MBO:N PERUSTIETO- JA OHJAUSKANSIO. Minna Pulliainen - Lea Valta Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak E8 Pieksämäen yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MBO:N PERUSTIETO- JA OHJAUSKANSIO. Minna Pulliainen - Lea Valta Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak E8 Pieksämäen yksikkö"

Transkriptio

1 MBO:N PERUSTIETO- JA OHJAUSKANSIO Minna Pulliainen - Lea Valta Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak E8 Pieksämäen yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Pulliainen Minna ja Valta Lea MBO:n perustieto ja ohjauskansio Pieksämäki sivua ja 10 liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Jäppilän terveysaseman toivomuksesta perustieto ja ohjauskansio metabolisesta oireyhtymästä, joka yhdenmukaistaisi hoitohenkilökunnan antamaa potilasneuvontaa ja ohjausta. Opinnäytetyö suunniteltiin yhteistyössä Jäppilän terveysaseman diabetesohjauksesta vastaavan sairaanhoitaja Eeva-Kaarina Sutisen, lääkäri Mikko Korhosen ja Pieksämäen terveydenhuollon kuntayhtymän sairaalan diabeteshoitaja Marja-Liisa Tammisen kanssa. Perustieto- ja ohjauskansio metabolisesta oireyhtymästä koottiin uusimpien lähteiden ja tutkimusten pohjalta. Diabetesliiton Kuuntele Kehoasi kampanja ja valtakunnalliset diabetesliiton aluepäivät Joensuussa koettiin hyvinä tietolähteinä. Opinnäytetyössä käsitellään metabolista oireyhtymää, sen tunnusmerkkejä ja siihen liittyviä lisäsairauksia. Metabolisen oireyhtymän taustalla on insuliiniresistenssi, jonka syntyyn vaikuttavat perimä, keskivartalolihavuus, runsas ja rasvapitoinen ruoka ja liikunnan puute. Lisäksi työssä esitellään tärkeimmät lääkkeettömät hoitomuodot, joita ovat laihduttaminen, liikunnan lisääminen, ruokavalio ja tupakoimattomuus. Kansioon koottiin myös tietoa tyypin 2 eli aikuistyypin diabeteksesta ja sen aiheuttamista lisäsairauksista ja niiden ehkäisystä. Ohjaustapana esitellään ratkaisukeskeistä ohjausmallia, jossa painopiste siirtyy ongelmien syistä ratkaisujen etsintään. Edellä mainittuun malliin sovellettiin diabeteksen ohjauksessa nykyisin käytössä olevaa empowerment -periaatetta, jolla potilas valtuutetaan hoitamaan itseään ja vaikuttamaan mahdollisuuteen hallita omaa elämäänsä. Ohjaustilanteista tehtiin mallit kolmelle ensimmäiselle ohjauskerralle, joissa tulee edetä kuitenkin yksilöllisesti, potilaan henkilökohtaisten toivomusten ja voimavarojen mukaan. MBO:n perustieto- ja ohjauskansiota voisi kehittää jatkossa päivittämällä sen tietoja ajanmukaisiksi. MBO-potilaiden elämäntapamuutosten toteutumista ja niiden vaikutusta terveyden edistämiseen voisi jatkossa tutkia. Näiden potilasryhmien painonhallinta ja liikuntaryhmät tukisivat elämäntapamuutoksiin tähtäävää hoitoa. Potilaiden ohjauksen merkitys tulevaisuudessa korostuu, koska metabolinen oireyhtymä lisää diabeetekseen sairastumisriskiä ja tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä lisääntyy voimakkaasti. Avainsanat: tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä, insuliiniresistenssi, ohjaus Säilytyspaikka: Diakonia ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Pullianen Minna and Valta Lea Metabolic syndrome Instruction Manual Pieksämäki pages and 10 appendices As our final thesis the writers produced an instruction manual of MBO care for the health centre of Jäppilä. The aim of the instruction manual is to help and standardize patient guiding and teaching of health employees, and to serve as a packet or reference of basic knowledge about MBO. The manual was planned and laid out in cooperation with Dr. Mikko Korhonen, registered nurse Eeva-Kaarina Sutinen and diabetes nurse Marja-Liisa Tamminen from spring At the same time data were collected about metabolic syndrome from the latest resources and research materials. We also attended the national information meetings about diabetes in Joensuu. In addition, we also participated in the listen to your body - campaign for non-insulin dependent diabetes mellitus NIDDM. The theory section of the study dealt with the metabolic syndrome, its distinctive marks, and the prevention and the complications of NIDDM in adults. In the guidance section of this study, we described the principal care practices without the help of medicine, such as exercise, diets, weight control and no smoking. These changes in the patients lifestyles substantially tend to lower the risk of non-insulin dependent diabetes mellitus. In this guidance section, we also included some exercise procedures for the care and prevention of metabolic syndrome in adults. The model for the instructions that we used is mainly based not on identifying the reasons but on finding the solutions to the problems, i.e. identifying the problem, examining the feelings of the patients, setting a target for the care, making a health plan and evaluating the results. The empowerment-based guidance aims at helping MBO-patients to promote and maintain their health and well-being. Patients are also supported in terms of self-steering the growth of the disease and in giving information and psychosocial support. The principle behind this guidance is the promotion of good cooperation between MBO-patient and the counsellor. Future studies concerning the guiding and group-oriented exercises for MBO-patients could be conducted for a longer period and should involve a greater number of people with the possible risk of showing the metabolic syndrome. Keywords: adults with NIDDM, metabolic syndrome, insulin resistance, care and guidance Deposited at Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit Library

