VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 Sivu 1/20 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON KEHITTÄMINEN Haahtela Oy Bulevardi 16 B, Helsinki, puhelin , telefax , sähköposti

2 Sivu 2/20 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TAVOITTEET JA MITOITUSARVOT... 3 Väestönkehitys... 3 Maankäyttö ja kaavoitus PÄIVÄHOIDON PALVELURAKENNE... 6 Nykyinen päiväkotiverkko PERUSOPETUKSEN PALVELURAKENNE... 8 Nykyinen kouluverkko PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON KEHITTÄMISESITYKSET Mitoituksen lähtökohtia Päiväkotiverkon kehittämisesitys Vaihtoehdot kouluverkon kehittämiseksi Investointikustannukset YHTEENVETO Liite 1 Liite 2 Asukasmäärien kasvuennuste alueittain Kouluverkon kehittämisvaihtoehtojen yhteenveto

3 Sivu 3/20 JOHDANTO Verkkoselvitystyö on tehty Valkeakosken kaupungin toimeksiannosta. Työ on käynnistynyt kesäkuussa ja se on valmistunut syykuussa Selvitystyö käsittää väestöennusteisiin perustuvan päivähoidon ja perusopetuksen verkkosuunnittelun sekä verkon toimipisteiden tilantarpeen mallintamisen. Verkkosuunnittelun tavoitteena on aikaansaada tutkittu ja läpinäkyvä esitys Valkeakosken kaupungin päivähoito- ja perusopetusverkon rakenteesta sekä päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen tilatarpeesta eri toteutusvaihtoehdoilla. Selvitystyö sisältää myös arviot eri vaihtoehtojen investointikustannuksista. Saatua tietoa voidaan hyödyntää päiväkoti- ja kouluverkon kehittämissuunnitelman laatimisessa ja ratkaisuvaihtoehtojen valintaan liittyvässä päätöksentekoprosessissa. Tiloihin käytetyt varat kilpailevat muuhun toimintaan käytettyjen varojen kanssa. Tiloja arvioidaan resurssina siinä missä muutakin toimintaa. Haahtela-Wop -menetelmällä optimoidaan tilojen määrä ja koko sekä tutkitaan tilojen kehittämisestä saavutettavia hyötyjä. Selvitysprosessia on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: kaupunginjohtaja Jukka Varonen, kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Jorma Riikonen, talous- ja kehittämisjohtaja (vs.) Minna Uschanoff, varhaiskasvatuspäällikkö Arja Korhonen, rakennustarkastaja Sirpa Jokela ja toimitilapäällikkö Paula Valtakoski. Selvitystyön ovat tehneet projektipäällikkö Raili Kuosmanen ja DI Maarit Mäkikyrö, työtä on johtanut tekn.tri Ari Pennasen Haahtela kehitys Oy:stä. 1 TAVOITTEET JA MITOITUSARVOT Väestönkehitys Elokuussa 2014 Valkeakosken kaupungin asukasmäärä oli henkilöä (Väestötietojärjestelmä). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Valkeakosken kaupungin asukasmäärä vuonna 2020 on henkilöä ja vuonna

4 Sivu 4/ se on henkilöä ( Asukasmäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin henkilöllä. Kasvu on noin 9 %. Päivähoitoikäisten 0-6 -vuotiaiden määrän arvioidaan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan pysyvän nykytasolla seuraavasti: Taulukko 1 Päivähoitoikäisten 0-6 -vuotiaiden määrä Vuosi Ikä YHTEENSÄ Perusopetusikäisten vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan noin 200 oppilaalla vuoteen 2020 mennessä ja edelleen 80 oppilaalla vuoteen 2030 mennessä. Taulukko 2 Perusopetusikäisten vuotiaiden määrä Vuosi Ikä YHTEENSÄ

5 Sivu 5/20 Maankäyttö ja kaavoitus Selvitystä varten, nykyisten päiväkotien ja koulujen lapsimäärien perusteella, on muodostettu ennuste Valkeakosken kaupungin lasten ja nuorten sijoittumisesta eri alueille. Asukasmäärän arvioidaan kasvavan kokonaisuutena noin henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Päivähoitoikäisten määrän arvioidaan kuitenkin pysyvän nykytasolla ja kouluikäisten määrän arvioidaan kasvavan noin 280 oppilaalla. Kouluikäisten määrän kasvun vuoteen 2020 mennessä arvioidaan jakautuvan tasan pohjoisen ja eteläisen alueen kouluihin. Molemmille tarkastelualueille tarvitaan siis noin 100 oppilaspaikkaa nykyistä enemmän. Vuoden 2020 jälkeen muodostuvan oppilasmäärän kasvun (+80 oppilasta) voi Valkeakosken kaupungin laatiman asukasmäärien kasvuennusteen mukaan arvioida painottuvan pohjoiselle alueelle. Maankäytön jo kaavoitetut ja vireillä olevat kohteet sekä ne kohteet, joiden toteutuminen on mahdollista ajoittaa selvityksen aikajänteen sisään, on otettu huomioon. Kasvuennuste kuvaa maankäytön maksimaalista potentiaalia asukasmäärän kasvattamiseksi käyttöönottamalla ja rakentamalla uusia tontteja. Kaikkien alueiden asuttaminen mahdollistaisi noin henkilön lisäyksen Valkeakosken asukasmäärään. Noin asukkaan lisäys olisi mahdollista pohjoisella alueella ja noin asukkaan lisäys eteläisellä alueella. Ennusteessa on huomioitu vain uusien kaavoitettujen tonttien mahdollinen asukasmäärä. Esimerkiksi asumisväljyyden kasvua ei ole huomioitu. Asukasmäärän kasvattaminen lähelle potentiaalia edellyttäisi, että asumisväljyys ei kasva, uusien alueiden käyttöönotto sujuu ongelmitta ja että uudet kaavoitetut alueet keskustaajaman ulkopuolella olisivat nykyistä tiiviimmin rakennettuja. Oletettavasti suuri osa asukasmäärien potentiaalisesta kasvusta ei kuitenkaan toteudu selvityksen ennustejaksolla, minkä takia väestönkasvuennusteena on käytetty Tilastokeskuksen ennustetta. Muuttoliike on painottunut pohjoisen alueille, mikä on osaltaan vaikuttanut uusien asuinalueiden kaavoittamiseen pohjoiseen. Uusia alueita otetaan käyttöön kasvavan asukasmäärän, nykyisten asukkaiden asuinolojen väljentymisen ja muun sisäisen muuttoliikkeen tarpeisiin.

6 Sivu 6/20 Asukasmäärien kasvuennustekartta on liitteenä 1. 2 PÄIVÄHOIDON PALVELURAKENNE Päivähoitolaissa ja -asetuksessa on säädetty oikeudesta saada päivähoitopaikka neljän kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä tai mikäli päivähoidon tarve johtuu työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta eikä tarpeen alkamisajankohta ole ennakoitavissa, on päivähoitopaikkaa haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan. Päivähoitoa järjestetään osapäivä- ja kokopäivähoitona. Kokopäivähoidossa lapsen hoitoaika saa yleensä jatkua yhtäjaksoisesti enintään kymmenen tuntia vuorokaudessa ja osapäivähoidossa viisi tuntia (esim. osapäiväinen esikoulu). Pääosa lapsista on hoidossa arkisin klo välillä. Vuorohoitoa tarvitsevien lasten hoito ja kasvatus on keskitetty yhteen päiväkotiin. Lakisääteinen päivähoidon ja esiopetuksen järjestäminen on yhteydessä lasten määrän kehitykseen sekä vanhempien tekemiin valintoihin lapsen hoidon järjestämisestä. Valtakunnallisesti 1-6 vuotiaista lapsista kunnan kustantamassa päivähoidossa oli % ja yksityisessä päivähoidossa noin 5 % vuosina Ostopalvelupäiväkotien osuus oli 2 3 % kuntien kustantamasta päivähoidosta. Etelä-Pirkanmaan seutukunnassa kunnan kustantamassa päivähoidossa oli % 1-6 -vuotiaista lapsista. (Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tilastopankki, 2014.) Maaseudulla ja haja-asutusalueella hoidossa olevien lasten määrä on selvästi keskimääräistä alhaisempi ja kaupunkialueilla korkeampi. Nykyinen päiväkotiverkko Valkeakosken kaupungin nykyinen päivähoidon palveluverkko koostuu kunnallisista päiväkodeista (11 kpl) ja perhepäivähoitajista (10 kpl), sekä yksityisistä päiväkodeista (4 kpl) ja muutamista yksityisistä perhepäivähoitajista. Nykytilanteessa kunnallisten rakenteellisten päivähoitopaikkojen määrä Valkeakosken kaupungissa on paikkaa eli noin 65 % kaupungin lapsimäärästä lasket-

7 Sivu 7/20 tuna. Yksityistä, kunnan tukemaa, päivähoitoa on 110 paikkaa. Tällä hetkellä palvelujen kysynnän ja tarjonnan koetaan olevan tasapainossa. Taulukko 3 Kunnalliset nykyiset päivähoitopaikat ja käytössä olevat tilat Kunnan päivähoitopaikat Rakeentelliset Nykyiset tilat Päiväkoti Ryhmät paikat m² - Tallinmäen päiväkoti Sorrilan päiväkoti* Palmurinne* Vanhakylän päiväkoti Kärjenniemen päiväkoti Eerolan päiväkoti Sointulan päiväkoti Rauhalan päiväkoti Tarttilan päiväkoti Sassin päiväkoti Sassin päiväkoti, parakki Haukilan päiväkoti * rakenteilla Esiopetus Rakeentelliset paikat - esiopetuspaikat Sorrila 63 - esiopetuspaikat Tietola/ Eskola 21 - esiopetuspaikat Roukko 84 - esiopetuspaikat Sassi 28 - esiopetuspaikat Kärjenniemi 21 - esiopetuspaikat Rauhala 13 - esiopetuspaikat Tarttila 5 - esiopetuspaikat haja-asutusalueen koulut Kunnan päiväkotipaikat - päiväkotipaikat yhteensä perhepäivähoito, 10 perhepäivähoitajaa 40 Tarjonta yht kunnan 1076 Tarjonnan osuus kaupungin lapsimäärästä 65 % Valkeakosken kaupungin nykyinen päiväkotiverkko toimii osin väistötiloissa, sillä laaja verkon kehittämistyö on käynnissä. Palmurinteen uusi 6-ryhmäinen vuoropäiväkoti ja Sorrilan tontille rakennettava uusi 6-ryhmäinen päiväkoti valmistuvat vuonna Tiloja on vuonna 2015 käytössä yhteensä noin m². Lukuun on laskettu rakenteilla olevat päiväkodit suunnitellun kokoisina. Esiopetuspaikat ovat pääosin koulujen tiloissa.

8 Sivu 8/20 3 PERUSOPETUKSEN PALVELURAKENNE Perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa. Kaikki vuotiaat lapset ja nuoret kuuluvat perusopetuksen piiriin. Perusopetuksen uusi tuntijako on tulossa voimaan lähtien vaiheittain. Merkittävä muutos on B1 ruotsin kielen aloittaminen kuudennella vuosiluokalla. Muutos aiheuttaa pohdintaa kuudennen vuosiluokan sijoittamisesta. Jätetäänkö se edelleen alakoulujen yhteyteen vai siirretäänkö kuudennet vuosiluokat yläkouluihin. Vallitseva käytäntö Euroopassa on, että jo viidesluokkalaiset ovat osa yläkoulua ja aineopetuksen piirissä. Yhtenäiskouluratkaisussa ylä- ja alakoulut toimivat yhdessä, jolloin aineopetuksen hallinnollinen järjestäminen on helpompaa, koska aineopetusta voidaan suunnitella ja resursoida yhtenä kokonaisuutena. Viimeaikaiset lakimuutokset, kuten opetuksen ja koulukäynnin tuki, ns. kurinpitopaketti ja oppilashuolto ovat lisänneet tarvetta monipuolisten ja monialaisten tukitoimien järjestämiseen oppilaille. Erityisen tuen järjestäminen on sitä vaikeampaa, mitä pienemmästä yksiköstä on kyse. Perusopetusryhmien kokoja ei ole valtakunnallisesti säädelty. Valkeakosken kaupungissa alkuopetukseen (1-2 -luokka) on määritelty 25 oppilaan ja muille luokille (3-9 -luokka) 32 oppilaan yläraja. Perusopetusryhmien oppilasmäärät vaihtelevat yleisopetuksessa välillä ja pienluokissa välillä Toteutuvat ryhmäkoot Valkeakoskella ovat keskimäärin oppilasta. Palvelualueena kouluverkostossa on 3-5 km, ala-asteella maksimietäisyys on noin 3 km luokan oppilaat saavat kuljetuksen, jos koulumatka yli 3 km. Kaupunkialueella koulumatka jää yleisesti alle 3 km, haja-asutusalueella suurin osa oppilaista on nykyisin kuljetuksen piirissä. Nykyinen kouluverkko Valkeakosken nykyisen perusopetuksen koulupolku perustuu kahteen yläkouluun: pohjoisessa on Tyryn koulu ja etelässä Naakan koulu. Naakan koulun tontille on sijoitettuna tällä hetkellä parakkirakennus pysyvällä rakennusluvalla. Isohkoja alakouluja on kaksi: Roukon koulu pohjoisessa ja Sorrilan koulu ete-

9 Sivu 9/20 lässä. Sorrilan koulun hallinnollisina etäpisteinä toimii kaksi korttelikoulua: Sassin ja Sointulan alkuopetuksen koulut. Näistä Sointulan koulu toimii kuitenkin tällä hetkellä sisäilmaongelmien vuoksi yhdistettynä Sorrilan kouluun. Taajaman ulkopuolella toimii viisi niin sanottua kehäkoulua: pohjoisessa Kärjenniemen koulu ja etelässä Haukilan, Leppälän, Rauhalan ja Tarttilan koulut. Näissä kouluissa on yhdistettyjä vuosiluokkia. Haukilan ja Leppälän koulut on yhdistetty hallinnollisesti Roukon kouluun. Näiden lisäksi keskellä kaupunkia, pohjoisen alueella toimii Eskolan kiinteistön tiloissa Tietolan koulu. Tietolan koulussa on normaalia perusopetusta ja erityisopetuksen pienluokkia, joista osa on vammaisluokkia sekä vaikeasti että vaikeimmin vammaisille oppilaille. Tietolan koulu huolehtii oman kunnan lisäksi koko Etelä-Pirkanmaan eli myös Akaan ja Urjalan vammaisoppilaista. Tietolan koulu toimii erityistä tukea saavien lasten osalta yhtenäiskoulun omaisesti. Taulukko 4 Nykyiset koulut, oppilasmäärät ja käytössä olevat tilat (hum²) Nykytilanne KOULU Oppilaita yht. por hum² Pohjoinen alue Kärjenniemen koulu Tietolan koulu Roukon koulu Tyryn koulu Eteläinen alue Sointulan koulu Sassin koulu Sorrilan koulu Leppälän koulu Haukilan koulu Rauhalan koulu Tarttilan koulu Kemmolan koulu Naakan koulu Yhteensä Perusopetus Erityisopetus 93 Kaikki yhteensä m² / opiskelija 14,2 Koulurakennuksissa on tiloja yhteensä noin m². Tiloja on keskimäärin 14,2 m²/oppilas.

10 Sivu 10/20 Teknisen käyttöikänsä vuoksi välittömässä peruskorjaustarpeessa ovat Naakan koulu (rak. 1987), Sorrilan puukoulu (rak. 1920), Sassin koulu (rak. 1973), Sointulan koulu (käyttökiellossa), Haukilan koulu (osa tiloista käyttökiellossa), Rauhalan koulu (rak ). Toiminnallisia puutteita, joita ovat esimerkiksi liikunta tai teknisen työn tilan puuttuminen, on Haukilan, Rauhalan, Tarttilan ja Leppälän kouluissa. 4 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKON KEHITTÄMISESITYKSET Mitoituksen lähtökohtia Verkkosuunnittelun tarkasteluvuosi väestömäärän osalta on vuosi vuotiaiden määrän arvioidaan pysyvän nykytasolla, ja vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan noin 200 lapsella niin, että 100 oppilaspaikkaa tarvitaan pohjoiselle alueelle ja 100 eteläiselle alueella. Päiväkotiverkon kehittämisestä on laadittu yksi esitys ja kouluverkon kehittämisestä on laadittu neljä vaihtoehtoista esitystä. Kaikki esitykset on tutkittu, ja niiden on todettu olevan toimivia ja turvaavan palvelutarpeen. Esitysten toiminnallisia eroja kuvataan tarkemmin esityksen yhteydessä. Päiväkotiverkon kehittämisesitys Vuonna 2020 arvioidaan 0-6 -vuotiaiden määrän olevan lasta. Palveluntarjonta on pidetty nykytasolla 65 prosentissa. Kehittämisesityksen mukaan Eerolan päiväkoti rakennetaan 6-ryhmäisenä, Sointulan päiväkoti 3-ryhmäisenä ja esim. Kemmolassa peruskorjataan Peltolan tiloihin 2-ryhmäinen päiväkoti. Kemmolan esikouluryhmä voisi sijoittua esimerkiksi kuvataidekoulun kanssa yhteisiin tiloihin Voipaalan taidekeskukseen. Käytöstä poistuvia päiväkoteja ovat Sassi, Haukila, Rauhala ja Tarttila, joiden tilat ovat nykyisin huonossa kunnossa. Osa Sassin päiväkodista toimii tällä het-

11 Sivu 11/20 kellä parakkirakennuksessa, jonka väliaikainen rakennuslupa päättyy kesällä 2015 ja lapsiryhmät siirtyvät uuteen Palmurinteen päiväkotiin. Valkeakosken kaupungissa koko- ja osapäivähoidossa olevien lasten määrä on vaihdellut vuosittain maksimissaan 112 lapsella vuosina päivähoidossa ja perhepäivähoidossa (Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tilastopankki, 2014). On huomioitava, että alle 3 vuotias lapsi käyttää laskennallisesti 1,75 rakenteellista hoitopaikkaa. Laskennallisten paikkojen määrä muodostuu siis hieman suuremmaksi kuin hoidossa olevien lasten määrä. Taulukko 5 Esitys päiväkotiverkoksi Suunnitellut Kunnan päivähoitopaikat Rakeentelliset tilat Päiväkoti paikat Ryhmät m² - Tallinmäen päiväkoti 63 3, Sorrilan päiväkoti - uusi päiväkoti Sorrilan tontille 126 6, Palmurinne 126 6, Vanhakylän päiväkoti 126 6, Kärjenniemen päiväkoti 126 6, Eerolan päiväkoti (peruskorjaus ja laajennus) 126 6, Sointulan päiväkoti (uusi) 63 3, Kemmola (Peltola) (peruskorjaus) 42 2, , Esiopetus - esiopetuspaikat Sorrila 91 4,3 - esiopetuspaikat Tietola/ Eskola 21 1,0 - esiopetuspaikat Roukko 84 4,0 - esiopetuspaikat Sassi Sorrilaan - esiopetuspaikat Kärjenniemi 21 1,0 - esiopetuspaikat Rauhala - esiopetuspaikat Tarttila - Rauhalan ja Tarttilan esiopetus Kemmolaan 21 1,0 Kunnan päiväkotipaikat - päiväkotipaikat ,3 - perhepäivähoito 40 10,0 Tarjonta yht. kunnan % Tiloja on käytössä noin m², joka on 800 m² nykyistä vähemmän (vuoden 2015 tilanne). Esiopetuspaikat ovat pääosin koulujen tiloissa. Sorrilan esiopetuspaikkojen määrään saattaa vaikuttaa jonkin verran valittu kouluverkkovaihtoehto.

12 Sivu 12/20 Vaihtoehdot kouluverkon kehittämiseksi Perusopetuksen palveluverkkorakenteesta on muodostettu neljä vaihtoehtoista esitystä. Kehittämistarpeet painottuvat Valkeakosken eteläiselle alueelle. Vaihtoehdot on nimetty seuraavasti: Kouluverkko A / Kemmola Kouluverkko B / Iso Sointula Kouluverkko C / Tarttila ja pieni Sointula Kouluverkko D / Tarttila ja kaksi yhtenäiskoulua Oppilaspaikkojen määrä on sama kaikissa vaihtoehdoissa. Oppilaspaikkojen määrä vaihtelee perusopetuksen ryhmäkoon vaikutuksesta helposti 10 % (esim. perusopetusryhmä 24 oppilasta voi jonakin vuonna olla 26 oppilasta). Tästä syystä laskelmissa käytetyissä koulupolkutaulukoissa on pientä vaihtelua oppilaspaikkojen määrissä ja tämä näkyy myös yhteenvetotaulukoissa, mutta palvelutasoltaan vaihtoehdot vastaavat toisiaan. Kouluverkko A / Kemmola Vaihtoehdossa A Kemmolaan sijoitetaan uusi 5 luokkainen alakoulu nykyisen Sääksmäen vanhainkodin tiloihin. Vanhainkodin tilat on peruskorjattava täysin koulukäyttöön, minkä lisäksi tarvitaan uudisrakennus teknisen työn tiloille ja liikuntasalille. Edellä mainituista syistä vaihtoehdossa voi myös pyrkiä muuttamaan nykyisiä kaavamääräyksiä niin, että nykyisen vanhainkodin päärakennuksen tilalle rakennettaisiin uudisrakennus, johon sijoitettaisiin kaikki uuden koulun tilat. Uuden rakennuksen kaavoituksessa ja suunnittelussa huomioitaisiin ympäröivä kulttuurisesti arvokas miljöö. Investointikustannukset uudisrakennukselle, johon koko koulun toiminta sijoittuisi, ja nykyisen rakennuksen purkukustannukset ovat vain hieman korkeammat (noin 4,1 M ) kuin esitetty vanhainkodin peruskorjaus ja lisärakennus (kustannukset noin 3,9 M ). Nykyisen vanhainkodin muuttaminen koulukäyttöön on teknisesti haastavaa, koska huonejako ja talotekniset järjestelmät luokkatiloille jouduttaisiin muuttamaan lähes kokonaan. Vanhainkodin käytössä olevien tilojen huonekorkeus ei vastaa myöskään nykyisiä standardeja koulurakennukselle.

13 Sivu 13/20 Sorrilan oppilasmäärä kasvaa hieman nykyisestä, minkä takia tilan määrä / oppilas saattaa vähentyä hieman nykyisestä. Tilajärjestelyiden onnistumiseksi on huolehdittava, että Sorrilan tekninen kunto mahdollistaa kasvaneen oppilasmäärän. Naakan koulu peruskorjataan ja laajennetaan. Luokkien tilakoot muutetaan vastaamaan nykyisiä tarpeita peruskorjauksen yhteydessä. Laajennukseen sijoitetaan kemian, fysiikan, teknisen työn sekä kotitalouden luokat ja henkilökunnan työtiloja laajennetaan / parannetaan. Lisäksi Naakan koulun yhteyteen sijoitetaan 6. luokkia, minkä takia Kemmolan koulu toteutetaan 5 luokkaisena kouluna. A " Kemmola" KOULU Oppilaita yht. por hum² Pohjoinen alue Kärjenniemen koulu Tietolan koulu Roukon koulu Tyryn koulu Eteläinen alue Sointulan koulu Sassin koulu Sorrilan koulu Leppälän koulu Haukilan koulu Rauhalan koulu Tarttilan koulu Kemmolan koulu Naakan koulu Yhteensä Perusopetus Erityisopetus 93 Kaikki yhteensä m² / opiskelija 13,3 Ohjausryhmän arvioita esityksestä: - Sorrilan ahtaus säilyy + Kehäkoulut ajanmukaisiin tiloihin + Kuutoset siirtyvät yläkouluun Kärjenniemeä lukuun ottamatta + Keskittäminen helpottaa oppilashuollon ja muun tuen järjestämistä

14 Sivu 14/20 + Kemmolalle käyttöä vanhainkotitoiminnan päätyttyä Kemmolan alue ei ole ollut vetovoimainen muuttoliikkeen näkökulmasta. Merkittävän investoinnin kohdistamista alueelle on tästä syystä harkittava. Kouluverkko B / Iso Sointula Vaihtoehdossa B Sointulaan rakennetaan kahden rinnakkaisluokan 1-6 luokkainen koulu. Sointulaan kaavoitetaan tontti uudisrakennukselle, johon koulu voidaan rakentaa. Sointulan sijainti suhteellisen lähellä Sorrilan koulua lisää joustavuutta opetuksen järjestämiseen eteläisellä alueella, kun oppilasmäärät vuosittain vaihtelevat. Naakan koulu peruskorjataan ja sen laajuus säilyy nykyisenä. Naakan luokkatilat ovat nykyisellään suunniteltu pienille opetusryhmille. Peruskorjauksessa tilakoot säilyvät ennallaan, mikä vähentää opetuksen järjestämisen joustavuutta. B "Iso Sointula" KOULU Oppilaita yht. por hum² Pohjoinen alue Kärjenniemen koulu Tietolan koulu Roukon koulu Tyryn koulu Eteläinen alue Sointulan koulu Sassin koulu Sorrilan koulu Leppälän koulu Haukilan koulu Rauhalan koulu Tarttilan koulu Kemmolan koulu Naakan koulu Yhteensä Perusopetus Erityisopetus 93 Kaikki yhteensä m² / opiskelija 13,2

15 Sivu 15/20 Ohjausryhmän arvioita esityksestä: - Kuutoset siirtyvät yläkouluun vain pohjoisella alueella lukuun ottamatta Kärjenniemeä - Eteläisellä alueella pitkät koulumatkat + Sorrilan ahtaus helpottaa + Sointulaa ympäröivän alueen vetovoimaisuus paranee Kouluverkko C / Tarttila ja pieni Sointula Vaihtoehdossa C Sointulaan rakennetaan yksisarjainen 1-5 luokkainen koulu. Tarttila säilyy nykyisen laajuisena kolmen yhtenäisluokan kouluna. Tarttilan koulun tekninen kunto mahdollistaa koulun jatkamisen toistaiseksi nykyisissä tiloissa. C "Tarttila jää+sointula" Oppilaita KOULU yht. por hum² Pohjoinen alue Kärjenniemen koulu Tietolan koulu Roukon koulu Tyryn koulu Eteläinen alue Sointulan koulu Sassin koulu Sorrilan koulu Leppälän koulu Haukilan koulu Rauhalan koulu Tarttilan koulu Kemmolan koulu Naakan koulu Yhteensä Perusopetus Erityisopetus 93 Kaikki yhteensä m² / opiskelija 13,5 Naakan koulu peruskorjataan ja laajennetaan. Luokkien tilakoot muutetaan vastaamaan nykyisiä tarpeita peruskorjauksen yhteydessä. Laajennukseen sijoitetaan kemian, fysiikan, teknisen työn sekä kotitalouden luokat ja henkilökunnan

16 Sivu 16/20 työtiloja laajennetaan / parannetaan. Lisäksi Naakan koulun yhteyteen sijoitetaan 6. luokkia, minkä takia Sointula toteutetaan 5 luokkaisena kouluna. Ohjausryhmän arvioita esityksestä: - Tarttilan koululta puuttuu teknisen työn tila ja liikuntasali + Tarttilan koulun yhdysluokat 0-1/ 2-3/ Leppälä ja Haukila ajanmukaiseen Sointulaan + Kuutoset siirtyvät yläkouluun lukuun ottamatta Kärjenniemeä + Sorrilan ahtaus helpottaa + Sointulaa ympäröivän alueen vetovoimaisuus paranee Kouluverkko D / Tarttila ja kaksi yhtenäiskoulua Vaihtoehdossa D Naakan koulu peruskorjataan ja laajennetaan niin, että koulusta muodostuu yhtenäiskoulu, johon sijoittuu ala- ja yläkoulu. Yhtenäiskoulu tarjoaa mahdollisuuden joustaviin aineopintoihin ikäluokasta riippumatta ja helpottaa erityisen tuen järjestämistä tukea tarvitseville oppilaille. Nykyisen koulun tontti ja ympäröivä maankäyttö mahdollistaa yhtenäiskoulun toteutuksen. Laajennuksen rakennuslupa saattaa kuitenkin vaatia kaavamuutoksen tai poikkeusluvan. Laajennusosat voidaan sijoittaa niin, että ikäryhmien yhteinen ja eriytetty toiminta mahdollistuvat. Yhtenäiskoulun rakentamisen myötä Sointulaan ei rakenneta alakoulua. Myös Tyryn ja Roukon koulusta muodostetaan hallinnollinen yhtenäiskoulu vaihtoehdossa D. Hallinnollisen muutoksen toteuttamiseen ei tarvita tilamuutoksia, sillä koulut sijaitsevat lähellä toisiaan ja niiden toimintaa on mahdollista koordinoida kokonaisuutena nykyisissä tiloissa. Myös vaihtoehdossa D Tarttila jää käyttöön.

17 Sivu 17/20 D "Kaksi yhtenäiskoulua" Oppilaita KOULU yht. por hum² Pohjoinen alue Kärjenniemen koulu Tietolan koulu Roukon koulu Tyryn koulu Eteläinen alue Sointulan koulu Sassin koulu Sorrilan koulu Leppälän koulu Haukilan koulu Rauhalan koulu Tarttilan koulu Kemmolan koulu Naakan koulu Yhteensä Perusopetus Erityisopetus 93 Kaikki yhteensä m² / opiskelija 13,4 Ohjausryhmän arvioita esityksestä: - Yhtenäiskoulut saattavat lisätä hallintoa - Tarttilan koululta puuttuu teknisen työn tila ja liikuntasali - Eteläisellä alueella pitkät koulumatkat + Tarttilan koulun yhdysluokat 0-1/ 2-3/ Sorrilan ahtaus helpottaa + Kuutoset siirtyvät yläkouluun lukuun ottamatta Kärjenniemeä Investointikustannukset Investointikustannukset on arvioitu kaikissa vaihtoehdoissa laskemalla korjaustarve rakennuksittain. Kustannukset on esitetty alv 0% hintoina. Laskelmat on laadittu vuoden 2014 hintatasoon. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisia rakennusten purkukustannuksia, jos niitä ei ole erikseen mainittu, tai kiinteistöjen myynnistä saatavia tuloja.

18 Sivu 18/20 Päiväkotiverkko Päiväkotiverkon kehittäminen 7,55 M o Tallinmäen päiväkodin tekninen kunnostus, 0,3 M o Eerolan päiväkodin peruskorjaus ja laajennus, 4,6 M (hankesuunnitelman mukaan) o Sointulan päiväkodin rakentaminen, 2 M o Peltolan päiväkodin rakentaminen vanhainkodin tiloihin, 0,6 M Kouluverkko Kaikissa kouluverkon kehittämisvaihtoehdoissa on budjetoituna Tietolan koulun tilamuutoksiin 0,1 M, koska oppilasmääriin ehdotetaan 44 oppilaan lisäystä. Oppilaspaikkojen kasvun myötä koulurakennukseen on tehtävä jonkin verran tilamuutoksia. Kouluverkko A / Kemmola 18,1 / 18,3 M o Tietolan tilamuutokset 0,1 M o Sorrilan koulun peruskorjaus 1,9 M o Kemmolan koulun rakentaminen vanhainkodin tiloihin 3,9 M / uudisrakennus & purkukustannukset 4,1 M o Naakan koulun peruskorjaus ja laajentaminen 12,2 M Kouluverkko B / Iso Sointula 17,6 M o Tietolan tilamuutokset 0,1 M o Sointulan koulun rakentaminen 7,7 M o Sorrilan koulun peruskorjaus 1,9 M o Naakan koulun peruskorjaus 7,9 M Kouluverkko C / Tarttila ja Sointula 18,2 M o Tietolan tilamuutokset 0,1 M o Sointulan koulun rakentaminen 4,0 M o Sorrilan koulun peruskorjaus 1,9 M o Naakan koulun peruskorjaus ja laajennus 12,2 M Kouluverkko D / Kaksi yhtenäiskoulua 17,7 M o Tietolan tilamuutokset 0,1 M o Sorrilan koulun peruskorjaus 1,9 M o Naakan koulun peruskorjaus ja laajennus 15,7 M Jos Sointulaan rakennetaan uusi koulu, ja esiopetus halutaan järjestää koulun yhteydessä, nousee vaihtoehtojen B ja C investointikustannukset noin euroa (laajuus kasvaa noin 120 m²).

19 Sivu 19/20 Liitteenä 2 on kouluverkon kehittämisvaihtoehtojen yhteenveto 5 YHTEENVETO Valkeakosken kaupungin päiväkotiverkkoa on kehitetty viime vuosina suunnitelmallisesti. Vuonna 2015 valmistuu Palmurinteen päiväkoti, johon keskitetään vuorohoito. Eerolan päiväkodin laajennus ja korjaus valmistuvat kahdessa vaiheessa. Laajennusosa valmistuu vuonna 2015, ja entinen koulurakennus peruskorjataan vuonna Eerolan päiväkodin hankesuunnitelma on hyväksytty valtuustossa. Sorrilan päiväkodin uudisrakennus valmistuu vuoteen 2016 mennessä. Kun huomioidaan edellä esitetyt jo päätetyt päiväkotien uudis- ja korjaushankkeet, päiväkotiverkon edelleenkehittäminen ja nykyisistä huonokuntoisista tiloista luopuminen vaatii 5 päiväkotiryhmän ja 3 esiopetusryhmän sijoittamisen uusiin tiloihin. Sointulaan esitetään uuden 3-ryhmäisen päiväkodin rakentamista. Kemmolaan esitetään peruskorjattavaksi 2-ryhmäinen päiväkoti nykyisin vanhainkotina toimivan Peltolan tiloihin. Yksi esiopetusryhmä voisi toimia Kemmolassa nykyisin kuvataidekoulun käytössä olevissa Voipaalan taidekeskuksen tiloissa. Esiopetus pyritään lähtökohtaisesti sijoittamaan koulujen yhteyteen. Valittu kouluverkkoratkaisu vaikuttaa näin ollen myös esiopetuksen järjestämiseen ja kahden esiopetusryhmän uudelleensijoittamiseen. Esiopetukselle löytyy tarvittaessa joustavasti sijoitusvaihtoehtoja myös päiväkotien tiloista. Joustonvara helpottaa vuosittaista toiminnan suunnittelua, kun lapsimäärissä on pientä vaihtelua vuosittain ja koulurakennuksia peruskorjataan. Vaihtoehdossa, jossa Sointulaan rakennetaan uusi päiväkoti ja koulu, esitetään esiopetuksen liittämistä osaksi rakennettavaa kokonaisuutta noudattaen Valkeakosken linjausta esiopetuksen järjestämisestä. Sorrilan kouluun sijoitetaan myös vähemmän oppilaita, jos Sointulan koulu rakennetaan, mikä helpottaa Sorrilan koulun tilajärjestelyjä. Jos Sointulaan ei tule uutta koulua, ja on hankaluuksia sijoittaa Sorrilan kouluun esiopetusta koulutoiminnan yhteyteen, esiopetus voidaan suunnitella järjestettäväksi myös Sointulan päiväkodin tai uuden Sorrilan päiväkodin tiloihin. Jos Sassin päiväkotitiloista esityksen mukaan luovutaan ja Sorrilan koulussa on tilanahtautta, esiopetus voidaan siirtää osaksi Palmurinteen päiväkodin toimintaa, jossa on jo vuorohoidon esiopetus.

20 Sivu 20/20 Kouluverkossa esitetyt vaihtoehdot ovat tilojen määrän ja rakentamiskustannusten osalta samankaltaisia. Kokonaistaloudellisin vaihtoehto on D Kaksi yhtenäiskoulua, koska vaihtoehdossa hyödynnetään Naakan koulun nykyisiä tiloja ja sijoitetaan investoinnit pääosin yhteen kohteeseen, mikä vähentää kokonaisinvestointitarvetta. Myös ylläpitokustannuksissa on mahdollisuus saavuttaa säästöjä elinkaarikustannuksien näkökulmasta, sillä esimerkiksi kiinteistön huolto- ja siivouspalvelut voidaan toteuttaa yhtenä kokonaisuutena. Taloudellisen tarkastelun lisäksi on mahdollisuus arvioida esitettyjen vaihtoehtojen toiminnallisuutta, palveluverkoston toimipisteiden sijoittumista ja palvelujen tuottamisen joustavuutta. Kaikki vaihtoehdot ovat kuitenkin palvelutasoltaan katsottu hyviksi, jolloin mitään vaihtoehtoa ei tarvitse hylätä toiminnallisesti epäkelpona. Valitun vaihtoehdon toteutussuunnitelmaa tehtäessä on huomioitava myös mahdolliset päätökset kouluverkkoratkaisun toiminnallisiksi tavoitteiksi. Rakennushankkeiden ajoitusta suositellaan suunniteltavaksi niin, että ensin rakennetaan uudisrakennukset, joihin voi tehdä väistömuuttoja peruskorjattavista tiloista. Nykyisistä poistuvista tiloista voidaan luopua, kun korvaavat tilat ovat valmiit. Tarkempi rakentamisen ajoitus ja toiminnan suunnittelu on tarkoituksenmukaista tehdä kehittämisvaihtoehdon valinnan jälkeen.

21 Liite 1 Asukasmäärien kasvuennustekartta

22 Liite 2 Kustannusten vertailu Valkeakosken kouluverkkoselvitys Haahtela-kehitys Oy Nykytilanne Oppilaita yht. por hum² A " Kemmola" B "Iso Sointula" C "Tarttila jää+sointula" D "Kaksi yhtenäiskoulua" Oppilaita Oppilaita Oppilaita Oppilaita yht. por hum² yht. por hum² yht. por hum² yht. por hum² KOULU Pohjoinen alue Kärjenniemen koulu Tietolan koulu Roukon koulu Tyryn koulu Eteläinen alue Sointulan koulu Sassin koulu Sorrilan koulu Leppälän koulu Haukilan koulu Rauhalan koulu Tarttilan koulu Kemmolan koulu Naakan koulu Yhteensä Perusopetus Erityisopetus Kaikki yhteensä m² / opiskelija 14,2 12,8 12,7 12,9 12,8 Investointitarve