Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta Hankkeiden raportointi toiminnasta lukuvuodella
|
|
- Päivi Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta Hankkeiden raportointi toiminnasta lukuvuodella Joensuun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Jyri Manninen Sanna Mäkinen
2 2
3 Sisällys 1. Johdanto Oppilaanohjauksen kehittäminen Tämän koontaraportin luonne ja tehtävä Kehittämistoiminta lukuvuonna Kehittämistoiminnan määrällistä tarkastelua Kehittämistoiminnan organisoituminen... 6 Ohjausryhmät ja muut kehittämisryhmät... 6 Oppilaanohjauksen suunnitelmat Yhteistyötahot Kehittämistoiminnan tavoitteet ja tulokset Tavoitteiden saavuttaminen Tärkeimmät saavutukset Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät haasteet Hankkeissa toteutettu koulutus ja tuotetut materiaalit Arviot koulutuksen ja kehittävän arvioinnin antamasta tuesta Esitetyt toiveet ja terveiset Liitteet: LIITE 1. Raportoinnin palauttaneet hankkeet LIITE 2. Keinot, joilla hankkeissa on kehitetty melko paljon tai paljon eri tavoitealueita LIITE 3. Hankkeissa tuotetut julkisesti saatavilla olevat ohjauksen tukimateriaalit LIITE 4. Toiveet, ideat ja terveiset 3
4 1. Johdanto 1.1. Oppilaanohjauksen kehittäminen Käsillä oleva koontaraportti kokoaa oppilaanohjauksen kehittämisrahoitusta lukuvuonna saaneiden hankkeiden raportointitiedot. Hankkeet liittyvät vuosina rahoitettavaan oppilaanohjauksen kehittämiseen, jonka tavoitteeksi on asetettu oppilaanohjauksen kehittäminen paikallisena ja seudullisena toimintana. Erityisiksi oppilaanohjauksen kehittämisen tavoitteiksi on asetettu alueellisen ohjaussuunnitelman kehittäminen, kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen, yhteistyön kehittäminen työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa, yhteistyön kehittäminen nuorten hyvinvointiin ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen osallistuvien toimijoiden kanssa, ja toiminnan juurruttaminen pysyväksi osaksi alueen ja/tai oppilaitoksen toimintaa. Oppilaanohjauksen kehittämiseen lähti mukaan 127 kuntaa ja 21 yksityistä koulutuksen järjestäjää, jotka pyrkivät parantamaan ohjaustyötä perusopetuksen luokilla. Niiden tavoitteiden asettelu on hyvin moniaineksista, sillä kunnan tai oppilaitoksen koosta ja lukuisista olosuhdetekijöistä johtuen opinto-ohjauksen parantamistarpeet vaihtelevat. Toimijoiden työn tueksi ja hankkeiden vaikutusten arvioimiseksi käynnistyi myös kehittävä arviointi, josta vastaa Joensuun yliopisto, sekä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koordinoima valtakunnallinen täydennyskoulutus Tämän koontaraportin luonne ja tehtävä Hankkeiden rahoitusehtoihin kuuluva toiminnan raportointi Opetushallitukselle toteutettiin keväällä 2009 verkkolomakkeella. Raportoinnin käytännön toteutuksesta ja tulosten koonnista vastasi Joensuun yliopisto. Koska kyseessä on hankkeiden raportointi rahoittajalle, on syytä muistaa että tulokset eivät ole varsinaisia tutkimustuloksia, vaan hankkeiden itsearviointiin perustuvaa raportointia toiminnan laajuudesta, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta. Koontaraportti on tämän vuoksi kokoava ja jonkin verran tuloksia analysoiva, mutta pääosin toteava (kuinka hankkeet oman arvionsa mukaan etenevät), mutta varsinaista tulkintaa esimerkiksi hankkeiden paremmuudesta ei esitetä. Koontaraportti palvelee rahoittajan (OPM) ja toimintaa koordinoivan tahon (OPH) lisäksi itse hankkeita, sillä se tarjoaa hyvän kokonaiskuvan oppilaanohjauksen kehittämisestä lukuvuonna Tämän vuoksi raporttiin on koottu myös runsaasti liitetiedosto- 4
5 ja, joista käy ilmi koko hankekirjo, ja erityisesti hankkeiden keskinäistä verkostoitumista ja vertaisoppimista tukevia asioita. Määräaikaan mennessä verkkolomakkeella palautettiin 112 hankeraporttia, joista osa kattaa seutuhankkeiden kautta useamman hankkeessa mukana olevan kunnan. Koontaraportin kirjoittamisvaiheessa palautettiin vielä yksi raportti, joka ehti mukaan tilastoanalyyseihin, mutta ei laadullisiin sisällönanalyyseihin. Osa tuloksista perustuu siis 113 ja osa 112 hankeraporttiin. 2. Kehittämistoiminta lukuvuonna Kehittämistoiminnan määrällistä tarkastelua Kehittämisen määrällisestä ja alueellisesta vaikuttavuudesta kertovat hankkeissa mukana olevien koulujen, oppilaiden ja eri hanketoimijoiden määrät, jotka on kuvattu taulukossa 1. Kehittämisessä on mukana yhteensä 994 koulua, joiden kautta hankkeen vaikutuspiirissä on yhteensä jopa eri kouluasteiden oppilasta. Taulukossa max. sarake kertoo hankeraporteista löytyvät suurimman arvon, keskiarvo sen, mikä hankkeissa mukana olevien koulujen, oppilaiden tai toimijoiden määrien keskiarvo. Oppilasmäärät ovat laskennallisia arvioita, jotka perustuvat pääasiassa hankekoulujen oppilasmääriin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on raportoinut hankkeen vaikutuspiirissä olevan alakoulun oppilasta. TAULUKKO 1. Kehittämisen vaikuttavuuden ja toimijoiden määrällinen koonta (n = 113 hanketta) Yhteensä Max. Keskiarvo Hajonta Kuinka monta koulua ja/tai oppilaitosta on ollut mukana kehittämistoiminnassa? ,80 14,4 alakoulun oppilaita , ,6 yläkoulun oppilaita , ,3 toisen asteen tai muun koulutusmuodon oppilaita , ,9 rehtoreita ,53 6,4 oppilaan/opinto-ohjaajia ,54 8,1 aineenopettajia ,46 51,0 luokanopettajia ,59 23,2 erityisopettajia ,66 9,0 opetushallinnon muita edustajia ,54 3,4 sosiaali- ja terveystoimi ,04 4,4 5
6 nuorisotoimi ,69 1,7 työ- ja elinkeinohallinto ,35 1,1 työnantajataho (yritys, -yhdistys) ,38 13,5 kolmannen sektorin toimijat ,78 2,4 jokin muu toimijataho ,55 5,5 Tuloksista käy ilmi, että hankkeet ovat keskimäärin melko suuria, sillä ne kattavat keskimäärin 8,8 koulua ja noin pari tuhatta oppilasta. Myös mukana olevien toimijoiden (opettajat, opot, hallinto, muut sidosryhmät) määrä ja moniammatillinen kirjo on hyvä. Muita toimijatahoja olivat esimerkiksi Nuorten Ystävien ylläpitämien lastensuojelu- ja vammaispalvelulaitoksien koulua lähellä oleva henkilöstö Koulukuraattori vanhempainyhdistysten puheenjohtajat. YES -keskus, yrittäjyyskasvatuspalveluja kouluille tarjoava keskus. Ja edelliseen liittyen oppilaiden pyörittämä nuori yrittäjyys yritys, Forte NY, joka rakensi oppilaille kesätyö- ja tet-paikkoja sisältävän sivuston: huoltajat seurakunta kunnan elinkeinotoimen edustajia 2 Päivällisteatterin edustaja poliisi Bovallius ammattiopisto Lastenpsykiatrinen poliklinikka Perheneuvola Nuorisoasema toisen asteen opettaja 2.2. Kehittämistoiminnan organisoituminen Ohjausryhmät ja muut kehittämisryhmät Suurin osa hankkeista on asettanut itselleen ohjausryhmän, mutta mukana on myös 9 hanketta (8 %), joissa ei ole ohjausryhmää. Ohjausryhmissä on keskimäärin 8,8 jäsentä, ja ne kokoontuvat yleisimmin 2 kertaa vuodessa. Kokoontumiskertojen keskiarvoa (5,5 kertaa vuodessa) nostaa muutama hanke, jotka raportoivat ohjausryhmänsä kokoontuvan huomattavan usein, jopa 39 kertaa vuodessa (Kuviot 1 ja 2). 6
7 KUVIO 1. Ohjausryhmien jäsenten määrät 7
8 KUVIO 2. Ohjausryhmien kokoontumistiheys Hankkeiden organisoitumista kuvaa myös muiden kehittämistoimintaa tukemaan perustettujen ryhmien määrä, jota on kuvattu seuraavassa kuviossa. Raporttien mukaan 43 % hankkeista ei ollut perustanut muita työryhmiä, mutta muissa niitä on perustettu yleisimmin muutama kappale, onpa mukana jopa yksi laaja alueellinen hanke, jossa oli perustettu yhteensä 22 työryhmää eri kuntiin. 8
9 KUVIO 3. Muiden työryhmien määrien jakauma Muut työryhmät olivat yleensä oppilaanohjauksen kehittämistä tukevia koulu-, kunta- tai aluekohtaisia ryhmiä, esimerkiksi: kehittämisryhmä ETU-OPO Laukaan työryhmä Seudullinen kehittämisryhmä / Seudullinen kehittämistyö mobbningsgruppen Suunnitteluryhmä/kehittämistoiminnan suunnittelu Kehittämisryhmä Toivakan kehittämisryhmä Hartolan kehittämisryhmä Jälkiohjausryhmä Hollolan kehittämistiimi Ohjauksen kehittämistyöryhmä Kärkölä Asikkalan moniammatillinen työryhmä Kunnan kehittämistiimi 9
10 Hankkeita pyydettiin raportoimaan kolmen tärkeimmän ryhmän osalta myös niiden jäsenmäärät, joka on yhteensä 1477 henkilöä, jotka toimivat yhteensä 156 ryhmässä. Kehittämistyön ohessa syntyneiden työryhmien merkitys on siten varsin suuri. Oppilaanohjauksen suunnitelmat Vain joka viidennen hankkeen toiminta-alueella oli valmis kokonaisvaltainen oppilaanohjausta koskeva suunnitelma, ja suurimmalla osalla (57,5 %) se oli valmisteilla. Tilanne oli vielä heikompi kokonaisvaltaisten nuorten hyvinvointi-, tuki- ja ohjauspalveluja koskevien suunnitelmien kohdalla, jotka eivät olleet edes valmistelussa 38 % kohdalla. (Kuviot 4 ja 5). KUVIO 4. Alueellisten oppilaanohjauksen suunnitelmien tilanne 10
11 KUVIO 5. Alueellisten nuorten hyvinvointi-, tuki- ja ohjauspalveluja koskevien suunnitelmien tilanne Yhteistyötahot Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan paikallinen yhteistyö on ollut laajaa. Hankkeista 85,8 % ilmoittaa tehneensä yhteistyötä muiden nuorten hyvinvointia ja ohjausta kehittävien hankkeiden kanssa. Yhteistyötä on tehty niin seudullisella, kunnallisella kuin organisaatiotasolla sekä yksilötason yhteistyöverkostoissa. Yhteistyöhön osallistuvien toimijoiden kirjo on laaja ja paikallisesti vaihteleva. Pääsääntöisesti yhteistyötä on kuitenkin tehty lähialueen koulutus-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen puitteissa sekä nuorisotoimen vapaa-ajan toiminnan puitteissa. Yli kuntarajat ylittävässä seudullisessa kehittämistyössä yhteistyöstä on koordinoitu erillisellä seudullisella ohjaus- ja suunnitteluportaalla. Seudullisen suunnitteluryhmä on siten toiminut edelleen yhteistyössä kuntatason toimijoiden kanssa. Eniten yhteistyötä on tehty toisen asteen koulutuksen, nuorisotoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Vähimmälle on jäänyt kansainvälinen yhteistyö sekä nuorisojärjestöjen kanssa toimiminen (Kuvio 6). 11