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN METABOLINEN OIREYHTYMÄ (MBO) METABOLISEEN OIREYHTYMÄÄN LIITTYVÄT SAIRAUDET Alzheimerin tauti Depressio Uniapnea TYYPIN 2 DIABETEKSEN KEHITTYMINEN Verensokerin pitkäaikainen hoitotasapaino Veren rasvat ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Lihavuus Verenpainetauti tyypin 2 diabeetikoilla Diabetekseen liittyvät lisäsairaudet ja niiden ehkäisy Verisuonisairaudet Silmän verkkokalvon sairaus Munuaissairaus Hermoston toimintahäiriöt MBO:N LÄÄKKEETTÖMÄT HOITOMUODOT Liikunta Liikunnan merkitys verenpaineen hoidossa Liikunnan vaikutus sydämen toimintaan Ruokavalio Rasvat Hiilihydraatit Proteiinit Suola Alkoholi Laihduttaminen Tupakoimattomuus... 34

5 7 MBO POTILAAN OHJAAMINEN Mitä ohjaamisella tarkoitetaan Hoidonohjaus Millaista on hyvä hoidonohjaus Ratkaisukeskeinen ohjausmalli HOIDON OHJAUKSEN TOTEUTTAMINEN Ensimmäinen ohjaustilanne Toinen ohjaustilanne Kolmas ohjaustilanne MBO-POTILAAN HOIDON SEURANTA JA JATKOHOITO POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake * Liite 2. Painoindeksitaulukko Liite 3. Terveysohjelmien keskeistä sisältöä * Liite 4. Vinkkejä rasvojen vähentämiseen * Liite 5. Rasvataulukot Liite 6. Esimerkki 5,0 MJ:n (1200 kcal) ruokavaliosta * Liite 7. Jäppilän terveysasema, Ruokailutottumuskysely * Liite 8. Näin kokoat monipuolisen ja terveellisen ruokavalion Liite 9. Alkoholin energiapitoisuudet * Liite 10. MBO-seurantakortti * HUOM! PDF-versiossa olevat liitteet

6 1 JOHDANTO Metabolinen oireyhtymä on hitaasti ja oireettomasti etenevä tila, joka usein johtaa sepelvaltimotautiin, aikuistyypin diabetekseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Metabolista oireyhtymää sairastavien määrä Suomessa lisääntyy. Suomalaisten paino on ollut nousussa viime vuosina ja myös lasten lihavuus on lisääntynyt. Kuopion Yliopiston professori Matti Uusituvan (2000) mukaan ihmisten lihominen ja vähäinen liikunta huolestuttavat yhä enemmän alan tutkijoita sekä Suomessa, että maailmanlaajuisesti. Ne ovat keskeisiä syitä metabolisen oireyhtymän ja aikuistyypin diabeteksen nopeaan kasvuun. Tiedetään, että lihavuus, vatsakkuus ja etenkin lapsesta aikuisuuteen kestävä lihavuus lisäävät metabolisen oireyhtymän puhkeamista. Suomessa metabolista oireyhtymää esiintyy tutkimusten mukaan lähes joka viidennellä miehellä ja vajaalla kymmenellä prosentilla naisista. Aikuistyypin diabeetikoista kolmella neljästä on metabolinen oireyhtymä. (Uusitupa 2000; Vanhala, 2001.) Suomessa on diabeetikkoa ja määrän arvioidaan nousevan jopa :een vuoteen 2010 mennessä. Diabetekseen sairastuu keskimäärin suomalaista vuodessa. Valtaosa diabeetikoista, , sairastaa tyypin 2 eli aikuistyypin diabetesta. Aikuistyypin diabetes on vahvasti perinnöllinen sairaus, jos toisella vanhemmista on diabetes, lapsien riski sairastua on noin 40 %. Molempien vanhempien sairastaessa diabetesta lapsien riski sairastua on jopa 70 %. Pienten lasten sairastuminen on yleistynyt, diabetesliiton mukaan 450 lasta sairastuu vuosittain tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetekseen. Pitkäkestoinen tauti monine lisäsairauksineen asettaa monia haasteita perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle. (DEHKO , 2001, 4.) Tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavat myös tietyt elämäntapatekijät, kuten liikunnan puute ja ruokailutottumukset sekä tupakointi. Ylipaino, vatsakkuus, koholla olevat verenpaine- ja rasva- ja verensokeriarvot, raskauden aikana puhjennut diabetes sekä lähisukulaisella oleva diabetes merkitsevät sitä, että henkilö kuuluu riskiryhmään. Jollei tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn panosteta yhä enemmän, siitä muodostuu yhä suurempi kansanterveysongelma. DEHKON - Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman tärkeimpänä tavoitteena on tyypin 2 diabeteksen ehkäiseminen siten että toimenpiteet kohdistetaan riskiryhmiin ja koko väestöön. DEHKO luo perustan dia-

7 7 beteksen hoidon järjestämiselle maassamme vuosina (DEHKO , 2001, 8.) Aikuistyypin diabeteksen ja sen mukanaan tuomien lisäsairauksien ehkäisy on haaste avoterveydenhuollolle ja tähän kaikkien terveydenhuollossa toimivien hoitajien ja lääkäreidenkin olisi sitouduttava. Riskiryhmään kuuluvat pitäisi saada itsekin kiinnittämään huomio ylipainoon, mittauttamaan verenpaineensa ja tutkituttamaan rasva- ja verensokeriarvonsa ja lisäämään liikuntaa ja vähentämään rasvaisia ruokia. Näiden asioiden tiedottaminen muuallakin kuin terveyskeskuksissa on tärkeää. Yhteistyötahoina tämän suuntaisessa toiminnassa ovat olleetkin eri järjestöt, yhdistykset, kansalaisopistot ja apteekit. Perusterveydenhuollossa riskiryhmään kuuluvat MBO-potilaat tulisi huomioida mahdollisimman aikaisin. Näiden potilaiden seuranta ja hoidonohjaus tulisi aloittaa jo varhaisessa vaiheessa. Hoidonohjauksen tulisi olla ammattitaitoista, tukea-antavaa, suunnitelmallista ja jatkuvaa. Ratkaisukeskeinen ohjausmalli soveltuu hyvin MBO-potilaiden ohjaukseen, koska sen tavoitteena on potilaan omien voimavarojen ja kykyjen käyttöönotto ja sitoutuminen hoitoon. Empowerment-lähtöistä ajattelumallia käytetään diabeetikkojen hoidonohjauksessa ja se sopii myös riskiryhmien ja MBO-potilaiden ohjaukseen. Tavoitteena on auttaa näitä potilasryhmiä muuttamaan elämäntapojaan terveellisempään suuntaan sen tekevät lopulta potilaat itse. Ohjaajan tehtävänä on lähinnä valtuuttaa potilaat hoitamaan itseään. Ohjaus on vuorovaikutusta, yhdessä oppimista, potilaiden itseohjautuvuuden kasvun tukemista sekä tietojen ja psykososiaalisen tuen antamista. Hyvä yhteistyösuhde potilaan ja ohjaajan välillä tuottaa tuloksia. Opinnäytetyössämme olemme käytännön syistä päätyneet raportoimaan ensin opinnäytetyöprosessin ja sitten työn teoreettisen osan, perustieto- ja ohjausosion. Ohjauskansiossa selvitämme, mistä metabolisessa oireyhtymässä on kyse, mitkä ovat sen taustatekijät, tunnusmerkit ja sen aiheuttamat lisäsairaudet. Käsittelemme melko paljon tyypin 2 diabetesta ja sen aiheuttamia lisäsairauksia ja niiden ehkäisymahdollisuuksia, koska tyypin 2 diabeteksen taustalla on usein MBO. Olemme painottaneet työssämme näitä asioita ohjauskansion tilaajan Jäppilän terveysaseman hoitohenkilökunnan toivomuksesta. Tämän vuoksi olemme kirjanneet myös veren rasvojen ja verensokerin tavoitearvot sekä verenpaineen käypähoitosuosituksen viitearvot.

8 8 Metabolista oireyhtymää hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömillä hoitomuodoilla, joita ovat liikunnan lisääminen, vähärasvainen ruokavalio, painon pudotus ja tupakoimattomuus. Näiden elämäntapamuutosten toteuttaminen on vaikeaa, mutta sitäkin tärkeämpää, sillä juuri niillä voidaan ehkäistä tai ainakin siirtää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. MBO-potilaat tarvitsevat hoidonohjausta ja tukemista näiden elämäntapamuutosten toteuttamiseksi. Käymme työssämme läpi hoidonohjauksen eri osa-alueita ja tarjoamme ratkaisumalleja ohjauksen edistymiseksi. Suunnitelmallista hoidonohjausta toteuttaakseen hoitohenkilökunta tarvitsee hyvät perustiedot sairaudesta ja sen hoidosta.

9 9 2 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Käytännön harjoittelujaksolla Jäppilän terveysaseman diabeteshoidosta vastaava sairaanhoitaja esitti ajatuksen MBO-ohjauskansion tarpeellisuudesta Jäppilän terveysasemalle. Hoitohenkilökunnan toiveena oli saada yhtenäiset ohjeet, joiden avulla MBOpotilaan varhainen tunnistaminen olisi mahdollista. Kotisairaanhoitojakson harjoitteluaikana vastaanotoilla kävi useita MBO-potilaita ja pääsimme osallisiksi ohjaukseen, joka muodostuikin mielenkiintoiseksi osa-alueeksi sairaanhoitajan työssä. Jäppilän sairaanhoitajan esittämä ajatus ohjauskansiosta alkoi kehittyä mielessämme. Pidimme aihetta haastavana ja selvitimme voisimmeko toteuttaa ohjauskansion tekemisen opinnäytetyönä. Sellaisen opinnäytetyön avulla uskoimme pystyvämme kehittämään omaa ammatillisuuttamme ja syventämään hoitotyön teoriapohjaamme. Keväällä 2001 aloitimme opinnäytetyöprosessin. Kuitenkin huomasimme, että yhteistä aikaa oli vaikea löytää muun opiskelun ohella. Olisimme toivoneet ennalta suunniteltuja jaksoja, jolloin olisi ollut mahdollisuus tehdä opinnäytetyötä. Keräsimme aineistoa mielenkiinnolla kaikilta harjoittelujaksoilta ja tiedotusvälineistä sekä työstimme kansiota pala palalta. Meillä oli ajatuksena, että ohjauskansion ei tulisi olla pelkkä teoriapaketti, vaan kiinnostava työn apuväline potilaan hoidon ohjauksessa. Tulevina sairaanhoitajina tulemme työskentelemään aikuistyypin diabeteksen ehkäisyn ja hoidon toteuttajina. Aihe oli hyvin ajankohtainen, sillä metaboliselle oireyhtymälle on tyypillistä lisääntynyt alttius sairastua aikuistyypin diabetekseen. Metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen varhainen toteaminen on puutteellista. Monet potilaat saattavat tuntea väsymystä, yleiskunnon laskua, päänsärkyä ja unettomuutta. Alttius sairastua virustauteihin on myös lisääntynyt. Kohonneet verensokeriarvot ja kolesteroliarvot tulevat usein esille sattumalta muiden sairauksien yhteydessä, kontrollikokeissa tai työterveyshuollon 5- tai 10-vuotistarkastuksissa. Usein hiukan koholla olevat arvot ehkä vain mainitaan potilaalle ja kehotetaan kiinnittämään huomiota ruokavalioon ja asia jää sikseen. Hoitohenkilökunta ei välttämättä edes tunnista metabolista oireyhtymää, eikä heillä ole tietoa ajantasalla olevista viitearvoista ja hoitosuosituksista. Harjoitteluaikanamme kuulimme ja näimme erilaisia tapoja tiedottaa potilaalle hiukan koholla olevista arvoista. Jäppilän terveysasemalla mielestämme asiaan puutut-

