Talous- ja henkilöstöraporttien rajaustekijät ja lukuarvot

Transkriptio

1 Ohjeita raportointiin 2 Talous- ja henkilöstöraporttien rajaustekijät ja lukuarvot Valtiokonttori Hallinnon ohjaus Valtion raportointi Versio 1.1 /

2 Sisällys SISÄLLYS JOHDANTO Talousraportointi...5 Rajaustekijät Organisaatio Aika Kuukaudet ja kumulatiiviset kaudet Liikekirjanpito Lkp:n eliminoitavat tilit Lkp:n tilityyppi Talousarviokirjanpito Takp:n menolaji Takp:n nettobudjetoitu Takp:n tiliryhmä Takp:n määrärahalaji Takp:n siirretyn mr:n ja rästin vuosi Euroa...12 Lukuarvot Alkup. talousarvio Lisätalousarvio Voimassaoleva talousarvio Aikaisemmilta vuosilta siirtyneet Käytettävissä Alkusaldo Nettokertymä ko. vuodelta Nettokertymä aikaisemmilta vuosilta siirtyneiltä Nettokertymä Loppusaldo Jäljellä Siirrettävissä Valtuusseuranta Rajaustekijät Pääluokka Valtuutta käytettävissä/ei-käytettävissä Organisaatio Valtuuslaji Valtuudet Määrärahalaji Euroa Lukuarvot Uuden valtuuden määrä talousarviossa Uusitun valtuuden määrä talousarviossa Valtuuden määrä yhteensä Valtuutta käytetty Valtuutta käyttämättä Menot aikaisempina vuosina...18

3 Sisällys 2.14 Talousarviomenot Määrärahatarve (Talousarviovuosi + 1, 2 tai 3 vuotta) Määrärahatarve myöh. vuosina Valtuutta uusittu seur. TA:ssa Valtuuksien lukumäärä Henkilöstöraportointi...19 Rajaustekijät Organisaatio Vuodet Koulutusaste Ikä Ammattiluokitus Palvelussuhteen laji Koko-/osa-aikaisuus Määräaikaisuus Lukuarvot Henkilöstön määrä 30. marraskuuta Keski-ikä 30. marraskuuta Koulutustaso 30. marraskuuta Henkilötyövuodet Hakemisto...25

4 Johdanto JOHDANTO Tämä ohje sisältää Netra-palvelun henkilöstö-, talous- ja valtuusseurannan raportoinnissa käytettävät rajaustekijät ja lukuarvot sekä ohjeita niiden käyttöön. Käytettävissä olevien rajaustekijöiden ja lukuarvojen määrä saattaa vaihdella raporttikohtaisesti. Rajaustekijät Rajaustekijöillä tarkoitetaan niitä ulottuvuuksia joiden suhteen raportilla esitettyjä tietoja voidaan rajata. Raporttien tiedot esitetään aina vähintään kahden ulottuvuuden yhdistelmänä. Toinen ulottuvuuksista esitetään raportilla riveinä ja toinen sarakkeina. Kun tietoja syvennetään jonkin rajaustekijän suhteen, tuodaan raportille lisää rivejä tai sarakkeita. Näin alkuperäisen raportin tietoja voidaan tarkastella tarkemmin eriteltyinä uuden (tai jo raportilla näkyvissä olevan) rajaustekijän jaotteluilla. Netran käyttäjän oppaassa on kerrottu, miten syventäminen käytännössä tapahtuu. Tietoja rajattaessa osa alkuperäisen raportin tiedoista jätetään pois. Tällöin raportin tiedot rajataan siten, että niihin sisältyvät vain rajausehdon mukaiset tiedot. Jos rajaaminen tehdään riveillä tai sarakkeilla näytettävien ulottuvuuksien suhteen, tiedot jaotellaan ulottuvuuden hierarkiassa alemman tason mukaisesti. Mikäli rajaus tapahtuu jonkin muun ulottuvuuden suhteen, rivi- ja sarakemäärä pysyy ennallaan mutta lukuarvot muuttuvat. Jos nolla-arvojen piilotus on käytössä, rivi- ja sarakemäärät saattavat muuttua joillakin raporteilla rajauksesta riippuen. Tietotarpeesta ja toisinaan myös ulottuvuuden luonteesta riippuu, kumpi käyttötapa on tarkoituksenmukaisempi. Tässä ohjeessa on esitelty Netran raporteilla käytössä olevat rajaustekijät sekä vihjeitä niiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Lukuarvot Lukuarvovalinnalla voit vaikuttaa siihen, mitä tietoja raportilla näytetään. Talousraportoinnissa lukuarvot näytetään sen kuukauden tapahtumina, jolloin ne on viety kirjanpitoon. Tästä syystä talousarviolukuja, alkusaldoja ja loppusaldoja lukuarvoina käytettäessä on syytä käyttää kumulatiivisia kausia Aika -rajaustekijän sijasta tarkasteltaessa tietoja kuukausitasolla. Sama pätee em. lukuarvoja lähtötietoina käyttäviin lukuarvoihin, joita ovat Aikaisemmilta vuosilta siirtyneet, Käytettävissä, Jäljellä ja Siirrettävissä. Vuosien talousraportoinnin tiedot ovat olleet alun perin markkamääräisiä, ja ne on muunnettu euromääräisiksi. Muunnos on tehty kuuden desimaalin tarkkuudella pyöristyserojen minimoimiseksi. Nolla-arvojen piilotusta käytettäessä saattaa raportilla tästä syystä olla nollina näkyviä arvoja, jos nämä ovat erisuuria kuin nolla kuuden desimaalin tarkkuudella. Netrassa tiedot esitetään kahden desimaalin tarkkuudella. 4

