MBO:N PERUSTIETO- JA OHJAUSKANSIO. Minna Pulliainen - Lea Valta Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak E8 Pieksämäen yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MBO:N PERUSTIETO- JA OHJAUSKANSIO. Minna Pulliainen - Lea Valta Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak E8 Pieksämäen yksikkö"

Transkriptio

1 MBO:N PERUSTIETO- JA OHJAUSKANSIO Minna Pulliainen - Lea Valta Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak E8 Pieksämäen yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Pulliainen Minna ja Valta Lea MBO:n perustieto ja ohjauskansio Pieksämäki sivua ja 10 liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Jäppilän terveysaseman toivomuksesta perustieto ja ohjauskansio metabolisesta oireyhtymästä, joka yhdenmukaistaisi hoitohenkilökunnan antamaa potilasneuvontaa ja ohjausta. Opinnäytetyö suunniteltiin yhteistyössä Jäppilän terveysaseman diabetesohjauksesta vastaavan sairaanhoitaja Eeva-Kaarina Sutisen, lääkäri Mikko Korhosen ja Pieksämäen terveydenhuollon kuntayhtymän sairaalan diabeteshoitaja Marja-Liisa Tammisen kanssa. Perustieto- ja ohjauskansio metabolisesta oireyhtymästä koottiin uusimpien lähteiden ja tutkimusten pohjalta. Diabetesliiton Kuuntele Kehoasi kampanja ja valtakunnalliset diabetesliiton aluepäivät Joensuussa koettiin hyvinä tietolähteinä. Opinnäytetyössä käsitellään metabolista oireyhtymää, sen tunnusmerkkejä ja siihen liittyviä lisäsairauksia. Metabolisen oireyhtymän taustalla on insuliiniresistenssi, jonka syntyyn vaikuttavat perimä, keskivartalolihavuus, runsas ja rasvapitoinen ruoka ja liikunnan puute. Lisäksi työssä esitellään tärkeimmät lääkkeettömät hoitomuodot, joita ovat laihduttaminen, liikunnan lisääminen, ruokavalio ja tupakoimattomuus. Kansioon koottiin myös tietoa tyypin 2 eli aikuistyypin diabeteksesta ja sen aiheuttamista lisäsairauksista ja niiden ehkäisystä. Ohjaustapana esitellään ratkaisukeskeistä ohjausmallia, jossa painopiste siirtyy ongelmien syistä ratkaisujen etsintään. Edellä mainittuun malliin sovellettiin diabeteksen ohjauksessa nykyisin käytössä olevaa empowerment -periaatetta, jolla potilas valtuutetaan hoitamaan itseään ja vaikuttamaan mahdollisuuteen hallita omaa elämäänsä. Ohjaustilanteista tehtiin mallit kolmelle ensimmäiselle ohjauskerralle, joissa tulee edetä kuitenkin yksilöllisesti, potilaan henkilökohtaisten toivomusten ja voimavarojen mukaan. MBO:n perustieto- ja ohjauskansiota voisi kehittää jatkossa päivittämällä sen tietoja ajanmukaisiksi. MBO-potilaiden elämäntapamuutosten toteutumista ja niiden vaikutusta terveyden edistämiseen voisi jatkossa tutkia. Näiden potilasryhmien painonhallinta ja liikuntaryhmät tukisivat elämäntapamuutoksiin tähtäävää hoitoa. Potilaiden ohjauksen merkitys tulevaisuudessa korostuu, koska metabolinen oireyhtymä lisää diabeetekseen sairastumisriskiä ja tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä lisääntyy voimakkaasti. Avainsanat: tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä, insuliiniresistenssi, ohjaus Säilytyspaikka: Diakonia ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Pullianen Minna and Valta Lea Metabolic syndrome Instruction Manual Pieksämäki pages and 10 appendices As our final thesis the writers produced an instruction manual of MBO care for the health centre of Jäppilä. The aim of the instruction manual is to help and standardize patient guiding and teaching of health employees, and to serve as a packet or reference of basic knowledge about MBO. The manual was planned and laid out in cooperation with Dr. Mikko Korhonen, registered nurse Eeva-Kaarina Sutinen and diabetes nurse Marja-Liisa Tamminen from spring At the same time data were collected about metabolic syndrome from the latest resources and research materials. We also attended the national information meetings about diabetes in Joensuu. In addition, we also participated in the listen to your body - campaign for non-insulin dependent diabetes mellitus NIDDM. The theory section of the study dealt with the metabolic syndrome, its distinctive marks, and the prevention and the complications of NIDDM in adults. In the guidance section of this study, we described the principal care practices without the help of medicine, such as exercise, diets, weight control and no smoking. These changes in the patients lifestyles substantially tend to lower the risk of non-insulin dependent diabetes mellitus. In this guidance section, we also included some exercise procedures for the care and prevention of metabolic syndrome in adults. The model for the instructions that we used is mainly based not on identifying the reasons but on finding the solutions to the problems, i.e. identifying the problem, examining the feelings of the patients, setting a target for the care, making a health plan and evaluating the results. The empowerment-based guidance aims at helping MBO-patients to promote and maintain their health and well-being. Patients are also supported in terms of self-steering the growth of the disease and in giving information and psychosocial support. The principle behind this guidance is the promotion of good cooperation between MBO-patient and the counsellor. Future studies concerning the guiding and group-oriented exercises for MBO-patients could be conducted for a longer period and should involve a greater number of people with the possible risk of showing the metabolic syndrome. Keywords: adults with NIDDM, metabolic syndrome, insulin resistance, care and guidance Deposited at Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit Library