10 10 tiin napakasti. Nämä asiat innostivat kehittelemään yhtenäistä tietopakettia, ohjauskansiota, jossa olisi perustieto metabolisen oireyhtymän hoitoon ja ehkäisyyn. Yksi opinnäytetyömme tärkeimmistä tavoitteista oli henkilökunnan kiinnostuksen herättäminen aihetta kohtaan. Metabolisesta oireyhtymästä ja tyypin 2 diabeteksesta löytyi tietoa runsaasti diabetesliiton internetsivuilta ja monista muista lähteistä, joita mielenkiinnolla luimme. Samalla oma tietomäärämme karttui. Uusia tutkimuksia aiheesta on tänä aikana julkistettu useita. Aineiston valitseminen oli ajoittain vaikeaa, joten pidimme tärkeänä käyttää asiantuntijalähteitä. Diabeteshoitaja Marja-Liisa Tammiselta saimme aineistoa metabolisesta oireyhtymästä. Hän oli ollut mukana työryhmässä, joka suunnitteli yhtenäisesti Pieksämäen seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskuksissa potilaille jaettavan MBO-ohjeistuksen joitakin vuosia sitten. Osallistuimme Diabetesliiton järjestämille valtakunnallisille aluepäiville Joensuussa Koulutuspäivien anti oli kattava ja monipuolinen. Saimme paljon uutta tietoa lähinnä ravitsemuksesta, tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisystä ja omahoidon tukemisesta sekä kuuntele kehoasi-kampanjasta. Olimme tämän jälkeen aktiivisesti yhteydessä sähköpostin välityksellä mm. koulutussuunnittelija Marja Puomioon ja ravitsemustutkija Anne Louherantaan. Luennoilla tehtyjä muistiinpanoja olemme myös käyttäneet lähteinä. Monikulttuurisuus- harjoittelujakson aikana saimme molemmat uutta tietoa ja käytännön kokemusta Varkaudessa diabeteshoitaja Pirjo Ekolalta ja Haukivuorella terveydenhoitaja Ulla Honkaselta. Harjoittelupaikoista saimme myös reilusti lähdemateriaalia ohjauskansiotamme varten. Toukokuussa 2002 kävimme Jäppilän terveysasemalla sopimassa ja suunnittelemassa lääkäri Henna Hämäläisen ja sairaanhoitaja Eeva-Kaarina Sutisen kanssa ohjauskansion sisältöä ja toteutusta. Keskustelun yhteydessä syntyi kehittämisajatus ohjatun kuntoliikuntaryhmän aloittamisesta MBO-potilaille projektin muodossa toteutettuna esim. kansalaisopiston kanssa. Kävimme Imatran sosiaali- ja terveyskeskuksessa tutustumassa elokuussa 2002 diabeteksen hoidonohjauskansioon. Diabetestiimin tekemän toiminta-ajatuksen taustalla oli diabeetikoitten oikea hoidon porrastus, jolla pyritään tyypin 2 diabeteksen sekä sydän-

11 11 ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn. Kansiossa olivat myös diabeetikon hyvän hoidon kriteerit, diabeetikon hoidon kehittäminen terveyskeskuksessa ja hoidon jatkuvuuden seuranta. Ohjauskansio ei kuitenkaan soveltunut malliksi meidän suunnitelmiimme opinnäytetyön toteuttamiseksi, koska sen sisältö oli enemmänkin organisaatiomalli kuin konkreettinen potilaan hoidon ohjausmalli. Opinnäytetyömme MBO:n perustieto- ja ohjauskansiomme sisältö on osaltaan muotoutunut työyhteisön näkökulman ja toiveiden pohjalta. Olemme saaneet esittää myös omia toivomuksia kansion toteuttamiseksi. Yhteistyö Jäppilän terveysaseman kanssa koko opinnäytetyöprosessin ajan on lisännyt vuorovaikutustaitojamme. Opinnäytetyömme ohjaava opettaja Tuulikki Eliala on tukenut meitä työssämme ja häneltä saamamme arvioinnin pohjalta perustieto- ja ohjauskansio on viimeistelty lopulliseen muotoonsa.

