TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro ESA 2006 Y ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Asiamies Pertti Orava Mikkelintie LÄSÄKOSKI Öljyalan Palvelukeskus Oy, SOILI ohjelma Kohdenumero PL HELSINKI TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Kangasniemen kunta kiinteistötunnus Mikkelintie LÄSÄKOSKI Kiinteistön omistaja Pertti Orava Mikkelintie LÄSÄKOSKI Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Kiinteistö sijaitsee Läsäkosken yleiskaava alueella. Kohteen kaavamerkintä on palvelu ja liikerakennusten alue, jolle saa sijoittaa myös asuntoja (PL). Kiinteistö on asuinkäytössä. Kiinteistön käyttöön ei ole suunnitteilla muutoksia. Jääkärinkatu Mikkeli Jääkärinkatu 14 FI S:t Michel, Finland

2 2/10 Kiinteistöllä oleva asuinrakennus sijaitsee noin 7 metrin päässä pilaantumasta. Kiinteistö rajautuu pohjoisessa ja lännessä metsään, idässä Mikkelintiehen ja etelässä Tukkilahdentiehen. Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Kiinteistöllä on harjoitettu polttoaineen jakelutoimintaa päivittäistavarakaupan yhteydessä vuodesta 1952 vuoden 1994 loppuun saakka. Kiinteistöllä myytiin bensiiniä, dieseliä ja kevyttä polttoöljyä. Kiinteistöllä on ollut kaksi litran maanpäällistä terässäiliötä bensiinille ja litran maanpäälliset terässäiliöt dieselille ja kevyelle polttoöljylle. Kaikki säiliöt ovat sijainneet kiinteistön eteläosassa kauppakiinteistön ja Tukkilandentien välissä. Säiliöt ja jakelumittarit ovat sijainneet aina samalla paikalla. Kiinteistöllä on saattanut olla myös tynnyrimyyntiä. Jakelutoimintaan liittyneet rakenteet, säiliöt ja putkistot on poistettu kiinteistöltä. Kiinteistöllä ei ole ollut huolto tai pesualueita eikä öljynvaihto tms. paikkoja. Varsinaisia öljyvahinkoja ei tiedetä tapahtuneen. Lisäksi kiinteistöllä on käytöstä poistettu maanalainen lämmitysöljysäiliö. Säiliö sijaitsi suojakaukalollisessa katetussa tilassa. Kiinteistöllä on 1952 rakennettu kellariton entinen kauppa /asuinrakennus sekä varastosaunarakennus. Katettu lämmitysöljysäiliökatos toimii nykyisin pellettivarastona. Kiinteistö on liitetty vuonna 2008 kunnalliseen vesi ja viemäriverkostoon. Vesijohto ei sijaitse pilaantuneella alueella. Kiinteistöllä oleva rengaskaivo on pihamaan kastelukäytössä. Kunnostuskohteen maaperän, pohja ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Perusmaa kiinteistön alueella on siltti. Kiinteistön piha alueella pinnoitteena on hiekka ja siltti. Kallion pintaa ei havaittu maksimissaan 4,0 metrin syvyyteen ulotetussa maanäytteenotossa. Pinta ja pohjavesitiedot Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Pohjaniemi) sijaitsee 2,6 km päässä. Kiinteistöllä on kastelukäytössä oleva rengaskaivo. Naapurikiinteistöllä on talousvesikaivo noin 50 metrin päässä kohteesta. Sadevedet imeytyvät maastoon ilman viemäröintiä. Kiinteistöllä ei ole salaojitusta. Lähin pintavesistö, Läsäkoski (Kuningasväylä), sijaitsee noin 100 metriä kiinteistöltä etelään. Puhdistussuunnitelma Tehdyt tutkimukset FCG IP Tekniikka Oy suoritti Öljyalan Palvelukeskus Oy:n toimeksiannosta kohteessa maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden perusselvitykseen liittyvät maastotyöt Tiealueelle (Tukkilahdentie) ei ollut toimenpidelupaa, joten tiealueelta ei otettu näytteitä tutkimuksen yhteydessä. Maanäytteenotto tehtiin 6 pisteestä raskaan porakoneen avulla käyttäen maaputkikalustoa. Tutkimukset ulotettiin syvimmillään noin 4 metrin syvyyteen. Maanäytteet otettiin jatkuvana näytesarjana enintään yhden metrin kokoomanäytteinä tai selkeästi havaituin maalajikerroksin. Kaikista näytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista haitta aineiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot. Lisäksi 6 näytteestä määritettiin hiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFlag kenttäanalyysein. PetroFlag

3 3/10 kenttäanalyysein suurin kokonaishiilivetypitoisuus (> mg/kg) havaittiin näytteissä PT4/0 1,0 m. Samassa näytteessä havaittiin laboratorioanalyysissä öljyhiilivetypitoisuus (C 5 C 40 ) mg/kg. Kolmesta maanäytteestä analysointiin laboratoriossa kevyiden (C 5 C 10 ), keskiraskaiden (C 10 C 22 ) ja raskaiden (C 22 C 40 ) öljyhiilivetyjakeiden sekä BTEXyhdisteiden, MTBE:n, TAME:n, 1,2 dikloorietaanin ja 1,2 dibromietaanin pitoisuudet. Pisteen PT4/0 1,0 m kevyiden öljyhiilivetyjakeiden (C 5 C 10 ) pitoisuus 290 mg/kg sekä etyylibentseenin pitoisuus 31 mg/kg ylittävät valtioneuvoston asetuksen alemman ohjearvopitoisuuden. Bentseenin >5 mg/kg, tolueenin 69 mg/kg ja ksyleenin summapitoisuudet 230 mg/kg sekä TEX yhdisteiden 330 mg/kg ja MTBE TAME:n summapitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen mukaiset ylemmät ohjearvot. Keskiraskaiden öljyhiilivetyjen (C 10 C 22 ) pitoisuudet mg/kg ylittävät valtioneuvoston asetuksen mukaiset ylemmät ohjearvot. Näytteessä PT6/1,0 2,0 m keskiraskaiden hiilivetyjakeiden (C 10 C 22 ) pitoisuus mg/kg ylittää valtioneuvoston asetuksen ylemmän ohjearvon. Tutkimuksen perusteella entisellä polttoaineiden jakelu /säiliöalueella on öljyhiilivedyillä (C 5 C 22, TEX yhdisteillä sekä TAME MTBE) pilaantuneita maa aineksia, joiden öljyhiilivetypitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) asettamat kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Säiliöalueella esiintyy öljyhiilivedyillä pilaantuneita maaaineksia syvyydellä 0 3 metriä. Pilaantuneen alueen laajuus on noin 40 m 2, jossa pilaantuneeksi luokiteltuja maa aineksia on noin 120 m 3 itd. Pilaantuneelta alueelta on noin 20 metriä kiinteistön talousvesikaivoon. Kaivosta (keittiön hana) otetussa vesinäytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä. Kiinteistön kaivo sijaitsee rakennuksen pohjoispuolella, joten öljyhiilivetyjen leviämistä kaivon veteen ei arvioida tapahtuvan. Pilaantuneen alueen välittömässä läheisyydessä on kunnan vesijohtolinja. Leviäminen veteen on mahdollista, koska runkolinja on tehty muovista. Kunnostustarpeen arviointi ja puhdistuksen tavoitetaso Tutkimusten perusteella kohteen maaperässä on voimakkaasti bentseenillä, tolueenilla, ksyleenillä, MTBE TAME yhdisteillä sekä keskiraskailla öljyhiilivetyjakeilla pilaantuneita maa aineksia. Riskitarkastelun perusteella riski haitta aineille altistumiselle ilman, hengityksen, suoran ihokosketuksen tai suun kautta on olemassa, erityisesti jos pilaantuneella alueella suoritetaan kaivutöitä. Mahdolliset pilaantuneella alueella suoritettavat kaivutyöt (pois lukien pilaantuneen maan kunnostustyö) saattavat aiheuttaa pilaantuneen maaaineksen leviämistä ympäristöön. Pilaantuneisuuden laajuus on epävarmaa. Pilaantuneisuus on todennäköisesti levinnyt kiinteistöltä Tukkilandentien alueelle. Pilaantuneisuuden levinneisyys saadaan rajattua kaivulla kunnostuksen yhteydessä. On hyvin pieni mahdollisuus, että öljyhiilivedyt diffuntoituisivat kunnallisen runkovesilinjan läpi veteen. Suurimmat havaitut öljyhiilivetyjakeiden pitoisuudet ovat keskitisleitä, jotka eivät kulkeudu pitkiä matkoja. Haihtuvia jakeita on havaittu syvimmillään n. 1 metrin syvyydessä. Havaitut öljyhiilivedyt ovat tyypiltään sellaisia, etteivät kulkeudu alaspäin pitkiä matkoja. Runkovesilinja sijaitsee syvemmällä kuin havaitut öljyhiilivety yhdisteet. Runkovesilinjan vettä ei ole tutkittu, eikä veden pilaantuneisuudesta ole käyttäjien taholta ilmoitettu havaintoja sivumausta. Runkovesilinjan vedestä otetaan näyte kunnostuksen alussa. Leviämisriskin ja pilaantuneisuudesta johtuvan kohteen maankäytön sekä maaperän käsittelyn rajoituksen poistamiseksi kohteen maaperä esitetään kunnostettavaksi. Maaperän kunnostuksen tavoitteena on alentaa maaperän haitta ainepitoisuuksia siten, että päättyneestä polttoaineen jakelutoiminnasta aiheutuneesta maaperän pilaantuneisuudesta johtuvia ympäristö tai terveys haittoja ei kunnostustyön jälkeen esiinny. Koska kohde sijaitsee kaavoitetulla alueella, kohteen läheisyydessä on asuintalo ja alueella kulkee kunnallinen