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN METABOLINEN OIREYHTYMÄ (MBO) METABOLISEEN OIREYHTYMÄÄN LIITTYVÄT SAIRAUDET Alzheimerin tauti Depressio Uniapnea TYYPIN 2 DIABETEKSEN KEHITTYMINEN Verensokerin pitkäaikainen hoitotasapaino Veren rasvat ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Lihavuus Verenpainetauti tyypin 2 diabeetikoilla Diabetekseen liittyvät lisäsairaudet ja niiden ehkäisy Verisuonisairaudet Silmän verkkokalvon sairaus Munuaissairaus Hermoston toimintahäiriöt MBO:N LÄÄKKEETTÖMÄT HOITOMUODOT Liikunta Liikunnan merkitys verenpaineen hoidossa Liikunnan vaikutus sydämen toimintaan Ruokavalio Rasvat Hiilihydraatit Proteiinit Suola Alkoholi Laihduttaminen Tupakoimattomuus... 34

5 7 MBO POTILAAN OHJAAMINEN Mitä ohjaamisella tarkoitetaan Hoidonohjaus Millaista on hyvä hoidonohjaus Ratkaisukeskeinen ohjausmalli HOIDON OHJAUKSEN TOTEUTTAMINEN Ensimmäinen ohjaustilanne Toinen ohjaustilanne Kolmas ohjaustilanne MBO-POTILAAN HOIDON SEURANTA JA JATKOHOITO POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake * Liite 2. Painoindeksitaulukko Liite 3. Terveysohjelmien keskeistä sisältöä * Liite 4. Vinkkejä rasvojen vähentämiseen * Liite 5. Rasvataulukot Liite 6. Esimerkki 5,0 MJ:n (1200 kcal) ruokavaliosta * Liite 7. Jäppilän terveysasema, Ruokailutottumuskysely * Liite 8. Näin kokoat monipuolisen ja terveellisen ruokavalion Liite 9. Alkoholin energiapitoisuudet * Liite 10. MBO-seurantakortti * HUOM! PDF-versiossa olevat liitteet

6 1 JOHDANTO Metabolinen oireyhtymä on hitaasti ja oireettomasti etenevä tila, joka usein johtaa sepelvaltimotautiin, aikuistyypin diabetekseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Metabolista oireyhtymää sairastavien määrä Suomessa lisääntyy. Suomalaisten paino on ollut nousussa viime vuosina ja myös lasten lihavuus on lisääntynyt. Kuopion Yliopiston professori Matti Uusituvan (2000) mukaan ihmisten lihominen ja vähäinen liikunta huolestuttavat yhä enemmän alan tutkijoita sekä Suomessa, että maailmanlaajuisesti. Ne ovat keskeisiä syitä metabolisen oireyhtymän ja aikuistyypin diabeteksen nopeaan kasvuun. Tiedetään, että lihavuus, vatsakkuus ja etenkin lapsesta aikuisuuteen kestävä lihavuus lisäävät metabolisen oireyhtymän puhkeamista. Suomessa metabolista oireyhtymää esiintyy tutkimusten mukaan lähes joka viidennellä miehellä ja vajaalla kymmenellä prosentilla naisista. Aikuistyypin diabeetikoista kolmella neljästä on metabolinen oireyhtymä. (Uusitupa 2000; Vanhala, 2001.) Suomessa on diabeetikkoa ja määrän arvioidaan nousevan jopa :een vuoteen 2010 mennessä. Diabetekseen sairastuu keskimäärin suomalaista vuodessa. Valtaosa diabeetikoista, , sairastaa tyypin 2 eli aikuistyypin diabetesta. Aikuistyypin diabetes on vahvasti perinnöllinen sairaus, jos toisella vanhemmista on diabetes, lapsien riski sairastua on noin 40 %. Molempien vanhempien sairastaessa diabetesta lapsien riski sairastua on jopa 70 %. Pienten lasten sairastuminen on yleistynyt, diabetesliiton mukaan 450 lasta sairastuu vuosittain tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetekseen. Pitkäkestoinen tauti monine lisäsairauksineen asettaa monia haasteita perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle. (DEHKO , 2001, 4.) Tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen vaikuttavat myös tietyt elämäntapatekijät, kuten liikunnan puute ja ruokailutottumukset sekä tupakointi. Ylipaino, vatsakkuus, koholla olevat verenpaine- ja rasva- ja verensokeriarvot, raskauden aikana puhjennut diabetes sekä lähisukulaisella oleva diabetes merkitsevät sitä, että henkilö kuuluu riskiryhmään. Jollei tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn panosteta yhä enemmän, siitä muodostuu yhä suurempi kansanterveysongelma. DEHKON - Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman tärkeimpänä tavoitteena on tyypin 2 diabeteksen ehkäiseminen siten että toimenpiteet kohdistetaan riskiryhmiin ja koko väestöön. DEHKO luo perustan dia-