12 12 3 METABOLINEN OIREYHTYMÄ (MBO) Metabolisella oireyhtymällä (MBO) tarkoitetaan tilaa, jossa potilaalle on kasautunut monia valtimokovettumataudin eli ateroskleroosin ja tyypin 2 diabeteksen vaaratekijöitä. Oireyhtymän taustalla on insuliiniresistenssi eli insuliinin heikentynyt biologinen vaikutus lihaksissa, maksassa ja rasvakudoksessa ja tästä johtuva lisääntynyt insuliinin eritys. Insuliiniresistenssillä on keskeinen merkitys taudin kehittymisessä. Sitä voivat aiheuttaa geneettiset tekijät, mutta myös monet ympäristötekijät. Pitkäaikaista runsasta ja rasvapitoista energiamäärää, sekä liikunnan puutetta ja tupakointia pidetään insuliiniresistenssiä lisäävänä tekijänä. Ennen verensokerin nousua todetaan usein kohonnut verenpaine ja kohonneet veren rasva-arvot. Tämä tilanne on saattanut jatkua jo vuosia ja usein myös veren hyytymistaipumus on lisääntynyt, joka altistaa tukosten muodostumiselle. Potilaalla esiintyy usein myös kihtioireita. Nämä seikat kertovat kyseessä olevan metabolisen oireyhtymän. (Uusitupa 1998, 23 ; T2D-opas 2001, 9; Vanhala 2000.) Insuliiniresistenssi on erityisen yleistä omenavatsaisilla, keskivartalolihavilla potilailla, sitä tavataan myös raskauden aikana, sekä munasarjojen monirakkulataudissa. Harvinaisia syitä insuliiniresistenssille ovat insuliinin ja insuliinireseptorin poikkeavuudet, sokerin solunsisäinen aineenvaihdunta voi olla häiriintynyt tai sokerin kuljetus solukalvon sisään ei onnistu. Jos potilaalla todetaan vähintään kolme seuraavista insuliiniresistenssin merkeistä, hänellä on todennäköinen metabolinen oireyhtymä MBO: 1) Sukurasite: I asteen sukulaisella on aikuistyypin diabetes 2) Lihavuus: painoindeksi (BMI) (ohjelma) vähintään 30kg/m 2 3) Vatsakkuus: vyötärö-lantiosuhde (WHR) vähintään 1.00 miehillä ja vähintään 0.88 naisilla 4) Kohonnut verenpaine: systolinen paine vähintään 140mmHg, diastolinen paine vähintään 90 mmhg, molemmat tai verenpainelääkitys 5) Hypertriglyseridemia: fs-trigly vähintään 1.70 mmol/l 6) Pieni HDL-kolesterolin pitoisuus: fs-hdl-kol alle 1.00 mmol/l miehillä ja alle 1.20 mmol/l naisilla 7) Poikkeava glukoosimetabolia: heikentynyt glukoosinsieto tai aikuistyypin diabetes WHO:n kriteerien perusteella

13 13 8) Hyperurikemia: fs-uraat miehillä vähintään 450 mol/l, naisilla vähintään 340 mol/l 9) Mikroalbuminuria: vuorokausivirtsan albumiini vähintään 20mikrog/vrk 10) Hyperinsulinemia: paastoplasman insuliini vähintään 13.0 mu/l (78pmol/l) Myös Alzheimerin tauti, depressio ja uniapnea voivat liittyä MBO:hon Metabolinen oireyhtymä on huomattavasti yleisempi kuin tyypin 2 diabetes, joka on oireyhtymän yksi tärkeä osatekijä. Metabolisen oireyhtymän piirteet ovat havaittavissa valtaosalla tyypin 2 diabeetikoilla, ja oireyhtymän osatekijät ennakoivatkin tyypin 2 diabeteksen kehittymistä. Tiedetään tyypin 2 diabeteksen kehittyvän, kun haiman beetasolut eivät enää pysty enää insuliinituotantoa lisäämällä korvaamaan insuliinin heikentynyttä tehoa. Metabolisen oireyhtymän ja aikuistyypin diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat hyvin samanlaiset. Terveellisimpien elämäntapojen omaksuminen on ensiarvoisen tärkeää. Lääkkeettömän hoidon etuna on sen kokonaisvaltainen teho moniin metabolisen oireyhtymän osatekijöihin ja lisäsairauksien riskeihin. (Saraheimo, Ilanne-Parikka 1999,15; Vanhala 2000.)

14 14 4 METABOLISEEN OIREYHTYMÄÄN LIITTYVÄT SAIRAUDET 4.1 Alzheimerin tauti Metabolisen oireyhtymän riskitekijöitä ovat kohonnut systolinen verenpaine (yläpaine) ja korkea kolesteroli. Nämä riskitekijät altistavat myös Alzheimerin taudille jo keskiiässä. Niiden vaikutus on jopa perinnöllistä alttiutta suurempi. Lääketieteen lisensiaatti Miia Kivipellon tutkimus (2002) Vascular Risk Factors in Alzheimer s Disease and Mild Cognitive Impairment on ensimmäinen laaja, molempia sukupuolia käsittävä pitkän seuranta-ajan tutkimus, johon osallistui n ihmistä, iältään vuotta Kuopion ja Joensuun seuduilta. Tutkimus osoittaa, että miehillä joilla on verenpaine koholla on suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin naisilla. Estrogeenihoito naisilla pienensi lievän muistihäiriön ja Alzheimerin taudin vaaraa. (Kivipelto 2002.) Tutkimuksen mukaan tautiin johtavat aivomuutokset alkavat jo vuotta ennen dementian toteamista, joten Alzheimerin taudin ehkäisy kannattaa aloittaa jo keski-iässä. Terveellisemmät elintavat, kuten kevyempi, vähärasvaisempi ruokavalio, ja liikunta ovat tärkeimpiä ehkäisykeinoja. (Kivipelto 2002.) 4.2 Depressio Depressio saattaa johtua myös samoista metabolisista muutoksista, jotka altistavat insuliiniresistenssille ja tyypin 2 diabetekselle. Kohonneet kortisolipitoisuudet liittyvät usein depressioon. Kortisoli on insuliinin vastavaikuttajahormoni joten neurohormonaalinen yhteys on mahdollinen. (Eriksson 2002.) Depressio on yleinen ongelma varsinkin iäkkäillä henkilöillä. Yksin elävät henkilöt masentuvat monesti herkemmin, kuin perheelliset. Monet krooniset sairaudet, jotka heikentävät potilaan toimintakykyä aiheuttavat surua ja masennusta. Reaktiivinen depressio on normaali reaktio sairauksiin ja niiden aiheuttamiin ongelmiin. Jos depressio pitkittyy tai huonontaa potilaan tilaa enemmän, mitä sairaus edellyttäisi, kyseessä voi olla erillinen depressio. Jokaisen potilaan kokonaistilanne ja yksilöllisyys tulee ottaa huomioon, sillä

15 15 masennuksen taustalla ovat monesti fyysiset, psyykkiset ja psykososiaaliset syyt. (Eriksson 2002.) Masennuksesta kärsivillä tyypin 2 diabeetikoilla potilailla verensokeritasapaino on huono ja tämä lisää riskiä sairastua diabeteksen aiheuttamiin lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin. Masentunut potilas on usein ylipainoinen, eikä halua tai jaksa liikkua ja tämä heikentää entisestään verensokeritasapainoa. (Eriksson 2002.) Masentuneisuuden tunnistaminen ja hoito on ensiarvoisen tärkeää verensokeritasapainon kannalta. Säännöllinen ja jatkuva hoitosuhde, jossa tuetaan potilasta ja hänen omia voimavarojaan on tärkeä perusta onnistuneelle hoitosuhteelle. Potilaan vireys ja elämänlaatu paranee ja hän jaksaa huolehtia itsestään paremmin. Masentuneelle potilaalle lääkehoitoa kannattaa harkita jo hoidon alussa. (Eriksson 2002.) 4.3 Uniapnea Ylipainoisilla, lähinnä keskivartalolihavilla MBO-potilailla esiintyy obstruktion (ahtauman) aiheuttamaa uniapneaa eli katkohengitystautia. Se on sairaus, jota tavataan myös monilla aikuistyypin diabeetikoilla. Uniapnean riski kasvaa merkittävästi, kun painoindeksi (eli paino jaettuna pituuden neliöllä) ylittää 28, mikä tarkoittaa keskimäärin parinkymmenen kilon ylipainoa. Painon noustessa myös kurkunpään alueelle kertyy rasvaa ja se aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Yleensä uniapneaa ajatellaan olevan vain kuorsaajilla, mutta sitä voi olla myös ilman kuorsausta. Keski-iässä kuorsaaminen muuttuu katkonaiseksi, ja hengityskatkoksia voi olla yön aikana satoja kestoltaan sekuntia. Hengityskatkosten aikana sydämen ja aivojen hapensaanti vaikeutuu, jolloin riski saada infarkti ja rytmihäiriöitä kasvaa, myös sydänperäisten rintakipujen mahdollisuus lisääntyy. Päiväsaikaan uniapnea potilas on unelias, koska hän herää yön aikana useita kertoja tiedostamattaan tätä. (Herrala 1999, 8.) Laihdutus ja elämäntapojen muutos ovat ensisijaiset hoitokeinot uniapneaan. Alkoholi ja unilääkkeet eivät sovi uniapnea potilaalle, sillä ne aiheuttavat lamaannusta hengityslihaksissa ja kurkunpäätä auki pitävissä lihaksissa tukkeuttaen näin hengitysteitä. Tupa-

16 16 koinnin lopettaminen auttaa laskemaan ylähengitysteiden turvotusta jolloin nenän tukkoisuus vähenee ja hengitys helpottuu. (Herrala 1999, 9.)