4 4/10 runkovesilinja, esitetään kohde kunnostettavaksi haitta ainekohtaisiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin. Mikäli pilaantuneisuus on levinnyt tiealueelle, niin tavoitetasona tiealueella esitetään käytettäväksi Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 asetuksen mukaisia haitta ainekohtaisia ylempiä ohjearvoja, koska tiealueella olevilla alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevilla haitta aineilla ei katsota olevan haittaa ympäristölle ja terveydelle. Kunnostuksen toteutus Kohteen maaperän laadun, maaperää pilaavien haitta aineiden (TEX yhdisteet, MTBE TAME yhdisteet ja keskiraskaat tisleet) koostumuksen ja pilaantumisen laajuus huomioiden kustannustehokkain kunnostusmenetelmä on massanvaihto, jossa pilaantuneet maaainekset poistetaan ja kaivannot täytetään pilaantumattomilla maa aineksilla. Kohteessa ei ole esteitä massanvaihdon toteuttamiseksi. Mikäli massanvaihdon lisäksi tarvitaan muita kunnostusmenetelmiä, esimerkiksi biologisia, esitetään ne erikseen hyväksyttäväksi ympäristöviranomaiselle. Kaivetut pilaantuneet maa ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä ao. luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Pilaantuneet maa ainekset ovat voineet levitä kiinteistön eteläpuolelle Tukkilandentien tiealueella. Koska kaivu joudutaan todennäköisesti ulottamaan tiealueelle, Öljyalan Palvelukeskus Oy hakee lupaa tiealueella työskentelyyn ja mahdolliseen tiealueen kunnostamiseen Tukkilandentien yksityistieltä ennen töiden aloitusta. Lupahakemuksen liitteenä esitetään Tukkilandentien ennallistamissuunnitelma. Kaivantoon voi kertyä vettä (pohja ja sadevettä) kunnostuksen aikana. Mikäli vedessä todetaan olevan öljyä, vesi esim. pumpataan paikalle tuotuun säiliöön ja toimitetaan imuautolla luvan omaavaan käsittelypaikkaan (tai suoraan imuautolla kaivannosta). Vedestä voidaan myös paikanpäällä poistaa öljy ja johtaa vesi tämän jälkeen viemäriin tai maahan. Työn alussa kaivantovedestä otetaan tarvittaessa näyte, josta analysoidaan C 5 C 40 hiilivetypitoisuudet. Tämän jälkeen näytteitä otetaan tarpeen mukaan. Työskentelyalue aidataan ja kulkuväylä suojataan huolellisesti. Pilaantuneet maat pyritään lastaamaan suoraan auton lavalle ilman välivarastointia. Maaperässä on helposti haihtuvia ja helposti syttyviä yhdisteitä. Kaivannon välittömässä läheisyydessä ei saa oleskella ja kaivualue on suojattava riittävän etäällä puomilla mahdollisen syttymisvaaran vuoksi. Kunnostustyö pyritään suorittamaan siten, ettei Mikkelintien Tukkilandentien liikenteelle aiheudu merkittävää häiriötä, eikä työn yhteydessä aiheuteta vaurioita alueella oleville säilytettäville rakenteille (vesijohdot, kaapelit ja johdot). Mikäli alueelta löytyy säiliöitä ja putkistoja ne tyhjennetään, kaasuvapautetaan ja puhdistetaan ennen niiden lopullista esiin kaivua ja poistoa. Pilaantumattomat maa ainekset varastoidaan kiinteistöllä. Pilaantumattomat maa ainekset käytetään kaivantojen täyttöön. Jos pilaantunutta maa ainesta joudutaan väliaikaisesti varastoimaan kiinteistöllä (esim. yön yli), kasa peitetään peitteillä. Kunnostustyö päättyy, kun kaikki haitta aineita yli tavoitetason sisältävät pilaantuneet maa ainekset on poistettu tai muuten todetaan haitta aineiden laadun ja määrän olevan sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lisäksi alueelta on tarvittavat rakenteet poistettu, kaivannot täytetty tiivistäen pilaantumattomalla kitkamaalla ja tiealue entisöity vastaamaan ennen kaivua ollutta tilannetta.

5 Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta 5/10 Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseilla ja havainnoilla. Kaivettavista maaaineksista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan, kuitenkin vähintään yksi pohjanäyte ja yksi seinämänäyte per kaivanto. Maaperänäytteiden öljyhiilivetypitoisuuksia seurataan aistinvaraisin havainnoin, fotoionisaatiomittarilla (PID) sekä kenttäanalyyseilla (esim. PetroFlag kemiallinen kenttäanalyysi). Kenttähavaintojen ja analyysien perusteella maa ainekset lajitellaan tarkasti ja ohjataan pitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan. Kenttäanalyysien tuloksista n. 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Maaperän jäännöspitoisuudet määritetään kaivantojen pohjalta ja seiniltä otetuista näytteistä laboratoriossa. Ennen laboratorioon lähettämistä kyseiset näytteet on ensin todettu kenttäanalyyseillä riittävän puhtaiksi. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä siten, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä. Kunnostuksen tavoitteena on poistaa alueelta kaikki maa ainekset, joiden haittaainepitoisuudet ylittävät kunnostuksen tavoitetasot tai muuten todetaan haitta aineiden laadun ja määrän olevan sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tällöin alueen maankäytölle ei jää päättyneestä jakelutoiminnasta johtuvia rajoituksia ja öljyhiilivetyjen leviämisriski saadaan poistettua. Kunnostuksen loppuraportissa esitetään riskiarvio kunnostuksen jälkeisestä tilasta. Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Ulkopuolisten pääsy työmaa alueelle estetään aitauksin ja varoituskyltein. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maa aineksia ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvää öljyistä vettä ei johdeta puhdistamattomana maastoon. Kunnostustyössä noudatetaan SOILI ohjelman työturvallisuus ja työsuojeluohjeita, sekä tiealueella työskentelyä koskevia työohjeita. Aikataulu Kunnostustyö on suunniteltu suoritettavaksi Soili ohjelman laatiman aikataulun mukaisesti vuonna 2009, huomioiden kuitenkin ÖSR:n kunnostuksiin vuosittain käytettävissä olevat varat. Työn arvioitu kesto on 2 3 työvuoroa. Mikäli kunnostukseen käytetään massanvaihdolle vaihtoehtoista tai sitä täydentävää menetelmää, arvioidaan aikataulu uudelleen ko. menetelmää koskevassa suunnitelmassa. Raportointi Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä. Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista maa aineksista, tilavuuspainosuhteista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla työmaalla kunnostuksen aikana.

6 6/10 Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan tilaajan toimesta Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Kangasniemen kunnan ympäristöviranomaiselle työn päättymisen jälkeen. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä Savon ympäristökeskus hyväksyy Kangasniemen kunnassa osoitteessa Mikkelintie 1753 sijaitsevan kiinteistön pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Kiinteistöltä on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää raskaiden jakeiden osalta 600 mg/kg ka, keskiraskaiden jakeiden osalta 300 mg/kg ka ja kevyiden jakeiden osalta 100 mg/kg ka. Bentseenin osalta maaperä puhdistetaan arvoon 0,2 mg/kg, tolueenin osalta arvoon 5 mg/kg, etyleenibentseenin osalta arvoon 10 mg/kg, ksyleenien osalta arvoon 10 mg/kg ja MTBE TAME:n (summa) osalta arvoon 5 mg/kg. Pilaantuman jatkuessa kiinteistön ulkopuolelle tulee naapurikiinteistön (Tukkilahdentie) omistajalta saada suostumus puhdistamisen suorittamiseen kyseisellä kiinteistöllä ( ). Tiealueelta tulee pintamaa (0 0,3 m) puhdistaa samoin tavoitepitoisuuksin kuin ilmoituksen kohdekiinteistö. Muilta osin tiealueelta on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää raskaiden jakeiden osalta mg/kg ka, keskiraskaiden jakeiden osalta mg/kg ka ja kevyiden jakeiden osalta 500 mg/kg ka. Bentseenin osalta maaperä puhdistetaan arvoon 1 mg/kg, tolueenin osalta arvoon 25 mg/kg, etyleenibentseenin osalta arvoon 50 mg/kg, ksyleenien osalta arvoon 50 mg/kg ja MTBE TAME:n (summa) osalta arvoon 50 mg/kg. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maa näytteitä. (YSL 75 ja 78 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa kiinteistön puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle.

7 Jätteen käsittely ja kuljetus Puhdistushankkeen seuranta 7/10 4. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai käsiteltävä ilmoituksessa esitetyllä tavalla paikan päällä. 5. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle tai maankaatopaikalle. 6. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 13 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. 7. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen sekä pölyäminen aikana estetään. Haihtuvia haitta aineita sisältävät maamassat tulee välittömästi kaivun jälkeen kuljettaa luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Haihtuvia haitta aineita sisältäviä maamassoja ei saa kaivun jälkeen seuloa ja varastoida kiinteistöllä. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. 8. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. 9. Kiinteistölle jäävien maiden haitta ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Pilaantuman läheisyydessä kulkevan runkovesijohdon vedestä on otettava näyte kunnostuksen yhteydessä. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. 10. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto, käsittely ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähkö

8 Päätöksen perustelut 8/10 postitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä Savon ympäristökeskukseen. 13. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällytettävä tutkimusraportit, työn aloitus ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä Savon ympäristökeskukseen sekä Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. 14. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja kiinteistölle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on kiinteistön puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä Savon ympäristökeskukselle. Etelä Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle kiinteistölle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella pitkän ajan kuluessa polttoaineiden jakelutoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Asuinkiinteistöille asetuksessa on annettu alemmat ohjearvot. Määräyksessä 1 lueteltujen aineiden osalta on annettu siinä esitetyt arvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haittaaineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. Pilaantuman jatkuessa tiealueelle voidaan siellä, pintamaat lukuun ottamatta, käyttää tavoitepitoisuuksina asetuksessa annettuja ylempiä ohjearvoja. Tiealueen pintamaa tulee kunnostaa alempien ohjearvojen tasolle, koska pintamaassa olevat haitta aineet voivat levitä laajemmalle ja haitta aineille on mahdollista altistua. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liit

9 9/10 tyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräykset 2 7) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräykset 8 14) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1072/1993) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) MAKSU 430 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 10 tuntia.

10 PÄÄTÖKSEN JAKELU 10/10 Päätös Tiedoksi Öljyalan Palvelukeskus Oy Kohdenumero PL Helsinki lasku mukana Kangasniemen kunta, kunnanhallitus Kangasniemen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pertti Orava Tukkilahden yksityistien yhdyshenkilö Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Kangasniemen kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupainsinööri Ari Liimatainen Ympäristöinsinööri Mikko Rautio LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely

11 VALITUSOSOITUS LIITE Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen DIAARINUMERO ESA 2006 Y Valitusviranomainen Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valitus on jätettävä Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, MIKKELI Telefax: Puhelin: Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valitusaika Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy kello Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.