7 7 beteksen hoidon järjestämiselle maassamme vuosina (DEHKO , 2001, 8.) Aikuistyypin diabeteksen ja sen mukanaan tuomien lisäsairauksien ehkäisy on haaste avoterveydenhuollolle ja tähän kaikkien terveydenhuollossa toimivien hoitajien ja lääkäreidenkin olisi sitouduttava. Riskiryhmään kuuluvat pitäisi saada itsekin kiinnittämään huomio ylipainoon, mittauttamaan verenpaineensa ja tutkituttamaan rasva- ja verensokeriarvonsa ja lisäämään liikuntaa ja vähentämään rasvaisia ruokia. Näiden asioiden tiedottaminen muuallakin kuin terveyskeskuksissa on tärkeää. Yhteistyötahoina tämän suuntaisessa toiminnassa ovat olleetkin eri järjestöt, yhdistykset, kansalaisopistot ja apteekit. Perusterveydenhuollossa riskiryhmään kuuluvat MBO-potilaat tulisi huomioida mahdollisimman aikaisin. Näiden potilaiden seuranta ja hoidonohjaus tulisi aloittaa jo varhaisessa vaiheessa. Hoidonohjauksen tulisi olla ammattitaitoista, tukea-antavaa, suunnitelmallista ja jatkuvaa. Ratkaisukeskeinen ohjausmalli soveltuu hyvin MBO-potilaiden ohjaukseen, koska sen tavoitteena on potilaan omien voimavarojen ja kykyjen käyttöönotto ja sitoutuminen hoitoon. Empowerment-lähtöistä ajattelumallia käytetään diabeetikkojen hoidonohjauksessa ja se sopii myös riskiryhmien ja MBO-potilaiden ohjaukseen. Tavoitteena on auttaa näitä potilasryhmiä muuttamaan elämäntapojaan terveellisempään suuntaan sen tekevät lopulta potilaat itse. Ohjaajan tehtävänä on lähinnä valtuuttaa potilaat hoitamaan itseään. Ohjaus on vuorovaikutusta, yhdessä oppimista, potilaiden itseohjautuvuuden kasvun tukemista sekä tietojen ja psykososiaalisen tuen antamista. Hyvä yhteistyösuhde potilaan ja ohjaajan välillä tuottaa tuloksia. Opinnäytetyössämme olemme käytännön syistä päätyneet raportoimaan ensin opinnäytetyöprosessin ja sitten työn teoreettisen osan, perustieto- ja ohjausosion. Ohjauskansiossa selvitämme, mistä metabolisessa oireyhtymässä on kyse, mitkä ovat sen taustatekijät, tunnusmerkit ja sen aiheuttamat lisäsairaudet. Käsittelemme melko paljon tyypin 2 diabetesta ja sen aiheuttamia lisäsairauksia ja niiden ehkäisymahdollisuuksia, koska tyypin 2 diabeteksen taustalla on usein MBO. Olemme painottaneet työssämme näitä asioita ohjauskansion tilaajan Jäppilän terveysaseman hoitohenkilökunnan toivomuksesta. Tämän vuoksi olemme kirjanneet myös veren rasvojen ja verensokerin tavoitearvot sekä verenpaineen käypähoitosuosituksen viitearvot.

8 8 Metabolista oireyhtymää hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömillä hoitomuodoilla, joita ovat liikunnan lisääminen, vähärasvainen ruokavalio, painon pudotus ja tupakoimattomuus. Näiden elämäntapamuutosten toteuttaminen on vaikeaa, mutta sitäkin tärkeämpää, sillä juuri niillä voidaan ehkäistä tai ainakin siirtää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. MBO-potilaat tarvitsevat hoidonohjausta ja tukemista näiden elämäntapamuutosten toteuttamiseksi. Käymme työssämme läpi hoidonohjauksen eri osa-alueita ja tarjoamme ratkaisumalleja ohjauksen edistymiseksi. Suunnitelmallista hoidonohjausta toteuttaakseen hoitohenkilökunta tarvitsee hyvät perustiedot sairaudesta ja sen hoidosta.