17 17 5 TYYPIN 2 DIABETEKSEN KEHITTYMINEN Metaboliselle oireyhtymälle on tyypillistä lisääntynyt alttius sairastua aikuistyypin diabetekseen, sekä sydän- ja verisuonisairauksiin, varsinkin sepelvaltimotautiin. Aikuistyypin diabeteksessa insuliinin vaikutus on heikentynyt kudoksissa eli kyseessä on insuliiniresistenssi, tällöin insuliini ei pysty hillitsemään maksan sokerinmuodosta ja verensokeri kohoaa erityisesti yöllä. Insuliinin häiriintynyt eritys haimasta nostaa myös verensokeriarvoja. Potilailla on ollut verensokeri pitkään koholla oireettomasti jo ennen taudin toteamista. Tauti ilmenee tavallisimmin ylipainoisilla henkilöillä keski-iässä. Aikuistyypin diabetes todetaan usein lääkärin vastaanotolla potilaan valittaessa väsymystä ja yleiskunnon heikkenemistä tai jonkin muun sairauden yhteydessä. (Liite1) Diagnoosin vahvistamiseksi tarvitaan usein oraalinen glukoosirasituskoe. Tyypin 2 diabeteksen havaitsemiseksi ajoissa tulisi tehdä glukoosirasituskokeita enemmän. Glukoosipitoisuuden diagnostiset raja-arvot (WHO 1999) ovat sairauden vahvistamisen perusta ja ne esitetään alla olevassa taulukossa. (Saraheimo, Ilanne-Parikka 1999, 15,17.) TAULUKKO 1. Glukoosipitoisuuden diagnostiset raja-arvot Plasma Plasma Kokoveri Kokoveri laskimo kapillaari laskimo kapillaari Normaali paastoarvo < 6.0 < 6.0 < 5.5 < t arvo < 7.7 < 8.8 < 6.6 < 7.7 Kohonnut paastoarvo Paastoglukoosi (IFG) 2 t arvo < 7.8 < 8.9 < 6.7 < 7.8 Heikentynyt paastoarvo < 7.0 < 7.0 < 6.1 < 6.1 glukoosinsieto (IGT) 2 t arvo Diabetes mellitus paastoarvo > 7.0 > 7.0 > 6.1 > t arvo > 11.1 > 12.2 > 10.0 > 11.1 (mmol/l) paastossa ja 2 tuntia 75 g glukoosia sisältävän oraalisen glukoosirasituksen jälkeen (WHO 1999) (T2D-opas 2001, 11.) Kohonnut paastoglukoosi (Impaired fasting glucose, IFG) Heikentynyt glukoosinsieto (Impaired glucose tolerance, IGT)

18 18 Ongelmia aiheuttaa epäselvyys siitä, mitataanko glukoosi kokoverestä, seerumista tai plasmasta. Suositeltavin on mitata verensokeri plasmasta, johon yleisesti ollaankin siirtymässä. Plasman ja seerumin glukoosiarvot ovat prosenttia suuremmat kuin kokoveren arvot, koska punasolujen glukoosipitoisuus on pienempi kuin plasman. Ohjeisto on käytännössä hankalasti muistettava ja yksinkertaistettu ohje käytännön hoitotyöhön voisi olla paastoplasman glukoosipitoisuutta soveltaen. (Taulukko 2) (T2D-opas 2001, 11.) TAULUKKO 2. Suhtautuminen paastoplasman glukoosiin käytännössä Arvo Toimenpide < 6 mmol/l Lihavuuden välttäminen / korjaaminen, erityisesti jos MBO, suvussa diabetesta 6-7 mmol/l Elämäntapaohjeet; ruokavalio, liikunta, tupakoimattomuus (IFG) Harkitse sokerirasituskokeen suorittamista 7-8 mmol/l Kohonneen verensokerin lääkehoitoa harkittava > 8 mmol/l Hoitoa tehostettava (T2D-opas 2001, 12.) 5.1 Verensokerin pitkäaikainen hoitotasapaino Sokerihemoglobiini (HbA1c - koe) kuvastaa keskimääräistä veren sokeripitoisuutta mittausta edeltäneeltä 6-8 viikolta. Se mittaa veren punasolujen hemoglobiinivalkuaisen sokeroitumisprosenttia. Veren punasolut syntyvät punaisessa luuytimessä ja elävät verenkierrossa noin neljä kuukautta. Verensokerin ollessa koholla sokeria tarttuu punasolun hemoglobiiniin. Terveiden ihmisten sokerihemoglobiinin viitearvo on %. Tulos ei ole suoraan verrannollinen verensokeriin. On arvioitu, että veren keskimääräisen sokeripitoisuuden kohotessa 2 mmol/l, sokerihemoglobiini lisääntyy 1 %. Hoitotasapainoa määritellään alla olevassa taulukossa seuraavin kriteerein. (Ilanne-Parikka, Himanen 1999, 28.)

19 19 TAULUKKO 3. Verensokerin hoitotasapainon tavoitearvot tyypin 2 diabeteksessa HYVÄ HbA1c alle 7.0 % Insuliinihoidossa alle 7.5 % VÄLTTÄVÄ HbA1c % HUONO HbA1c yli 9 % (DEHKO , 2001, 13.) 5.2 Veren rasvat ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Kolesterolilla tarkoitetaan elintärkeää yhdistettä, joka pieninä määrinä on mm. elimistön solujen kalvojen rakenneosa ja kortisolin ja sukuhormonien esiaste. Kolesterolia alkaa kertyä verenkiertoon, jos erityisesti tyydyttyneen rasvan saanti on liiallista. Tämän seurauksena maksassa olevat kolesterolin reseptorit (vastaanottimet) vähenevät ja kolesteroli ei pääse verenkierrosta pois. HDL eli hyvä kolesteroli (high-density lipoprotein) kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja verisuonten seinämistä maksaan, jonka kautta se poistuu sappihappojen muodossa. LDL eli paha kolesteroli (low-density lipoprotein) kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksiin päin, myös verisuonten seinämiin, jolloin vaarana on tukosten muodostuminen. (Uusitupa 1998, 23; Vauhkonen, Holmström 1998, 393.) MBO:ssa rasvaa kertyy vyötärölle, vatsaonteloon ja myös sisäelimiin, kuten maksaan. Veren rasva-arvoista kokonaiskolesteroli saattaa olla koholla, kuitenkin tyypillisintä on matala HDL-kolesteroli, korkea LDL-kolesteroli ja triglyseridi. Veren rasva-arvojen hoito tavoitearvoja vastaavaksi vähentää alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Rasva-arvojen tavoitetason muistamista helpottaa sääntö. (Taulukko 4) (Kankaanpää 2002, 20.)