5 talousraportointi 1 Talousraportointi Rajaustekijät 1.1 Organisaatio Ylimmällä organisaatiotasolla tehdään jako budjetti- ja rahastotalouteen. Budjettitalous sisältää valtion tilivirasto-organisaation hallinnonaloittain jaoteltuna. Rahastotalous puolestaan käsittää talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot. Osassa raporteista on mukana vain joko budjettitalous tai rahastotalous. Budjettitalous 21 Eduskunta 22 Tasavallan Presidentti 23 Valtioneuvosto 24 Ulkoasianministeriön hallinnonala 25 Oikeusministeriön hallinnonala 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala 27 Puolustusministeriön hallinnonala 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala 29 Opetusministeriön hallinnonala 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 34 Työministeriön hallinnonala 35 Ympäristöministeriön hallinnonala Rahastotalous 910 Maatilatalouden kehittämisrahasto 924 Öljysuojarahasto 926 Valtion ydinjätehuoltorahasto 927 Valtion asuntorahasto 928 Valtion eläkerahasto 929 Valtiontakuurahasto 930 Huoltovarmuusrahasto 931 Maatalouden interventiorahasto 932 Valtion vakuusrahasto 933 Palosuojelurahasto 934 Valtion televisio- ja radiorahasto Tilivirastolla tarkoitetaan yksikköä, joka vastaa tietyn hallinnollisen kokonaisuuden maksuliikkeestä ja kirjanpidosta. Usein tilivirasto on sama käsite kuin virasto, mutta yksi tilivirasto saattaa käsittää myös useita virastoja ja laitoksia. Hallinnonala käsittää puolestaan yksittäisen ministeriön ja sen alaisuuteen kuuluvat tilivirastot. Omina hallinnonaloinaan käsitellään myös Tasavallan presidentin kanslia, Eduskunta ja Valtioneuvoston kanslia. Talousarviossa osa määrärahoista on tilivirastoittain jakamattomia. Nämä on ilmaistu teknisillä tilivirastotunnuksilla, jotka muodostavat teknisen hallinnonalan Jakamattomat mää- 5

6 talousraportointi rärahat. Käytettäessä lukuarvona budjetoituja varoja (Alkuperäinen talousarvio, Lisätalousarviot tai Voimassaoleva talousarvio) tällä hallinnonalalla näkyy numerotietoja. Kirjanpidossa jakamattomien määrärahojen käyttö näkyy rahaa käyttäneen tiliviraston toteutumana. Organisaatiossa on teknisenä hallinnonalana ja tilivirastona myös Keskuskirjanpito/Valtiokonttori. Tätä tilivirastoa käytetään keskuskirjanpidossa tehtäviin tilivirastojen aloittamisiin ja lopettamisiin liittyviin kirjauksiin. Näitä kirjauksia on harvoin. Talousarviokirjanpito-rajaustekijä ylimmällä tasollaan on samankaltainen kuin tilivirastoorganisaation hallinnonaloittainen jaottelu. On syytä olla tarkkana, kumpaa näistä rajaustekijöistä käyttää. Organisaatio Talousarviokirjanpito Kuva 1. Organisaatio- ja Talousarviokirjanpito -rajaustekijöiden vertailua Organisaatio -rajaustekijänä on käytettävissä myös yhdistelmärajaukset Hallinnonalat ja rahastot sekä Tilivirastot ja rahastot, joiden avulla saat samalle raportille helposti sekä budjettitalouden että rahastotalouden tietoja. Samoin tilivirastotaso on käytettävissä myös omana rajaustekijänään. Huom! Tilivirastot -rajaustekijässä tilivirastot ovat numerokoodin mukaisessa järjestyksessä. Hallinnonalan mukaisen järjestyksen saat syventämällä tietoja hallinnonalalla (ks. Netra - käyttäjän opas, Syventäminen). 1.2 Aika Aika -rajaustekijä käsittää vuodet kuukausittain jaoteltuna sekä erilaisia vaihtoehtoisia ryhmittelyitä. Aika -rajaustekijän Viimeisin kuukausi tarkoittaa sitä kuukautta, jolta raportin viimeisimmät tiedot ovat. Edv. kuukausi tarkoittaa viimeisintä kuukautta vastaavaa kuukautta edellisenä vuonna, esimerkiksi jos Viimeisin kuukausi on vuoden 2002 marraskuu, Edv. kuukausi on vuoden 2001 marraskuu. 6

7 talousraportointi Tiedot päivittyvät yleensä seuraavan kuukauden puolivälissä, mutta tilinpäätösvalmisteluiden vuoksi joulu-, tammi- ja helmikuun tiedot tulevat vasta huhtikuussa. Jos olet epävarma siitä, mihin asti raportilla on tapahtumia, voit tarkastaa sen helposti klikkaamalla Viimeisin kuukausi -vaihtoehtoa. Mikäli et käytä tätä rajaustekijää rivi- tai saraketietona, muista rajata tiedot haluamaasi ajanjaksoon 1.3 Kuukaudet ja kumulatiiviset kaudet Kuukaudet ja kumulatiiviset kaudet rajaustekijä sisältää lisäulottuvuuksia Aika -rajaustekijän jaotteluille. Rajaustekijöiden ulottuvuudet toimivat keskenään eri tavalla ja niiden tarkoituksenmukainen käyttökin poikkeaa toisistaan. Kuukaudet osio soveltuu lähinnä rajaustarkoitukseen, esimerkiksi tietyn kuukauden tiedot eri vuosina saadaan kätevästi tätä dimensiota käyttäen. Vuosien kuukausittainen syventäminen kannattaa tehdä suoraan Aika rajaustekijää käyttämällä Kumulatiiviset kaudet osion avulla tiedot esitetään summana vuoden alusta kunkin jakson loppukuukauteen asti. On syytä huomata, että esimerkiksi Tammi-joulukuu näyttää tapahtumat siihen hetkeen saakka, johon kuutiossa on tietoja. Jos kuutiossa on tiedot toukokuuhun asti, Tammi-joulukuu tuo Tammi-toukokuun tiedot. Raporteilla lukuarvot näytetään sen kuukauden tapahtumina, jolloin ne on viety kirjanpitoon. Tästä syystä talousarviolukuja, alkusaldoja ja loppusaldoja lukuarvoina käytettäessä on syytä käyttää kumulatiivisia kausia Aika -rajaustekijän sijasta tarkasteltaessa tietoja kuukausitasolla. Sama pätee edellä mainittuja lukuarvoja lähtötietoina käyttäviin lukuarvoihin: Aikaisemmilta vuosilta siirtyneet, Käytettävissä, Jäljellä ja Siirrettävissä. Aika ja Kuukaudet ja kumulatiiviset kaudet rajaustekijöiden yhtäaikaisessa käytössä kannattaa olla tarkkana, varsinkin jos jompikumpi esiintyy rivi- tai saraketietona raportilla. 1.4 Liikekirjanpito Liikekirjanpito-rajaustekijä sisältää valtion liikekirjanpidon tilikartan mukaisen tilijaottelun. Tilihierarkian tasoja ovat tililuokka, ylätiliryhmä, tiliryhmä ja tililaji. Useimmissa raporteissa tilihierarkiassa voidaan siirtyä suoraan näille tasoille tason nimeä klikkaamalla. Tapahtumia vain talousarviokirjanpidossa -osio käsittää tapahtumat, joilla ei ole kirjausta liikekirjanpidon tilillä. Näillä tapahtumilla on kirjaus vain talousarviokirjanpidossa joko alkusaldona, tuloarviona, lisätuloarviona, määrärahana tai lisämäärärahana. 7

8 talousraportointi Liikekirjanpidon rajaustekijöiden ylin taso: 1 VASTAAVAA 2 VASTATTAVAA 3 TOIMINNAN TUOTOT 4 TOIMINNAN KULUT 5 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 6 SATUNNAISET TUOTOT JA -KULUT 8 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA -KULUT 9 TUOTOT JA -KULUT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Tapahtumia vain talousarviokirjanpidossa Lkp-ylätiliryhmät Lkp-tiliryhmät Lkp-tililajit Lkp-tilit 1.5 Lkp:n eliminoitavat tilit Eliminoitavat tilit ovat tilivirastojen välisissä kirjanpitotapahtumissa käytettäviä tilejä. Tällä rajaustekijällä voi rajata tilivirastojen välisiä kirjanpitotapahtumia raportille tai raportin ulkopuolelle. Liikekirjanpidon tilikartassa eliminoitavat tilit (ns. tähtitilit) on merkitty tähdellä (*). Tilivirastojen välisiä tapahtumia on myös muilla kuin edellä mainituilla tileillä, joten näillä rajauksilla ei saada täydellisesti erotettua tilivirastojen välisiä tapahtumia. 1.6 Lkp:n tilityyppi Tällä rajaustekijällä voit rajata raportille joko tasetilit tai tuotto- ja kulutilit. Tapahtumia vain talousarviokirjanpidossa -osio käsittää tapahtumat, joilla ei ole kirjausta liikekirjanpidon tilillä. Näillä tapahtumilla on kirjaus vain talousarviokirjanpidossa joko alkusaldona, tuloarviona, lisätuloarviona, määrärahana tai lisämäärärahana. 1.7 Talousarviokirjanpito Talousarviokirjanpito-rajaustekijä sisältää valtion talousarviokirjanpidon tilikartan mukaisen tilijaottelun. Tämä on myös talousarviossa käytetty tulojen ja menojen ryhmittely. Täsmällisesti määriteltynä talousarviokirjanpidon tilit muodostuvat talousarviotileistä, siirrettyjen määrärahojen tileistä, tulo- ja menorästien erittelytileistä, talousarviotilille tai siirretyn määrärahan tilille kirjaamista odottavien tapahtumien tileistä, talousarvion ulkopuolisen rahoituksen tilistä ja talousarviokirjanpidon virhetileistä. Talousarviossa tuloarviot on jaoteltu osastoihin ja menojen määrärahat on jaoteltu pääluokkiin. Nämä ovat tilihierarkian ylimpänä tasona. Osastot ja pääluokat jakautuvat lukuihin, jotka jakautuvat edelleen momentteihin. Toisinaan momentit on jaoteltu vielä tarkemmalla tasolla. Mahdollisia tarkempia jaotteluita ovat käyttötarkoitukset/-suunnitelmat ja/tai lisäjaottelut sekä lisäjaottelun tarkennukset. Talousarviokirjanpidon tiliksi (Takp-tili) kutsutaan 8

9 talousraportointi aina tilihierarkian alinta tasoa. Joissakin raporteissa tilihierarkiassa voidaan siirtyä suoraan luku-, momentti- tai tilitasolle tason nimeä klikkaamalla. Talousarviokirjanpito -rajaustekijä ylimmällä tasollaan on samankaltainen kuin tilivirasto-organisaation hallinnonaloittainen jaottelu. On syytä olla tarkkana siinä, kumpaa näistä rajaustekijöistä käyttää. 6-alkuiset talousarviokirjanpidon tilit koostuvat talousarviotilille tai siirretyn määrärahan tilille kirjaamista odottavien tapahtumien tileistä (muut talousarviokirjanpidon tilit), talousarvion ulkopuolisen rahoituksen tilistä ja talousarviokirjanpidon virhetileistä. Tapahtumia vain liikekirjanpidossa -osio käsittää tapahtumat, joilla ei ole kirjausta talousarviokirjanpidon tilillä. Näillä tapahtumilla on kirjaus vain liikekirjanpidossa joko alkusaldona tai toteutumana kirjauskombinaatiossa, jossa ei ole talousarviokirjanpidon tiliä, esimerkiksi poistot. Talousarviokirjanpidon ylin taso: 11 Verot ja veronluonteiset tulot 12 Sekalaiset tulot 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset 15 Lainat 21 Tasavallan presidentti 21 Eduskunta 22 Eduskunta 22 Tasavallan presidentti 23 Valtioneuvosto 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala 25 Oikeusministeriön hallinnonala 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala 27 Puolustusministeriön hallinnonala 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala 29 Opetusministeriön hallinnonala 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 34 Työministeriön hallinnonala 35 Ympäristöministeriön hallinnonala 36 Valtionvelan korot 37 Valtionvelan vähentäminen 6-alkuiset talousarviokirjanpidon tilit Tapahtumia vain liikekirjanpidossa Luvut Momentit Takp-tilit 9

10 talousraportointi 1.8 Takp:n menolaji Tässä rajaustekijässä esitetään talousarvion määrärahojen taloudellisen laadun mukainen jaottelu. Ryhmittelyä käytettäessä kannattaa huomioida se, ettei budjetointi kaikilta osiltaan noudata menolajijaottelua. Esimerkiksi palkkausmäärärahat budjetoidaan pääsääntöisesti toimintamenoihin, joten menolajin palkkaukset mukaisilla momenteilla on vain osa palkkausmäärärahoista. Menolajit: Kulutusmenot Palkkaukset Eläkkeet 08-15, Muut kulutusmenot Puolustusmateriaalin hankkiminen Toimintamenot Siirtomenot Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym Valtionavut elinkeinoelämälle Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille 60 Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle EU:n rakennerahasto-osuudet ja vastaavat valtion rahoitusosuudet Muut siirrot kotimaahan Siirrot ulkomaille 69 Siirrot EU:lle Sijoitusmenot Reaalisijoitukset Kaluston hankinta Talonrakennukset 76 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt Maa- ja vesirakennukset Lainat ja muut finanssisijoitukset Valtion varoista myönnettävät lainat Muut finanssisijoitukset Muut menot Valtionvelan korot Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta Muut ja erittelemättömät menot 1.9 Takp:n nettobudjetoitu Toisinaan samalle momentille on budjetoitu sekä tuloarviota että määrärahaa, mistä johtuu että nettobudjetoiduilla momenteilla on tulo- ja menotapahtumia. Tässä rajaustekijässä nettobudjetoituna käsitellään talousarviossa nettobudjetoiduksi määriteltyjä momentteja. Myös osiossa Ei nettobudjetoitu on joitakin vähäisiä nettobudjetoituja eriä. 10

11 talousraportointi 1.10 Takp:n tiliryhmä Tämän rajaustekijän avulla voit erotella erityyppiset talousarviokirjanpidon tilit toisistaan. Tuloarviotilit ovat kyseisen vuoden talousarviotulojen tilejä. Vastaavasti määrärahatilit ovat kyseisen vuoden talousarviomenojen tilejä. Tuloarvio- ja määrärahatilit on esitetty yhdessä osiona Kuluvan vuoden tuloarvio- ja määrärahatilit. Edellisiltä varainhoitovuosilta siirretyt määrärahat on esitetty Siirretyt määrärahat osiona. Siirretyt määrärahat on merkitty 4-alkuisilla numerotunnuksilla ja vuositunnuksella, joka kertoo minkä vuoden talousarviossa ko. määräraha on alun perin ollut. Esimerkiksi vuodelta 2000 siirretty määräraha merkitään 4.00.xx.xx.xx. Käytettävissä olevien määrärahojen tilit -osioon on koottu Tuloarvio- ja Määrärahatilit sekä Siirretyt määrärahat luokkiin kuuluvat tilit. Osioon Muut kuuluvista Tulorästit ovat aiemmille varainhoitovuosille budjetoitua tuloa, josta ei kuitenkaan ole vielä saatu maksua. Menorästit puolestaan ovat aiemmille varainhoitovuosille budjetoitua menoa, jota ei kuitenkaan vielä ole maksettu. Rästit on merkitty 5-alkuisilla numerotunnuksilla ja vuositunnuksella, joka kertoo minkä vuoden talousarviossa ko. tuloarvio tai määräraha on alun perin ollut. Esimerkiksi vuodelta 2000 muodostettu rästi merkitään 5.00.xx.xx.xx. Huom! 4- ja 5-alkuiset numerotunnukset näkyvät talousarviokirjanpidon tilitasolla, hierarkian alimmalla tasolla. Osioon Muut kuuluvat lisäksi Muut talousarviokirjanpidon tilit, Talousarvion ulkopuolisen rahoituksen tilit ja Talousarviokirjanpidon virhetilit. Talousarviokirjanpidon tiliryhmän valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota tarkasteltaessa valitun vuoden määrärahoja tai siirrettyjä määrärahoja. Jos valintaa ei ole tehty, esimerkiksi kertymäraportteihin tulee mukaan kaikkien tiliryhmien kertymät (ko. vuoden rahoista, siirretyistä määrärahoista ja rästeistä) Takp:n määrärahalaji Tämän rajaustekijän avulla voit erotella talousarviokirjanpidon määrärahatilit määrärahan tyypin mukaan. Määrärahalajeja ovat arviomääräraha, kiinteä määräraha sekä 2- ja 3-vuotiset siirtomäärärahat. Tuloarviotileillä ei ole määrärahalajia. Arviomääräraha on yhtä vuotta varten myönnetty määräraha, joka voidaan ylittää ministeriön luvalla, mutta jota ei voi siirtää seuraaville vuosille. Kiinteä määräraha on yhtä vuotta varten myönnetty määräraha, jota ei saa ylittää tai siirtää seuraaville vuosille. Siirtomääräraha on kiinteä määräraha, jota voidaan käyttää kahden tai kolmen varainhoitovuoden aikana. Huom! Myös siirrettyjen määrärahojen ja menorästien tileillä on määrärahalaji, jota voit hyödyntää myös rajaustekijänä. 11

12 talousraportointi 1.12 Takp:n siirretyn mr:n ja rästin vuosi Tämän rajaustekijän avulla voit erotella talousarviokirjanpidon siirrettyjen määrärahojen tai rästien osalta vuoden, jonka talousarviossa ko. tuloarvio tai määräraha on alun perin ollut Euroa Euroa -rajaustekijää käytetään tietojen esitystarkkuuden valitsemiseen. Valittavana on eurojen, tuhansien eurojen tai miljoonien eurojen tarkkuudet. Lukuarvot Lukuarvovalinnalla voit vaikuttaa siihen, mitä tietoja raportilla näytetään. Tässä luvussa esitellään kaikki talousraportoinnissa käytössä olevat lukuarvot. Kaikki lukuarvot eivät ole käytettävissä kaikilla raporteilla, esimerkiksi rahastotalouden raporteilla ei ole talousarvioon liittyviä lukuarvoja. Raporteilla lukuarvot näytetään sen kuukauden tapahtumina, jolloin ne on viety kirjanpitoon. Tästä syystä talousarviolukuja, alkusaldoja ja loppusaldoja lukuarvoina käytettäessä on syytä käyttää kumulatiivisia kausia Aika -rajaustekijän sijasta tarkasteltaessa tietoja kuukausitasolla. Sama pätee em. lukuarvoja lähtötietoina käyttäviin lukuarvoihin, joita ovat Aikaisemmilta vuosilta siirtyneet, Käytettävissä, Jäljellä ja Siirrettävissä. Vuosien tiedot ovat olleet alun perin markkamääräisiä, ja ne on muunnettu euromääräisiksi. Muunnos on tehty kuuden desimaalin tarkkuudella pyöristyserojen minimoimiseksi. Nolla-arvojen piilotusta käytettäessä saattaa raportilla tästä syystä olla nollina näkyviä arvoja, jos nämä ovat erisuuria kuin nolla kuuden desimaalin tarkkuudella. Netrassa tiedot esitetään kahden desimaalin tarkkuudella. Nolla-arvojen piilotus on hyödyllinen toiminto, jota kannattaa käyttää raporteilla välttääkseen pelkkiä nolla-arvoja sisältäviä rivejä tai sarakkeita Alkup. talousarvio Alkuperäinen talousarvio on kyseisen vuoden varsinaisessa talousarviossa budjetoitu tuloarvio tai määräraha. Raporteilla tuloarviot ovat miinus-merkkisiä ja määrärahat plus-merkkisiä Lisätalousarvio Lisätalousarvio on kyseisen vuoden lisätalousarvioissa budjetoitua lisätuloarviota tai lisämäärärahaa. Raporteilla lisätuloarviot ovat miinus-merkkisiä ja lisämäärärahat plus-merkkisiä. 12

13 talousraportointi 1.16 Voimassaoleva talousarvio Voimassaoleva talousarvio on kahden edellisen kohdan (Alkup. talousarvio ja Lisätalousarvio) summa Aikaisemmilta vuosilta siirtyneet Aikaisemmilta vuosilta siirtyneet kertoo aikaisemmilta varainhoitovuosilta siirrettyjen määrärahojen alkusaldon Käytettävissä Käytettävissä on voimassaolevan talousarvion ja aikaisemmilta vuosilta siirtyneiden määrärahojen summa. Tämä lukuarvo kertoo paljonko rahaa varainhoitovuonna kaiken kaikkiaan on käytettävissä Alkusaldo Alkusaldo on kirjanpidon mukainen liikekirjanpidon tilin tai talousarviokirjanpidon tilin alkusaldo. Raporteilla kredit-alkusaldot ovat miinus-merkkisiä ja debet-alkusaldot plusmerkkisiä. Tästä syystä esimerkiksi liikekirjanpidon velkatilien alkusaldo on normaalisti miinusmerkkinen Nettokertymä ko. vuodelta Nettokertymä ko. vuodelta kertoo kuinka paljon kuluvan vuoden voimassaolevasta talousarviosta on käytetty tai tuloja on saatu. Lukuarvon muodostuksessa on käytetty Takp:n tiliryhmä -rajausta Kuluvan vuoden tuloarvio- ja määrärahatilit Nettokertymä aikaisemmilta vuosilta siirtyneiltä Nettokertymä aikaisemmilta vuosilta siirtyneiltä kertoo kuinka paljon aikaisemmilta vuosilta siirretyistä määrärahoista on käytetty. Lukuarvon muodostuksessa on käytetty Takp:n tiliryhmä -rajausta Siirretyt määrärahat. 13

14 talousraportointi 1.22 Nettokertymä Nettokertymä on kauden toteutumadebet- ja toteutumakredit-kirjausten erotus. Raporteilla kredit-toteutumat ovat miinus-merkkisiä ja debet-toteutumat plus-merkkisiä. Tämän vuoksi esimerkiksi tulot näytetään raporteilla miinus-merkkisinä Loppusaldo Loppusaldo on alkusaldon ja nettokertymän summa. Tämä lukuarvo kertoo, paljonko varoja tilillä on kauden lopussa Jäljellä Jäljellä on lukuarvojen käytettävissä ja nettokertymä erotus. Tämä lukuarvo kertoo, paljonko käytettävissä olevista varoista on jäljellä Siirrettävissä Siirrettävissä kertoo kuinka paljon käytettävissä olevista määrärahoista voitaisiin teoriassa siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle sillä hetkellä, jona raportti on otettu. 14

15 valtuusseuranta 2 Valtuusseuranta Valtuusseuranta on osa valtion talousarvion toteutumisen seurantaa. Talousarviossa voidaan myöntää määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattuja valtuuksia. Valtuudella tarkoitetaan oikeutta sitoutua menoon, jonka määräraha otetaan joko kokonaan tai osittain tulevista talousarvioista. Valtuuskirjanpito sisältää talousarvion käsittelyn yhteydessä myönnetyt ja uusitut valtuudet sekä niiden käytön. Valtuuskirjanpidon yhteydessä seurataan lisäksi valtuuden käytöstä aiheutuneita talousarviomenoja sekä valtuuden käytöstä tulevina varainhoitovuosina aiheutuvia määrärahatarpeita. Talousarviolain 10 :ssä tarkoitetun valtuusmenettelyn lisäksi tilivirasto voi myös muun lainsäädännön nojalla saada valtuuksia tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuviin menoihin tarvittavat määrärahat otetaan myöhempien vuosien talousarvioihin. Näitä laissa säädettyjä valtuuksia seurataan kuten talousarviossa myönnettyjä valtuuksia. Valtuuden käytöllä tarkoitetaan sellaisten valtuudessa tarkoitettujen sopimusten tekemistä ja sitoumusten antamista sekä valtion antamien sitovien kohdentamispäätösten tekemistä, joista aiheutuvia menoja varten tarvittavat määrärahat otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaan myöhempiin talousarvioihin. Netrassa voi tarkastella valtuustietoja vuodesta 2002 alkaen aina viimeisimpää käytettävissä olevaan tilinpäätöksen mukaiseen tilanteeseen. Tarkasteltavana ovat kunakin vuonna Valtiokonttorin keskitettyyn valtuusseurantaan ilmoitetut tiedot. Voit tarkastella tietoja joko yksittäisen valtuuden tarkkuudella tai erilaisilla summatasoilla oheisten rajaustekijöiden suhteen. Rajaustekijät 2.1 Pääluokka Tämän rajaustekijän avulla voit tarkastella valtuustietoja pääluokka-, luku- ja momenttitasoilla. (Katso myös: talousraportointi, kohta 2.7.) 15

16 valtuusseuranta Valtuusseurannassa valtuus liitetään siihen talousarvion lukuun tai momenttiin, jonka perusteluissa valtuus on myönnetty tai jossa siitä on maininta. Jos valtuus on myönnetty luvun päätösosassa, seurannassa käytettävän momentin numerotunnuksena on 00, esim Valtuutta seurataan vuodesta 2005 lähtien sillä alkuperäisellä talousarviotilillä, jonka perusteluissa se on alun perin myönnetty, ei sillä, josta maksetaan käytöstä aiheutuvia menoja. 2.2 Valtuutta käytettävissä/ei-käytettävissä Tämän rajaustekijän avulla voit erotella käytettävissä ja ei-käytettävissä olevat valtuudet toisistaan. Kunkin vuoden valtuusseurannassa ovat mukana ne valtuudet, joita voidaan käyttää kyseisenä varainhoitovuonna (käytettävissä olevat valtuudet) ja ne valtuudet, jotka eivät enää ole käytettävissä, mutta joista vielä aiheutuu talousarviomenoja tai määrärahatarpeita kyseisenä tai myöhempinä varainhoitovuosina (ei-käytettävissä olevat valtuudet). Valtuus on käytettävissä sinä vuonna kuin se talousarviossa myönnetään tai uusitaan, poikkeuksena siirtomäärärahan yhteydessä myönnettävät talonrakennusvaltuudet, joita voidaan käyttää yhtä kauan kuin siirtomäärärahaakin. 2.3 Organisaatio Tämän rajaustekijän avulla voit tarkastella valtuuksia tilivirastoittain. Valtion tilivirastoorganisaatio on esitetty hallinnonaloittain jaoteltuna. Valtuusseurannassa ovat mukana ne tilivirastot, joilla on keskitettyyn valtuusseurantaan ilmoitettavia valtuuksia. (Katso myös: talousraportointi kohta 2.1.) 2.4 Valtuuslaji Tämän rajaustekijän avulla voit erotella valtuuksia toisistaan valtuuslajin perusteella. Valtuuslajit: Avustusten myöntämisvaltuus EU-hankkeiden myöntämisvaltuus Kehitys- ja lähialueyhteistyövaltuus Korkotukilainavaltuus Kuntien valtionapuihin liittyvä valtuus Lainojen myöntämisvaltuus Maa- ja vesirakentamisvaltuus 16

17 valtuusseuranta Osakkeiden ja osuuksien merkintävaltuus Talonrakennushankevaltuus Tilausvaltuus Muu valtuus 2.5 Valtuudet Tämän tekijän avulla voit tarkastella yksittäisen valtuuden tietoja. Valtuudella on yksilöivä numero ja nimi. Valtuusnumeron kaksi ensimmäistä merkkiä ilmaisevat valtuuden myöntämisvuoden, esim. valtuusnumerolla oleva valtuus on myönnetty vuoden 2000 talousarviossa. 2.6 Määrärahalaji Tämän rajaustekijän avulla voit erotella valtuudet seurantamomentin määrärahan tyypin mukaan. (Katso myös: talousraportointi kohta 2.11.) 2.7 Euroa Euroa -rajaustekijää voit käyttää tietojen esitystarkkuuden valitsemiseen. Valittavana on eurojen, tuhansien eurojen tai miljoonien eurojen tarkkuudet. Lukuarvot 2.8 Uuden valtuuden määrä talousarviossa Talousarviossa ja lisätalousarvioissa myönnetyn tai lakiin perustuvan uuden valtuuden määrä. 2.9 Uusitun valtuuden määrä talousarviossa Talousarviossa tai lisätalousarvioissa uusitun valtuuden määrä Valtuuden määrä yhteensä Uuden ja uusitun valtuuden määrä yhteensä. 17

18 valtuusseuranta 2.11 Valtuutta käytetty Valtuuden käytön määrä Valtuutta käyttämättä Käyttämättä jäänyt valtuuden määrä (määrän ja käytön erotus) Menot aikaisempina vuosina Talousarviovuotta aikaisempina vuosina valtuuden käytöstä aiheutuneet talousarviomenot Talousarviomenot Valtuuden käytöstä varainhoitovuonna aiheutuneet talousarviomenot Määrärahatarve (Talousarviovuosi + 1, 2 tai 3 vuotta) Arvio valtuuden käytöstä aiheutuvista määrärahatarpeista talousarviovuotta seuraavilta vuosilta Määrärahatarve myöh. vuosina Arvio valtuuden käytöstä aiheutuvista määrärahatarpeista talousarviovuotta seuraavia kolmea vuotta myöhempinä vuosina yhtenä summana Valtuutta uusittu seur. TA:ssa Seuraavan varainhoitovuoden talousarviossa uusitun valtuuden määrä Valtuuksien lukumäärä Valtuuksien lukumäärä -lukuarvoa voidaan käyttää summatasoisilla raporteilla kertomaan kuinka monen valtuuden tiedoista summat muodostuvat (esim. montako valtuutta on tietyssä pääluokassa tai valtuuslajissa). 18

19 henkilöstöraportointi 3 Henkilöstöraportointi Netran henkilöstöraportoinnin tiedot on poimittu vuosittain kerättävistä valtion henkilörekistereistä (VHR- ja VHR-V rekisterit). Valtion henkilörekisterin (VHR) tiedot ovat poikkileikkaus valtion henkilöstöstä marraskuun viimeisenä päivänä. Ajankohta on valittu siksi, että tuolloin tilapäisen työvoiman kesäapulaisten, harjoittelijoiden ym. osuuden on katsottu olevan kaikkein pienin. Näin saadaan mahdollisimman oikea kuva pitempiaikaisessa palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä. VHR-rekisteristä saadaan tiedot Netrassa käytössä oleviin lukuarvoihin henkilöstön lukumäärä marraskuun lopussa, koulutustaso marraskuun lopussa ja keski-ikä marraskuun lopussa. Vuositasoisen valtion henkilörekisterin (VHR-V) tiedot puolestaan ovat koko vuoden kertymätietoja ja ne kerätään vuoden lopun tilanteesta. Netrassa käytössä olevista lukuarvoista henkilötyövuodet ovat VHR-V-rekisteristä saatua tietoa. VHR-V-rekisterissä tietojen luokittelut eivät ole yhtä monipuolisia kuin VHR-rekisterissä. Tästä syystä henkilötyövuosia tarkasteltaessa jaotteluja ei voida tehdä kaikkien rajustekijöiden suhteen. Jotta henkilötyövuosien tarkastelu rinnan muiden lukuarvojen, esimerkiksi henkilöstön lukumäärän, kanssa olisi mahdollista, kaikki lukuarvot on sisällytetty samoihin raportteihin. Rajaustekijät 3.1 Organisaatio Organisaatio-rajaustekijä ei tietosuojasyistä ole käytössä kaikilla raporteilla. Tämä rajaustekijä sisältää valtion tilivirasto-organisaation hallinnonaloittain jaoteltuna. Hallinnonala käsittää yksittäisen ministeriön ja sen alaisuuteen kuuluvat tilivirastot. Omina hallinnonaloinaan käsitellään myös Tasavallan presidentin kanslia, Eduskunta ja Valtioneuvoston kanslia. Tilivirastolla tarkoitetaan yksikköä, joka vastaa tietyn hallinnollisen kokonaisuuden maksuliikkeestä ja kirjanpidosta. Usein tilivirasto on sama käsite kuin virasto, mutta yksi tilivirasto saattaa käsittää myös useita virastoja ja laitoksia. HUOM! Netran raporteilla henkilöstö on liitetty hallinnonaloihin ja tilivirastoihin taloushallinnon organisaatiorakenteen mukaisesti. Näin säilytetään vertailtavuus talous- ja henkilöstöraportoinnin kesken. Tästä on kuitenkin seurauksena eroja monien muiden tilastontuottajien, kuten Valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen, ilmoittamiin henkilöstömääriin ja rakennetietoihin, kun tietoja tarkastellaan esimerkiksi hallinnonaloittain. Suurimmat erot ovat Työministeriön sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön kohdalla, joissa ryhmittelyt eroavat toisistaan erityisesti Työvoima- ja elinkeinokeskusten osalta. Henkilöstöhallinnossa osa näiden henkilöstöstä katsotaan kuuluvaksi Työministeriön alaisuuteen, kun taas taloushal- 19

20 henkilöstöraportointi linnossa ne kuuluvat kokonaisuudessaan Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Myös Maa- ja metsätalousministeriön kohdalla on vastaava, joskin pienempi ero. Tilivirasto-organisaatio Netrassa (hallinnonalataso): 21 Eduskunta 22 Tasavallan Presidentti 23 Valtioneuvosto 24 Ulkoasianministeriön hallinnonala 25 Oikeusministeriön hallinnonala 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala 27 Puolustusministeriön hallinnonala 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala 29 Opetusministeriön hallinnonala 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 34 Työministeriön hallinnonala 35 Ympäristöministeriön hallinnonala 3.2 Vuodet Vuodet-rajaustekijä käsittää vuodet vuodesta 2000 alkaen. Tietoja ei ole jaoteltu kuukausittaista, koska lähteenä oleva henkilörekisteri sisältää tiedot vain vuositasolla. Summatietona näytetään vuosien keskiarvo. Mikäli et käytä tätä rajaustekijää rivi- tai saraketietona, muista rajata tiedot haluamaasi vuoteen 3.3 Koulutusaste Koulutusaste-rajaustekijä on Tilastokeskuksen koulutusluokitusten koulutusasteiden mukainen luokittelu. Tilastokeskuksen luokittelu puolestaan noudattaa mahdollisimman tarkasti kansainvälistä ISCED 1997 luokitusta. Netrassa koulutusasteet 1 Alempi perusaste ja 2 Ylempi perusaste on yhdistetty luokaksi 1-2 Perusaste. Netran koulutusasteluokitus: 1-2 Perusaste 3 Keskiaste 5 Alin korkea-aste 6 Alempi korkeakouluaste 7 Ylempi korkeakouluaste 8 Tutkijakoulutusaste 9 Koulutusaste tuntematon 20

21 henkilöstöraportointi 3.4 Ikä Ikäluokitus on Netrassa viiden vuoden tarkkuudella lukuun ottamatta ylimpiä ja alimpia ikäryhmiä, esim. -19, jne. Henkilötyövuodet-lukuarvon kohdalla luokitus perustuu henkilöiden ikään 31.12, muiden lukuarvojen kohdalla ikään Henkilön ikä on aina ilmoitettu kokonaislukuna. Netran ikäluokitus: Ammattiluokitus Netran ammattiluokitus on Suomen kansallisen, Eurostatin ISCO-88(COM)-luokitukseen perustuvan, ammattiluokituksen mukainen. Ammattiluokitus on pääosin neliportainen, joissakin tapauksissa viisiportainen. Netran raporteilla luokitus näytetään kahdella ylimmällä tasolla. Luokittelu ei ole käytössä henkilötyövuodet-lukuarvon kanssa. Netran ammattiluokitus: 0 Sotilaat 01 Sotilaat 1 Johtajat ja ylimmät virkamiehet 11 Ylimmät virkamiehet ja järjestöjen johtajat 12 Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtajat 2 Erityisasiantuntijat 21 Matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniikan erityisasiantuntijat 22 Maa- ja metsätaloustieteiden ja terveydenhuollon erityisasiantuntijat 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat 24 Muiden alojen erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 31 Luonnontieteen ja tekniikan asiantuntijat 32 Maa- ja metsätaloustieteiden ja terveydenhuollon asiantuntijat 33 Liikenneopettajat ym. 34 Liikealan ja muiden palvelualojen asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 41 Toimistotyöntekijät 42 Asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät 51 Palvelu- ja suojelutyöntekijät ym. 52 Mallit, myyjät ja tuote-esittelijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 61 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 21

22 henkilöstöraportointi 7 Rakennus, korjaus ja valmistustyöntekijät 71 Kaivos-, louhos- ja rakennustyöntekijät 72 Konepaja- ja valimotyöntekijät sekä asentajat ja korjaajat 73 Hienomekaniikan ja taideteollisuuden työntekijät 74 Muut valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 81 Prosessityöntekijät 82 Teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat 83 Kuljettajat, vesiliikennetyöntekijät ym. 9 Muut työntekijät 91 Muut palvelutyöntekijät 92 Maa- ja metsätalouden avustavat työntekijät 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät 10 Luokittelematon HUOM! Luokitusta on uudistettu vuonna 2001, joten vuoden 2000 tietojen vertailtavuudessa tiettyjen ammattiryhmien osalta muihin vuosiin saattaa olla hankaluuksia. Lisätietoa saat Tilastokeskuksen internetsivuilta: Palvelussuhteen laji Palvelussuhteen laji-rajaustekijä erottelee henkilöstön virka- ja työsopimussuhteisiin. Luokittelu ei ole käytössä henkilötyövuodet-lukuarvon kanssa. Palvelussuhteen lajit Netrassa: Virkasuhteinen Työsopimussuhteinen Ei palvelussuhteen lajitietoa 3.7 Koko-/osa-aikaisuus Koko-/osa-aikaisuus-rajaustekijä erottelee henkilöstön koko- ja osa-aikaisessa palvelussuhteessa oleviin. Luokittelu ei ole käytössä henkilötyövuodet-lukuarvon kanssa. Koko-/osa-aikaisuus -lajit Netrassa: Kokoaikainen Osa-aikainen (vähintään 20 h) Osa-aikainen (alle 20 h) Ei koko-/osa-aikaisuustietoa 22

23 henkilöstöraportointi 3.8 Määräaikaisuus Määräaikaisuus-rajaustekijä erottelee henkilöstön vakinaisessa ja määräaikaisessa palvelussuhteessa oleviin. Luokittelu ei ole käytössä henkilötyövuodet-lukuarvon kanssa. Määräaikaisuusluokittelu Netrassa: 0 Vakinainen palvelussuhde 5 Määräaikainen palvelussuhde 7 Osa-aikatyöhön siirtyneen sijaan palkattu 8 Vuorotteluvapaan ajaksi palkattu 9 Valtioneuvoston käyttöön asetettu Ei määräaikaisuusluokittelua Lukuarvot 3.9 Henkilöstön määrä 30. marraskuuta Henkilöstön määrä marraskuun lopussa näyttää nimensä mukaan valtion budjettitalouden henkilöstön määrän marraskuun 30. päivänä. Huom! Tietosuojasyistä henkilöstömäärän lukuarvoja, jotka ovat pienempiä kuin 6, ei näytetä Keski-ikä 30. marraskuuta Henkilöstön keski-ikä marraskuun lopussa näyttää nimensä mukaan valtion budjettitalouden henkilöstön keski-iän marraskuun 30. päivänä. 23

24 henkilöstöraportointi 3.11 Koulutustaso 30. marraskuuta Koulutustaso-lukuarvo kuvaa valtion budjettitalouden henkilöstön koulutustasoa marraskuun 30. päivänä. Koulutustaso-lukuarvo on laskettu ilmoitetun koulutustason pohjalta seuraavasti: Koulutusaste Pistettä 1-2 Perusaste 1,50 3 Keskiaste 3,50 5 Alin korkea-aste 5,00 6 Alempi korkeakouluaste 6,00 7 Ylempi korkeakouluaste 7,00 8 Tutkijakoulutusaste 8,00 9 Koulutusaste tuntematon 1, Henkilötyövuodet Henkilötyövuodet -lukuarvo mittaa vuoden aikana tehdyn henkilötyön määrää. Henkilötyövuosiin luetaan vain palkalliset palvelussuhdeajat. Henkilötyövuosilla tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityötyöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Palkallinen ja osapalkallinen sairausaika eivät pienennä henkilötyövuotta. Jos henkilö on ollut kokoaikaisessa palvelussuhteessa koko vuoden ajan, hänen työmääränsä ko. vuonna on tasan yksi henkilötyövuosi. 24

25 hakemisto Hakemisto A Aika 6 Aikaisemmilta vuosilta siirtyneet 13 Alkup. talousarvio 12 Alkusaldo 13 Ammattiluokitus 21 E Euroa 12, 17 H Henkilöstön määrä 30. marraskuuta 23 Henkilötyövuodet 24 I Ikä 21 J Jäljellä 14 K Keski-ikä 30. marraskuuta 23 Koko-/osa-aikaisuus 22 Koulutusaste 20 Koulutustaso 30. marraskuuta 24 Kuukaudet ja kumulatiiviset kaudet 7 Käytettävissä 13 L Liikekirjanpito 7 Lisätalousarvio 12 Lkp:n eliminoitavat tilit 8 Lkp:n tilityyppi 8 Loppusaldo 14 Lukuarvot 4, 12, 17, 23 M Menot aikaisempina vuosina 18 Määräaikaisuus 23 Määrärahalaji 17 Määrärahatarve (Talousarviovuosi + 1, 2 tai 3 vuotta) 18 Määrärahatarve myöh. vuosina 18 N Nettokertymä 14 Nettokertymä aikaisemmilta vuosilta siirtyneiltä 13 Nettokertymä ko. vuodelta 13 O Organisaatio 5, 16, 19 P Palvelussuhteen laji 22 Pääluokka 15 R Rajaustekijät 4, 5, 15, 19 S Siirrettävissä 14 T Takp:n menolaji 10 Takp:n määrärahalaji 11 Takp:n nettobudjetoitu 10 Takp:n siirretyn mr:n ja rästin vuosi 12 Takp:n tiliryhmä 11 Talousarviokirjanpito 8 Talousarviomenot 18 U Uuden valtuuden määrä talousarviossa 17 Uusitun valtuuden määrä talousarviossa 17 V Valtuuden määrä yhteensä 17 Valtuudet 17 Valtuuksien lukumäärä 18 Valtuuslaji 16 Valtuutta käytetty 18 Valtuutta käytettävissä/ei-käytettävissä 16 Valtuutta käyttämättä 18 Valtuutta uusittu seur. TA:ssa 18 Voimassaoleva talousarvio 13 Vuodet 20 25