9 9 2 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Käytännön harjoittelujaksolla Jäppilän terveysaseman diabeteshoidosta vastaava sairaanhoitaja esitti ajatuksen MBO-ohjauskansion tarpeellisuudesta Jäppilän terveysasemalle. Hoitohenkilökunnan toiveena oli saada yhtenäiset ohjeet, joiden avulla MBOpotilaan varhainen tunnistaminen olisi mahdollista. Kotisairaanhoitojakson harjoitteluaikana vastaanotoilla kävi useita MBO-potilaita ja pääsimme osallisiksi ohjaukseen, joka muodostuikin mielenkiintoiseksi osa-alueeksi sairaanhoitajan työssä. Jäppilän sairaanhoitajan esittämä ajatus ohjauskansiosta alkoi kehittyä mielessämme. Pidimme aihetta haastavana ja selvitimme voisimmeko toteuttaa ohjauskansion tekemisen opinnäytetyönä. Sellaisen opinnäytetyön avulla uskoimme pystyvämme kehittämään omaa ammatillisuuttamme ja syventämään hoitotyön teoriapohjaamme. Keväällä 2001 aloitimme opinnäytetyöprosessin. Kuitenkin huomasimme, että yhteistä aikaa oli vaikea löytää muun opiskelun ohella. Olisimme toivoneet ennalta suunniteltuja jaksoja, jolloin olisi ollut mahdollisuus tehdä opinnäytetyötä. Keräsimme aineistoa mielenkiinnolla kaikilta harjoittelujaksoilta ja tiedotusvälineistä sekä työstimme kansiota pala palalta. Meillä oli ajatuksena, että ohjauskansion ei tulisi olla pelkkä teoriapaketti, vaan kiinnostava työn apuväline potilaan hoidon ohjauksessa. Tulevina sairaanhoitajina tulemme työskentelemään aikuistyypin diabeteksen ehkäisyn ja hoidon toteuttajina. Aihe oli hyvin ajankohtainen, sillä metaboliselle oireyhtymälle on tyypillistä lisääntynyt alttius sairastua aikuistyypin diabetekseen. Metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen varhainen toteaminen on puutteellista. Monet potilaat saattavat tuntea väsymystä, yleiskunnon laskua, päänsärkyä ja unettomuutta. Alttius sairastua virustauteihin on myös lisääntynyt. Kohonneet verensokeriarvot ja kolesteroliarvot tulevat usein esille sattumalta muiden sairauksien yhteydessä, kontrollikokeissa tai työterveyshuollon 5- tai 10-vuotistarkastuksissa. Usein hiukan koholla olevat arvot ehkä vain mainitaan potilaalle ja kehotetaan kiinnittämään huomiota ruokavalioon ja asia jää sikseen. Hoitohenkilökunta ei välttämättä edes tunnista metabolista oireyhtymää, eikä heillä ole tietoa ajantasalla olevista viitearvoista ja hoitosuosituksista. Harjoitteluaikanamme kuulimme ja näimme erilaisia tapoja tiedottaa potilaalle hiukan koholla olevista arvoista. Jäppilän terveysasemalla mielestämme asiaan puutut-

10 10 tiin napakasti. Nämä asiat innostivat kehittelemään yhtenäistä tietopakettia, ohjauskansiota, jossa olisi perustieto metabolisen oireyhtymän hoitoon ja ehkäisyyn. Yksi opinnäytetyömme tärkeimmistä tavoitteista oli henkilökunnan kiinnostuksen herättäminen aihetta kohtaan. Metabolisesta oireyhtymästä ja tyypin 2 diabeteksesta löytyi tietoa runsaasti diabetesliiton internetsivuilta ja monista muista lähteistä, joita mielenkiinnolla luimme. Samalla oma tietomäärämme karttui. Uusia tutkimuksia aiheesta on tänä aikana julkistettu useita. Aineiston valitseminen oli ajoittain vaikeaa, joten pidimme tärkeänä käyttää asiantuntijalähteitä. Diabeteshoitaja Marja-Liisa Tammiselta saimme aineistoa metabolisesta oireyhtymästä. Hän oli ollut mukana työryhmässä, joka suunnitteli yhtenäisesti Pieksämäen seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskuksissa potilaille jaettavan MBO-ohjeistuksen joitakin vuosia sitten. Osallistuimme Diabetesliiton järjestämille valtakunnallisille aluepäiville Joensuussa Koulutuspäivien anti oli kattava ja monipuolinen. Saimme paljon uutta tietoa lähinnä ravitsemuksesta, tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisystä ja omahoidon tukemisesta sekä kuuntele kehoasi-kampanjasta. Olimme tämän jälkeen aktiivisesti yhteydessä sähköpostin välityksellä mm. koulutussuunnittelija Marja Puomioon ja ravitsemustutkija Anne Louherantaan. Luennoilla tehtyjä muistiinpanoja olemme myös käyttäneet lähteinä. Monikulttuurisuus- harjoittelujakson aikana saimme molemmat uutta tietoa ja käytännön kokemusta Varkaudessa diabeteshoitaja Pirjo Ekolalta ja Haukivuorella terveydenhoitaja Ulla Honkaselta. Harjoittelupaikoista saimme myös reilusti lähdemateriaalia ohjauskansiotamme varten. Toukokuussa 2002 kävimme Jäppilän terveysasemalla sopimassa ja suunnittelemassa lääkäri Henna Hämäläisen ja sairaanhoitaja Eeva-Kaarina Sutisen kanssa ohjauskansion sisältöä ja toteutusta. Keskustelun yhteydessä syntyi kehittämisajatus ohjatun kuntoliikuntaryhmän aloittamisesta MBO-potilaille projektin muodossa toteutettuna esim. kansalaisopiston kanssa. Kävimme Imatran sosiaali- ja terveyskeskuksessa tutustumassa elokuussa 2002 diabeteksen hoidonohjauskansioon. Diabetestiimin tekemän toiminta-ajatuksen taustalla oli diabeetikoitten oikea hoidon porrastus, jolla pyritään tyypin 2 diabeteksen sekä sydän-

11 11 ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn. Kansiossa olivat myös diabeetikon hyvän hoidon kriteerit, diabeetikon hoidon kehittäminen terveyskeskuksessa ja hoidon jatkuvuuden seuranta. Ohjauskansio ei kuitenkaan soveltunut malliksi meidän suunnitelmiimme opinnäytetyön toteuttamiseksi, koska sen sisältö oli enemmänkin organisaatiomalli kuin konkreettinen potilaan hoidon ohjausmalli. Opinnäytetyömme MBO:n perustieto- ja ohjauskansiomme sisältö on osaltaan muotoutunut työyhteisön näkökulman ja toiveiden pohjalta. Olemme saaneet esittää myös omia toivomuksia kansion toteuttamiseksi. Yhteistyö Jäppilän terveysaseman kanssa koko opinnäytetyöprosessin ajan on lisännyt vuorovaikutustaitojamme. Opinnäytetyömme ohjaava opettaja Tuulikki Eliala on tukenut meitä työssämme ja häneltä saamamme arvioinnin pohjalta perustieto- ja ohjauskansio on viimeistelty lopulliseen muotoonsa.

