PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro ESA-2006-Y ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Öljyalan Palvelukeskus Oy, SOILI-ohjelma Kohdenumero PL Helsinki TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Savonrannan kunta kiinteistötunnus Yläsuluntie Savonranta Kiinteistöjen omistaja Savonrannan kunta yhteyshenkilö Markku Pöllänen Lamminniementie Savonranta Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Kohde sijaitsee Savonrannan kunnassa Vuokalan kylässä Yläsuluntie 6 vastapäisellä kevyen liikenteen väylällä. Se sijaitsee taajama-alueella. Entisellä jakelualueella on nykyisin kevyen liikenteen väylä. Kaavamerkintä on LYT, yleinen tie vierialueineen. Kohde rajautuu pohjoisessa ja idässä asuinkiinteistöihin, lännessä asuinkiinteistöihin sekä Koskilampeen ja etelässä Yläsuluntiehen, jonka takana on kahvila. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Jääkärinkatu Mikkeli Puh Faksi kirjaamo.esa@ymparisto.fi Jääkärinkatu 14 FI St. Michel, Finland Tfn Fax kirjaamo.esa@ymparisto.fi

2 2 Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Kohteessa on harjoitettu polttoaineen jakelutoimintaa päivittäiskaupan yhteydessä vuosina Historianselvityksen mukaan kiinteistöllä myytiin bensiiniä, polttoöljyä ja petrolia. Bensiinille oli 3 m 3 maanpäällinen varastosäiliö. Säiliö täytettiin säiliöalueella. Muut polttonesteet varastoitiin 0,2 m 3 :n säiliöissä, jotka tuotiin säiliöalueelle täytettyinä. Jakelutoimintaan liittyneet rakenteet on poistettu. Kiinteistön käyttö jatkuu kevyen liikenteen väylänä. Kiinteistöllä ei ole aiemmin tehty maaperän tai pohjaveden kunnostustoimenpiteitä. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Puhdistussuunnitelma Kiinteistön perusmaa on moreenia. Alue on asfalttipintainen. Kallionpintaa ei havaittu max. 4 metrin syvyyteen ulottuneissa kairauksissa. Kevyen liikenteen väylän ja Yläsuluntien välissä olevalla välikaistalla on kiveys. Muu alue on nurmipinnalla. Pinta- ja pohjavesitiedot Maanäytteenoton yhteydessä havaittiin mahdollinen pohjavedenpinta (kosteat maanäytteet) kolmessa näytepisteessä n. 2-3 metrin syvyydellä. Alueella ei sijaitse pintavesistöjä. Lähin vesistö (Koskilampi) sijaitsee 20 m jakelualueelta länteen. Alueen sadevedet imeytyvät maaperään ilman viemäröintiä. Tehdyt tutkimukset Maanäytteenotto suoritettiin keskiraskaan porakoneen maaputkikalustolla viidestä tutkimuspisteestä. Koska polttoainejakelu tapahtui maanpäällisistä säiliöistä rajoitettiin tutkimusten syvyys maksimissaan noin 3 metriin. Näytteet otettiin jatkuvana näytesarjana enintään yhden metrin kokoomanäytteinä tai selkeästi havaituin maalajikerroksin. Näytteet otettiin lasipurkkeihin, joiden läpi hiilivedyt eivät pääse haihtumaan. Näytteenoton jälkeen tutkimuspisteet täytettiin ja tiivistettiin. Kaikista näytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista haitta-aineiden esiintymistä koskevat aistinvaraiset havainnot. Lisäksi viidestä näytteestä määritettiin hiilivetyjen kokonaispitoisuus PetroFLAG-kenttäanalyysein. PetroFLAG-kenttäanalyysissä näytteen sisältämät hiilivedyt uutetaan liuottimeen (metanoli) ja saatu liuos suodatetaan diglyyminesteeseen. Liuos laitetaan mittalaitteeseen, joka mittaa valon absorptiota nesteessä ja ilmaisee kokonaishiilivetypitoisuuden numeroarvona (mg/kg). PetroFlag-kenttäanalyysi reagoi öljyhiilivetyjen lisäksi myös muihin maa-aineksessa (mm. humus) normaalistikin esiintyviin hiilivetyihin. Kahdesta maanäytteestä analysoitiin kevyiden (C 4 -C 10 ), keskiraskaiden (C 11 -C 23 ) ja raskaiden (C 24 -C 39 ) öljyhiilivetyjakeiden sekä BTEX-yhdisteiden, MTBE:n, TAME:n, l,2-dibromietaani ja l,2-dikloorietaanin (etaaneja käytetty lyijyllisessä bensiinissä) pitoisuudet Analytico Milieu B.V:n laboratoriossa.

3 3 PetroFLAG-kenttäanalyysein suurin maanäytteiden kokonaishiilivetypitoisuus (2 000 mg/kg) todettiin näytepisteessä NP1 syvyydellä 2-3 metriä. Laboratorioanalyyseissä suurimmat todetut öljyhiilivetypitoisuudet entisellä jakelualueella olivat maanäytteessä NP1 2-3 metrin syvyydellä; kevyet öljyhiilivetyjakeet 21 mg/kg, keskiraskaat öljyhiilivetyjakeet mg/kg, raskaat öljyhiilivetyjakeet < 15 mg/kg, öljyhiilivetyjen summapitoisuus mg/kg, MTBE <0,010 mg/kg, TAME 0,10 mg/kg, bentseeni <0,050 mg/kg, tolueeni <0,050 mg/kg, ksyleeni 0,57 mg/kg ja etyylibentseeni pitoisuus 0,24 mg/kg. 1,2-dikloorietaania ja l,2-dibromietaania ei havaittu. Pilaantuneen maan määräksi entisellä jakelualueella arvioidaan 90 m 3 itd. Pilaantuneen alueen kokonaispinta-ala on arviolta 25 m 2. Kunnostustarpeen arviointi ja puhdistuksen tavoitetaso Riski haitta-aineille altistumiselle ilman, hengityksen, suoran ihokosketuksen tai suun kautta on olemassa, erityisesti jos pilaantuneella alueella suoritetaan kaivutöitä. Mahdolliset pilaantuneella alueella suoritettavat kaivutyöt (pois lukien pilaantuneen maan kunnostustyö) saattavat aiheuttaa pilaantuneen maa-aineksen leviämistä ympäristöön. Mikäli pilaantuneella alueella tehdään maanrakennus- tai muita kaivutöitä, vaatii öljyisten maiden käsittely YSL:n mukaisia toimenpiteitä. Koska kiinteistö on kokonaisuudessaan katualuetta, kaavamerkintänä LYT, se ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä hyödynnetä, esitetään pilaantuneen alueen maaperä kunnostettavaksi SAMASE-raja-arvoihin (raskaat hiilivetyjakeet, keskitisleet ja bensiinikomponentit) seuraavasti: Raskaat öljyhiilivetyjakeet mg/kg Keskitisleet mg/kg Bensiinihiilivedyt 500 mg/kg Bentseeni 25 mg/kg Tolueeni 25 mg/kg Etyylibentseeni 50 mg/kg Ksyleenit 25 mg/kg Mikäli pilaantuneisuus ulottuu naapurikiinteistössä sijaitsevan asuinkiinteistön pihaalueelle, niin ko. alueella kunnostustoimenpiteitä tehtäessä tavoitetasona pidetään SA- MASE-ohjearvoja. Mikäli tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä (esimerkiksi olemassa olevat rakenteet, rakennukset tms.), määritetään jatkotoimenpiteiden tarve tilanteesta tehtävän riskinarvion perusteella. Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä Kiinteistöitä poistetaan kaivamalla öljyhiilivedyillä pilaantunut maa-aines. Tavoitepuhtauteen kaivettu alue täytetään pilaantumattomilla muualta tuoduilla tai kohteesta kaivetuilla alle tavoitetason olevilla maa-aineksilla. Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kuormat peitettyinä ao. luvan omaavalle vastaanottajalle käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi.

4 4 Kaivutyön työmaa-alue sijaitsee Savonrannan kunnan katualueella. Mikäli pilaantuneisuus ulottuu naapurikiinteistössä sijaitsevan asuinkiinteistön piha-alueelle, niin kiinteistön omistajalta hankitaan tarvittavat luvat kunnostuksen suorittamiselle kiinteistön alueella. Kunnostettava alue aidataan sekä varustetaan kunnostuksesta kertovin kyltein. Yläsuluntien varteen asetetaan työmaasta varoittavat liikennemerkit ja tarvittaessa Yläsuluntie toinen kaista suljetaan. Työmaalle järjestetään sähköistetty parakki tms. tila kenttävalvojan käyttöön. Kaivualueella selvitetään kaapelien, johtojen ja putkien sijainnit niiden omistajilta ja pyydetään tarvittavat luvat tuentoihin. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan valvojan määrittelemiin luvallisiin vastaanottopaikkoihin rekka- tai kuorma-autoilla kuormat peitettyinä peitteillä. Kuormien mukana toimitetaan valvojan laatimat pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Pilaantumattomat maa-ainekset varastoidaan kiinteistöllä. Pilaantumattomat maa-ainekset käytetään kaivantojen täyttöön. Jos pilaantunutta maa-ainesta joudutaan väliaikaisesti varastoimaan kiinteistöllä (esim. yön yli), kasa peitetään peitteillä. Jätteiden käsittely Kaivantoon voi kertyä vettä (pohja- ja sadevettä) kunnostuksen aikana. Mikäli vedessä todetaan olevan öljyä, vesi esim. pumpataan paikalle tuotuun säiliöön ja toimitetaan imuautolla luvan omaavaan käsittelypaikkaan (tai suoraan imuautolla kaivannosta). Vedestä voidaan myös paikanpäällä poistaa öljy ja johtaa vesi tämän jälkeen viemäriin tai maahan. Työn alussa kaivantovedestä otetaan tarvittaessa näyte, josta analysoidaan C 5 -C 40 - öljyhiilivetyjen ja BTEX-yhdisteiden pitoisuudet. Tämän jälkeen näytteitä otetaan tarpeen mukaan. Kaivutyössä mahdollisesti tavattavat poistettavat jakelutoimintaan liittyvät rakenteet kuljetetaan luvan ko. jätteen käsittelyyn omaaviin käsittelypaikkoihin. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Kunnostustyö päättyy, kun kaikki haitta-aineita yli tavoitetason sisältävät pilaantuneet maa-ainekset on poistettu tai muuten todetaan haitta-aineiden laadun ja määrän olevan sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lisäksi alueelta on tarvittavat rakenteet poistettu, kaivannot täytetty tiivistäen pilaantumattomalla kitkamaalla ja ennen kunnostusta asfalttipäällysteisenä olleet alueet on asfaltoitu ja kiveykset rakennettu entiselleen. Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyyseilla ja -havainnoilla. Kaivettavista maaaineksista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta-aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan, kuitenkin vähintään yksi pohjanäyte ja yksi seinämänäyte per kaivanto. Maaperänäytteiden öljyhiilivetypitoisuuksia seurataan aistinvaraisin havainnoin, fotoionisaatiomittarilla (PID) sekä kenttäanalyyseilla (esim. PetroFLAG-kemiallinen kenttäanalyysi). Kenttähavaintojen ja -analyysien perusteella maa-ainekset lajitellaan tarkasti ja ohjataan pitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan. Kenttäanalyysien tuloksista n. 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein.

5 5 Maaperän jäännöspitoisuudet määritetään kaivantojen pohjalta ja seiniltä otetuista näytteistä laboratoriossa. Ennen laboratorioon lähettämistä kyseiset näytteet on ensin todettu kenttäanalyyseilla riittävän puhtaiksi. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä siten, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä. Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitauksin ja varoituskyltein. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maa-aineksia ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvää öljyistä vettä ei johdeta puhdistamattomana maastoon, vaan käsitellään edellä kuvatun mukaisesti. Kunnostustyössä noudatetaan SOILI-ohjelman työturvallisuus- ja työsuojeluohjeita, sekä kunnan mahdollisesti antamia työohjeita katualueella työskenneltäessä. Aikataulu Kunnostustyö suoritetaan Soili-ohjelman laatiman aikataulun mukaisesti vuonna 2007, huomioiden kuitenkin ÖSR:n kunnostuksiin vuosittain käytettävissä olevat varat. Kunnostuksen arvioidaan kestävän massanvaihtona noin 4-5 työpäivää. Raportointi Urakoitsija pitää työmaapäiväkirjaa, johon myös valvoja ja viranomaiset voivat halutessaan tehdä merkintöjä. Kunnostustyömaan valvoja pitää kirjaa kohteesta kaivetuista ja pois kuljetetuista maa-aineksista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdista. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla työmaalla kunnostuksen aikana. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan tilaajan toimesta Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Savonrannan kunnan ympäristöviranomaiselle työn päättymisen jälkeen. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon ympäristökeskus hyväksyy Öljyalan Palvelukeskus Oy:n jättämän, Savonrannan kunnan osoitteessa Yläsuluntie 6 sijaitsevan kiinteistön pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset.

6 6 Maaperän puhdistaminen 1. Kiinteistöltä on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää raskaiden jakeiden osalta mg/kg ka, keskiraskaiden jakeiden osalta mg/kg ka ja kevyiden jakeiden osalta 500 mg/kg ka. Bentseenin osalta maaperä puhdistetaan arvoon 25 mg/kg, tolueenin osalta arvoon 25 mg/kg, etyleenibentseenin osalta arvoon 50 mg/kg ja ksyleenien osalta arvoon 25 mg/kg. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin raja-arvopitoisuuksiin päästään. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (JhL 2 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Savonrannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 ) 3. Hakijan on nimettävä henkilö ja hänelle varahenkilö, jotka vastaavat alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistöjen valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Savonrannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (JhL 2, 21, 40 ) 4. Puhdistustyö on tehtävä asiantuntevan konsultin ja vastuuhenkilön johdolla ja valvonnassa. Konsultin ja vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse ympäristökeskukseen ja Savonrannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 ) 5. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai johdettava erillisen sopimuksen mukaisesti viemäriin. (JhL 2, 21 ) Jätteen käsittely ja kuljetus 6. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut raja-arvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (JhL 2, 21, 23, 40 ) 7. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 14 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (JhL 40 ) 8. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta-

7 7 aineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen sekä pölyäminen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. (JhL 2, 15a, 21 ) Puhdistushankkeen seuranta 9. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta-ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (JhL 2, 21, 40 ) 10. Kiinteistölle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (JhL 2, 21, 40 ) 11. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä- Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Savonrannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 ) 12. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Savonrannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 ) 13. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskukseen. (JhL 2, 21, 40 ) 14. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon ympäristökeskukseen sekä Savonrannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (JhL 2, 21, 40 ) 15. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle. (JhL 2, 21, 40 )

8 8 Päätöksen perustelut Etelä-Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle alueelle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella arvioiden polttoaineen jakelutoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut ennen jätelain voimaantuloa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22 :n mukaan, jos maaperän pilaantuminen on tapahtunut ennen jätelain voimaantuloa, asiaan sovelletaan aiemmin voimassa olleita säännöksiä kuitenkin niin, että asian käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia. Tähän asiaan sovelletaan jätehuoltolakia. Valtioneuvosto ei ole määrännyt eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Suomessa on sovellettu ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 ehdotettuja ohje- ja raja-arvoja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisessa. Muistiossa on asetettu raja-arvoiksi edellä määräyksessä 1 lueteltujen aineiden osalta siinä esitetyt arvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haittaainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräys 2-8) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 9-15) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetel-

9 9 mä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1072/1993) 77 Jätehuoltolaki (673/1978) 2, 15a, 21, 23 ja 40 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) MAKSU 430 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 10 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Öljyalan Palvelukeskus Oy Kohdenumero PL Helsinki lasku mukana Savonrannan kunta, kunnanhallitus Savonrannan kunnan ympäristölautakunta Savonrannan kunta, yhteyshenkilö Markku Pöllänen valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Savonrannan kunnan ilmoitustaululla.

10 10 MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Yli-insinööri Tapani Aura Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely

11 LIITE 1 Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen Dnro ESA-2006-Y VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, Vaasa Telefax: Puhelin: Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Jääkärinkatu Mikkeli Puh Faksi kirjaamo.esa@ymparisto.fi Jääkärinkatu 14 FI St. Michel, Finland Tfn Fax kirjaamo.esa@ymparisto.fi