Toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2014 Forssan vesihuoltoliikelaitos FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS

2 Sisältö 3 Johtajan katsaus 5 Liikelaitoksen hallinto ja organisaatio 6 Muutokset ja riskit toiminnassa 7 Vesilaitostoiminta 9 Veden jakelu 10 Veden laatu 11 Jätevedet 12 Jäteveden puhdistus 13 Muu toiminta 14 Haja-asutusalueen vesihuolto Liite nro 1 FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS

3 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Liikelaitoksen johtajan katsaus Talous Vuosi 2014 oli Forssan vesihuoltoliikelaitoksen 20. toimintavuosi kunnallisena liikelaitoksena. Vuoden 2014 aikana saatiin vedenottolupa Tammelan Portaan kellarimäen pohjavesien hyödyntämiseksi. Vedenottoluvasta valitettiin ja vesihuoltoliikelaitos oli yksi valittajista. Laitoksen tavoitteena on saada lupa m³/vrk ja saatu lupa oli vain 700 m³/vrk. Lopen Räyskälässä tehtiin koepumppaukset ja raportti valmistui toimintavuoden lopulla. Sortohaan jäteveden puhdistamon saneeraus ja laajennustyöt alkoivat marraskuulla Forssan vesijohtoverkoston vuotoprosentti on edelleen hyvällä ja hallittavalla tasolla. Forssan vesihuoltoliikelaitos on onnistunut pitämään verkostonsa verraten hyvässä toimintakunnossa ja siitä on syytä kiittää verkoston henkilökunnan pitkäjänteistä, oikealla asenteella tehtyä hyvää työtä verkoston ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Kiitos kuuluu koko asennustiimille suunnittelua ja työnjohtoa unohtamatta. Vuoden 2014 loppupuolella alkoi jäteveden puhdistamon saneeraus. Rakennushanke on merkittävä ja aiheuttaa talouden pidon lisäksi omat haasteensa myös puhdistamon henkilökunnalle. Ympäristöluvan ehdot ovat voimassa myös rakennustyön aikana ja tästä johtuen henkilökunnan ammattitaito, josta olen vakuuttunut, nousee suureen arvoon. Olen tyytyväisenä pannut merkille, että henkilökunta on ollut aidosti kiinnostunut rakennustyöstä, sen sisällöstä ja etenemisestä. Heiltä onkin tullut jo tukku hyviä kehitysideoita jäteveden käsittelyratkaisuihin liittyen. Tässä kohtaa on syytä kiittää puhdistamon henkilökuntaa hyvistä puhdistustuloksista vuoden 2014 aikana. Forssan vesihuoltoliikelaitoksen tulos oli odotuksia huonompi. Tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttivat hyvitykset liikaa laskutetusta jätevedestä sekä teollisuuden merkittävä vedenkulutuksen väheneminen talousarviossa arvioituun verrattuna. Vesi- ja jätevesimaksut olivat lähikuntiin nähden samalla tasolla. Velkaa ei toimintavuonna vastoin talousarviossa esitettyä, päässyt muodostumaan. Syynä oli puhdistamosaneerauksen ja laajennuksen käynnistyminen vasta loppuvuodesta. Forssan vesihuoltoliikelaitos tuloutti omistajalleen Forssan kaupungille hyväksytyn talousarvion mukaisesti FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 3

4 Rakentaminen Toimintavuoden aikana aloitettiin 1960-luvulla rakennettujen verkosto-osien saneeraustyöt. Tulevia näkymiä Uusi vesihuoltolaki astui voimaan syyskuulla Lain edellyttämiä toimenpiteitä hulevesien hallintaan ja rahoitukseen liittyen valmistellaan yhdessä Forssan kaupungin teknisen toimen ja ympäristönsuojelun kanssa. Asia tulee lähiaikoina Forssan päätöselimien käsiteltäväksi. Hallituksen esitys uudeksi vesihuoltolaiksi annettiin eduskunnalle Aiemmassa lain luonnosvaiheessa mukana ollut velvoite markkinoilla toimivien liikelaitosten yhtiöittämisestä on poistettu. Talousarviovuoden 2014 aikana saatiin vaihdettua lähes kaikki etäluettavat vesimittarit. Kerrostalojen ja rivitalojen mittareiden vaihtotyötä jäi vielä tehtäväksi vuodelle Vuoden aikana tehtiin hankintapäätös etäluettaviin mittareihin liittyvän tiedonkeruujärjestelmän hankinnasta. Järjestelmä valmistuu vuoden 2015 aikana. Laitoksen saneeraustyöt tulevat jatkumaan euromääräisesti viime vuosien tapaan, mutta määrärahoja pyritään kohdentamaan verkostosaneerauksen sijaan talousveden määrän ja laadun varmistaviin toimenpiteisiin vedenottamoilla. Portaan Kellarimäen vedenottamon rakentaminen on syytä käynnistää pian luvan saamisen jälkeen. Lupaa odotellaan toimintavuoden 2015 aikana. Kellarimäen vedenottamoa on tarkoitus tehostaa 2. vaiheessa tekopohjavettä muodostamalla ja siihen liittyvät lupamenettelyt käynnistetään välittömästi saatuamme vedenottoluvan luonnollisen pohjaveden hyödyntämiseksi. Jatkotutkimuksia pohjois-forssan pohjavesien hyödyntämiseksi jatketaan. Uudet ohjelmat ja lisääntyvä byrokratia työllistää myös toimiston henkilökuntaa koko ajan enenevissä määrin. Näin lopuksi haluankin kiittää vielä erikseen toimistosihteereitä muutoksessa jaksamisesta! Kimmo Paakkonen Vesihuoltojohtaja FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 4

5 1.2 Liikelaitoksen hallinto Forssan vesihuoltoliikelaitos on kuntalain tarkoittama kunnallinen liikelaitos jota johtaa ja valvoo johtokunta. Vesihuoltoliikelaitokselle vuosi 2014 oli 20. vuosi kunnan liikelaitoksena. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokuntaan kuuluu viisi jäsentä: Jäsen Pelto-Huikko Jorma, puheenjohtaja Koskenoja Antero, varapuheenjohtaja Mikkola Ansa Kinnunen Riikka Vuorenmaa Janne Varajäsen Hämäläinen Jari Virtanen Tapio Sandberg Marjatta von Hertzen Irja Haavisto Veikko Johtokunnan kokouksiin on kaupunginhallituksen edustajana osallistunut Ilkka Joenpalo (varalla Eino Järvinen), sekä hallintosäännön perusteella kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja ja tekninen johtaja. Johtokunnan kokouksissa esittelijänä on toiminut vesihuoltojohtaja Kimmo Paakkonen. Johtokunnan sihteerinä on toiminut vesihuoltosihteeri Sanna-Maija Hannula. Johtokunta kokoontui vuoden 2014 aikana 8 kertaa ja käsiteltäviä asioita oli yhteensä 46 kappaletta. 1.3 Henkilöstö ja organisaatio Vesihuoltoliikelaitoksella oli vuoden 2014 lopussa työntekijöitä 27, joista kuukausipalkkaisia 16 (1 osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja 4 määräaikaista) ja tuntipalkkaisia 11. Vesihuoltojohtaja Vesihuoltosihteerit Ostopalveluna henkilöstöhallinto atk-palvelut puhelinvaihde Sähkömestari JV-puhdistamo Käyttöpäällikkö Verkosto Työpäällikkö Vedenottamot Käyttöteknikko Suunnittelu Suunnittelupäällikkö Laborantti Prosessinhoitajat Laitosmies Putkimestari Asentajat Painehuuhteluauto FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 5

6 1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vesihuoltoliikelaitos saneerasi kaupungin omistukseen siirtyneen hallin osoitteessa Perkiöntie 7 ja muutti verkostoyksikön ja toimiston siihen alkuvuodesta Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Vedenkulutus Merkittävin riski vesihuoltoliikelaitoksen vedenhankinnalle on edelleen se, että raakavesilähteenä laitoksella on vain Vieremänharju. Vuoden 2014 aikana saatiin vedenottolupa toukokuussa 2014 Tammelan Portaan kellarimäen pohjavesien hyödyntämiseksi. Vedenottoluvasta on valitettu ja päätöstä odotetaan edelleen. Laitoksen tavoitteena oli saada lupa m³/vrk ja saatu lupa oli vain 700 m³/vrk. Tästä syystä myös vesihuoltoliikelaitos oli yksi valittajista. Lopen Räyskälässä tehtiin koepumppaukset ja raportti valmistui toimintavuoden lopulla. Jätevedenpuhdistus Forssaan sijoittuvan jätteiden käsittelyyn ja kierrätykseen perustuvan teollisuuden tarpeiden huomioon ottaminen jätevedenpuhdistamon saneerauksessa ja puhdistusprosessin tehostamisessa ovat tuoneet omat haasteensa. Puhdistamon saneeraustyö käynnistyi vuoden 2014 marraskuulla. Urakka on KVR-urakkamuotoinen (kokonaisvastuurakentaminen) ja sen on määrä olla valmis vuonna Ympäristötekijät Myös vuonna 2014 ovat kuormitusvaihtelut aiheuttaneet hankaluuksia ympäristölupaehtojen saavuttamisessa. Jäteveden käsittelyn luparajat ylittyivät ensimmäisellä ja neljännellä laskentajaksolla BOD7-pitoisuuden osalta, mutta luvan reduktioehdot täyttyivät kaikilta osin jokaisella laskentajaksolla. Puhdistamolle tulevat jätevedet ovat verraten vahvoja. Tästä johtuen lupaehtojen täyttäminen on Sortohaan puhdistamolla haastavampaa pitoisuusvaatimusten, kuin reduktiovaatimusten osalta. Lupaehtojen mukaan kummatkin vaatimukset on täytettävä ja siinä jäteveden puhdistamo onnistui edellä mainitusti ainoastaan neljännellä tarkkailujaksolla. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 6

7 1.7 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta valvoo vesihuoltoliikelaitoksen toimintaa. Vesihuoltoliikelaitoksen taloushallinto (kirjanpito, perintätoimet) ostetaan Loimijoen Kuntapalvelu Oy:ltä. 1.8 Toiminta-alue ja kuluttaja Vesihuoltolain mukaisen toiminta-alueen määräämisen perusteena on käytetty kaupungin kaavoitettua aluetta sekä olemassa olevaa verkostoa. Toiminta-alue on vahvistettu vuonna 2008 ja se käsittää pääosin vahvistetut osayleiskaava- ja asemakaava-alueet. Toiminta-aluekartat ovat nähtävillä vesihuoltoliikelaitoksen toimistolla sekä vesihuoltoliikelaitoksen internetsivuilla. Yhteistoimintaa naapurikuntien kanssa on siten, että Tammelan kunnan keskustaajaman noin asukkaan jätevedet johdetaan viemäriverkostoomme ja edelleen jätevedenpuhdistamollemme käsiteltäväksi. Lisäksi Jokioisten kunnassa sijaitsevat Nokan kiinteistöjen jätevedet johdetaan puhdistamollemme. Jokioisten, Tammelan ja laitoksemme vesijohtoverkostot ovat yhteydessä siten, että tarvittaessa veden johtaminen toistemme verkostoihin on mahdollista. Yhteistoimintaa syvennetään entisestään kunnissa hyväksytyn ja vahvistetun Jokioinen-Forssa- Tammela ylikunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vesihuoltoliikelaitoksen kuluttajina oli vuoden lopussa kiinteistöjä kappaletta. Lukema ilmaisee kiinteistöt joissa on oma vesimittari. Kuluttajia laitoksen vedenjakelun piiriin kuuluu noin henkilöä. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 7

8 2 VESILAITOSTOIMINTA 2.1 Veden hankinta Vesihuoltoliikelaitoksen vedenhankinnan yksinomaisena lähteenä on Vieremänharju, joka on osa pitkittäisharjua ulottuen Salpausselältä Läyliäisistä, Tammelan, Forssan ja Humppilan kautta edelleen Pohjanlahteen. Laitoksen vedenottamot Vieremä ja Linikkala sijaitsevat tässä pohjavesiesiintymässä. Vieremän pohjavedenottamolla on kahdeksan siiviläputkikaivoa syvyyksiltään metriä. Vieremän vedenottamon nimellisteho on tällä hetkellä noin 450 m³ tunnissa. Vedenottamo on rakennettu vuonna Vieremän vedenottamoa on laajennettu rakentamalla kolme uutta siiviläputkikaivoa vuoden 2007 syksyllä. Kaivojen käyttöönotto tapahtui keväällä Linikkalan pohjavedenottamolla on käytössä kaksi siiviläputkikaivoa. Vedenottamon nimellisteho on tällä hetkellä 250 m³ tunnissa ja se on rakennettu vuonna Veden pumppaus vedenottamoilta vuosina : Vieremä m³ m³ m 3 Linikkala m³ m³ m 3 Yhteensä m³ m³ m 3 Veden pumppaus verkostoon vähentyi kokonaisuudessaan edellisvuodesta. Syynä tähän oli osaltaan vedenkulutuksen väheneminen. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 8

9 2.2 Veden käsittely Pohjaveden käsittelyyn käytetään ainoastaan NaOH:a (natronlipeä) jolla veden ph nostetaan noin arvoon 7,5 syövyttävien ominaisuuksien poistamiseksi. Toimintavuoden aikana verkostoa ei desinfioitu, mutta kaikki kulutukseen syötetty talousvesi kulki UV-käsittelyn kautta. 2.3 Veden jakelu Vesihuoltoliikelaitoksen vedenjakelujärjestelmä käsittää noin 250 kilometriä runkoputkistoa, Kaalikorven m³ vesitornin sekä Paavolan, Hankaantien, Palumäentien, Lempääntien ja Rekirikontien paineenkorotusasemat. Verkoston heikoimpina kohtina ovat 50- luvulla rakennetut teräs- ja harmaavalurautaputket. Näiden uusimiseksi on toimintavuonnakin panostettu. Putkien uusimistyö tulee jatkumaan myös lähivuosina. Toimintavuoden aikana rakennettiin uutta vesijohtoa 1567 metriä. Vanhaa vesijohtoa poistettiin käytöstä 985 metriä. Yhteenveto rakennetuista putkistoista on esitetty liitteessä nro 1. Verkostovuotoja korjattiin toimintavuoden aikana yhteensä 7 kohteessa. Vuodot johtuivat pääosin valurautaputkien syöpymisistä ja katkeamisista, sekä kivien aiheuttamista muoviputkien rikkoontumisesta. Laskuttamattoman (vuodot, huuhtelut) veden osuus pumpatusta vedestä oli noin 19 %. (pumpattu vesi m³). Vuotojen osuuden arvioidaan olevan samaa luokkaa aikaisempien vuosien kanssa eli luokkaa noin 10 %, jota voidaan valtakunnallisestikin pitää hyvänä arvona. Myös verkoston huuhteluihin kului merkittäviä määriä vettä toimintavuonna FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 9

10 Veden myynti oli toimintavuonna m³, jossa vähennystä edellisvuoteen noin 6,5 %. (v veden myynti m3). Vedenkulutuksen jakautuminen käyttöryhmittäin: Omakotitalot m³ m³ m³ m³ Kerros- ja rivitalot m³ m³ m³ m³ Teollisuus- ja liike-elämä m³ m³ m³ m³ Vesiyhtymät m³ m³ m³ m³ Valtion laitokset, sairaala, seurakunta m³ m³ m³ m³ Kaupungin koulut ja muut laitokset m³ m³ m³ m³ Muut m³ m³ m³ m³ 2.4 Veden laatu Veden laatua on tarkkailtu Lounais-Hämeen kansanterveystyön kuntayhtymän hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Valvontatutkimusnäytteet on ottanut terveystarkastaja ja ne on tutkittu bakteriologisten määreiden osalta ympäristöterveysaseman toimesta sekä fysikaalis-kemiallisten suureiden osalta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratorion toimesta. Verkostoon jaettu vesi täytti kaikkien valvontatutkimusohjelman mukaisten näytteiden osalta Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 461/2000 hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Verkostoa huuhdeltiin kesän 2014 lopulla tehostetusti johtuen sakan irtoamisesta putkiston seinämistä. Sakka aiheutti paikoin suuria hankaluuksia laitoksen yksityisasiakkaille. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 10

11 3 JÄTEVEDET 3.1 Yleistä Toimintavuoden aikana jätevedenpuhdistamolla puhdistettiin jätevettä yhteensä m³. Jätevedenpuhdistamolle johdetaan puhdistettavaksi kaupungin alueelta tulevien jätevesien lisäksi Tammelan kunnan keskustaajaman sekä Jokioisilla sijaitsevan Nokan kiinteistön jätevedet. Lisäksi puhdistamolle tuli hulevesiä puhdistettavaksi Viksbergin vanhalta kaatopaikalta ja Kiimassuon jätehuoltoalueelta. Viemäriin liitetyissä kiinteistöissä asui Forssan kaupungin alueella toimintavuoden lopussa noin asukasta. 3.2 Viemäriverkosto Viemäriverkoston (jäte- ja sadevesi) kokonaispituus oli vuoden 2014 lopussa noin 282 kilometriä. Uutta putkistoa toimintavuoden aikana rakennettiin yhteensä metriä ja käytöstä poistettiin 81 metriä vanhaa heikkokuntoista viemäriä. Yhteenveto rakennetuista kohteista on esitetty liitteessä nro 1. Viemäriverkostoon kuuluu kaikkiaan 36 jätevedenpumppaamoa, sekä kolme sadevesipumppaamoa. Pumppaamoiden käyttö ja kunnossapito hoidetaan jätevedenpuhdistamon henkilökunnan toimesta, sadevesipumppaamot erillisten hoitosopimusten perusteella. 3.3 Jäteveden puhdistus Sortohaassa sijaitseva puhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen jälkisaostuslaitos. Se on rakennettu vuonna 1974 kemialliseksi ja laajennettu vuonna 1984 biologiseksi laitokseksi. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Asukasvastineluku ~ Q keskimäärin m³/d BOD kg/d Länsi-Suomen vesioikeuden asettamat puhdistusvaatimukset ylivuodot huomioon ottaen ovat neljännesvuosikeskiarvona seuraavat: CODCr. 125 mg/l red.> 75 % BOD 7 (ATU) 15 mg/l red.> 95 % Fosfori 0,7 mg/l red.> 93 % Kiintoaine 25 mg/l red.> - FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 11

12 Lupamääräyksissä on myös maininta, että jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammonium- ja kokonaistypenpoistoon. Puhdistamon tarkkailua on valvontaohjelman mukaisesti suorittanut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry joka laatii vuoden 2014 tarkkailusta vuosiyhteenvedon. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemien tutkimusten mukaan asetettuihin vaatimuksiin päästiin ainoastaan toisella ja kolmannella tarkkailujaksolla. Puhdistamon kokonaisvirtaama vuonna 2014 oli m³ eli noin m³/d. Saostus- ja umpikaivolietettä vastaanotettiin m³. Puhdistusprosessissa käytettyjen kemikaalien ja sähköenergian määrät olivat seuraavat: Ferrosulfaatti kg/a kg/a kg/a PAX kg/a kg/a kg/a Polymeeri kg/a kg/a kg/a Ostettu sähkö kwh/a kwh/a kwh/a Tuotettu sähkö kwh/a kwh/a kwh/a Puhdistusprosessin tuloksena syntyi mädätettyä ja kuivattua lietettä yhteensä tonnia. Lietteen kuiva-aine pitoisuus oli noin 25 %. Mädättämön toiminta on toimintavuotena täyttänyt odotukset pääpiirteittäin. Biokaasua prosessissa syntyi noin Nm³, josta osa käytettiin syötteen lämmitykseen ja generaattorilla tuotettiin sähköä noin kwh. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 12

13 4 MUU TOIMINTA 4.1 Sivutoiminnat Sivutoimintoina on toimintavuonna tehty tonttijohtojen asennuksia, tonttijohtojen sulatuksia ja tonttiviemäreiden aukaisuja. 4.2 Varastotoiminta Vesihuoltoliikelaitoksen varasto käsittää suunnilleen kaikki vesi- ja viemärilaitostoiminnassa tarvittavat korjaus- ja uudisrakennusosat. Nimikkeiden määrä varastossa oli 741 kpl ja varaston arvo ,07 euroa. 4.3 Tarkastustoiminta Vesihuoltoliikelaitos toimii Forssan kaupungin hallintosäännön perusteella kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiden valvontaviranomaisena Forssan kaupungin alueella. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 13

14 5 HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLTO 5.1 Yleistä Haja-asutusalueella on vesihuollon runkolinjat käyttökunnossa Koijärven ja Matkun kylätaajamissa. Vesihuoltoliikelaitos on aloittanut runkolinjojen läheisyydessä toiminta-alueella olevien kiinteistöjen liittämisen vesihuoltoverkostoon. Myös toiminta-alueen ulkopuolella oleville kiinteistöille tarjotaan mahdollisuutta liittyä vesihuoltoon erityisehdoin. 5.2 Matkun vesiosuuskunta Vesihuoltoliikelaitos myy Matkun vesiosuuskunnalle veden. Osuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin Sillä on vedenjakelun piirissä noin 100 kiinteistöä ja sen jakama vesimäärä oli toimintavuonna m Koijärven alueen jätevesiosuuskunta Koijärven alueen jätevesiosuuskunnan jätevesiviemäriverkosto on Koijärven ja Matkun alueella käyttökunnossa. Runkoverkostoa on yhteensä noin 30 kilometriä. Kiinteistöjen liittäminen jätevesiviemäriverkostoon on käynnissä. Toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittämistyö jatkuu useamman vuoden ajan. Jätevesiosuuskunnan osakkaita on yhteensä noin 170 kappaletta. Vesihuoltoliikelaitos on antanut jätevesiosuuskunnalle teknistä apua niin suunnittelun kuin rakentamisen valvontaan. FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 14

15 Forssan vesihuoltoliikelaitos Perkiöntie 7, Forssa puh. (03) (vaihde) FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 15