12 12 3 METABOLINEN OIREYHTYMÄ (MBO) Metabolisella oireyhtymällä (MBO) tarkoitetaan tilaa, jossa potilaalle on kasautunut monia valtimokovettumataudin eli ateroskleroosin ja tyypin 2 diabeteksen vaaratekijöitä. Oireyhtymän taustalla on insuliiniresistenssi eli insuliinin heikentynyt biologinen vaikutus lihaksissa, maksassa ja rasvakudoksessa ja tästä johtuva lisääntynyt insuliinin eritys. Insuliiniresistenssillä on keskeinen merkitys taudin kehittymisessä. Sitä voivat aiheuttaa geneettiset tekijät, mutta myös monet ympäristötekijät. Pitkäaikaista runsasta ja rasvapitoista energiamäärää, sekä liikunnan puutetta ja tupakointia pidetään insuliiniresistenssiä lisäävänä tekijänä. Ennen verensokerin nousua todetaan usein kohonnut verenpaine ja kohonneet veren rasva-arvot. Tämä tilanne on saattanut jatkua jo vuosia ja usein myös veren hyytymistaipumus on lisääntynyt, joka altistaa tukosten muodostumiselle. Potilaalla esiintyy usein myös kihtioireita. Nämä seikat kertovat kyseessä olevan metabolisen oireyhtymän. (Uusitupa 1998, 23 ; T2D-opas 2001, 9; Vanhala 2000.) Insuliiniresistenssi on erityisen yleistä omenavatsaisilla, keskivartalolihavilla potilailla, sitä tavataan myös raskauden aikana, sekä munasarjojen monirakkulataudissa. Harvinaisia syitä insuliiniresistenssille ovat insuliinin ja insuliinireseptorin poikkeavuudet, sokerin solunsisäinen aineenvaihdunta voi olla häiriintynyt tai sokerin kuljetus solukalvon sisään ei onnistu. Jos potilaalla todetaan vähintään kolme seuraavista insuliiniresistenssin merkeistä, hänellä on todennäköinen metabolinen oireyhtymä MBO: 1) Sukurasite: I asteen sukulaisella on aikuistyypin diabetes 2) Lihavuus: painoindeksi (BMI) (ohjelma) vähintään 30kg/m 2 3) Vatsakkuus: vyötärö-lantiosuhde (WHR) vähintään 1.00 miehillä ja vähintään 0.88 naisilla 4) Kohonnut verenpaine: systolinen paine vähintään 140mmHg, diastolinen paine vähintään 90 mmhg, molemmat tai verenpainelääkitys 5) Hypertriglyseridemia: fs-trigly vähintään 1.70 mmol/l 6) Pieni HDL-kolesterolin pitoisuus: fs-hdl-kol alle 1.00 mmol/l miehillä ja alle 1.20 mmol/l naisilla 7) Poikkeava glukoosimetabolia: heikentynyt glukoosinsieto tai aikuistyypin diabetes WHO:n kriteerien perusteella

13 13 8) Hyperurikemia: fs-uraat miehillä vähintään 450 mol/l, naisilla vähintään 340 mol/l 9) Mikroalbuminuria: vuorokausivirtsan albumiini vähintään 20mikrog/vrk 10) Hyperinsulinemia: paastoplasman insuliini vähintään 13.0 mu/l (78pmol/l) Myös Alzheimerin tauti, depressio ja uniapnea voivat liittyä MBO:hon Metabolinen oireyhtymä on huomattavasti yleisempi kuin tyypin 2 diabetes, joka on oireyhtymän yksi tärkeä osatekijä. Metabolisen oireyhtymän piirteet ovat havaittavissa valtaosalla tyypin 2 diabeetikoilla, ja oireyhtymän osatekijät ennakoivatkin tyypin 2 diabeteksen kehittymistä. Tiedetään tyypin 2 diabeteksen kehittyvän, kun haiman beetasolut eivät enää pysty enää insuliinituotantoa lisäämällä korvaamaan insuliinin heikentynyttä tehoa. Metabolisen oireyhtymän ja aikuistyypin diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat hyvin samanlaiset. Terveellisimpien elämäntapojen omaksuminen on ensiarvoisen tärkeää. Lääkkeettömän hoidon etuna on sen kokonaisvaltainen teho moniin metabolisen oireyhtymän osatekijöihin ja lisäsairauksien riskeihin. (Saraheimo, Ilanne-Parikka 1999,15; Vanhala 2000.)