20 20 TAULUKKO 4. Veren rasva-arvojen tavoitearvot säännön perusteella Hyvä eli HDL-kolesteroli > 1 mmol/l Seerumin triglyseridi < 2 mmol/l Paha eli LDL-kolesteroli < 3 mmol/l Kokonaiskolestroli/ HDL - kolesteroli < 4 mmol/l Seerumin kokonaiskolesteroli < 5 mmol/l (T2D-opas 2001, 18.) 5.3 Lihavuus Suomalaiset miehet ovat lihavampia kuin koskaan ja naistenkin vyötärölihavuus on yleistynyt. Myös keskimääräinen painoindeksi (BMI) on kasvanut. Lihavuus on yleisempää vähemmän koulutetuilla naisilla, kuin pidempään kouluttautuneilla. Miesten lihavuuteen koulutus ei ole vaikuttanut, vaan lihavuutta esiintyy tasaisesti eri koulutusryhmissä. Vastaavasti työttömät miehet ovat lihavuuteen taipuvaisia naisia herkemmin. Liikunnan puute, lisääntynyt alkoholin käyttö ja tupakointi altistavat painon nousulle. (Lahti-Koski 2001, 1142.) Lihavuutta nimenomaan keskivartalolihavuutta pidetään tärkeimpänä aikuistyypin diabetekselle altistavista tekijöistä. Keskivartalolihavuudella (BMI eli painoindeksi yli 30 kg/m 2, BMI = paino jaettuna pituuden neliöllä) ja vatsaan keskittyvällä ylipainolla (BMI yli 25 kg/m 2 ) tarkoitetaan, että vyötärön ympärysmitta suhteessa lantion ympärysmittaan on miehillä yli 0.90 ja naisilla yli 0,85. (Liite 2). Esimerkiksi, jos vyötärön ympärysmitta on 106 cm ja lantion 94 cm tulee vyötärö-lantio-suhteeksi 106/94 eli 1,13. Yksinkertaisempana määritelmänä on käytetty miehillä yli 100 senttimetrin ja naisilla yli 90 senttimetrin vyötärönympärystä. (Saraheimo, Ilanne-Parikka 1999, 19.) Lihavuus altistaa maha-suolikanavan sairauksille, kuten sappikivi- ja ruokatorven refluksitaudille. Lihavuus lisää myös maksan rasvoittumista. Polvien ja lonkkien nivelrikot ovat lihavilla yleisiä. Kihtiä esiintyy lihavilla noin 2-3 kertaa useammin kuin normaalipainoisilla. Seerumin suurentunut virtsahappopitoisuus on viime aikoina liitetty insulii-

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

Sydäntä. keventävää. asiaa

Sydäntä. keventävää. asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi SISÄLL YS: 3 Supersankarimunuaisen supervoimat 4 Supersankarimunuainen 5 Vastustaja 1: YLIPAINO 6 Supersankarimunuainen

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Puheeksi ottaminen TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dh Heli Varoma, TYKS sisätautien poliklinikka 020 15.4.2011 Tyypin 2 DIABETES Plasman paasto glukoosi 6 mmol/l tai alle normaali 6,1 6,9 mmol/l heikentynyt

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Sairaanhoitaja, Farmaseutti Susanna Hannikka Kohonnut verenpaine Kohonneet veren rasva-arvot Heikentynyt sokerinsieto

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA Petra Lundberg Sanna Piiroinen Sylvia Rovasalo Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Ihmisen elimistön energiatalous

Ihmisen elimistön energiatalous Ihmisen elimistön energiatalous Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Painoindeksi = BMI (Body Mass Index) = paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä lievä lihavuus (tai hyvin

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

DIABETES JA LIIKUNTA

DIABETES JA LIIKUNTA Lieksan Diabetesyhdistys ry:n keskusteluilta 8.4.2015, erityisryhmien liikunnanohjaaja Tuula Aikioniemi DIABETES JA LIIKUNTA Aikuistyypin diabetes Aikuis- eli kakkostyypin diabeteksessa rasva- ja sokeriaineenvaihdunta

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT 12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 12.1 Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Diabetes ja valtimotaudit

Diabetes ja valtimotaudit Diabetes ja valtimotaudit PIP 2013 KESKEISET KANSANSAIRAUTEMME JA NIIDEN EHKÄISY 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät Pirjo Ilanne-Parikka LT, Sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Ylilääkäri Diabetesliitto,

Lisätiedot

Itsehoito-opas 100/09 R 08.2009 ITSEHOITO-OPAS TYYPIN 2 DIABETES. siaa

Itsehoito-opas 100/09 R 08.2009 ITSEHOITO-OPAS TYYPIN 2 DIABETES. siaa Itsehoito-opas 100/09 R 08.2009 ITSEHOITO-OPAS TYYPIN 2 DIABETES siaa Arvoisa lukija Tämä itsehoito-opas on tarkoitettu sinulle, tyypin 2 diabeetikko. Kerromme sinulle lyhyesti tyypin 2 diabete ksesta

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot