Viestinnällinen kieltenopetus ja harjoittelu

Transkriptio

1 Viestinnällinen kieltenopetus ja harjoittelu vk/harjanne/ Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos, Helsingin yliopisto

2 Luennon tasot: Viestinnällinen kieltenopetus Viestinnällinen suullinen harjoittelu: - Yhteistoiminnallinen harjoittelu - Skeema- ja elaborointiharjoittelu Pirjo Harjanne 2

3 The hard part of figuring out how to teach is learning when to keep your mouth closed, which is most of the time. Carl Rogers Pirjo Harjanne 3

4 Viestinnällinen kieltenopetus Metodologinen lähestymistapa: opetuksen filosofia, ei tarkkoja ohjeita opetuskäytänteistä (Rodgers 2001). Viestinnällisen kieltenopetuksen metodologian kolme tasoa: teoriat kielestä ja kielen oppimisesta, opetuksen suunnitelman piirteet, opetuksen käytänteet (Rodgers 2001) Pirjo Harjanne 4

5 Käsitys kielestä monia teorioita, malleja ja kuvauksia kielitaito nähdään yhä laajaalaisempana ja kompleksisempana kielitaito ymmärretään kokonaisuudeksi eikä yksinomaan suullisen kielitaidon kuvaukseen ole erikseen mitään omaa rakennemallia Pirjo Harjanne 5

6 Käsitys kielestä Kielentutkimus on osoittanut suullisen viestinnän ratkaisevan merkityksen lapsen sosiaalisessa ja kognitiivisessa kehityksessä > kielitaidon määritelmä korostaa viestinnän vuorovaikutuksellista luonnetta ja viestintään vaikuttavia kontekstuaalisia tekijöitä (Pinnell & Jaggar 2003) Pirjo Harjanne 6

7 Käsitys kielestä (CEF 2001) Yleiset valmiudet: Deklaratiivinen tieto (yleistieto, sosiokulttuurinen tieto, kulttuurienvälinen tietoisuus) Taidot ja taitotieto (käytännön taidot ja taitotieto, kulttuurienväliset taidot ja taitotieto) Elämänhallintataidot (esim. asenteet, motivaatio, arvot, uskomukset, kognitiiviset tyylit, persoonallisuustekijät kuten introverttisyys/extroverttisyys, itsetuntemus, itseluotamus, kunnianhimo jne.) Oppimiskyky (esim. kieli- ja viestintätietoisuus, foneettinen tietoisuus ja foneettiset taidot, opiskelutaidot, heuristiset taidot) Pirjo Harjanne 7

8 Käsitys kielestä (CEF 2001) Kielellinen viestintätaito Kielelliset tiedot ja taidot (sanastolliset, kieliopilliset, semanttiset, fonologiset, oikeinkirjoitustaito, kirjoituksen ääneenlukutaito) Sosiolingvistiset tiedot ja taidot (esim. sosiaalisten suhteiden kielellinen osoittaminen, kohteliaisuussäännöt) Pragmaattiset tiedot ja taidot (diskurssikompetenssi, funktionaalinen kompetenssi) Pirjo Harjanne 8

9 Viestinnällinen kieltenopetus Brown 2001: Viestinnällisen kielitaidon kaikkien komponenttien (kieliopillinen, diskurssi-, funktionaalinen, sosiolingvistinen ja strateginen) huomioon ottaminen Kielen pragmaattinen, autenttinen, funktionaalinen käyttö mielekkäisiin tarkoituksiin Pirjo Harjanne 9

10 Viestinnällinen kieltenopetus Käsitys kielestä: kontekstisidonnainen viestintä - (vs. lingvistiset yksiköt) Käsitys kielitaidosta: sosiolingvistinen ja diskurssikompetenssi korostuvat, mukana myös oppilaan persoonallisuuspiirteet, asenteet, sosiaaliset taidot, kulttuurienväliset viestintätaidot ja opiskelutaidot (CEF 2001) Pirjo Harjanne 10

11 Käsitys kielenoppimisesta Kognitiivis-konstruktivistinen - tiedon sisäinen prosessointi/ omaksuminen Sosiokonstruktivistinen/ sosiokulttuurinen - sosiaaliseen vuorovaikutus/ osallistuminen Pirjo Harjanne 11

12 Käsitys kielenoppimisesta Omaksumismetafora: vuorovaikutus > kielellinen syötös ymmärrettäväksi (Krashen 1985, input-hypoteesi) > tuottaa kieltä (Swain 1985, outputhypoteesi) > merkitysneuvottelu (Longin 1996, interaktio-hypoteesi) > liittyy kielenoppimiseen epäsuorasti Pirjo Harjanne 12

13 Käsitys kielenoppimisesta Osallistumismetafora: vuorovaikutus > oppimisen katsotaan tapahtuvan vuorovaikutuksessa ja ilmenevän vuorovaikutuksena (van Lier 2000) > mahdollistaa tukemisen (Wood ym. 1976, scaffolding) ja kollaboratiivisen dialogin (Swain 2000) Pirjo Harjanne 13

14 Pirjo Harjanne 14

15 Käsitys kielenoppimisesta Kompleksinen tapahtuma > kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen edellyttää oppimisen tarkastelua sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä ilmiönä (Puolimatka 2002) Oppiminen ja opetus monitahoisia ja monimuotoisia ilmiöitä > tarvitaan useiden teorioiden ja selitysmallien samanaikainen läsnäolo (Eteläpelto 2002) Pirjo Harjanne 15

16 Käsitys kielenoppimisesta Holistinen näkemys: omaksumismetafora ja osallistumismetafora tarjoavat pikemminkin toisiaan täydentävät kuin kilpailevat perspektiivit oppimiseen Omaksumismetafora ei sulje pois sosiaalista eikä osallistumismetafora sulje pois omaksumista (Sfard 1998; Donato 2000; Swain 2000) Pirjo Harjanne 16

17 Viestinnällinen kieltenopetus Käsitys kielenoppimisesta: Kieltä opitaan käyttämällä sitä luovasti viestintään - yritys ja erehdys (Hatch 1978; Rodgers 2001) Viestinnällisen kielitaidon kehittyminen on kompleksinen prosessi, jossa kielen sosiaaliset ja kognitiiviset funktiot ovat toisiinsa kytkeytyneinä > kieltä ei voida pilkkoa kontekstista irrotettuihin yksikköihin tuhoamatta oppimisprosessin olennaista olemusta (Pinnell & Jaggar 2003) Pirjo Harjanne 17

18 Viestinnällinen kieltenopetus Howatt 1984: Heikko suuntaus Vahva suuntaus Monia koulukuntia, esim.: Cooperative Language Learning (CLL) Task-based Language Teaching (TBLT) Task-supported Language Teaching (TSLT) - samoja perusperiaatteita mutta erilaisia filosofisia yksityiskohtia tai opetuskäytänteitä (Rodgers 2001; Richards & Rodgers 2001) Pirjo Harjanne 18

19 Viestinnällisen kieltenopetuksen periaatteita Tekemällä oppiminen (learning by doing) Viestinnän suora harjoittelu (esim. Richards & Rodgers 2001, ) Päätavoite: kyky ilmaista merkityksiä ja käyttää vierasta kieltä viestintään sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Vuorovaikutusta korostava: pari- ja ryhmätyöt Pirjo Harjanne 19

20 Viestinnällisen kieltenopetuksen periaatteita Luokkahuoneen ulkopuolisen elämän kielenkäyttötilanteisiin liittyvät tehtävät Oppilaan elämänpiirin kannalta mielekkäät tehtävät Autenttinen viestintä ja spontaanisuus keskusteluissa (Brown 2001, 48, 166) Pirjo Harjanne 20

21 Viestinnällisen kieltenopetuksen periaatteita Sujuvuus ja oikeakielisyys toisiaan täydentäviä periaatteita sujuvuuden noustessa ajoittain tärkeämmäksi Oman opiskelun reflektointi ja autonomisten opiskelustrategioiden kehittäminen Pirjo Harjanne 21

22 Viestinnällinen kieltenopetus Oppilaan roolit: neuvottelija, vuorovaikutukseen osallistuja Opettajan roolit: viestintäprosessin, tehtävien ja tekstien fasilitaattori, tarpeiden analysoija, neuvonantaja, prosessin manageri, mentori Materiaalien roolit: viestinnällistä kielenkäyttöä tukevia, tehtäväpohjaisia, autenttisia Pirjo Harjanne 22

23 Viestinnällinen suullinen harjoittelu POPS 2004: Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua Pirjo Harjanne 23

24 Viestinnällinen suullinen harjoittelu Heikko suuntaus: tavoite oppia käyttämään vierasta kieltä (learning to use) Vahva suuntaus: vierasta kieltä käytetään, jotta sitä opittaisiin (using English to learn it) (Howatt 1984) - Yritys ja erehdys (Rodgers 2001) - Harjoittelu rakentuu keskustelun perustalle - Edellytetään, että tehtävät vaativat huomion kiinnittämistä kielen kriittisiin piirteisiin (Richards & Rodgers 2001) - Tukeminen (scaffolding), yksityinen puhe (private speech), intersubjektiivisuuden luomisen (Ellis 2003) Pirjo Harjanne 24

25 Viestinnällinen suullinen harjoittelu Oppilaan aktiivista ja tavoitteista opiskelua Vierasta kieltä käytetään kontekstisidonnaiseen viestintään Harjoittelun ohjaus ei edellytä yhdenlaista oikeaa tuotosta vaan mahdollistaa omaehtoisen viestinnän ohjauksen kehyksessä Pirjo Harjanne 25

26 Viestinnällinen suullinen harjoittelu Vastakohta mekaaniselle, kontekstista irroitetuille kielen elementtien, kuten sanojen tai rakenteiden, harjoittelulle Vastakohta kvasiviestinnälliselle drilliharjoittelulle ja irrallisille ns. suullisille aktiviteeteille Vastakohta perinteiselle keskusteluharjoittelulle" Pirjo Harjanne 26

27 Viestinnällinen suullinen harjoittelu Oppilaskeskeisyys Vuorovaikutus: pari- ja ryhmätyöt, vaatii riskin ottamista Autenttisuus: mielekäs viestintä, todellisen elämän kielenkäyttötilanteisiin liittyvät tehtävät ja spontaanisuus keskusteluissa Pedagogiset ja autenttiset tehtävät, fokusoidut ja ei-fokusoidut tehtävät Pirjo Harjanne 27

28 Opettajan ja oppilaan roolit viestinnällisessä kieltenopetuksessa (esim. Larsen-Freeman 1986; Richards & Rodgers 1986; Nunan 1989) Opettaja viest.prosessin ja tehtävien manageri ja fasilitaattori, tarpeiden analysoija, neuvonantaja puhuu vähemmän kuuntelee enemmän arvioijan valta ja vastuu Oppilas aktiivinen, vuorovaikutteinen, keskusteleva, reflektoiva itsenäinen, luova - enemmän kontrollia ja vastuuta Pirjo Harjanne 28

29 Autenttinen ja pedagoginen tehtävä Viestinnällisen tehtävän suoritus voi olla autenttinen, todellisen elämän, toiminta tai pedagoginen toiminta. Luokkahuonetehtävät ovat viestinnällisiä silloin, kun ne edellyttävät ymmärtämistä, merkitysneuvottelua ja ajatusten ilmaisemista viestinnällisen tavoitteen saavuttamiseksi. (CEF 2001) Pirjo Harjanne 29

30 Viestinnällinen tehtävä Sekä autenttiset että pedagogiset tehtävät ovat viestinnällisiä silloin, kun ne edellyttävät ymmärtämistä, merkitysneuvottelua ja ajatusten ilmaisemista viestinnällisen tavoitteen saavuttamiseksi (CEF 2001, 158). Merkitykseen fokusoitunut pragmaattinen kielenkäyttö, viestinnällinen tavoite ja viestinnän yhteys luokkahuoneen ulkopuoliseen elämään, tehtävän syötös oppilaan elämänpiiriin kuuluvista lähteistä Pirjo Harjanne 30

31 Integroitu viestinnällinen suullinen harjoittelu Puhuminen, kuunteleminen, lukeminen ja kirjoittaminen eivät esiinny irrallisina elävässä elämässä vaan ovat kytkeytyneinä toisiinsa Suullinen harjoittelu on osa kielen kokonaisvaltaista harjoittelua Pirjo Harjanne 31

32 Integroitu viestinnällinen suullinen harjoittelu Tunnilla suullisesti, kotona kirjallisesti! Suullinen harjoittelu nivotaan tekstin käsittelyn kaikkiin eri vaiheisiin: aktivoi oppilasta käyttämään tiettyä sanastoa / rakenteita eri tilanteissa ja edistää näin kyseisen sanaston / rakenteiden oppimista Pirjo Harjanne 32

33 Viestinnällisen suullisen harjoittelun portaittaisuus sisäänajo aihepiiriin tekstin sisällön ymmärtämisen tarkistaminen ääntämisen harjoittelu sisällön kertominen omin sanoin uuden sanaston harjoittelu uuden rakenteen harjoittelu viestinnän ohjattu sovellus viestinnän oma soveluus Pirjo Harjanne 33

34 Viestinnällinen suullinen harjoittelu Puhutun kielen piirteitä: prosodiset ja paralingvistiset piirteet sanasto ja lauserakenne rutiini-ilmaukset tauot, toistot, korjaukset ja täyteilmaukset Pirjo Harjanne 34

35 Viestinnällinen suullinen harjoittelu Keskustelun piirteitä: dialogisuus - vuorovaikutteinen ja yhteistoiminnallinen keskustelun rakentaminen: - puheenvuoron ottaminen ja ylläpitäminen, puheen yhteinen muotoilu, puhekumppanin puheeseen reagoiminen Pirjo Harjanne 35

36 Viestinnällinen suullinen harjoittelu Puhuminen vaatii paljon enemmän kuin pelkkiä sanoja: yleissivistys hyvät tavat avoimmuus, uskallus ja riskinotto aktiivinen kuuntelu ääntäminen (painotus, rytmi, intonaatio) sanavarasto / ilmaisuvarasto selkeys sujuvuus kulttuurisidonnainen kielenkäyttö Pirjo Harjanne 36

37 Viestinnällinen suullinen harjoittelu Viestintästrategiat, esim.: puheen myötäily (mielenkiinnon osoittaminen) samaa/eri mieltä oleminen ihmettely pahoittelu keskeyttäminen kysymysten tekeminen tarkennuksen pyytäminen keskustelun ylläpito vuoronotto aihepiirin laajentaminen / vaihtaminen puuttuvan kielitaidon kompensointi Pirjo Harjanne 37

38 Viestinnällinen suullinen harjoittelu En bra lyssnare och samtalspartner är intresserad av vad de andra har att säga och visar sitt intresse: tittar sin samtalspartner i ögonen gör inte något störande samtidigt visar att han/hon hör och förstår (jaha, jasså, säger du det!) ställer frågor för att få veta mera om saken frågar om han/hon inte förstår Pirjo Harjanne 38

39 Viestinnällinen suullinen harjoittelu Tietoisuus ja taidot: mitä, miten, miksi harjoitellaan - oppilaiden sytemaattinen ja pitkäjänteinen ohjaaminen työskentelyyn Aikaisempi tieto: viestinnässä tarvittavat kielelliset ja eikielelliset resurssit Pirjo Harjanne 39

40 Viestinnällinen suullinen harjoittelu Omakohtaisuus: oppilaan, elämänpiiristä, tarpeista ja mielenkiinnosta lähtevää Kontekstisidonnaisuus: kontekstien mielekkyys, autenttisuus, monipuolisuus, runsaus Pirjo Harjanne 40

41 Viestinnällinen suullinen harjoittelu Verbaaliset ja nonverbaaliset viestintästrategiat Sosiaaliset vuorovaikutustaidot Ilmapiiri: turvallinen, kannustava, hyväksyvä, puhumiseen ja luovuuteen rohkaiseva Suhtautuminen virheisiin: sisältö tärkeämpää kuin muodot Tehtävä: tarkkaavaisuuden suuntaaminen opittavaan kieliainekseen, vuorovaikutus Pirjo Harjanne 41

42 Viestinnällinen suullinen harjoittelu Man lär sig att tala svenska genom att tala svenska! eläydy puhetilanteeseen, keskity ja tee parhaasi myötäile toista puhujaa (eleet, pikkusanat...) pidä keskustelu käynnissä (tarkentavat tai aihetta eteenpäin vievät lisäkysymykset...) katso puhekumppaniasi esiinny avoimesti, rohkeasti ja rennosti äännä selkeästi yritä säilyttää luonnollinen puherytmisi vältä pitkiä taukoja keksi kiertoteitä (selityksiä, lähes samaa merkitseviä sanoja), jos et muista tarvitsemaasi sanaa ota ilmeet ja eleet avuksi, jos sanat loppuvat älä takerru kielioppivirheisiin varmista, että puhekumppanisi ymmärtää sinua pyydä muilta apua tarvittaessa älä puhu suomea Pirjo Harjanne 42

43 Vieraan kielen puhujan ongelmia viestintäarkuus ei-sujuva puhe viestintään liittyvät kulttuurierot (esim. hiljaisuuden sieto) Useakielisyys (plurilingvaalisuus) Järkevä kaksikielisyys Pirjo Harjanne 43