12 Yhteistyön määrä eri tahojen kanssa toisen asteen koulutus nuorisotoimi sosiaali- ja terveystoimi yritykset vapaa-ajan toimi muut tahot muut työelämän edustajat työ- ja elinkeinohallinto kansainvälinen yhteistyö järjestöt ja yhdistykset nuorisojärjestöt 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KUVIO 6. Yhteistyö eri tahojen kanssa ei lainkaan jonkin verran varsin paljon paljon Raporteissa mainittuja muita yhteistyötahoja on esitelty tarkemmin taulukossa 2. Taulukosta on nähtävissä, että paikallisina yhteistyötahoina on ollut opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä, seurakuntia, paikallisia yhdistyksiä ja säätiöitä, järjestöjä sekä alueellisen työja elinkeinoelämän edustajia ja kehittäjiä. TAULUKKO 2. Oppilaanohjauksen kehittämisen muut yhteistyötahot Mainintoja Seurakunta (nuorisotyö) 17 Muu hanke (KELPO, JOPO, oppilaanohjaus, Etsivä työ) 7 Poliisi 5 Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) 4 Nuorten hyvinvointia, koulutusta ja työllistymistä edistävä säätiö 3 4H yhdistys 3 Vanhempainyhdistys/-toimikunta 3 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjä (ammattioppilaitos; ammattiinstituutti; koulutuskeskus) 4 Vapaaehtoisjärjestö (esim. SPR) 2 Kansalaisopisto 2 Ammattikorkeakoulu 1 Yksityinen oppilaitos 1 Oppilaskunta 1 Taitaja organisaatio 1 Vanhustenpalvelu 1 12
13 Yrittäjäjärjestö/ -yhdistys 2 Kehittämistoiminnan yhteistyö ei ole ollut yksiulotteista, vaan tapahtunut eri tasoilla ja eri toimijakentillä samanaikaisesti (henkilökohtainen, organisaatioiden sisäinen, alueellinen yhteistyö). Yhteistyö on näkynyt lyhytkestoisena toimintana (esim. koulutustilaisuuksia, yhteisen tapahtuman järjestäminen), mutta myös pysyvämpien yhteistyömallien rakentamista on tavoiteltu (hyvinvointisuunnitelman laatiminen, oppilashuoltoverkoston kehittäminen). Oppilaanohjauksen yhteistyötahot ovat tavanneet toisiaan yleisimmin paikallisten perusopetuksen kehittämishankkeiden puitteissa ja paikkakunnan muiden erityishankkeiden tiimoilla. Yhteistyöverkostoja on pyritty kehittämään myös eri toimijoiden välisten yhteistoiminta-alueiden ympärille. Näitä ovat muun muassa nivelvaiheen yhteistyö, oppilashuolto, koulutus- ja työelämäkokeilut, työpajatoiminta ja erilaiset työharjoittelujaksot sekä toiselle asteelle uusien opiskelijoiden rekrytointi ja alueellinen koulutusmarkkinointi. Yhtenä alueellisen yhteistyön muotona on ollut yhteisten koulutusten ja seminaarien järjestäminen. Tällöin koulujen ja oppilaitosten opetus- ja oppilashuoltohenkilökunnalle sekä eri hallintokunnista tuleville toimijoille on toteutettu alueellisena koulutuksena erilaisia kehittämistavoitteita palvelevia koulutustapahtumia (oppilaanohjaus, oppilashuolto, erityisopetus, varhainen puuttuminen). Rehtoreita on lisäksi kutsuttu erillisiin suunnitteluja kehittämisseminaareihin. Alueellisen suunnitelman laatiminen on myös edistänyt alueellista yhteistyötä. Useissa suunnitelmissa tavoitteena on ollut myös oppilaanohjauksen koulu- ja kuntatason suunnitelman laatiminen osaksi laajempaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, joka kattaisi kaikki alueen lasten ja nuorten vapaa-aikaan, terveyteen, hyvinvointiin, koulutukseen ja työelämään liittyvät palvelut. TAULUKKO 3. Oppilaanohjauksen alueellisen kehittämisen yhteistyömuodot Mainintoja Verkostotapaamiset ja -yhteydenpito (yhteiset tapaamiset, keskinäinen tiedotus) 30 Koulutusten ja seminaarien järjestäminen 16 Yhteistyö tietyillä yhteistoiminta-alueilla (nivelvaihe, oppilashuolto, työelämätutustuminen, työharjoittelujaksot, pajakoulu) 16 Ohjausta koskevan suunnitelman/ toimintamallin laatiminen (lasten ja nuorten opinpolkua tukevien toimijoiden kanssa) 12 Yhteinen verkkoympäristö 9 Alueellisen toiminnan koordinointi yhdellä ohjausryhmällä/-taholla 6 Koulutustilaisuudet ja teemapäivät oppilaille ja vanhemmille 4 Info-/tukimateriaalin vaihtaminen 4 Työelämän ja koulun yhteistyömuodot (järjestelyt, verkkoympäristö) 3 TAULUKKO 4. Esimerkkejä oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan alueellisesta yhteistyöstä Koulutuksen järjestäjä Esimerkkejä alueellisista yhteistyömuodoista 13
14 Kuusamon kaupunki Enonkoski ja ympäryskunnat Pestalozzi Vantaan sivistystoimi Iisalmen kaupunki Asikkalan kunta Mikkelin kaupunki Hollolan kunta Helsingin kaupunki Nuorten Ystävät ry Mukana työryhmässä, jonka tehtävänä oli rakentaa Kuusamon lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisen toimeenpano-ohjelma huhtikuun loppuun mennessä. Yhteistyö seudullisen Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman laatimisen yhteydessä. Yhteistyö seudun esi- ja perusasteen opetuksen kehittämishankkeiden sekä TE -toimiston Verkko-projektin kanssa Yhteistyö muiden yksityiskoulujen kanssa, tutustuminen muihin oppilaanohjauksen kehittämishankkeisiin, tukimateriaalin vaihtaminen. Seutuyhteistyö (Helsinki ja Espoo) tet-käytäntöjen yhtenäistämisen, OPE-tetin ja täydennyskoulutuksen järjestämisen osalta Hoiva-tet:n suunnittelu yhteistyössä työvoimatoimiston sekä taloudellisen tiedotustoimiston toimijoiden kanssa Maakunnallinen ohjausryhmä ja kuntatasolla toimijat eri hankkeissa ovat samoja Perusopetuksen ja toisen asteen oppilashuolto-/opetushenkilökunnan keskusteluseminaarin järjestäminen Yksityisten koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyö (ovat mukana seudullisessa kehittämistiimissä). Koulutuksia eri hallintokunnissa toimiville suunnittelijoille ja kenttätyöntekijöille Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ulkomaille suuntautuva tetharjoittelu ja siihen liittyvät yhteistyötahot 14
15 2.3. Kehittämistoiminnan tavoitteet ja tulokset Tavoitteiden saavuttaminen Kuntia ja oppilaitoksia pyydettiin arvioimaan kuluneen vuoden kehittämistoimintaansa suhteessa oppilaanohjauksen kehittämiselle asetettuihin valtakunnallisiin tavoitteisiin. Valtakunnalliset kehittämistavoitteet oli raportointia varten jaettu seuraaviin tavoitealueisiin: 1) Ohjausta edistävän alueellisen yhteistyöverkoston kehittäminen 2) Henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus 3) Työelämään tutustumisen ja työelämäyhteistyön kehittäminen 4) Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen 5) Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuoren ohjaus 6) Ohjauksen seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen 7) Ohjaukseen liittyvän tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen 8) Nivel- ja siirtymävaiheen ohjauksen kehittäminen Kehittymistä tuli arvioida tavoitealueittain asteikolla: 0) ei tavoitteena, 1) on ennallaan 2) kehittynyt hieman 3) kehittynyt melko paljon 4) kehittynyt paljon. Tämän jälkeen pyydettiin vielä kuvailemaan tarkemmin toimintaa ja toimenpiteitä niiden tavoitteiden osalta, joissa kehitystä oli tapahtunut melko paljon tai paljon. Tavoitteiden ja niiden saavuttamisen painottumista kuvataan kuviossa 7. Työelämään tutustumisen ja työelämäyhteistyön kehittäminen Nuorten hyvinvointia ja opinpolkujen tukemista edistävän alueellisen yhteistyöverkoston kehittäminen Nivel- ja siirtymävaiheen ohjauksen kehittäminen Henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus Ohjaukseen liittyvän tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Ohjauksen seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen Perusasteen päättäneen työn ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuoren ohjaus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ei tavoitteena on ennallaan kehittynyt hieman kehittynyt melko paljon kehittynyt paljon KUVIO 7. Tavoitteiden painottuminen ja niissä toteutunut kehitys 15
16 Eniten näyttäisi kehittyneen työelämäyhteistyö ja alueellinen yhteistyö. Myös nivel- ja siirtymävaiheiden tukeen on onnistuneesti panostettu. Kehittämisen tarvetta näyttäisi olevan edelleen ohjauksen arviointi- ja seurantamenetelmien sekä ohjausinstituutioiden ulkopuolella olevien nuorten ohjauspalveluiden kehittämisessä. Seuraavaan osiossa esitellään joitakin väliraporteissa mainittuja toimia, joiden myötä kehittämistavoitteita on edistetty paljon tai melko paljon. Kaikki kehittämistoimet on koottu tavoitealueittain liitteeseen Ohjausta edistävän alueellisen yhteistyöverkoston kehittäminen 113 väliraportista yli puolessa eli 55,3 % raportoitiin toimenpiteistä, joiden myötä alueellinen yhteistyö oli kehittynyt paljon tai melko paljon. Yhtenä tärkeänä tekijänä ja alueellisen yhteistyön edistäjänä on ollut kehittämistoiminnan antama mahdollisuus verkostoitua alueen ohjaustyötä tekevien tahojen kanssa: Hankkeen avulla saatiin luotua tilaisuus verkostoryhmien syntymiselle ja avattiin oppilaanohjaukseen liittyvää keskustelua läpi kouluasteiden aina toiselle asteelle sekä työvoimahallinnon ja nuorisotoimen suuntaan. (Salla) Verkostoitumista on tapahtunut tietyn ammattiryhmän sisällä (esim. opinto-ohjaajat) sekä moniammatillisesti (kehittämistyöryhmät). Verkostoitumista on tapahtunut niin koulutusinstituutioiden sisällä kuin alueellisissa instituutio- ja sektorirajat ylittävissä yhteistyöverkostoissa. Seuraavassa taulukossa havainnollistetaan verkostoitumisen ulottuvuuksia: TAULUKKO 5. Oppilaanohjauksen yhteistyön ulottuvuudet Sektori- ja instituutiorajat ylittävä yhteistyö Instituution sisäinen yhteistyö Ammattiryhmän sisäinen Alueellinen opinto-ohjaajien verkosto Kuntien sivistystoimenjohtajat (esim. Oulun alueen sivistystiimi) Rehtorit (esim. aluerehtorit) Opinto-ohjaajat Opettajat Moniammatillinen Kehittämistyöryhmät Nivel- ja siirtymävaiheen moniammatilliset yhteistyöryhmät (opetustoimi, työ- ja elinkeinotoimi, nuorisotoimi, sosiaali- ja terveystoimi) Työelämätutustuminen (koulu, nuorisotoimi, toisen asteen oppilaitokset, yrittäjät, koulutustyöelämäyhteistyön kehittäjät) Työharjoittelu/-pajatoiminta (opetustoimi, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi) Luokanopettaja, aineenopettaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kouluterveyden hoitaja, koulukuraattori, rehtori ja muu oppilaitoksen henkilökunta 16
17 Seuraavassa esitellään väliraporteissa mainittuja keinoja alueellisen verkostoyhteistyön kehittämiseksi. Verkostoyhteistyön edistämisen ytimessä ovat olleet aika yhteisille tapaamisille, eri ohjauskäytäntöjen hahmottaminen sekä niiden yhtenäistäminen. Kunnan/ seutukunnan moniammatillinen yhteistyö kehittynyt yhteisten tapaamisten kautta. (Laukaa, Jyväskylän seutu) Seudullisen opinto-ohjaajien kehittämistiimin perustaminen, ja Lahden kansanopiston liittyminen tiimiin. (Lahden kansanopisto) Koulujen välistä alueellista yhteistyötä on edistetty yhtenäistämällä eri kuntien tai kuntarajat ylittävän alueen perusopetuksen oppilaanohjauksen käytäntöjä: Luotu yhteistyöverkosto Varkauden ja Leppävirran välille - ohjauskäytänteiden yhtenäistäminen. (Varkaus) Kolme kuntaa yhdistyi yhdeksi isoksi, jonka vuoksi laadimme yhteisen OPSin ja teimme kouluihin selkeän työnjaon ohjaukseen liittyen. (Sastamala) Nuorten koulutustarpeita on pyritty hahmottamaan alueellisesta näkökulmasta. Samalla on pyritty edistämään toimintapolitiikkaa, jossa koulutuspaikkojen alueellinen tarjonta kohtaisi alueen nuorten koulutustarpeita: Alueellisessa kehittämistyöryhmässä on nostettu esille kaikkien nuorten oikeus esim. kymppiluokkaan perusopetuksen jälkeen asuinpaikasta riippumatta. (Oulunsalon kunta, Oulun seutu) Moniammatillista yhteistyötä on edistetty suunnittelemalla yhteisiä toimintamalleja sekä tutustumalla toisten ammattilaisten toimintatapoihin. Samalla on lisätty tietoisuutta eri ammattilaisten osaamisesta sekä toiminta- ja työskentelytavoista: Oppilashuoltoryhmä (mukana Lumijoen opo) kävi tutustumisvierailulla Limingan pajalla, Limingan toimintakeskuksessa, Limingan nuorisotalolla, Limingan sosiaalitoimessa, Limingan seurakunnassa, Luovi Limingan yksikössä sekä työ- ja elinkeinotoimistossa Limingassa. Suunnittelimme yhteistyökuvioita. (Liminka) Nuorisotyöntekijöiden TET: Raahen kaupungin nuorisotyöntekijät ovat olleet Raahen kolmella yläkoululla viikon mittaisella 'TET-jaksolla'. Viikko piti sisällään oppituntien pitämistä eri vuosiluokille esim. terveellisistä elämäntavoista, turvallisesta nettikäyttäytymisestä, nuoruudesta ja arvoista. Nuorisotyöntekijät myös seurasivat eri oppiaineiden tunteja ja olivat välitunneilla läsnä oppilaiden parissa. He kävivät myös keskustelut koulun eri toimijoiden, kuten terveydenhoitajan, erityisopettajan, opinto-ohjaajan, kuraattorin ja rehtorin kanssa sekä tutustuivat oppilashuoltoryhmän toimintaan. (Raahen seutu) 17
18 Kehittämistoiminnan myötä on myös luotu uusia yhteistyöverkostoja, joiden avulla on tuotettu uusia yhteisiä työ- ja toimintatapoja monipuolisemman tuen varmistamiseksi nuorille: Aloitettu yhteistyö nuorisotoimen ja nuorten huoltajien kanssa tarjoamalla nuorille tukea sekä toiminnallisia ja elämyksellisiä kokemuksia koulun ulkopuolella. (Nastola) Sosiaali- ja vapaa-aikatoimi vastuutettu yhdessä koulutoimen kanssa puuttumaan nuorten syrjäytymiseen. (Hämeenkosken kunta) Yhteistyötä nuoriso- ja vapaa-aikatoimen, työpajan sekä ammatillisen erityisoppilaitoksen kanssa yhteisten projektien myötä. (Kiiminki, Oulun seutu) Alueellisen yhteistyön edistämiseksi on järjestetty erilaisia tapahtumia, kuten seminaareja, teemapäiviä ja koulutuspäiviä: Järjestimme YriTETään yhteistyössä seminaarin, jossa ideoimme työelämäyhteistyöhön uusia toimintamuotoja yhdessä opettajien, kouluhallinnon, kuntien luottamushenkilöiden sekä yrittäjien kanssa. (Halsua, Lestijärvi, Kaustinen, Perho, Veteli) Järjestimme kunnassa METKA-messut (=Me taitavat kasvattajat), joka kokosi kunnan lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot yhteen. (Hartola) Opettajille ja huoltajille tarjottu koulutus ja luentotilaisuudet tukemaan kasvatustyötä ja ohjauksellista työotetta. (Nastola) Ohjauksen alueellinen koordinaatio ja johtaminen on pyritty varmistamaan erillisillä ohjaus- ja suunnitteluportailla: Kunnan ja seutukunnan ohjausryhmien välinen yhteistyö. (Pello) Perustettu moniammatillinen ohjausryhmä, joka toimii tiiviissä yhteistyössä seutukunnan toisen ohjausryhmän kanssa. (Ylitornio) Verkostoitumista on edistänyt osallistuminen valtakunnallisiin ja alueellisiin koulutuksiin. Yhteiset koulutukset ovat antaneet mahdollisuuden tavata toisia kehittämistoimijoita ja tutustua toisten käytäntöihin: Osallistuminen seutuk.op.ohj. kehittämistyöryhmään ja valtakunnalliseen op.ohj.koulutukseen. (Kiiminki, Oulun seutu) Erityisopettajan kouluttautuminen ohjauksellisissa asioissa. (Puumalan kunta.) 18
19 Yhtenäisen ohjaussuunnitelman laatiminen on jäsentänyt alueellista yhteistyötä. Sen kautta on pyritty tuomaan alueellisen ohjaustoiminnan tavoitteet, toimintaperiaatteet ja yhteistyöverkoston kaikkien keskeisten tahojen tietoon. Seuraavassa esitetään joitakin otteita ohjaussuunnitelman laatimisen prosesseista: Hankkeen ohjaussuunnitelmaa työstävässä ryhmässä on kartoitettu ohjauksen tarpeita maahanmuuttajien, erityisen ja tehostetun tuen tarpeen, erityiskoulujen, nivelvaiheiden, alakoulun ohjauksen ja yläkoulun oppilaanohjauksen osalta sekä tiedonsiirron, menetelmien ja sisältöjen ja seurannan ja arvioinnin osalta ja pohdittu huoltajien kanssa tehtävää työtä ja oppilashuollon osuutta. Tavoitteena kuntatason ohjaus-suunnitelman rakentamiseksi tarvittava opintopolun mallinnus esikoulusta 2. asteelle, jolloin mallinnuksessa keskeistä ohjaus tehtävä, ohjaustehtävän tavoite ja toimijat. (Espoo) Peruspalvelukeskus Oivan kuntien kanssa on eri hallintokuntien yhteistyönä kirjoitettu prosessikuvaus yhteishausta ja sen jälkeisestä ajasta. Ratkaistaan ohjauksen ongelmakohdat ja sovitaan työnjaosta. (Hollola) Maakunnallinen perusopetuksen oppilaanohjauksen strategia, jossa tuodaan esiin mitä ja miten ohjauspalveluita tulisi maakunnassa ja kussakin kunnassa järjestää. (Lahden seutu) Ohjauksen järjestämistä koskevia suunnitelmia on julkaistu julkisissa ja sisäisissä tietoverkoissa (ks. myös liite 3): Seinäjoen vuotiaiden opintopolun ohjauksen kokonaissuunnitelma intranettiin toimenkuviksi (vrt.lao.fi). (Seinäjoki) Olemme julkaisseet ohjauspolkukuvauksen (opon työ) ja julkaisemme oppilaanohjauksen opintopolkukuvauksen (verkko-opo) toukokuussa (Turku) Alueellista yhteistyötä on edistetty vakiinnuttamalla käytäntöjä ja oppilaanohjauksen vuosittaista toimintaa: Erityisen tärkeänä olemme kokeneet opojen keskinäisen yhteistyön lisääntymisen seutukunnan alueella. Olemme myös luoneet uusia, yhteisiä käytänteitä, joita on tarkoitus edelleen kehittää. Yhteisistä, säännöllisistä kokoontumisista on tarkoitus luoda pysyvä käytäntö. (Halsua, Kaustinen, Perho, Lestijärvi, Veteli) Ylä-Savon ohjaustoimijoiden kokoontumisten vakiinnuttaminen: a. Vuotuisen toiminnan suunnittelu ja b. yhteisten tapaamispäivien sopiminen. c. Sopiminen kokoontumisteemoista, jotka liittyvät nuorten hyvinvoinnin ja opinpolkujen tukemisen vahvistamiseen. (Iisalmi) 19
20 Alueelliset oppilaanohjauksen tiimit (mm. vuosikello, koulutus, perehdytys, projektit). (Espoo) Nivelvaiheen / ohjauksen yhteistyölista, yhteistyö eri säderyhmissä, opojen perjantaipalaverit, s.postilistat. (Vaasa) Alueellisen ohjauskalenterin ylläpitäminen, alueellisista yhteisistä linjauksista yhteishaun ja nivelvaiheen toteuttamisesta sopiminen. (Tampere) 2. Nivel- ja siirtymävaiheen ohjauksen kehittäminen Lähes puolessa eli 46,4 % väliraporteista arvioitiin nivel- ja siirtymävaiheen ohjauksen kehittyneen paljon tai melko paljon. Seuraavassa on poimintoja väliraporteista ja niissä esitellyistä keinoista nivel- ja siirtymävaiheen yhteistyön kehittämiseksi. Nivel- ja siirtymävaiheen ohjausta on kehitetty tehostamalla moniammatillista yhteistyötä koulun sisällä. Luokanvalvojan (tai -ohjaajan) ja oppilashuoltoryhmän välistä yhteistyötä on edistetty yhteisen koulutuksen ja säännöllisten tapaamisten keinoin. Luokanvalvojan työn tueksi on myös kehitetty erilaisia toiminnallisia oppaita ja käsikirjoja. Olemme kehittäneet koko oppilashuoltoa osana koulun toimintaa ja erityisesti niveltämiseen liittyvien toimintamuotojen parantamista. Oppilashuoltoryhmä on osallistunut aktiivisesti täydennyskoulutukseen ja kehittänyt samalla yhdessä oppilaanohjaajien ja luokanvalvojien kanssa tehtävää yhteistyötä pitämällä säännöllisiä niveltapaamisia sekä suunnitellut luokanvalvojan työtä tukevia tiedonkeruumuotoja. (Helsingin suomalainen yhteiskoulu) Oppilaille on ja vanhemmille pyritty suunnittelemaan monipuolisempia tapoja tutustua ja saada tietoa eri jatko-koulutuspaikoista: Uutena toimintamuotona Jatko-opintopäivät, joissa 9. ja lisäluokkalaiset saivat teematilaisuuksien (yht. 9) avulla tietoa jatkokoulutus- mahdollisuuksista. Tilaisuuksiin liittyi aina samassa paikassa toteutettu vanhempainilta koulutusvalinnoista ja yhteishausta. (Tampere) Mahdollistimme osallistumisen koulutusmessuille oman paikkakunnan lisäksi esim. Rovaniemelle. (Kuusamo) Ammattien ja koulutuksen tuntemuksen syventäminen yläkoulussa ja erityisesti nivelvaiheessa. Yhdeksäsluokkalaisten kanssa on normaalien opo-tuntien ja henkilökohtaisen ohjauksen (ohjauskeskustelujen) lisäksi voitu monipuolisesti tutustua läänin alueen ammatilliseen koulutukseen ja elinkeinoelämään ja yksittäisiin yrityksiin opintovierailujen avulla. (Pello) 20
21 Ala- ja yläkoulun väliseen siirtymään on kehitetty uusia toimintamalleja: Alakoulun opettajat ovat vierailleet katsomassa yläkoulun arkea ja tukimahdollisuuksia. (Hollola) Nivelvaiheen käytäntöjen kirjaaminen alakoulusta yläkouluun ja siinä työnjaon sopiminen eri toimijatahojen välille. Työskentely siirtokäytänteiden kokoamiseksi on tapahtunut siten, että nimetty siirtotyöryhmä on kokoontunut koordinoivan opinto-ohjaajan koolle kutsumana kolme kertaa, joiden tuloksena on syntynyt lomake johon käytänteet on koottu. Tähän osioon on sovittu myös selkeä seuranta kokoontuminen, jossa käytänteitä arvioidaan. Siirtokäytänteissä on haluttu nostaa esiin myös oppilaiden osallistuminen aktiivisina toimijoina. (Pieksämäki) 6. luokkalaisten haastattelut ja yhteiset palaverit alakoulujen opettajien kanssa. (Maanviljelyslyseon osakeyhtiö.) Ala-yläkoulun siirtymästä sisältö- ja ajoitussuunnitelma. jatko-opintojen esittelykäytänteiden luominen ja käyttöönotto yhteistyössä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. (Heinola) Oppilaanohjaajan tunnit peruskoulun 6-luokalla (alku)keväällä. Yläkoulun tukioppilaiden käynti alakoululla samoin keväällä. Kuutosluokkalaisten koulupäivä yhteiskoulussa. (Nakkila) Toisen asteen koulutukseen hakeutumisen tehostamiseksi on kehitetty erilaisia polkumalleja: Vihtiläisen nuoren auttaminen 2. asteelle mallin lanseeraaminen. (Vihti) Nuoren polku kohti yhteishakua - mallin kehittäminen. (Lausteen perhekuntotuskeskus ja erityiskoulu) Yhteistyötä etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen kanssa on tehostettu nivel- ja siirtymävaiheessa: Omnian nuorten työpajojen nivelohjaajat ja verkosto ja verkostotapaamiset ja koulutus. (Espoo) Etsivän työn nuorisotoimijat seuraavat perusasteen oppilaiden jatkosijoittumista. (Oulun seutu) Siirtymävaiheessa oleville nuoria ja heidän vanhempiaan on tuettu uudenlaisilla tuki- ja valmennusmuodoilla: Tuki- ja valmennuskurssi 9-luokkalaisille ammatillisen koulutuksen pääsykokeita varten. (Hämeenlinna) 21
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
LisätiedotPERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS
PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten
LisätiedotLAATUA OHJAUKSEEN. Oppilaanohjauksen tila näyttää yleensä parantuneet niissä kouluissa ja kunnissa, jotka ovat saaneet kehittämisrahoitusta 2008-2010
LAATUA OHJAUKSEEN Atjonen et. Al 11/2011: Oppilaanohjauksen tila näyttää yleensä parantuneet niissä kouluissa ja kunnissa, jotka ovat saaneet kehittämisrahoitusta 2008-2010 Juhani Pirttiniemi Oulu 25.11.2010
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN / TOIMINTASUUNNITELMA:
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)
LisätiedotLAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto
LAATUA OHJAUKSEEN Juhani Pirttiniemi Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto KESKEISET TOIMIJAT OPPILAANOHJAUKSEN HANKKEESSA OKE - HANKE PERUSKOULUT AMMATILLINEN KOULUTUS LUKIOT MUUT HANKKEET
LisätiedotPERUSOPETUS PAREMMAKSI Oppilaanohjauksen kehittäminen. Juhani Pirttiniemi. Opetushallitus Helsinki
PERUSOPETUS PAREMMAKSI Oppilaanohjauksen kehittäminen Juhani Pirttiniemi Opetushallitus 15.3.2010 Helsinki Oppilaanohjauksen painopistealueita Kasvatuksellinen ohjaus Oppimiseen ja opiskeluun ohjaus Uranvalinnanohjaus
LisätiedotOppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008
2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset
LisätiedotOppilaanohjauksen Kehittämistoiminnan raportointi OPH:lle keväällä 2009
Oppilaanohjauksen Kehittämistoiminnan raportointi OPH:lle keväällä 2009 Alustavia tuloksia eli Miten kehitys kehittyy? Jyri Manninen & Sanna Mäkinen Taustaa Kyseessä OPH:lle tehtävä raportointi lukuvuoden
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
Lisätiedotkouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi
Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa
LisätiedotPerusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi
Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka
LisätiedotJYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat
JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA Jyväskylän Normaalikoulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilaanohjauksen ja lukion opinto-ohjauksen järjestämisen rakenteet,
LisätiedotTervolan lukion ohjaussuunnitelma
Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset
LisätiedotOppilaanohjauksen malli
Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen
LisätiedotTukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija
Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö
LisätiedotAlueellisen yhteistyön malli
Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi
LisätiedotKÄRSÄMÄEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN KOULUJEN OHJAUSSUUNNITELMA. Käytössä alkaen. Hyväksytty Opetustoimen lautakunnassa 29.6.
1 KÄRSÄMÄEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN KOULUJEN OHJAUSSUUNNITELMA Käytössä 1.8.2016 alkaen Hyväksytty Opetustoimen lautakunnassa 29.6.2016 2 Sisällys 1 Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat...
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS
ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja
LisätiedotNIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO
Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO
LisätiedotPERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA
PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon
LisätiedotILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA
ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittäminen
Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana
LisätiedotOppilaanohjauksen kehittäminen
Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa
LisätiedotSuomen opinto-ohjaajat ry: opinto-ohjaajan työtehtävät eri kouluasteilla
Suomen opinto-ohjaajat ry: opinto-ohjaajan työtehtävät eri kouluasteilla Perusopetus 1. Henkilökohtainen ohjaus o oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyvä ohjaus o oppimaan oppimisen, tavoitteellisuuden
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet
LisätiedotLohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta
Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotOhjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus
Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus 1.8.2016 2 Sisällysluettelo 1 Oppilaanohjaus... 3 2 Oppilaanohjauksen eettiset periaatteet... 3 Itsemääräämisoikeus... 3 Totuudellisuus... 3 Luottamuksellisuus...
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotLAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia
LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen
LisätiedotYhteinen lapsi yhteiset käytännöt
Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt Oppilashuollon kehittäminen Järvenpäässä Hanna Saarinen ja Marja Yliniemi 29.4.2010 Hanna Saarinen, Marja Yliniemi 1 Järvenpää pähkinänkuoressa sijaitsee keskisellä Uudellamaalla
LisätiedotNivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS
Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin
LisätiedotOppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki
Oppilashuolto Huittisissa Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena 1.11.2017 Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Tuen ja oppilashuollon selvitystyö Huittisissa käynnistettiin keväällä
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotOhjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015
27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää
LisätiedotOtsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,
LisätiedotOpettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu
Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia
LisätiedotALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS
ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET TAI MUU KIRJALLI- NEN MATERIAALI ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun loppuun
LisätiedotOsa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.
Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus
LisätiedotUraohjaus2020 palvelumallihahmotelma
Uraohjaus2020 palvelumallihahmotelma Uraohjausta opintoihin integroituneena! Hankkeen tavoitteena on luoda Pohjois-Savon alueen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen yhteinen koulutusprosessiin
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotElinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö
Elinikäisen oppimisen neuvosto 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle (Yoyo) Kolmen kunnan yhteinen hanke: Espoo, Helsinki, Vantaa
LisätiedotOpetushenkilöstö Punkaharju
Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)
LisätiedotOHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu
1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET
LisätiedotPyhäselän koulun ohjaussuunnitelma
Pyhäselän koulun ohjaussuunnitelma Lukuvuosikalenteri Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Koulu alkaa Opon osuus koulun tiedotteeseen: TET-aikataulu, yhteishaun aikataulu ja vanhempainillat TET-valmistelut:
LisätiedotOPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
LisätiedotPoimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö
Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)
Lisätiedot1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso
Liite 4: Ohjaussuunnitelma 1. OHJAUSSUUNNITELMA Lukion ohjaustoiminnan tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa opinto-ohjelmaansa, tukea häntä oppimisen taitojen kehittämisessä
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotOppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014
Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen
LisätiedotSujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä
Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä Valtakunnalliset työpajapäivät 19.4.2018 Rinnakkaisseminaari 2: Osaamisen tunnistaminen ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien
LisätiedotEspoon kristillinen koulu. Oppilaanohjauksen malli
Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen oppilaanohjaus
LisätiedotHailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma
Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan
LisätiedotOppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa 2009. Petri Niemi Jyväskylässä 14.5.2009
Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa 2009 Petri Niemi Jyväskylässä 14.5.2009 Arvioinnin tavoitteet Tukea koulun ohjauksen kehittämistyötä Arvioida opetussuunnitelman rajaamien tavoitteiden toteutumista
LisätiedotTUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016
TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotTVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015
TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotNuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen
Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotLIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta
LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotEuroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta
Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten
Lisätiedotalkaen. Ohjaussuunnitelma.
1.8.2016 alkaen Ohjaussuunnitelma www.nurmijarvi.fi SISÄLLYS Ohjaus... 4 Ohjaussuunnitelma... 4 Ohjaus perusopetuksessa... 5 Ohjaus esi- ja perusopetuksen siirtymävaiheessa ja vuosiluokilla 1 6... 6 Siirtyminen
LisätiedotHyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille
LisätiedotKyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Kyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma 1. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat
LisätiedotOpetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla
Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne
LisätiedotKohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa
Uraketju-hanke: Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Pieter Brueghel (1525 1569) 27.11.20141 Uraketju-hanke Tavoitteena selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne,
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotPerusopetuksen ohjaussuunnitelma
Perusopetuksen ohjaussuunnitelma 1 SISÄLTÖ Johdanto 1. Ohjausmuodot ja ohjauksen sisällöt 3 1.1 Ohjausmuodot 3 1.2 Ohjauksen sisällöt 6 1.3 Opinto-ohjaajan työn vuosikierto 7 2. Tiedotus 9 3. Kodin ja
LisätiedotJOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI
7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa
LisätiedotAmmatillisten opintojen suorittaminen työpajalla
Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.
LisätiedotHyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)
Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena
LisätiedotPirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla
h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen
LisätiedotKooste kuntakoordinaattorien ryhmäkeskustelusta. Kuntakoordinaattorien neuvottelupäivä Opetushallituksessa
Kooste kuntakoordinaattorien ryhmäkeskustelusta Kuntakoordinaattorien neuvottelupäivä Opetushallituksessa 15.4.2010 Iltapäivän ryhmäkeskustelu kehittämistoiminnan nykytilasta Jakakaa ryhmän kanssa hyvä
LisätiedotGUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016
GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan
LisätiedotALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946
LisätiedotTiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t
Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotTyöpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin
Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen
LisätiedotVUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7
1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain
LisätiedotKauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus
9.12.2016 Kauhava Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO, VARHAISKASVATUS - ESIOPETUS Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilö/taho Tammikuu Helmikuu Tiedotetaan
LisätiedotOPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA
OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA
LisätiedotLaadukkaan ohjauksen malli. Espoon perusopetuksessa
Laadukkaan ohjauksen malli Espoon perusopetuksessa Sisältö Ohjaus Espoon perusopetuksessa...3 Ohjaus Espoon perusopetuksessa Laadukkaan ohjauksen kriteerit...4 Ohjauksen toteutuminen käytännössä...6 Henkilökohtainen
LisätiedotAmmatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt
Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotYhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotElinikäisen ohjauksen koordinaatio. Harri Haarikko
Elinikäisen ohjauksen koordinaatio Harri Haarikko 30.10.2014 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet (OKM 2011) 1) Ohjauspalveluita on tasapuolisesti saatavilla ja ne vastaavat asiakkaiden
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
Lisätiedot1. Kolmiportainen tuki
1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
Lisätiedot