Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta Hankkeiden raportointi toiminnasta lukuvuodella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta 2008-2010 Hankkeiden raportointi toiminnasta lukuvuodella 2008 2009"

Transkriptio

1 Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta Hankkeiden raportointi toiminnasta lukuvuodella Joensuun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Jyri Manninen Sanna Mäkinen

2 2

3 Sisällys 1. Johdanto Oppilaanohjauksen kehittäminen Tämän koontaraportin luonne ja tehtävä Kehittämistoiminta lukuvuonna Kehittämistoiminnan määrällistä tarkastelua Kehittämistoiminnan organisoituminen... 6 Ohjausryhmät ja muut kehittämisryhmät... 6 Oppilaanohjauksen suunnitelmat Yhteistyötahot Kehittämistoiminnan tavoitteet ja tulokset Tavoitteiden saavuttaminen Tärkeimmät saavutukset Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät haasteet Hankkeissa toteutettu koulutus ja tuotetut materiaalit Arviot koulutuksen ja kehittävän arvioinnin antamasta tuesta Esitetyt toiveet ja terveiset Liitteet: LIITE 1. Raportoinnin palauttaneet hankkeet LIITE 2. Keinot, joilla hankkeissa on kehitetty melko paljon tai paljon eri tavoitealueita LIITE 3. Hankkeissa tuotetut julkisesti saatavilla olevat ohjauksen tukimateriaalit LIITE 4. Toiveet, ideat ja terveiset 3

4 1. Johdanto 1.1. Oppilaanohjauksen kehittäminen Käsillä oleva koontaraportti kokoaa oppilaanohjauksen kehittämisrahoitusta lukuvuonna saaneiden hankkeiden raportointitiedot. Hankkeet liittyvät vuosina rahoitettavaan oppilaanohjauksen kehittämiseen, jonka tavoitteeksi on asetettu oppilaanohjauksen kehittäminen paikallisena ja seudullisena toimintana. Erityisiksi oppilaanohjauksen kehittämisen tavoitteiksi on asetettu alueellisen ohjaussuunnitelman kehittäminen, kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen, yhteistyön kehittäminen työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa, yhteistyön kehittäminen nuorten hyvinvointiin ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen osallistuvien toimijoiden kanssa, ja toiminnan juurruttaminen pysyväksi osaksi alueen ja/tai oppilaitoksen toimintaa. Oppilaanohjauksen kehittämiseen lähti mukaan 127 kuntaa ja 21 yksityistä koulutuksen järjestäjää, jotka pyrkivät parantamaan ohjaustyötä perusopetuksen luokilla. Niiden tavoitteiden asettelu on hyvin moniaineksista, sillä kunnan tai oppilaitoksen koosta ja lukuisista olosuhdetekijöistä johtuen opinto-ohjauksen parantamistarpeet vaihtelevat. Toimijoiden työn tueksi ja hankkeiden vaikutusten arvioimiseksi käynnistyi myös kehittävä arviointi, josta vastaa Joensuun yliopisto, sekä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koordinoima valtakunnallinen täydennyskoulutus Tämän koontaraportin luonne ja tehtävä Hankkeiden rahoitusehtoihin kuuluva toiminnan raportointi Opetushallitukselle toteutettiin keväällä 2009 verkkolomakkeella. Raportoinnin käytännön toteutuksesta ja tulosten koonnista vastasi Joensuun yliopisto. Koska kyseessä on hankkeiden raportointi rahoittajalle, on syytä muistaa että tulokset eivät ole varsinaisia tutkimustuloksia, vaan hankkeiden itsearviointiin perustuvaa raportointia toiminnan laajuudesta, tavoitteista ja niiden saavuttamisesta. Koontaraportti on tämän vuoksi kokoava ja jonkin verran tuloksia analysoiva, mutta pääosin toteava (kuinka hankkeet oman arvionsa mukaan etenevät), mutta varsinaista tulkintaa esimerkiksi hankkeiden paremmuudesta ei esitetä. Koontaraportti palvelee rahoittajan (OPM) ja toimintaa koordinoivan tahon (OPH) lisäksi itse hankkeita, sillä se tarjoaa hyvän kokonaiskuvan oppilaanohjauksen kehittämisestä lukuvuonna Tämän vuoksi raporttiin on koottu myös runsaasti liitetiedosto- 4

5 ja, joista käy ilmi koko hankekirjo, ja erityisesti hankkeiden keskinäistä verkostoitumista ja vertaisoppimista tukevia asioita. Määräaikaan mennessä verkkolomakkeella palautettiin 112 hankeraporttia, joista osa kattaa seutuhankkeiden kautta useamman hankkeessa mukana olevan kunnan. Koontaraportin kirjoittamisvaiheessa palautettiin vielä yksi raportti, joka ehti mukaan tilastoanalyyseihin, mutta ei laadullisiin sisällönanalyyseihin. Osa tuloksista perustuu siis 113 ja osa 112 hankeraporttiin. 2. Kehittämistoiminta lukuvuonna Kehittämistoiminnan määrällistä tarkastelua Kehittämisen määrällisestä ja alueellisesta vaikuttavuudesta kertovat hankkeissa mukana olevien koulujen, oppilaiden ja eri hanketoimijoiden määrät, jotka on kuvattu taulukossa 1. Kehittämisessä on mukana yhteensä 994 koulua, joiden kautta hankkeen vaikutuspiirissä on yhteensä jopa eri kouluasteiden oppilasta. Taulukossa max. sarake kertoo hankeraporteista löytyvät suurimman arvon, keskiarvo sen, mikä hankkeissa mukana olevien koulujen, oppilaiden tai toimijoiden määrien keskiarvo. Oppilasmäärät ovat laskennallisia arvioita, jotka perustuvat pääasiassa hankekoulujen oppilasmääriin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on raportoinut hankkeen vaikutuspiirissä olevan alakoulun oppilasta. TAULUKKO 1. Kehittämisen vaikuttavuuden ja toimijoiden määrällinen koonta (n = 113 hanketta) Yhteensä Max. Keskiarvo Hajonta Kuinka monta koulua ja/tai oppilaitosta on ollut mukana kehittämistoiminnassa? ,80 14,4 alakoulun oppilaita , ,6 yläkoulun oppilaita , ,3 toisen asteen tai muun koulutusmuodon oppilaita , ,9 rehtoreita ,53 6,4 oppilaan/opinto-ohjaajia ,54 8,1 aineenopettajia ,46 51,0 luokanopettajia ,59 23,2 erityisopettajia ,66 9,0 opetushallinnon muita edustajia ,54 3,4 sosiaali- ja terveystoimi ,04 4,4 5

6 nuorisotoimi ,69 1,7 työ- ja elinkeinohallinto ,35 1,1 työnantajataho (yritys, -yhdistys) ,38 13,5 kolmannen sektorin toimijat ,78 2,4 jokin muu toimijataho ,55 5,5 Tuloksista käy ilmi, että hankkeet ovat keskimäärin melko suuria, sillä ne kattavat keskimäärin 8,8 koulua ja noin pari tuhatta oppilasta. Myös mukana olevien toimijoiden (opettajat, opot, hallinto, muut sidosryhmät) määrä ja moniammatillinen kirjo on hyvä. Muita toimijatahoja olivat esimerkiksi Nuorten Ystävien ylläpitämien lastensuojelu- ja vammaispalvelulaitoksien koulua lähellä oleva henkilöstö Koulukuraattori vanhempainyhdistysten puheenjohtajat. YES -keskus, yrittäjyyskasvatuspalveluja kouluille tarjoava keskus. Ja edelliseen liittyen oppilaiden pyörittämä nuori yrittäjyys yritys, Forte NY, joka rakensi oppilaille kesätyö- ja tet-paikkoja sisältävän sivuston: huoltajat seurakunta kunnan elinkeinotoimen edustajia 2 Päivällisteatterin edustaja poliisi Bovallius ammattiopisto Lastenpsykiatrinen poliklinikka Perheneuvola Nuorisoasema toisen asteen opettaja 2.2. Kehittämistoiminnan organisoituminen Ohjausryhmät ja muut kehittämisryhmät Suurin osa hankkeista on asettanut itselleen ohjausryhmän, mutta mukana on myös 9 hanketta (8 %), joissa ei ole ohjausryhmää. Ohjausryhmissä on keskimäärin 8,8 jäsentä, ja ne kokoontuvat yleisimmin 2 kertaa vuodessa. Kokoontumiskertojen keskiarvoa (5,5 kertaa vuodessa) nostaa muutama hanke, jotka raportoivat ohjausryhmänsä kokoontuvan huomattavan usein, jopa 39 kertaa vuodessa (Kuviot 1 ja 2). 6

7 KUVIO 1. Ohjausryhmien jäsenten määrät 7

8 KUVIO 2. Ohjausryhmien kokoontumistiheys Hankkeiden organisoitumista kuvaa myös muiden kehittämistoimintaa tukemaan perustettujen ryhmien määrä, jota on kuvattu seuraavassa kuviossa. Raporttien mukaan 43 % hankkeista ei ollut perustanut muita työryhmiä, mutta muissa niitä on perustettu yleisimmin muutama kappale, onpa mukana jopa yksi laaja alueellinen hanke, jossa oli perustettu yhteensä 22 työryhmää eri kuntiin. 8

9 KUVIO 3. Muiden työryhmien määrien jakauma Muut työryhmät olivat yleensä oppilaanohjauksen kehittämistä tukevia koulu-, kunta- tai aluekohtaisia ryhmiä, esimerkiksi: kehittämisryhmä ETU-OPO Laukaan työryhmä Seudullinen kehittämisryhmä / Seudullinen kehittämistyö mobbningsgruppen Suunnitteluryhmä/kehittämistoiminnan suunnittelu Kehittämisryhmä Toivakan kehittämisryhmä Hartolan kehittämisryhmä Jälkiohjausryhmä Hollolan kehittämistiimi Ohjauksen kehittämistyöryhmä Kärkölä Asikkalan moniammatillinen työryhmä Kunnan kehittämistiimi 9

10 Hankkeita pyydettiin raportoimaan kolmen tärkeimmän ryhmän osalta myös niiden jäsenmäärät, joka on yhteensä 1477 henkilöä, jotka toimivat yhteensä 156 ryhmässä. Kehittämistyön ohessa syntyneiden työryhmien merkitys on siten varsin suuri. Oppilaanohjauksen suunnitelmat Vain joka viidennen hankkeen toiminta-alueella oli valmis kokonaisvaltainen oppilaanohjausta koskeva suunnitelma, ja suurimmalla osalla (57,5 %) se oli valmisteilla. Tilanne oli vielä heikompi kokonaisvaltaisten nuorten hyvinvointi-, tuki- ja ohjauspalveluja koskevien suunnitelmien kohdalla, jotka eivät olleet edes valmistelussa 38 % kohdalla. (Kuviot 4 ja 5). KUVIO 4. Alueellisten oppilaanohjauksen suunnitelmien tilanne 10

11 KUVIO 5. Alueellisten nuorten hyvinvointi-, tuki- ja ohjauspalveluja koskevien suunnitelmien tilanne Yhteistyötahot Oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan paikallinen yhteistyö on ollut laajaa. Hankkeista 85,8 % ilmoittaa tehneensä yhteistyötä muiden nuorten hyvinvointia ja ohjausta kehittävien hankkeiden kanssa. Yhteistyötä on tehty niin seudullisella, kunnallisella kuin organisaatiotasolla sekä yksilötason yhteistyöverkostoissa. Yhteistyöhön osallistuvien toimijoiden kirjo on laaja ja paikallisesti vaihteleva. Pääsääntöisesti yhteistyötä on kuitenkin tehty lähialueen koulutus-, terveys- ja hyvinvointipalvelujen puitteissa sekä nuorisotoimen vapaa-ajan toiminnan puitteissa. Yli kuntarajat ylittävässä seudullisessa kehittämistyössä yhteistyöstä on koordinoitu erillisellä seudullisella ohjaus- ja suunnitteluportaalla. Seudullisen suunnitteluryhmä on siten toiminut edelleen yhteistyössä kuntatason toimijoiden kanssa. Eniten yhteistyötä on tehty toisen asteen koulutuksen, nuorisotoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Vähimmälle on jäänyt kansainvälinen yhteistyö sekä nuorisojärjestöjen kanssa toimiminen (Kuvio 6). 11

12 Yhteistyön määrä eri tahojen kanssa toisen asteen koulutus nuorisotoimi sosiaali- ja terveystoimi yritykset vapaa-ajan toimi muut tahot muut työelämän edustajat työ- ja elinkeinohallinto kansainvälinen yhteistyö järjestöt ja yhdistykset nuorisojärjestöt 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KUVIO 6. Yhteistyö eri tahojen kanssa ei lainkaan jonkin verran varsin paljon paljon Raporteissa mainittuja muita yhteistyötahoja on esitelty tarkemmin taulukossa 2. Taulukosta on nähtävissä, että paikallisina yhteistyötahoina on ollut opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä, seurakuntia, paikallisia yhdistyksiä ja säätiöitä, järjestöjä sekä alueellisen työja elinkeinoelämän edustajia ja kehittäjiä. TAULUKKO 2. Oppilaanohjauksen kehittämisen muut yhteistyötahot Mainintoja Seurakunta (nuorisotyö) 17 Muu hanke (KELPO, JOPO, oppilaanohjaus, Etsivä työ) 7 Poliisi 5 Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) 4 Nuorten hyvinvointia, koulutusta ja työllistymistä edistävä säätiö 3 4H yhdistys 3 Vanhempainyhdistys/-toimikunta 3 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjä (ammattioppilaitos; ammattiinstituutti; koulutuskeskus) 4 Vapaaehtoisjärjestö (esim. SPR) 2 Kansalaisopisto 2 Ammattikorkeakoulu 1 Yksityinen oppilaitos 1 Oppilaskunta 1 Taitaja organisaatio 1 Vanhustenpalvelu 1 12

13 Yrittäjäjärjestö/ -yhdistys 2 Kehittämistoiminnan yhteistyö ei ole ollut yksiulotteista, vaan tapahtunut eri tasoilla ja eri toimijakentillä samanaikaisesti (henkilökohtainen, organisaatioiden sisäinen, alueellinen yhteistyö). Yhteistyö on näkynyt lyhytkestoisena toimintana (esim. koulutustilaisuuksia, yhteisen tapahtuman järjestäminen), mutta myös pysyvämpien yhteistyömallien rakentamista on tavoiteltu (hyvinvointisuunnitelman laatiminen, oppilashuoltoverkoston kehittäminen). Oppilaanohjauksen yhteistyötahot ovat tavanneet toisiaan yleisimmin paikallisten perusopetuksen kehittämishankkeiden puitteissa ja paikkakunnan muiden erityishankkeiden tiimoilla. Yhteistyöverkostoja on pyritty kehittämään myös eri toimijoiden välisten yhteistoiminta-alueiden ympärille. Näitä ovat muun muassa nivelvaiheen yhteistyö, oppilashuolto, koulutus- ja työelämäkokeilut, työpajatoiminta ja erilaiset työharjoittelujaksot sekä toiselle asteelle uusien opiskelijoiden rekrytointi ja alueellinen koulutusmarkkinointi. Yhtenä alueellisen yhteistyön muotona on ollut yhteisten koulutusten ja seminaarien järjestäminen. Tällöin koulujen ja oppilaitosten opetus- ja oppilashuoltohenkilökunnalle sekä eri hallintokunnista tuleville toimijoille on toteutettu alueellisena koulutuksena erilaisia kehittämistavoitteita palvelevia koulutustapahtumia (oppilaanohjaus, oppilashuolto, erityisopetus, varhainen puuttuminen). Rehtoreita on lisäksi kutsuttu erillisiin suunnitteluja kehittämisseminaareihin. Alueellisen suunnitelman laatiminen on myös edistänyt alueellista yhteistyötä. Useissa suunnitelmissa tavoitteena on ollut myös oppilaanohjauksen koulu- ja kuntatason suunnitelman laatiminen osaksi laajempaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, joka kattaisi kaikki alueen lasten ja nuorten vapaa-aikaan, terveyteen, hyvinvointiin, koulutukseen ja työelämään liittyvät palvelut. TAULUKKO 3. Oppilaanohjauksen alueellisen kehittämisen yhteistyömuodot Mainintoja Verkostotapaamiset ja -yhteydenpito (yhteiset tapaamiset, keskinäinen tiedotus) 30 Koulutusten ja seminaarien järjestäminen 16 Yhteistyö tietyillä yhteistoiminta-alueilla (nivelvaihe, oppilashuolto, työelämätutustuminen, työharjoittelujaksot, pajakoulu) 16 Ohjausta koskevan suunnitelman/ toimintamallin laatiminen (lasten ja nuorten opinpolkua tukevien toimijoiden kanssa) 12 Yhteinen verkkoympäristö 9 Alueellisen toiminnan koordinointi yhdellä ohjausryhmällä/-taholla 6 Koulutustilaisuudet ja teemapäivät oppilaille ja vanhemmille 4 Info-/tukimateriaalin vaihtaminen 4 Työelämän ja koulun yhteistyömuodot (järjestelyt, verkkoympäristö) 3 TAULUKKO 4. Esimerkkejä oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan alueellisesta yhteistyöstä Koulutuksen järjestäjä Esimerkkejä alueellisista yhteistyömuodoista 13

