Oppilaanohjauksen Kehittämistoiminnan raportointi OPH:lle keväällä 2009

Transkriptio

1 Oppilaanohjauksen Kehittämistoiminnan raportointi OPH:lle keväällä 2009 Alustavia tuloksia eli Miten kehitys kehittyy? Jyri Manninen & Sanna Mäkinen

2 Taustaa Kyseessä OPH:lle tehtävä raportointi lukuvuoden toiminnasta (rahoitusehdot) Käytännön toteuttajana Joensuun yliopisto seikkaperäisempi verkkolomake taustatietoa hankkeiden etenemisestä myös hankkeiden tueksi Määräaikaan tuli 106 raporttia tulokset alustavia

3 Peruskysymykset Määrällinen vaikuttavuus (koulut, oppilaat) Toimijoiden määrä ja laatu / taustat Yhteistyötahot Tavoitteiden toteutuminen ja niitä edistävät käytännöt Arviot koulutuksen (Tre) ja kehittävän arvioinnin (Jsuu) tarjoamasta tuesta Terveiset

4 Hankkeessa mukana olevien koulujen, oppilaiden ja toimijoiden määriä

5 Muita yhteistyötahoja: srk, poliisi Suomen Yrittäjäopisto Seurakunta, 4H, kerhot ja seurat Yhteistyö alueen peruskoulujen kanssa. Lisäksi verkostoitumista lähikunnan eri hallinnonalojen toimijoihin. Ammattikorkeakoulu, sosionomi-opiskelijat Alueellinen yhteistyöryhmä (johon kuuluu koulumme kuraattori) Poliisi Taloudellinen Tiedotustoimisto (TAT) Teknologiateollisuus ry Vapari-projektin kanssa syntynyt yhteistyö, joka lisää oppilaiden osallisuutta sekä tutustuttaa heitä vanhuspalveluihin. Omaiset mielenterveystyön tukena kävi esittelemässä toimintaansa koulullamme. Martat pitivät talousneuvontaa. MLL piti yhteisöteatteritunnin 7- luokille. 4H kertoi toiminnastaan. Föregångarna, handleder elever som av olika orsaker slutat andra stadiets utb, eller ungdomar som inte påbörjar studier på andra stadiet. Vanhempainyhdistykset

6 Perustietoja Ohjausryhmä perustettu 93 % hankkeista Jäseniä 2 30, keskimäärin 8,9 henkilöä Kokoontuu 1 38 kertaa vuodessa, keskimäärin 5,5 kertaa Muita ryhmiä perustettu 57 % hankkeista, näissä muita ryhmiä 1 22, keskimäärin 1,7 ryhmää Omaa koulutusta tarjottu 67 % hankkeista, sama osuus hankkeista on kehittänyt ohjauksen toteutusta edistäviä tukiaineistoja Koulutukseen on hankkeista osallistunut 0 21 henkilöä, keskimäärin 3,9 henkilöä per hanke

7

8 Muita ryhmiä: ohjaussuunnitelmatyöryhmä Eh-projektgrupp Ohjaussuunnitelman kehittämistyöryhmä Opotiimi Työvoimahallinto, yläkoulun opot ja POKE:n ohjaushenkilöstö OKEtyöryhmä Ohjaus- ja kehittämisryhmä oppilaan ohjaussuunnitelma ja avo-ohjaus 7.lk:n lv:t oppilaanohjauksen kehittämisryhmä Oppilaanohjaajien seudullinen ryhmä ETU-OPO Laukaan työryhmä Seudullinen kehittämisryhmä / Seudullinen kehittämistyö Suunnitteluryhmä/kehittämistoiminnan suunnittelu

9 Kuinka paljon hankkeissa tehty yhteistyötä eri tahojen kanssa?

10

11

12 Kehittämistulosten painottuminen

13 Työelämäyhteistyötä on edistetty.. Kehittämällä TET-verkkosivustojen palvelevuutta (opoille, opettajille, yrittäjille, oppilaille ja vanhemmille) Tiivistämällä yhteyksiä alueen yrittäjiin, yrittäjäjärjestöihin ja taloudelliseen tiedotustoimistoon (tapahtumat, yritysvierailut kummiyritystoiminta) Lisäämällä yhteyksiä nuorisotoimeen (työpajat) ja ammatilliseen toisen asteen koulutukseen (työelämäkoulutuskokeilut) Kehittämällä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa nuorelle joustavampia ja yksilöllisempiä TET-jaksoja Kartoittamalla/ kokomalla TET-kokemuksia oppilailta

14 Alueellista yhteistyötä on edistänyt Yhteiset tapaamiset, koulutukset ja suunnitteluseminaarit Käytäntöjen jakaminen vierailemalla alueen kouluissa, oppilaitoksissa, yrityksissä, eri hallinnonalojen toimipisteissä Alueellisen lasten hyvinvointisuunnitelman laadinta Moniammatillisten tiimien ja verkostojen vakiinnuttaminen (mm. nivelvaihe, etsivä työ) Nuoren ohjauspolun mallinnus, sisältäen eri toiminnot, toimijat ja palvelut Seudullisen TET-tori toiminnan kehittäminen

15 Esimerkkejä: Seinäjoen vuotiaiden opintopolun ohjauksen kokonaissuunnitelma koottu sisäiseen verkkoon toimenkuviksi. Säännöllisten yhteistyötapaamisten ja koulutusten järjestäminen. Alueellisen ohjauskalenterin ylläpitäminen, alueellisista yhteisistä linjauksista sopiminen (yhteishaku, nivelvaihe). - Tampere Seudullisen Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman laatiminen - Savonlinnan seutu Hankkeen avulla saatu luotua tilaisuus verkostoryhmien syntymiselle Salla Järjestimme kunnassa METKA-messut (=Me taitavat kasvattajat), joka kokosi kunnan lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot yhteen. - Hartola Opinto-ohjaajien verkosto ja alakoulun ohjauksen yhteistyöryhmä. Oppilashuoltotyöryhmien jäsenille järjestetty ratkaisukeskeistä koulutusta. - Pieksämäki

16 Henkilökohtainen ohjauksen saatavuus on kehittynyt.. Ohjausresurssien uudelleen järjestelyillä (lisäämällä henkilöresurssia, selkiyttämällä työjakoa, ottamalla käyttöön uusia menetelmiä) Edistämällä koulukulttuurin muutosta (mm. yhteiset keskustelut ja suunnittelu) Tarjoamalla koulutusta ja tukivälineitä opetushenkilöstölle (luokanvalvojan oppaat) Ohjaukseen liittyvien kyselyjen (oppilaille ja vanhemmille) myötä Kouluttamalla ohjausmenetelmien tehokkaampaan käyttöön ja tiimityöhön (Espoo)

17 Kodin ja koulun yhteistyötä on edistetty.. Kehittämällä kodin ja koulun yhteistyön verkkopalveluita (Helmi, Wilma) Tuottamalla vanhempainkeskusteluun tukimateriaalia Teettämällä arviointeja ja kyselyjä oppilaanohjauksen ja kodin yhteistyön parantamiseksi Kehittämällä yhteyksiä vanhempainyhdistyksiin ja -toimikuntiin Kehittämällä vanhempainiltoja (mm. teemapohjaiset, kiertävät vanhempainillat)

18 Ohjauksen arviointia on edistetty: Kyselytutkimus uravalintaan vaikuttaneista tekijöistä (Kauhava) Ohjauksen vaikuttavuustutkimus päättöluokkalaisille (Vihti) Arviointilomake oppilaille ja huoltajille ohjauksen saatavuudesta (Sastamala) Suunniteltu kyselylomake ohjauksen alueellisen tilan kartoittamiseksi (Rautalampi ja Vesanto) Oppilaan ohjauksen tila Turun yläkouluissa 2009 arvioinnilla kartoitetaan ohjauksen tilaa kaikkien opettajien ja ohjaustyön toimijoiden näkökulmasta. (Turku) Opettajille on tehty kysely ohjauksesta sekä siihen liittyvistä koulutustarpeista (Padasjoki) Arviointikysely: oppilaanohjauksen tila 2008 Tampereella toteutettiin toukokuussa luokkalaisilla, opoilla ja rehtoreilla. Tulokset koottiin kaupunki- ja koulukohtaisesti, verrattiin vuoden 2004 arviointiin ja niiden perusteella tehtiin ohjauksen kehittämissuunnitelmat. (Tampere)

19 Tavoitteiden saavuttamisen haasteita.. Kehitetty pieniä osa-alueita sen sijaan, että suuria rakenteita olisi muutettu Tarvitaan aikaa että toimijat aktivoituvat Laajimmat kehittämistavoitteet ottavat näkyvän muodon pitkällä aikavälillä Oppilaiden ja vanhempien osallistaminen. Miten? Osallistamisen haaste laajemmin: Valmiiseen malliin ei voi 'pakottaa Yhteisen suunnitteluajan puute muiden hankkeiden kanssa Mahdollisuudet alueyhteistyöhön tiedostettu, käytännön ja ruohonjuuritasolle jalkautuminen edessä

20

21 Ei lainkaan perusteluja Koimme Tampereella järjestetyn koulutuksen olleen irrallaan paikallisten hankkeiden toiminnasta ja sen tavoitteista. Tampereella järjestetty koulutus keskittyi osallistujien henkilökohtaisten opintopisteiden keräämiseen. Oman kuntamme toimijoita ei osallistunut koulutukseen. Pienessäkin kunnassa on menossa yhtä aikaa monta eri hanketta. Kaikkeen ei vaan riitä henkilöitä mukaan Emme valitettavasti voineet osallistua tähän koulutukseen oman koulumme työteliään tilanteen vuoksi. Syksyllä pyysimme videoteitse Ivaloon. Sitä luvattiin harkita. Sen jälkeen asiasta ei kuulunut mitään.

22 Paljon perusteluja Koulutuksen aiheet ovat tukeneet suuresti oman kehittämishankeemme tavoitteita. Myös toteuttamistapa on mahdollistanut runsaat kontaktit muihin toimijoihin. Käydyissä keskusteluissa on myös saanut hyvää palautetta oman koulun toimivista ideoista: kaikkea ei tarvitse muuttaa. Olemme osallistuneet koulutuksiin 12 hengen ryhmänä. Tämä on mahdollistanut koulutuksesta saatujen tietojen läpikäymisen ja arkumentoinnin. Koulutuksen sisällöt ovat olleet hyvät, tosin koulutus oli suunnattu osin yläkouluille. Olisimme kaivanneet myös työvoimahallinnon ja toisen asteen tietoutta. - koulutus ollut tehokasta - kollegojen tapaaminen/verkostoituminen - moniammatillisuus Opinto-ohjaajan työhön liittyvät asiantuntijaluennot ovat olleet hyviä ja tukeneet kehittämistyötä. Sen sijaan hanketyöskentelyyn on käytetty liikaa aikaa ja sen ohjaus on ollut hieman organisoimatonta. Koulutukset ovat olleet todella täsmäkoulutuksia. Koulutuksissa on kehitystiimi koolla ja on voinut pureutua asiantuntijoiden läsnä ollessa kehitettäviin asioihin. Vaikka 'ruutia' on vaikea enää keksiä, toisilta voi saada hyviä käytänteitä ja ideoita. Samoin voi verrata omia systeemejä, mikä on jo hyvin ja missä on parantamista. Ilmapiiri on ollut hyvin avoin ja useimmat jakavat reilusti omastaan. Keksintöjä ei pimitetä. Tietysti koulutuksessa suurin osa asioista on jo tuttuja, mutta kertaus on opintojen äiti. Toisekseen asioita voi katsoa aina monesta näkökulmasta.

23

24 Ei lainkaan perusteluja En ole tutustunut raportteihin tarkemmin, kyselyt ovat olleet vaikeaselkoisia. Koulussamme ei ole käytetty yliopiston toteuttamaa arviointimenetelmää. Emme ole pystyneet hyödyntämään sitä. Sitä on ollut vielä tässä vaiheessa vaikeaa jalkauttaa omaan kehittämistyöhön - tulokset näkynevät myöhemmin. Mielestäni käytännön työstä aika kaukana. En ole ehtinyt syventyä yhteenvetoihin niin, että niistä olisi itselle hyötyä. muuten varmasti olisi hyödyllistä. Liikutaan niin eri sfääreissä. Suuret linjat eivät auta yksittäisen kunnan tai alueen asioiden käsittelyä.

25 Paljon perusteluja Kehittämistyön kuluessa saadut kehittävän arvioinnin tutkimusraportit ovat olleet hyvin laadittuja, selkeitä ja informaatioarvoltaan kehittämistyön eri vaiheissa erinomaisia. Juuri niiden avulla on saatu lisää tietoa kehittämisen suuntaamiseksi ja syventämiseksi. Sisällöt ovat olleet yhteydessä konkreettiin kehittämiseen Sieltä on saatu rakentavaa palautetta Aikaa ja resursseja antamalla