14 14 4 METABOLISEEN OIREYHTYMÄÄN LIITTYVÄT SAIRAUDET 4.1 Alzheimerin tauti Metabolisen oireyhtymän riskitekijöitä ovat kohonnut systolinen verenpaine (yläpaine) ja korkea kolesteroli. Nämä riskitekijät altistavat myös Alzheimerin taudille jo keskiiässä. Niiden vaikutus on jopa perinnöllistä alttiutta suurempi. Lääketieteen lisensiaatti Miia Kivipellon tutkimus (2002) Vascular Risk Factors in Alzheimer s Disease and Mild Cognitive Impairment on ensimmäinen laaja, molempia sukupuolia käsittävä pitkän seuranta-ajan tutkimus, johon osallistui n ihmistä, iältään vuotta Kuopion ja Joensuun seuduilta. Tutkimus osoittaa, että miehillä joilla on verenpaine koholla on suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin naisilla. Estrogeenihoito naisilla pienensi lievän muistihäiriön ja Alzheimerin taudin vaaraa. (Kivipelto 2002.) Tutkimuksen mukaan tautiin johtavat aivomuutokset alkavat jo vuotta ennen dementian toteamista, joten Alzheimerin taudin ehkäisy kannattaa aloittaa jo keski-iässä. Terveellisemmät elintavat, kuten kevyempi, vähärasvaisempi ruokavalio, ja liikunta ovat tärkeimpiä ehkäisykeinoja. (Kivipelto 2002.) 4.2 Depressio Depressio saattaa johtua myös samoista metabolisista muutoksista, jotka altistavat insuliiniresistenssille ja tyypin 2 diabetekselle. Kohonneet kortisolipitoisuudet liittyvät usein depressioon. Kortisoli on insuliinin vastavaikuttajahormoni joten neurohormonaalinen yhteys on mahdollinen. (Eriksson 2002.) Depressio on yleinen ongelma varsinkin iäkkäillä henkilöillä. Yksin elävät henkilöt masentuvat monesti herkemmin, kuin perheelliset. Monet krooniset sairaudet, jotka heikentävät potilaan toimintakykyä aiheuttavat surua ja masennusta. Reaktiivinen depressio on normaali reaktio sairauksiin ja niiden aiheuttamiin ongelmiin. Jos depressio pitkittyy tai huonontaa potilaan tilaa enemmän, mitä sairaus edellyttäisi, kyseessä voi olla erillinen depressio. Jokaisen potilaan kokonaistilanne ja yksilöllisyys tulee ottaa huomioon, sillä

15 15 masennuksen taustalla ovat monesti fyysiset, psyykkiset ja psykososiaaliset syyt. (Eriksson 2002.) Masennuksesta kärsivillä tyypin 2 diabeetikoilla potilailla verensokeritasapaino on huono ja tämä lisää riskiä sairastua diabeteksen aiheuttamiin lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin. Masentunut potilas on usein ylipainoinen, eikä halua tai jaksa liikkua ja tämä heikentää entisestään verensokeritasapainoa. (Eriksson 2002.) Masentuneisuuden tunnistaminen ja hoito on ensiarvoisen tärkeää verensokeritasapainon kannalta. Säännöllinen ja jatkuva hoitosuhde, jossa tuetaan potilasta ja hänen omia voimavarojaan on tärkeä perusta onnistuneelle hoitosuhteelle. Potilaan vireys ja elämänlaatu paranee ja hän jaksaa huolehtia itsestään paremmin. Masentuneelle potilaalle lääkehoitoa kannattaa harkita jo hoidon alussa. (Eriksson 2002.) 4.3 Uniapnea Ylipainoisilla, lähinnä keskivartalolihavilla MBO-potilailla esiintyy obstruktion (ahtauman) aiheuttamaa uniapneaa eli katkohengitystautia. Se on sairaus, jota tavataan myös monilla aikuistyypin diabeetikoilla. Uniapnean riski kasvaa merkittävästi, kun painoindeksi (eli paino jaettuna pituuden neliöllä) ylittää 28, mikä tarkoittaa keskimäärin parinkymmenen kilon ylipainoa. Painon noustessa myös kurkunpään alueelle kertyy rasvaa ja se aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Yleensä uniapneaa ajatellaan olevan vain kuorsaajilla, mutta sitä voi olla myös ilman kuorsausta. Keski-iässä kuorsaaminen muuttuu katkonaiseksi, ja hengityskatkoksia voi olla yön aikana satoja kestoltaan sekuntia. Hengityskatkosten aikana sydämen ja aivojen hapensaanti vaikeutuu, jolloin riski saada infarkti ja rytmihäiriöitä kasvaa, myös sydänperäisten rintakipujen mahdollisuus lisääntyy. Päiväsaikaan uniapnea potilas on unelias, koska hän herää yön aikana useita kertoja tiedostamattaan tätä. (Herrala 1999, 8.) Laihdutus ja elämäntapojen muutos ovat ensisijaiset hoitokeinot uniapneaan. Alkoholi ja unilääkkeet eivät sovi uniapnea potilaalle, sillä ne aiheuttavat lamaannusta hengityslihaksissa ja kurkunpäätä auki pitävissä lihaksissa tukkeuttaen näin hengitysteitä. Tupa-

16 16 koinnin lopettaminen auttaa laskemaan ylähengitysteiden turvotusta jolloin nenän tukkoisuus vähenee ja hengitys helpottuu. (Herrala 1999, 9.)

17 17 5 TYYPIN 2 DIABETEKSEN KEHITTYMINEN Metaboliselle oireyhtymälle on tyypillistä lisääntynyt alttius sairastua aikuistyypin diabetekseen, sekä sydän- ja verisuonisairauksiin, varsinkin sepelvaltimotautiin. Aikuistyypin diabeteksessa insuliinin vaikutus on heikentynyt kudoksissa eli kyseessä on insuliiniresistenssi, tällöin insuliini ei pysty hillitsemään maksan sokerinmuodosta ja verensokeri kohoaa erityisesti yöllä. Insuliinin häiriintynyt eritys haimasta nostaa myös verensokeriarvoja. Potilailla on ollut verensokeri pitkään koholla oireettomasti jo ennen taudin toteamista. Tauti ilmenee tavallisimmin ylipainoisilla henkilöillä keski-iässä. Aikuistyypin diabetes todetaan usein lääkärin vastaanotolla potilaan valittaessa väsymystä ja yleiskunnon heikkenemistä tai jonkin muun sairauden yhteydessä. (Liite1) Diagnoosin vahvistamiseksi tarvitaan usein oraalinen glukoosirasituskoe. Tyypin 2 diabeteksen havaitsemiseksi ajoissa tulisi tehdä glukoosirasituskokeita enemmän. Glukoosipitoisuuden diagnostiset raja-arvot (WHO 1999) ovat sairauden vahvistamisen perusta ja ne esitetään alla olevassa taulukossa. (Saraheimo, Ilanne-Parikka 1999, 15,17.) TAULUKKO 1. Glukoosipitoisuuden diagnostiset raja-arvot Plasma Plasma Kokoveri Kokoveri laskimo kapillaari laskimo kapillaari Normaali paastoarvo < 6.0 < 6.0 < 5.5 < t arvo < 7.7 < 8.8 < 6.6 < 7.7 Kohonnut paastoarvo Paastoglukoosi (IFG) 2 t arvo < 7.8 < 8.9 < 6.7 < 7.8 Heikentynyt paastoarvo < 7.0 < 7.0 < 6.1 < 6.1 glukoosinsieto (IGT) 2 t arvo Diabetes mellitus paastoarvo > 7.0 > 7.0 > 6.1 > t arvo > 11.1 > 12.2 > 10.0 > 11.1 (mmol/l) paastossa ja 2 tuntia 75 g glukoosia sisältävän oraalisen glukoosirasituksen jälkeen (WHO 1999) (T2D-opas 2001, 11.) Kohonnut paastoglukoosi (Impaired fasting glucose, IFG) Heikentynyt glukoosinsieto (Impaired glucose tolerance, IGT)

18 18 Ongelmia aiheuttaa epäselvyys siitä, mitataanko glukoosi kokoverestä, seerumista tai plasmasta. Suositeltavin on mitata verensokeri plasmasta, johon yleisesti ollaankin siirtymässä. Plasman ja seerumin glukoosiarvot ovat prosenttia suuremmat kuin kokoveren arvot, koska punasolujen glukoosipitoisuus on pienempi kuin plasman. Ohjeisto on käytännössä hankalasti muistettava ja yksinkertaistettu ohje käytännön hoitotyöhön voisi olla paastoplasman glukoosipitoisuutta soveltaen. (Taulukko 2) (T2D-opas 2001, 11.) TAULUKKO 2. Suhtautuminen paastoplasman glukoosiin käytännössä Arvo Toimenpide < 6 mmol/l Lihavuuden välttäminen / korjaaminen, erityisesti jos MBO, suvussa diabetesta 6-7 mmol/l Elämäntapaohjeet; ruokavalio, liikunta, tupakoimattomuus (IFG) Harkitse sokerirasituskokeen suorittamista 7-8 mmol/l Kohonneen verensokerin lääkehoitoa harkittava > 8 mmol/l Hoitoa tehostettava (T2D-opas 2001, 12.) 5.1 Verensokerin pitkäaikainen hoitotasapaino Sokerihemoglobiini (HbA1c - koe) kuvastaa keskimääräistä veren sokeripitoisuutta mittausta edeltäneeltä 6-8 viikolta. Se mittaa veren punasolujen hemoglobiinivalkuaisen sokeroitumisprosenttia. Veren punasolut syntyvät punaisessa luuytimessä ja elävät verenkierrossa noin neljä kuukautta. Verensokerin ollessa koholla sokeria tarttuu punasolun hemoglobiiniin. Terveiden ihmisten sokerihemoglobiinin viitearvo on %. Tulos ei ole suoraan verrannollinen verensokeriin. On arvioitu, että veren keskimääräisen sokeripitoisuuden kohotessa 2 mmol/l, sokerihemoglobiini lisääntyy 1 %. Hoitotasapainoa määritellään alla olevassa taulukossa seuraavin kriteerein. (Ilanne-Parikka, Himanen 1999, 28.)

19 19 TAULUKKO 3. Verensokerin hoitotasapainon tavoitearvot tyypin 2 diabeteksessa HYVÄ HbA1c alle 7.0 % Insuliinihoidossa alle 7.5 % VÄLTTÄVÄ HbA1c % HUONO HbA1c yli 9 % (DEHKO , 2001, 13.) 5.2 Veren rasvat ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Kolesterolilla tarkoitetaan elintärkeää yhdistettä, joka pieninä määrinä on mm. elimistön solujen kalvojen rakenneosa ja kortisolin ja sukuhormonien esiaste. Kolesterolia alkaa kertyä verenkiertoon, jos erityisesti tyydyttyneen rasvan saanti on liiallista. Tämän seurauksena maksassa olevat kolesterolin reseptorit (vastaanottimet) vähenevät ja kolesteroli ei pääse verenkierrosta pois. HDL eli hyvä kolesteroli (high-density lipoprotein) kuljettaa kolesterolia pois kudoksista ja verisuonten seinämistä maksaan, jonka kautta se poistuu sappihappojen muodossa. LDL eli paha kolesteroli (low-density lipoprotein) kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksiin päin, myös verisuonten seinämiin, jolloin vaarana on tukosten muodostuminen. (Uusitupa 1998, 23; Vauhkonen, Holmström 1998, 393.) MBO:ssa rasvaa kertyy vyötärölle, vatsaonteloon ja myös sisäelimiin, kuten maksaan. Veren rasva-arvoista kokonaiskolesteroli saattaa olla koholla, kuitenkin tyypillisintä on matala HDL-kolesteroli, korkea LDL-kolesteroli ja triglyseridi. Veren rasva-arvojen hoito tavoitearvoja vastaavaksi vähentää alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Rasva-arvojen tavoitetason muistamista helpottaa sääntö. (Taulukko 4) (Kankaanpää 2002, 20.)

20 20 TAULUKKO 4. Veren rasva-arvojen tavoitearvot säännön perusteella Hyvä eli HDL-kolesteroli > 1 mmol/l Seerumin triglyseridi < 2 mmol/l Paha eli LDL-kolesteroli < 3 mmol/l Kokonaiskolestroli/ HDL - kolesteroli < 4 mmol/l Seerumin kokonaiskolesteroli < 5 mmol/l (T2D-opas 2001, 18.) 5.3 Lihavuus Suomalaiset miehet ovat lihavampia kuin koskaan ja naistenkin vyötärölihavuus on yleistynyt. Myös keskimääräinen painoindeksi (BMI) on kasvanut. Lihavuus on yleisempää vähemmän koulutetuilla naisilla, kuin pidempään kouluttautuneilla. Miesten lihavuuteen koulutus ei ole vaikuttanut, vaan lihavuutta esiintyy tasaisesti eri koulutusryhmissä. Vastaavasti työttömät miehet ovat lihavuuteen taipuvaisia naisia herkemmin. Liikunnan puute, lisääntynyt alkoholin käyttö ja tupakointi altistavat painon nousulle. (Lahti-Koski 2001, 1142.) Lihavuutta nimenomaan keskivartalolihavuutta pidetään tärkeimpänä aikuistyypin diabetekselle altistavista tekijöistä. Keskivartalolihavuudella (BMI eli painoindeksi yli 30 kg/m 2, BMI = paino jaettuna pituuden neliöllä) ja vatsaan keskittyvällä ylipainolla (BMI yli 25 kg/m 2 ) tarkoitetaan, että vyötärön ympärysmitta suhteessa lantion ympärysmittaan on miehillä yli 0.90 ja naisilla yli 0,85. (Liite 2). Esimerkiksi, jos vyötärön ympärysmitta on 106 cm ja lantion 94 cm tulee vyötärö-lantio-suhteeksi 106/94 eli 1,13. Yksinkertaisempana määritelmänä on käytetty miehillä yli 100 senttimetrin ja naisilla yli 90 senttimetrin vyötärönympärystä. (Saraheimo, Ilanne-Parikka 1999, 19.) Lihavuus altistaa maha-suolikanavan sairauksille, kuten sappikivi- ja ruokatorven refluksitaudille. Lihavuus lisää myös maksan rasvoittumista. Polvien ja lonkkien nivelrikot ovat lihavilla yleisiä. Kihtiä esiintyy lihavilla noin 2-3 kertaa useammin kuin normaalipainoisilla. Seerumin suurentunut virtsahappopitoisuus on viime aikoina liitetty insulii-

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Kansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä 1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA

AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN TIETOUS TYYPIN 2 DIABETEKSESTA Petra Lundberg Sanna Piiroinen Sylvia Rovasalo Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

LIIKAPAINO, LIHAVUUS

LIIKAPAINO, LIHAVUUS LIIKAPAINO, LIHAVUUS Lihavuus altistaa monille sairauksille tyypin 2 diabetes kohonnut verenpaine sepelvaltimotauti kihti polvinivelrikko rasvamaksa astma eräät syöpämuodot Mistä lihavuus johtuu? Ihminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet 1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Terveyttä edistävää ruokaa aivoille

Terveyttä edistävää ruokaa aivoille Terveyttä edistävää ruokaa aivoille Tarja Mänttäri THM laillistettu ravitsemusterapeutti Kunnon Ruokaa Tarja Mänttäri www.kunnonruokaa.com Ihmisen aivot Aivot ovat muodostuneet pääosin rasvasta - kuivapainosta

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Tyypin 2 diabeteksen hoidon laatukäsikirja Sauvosaaren sairaala osasto 2:n hoitohenkilökunnalle Projektityö Eija Aho Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja(AMK)

Lisätiedot

Sydäntä. keventävää. asiaa

Sydäntä. keventävää. asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot