadekaani Tavast on pitänyt tärkeänä, että 8.4. seminaarissa arkkipiispan sanoittama tavoite saada mukaan eri intressiryhmien edustajia toteutuu. Neuvotteluissa on hahmottunut, että tätä tahtotilaa vastaisi seuraavankaltainen ohjausryhmä, johon kuuluisi 12 jäsentä: Nimi, tehtävä/toimipiste: Nalle Öhman, kirkkoherra Turun ruotsalainen srk Huomattavaa: Puheenjohtaja Heimo Rinne, tuomiorovasti tuomiokirkkoseurakunta Kirkkoneuvoston pj. Jukka Järvensivu, kirkkoherra, lääninrovasti, Paattisten seurakunta Kirkkoherrojen kesk. valitsema Pirjo Vahtola, kirkkoherra Kaarinan seurakunta Kirkkoherrojen kesk. valitsema

14 Yhteinen kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston valitsema luottamushenkilö, mandaatti päättyy 12/2014 Kirkkoneuvoston valitsema luottamushenkilö, mandaatti päättyy 12/2014 Pirjo Sydänmaanaho, pääluottamusmies, palkanlaskenta Luottamusmiesten kesk. valitsema Sirja Oinas, johtava nuorisotyönohjaaja, Maarian seurakunta Nuorisotyönohjaajien Nujo:n pj Hannu Hurme, rovasti, yhteisten työmuotojen johtaja Yhteisten työmuotojen edustaja Hannu Kallio, hallintojohtaja Esa Sauramo, rovasti, Timo Tavast, hiippakuntadekaani Johtoryhmän edustaja Hankekoordinaattori Hankekoordinaattori Lisäksi tilaisuudessa esille tulleella tavalla seurakuntayhtymän tiedotuspäällikkö osallistuisi puhevaltaisena ohjausryhmän toimintaan Näkökulmia ohjausryhmän kokoonpanoon ja toimintakykyyn Vaikka 8.4. kokouksessa ohjausryhmän kokoonpano sai peruslinjansa, on valmisteluneuvotteluissa käyty laajaa keskustelua ohjausryhmän eri kokoonpanovaihtoehdoista: Luottamushenkilöiden roolia korostava Monissa julkisen sektorin kehittämishankkeissa strategisen tason rakenteellisia linjauksia valmistellaan kokoonpanolla, jossa luottamushenkilöiden rooli on merkittävä. Tähän ajatuskulkuun liittyen hallintojohtaja esittikin 8.4. seminaarissa omana kantanaan luottamushenkilöpuheenjohtajuutta. Asian valmistelussa virkavastuun ja jatkuvuuden elementin korostaminen painoi vaakaa toiseen suuntaan. Tätä näkökulmaa vahvistaa erityisesti se, että yhteinen kirkkoneuvosto ei voi edes tehdä aloitetta seurakuntarakenteista tuomiokapitulille Henkilöstöryhmien roolia korostava Muutoskonsultoinnissa on saanut asemaa käsitys, minkä mukaan muutosprosessit onnistuvat parhaiten, jos ne henkilöstöryhmät, joiden asioihin muutos vaikuttaa, voivat olla alusta alkaen vaikuttamassa muutoksen valmisteluun. Henkilöstöryhmien tasapuolisen edustamisen näkökulmasta nykyinenkin 12 hengen ohjausryhmä on liian pieni, koska seurakuntarakenteiden pohdinnan vuoksi kirkkoherrojen määrä ryhmässä asettui nykyiseen neljään. Pappien määrä ryhmässä nousee seitsemään, mihin vaikuttaa hankekoordinaattoreiden ja yhteisten työmuotojen johtajan koulutustausta. Toimiakseen eri henkilöstöryhmien ja luottamushenkilöiden luottamusta lisäävällä

15 Yhteinen kirkkoneuvosto tavalla ohjausryhmän kokoonpanoa tulisi oikeastaan nykyisestäänkin laajentaa Yhteenveto ohjausryhmäkysymyksistä Ohjausryhmän työskentelyn ja koko kehityshankkeen kannalta on aivan välttämätöntä, että ohjausryhmän sisälle syntyisi alkuvaiheen selvitystyön kautta ymmärrys siitä, mitä esteitä on sille, että Kirkko Turussa voisi nykyistä paremmin tavoittaa kaikki jäsenensä ja jo kirkosta erkaantuneetkin alueen ihmiset. Analyysin jälkeen hyvin toimiva ohjausryhmä lähtisi työstämään jäsennäkökulmasta esille nousevia rakenteellisiakin muutosesityksiä. Ohjausryhmää koottaessa on lähdetty otaksuttujen jännitelähteiden tuomisesta työskentelyn sisälle, ei niiden eristämisestä. Vaarana on se, että ryhmän jäsenet lähtevät ajamaan jo aikaisemmin esillä pitämiään toteutumattomia muutoksia, jotka eivät ole edenneet ja ohjausryhmän työ muuttuu yksittäisten toisiinsa liittymättömien muutosagendojen kilpakentäksi. Tämän riskin vuoksi painotan esittelyssä perustietojen hankkimisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luomisen merkitystä, sekä myöskin ohjausryhmän työskentelyn jaksottaisuutta, jolloin ohjausryhmän kokoonpanoon voitaisiin saatujen kokemusten jälkeen puuttua uudella kirkkoneuvostokaudella, mikäli kehityshanketta jatketaan jälkeen. 6. Rakennekehitystyön eteenpäin vieminen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Rakennekehitystyö jatkuu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on tutustunut asettamansa Rakennetoimikunta 2013:n marraskuussa 2013 jättämään loppuraporttiin sekä järjestänyt sen jälkeen neljä seminaaritilaisuutta, joissa on keskusteltu raportin esille nostamista kysymyksistä ja kehittämistarpeista. Raportissa esille nostetut seurakuntatalouden heikkenevät tulevaisuudennäkymät sekä koko ajan tasaisena jatkuva jäsenkato edellyttävät kaiken toiminnan ja toiminnallisten rakenteiden tarkastelua, jotta tulevaisuudessa käytettävissä olevilla henkilöstö- ja muilla voimavaroilla voitaisiin huolehtia kirkon kaikista perustehtävistä nykyistä tavoittavammalla ja vaikuttavammalla tavalla. Työskentelyn ensikuukausina tullaan huomio kohdistamaan sellaisten kitkaja yhteistyökysymysten selvittämiseen, joiden huomiotta jättäminen voi saattaa myöhemmin mahdollisesti tehtävät uudistustoimet tehottomiksi tai vaikuttaa pysyvällä tavalla yhteistyöilmapiiriin. Työtä ohjaavan ohjausryhmän työ täytyy suunnitella siten, että se voi aidosti tehdä selvityksiä sekä kehitysehdotuksia sekä seurakuntien, että yhtymän vastuulla olevien toimintojen järjestämisen osalta 6.2. Kehittämistyön vastuunjako Kehittämishanke on seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston hanke. Ohjausryhmä asetetaan kirkkoneuvoston toimesta, jolle se myöskin raportoi normaalilla tavalla.

16 Yhteinen kirkkoneuvosto Seurakuntarakenteita koskevassa selvitystyössä tulee huolehtia, että alkuvaiheen selvitystyöllä luodaan myöhemmin mahdollisesti valittavalle seurakuntarakenteiden selvityshenkilölle riittävän laaja ja tasapainoinen perusmateriaali yksityiskohtaisemman analyysin ja mahdollisten esitysten tueksi, jotta myös tuomiokapituli voi mahdollisia muutoksia valmistellessaan luottaa työskentelyn johtopäätöksiin. Ohjausryhmän tulee samalla tehdä esityksensä siitä, miltä osin yhteisten työmuotojen kehittämistoimet niveltyvät mahdollisiin seurakuntarakenneasioihin ja mitä muutoksia tulisi toteuttaa niistä riippumatta. Tuomiokapitulin asettamien konsulttien tärkein rooli tiedonhankintavaiheessa on varmistaa, että selvitysvaiheessa kerättävä tieto on sellaista, jotta tuomiokapituli voi omassa harkinnassaan nojautua siihen. Yhteisten seurakunnallisten työmuotojen analyysi vaatii yksityiskohtaista ja asiaa eri puolilta käytännössä tuntevien asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden vuorovaikutusta. Näiltä osin prosessin osia tulisi viedä eteenpäin vaikkapa kirkkoneuvoston asettamaa alityöryhmää hyväksi käyttäen, ohjausryhmän näin hyväksi harkitessa Ohjausryhmän ja siinä toimivien roolitus Ohjausryhmän tehtävänä on huolehtia, että selvityshankkeeseen palkattu projektityöntekijä ja muut tehtäviä saavat seurakuntayhtymän työntekijät työskentelevät projektin kokonaistavoitteita tukevalla tavalla ja saavat siihen tarvittavan tuen. Projektityöntekijän esimiehenä toimii hallintojohtaja, joka huolehtii siitä, että kaikki seurakuntayhtymän yhteisten työmuotojen ja yhtymähallinnon edustajat tukevat tämän työtä. Ohjausryhmä huolehtii siitä, että selvitystyössä otetaan tasapuolisesti huomioon kaikki ne, joilla on käytännön tekemisen tai luottamustoimien kautta saatua tietoa oman alansa työstä ja sen kehittämistarpeista Tuomiokapitulin alaiset konsultit huolehtivat siitä, että ohjausryhmän työskentelyssä pyritään omista taustalähtökohdista irrottautuen huolehtimaan kymmenen seurakunnan muodostaman Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymäkokonaisuuden hyväksi. Konsulttien rooli on työn etenemistä ja sen laatua tukeva. Palkattavan projektityöntekijän työtä ohjaa ohjausryhmän puheenjohtaja sekä tukee hallintojohtaja. Työskentelyyn tullaan varaamaan siten resursseja, että voidaan palkata tarpeen mukaan tarkoituksenmukaiseksi koettua asiantuntija-apua ja hankkia tutkimustietoa työn tueksi Rakennetoimikunta 2013:n itsenäiset kehittämistoimet Rakennetoimikunta 2013:n loppuraportissa esitettiin sen loppusuosituksissa eräitä kehittämistoimia, joiden toteuttamista tulisi valmistella riippumatta mahdollisista seurakuntarakenteita koskevista muutosajatuksista. Näiltä osin valmistelua on tärkeä jatkaa normaalissa järjestyksessä.

17 Yhteinen kirkkoneuvosto Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto asettaa seurakunta- ja yhtymärakenteiden kehittämishanketta varten ohjausryhmän. Ohjausryhmän käyttönimenä on Kehittämisryhmä Ohjausryhmän jäseniksi nimetään kirkkoneuvoston jäsen Merja Ainasoja, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Juha Nappu, yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme, lääninrovasti Jukka Järvensivu, hallintojohtaja Hannu Kallio, johtava nuorisotyönohjaaja Sirja Oinas, tuomiorovasti Heimo Rinne, hiippakuntadekaani Timo Tavast, rovasti Esa Sauramo, pääluottamusmies Pirjo Sydänmaanaho, kirkkoherra Pirjo Vahtola sekä kirkkoherra Nalle Öhman, joka viimeksi mainittu toimii ohjausryhmän puheenjohtajana. Tiedotuspäällikkö Paula Heinolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus ohjausryhmän kokouksissa. 2. Ohjausryhmän työskentely perustuu esittelytekstin kohtien mukaisiin periaatteisiin 3. Työn tulokset tullaan esittelemään yhteiselle kirkkoneuvostolle mennessä. Ohjausryhmä järjestää väliseminaarin helmikuussa Työskentelyn tarkoituksena on tuottaa mahdollisesti myöhemmin asetettavalle selvityshenkilölle riittävä pohjamateriaali, jonka varassa seurakuntarakenteiden ja niiden mahdolliseen uudistamiseen liittyvä työskentely voidaan käynnistää. 4. Yhteinen kirkkoneuvosto ilmaisee periaatteellisen valmiutensa jatkaa kehittämishanketta jälkeenkin, vuonna 2015 erikseen tehtävällä päätöksellä, jolloin samalla voidaan tehdä päätös projektityöntekijäresurssista jälkeen. Ilmoitus Turun tuomiokapitulille ja ohjausryhmään valituille henkilöille. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Käsittely Hallintojohtaja täsmensi asiakohdan otsikon kuulumaan: Seurakunta- ja yhtymärakenteiden kehittämishanke. Yleiskeskustelussa kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Juha Nappu ilmoitti, että kokousta edeltäneessä kirkkoneuvoston luottamushenkilöiden kokouksessa oli saavutettu yhteisymmärrys siitä, että rakennekehitystä on syytä jatkaa, tuomiokapitulille on syytä antaa oikeus olla mukana sekä että luottamushenkilöiden asemaa ohjausryhmässä on vahvistettava. Paasio kiinnitti huomion auki olevaan ohjausryhmän päätöksentekomenettelyyn sekä työskentelyn perustavoitteisiin sekä ratkaisujen tuottamistapaan. Kirkkoherrat Hermonen ja Lehikoinen katsoivat ohjausryhmän jäsenten mandaattien olevan epäselviä. Hallintojohtaja, Paasio ja kirkkoneuvoston puheenjohtaja painottivat, että valmisteluvaiheen valintatavasta huolimatta nyt valittavat ohjausryhmän jäsenet edustavat kokonaisuuden etua ja toimivat kirkkoneuvoston mandaatilla.

18 Yhteinen kirkkoneuvosto Yksityiskohtaisessa käsittelyssä Juha Nappu kertoi kirkkoneuvoston kymmenen luottamushenkilöedustajan päässeen yksimielisyyteen, että esittelystä poiketen kahden luottamushenkilön asemesta ohjausryhmään valittaisiin viisi luottamushenkilöä, esitettyjen lisäksi Maria Puhakka, Merja Nurmio sekä Mari Korhonen. Hallintojohtaja totesi, että hän voi muuttaa esitystään huomiomaan kirkkoneuvoston selkeän enemmistön kannan, minkä lisäksi ohjausryhmän suurentuessa varsin suureksi, sen luonne ei muutu vaikka diakonian ammattinäkökulma huomioidaan. Kallio täydensi esittelyään siten, että esityksen kohtaan 1) lisätään ohjausryhmän jäseniksi kirkkoneuvoston jäsen Maria Puhakka, kirkkoneuvoston jäsen Merja Nurmio, Henrikinseurakunnan seurakuntaneuvoston ja kirkolliskokouksen jäsen Mari Korhonen sekä diakoniajohtaja Hannu Suihkonen. Ohjausryhmän varapuheenjohtajana toimii tuomiorovasti Heimo Rinne. Kehittämishankkeen kustannukset kirjataan talousarviolukuun 104 Kirkkoneuvosto ja lautakunnat avattavalle kustannuspaikalle Kehittämishanke. 1. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto asettaa seurakunta- ja yhtymärakenteiden kehittämishanketta varten ohjausryhmän. Ohjausryhmän käyttönimenä on Kehittämisryhmä Ohjausryhmän jäseniksi nimetään kirkkoneuvoston jäsen Merja Ainasoja, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Juha Nappu, kirkkoneuvoston jäsen Merja Nurmio, kirkkoneuvoston jäsen Maria Puhakka, Henrikinseurakunnan seurakuntaneuvoston ja kirkolliskokouksen jäsen Mari Korhonen, yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme, lääninrovasti Jukka Järvensivu, hallintojohtaja Hannu Kallio, johtava nuorisotyönohjaaja Sirja Oinas, tuomiorovasti Heimo Rinne, rovasti Esa Sauramo, diakoniajohtaja Hannu Suihkonen, pääluottamusmies Pirjo Sydänmaanaho, hiippakuntadekaani Timo Tavast, kirkkoherra Pirjo Vahtola sekä kirkkoherra Nalle Öhman, joka viimeksi mainittu toimii ohjausryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin tuomiorovasti Rinne. Tiedotuspäällikkö Paula Heinolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus ohjausryhmän kokouksissa. 2. Ohjausryhmän työskentely perustuu esittelytekstin kohtien mukaisiin periaatteisiin 3. Työn tulokset tullaan esittelemään yhteiselle kirkkoneuvostolle mennessä. Ohjausryhmä järjestää väliseminaarin helmikuussa Työskentelyn tarkoituksena on tuottaa mahdollisesti myöhemmin asetettavalle selvityshenkilölle riittävä pohjamateriaali, jonka varassa seurakuntarakenteiden ja niiden mahdolliseen uudistamiseen liittyvä työskentely voidaan käynnistää.

19 Yhteinen kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkoneuvosto ilmaisee periaatteellisen valmiutensa jatkaa kehittämishanketta jälkeenkin, vuonna 2015 erikseen tehtävällä päätöksellä, jolloin samalla voidaan tehdä päätös projektityöntekijäresurssista jälkeen. Kehittämishankkeen kustannukset kirjataan talousarviolukuun 104 Kirkkoneuvosto ja lautakunnat avattavalle kustannuspaikalle Kehittämishanke. Ilmoitus Turun tuomiokapitulille ja ohjausryhmään valituille henkilöille. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. 214 KEHITTÄMISHANKKEEN PROJEKTITYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSUHTEESEEN AJALLE listan asiakohdassa 8 on päätetty ohjausryhmän asettamisesta seurakunta- ja yhtymärakenteiden kehittämishankkeeseen. Tuomiokapituli on edellyttänyt, että kehittämishanke resursoidaan riittävästi, jotta sillä olisi käytännön mahdollisuudet saada aikaan tuloksia. Tämän vuoksi on valittava kehittämishankkeelle projektityöntekijä. Yhdessä kirkkoneuvoston puheenjohtaja Heimo Rinteen ja tuomiokapitulin hiippakuntadekaani Timo Tavastin kanssa olen selvittänyt eri vaihtoehtoja tällaiseksi resurssiksi. On käynyt ilmi, että tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista palkata seurakuntakentän ulkopuolista organisaation kehittämisen ammattilaista, koska tämänkaltaisten henkilöiden työhön ei voi sisällyttää laajaa selvittely-, haastattelu- tai kirjoitusosuutta. Eri vaihtoehtoista edellä mainittu kolmen henkilön ryhmä kutsui kaksi sopivaksi arvioitua henkilöä haastatteluun. Esitykseksi nousee pastori Leena Kairavuo lähinnä siksi, että hänellä on kokemusta toimimisesta suureen seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa. Kirkkoneuvosto päättää valita hallintovirastoon määräaikaiseen kehittämishankkeen projektityöntekijän työsuhteeseen ajalle pastori Leena Kairavuon. Työaika on 80 % kokoaikaisen työntekijän työajasta ja palkkaus 602/20 (80 %) mukainen. on ehdollinen ja on sidoksissa siihen, että kehittämishanke toteutuu asiakohdassa 8 tarkoitetulla tavalla. Ilmoitus Leena Kairavuolle, Turun tuomiokapitulille, palkkatoimistoon ja henkilöstöpäällikölle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Käsittely Kehittämishankkeen kustannukset kirjataan talousarviolukuun 104 Kirkkoneuvosto ja lautakunnat avattavalle kustannuspaikalle Kehittämishanke.

20 Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyttiin käsittelyssä tehdyin muutoksin. Talousjohtajan asiat 215 VEROKERTYMÄ TOUKOKUUN LOPUSSA Yhteenveto kirkollisveron ja yhteisöveron kertymästä toukokuun loppuun mennessä on seuraava: KIRKOLLISVERO- JA YHTEISÖVEROKERTYMÄ Verotulot yhteensä Verotulot yhteensä ,28 % Arvio Toteutunut % 50,11 Osuus yhteisöveron tuotosta Arvio Osuus yhteisöveron tuotosta ,60 % Toteutunut % 51,56 Kirkollisveron tuotto Arvio Kirkollisveron tuotto ,11 % Toteutunut % 49,78 Kirkollisverokertymä ja yhteisöverokertymä yhteensä toukokuun loppuun mennessä on euroa. Se on euroa eli 4,3 % yli vuoden 2013 toukokuun yhteenlasketun kertymän. Kirkollisverokertymä ylittää edellisen vuoden vastaavan ajankohdan kertymän eurolla eli 1,1 prosentilla ja yhteisöverokertymä eurolla eli 20,6 prosentilla. Syyskuussa 2013 voimaan tulleesta tilitysjaksojen yhtenäistämisestä johtuen vuosien 2013 ja 2014 kertymien vertaileminen antaa yhteisöveron osalta liian optimistisen kuvan mutta kirkollisveron osalta puolestaan liian pessimistisen kuvan. Sen vuoksi tilanteen perusteella koko vuoden kertymäarviota haarukoitaessa on syytä käyttää useamman vuoden keskiarvoa. Toukokuun lopun kertymä on kirkollisveron osalta tilastollisesti ollut noin 48 prosenttia koko vuoden kertymästä. Tilitysjaksojen yhtenäistämisestä johtuva euroa huomioon ottaen 12,2 milj euron kertymä johtaisi kuluvana vuonna noin 26,1 milj euroon. Yhteisöverokertymä toukokuun lopussa verrattuna koko vuoden kertymään on tilastollisesti ollut noin 43 prosenttia. Tilitysjaksojen yhtenäistämisestä johtuva euroa huomioon ottaen 2,8 milj euron kertymä johtaisi kuluvana vuonna noin 5,9 milj euroon. Vuoden 2013 kirkollisverokertymä oli 26,1 milj euroa ja yhteisöverokertymä 5,1 milj euroa. 1,1 prosentin kasvu edellisen vuoden kirkollisveroon johtaisi 26,4 milj euroon ja 20,6 prosentin kasvu yhteisöveroon johtaisi 6,1