14 Kuusamon kaupunki Enonkoski ja ympäryskunnat Pestalozzi Vantaan sivistystoimi Iisalmen kaupunki Asikkalan kunta Mikkelin kaupunki Hollolan kunta Helsingin kaupunki Nuorten Ystävät ry Mukana työryhmässä, jonka tehtävänä oli rakentaa Kuusamon lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisen toimeenpano-ohjelma huhtikuun loppuun mennessä. Yhteistyö seudullisen Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman laatimisen yhteydessä. Yhteistyö seudun esi- ja perusasteen opetuksen kehittämishankkeiden sekä TE -toimiston Verkko-projektin kanssa Yhteistyö muiden yksityiskoulujen kanssa, tutustuminen muihin oppilaanohjauksen kehittämishankkeisiin, tukimateriaalin vaihtaminen. Seutuyhteistyö (Helsinki ja Espoo) tet-käytäntöjen yhtenäistämisen, OPE-tetin ja täydennyskoulutuksen järjestämisen osalta Hoiva-tet:n suunnittelu yhteistyössä työvoimatoimiston sekä taloudellisen tiedotustoimiston toimijoiden kanssa Maakunnallinen ohjausryhmä ja kuntatasolla toimijat eri hankkeissa ovat samoja Perusopetuksen ja toisen asteen oppilashuolto-/opetushenkilökunnan keskusteluseminaarin järjestäminen Yksityisten koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyö (ovat mukana seudullisessa kehittämistiimissä). Koulutuksia eri hallintokunnissa toimiville suunnittelijoille ja kenttätyöntekijöille Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ulkomaille suuntautuva tetharjoittelu ja siihen liittyvät yhteistyötahot 14

15 2.3. Kehittämistoiminnan tavoitteet ja tulokset Tavoitteiden saavuttaminen Kuntia ja oppilaitoksia pyydettiin arvioimaan kuluneen vuoden kehittämistoimintaansa suhteessa oppilaanohjauksen kehittämiselle asetettuihin valtakunnallisiin tavoitteisiin. Valtakunnalliset kehittämistavoitteet oli raportointia varten jaettu seuraaviin tavoitealueisiin: 1) Ohjausta edistävän alueellisen yhteistyöverkoston kehittäminen 2) Henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus 3) Työelämään tutustumisen ja työelämäyhteistyön kehittäminen 4) Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen 5) Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuoren ohjaus 6) Ohjauksen seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen 7) Ohjaukseen liittyvän tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen 8) Nivel- ja siirtymävaiheen ohjauksen kehittäminen Kehittymistä tuli arvioida tavoitealueittain asteikolla: 0) ei tavoitteena, 1) on ennallaan 2) kehittynyt hieman 3) kehittynyt melko paljon 4) kehittynyt paljon. Tämän jälkeen pyydettiin vielä kuvailemaan tarkemmin toimintaa ja toimenpiteitä niiden tavoitteiden osalta, joissa kehitystä oli tapahtunut melko paljon tai paljon. Tavoitteiden ja niiden saavuttamisen painottumista kuvataan kuviossa 7. Työelämään tutustumisen ja työelämäyhteistyön kehittäminen Nuorten hyvinvointia ja opinpolkujen tukemista edistävän alueellisen yhteistyöverkoston kehittäminen Nivel- ja siirtymävaiheen ohjauksen kehittäminen Henkilökohtaisen ohjauksen saatavuus Ohjaukseen liittyvän tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Ohjauksen seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen Perusasteen päättäneen työn ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuoren ohjaus 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ei tavoitteena on ennallaan kehittynyt hieman kehittynyt melko paljon kehittynyt paljon KUVIO 7. Tavoitteiden painottuminen ja niissä toteutunut kehitys 15

16 Eniten näyttäisi kehittyneen työelämäyhteistyö ja alueellinen yhteistyö. Myös nivel- ja siirtymävaiheiden tukeen on onnistuneesti panostettu. Kehittämisen tarvetta näyttäisi olevan edelleen ohjauksen arviointi- ja seurantamenetelmien sekä ohjausinstituutioiden ulkopuolella olevien nuorten ohjauspalveluiden kehittämisessä. Seuraavaan osiossa esitellään joitakin väliraporteissa mainittuja toimia, joiden myötä kehittämistavoitteita on edistetty paljon tai melko paljon. Kaikki kehittämistoimet on koottu tavoitealueittain liitteeseen Ohjausta edistävän alueellisen yhteistyöverkoston kehittäminen 113 väliraportista yli puolessa eli 55,3 % raportoitiin toimenpiteistä, joiden myötä alueellinen yhteistyö oli kehittynyt paljon tai melko paljon. Yhtenä tärkeänä tekijänä ja alueellisen yhteistyön edistäjänä on ollut kehittämistoiminnan antama mahdollisuus verkostoitua alueen ohjaustyötä tekevien tahojen kanssa: Hankkeen avulla saatiin luotua tilaisuus verkostoryhmien syntymiselle ja avattiin oppilaanohjaukseen liittyvää keskustelua läpi kouluasteiden aina toiselle asteelle sekä työvoimahallinnon ja nuorisotoimen suuntaan. (Salla) Verkostoitumista on tapahtunut tietyn ammattiryhmän sisällä (esim. opinto-ohjaajat) sekä moniammatillisesti (kehittämistyöryhmät). Verkostoitumista on tapahtunut niin koulutusinstituutioiden sisällä kuin alueellisissa instituutio- ja sektorirajat ylittävissä yhteistyöverkostoissa. Seuraavassa taulukossa havainnollistetaan verkostoitumisen ulottuvuuksia: TAULUKKO 5. Oppilaanohjauksen yhteistyön ulottuvuudet Sektori- ja instituutiorajat ylittävä yhteistyö Instituution sisäinen yhteistyö Ammattiryhmän sisäinen Alueellinen opinto-ohjaajien verkosto Kuntien sivistystoimenjohtajat (esim. Oulun alueen sivistystiimi) Rehtorit (esim. aluerehtorit) Opinto-ohjaajat Opettajat Moniammatillinen Kehittämistyöryhmät Nivel- ja siirtymävaiheen moniammatilliset yhteistyöryhmät (opetustoimi, työ- ja elinkeinotoimi, nuorisotoimi, sosiaali- ja terveystoimi) Työelämätutustuminen (koulu, nuorisotoimi, toisen asteen oppilaitokset, yrittäjät, koulutustyöelämäyhteistyön kehittäjät) Työharjoittelu/-pajatoiminta (opetustoimi, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi) Luokanopettaja, aineenopettaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kouluterveyden hoitaja, koulukuraattori, rehtori ja muu oppilaitoksen henkilökunta 16

17 Seuraavassa esitellään väliraporteissa mainittuja keinoja alueellisen verkostoyhteistyön kehittämiseksi. Verkostoyhteistyön edistämisen ytimessä ovat olleet aika yhteisille tapaamisille, eri ohjauskäytäntöjen hahmottaminen sekä niiden yhtenäistäminen. Kunnan/ seutukunnan moniammatillinen yhteistyö kehittynyt yhteisten tapaamisten kautta. (Laukaa, Jyväskylän seutu) Seudullisen opinto-ohjaajien kehittämistiimin perustaminen, ja Lahden kansanopiston liittyminen tiimiin. (Lahden kansanopisto) Koulujen välistä alueellista yhteistyötä on edistetty yhtenäistämällä eri kuntien tai kuntarajat ylittävän alueen perusopetuksen oppilaanohjauksen käytäntöjä: Luotu yhteistyöverkosto Varkauden ja Leppävirran välille - ohjauskäytänteiden yhtenäistäminen. (Varkaus) Kolme kuntaa yhdistyi yhdeksi isoksi, jonka vuoksi laadimme yhteisen OPSin ja teimme kouluihin selkeän työnjaon ohjaukseen liittyen. (Sastamala) Nuorten koulutustarpeita on pyritty hahmottamaan alueellisesta näkökulmasta. Samalla on pyritty edistämään toimintapolitiikkaa, jossa koulutuspaikkojen alueellinen tarjonta kohtaisi alueen nuorten koulutustarpeita: Alueellisessa kehittämistyöryhmässä on nostettu esille kaikkien nuorten oikeus esim. kymppiluokkaan perusopetuksen jälkeen asuinpaikasta riippumatta. (Oulunsalon kunta, Oulun seutu) Moniammatillista yhteistyötä on edistetty suunnittelemalla yhteisiä toimintamalleja sekä tutustumalla toisten ammattilaisten toimintatapoihin. Samalla on lisätty tietoisuutta eri ammattilaisten osaamisesta sekä toiminta- ja työskentelytavoista: Oppilashuoltoryhmä (mukana Lumijoen opo) kävi tutustumisvierailulla Limingan pajalla, Limingan toimintakeskuksessa, Limingan nuorisotalolla, Limingan sosiaalitoimessa, Limingan seurakunnassa, Luovi Limingan yksikössä sekä työ- ja elinkeinotoimistossa Limingassa. Suunnittelimme yhteistyökuvioita. (Liminka) Nuorisotyöntekijöiden TET: Raahen kaupungin nuorisotyöntekijät ovat olleet Raahen kolmella yläkoululla viikon mittaisella 'TET-jaksolla'. Viikko piti sisällään oppituntien pitämistä eri vuosiluokille esim. terveellisistä elämäntavoista, turvallisesta nettikäyttäytymisestä, nuoruudesta ja arvoista. Nuorisotyöntekijät myös seurasivat eri oppiaineiden tunteja ja olivat välitunneilla läsnä oppilaiden parissa. He kävivät myös keskustelut koulun eri toimijoiden, kuten terveydenhoitajan, erityisopettajan, opinto-ohjaajan, kuraattorin ja rehtorin kanssa sekä tutustuivat oppilashuoltoryhmän toimintaan. (Raahen seutu) 17

18 Kehittämistoiminnan myötä on myös luotu uusia yhteistyöverkostoja, joiden avulla on tuotettu uusia yhteisiä työ- ja toimintatapoja monipuolisemman tuen varmistamiseksi nuorille: Aloitettu yhteistyö nuorisotoimen ja nuorten huoltajien kanssa tarjoamalla nuorille tukea sekä toiminnallisia ja elämyksellisiä kokemuksia koulun ulkopuolella. (Nastola) Sosiaali- ja vapaa-aikatoimi vastuutettu yhdessä koulutoimen kanssa puuttumaan nuorten syrjäytymiseen. (Hämeenkosken kunta) Yhteistyötä nuoriso- ja vapaa-aikatoimen, työpajan sekä ammatillisen erityisoppilaitoksen kanssa yhteisten projektien myötä. (Kiiminki, Oulun seutu) Alueellisen yhteistyön edistämiseksi on järjestetty erilaisia tapahtumia, kuten seminaareja, teemapäiviä ja koulutuspäiviä: Järjestimme YriTETään yhteistyössä seminaarin, jossa ideoimme työelämäyhteistyöhön uusia toimintamuotoja yhdessä opettajien, kouluhallinnon, kuntien luottamushenkilöiden sekä yrittäjien kanssa. (Halsua, Lestijärvi, Kaustinen, Perho, Veteli) Järjestimme kunnassa METKA-messut (=Me taitavat kasvattajat), joka kokosi kunnan lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot yhteen. (Hartola) Opettajille ja huoltajille tarjottu koulutus ja luentotilaisuudet tukemaan kasvatustyötä ja ohjauksellista työotetta. (Nastola) Ohjauksen alueellinen koordinaatio ja johtaminen on pyritty varmistamaan erillisillä ohjaus- ja suunnitteluportailla: Kunnan ja seutukunnan ohjausryhmien välinen yhteistyö. (Pello) Perustettu moniammatillinen ohjausryhmä, joka toimii tiiviissä yhteistyössä seutukunnan toisen ohjausryhmän kanssa. (Ylitornio) Verkostoitumista on edistänyt osallistuminen valtakunnallisiin ja alueellisiin koulutuksiin. Yhteiset koulutukset ovat antaneet mahdollisuuden tavata toisia kehittämistoimijoita ja tutustua toisten käytäntöihin: Osallistuminen seutuk.op.ohj. kehittämistyöryhmään ja valtakunnalliseen op.ohj.koulutukseen. (Kiiminki, Oulun seutu) Erityisopettajan kouluttautuminen ohjauksellisissa asioissa. (Puumalan kunta.) 18

19 Yhtenäisen ohjaussuunnitelman laatiminen on jäsentänyt alueellista yhteistyötä. Sen kautta on pyritty tuomaan alueellisen ohjaustoiminnan tavoitteet, toimintaperiaatteet ja yhteistyöverkoston kaikkien keskeisten tahojen tietoon. Seuraavassa esitetään joitakin otteita ohjaussuunnitelman laatimisen prosesseista: Hankkeen ohjaussuunnitelmaa työstävässä ryhmässä on kartoitettu ohjauksen tarpeita maahanmuuttajien, erityisen ja tehostetun tuen tarpeen, erityiskoulujen, nivelvaiheiden, alakoulun ohjauksen ja yläkoulun oppilaanohjauksen osalta sekä tiedonsiirron, menetelmien ja sisältöjen ja seurannan ja arvioinnin osalta ja pohdittu huoltajien kanssa tehtävää työtä ja oppilashuollon osuutta. Tavoitteena kuntatason ohjaus-suunnitelman rakentamiseksi tarvittava opintopolun mallinnus esikoulusta 2. asteelle, jolloin mallinnuksessa keskeistä ohjaus tehtävä, ohjaustehtävän tavoite ja toimijat. (Espoo) Peruspalvelukeskus Oivan kuntien kanssa on eri hallintokuntien yhteistyönä kirjoitettu prosessikuvaus yhteishausta ja sen jälkeisestä ajasta. Ratkaistaan ohjauksen ongelmakohdat ja sovitaan työnjaosta. (Hollola) Maakunnallinen perusopetuksen oppilaanohjauksen strategia, jossa tuodaan esiin mitä ja miten ohjauspalveluita tulisi maakunnassa ja kussakin kunnassa järjestää. (Lahden seutu) Ohjauksen järjestämistä koskevia suunnitelmia on julkaistu julkisissa ja sisäisissä tietoverkoissa (ks. myös liite 3): Seinäjoen vuotiaiden opintopolun ohjauksen kokonaissuunnitelma intranettiin toimenkuviksi (vrt.lao.fi). (Seinäjoki) Olemme julkaisseet ohjauspolkukuvauksen (opon työ) ja julkaisemme oppilaanohjauksen opintopolkukuvauksen (verkko-opo) toukokuussa (Turku) Alueellista yhteistyötä on edistetty vakiinnuttamalla käytäntöjä ja oppilaanohjauksen vuosittaista toimintaa: Erityisen tärkeänä olemme kokeneet opojen keskinäisen yhteistyön lisääntymisen seutukunnan alueella. Olemme myös luoneet uusia, yhteisiä käytänteitä, joita on tarkoitus edelleen kehittää. Yhteisistä, säännöllisistä kokoontumisista on tarkoitus luoda pysyvä käytäntö. (Halsua, Kaustinen, Perho, Lestijärvi, Veteli) Ylä-Savon ohjaustoimijoiden kokoontumisten vakiinnuttaminen: a. Vuotuisen toiminnan suunnittelu ja b. yhteisten tapaamispäivien sopiminen. c. Sopiminen kokoontumisteemoista, jotka liittyvät nuorten hyvinvoinnin ja opinpolkujen tukemisen vahvistamiseen. (Iisalmi) 19

20 Alueelliset oppilaanohjauksen tiimit (mm. vuosikello, koulutus, perehdytys, projektit). (Espoo) Nivelvaiheen / ohjauksen yhteistyölista, yhteistyö eri säderyhmissä, opojen perjantaipalaverit, s.postilistat. (Vaasa) Alueellisen ohjauskalenterin ylläpitäminen, alueellisista yhteisistä linjauksista yhteishaun ja nivelvaiheen toteuttamisesta sopiminen. (Tampere) 2. Nivel- ja siirtymävaiheen ohjauksen kehittäminen Lähes puolessa eli 46,4 % väliraporteista arvioitiin nivel- ja siirtymävaiheen ohjauksen kehittyneen paljon tai melko paljon. Seuraavassa on poimintoja väliraporteista ja niissä esitellyistä keinoista nivel- ja siirtymävaiheen yhteistyön kehittämiseksi. Nivel- ja siirtymävaiheen ohjausta on kehitetty tehostamalla moniammatillista yhteistyötä koulun sisällä. Luokanvalvojan (tai -ohjaajan) ja oppilashuoltoryhmän välistä yhteistyötä on edistetty yhteisen koulutuksen ja säännöllisten tapaamisten keinoin. Luokanvalvojan työn tueksi on myös kehitetty erilaisia toiminnallisia oppaita ja käsikirjoja. Olemme kehittäneet koko oppilashuoltoa osana koulun toimintaa ja erityisesti niveltämiseen liittyvien toimintamuotojen parantamista. Oppilashuoltoryhmä on osallistunut aktiivisesti täydennyskoulutukseen ja kehittänyt samalla yhdessä oppilaanohjaajien ja luokanvalvojien kanssa tehtävää yhteistyötä pitämällä säännöllisiä niveltapaamisia sekä suunnitellut luokanvalvojan työtä tukevia tiedonkeruumuotoja. (Helsingin suomalainen yhteiskoulu) Oppilaille on ja vanhemmille pyritty suunnittelemaan monipuolisempia tapoja tutustua ja saada tietoa eri jatko-koulutuspaikoista: Uutena toimintamuotona Jatko-opintopäivät, joissa 9. ja lisäluokkalaiset saivat teematilaisuuksien (yht. 9) avulla tietoa jatkokoulutus- mahdollisuuksista. Tilaisuuksiin liittyi aina samassa paikassa toteutettu vanhempainilta koulutusvalinnoista ja yhteishausta. (Tampere) Mahdollistimme osallistumisen koulutusmessuille oman paikkakunnan lisäksi esim. Rovaniemelle. (Kuusamo) Ammattien ja koulutuksen tuntemuksen syventäminen yläkoulussa ja erityisesti nivelvaiheessa. Yhdeksäsluokkalaisten kanssa on normaalien opo-tuntien ja henkilökohtaisen ohjauksen (ohjauskeskustelujen) lisäksi voitu monipuolisesti tutustua läänin alueen ammatilliseen koulutukseen ja elinkeinoelämään ja yksittäisiin yrityksiin opintovierailujen avulla. (Pello) 20

21 Ala- ja yläkoulun väliseen siirtymään on kehitetty uusia toimintamalleja: Alakoulun opettajat ovat vierailleet katsomassa yläkoulun arkea ja tukimahdollisuuksia. (Hollola) Nivelvaiheen käytäntöjen kirjaaminen alakoulusta yläkouluun ja siinä työnjaon sopiminen eri toimijatahojen välille. Työskentely siirtokäytänteiden kokoamiseksi on tapahtunut siten, että nimetty siirtotyöryhmä on kokoontunut koordinoivan opinto-ohjaajan koolle kutsumana kolme kertaa, joiden tuloksena on syntynyt lomake johon käytänteet on koottu. Tähän osioon on sovittu myös selkeä seuranta kokoontuminen, jossa käytänteitä arvioidaan. Siirtokäytänteissä on haluttu nostaa esiin myös oppilaiden osallistuminen aktiivisina toimijoina. (Pieksämäki) 6. luokkalaisten haastattelut ja yhteiset palaverit alakoulujen opettajien kanssa. (Maanviljelyslyseon osakeyhtiö.) Ala-yläkoulun siirtymästä sisältö- ja ajoitussuunnitelma. jatko-opintojen esittelykäytänteiden luominen ja käyttöönotto yhteistyössä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. (Heinola) Oppilaanohjaajan tunnit peruskoulun 6-luokalla (alku)keväällä. Yläkoulun tukioppilaiden käynti alakoululla samoin keväällä. Kuutosluokkalaisten koulupäivä yhteiskoulussa. (Nakkila) Toisen asteen koulutukseen hakeutumisen tehostamiseksi on kehitetty erilaisia polkumalleja: Vihtiläisen nuoren auttaminen 2. asteelle mallin lanseeraaminen. (Vihti) Nuoren polku kohti yhteishakua - mallin kehittäminen. (Lausteen perhekuntotuskeskus ja erityiskoulu) Yhteistyötä etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen kanssa on tehostettu nivel- ja siirtymävaiheessa: Omnian nuorten työpajojen nivelohjaajat ja verkosto ja verkostotapaamiset ja koulutus. (Espoo) Etsivän työn nuorisotoimijat seuraavat perusasteen oppilaiden jatkosijoittumista. (Oulun seutu) Siirtymävaiheessa oleville nuoria ja heidän vanhempiaan on tuettu uudenlaisilla tuki- ja valmennusmuodoilla: Tuki- ja valmennuskurssi 9-luokkalaisille ammatillisen koulutuksen pääsykokeita varten. (Hämeenlinna) 21

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

LAATUA OHJAUKSEEN. Oppilaanohjauksen tila näyttää yleensä parantuneet niissä kouluissa ja kunnissa, jotka ovat saaneet kehittämisrahoitusta 2008-2010

LAATUA OHJAUKSEEN. Oppilaanohjauksen tila näyttää yleensä parantuneet niissä kouluissa ja kunnissa, jotka ovat saaneet kehittämisrahoitusta 2008-2010 LAATUA OHJAUKSEEN Atjonen et. Al 11/2011: Oppilaanohjauksen tila näyttää yleensä parantuneet niissä kouluissa ja kunnissa, jotka ovat saaneet kehittämisrahoitusta 2008-2010 Juhani Pirttiniemi Oulu 25.11.2010

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

LAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto

LAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto LAATUA OHJAUKSEEN Juhani Pirttiniemi Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto KESKEISET TOIMIJAT OPPILAANOHJAUKSEN HANKKEESSA OKE - HANKE PERUSKOULUT AMMATILLINEN KOULUTUS LUKIOT MUUT HANKKEET

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Perusopetuksen ohjaussuunnitelma Perusopetuksen ohjaussuunnitelma 1 SISÄLTÖ Johdanto 1. Ohjausmuodot ja ohjauksen sisällöt 3 1.1 Ohjausmuodot 3 1.2 Ohjauksen sisällöt 6 1.3 Opinto-ohjaajan työn vuosikierto 7 2. Tiedotus 9 3. Kodin ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa 2009. Petri Niemi Jyväskylässä 14.5.2009

Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa 2009. Petri Niemi Jyväskylässä 14.5.2009 Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa 2009 Petri Niemi Jyväskylässä 14.5.2009 Arvioinnin tavoitteet Tukea koulun ohjauksen kehittämistyötä Arvioida opetussuunnitelman rajaamien tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö

Elinikäisen oppimisen neuvosto. 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Elinikäisen oppimisen neuvosto 21.5.2013 Arja Kukkonen Ohjauspalveluiden päällikkö Yhteisöllisellä ohjauksella yksilölliselle opintopolulle (Yoyo) Kolmen kunnan yhteinen hanke: Espoo, Helsinki, Vantaa

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut

1. Kohti oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämistä Ylä-Savossa 1.1. Hankkeen tausta ja perustelut Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palveluranteen kehittäminen Ylä-Savon seudulla Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven, Vieremänja Varpaisjärven kunnissa 1. Kohti oppilashuollon

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN OHJAUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9

AKAAN KAUPUNGIN OHJAUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 AKAAN KAUPUNGIN OHJAUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 SISÄLLYS 1. OHJAUSTYÖN TAVOITTEET 1.1. Mitä ohjaus on? 1.2. Hyvän ohjauksen kriteerit 1.3. Ohjaustyön tavoitteet vuosiluokilla 1-2: Koululaiseksi kasvaminen

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Laadukkaan ohjauksen malli. Espoon perusopetuksessa

Laadukkaan ohjauksen malli. Espoon perusopetuksessa Laadukkaan ohjauksen malli Espoon perusopetuksessa Sisältö Ohjaus Espoon perusopetuksessa...3 Ohjaus Espoon perusopetuksessa Laadukkaan ohjauksen kriteerit...4 Ohjauksen toteutuminen käytännössä...6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä osana nuoriso- ja koulutustakuuta Vantaalla Nuorisopalvelut, Sivistystoimi ja Sosiaali- ja terveystoimi Nuorisolain muutos 1.1.2011 tietojen luovuttaminen

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua

Muuta (materiaalit) Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä. Ohjaus esiopetuksessa. Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua Opintojen vaihe Tehtävä Tehtävän sisältö ja ajoitus Vastuut tehtävässä Ohjaus esiopetuksessa Ohjaus ennen alkuopetuksen alkua Koulumaiseen toimintaan perehtyminen Erityisen tuen tarpeiden kartoitus Yhteistyö

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla

kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Jyväskylä 4-5.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mukana olevat kunnat v. 2008-09 *Espoo Hamina *Helsinki Hämeenlinna Iisalmi

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNNAN OPETUSTOIMEN LUOKKIEN 1-9 OPPILAANOHJAUKSEN SUUNNITELMA

HAUKIPUTAAN KUNNAN OPETUSTOIMEN LUOKKIEN 1-9 OPPILAANOHJAUKSEN SUUNNITELMA HAUKIPUTAAN KUNNAN OPETUSTOIMEN LUOKKIEN 1-9 OPPILAANOHJAUKSEN SUUNNITELMA Työryhmä Vesa Anttila, Anne Järvelä, Seppo Rantahalvari, Sirkka Riepula, Päivi Salmela (2010) Ohjaus ennen peruskoulun alkua Esioppilaan

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen suuntia selvittämässä Kansallisen hankkeen edistysaskeleet kehittävän arvioinnin tutkimusvaa assa

Oppilaanohjauksen suuntia selvittämässä Kansallisen hankkeen edistysaskeleet kehittävän arvioinnin tutkimusvaa assa Oppilaanohjauksen suuntia selvittämässä Kansallisen hankkeen edistysaskeleet kehittävän arvioinnin tutkimusvaa assa Sanna Mäkinen Oppilaanohjauksen kehittävä arviointi Itä-Suomen yliopisto 2010 sanna.makinen@uef.fi

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Yoyo-hankkeen toiminta käynnistyi joulukuussa 2010. Kolme kuntaa, 17 pilottilukiota, yhteensä noin 9 000 opiskelijaa

Yoyo-hankkeen toiminta käynnistyi joulukuussa 2010. Kolme kuntaa, 17 pilottilukiota, yhteensä noin 9 000 opiskelijaa Mitä tuli tehtyä? Yoyo-hankeen toiminta ja saavutukset Laura Savolainen Projektipäällikkö Yoyo-hanke 27.4.2012 Kuinka kaikki alkoi Yoyo-hankkeen toiminta käynnistyi joulukuussa 2010 Kolme kuntaa, 17 pilottita,

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPPILAANOHJAUS

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPPILAANOHJAUS OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPPILAANOHJAUS 2013-2014 7.21 Oppilaanohjaus OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 18.5.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Toiminnan tavoitteet Tarjota nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Sisällys ... ... ... ... ... ... ...

Sisällys ... ... ... ... ... ... ... Sisällys..................... REHTORI pitää yhteyttä koteihin tiedottamalla ja osallistumalla vanhempainiltoihin päättää luokanvaihdosta yhteistyössä huoltajan, luokanohjaajan ja oppilashuoltoryhmän

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

lisäksi keväällä 1 päivä myöhemmin sovitun mukaisesti

lisäksi keväällä 1 päivä myöhemmin sovitun mukaisesti ************************************************************************ Saaren koulun työsuunnitelma lukuvuonna 2014-15 ************************************************************************ 1. Koulun

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot