YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JOKIOINEN-FORSSA-TAMMELA

Transkriptio

1 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JOKIOINEN-FORSSA-TAMMELA

2 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 Tiivistelmä Jokioisten, Forssan ja Tammelan yhteisessä ylikunnallisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on esitetty kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Niiden lisäksi on erikseen syvennytty myös kuntien yhteisiin vesihuoltohankkeisiin sekä niiden kehittämiseen. Suunnitelman toimenpideohjelma on laadittu vuoteen 2023 asti, mutta kehitysnäkymiä on tarkasteltu myös pidemmällä aikavälillä. Suunnitelmassa on kartoitettu vesihuollon nykytila erikseen vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla sekä toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla. Nykytilan pohjalta on selvitetty ongelmat ja kehittämistarpeet toimenpideohjelman suunnittelua varten. Lisäksi kuntien vesihuollon tavoitteet, maankäytön suunnittelu sekä terveyden- ja ympäristönsuojelumääräykset on otettu huomioon. Myös alueelle jo tehdyt suunnitelmat ja selvitykset ovat ohjanneet toimenpideohjelman laadintaa. Yhteisiin vesijohtoverkostoihin on Jokioisilla liittynyt n. 89 % kuntalaisista, Forssassa n. 96 % kuntalaisista ja Tammelassa n. 80 % kuntalaisista. Varmistaakseen vedenjakelun toimivuuden myös erityistilanteissa kunnat suunnittelevat vedenottamoita ja siirtolinjoja yli kuntarajojen. Yksi merkittävimmistä käynnissä olevista lisävedenhankintaa koskevista projekteista on Portaan siirtolinja. Tarkoitus on rakentaa lähivuosina vedenottopaikka Tammelan Portaaseen ja tehdä siirtolinja, jonka avulla kunnat saavat lisävettä. Forssan jätevedenpuhdistamolle ohjataan kaupungin omien jätevesien lisäksi suuri osa Tammelan kunnan jätevesistä. Puhdistamon saneeraussuunnittelu on käynnissä. Myös Jokioisten kunnan jätevedenpuhdistamoa ollaan saneeraamassa ja laitoksen on arvioitu toimivan seuraavat vuotta. Tämän ajanjakson jälkeen varteenotettava vaihtoehto on, että myös Jokioisten puhdistamon jätevedet johdetaan Forssan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Yhteisiin jätevesiverkostoihin on liittynyt Jokioisilla n. 44 % kuntalaisista, Forssassa n. 93 % kuntalaisista ja Tammelassa n. 55 % kuntalaisista. Varsinkin Jokioisten ja Tammelan kunnat ovat suunnitelleet laajentavansa viemäriverkostoa lähivuosina, jolloin liittymisprosentit kasvavat. Verkostojen kehittämisalueet on esitetty suunnitelman kartoissa. Karttoja on yhteensä seitsemän ja yksi niistä kuvaa koko suunnittelualuetta. Tähän karttaan on merkitty Portaan siirtolinja sekä kuntien väliset ja suunnitellut yhdysvesijohdot ja -viemärit. Muissa kartoissa on esitetty kuntakohtaisesti vedenjakelun ja viemäröinnin toiminta-alueet eri kartoilla sekä verkoston kehittämisalueet. Jokioisten, Forssan ja Tammelan kunnilla on tavoitteena lisätä yhteistyötä vesihuollossa entisestään tulevaisuudessa. Näin kunnat pystyvät tarjoamaan asukkailleen ja yrityksilleen entistä paremmat vesihuoltopalvelut. Ylikunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma edistää tämän yhteistyön jatkamista entistä tiiviimmin. Tällä hetkellä kunkin kunnan vesihuollosta vastaavat kuntien omat vesihuoltolaitokset yhteistyössä kunnan alueella sijaitsevien muiden osuuskuntien ja vesihuoltoyhtiöiden kanssa. Tulevaisuudessa on mahdollista, että alueelle perustetaan yksi suurempi vesihuoltolaitos, joka hoitaa vesihuollon suunnittelualueen kunnissa. Tästä laitoksesta kunnat omistaisivat kukin tietyn osan.

3 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Sisällysluettelo Johdanto Ylikunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkoitus ja tavoite Suunnitteluun osallistuneet tahot Suunnittelualue Jokioisten kunta Forssan kaupunki Tammelan kunta Ennusteet Vesihuolto laitosten toiminta-alueilla Toiminta-alueet ja organisaatiot Jokioinen Forssa Tammela Vedenhankinta- ja jakelu Jokioinen Forssa Tammela Ylikunnallinen yhteistyö suunnittelualueella Viemäröinti, jätevedenkäsittely ja hulevedet Jokioinen Forssa Tammela Ylikunnallinen yhteistyö suunnittelualueella Varautuminen vesihuollossa ja sammutusvesi Lisäveden hankinta erityistilanteissa Valmius- ja varautumissuunnitelmat Sammutusvesisuunnitelmat Jätevedenpuhdistamot Yhteistyö vesihuollossa naapurikuntien kanssa Ongelmat ja kehittämistarpeet Jokioinen Forssa Tammela Ylikunnallinen yhteistyö suunnittelualueella Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet ja pienet organisaatiot Nykytila ja kehittämistarpeet Koko suunnittelualue Jokioinen Forssa Tammela Verkostojen tarvealueet Portaan siirtolinja ja vedenottamo... 29

4 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Jokioinen Forssa Tammela Vesihuollon painopisteet ja tavoitteet Kuntien vesihuollon painopisteet ja tavoitteet Kuntien yhteiset vesihuollon tavoitteet Jokioinen Forssa Tammela Kytkeytyminen muihin suunnitelmiin ja strategioihin Kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Toimenpiteet Mielipiteiden huomioiminen Toimenpideohjelman suunnittelu Koko suunnittelualue Vaikutusten arviointi Tiedottaminen Suunnitelman ajan tasalla pitäminen ja toteutuksen seuranta Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Pohjavesialueet Vedenottamot Jätevedenpuhdistamot Vesihuoltoyhtiöiden taksat Yhtymämalli toiminta-alueiden ulkopuolisille alueille Tammelan yksityiset vesihuoltoyhtiöt Toimenpideohjelma Lausunnot Kartat Kartta 1. Kartta 2.1 Kartta 2.2 Kartta 3.1 Kartta 3.2 Kartta 4.1 Kartta 4.2 Suunnittelualue Talousvesi, Jokioinen Jätevesi, Jokioinen Talousvesi, Forssa Jäte- ja hulevesi, Forssa Talousvesi, Tammela Jätevesi, Tammela

5 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4 1. Johdanto 1.1 Ylikunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkoitus ja tavoite Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu voimaan tulleeseen vesihuoltolakiin. Lain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Vesihuoltolakia ollaan uudistamassa. Kehittämissuunnitelman osalta ei lakiin ole tulossa suurempia muutoksia ja tämän ylikunnallisen kehittämissuunnitelman teossa on jo toimittu uuden lain hengen mukaan. Uusi vesihuoltolaki astuessaan voimaan ohjaa vesihuoltoalaa yhteistyöhön. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on julkinen asiakirja, joka on tarkoitettu joustavaksi suunnittelun välineeksi. Sen sisältö ja tarkkuus määräytyvät kunkin kunnan omien tarpeiden mukaan. Tästä syystä suunnitelmalle ei ole laissa asetettuja yksityiskohtaisia sisällöllisiä vaatimuksia. Kehittämissuunnitelma ei ole myöskään kuntaa tai muita tahoja oikeudellisesti sitova suunnitelma, vaan vesihuoltolain tavoitteita määrittelevä asiakirja. Jokioisten, Forssan ja Tammelan kunnille laadittiin ensimmäiset vesihuollon kuntakohtaiset kehittämissuunnitelmat vuonna Forssan suunnitelmaa päivitettiin vuonna Kaikki kolme suunnitelmaa olivat nyt tulleet päivitysvaiheeseen. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä vastaa kunta. Suunnitelman on katettava koko kunnan alue. Kehittämissuunnitelma on kuitenkin mahdollista laatia myös useamman kunnan yhteisenä ylikunnallisena kehittämissuunnitelmana. Jokioisten, Forssan ja Tammelan kuntien yhteistyö myös vesihuollon saralla on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Kunnat suunnittelevat lisävedenottamoita yli kuntarajojen ja tekevät yhteistyötä myös jätevesiasioissa. Muun muassa näistä syistä yhteinen ylikunnallinen suunnitelma oli järkevä toteuttamismuoto kehittämissuunnitelmalle. Tässä suunnitelmassa on esitetty Tammelan, Forssan ja Jokioisten kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Niiden lisäksi on erikseen syvennetty kuntien yhteisiin vesihuoltohankkeisiin sekä niiden kehittämiseen. Tavoitteena oli laatia mahdollisimman tiivis suunnitelma, jossa on esitettynä keskeisimmät ja tärkeimmät vesihuoltoa koskevat asiat. Tällä pyritään suunnitelman luettavuuden ja käytettävyyden parantamiseen. Tämä suunnitelma päivittää Jokioisten, Forssan ja Tammelan edelliset vuonna 2005 laaditut kehittämissuunnitelmat. Lähtötietoina on käytetty aikaisempia kehittämissuunnitelmia sekä kunnista, Tilastokeskuksesta, Hämeen liitosta ja muista suunnitelmista ja selvityksistä saatuja

6 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 5 tietoja. Ylikunnallisen kehittämissuunnitelman toimenpideohjelma on laadittu seuraavan noin 10 vuoden ajalle, mutta suunnitelmassa on määritelty vesihuollon kehittämisen suuntaviivoja myös pidemmälle aikavälille. Vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään tarvittaessa. 1.2 Suunnitteluun osallistuneet tahot Kehittämissuunnitelma on tehty osana diplomityötä, jonka on laatinut diplomityöntekijä Emilia Naatula. Suunnitelman toteuttamista varten perustettiin ohjausryhmä, johon kuului edustajia kustakin kolmesta kunnasta. Ohjausryhmän kokoonpano: Jokioisten kunta: Markku Nikander, kunnaninsinööri Risto Klemelä, kunnallistekniikan insinööri Forssan kaupunki: Kimmo Paakkonen, vesihuoltojohtaja Jorma Lindström, suunnittelupäällikkö Tammelan kunta: Hannu Jalava, tekninen johtaja Heimo Tuomola, maanrakennusmestari Erja Klemelä, ympäristösihteeri Suunnitelman sisällöstä keskusteltiin suunnittelualueella toimivien vesihuoltolaitosten kanssa. Lisäksi kuunneltiin alueen vesihuoltolain valvontaviranomaisten, kaavoittajien ja pelastustoimen näkemyksiä suunnitelman laadinnasta. Lausuntoa suunnitelmasta on pyydetty seuraavilta tahoilta: Jokioisten kunta Forssan kaupunki Tammelan kunta Naapurikunnat o Humppila, Hämeenlinna, Karkkila, Lohja, Loppi, Somero, Urjala ja Ypäjä Hämeen ELY Hämeen liitto Kanta-Hämeen Pelastuslaitos Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Jokioisten, Forssan ja Tammelan ympäristönsuojeluviranomaiset Forssan Seudun Kehittämiskeskus Jokioisten Vedenhankinta Oy Jokioisten yksityisen vesiyhtymät: o Mörrin lähde, Minkiön Kirkas ja Jaakkolankulman vedenhankinta ky Forssan vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Forssassa toimivat osuuskunnat: o Matkun vesiosuuskunta ja Koijärven alueen jätevesiosuuskunta

7 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 6 Tammelan yksityiset vesihuoltoyhtiöt: o Etelä-Tammelan Vesihuolto Oy o Kaukjärven Vesihuolto Oy o Liesjärven Vesi Oy o Määrlammin vesiyhtymä o Pohjois-Tammelan Vesihuolto Oy o Portaan ja Ojasen Vesihuolto Oy o Someron Vesihuolto Oy 1.3 Suunnittelualue Suunnittelualue kattaa kokonaan Jokioisten, Forssan ja Tammelan kuntien alueet, jotka sijaitsevat Etelä-Suomen läänissä Kanta-Hämeen maakunnan länsiosassa. Alue kuuluu Hämeen liiton, Etelä- Suomen aluehallintoviraston, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta-alueisiin. Suunnittelualue sijaitsee sisämaassa ja matkaa Helsinkiin on n. 110 km, Turkuun n. 90 km ja Tampereelle 90 km. Jokioinen, Forssa ja Tammela kuuluvat Forssan seutukuntaan, johon kuuluvat myös Humppilan ja Ypäjän kunnat (kuva 1). Koko suunnittelualueen läpi virtaa Loimijoki, joka saa alkunsa Tammelasta. Forssan seutukunnat toteuttivat yhdessä vuosien aikana Forssan seudun strategisen rakennetarkastelun hankkeen (FOSTRA) tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ja seudun kehittämismahdollisuuksien hahmottamiseksi. Tuloksena oli visio vuoteen 2050: Forssan seutu on identiteetiltään vahva, hyvin saavutettava, hallitusti kasvava, luonnonläheinen ja maaseutuhenkinen kaupunkiseutu Helsinki Turku Tampere-kolmion keskipisteessä. Kuva 1. Forssan seutu (Lähde: Forssan seudun terveydenhuollon ky.) Jokioisten kunta Jokioisten pinta-ala on noin 182,0 km 2. Vesistön osuus pinta-alasta on noin 1,5 km 2 eli 0,8 %. Asukkaita Jokioisilla on ja taajama-aste on 64,5 % ( ). Kunnassa oli vuoden 2011 lopussa kpl asuntokuntia ja 326 kpl kesämökkejä. Jokioisten naapurikuntia ovat Forssa,

8 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 7 Humppila, Somero, Tammela ja Ypäjä. Kunnan elinkeinojakauma vuoden 2010 lopussa oli seuraavanlainen: alkutuotanto 8,9 % jalostus 23,0 % palvelut 66,7 % muut/tuntematon 1,5 % Jokioinen on luonnonympäristöltään vähäjärvistä viljelysmaisemaa. Noin puolet pinta-alasta on metsää ja puolet peltoa. Jokioisten keskustaajaman läpi virtaa Loimijoki ja kunnassa on kaksi järveä: Rehtijärvi ja Kiipunjärvi, joka sijaitsee osittain Humppilan alueella. Kunnan toiminta-ajatuksena on, että Jokioisten kunnan asukkaat saavat kotikunnastaan ja Forssan seudulta turvallisen, viihtyisän ja luonnonläheisen asuinympäristön, riittävät ja hyvät kunnalliset palvelut sekä kotikunnan ja seudun monipuolistuvan työpaikkatarjonnan. Jokioisten itsenäinen kunta tekee monipuolista seudullista yhteistyötä lähtien omista vahvuuksistaan sekä omaleimaisesta perineestään Forssan kaupunki Forssan pinta-ala on noin 253,4 km 2, josta vesistön osuus on noin 4,6 km 2 eli 1,8 %. Asukasluku on ja taajama-aste 90,6 % ( ). Vuoden 2011 lopussa kaupungissa oli asuntokuntia kpl ja kesämökkejä 713 kpl. Forssan naapurikuntia ovat Humppila, Jokioinen, Tammela ja Urjala. Kaupungin elinkeinojakauma vuoden 2010 lopussa oli seuraavanlainen: alkutuotanto 2,0 % jalostus 32,8 % palvelut 64,3 % muut/tuntematon 0,9 % Forssa on teollisuuskaupunki, jonka alueella panostetaan erityisesti ympäristöliiketoimintaan. Hyväksytyn kaupunkistrategian mukaan Forssa on vuoteen 2025 mennessä Suomen ykkösalue juuri ympäristöliiketoiminnassa. Visio vuoteen 2025 on, että kaupunki tunnetaan omaleimaisena ja mukavana asumisen, osaamisen, palvelujen ja työpaikkojen yhteistyökykyisenä kasvukeskuksena, jonka vahvuuksia ovat ympäristö- ja logistiikkaosaaminen. Forssassa asutus on keskittynyt kaupungin eteläosassa sijaitsevaan keskustaajamaan. Pohjoisosassa on Matkun ja Kojon kylätaajamien lisäksi harvempaa maaseutuasutusta Tammelan kunta Tammelan pinta-ala on noin 715,1 km 2, josta vesistön osuus on noin 74,7 km 2 eli 10,4 %. Asukasluku Tammelassa on ja taajama-aste 47,3 % ( ). Kunnassa oli vuoden 2011 lopussa asuntokuntia kpl ja kesämökkejä kpl. Tammelan naapurikuntia ovat Forssa, Hämeenlinna, Karkkila, Loppi, Lohja, Somero ja Urjala. Kunnan elinkeinojakauma vuoden 2010 lopussa oli seuraavanlainen: alkutuotanto 15,8 % jalostus 25,4 % palvelut 56,8 % muut/tuntematon 2,1 %

9 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8 Tammela on maalaiskunta, jossa luonnolla on keskeinen merkitys. Kunnan alueella sijaitsee kahdeksan Natura 2000-verkostoon kuuluvaa arvokasta luontoaluetta. Tammelassa on myös paljon järviä ja näin ollen myös kesämökkejä. Koko suunnittelualueen läpi virtaava Loimijoki saa alkunsa Tammelan Pyhäjärvestä. Kuntastrategian mukaan toiminta-ajatuksena on, että Tammela tarjoaa hyvän ja turvallisen ympäristön viihtyisälle asumiselle ja edellytykset yrittämiselle. Kunta järjestää asukkailleen laadukkaat ja tasa-arvoiset peruspalvelut taloudellisesti seudullista yhteistyötä ja yrittämistä hyödyntäen. Tammelassa panostetaan kylätoimintaan ja kunnassa onkin 13 toiminnallista kylää. Tammelan uusi kyläohjelma on laadittu vuonna 2010, jonka yhteydessä kylille laadittiin kyläsuunnitelmat. Kyläohjelman tärkeimpänä tavoitteena on nostaa esiin Tammelan kylien yhteiset kehittämistarpeet. Lisäksi kyläohjelman tavoitteena on edistää kylien ja kunnan välistä yhteistyötä sekä kestävää kehitystä. 1.4 Ennusteet Tilastokeskukselta saatujen ennusteiden mukaan suunnittelualueella ei väkiluvussa tapahdu merkittäviä muutoksia vuoteen 2030 mennessä (taulukko 1). Vesihuoltoverkostojen laajentumisen odotetaan kuitenkin kasvattavat verkostojen liittymisprosentteja ja lisäävän näin ollen vedenkulutusta ja syntyvää jätevesimäärää. Vuonna 2010 veden ominaiskulutus Suomessa oli 226 l/as/vrk. Ominaiskulutus lasketaan verkostoon pumpatun talousveden kokonaismäärän ja verkostoihin liittyneen asutuksen mukaan. Näin ollen laskelmissa on mukana myös teollisuuden, maatalouden ja palveluiden käyttämä vesi sekä sammutus-, vuoto- ja hukkavesi. Tästä syystä luvut vaihtelevat suuresti kunnittain. Veden ominaiskulutus vuoden 2011 lähtöarvojen mukaan on Jokioisilla 429 l/as/vrk, Forssassa 287 l/as/vrk ja Tammelassa 184 l/as/vrk. Tammelan laskelmassa ei ole otettu huomioon Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikön vedenkulutusta. Veden ominaiskulutuksen ennustetaan pysyvän suurin piirtein nykyisellä tasolla. Maatalouden vedenkulutuksen oletetaan pysyvän ennallaan. Tilojen lukumäärä on laskussa, mutta samaan aikaan tilakoko kasvaa. Teollisuuden vedenkulutuksessa ei myöskään oleteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Taulukko 1. Jokioisten, Forssan ja Tammelan väestömäärän kehitysennusteet Jokioinen Forssa Tammela

10 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 9 2. Vesihuolto laitosten toiminta-alueilla 2.1 Toiminta-alueet ja organisaatiot Suunnittelualueen vesihuoltolaitokset ja niiden toiminta-alueet on esitetty suunnitelman kartoissa Jokioinen Jokioisilla vedenjakelusta ja vähäiseltä osin vedenhankinnasta vastaa kunnan vesihuoltolaitos (kuva 2). Kunta ostaa pääosan jakamastaan vedestä Jokioisten Vedenhankinta Oy:ltä, jossa kunta on myös osakkaana. Yhdyskuntajäteveden käsittelystä toiminta-alueellaan vastaa Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos. Teollisuudella on käytössään kaksi jätevedenpuhdistamoa. Jokioisten Vedenhankinta Oy on kunnan, isompien teollisuuslaitosten ja paikkakunnan tutkimuslaitosten omistama vedenhankintayhtiö, joka omistaa kaksi vedenottamoa. Keskustaajaman ylävesisäiliö on kunnan ja Jokioisten Vedenhankinta Oy:n puoliksi omistama. Jokioisilla on vahvistettu erikseen vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alue kunnanvaltuuston päätöksellä Jokioisilla on myös haja-asutuksen jätevesien toiminta-alue, joka kattaa Humppilan siirtolinjan, Minkiön aseman, Selkäinmäen ja Kiipunmäen alueiden viemärit. Tämä toiminta-alue on hyväksytty valtuustossa Jokioisten vesihuoltolaitoksen ja Jokioisten Vedenhankinta Oy:n vesijohtoverkostot kattavat lähes koko kunnan alueen lukuun ottamatta joitakin kunnan reuna-alueita. Viemäriverkoston toimintaalue kattaa Jokioisten keskustaajama-alueen sekä edellä esitetyt haja-asutusalueet. Hulevesiverkostoille ei ole Jokioisilla määritetty toiminta-alueita. Kunnan alueella toimii kolme pientä vesiyhtymää, joista yksi hoitaa lisäksi alueensa jätevedenpuhdistuksen. Tekninen lautakunta Kuva2. Jokioisten kunnan vesilaitoksesta vastaava organisaatio.

11 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Forssa Forssan kaupungin vesihuoltoliikelaitos vastaa vesihuollosta kunnan alueella (kuva 3). Lisäksi Forssan alueella toimii Matkun vesiosuuskunta ja Koijärven alueen jätevesiosuuskunta. Osuuskunnilla on vahvistetut omat toiminta-alueensa. Osuuskunnat on tarkoitus liittää Forssan vesihuoltoliikelaitokseen vuosien aikana, kun osuuskuntien johtokartat ovat ajan tasalla. Forssan kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin alueella toimiville vesihuoltolaitoksille vesihuoltolain mukaiset toiminta-alueet. Forssan vesihuoltoliikelaitokselle on kaupunginhallitus hyväksynyt sadevesiviemäröinnin toiminta-alueen Vesihuollon toiminta-alue kattaa vahvistetut osayleiskaava ja asemakaava-alueet sekä osan kaavoittamattomista alueista. Huleveden toiminta-alue kattaa suurimman osan asemakaava-alueesta. Forssan vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Kuva 3. Forssan vesihuoltoliikelaitoksen organisaatio Tammela Tammelan kunnassa vesihuollosta vastaa kunnan vesihuoltolaitos yhdessä seitsemän yksityisen vesihuoltoyhtiön/yhtymän kanssa, joiden toiminnasta vastaavat yhtiöiden hallitukset: Etelä-Tammelan Vesihuolto Oy Kaukjärven Vesihuolto Oy Liesjärven Vesi Oy Määrlammin vesiyhtymä Pohjois-Tammelan Vesihuolto Oy Portaan ja Ojasen Vesihuolto Oy Someron Vesihuolto Oy Tammelan kunnan alueella toimiville vesihuoltolaitoksille on kunnanvaltuuston päätöksellä määritelty nykyiset toiminta-alueet. Toiminta-alueet on määritelty erikseen vedenjakelulle ja jäteveden viemäröinnille. Hulevesiviemäröinnille ei ole esitetty toiminta-alueita, koska verkosto on

12 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 11 niin hajanainen. Hulevesiverkostoa on kuitenkin keskustaajaman alueella ja uutta verkostoa on rakennettu myös Vekkilän, Lamalan ja Keskus-Alhon alueille. Lisäksi Hakkapeliitta-yrityspuistoon, Lassin alueelle, Kukkuramäkeen, Siiki-Mutalan alueelle ja Nuutin asemakaava-alueille on tehty hulevesiverkostoa. Tammelan kunnan vesihuoltolaitoksen (kuva 4) vesijohto- ja viemäriverkosto kattaa asemakaavaalueet, asemakaava-alueen välittömässä läheisyydessä olevia alueita sekä haja-asutusalueella Tapolan alueen. Kaukjärven alueella viemäröinnin hoitaa kunnan vesihuoltolaitos ja vedenjakelun Kaukjärven Vesihuolto Oy. Kaukjärven teollisuusalueella kunnan vesihuoltolaitos huolehtii myös vedenjakelusta. Lisäksi kunnan vesihuoltolaitos huolehtii viemäröinnistä Papinsillantien, Ahomäentien, Valtaimenkujan, Nuutinkulmantien ja Saloniementien haja-asutusalueilla. Pohjois-Tammelan Vesihuolto Oy:llä on vedenjakelua Teuron, Kuuslammin, Susikkaan, Mustialan, Hevoniemen, Hykkilän ja Lunkaan kylissä. Viemäriverkostoa on rakennettu Mustialan, Hevoniemen, Susikkaan ja Hykkilän kyliin. Lisäksi Teuro-Kuuslammi runkoviemäri on rakenteilla. Etelä-Tammelan Vesihuolto Oy vastaa vedenjakelusta Sukulan, Häiviän, Riihivalkaman, Kallion ja Kaukolan alueella sekä Papinsillantien, Valtaimenkujan ja Nuutinkulmantien alueilla. Lisäksi Etelä- Tammelan vesihuolto Oy on rakentanut viemäriverkoston Häiviän, Kallion, Sukulan ja Riihivalkaman kyliin. Vesihuoltolinja Ruostejärvelle on rakennettu (ns. Eerikkilän linja) kesällä Liesjärven Vesi Oy:llä on vesijohto- ja viemäriverkostoa Liesjärven kylän alueella. Alueella on myös entinen metsäoppilaitos, joka omistaa alueensa verkostot. Portaan ja Ojasen Vesihuolto Oy:llä on vesijohtoverkostoa Portaan ja Ojasen kylän alueilla. Someron Vesihuolto Oy:llä on vedenjakeluverkostoa Torron, Patamon ja Letkun kylien alueella. Määrlammin vesiyhtymä toimittaa vettä Saaren kylän alueella noin 45 kiinteistölle. Yhtymälle ei ole hyväksytty toimintaaluetta. Tekninen lautakunta Kuva 4. Tammelan kunnan vesilaitoksesta vastaava organisaatio.

13 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vedenhankinta- ja jakelu Suunnittelualueella sijaitsevista pohjavesialueista on esitetty tarkemmat tiedot liitteessä 1 ja vedenottamoista liitteessä 2. Pohjavesialueet, vedenjakelun toiminta-alueet ja vedenottamot on myös esitetty suunnitelman kartoissa. Verkostovesien tutkiminen perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000). Vesistä on tutkittu jatkuvan valvonnan ja jaksoittaisen valvonnan näytteitä. Suunnittelualueen kuntien terveydensuojeluviranomainen on yhteistyössä talousvettä toimittavien laitosten kanssa laatinut laitoskohtaiset valvontatutkimusohjelmat talousveden säännöllistä valvontaa varten. Tutkimustiheys on erilainen suunnittelualueen vesilaitosten kesken, sillä se määräytyy vuorokautisen veden toimitusmäärän mukaan Jokioinen Jokioisilla veden hankinnasta vastaa Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos sekä Jokioisten Vedenhankinta Oy. Jokioisilla käytetään talousvetenä pohjavettä ja se pumpataan vesijohtoverkostoon kolmelta eri ottamolta. Jokioisten kunnalla on käytössä Kuuman pohjavedenottamo Latovainion pohjavesialueella ja Jokioisten vedenhankinta Oy:llä Särkilammen sekä Rehtijärven pohjavedenottamot Särkilammen pohjavesialueella. Näiden kolmen vedenottamon lisäksi Jokioisilla on Särkilammen pohjavesialueella myös yksityinen vedenottamo, joka jakaa vettä entisen Nokan sairaalan alueella. Kunta ostaa noin puolet Jokioisten vedenhankinta Oy:n pumppaamasta vedestä. Lisäksi Jokioisten kunnan ja Humppilan Vesihuolto Oy:n verkostojen välille on rakennettu yhdysvesijohto, jonka kautta Jokioisten kunta ostaa Humppilasta vettä kuntien rajan lähellä olevalle alueelle. Jokioisten kunnan asukkaista on vesijohtoverkostoon liittynyt noin 89 % (vuonna 2011). Jokioisten vedenottamoilta pumpattiin vuonna 2011 yhteensä m 3 vettä: Kuuman vedenottamolta m 3, Särkilammen vedenottamolta m 3 ja Rehtijärven vedenottamolta m 3. Yhteensä kunnan ostama ja pumppaama vesimäärä oli m 3. Hukkaveden osuus oli kyseisenä vuotena kunnan verkostossa 38 % ja Jokioisten Vedenhankinta Oy:n verkostossa 18 %. Vedenjakeluverkoston pituus vuoden 2011 lopussa oli noin 283 km. (Jokioisten kunnalla metriä ja Jokioisten Vedenhankinta Oy:llä metriä.) Verkoston vanhimmat osat ovat luvulta. Verkostomateriaalina on käytetty pääosin muovia, mutta vanhaa rautaista runkojohtoa on vielä jäljellä noin 3 km. Teollisuuden vedenkulutus Jokioisilla on m³, joka on noin 45 % laskutetusta vedestä (vuonna 2011). Suurimmat vedenkuluttajat ovat Genencor International Oy, Pintos Oy, Jokioisten Lankatehdas Oy, MTT sekä Jokioisten Leipä Oy. Vesijohtoverkosto on jaettu kolmeen painepiiriin, joista Jokioisten keskustan painepiiri kattaa suurimman osan kuntaa. Vesi pumpataan keskustan painepiiriin Särkilammen ja Rehtijärven vedenottamoilta. Piiriin kuuluu myös ylävesisäiliö, jonka tilavuus on 1000 m 3. Toiseen painepiiriin pumpataan vettä Kuuman vedenottamolta ja siihen kuuluu kunnan pohjoisosan kyliä. Kolmanteen

14 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 13 painepiiriin pumpataan vesi Humppilasta ja sen alueeseen kuuluu Minkiön asemaseutu sekä osa Kiipun ja Rehtijärven kylistä. Särkilammin, Rehtijärven ja Kuuman vedenottamoiden vedenlaatu laatu on ollut hyvä. Nokan vedenottamon veden laatu on ollut hyvä, pesäkkeiden lukumäärä on ajoittain raakavedessä ollut koholla Forssa Forssassa veden hankinnasta ja jakelusta vastaa Forssan vesihuoltoliikelaitos. Forssassa talousvetenä käytetään pohjavettä, joka saadaan Vieremän ja Linikkalan pohjavedenottamoilta. Molemmat ottamot sijaitsevat Vieremän pohjavesialueella. Vesihuoltoliikelaitoksen kuluttajina oli vuoden 2011 lopussa vesimittarillisia kiinteistöjä kappaletta. Liittymisprosentti Forssan vesihuoltoliikelaitoksen vesijohtoverkostoon koko kaupungin asukkaista on noin 95 %. Forssassa merkittävä osa talousvedestä menee teollisuuden tarpeisiin ja loput asutuksen sekä palveluiden käyttöön. Forssassa toimii myös Matkun vesiosuuskunta, jolle vesihuoltoliikelaitos myy talousveden. Osuuskunnalla on vedenjakelun piirissä noin 100 kiinteistöä ja sen jakama vesimäärä vuonna 2011 oli noin m 3. Liittymisprosentti yhteensä kaupungin alueella vesijohtoverkostoon on noin 96 %. Forssan vesihuoltoliikelaitoksella on noin 250 km runkoputkistoa, Kaalikorven vesitorni, jonka tilavuus 2500 m 3 sekä viisi paineenkorotusasemaa. Verkosto on pääosin muovia. Tällä hetkellä saneerataan verkoston vanhimpia osia, jotka ovat 1960-luvulta. Verkosto on jaettu kolmeen painepiiriin. Keskustan painepiirin lisäksi Paavolan kaupunginosa kuuluu omaan painepiiriinsä ja Matkun sekä Koijärven alue omaansa. Vesihuoltoliikelaitoksen vedenottamoilta pumpattiin yhteensä m 3 vettä vuonna 2011 ja laskutettiin m 3. Hukkaveden ja huuhtelun osuus oli noin 9 %. Veden laatu on ollut hyvä Linikkalan ja Vieremän vedenottamoilla. Happitaso on ollut ajoittain alhainen Tammela Tammelan kunnassa talousvetenä käytetään pohjavettä ja sen hankinnasta ja jakelusta vastaa kahdeksan vesihuoltolaitosta/yhtiötä. Vesijohtoverkostoihin on liittynyt kunnan vakituisista asukkaista noin 80 %. Tammelan kunnan vesihuoltolaitos saa vetensä kahdelta omalta vedenottamoltaan Syrjäharjun päävedenottamolta, joka sijaitsee kirkonkylässä Syrjäharjun pohjavesialueella ja Pätinkiharjun vedenottamolta, joka sijaitsee Pohjois-Tammelassa Pätinkiharjun pohjavesialueella. Lisäksi kunnan vesihuoltolaitos omistaa Eerikkilän vedenottokaivon, joka sijaitsee Ruostejärven pohjavesialueella. Vedenottamon muut laitteistot omistaa Eerikkilän urheiluopisto. Kaivo toimii

15 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14 toistaiseksi varavedenottamona Eerikkilän urheiluopiston lisäksi Tapolan haja-asutusalueelle ja Hämeen luontokeskukselle. Veden mangaanipitoisuuden vuoksi Eerikkilän varavedenottamon käyttö on hankalaa ilman mangaaninpoistolaitteistoa. Kunnan vesihuoltolaitos toimittaa vettä Pohjois-Tammelan ja Kaukjärven Vesihuolto Oy:n verkostoihin Pätinkiharjun vedenottamolta sekä Etelä-Tammelan vesihuolto Oy:n verkostoon Syrjäharjun vedenottamolta. Liesjärven Vesi Oy saa vetensä Liesjärven pohjavesialueella sijaitsevalta Liesjärven vedenottamolta, jonka kunta omistaa. Tammelan kunnan vesijohtoverkoston pituus on noin 56 km. Verkostossa on kaksi painepiiriä, keskustaajama ja Pätinkiharju, sekä neljä paineenkorotusasema keskustaajaman painepiirissä. Lisäksi keskustaajaman painepiiriin kuuluu ylävesisäiliö, jonka tilavuus on 300 m 3. Verkosto on lähes kokonaan muoviputkea. Kunnan verkoston vanhimmat osat sijaitsevat kirkonkylän alueella ja ovat 1960-luvun lopulta. Kunnan vesijohtoverkostossa on noin käyttäjää eli noin 30 % kuntalaisista. Keskustan alueella lähes kaikki ovat liittyneet vesijohtoon. Vuonna 2011 kunnan verkostoon pumpattiin m 3 talousvettä. Laskutetun veden määrä oli m 3. Hukkavesi oli näin ollen noin 12 %. Portaan ja Ojasen Vesihuolto Oy saa vetensä omasta Onkilammen vedenottamostansa Pernunnummeen pohjavesialueelta ja Määrlammin vesiyhtymä omalta pohjavedenottamoltaan Kaukolannummen pohjavesialueelta. Someron vesihuolto Oy ottaa vetensä omista vedenottamoistansa Someron kaupungin alueelta. Tammelassa toimivien yksityisten vesiyhtiöiden vedenjakelusta on kerätty tietoja liitteeseen 6. Suurimpia vedenkuluttajia Tammelan kunnan alueella ovat Eerikkilän Urheiluopisto, Makuliha Oy sekä Vörlön Vihannes Oy. Syrjänharjun ja Pätinkiharjun vedenottamoiden veden laatu on ollut hyvä. Myös Liesjärven vedenottamon veden laatu on ollut hyvä, mutta pesäkkeiden määrä on ollut ajoittain käsittelemättömässä raakavedessä koholla, mutta ei enää verkostovedessä. Tämä osoittaa sen, että asennettu UV-desinfiointi on toiminut. Liesjärven vedenottamon toiminta lopetetaan, kun suunnitellut yhdysvesijohdot valmistuvat. Portaan ja Ojasen Vesihuolto Oy:n Onkilammin vedenottamon veden laatu on ollut erittäin hyvä. Määrlammin vesiyhtymän veden laatu on ollut hyvä muuten, mutta raakaveden koliformien bakteerien määrä on ollut aika ajoin koholla. Lisäksi raakavedessä on ollut rautaa ja mangaania. Suodatusjärjestelmä poistaa raudan, mutta mangaanin määrä verkostovedessä on ollut lievästi yli suositusraja-arvon. Yhtymän verkostovedessä pesäkkeiden lukumäärä on ollut koholla. Someron vedenottamoilla veden laatu on ollut hyvä Ylikunnallinen yhteistyö suunnittelualueella Jokioinen ja Forssa ovat yhteydessä toisiinsa Kuuman ja Matkun kautta vesijohtolinjalla. Linjan kautta kunnat saavat tarvittaessa toisiltaan talousvettä. Esimerkiksi vuonna 2011 Forssan vesihuoltoliikelaitokselta ostettiin 423 m 3 vettä Kuuman vedenottamon remontin takia.

16 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 15 Forssalla ja Tammelalla on vesijohdon liitoskohtia yhteensä 3 kpl ja ne sijaitsevat Häiviässä, Kydössä ja Kaukjärvellä. Linjat ovat käytössä vain erikoistapauksissa ja niiden kautta johdettavat maksimivesimäärät ovat pieniä. Linjoista vain Kydön yhteyttä on käytetty. Näiden linjojen sijainnit ja halkaisijat on esitetty kartassa 1. Lisäksi Jokioisten ja Forssan rajalle on muutamia pienempiä kuntarajat ylittäviä linjoja, mutta ne ovat päättyviä, eikä niillä ole vedenjakelun kannalta suurta merkitystä. Jokioisten, Forssan ja Tammelan kunnat ovat kaikki mukana EAKR-hankkeessa, jonka tarkoituksena on löytää Forssan seudulle uusia vedenottopaikkoja lisävedenhankintaa varten pohjavesitutkimusten avulla. Sopivia vedenottopaikkoja on tutkittu jo vuodesta 1993 alkaen Tammelan ja osittain myös Lopen harjualueilla. Toinen jo päättynyt EAKR-hanke oli pohjavesialueiden rakenne- ja pohjavesiselvitys Forssa, Jokioinen ja Humppila. Projektin tavoitteena on niin ikään ollut löytää Forssan seudulle uusia tuottoisia ja hyvälaatuisia pohjavedenottokohteita, hankkia hydrogeologista lisätietoa kahdeksalta eri pohjavesialueelta vedenhankintaa, maankäytön suunnittelua ja pohjavedensuojelua varten sekä tarkistaa saatavan uuden tiedon avulla pohjavesialueiden rajauksia. Hankkeen tuloksena varmistui sopiva vedenottamon paikka Humppilan puolelle, josta saataisiin lisävettä. Forssan seutukunnat ovat vuonna 2006 tehneet myös yhteisen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena oli selvittää, millaisia käytännön toimia pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskielto edellyttävät. Tämä auttaa kuntatasolla maankäytön suunnittelua sekä mahdollisissa vahinkotapauksissa helpottaa puhdistustoimien toteuttamista. 2.3 Viemäröinti, jätevedenkäsittely ja hulevedet Suunnittelualueella toimivat jätevedenpuhdistamot on esitetty liitteessä 3. Viemäröinnin toimintaalueet ja puhdistamoiden sijainnit on lisäksi esitetty suunnitelman kartoissa Jokioinen Jokioisilla viemäröinnistä, hulevesistä ja jätevesien käsittelystä vastaa kunnan vesihuoltolaitos. Viemäröinti on toteutettu erillisviemäröinnin mukaisesti ja jätevesiviemäriin on liittynyt noin 44 % kuntalaisista. Jätevesiviemärin pituus on m ja hulevesiviemärin m (vuoden 2011 lopussa). Verkostomateriaalista 94 % on muovista ja loput vanhempaa betoniputkea. Vuotovesien määrä on ollut suhteellisen korkea varsinkin keväisin. Kunta on pyrkinyt vuosittain saneeraamaan verkoston vanhoja osuuksia ja vuotoveden määrä onkin saatu vähenemään. Vuonna 2011 vuotovesien määrä oli noin 59 %. Luku on vaihdellut kahden viimeisen vuosikymmenen aikana noin 55 ja 70 prosentin välillä. Verkostovuotojen selvittäminen on käynnissä. Jokioisten kunnan jätevedenpuhdistamolle on johdettu myös Humppilan jätevedet lähtien. Genengor International Oy Jokioisten tehtaan, Pintos Oy:n ja Kaarjoki Oy:n (toimijana Jokioisten Lankatehdas Oy) jätevedet käsitellään yritysten omistamassa kahdessa jätevedenpuhdistamossa, jotka tulevat jatkossakin toimimaan omina yksikköinään ympäristölupaehtojensa mukaisesti.

17 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 16 Jokioisten jätevedenpuhdistamo on vuonna 1975 rakennettu biologiskemiallinen aktiivilietelaitos, jonka puhdistetut jätevedet johdetaan Loimijokeen. Laitos sijaitsee Jokioisten keskustan länsipuolella. Alue ei kuulu pohjavesialueeseen. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia ja jäteveden alkaloinnissa kalkkia. Puhdistamoa on saneerattu vuosina 2000 ja Jätevedenpuhdistamo on toiminut hyvin ja saavuttanut sille asetetut lupaehdot. Vuonna 2011 jätevettä puhdistettiin m 3 /d ja ohituksiin meni m 3 /a. Vuonna 2012 oli ensimmäinen vuosi, jolloin Humppilan jätevedet tulivat koko vuoden Jokioisille. Kyseisenä vuotena jätevettä puhdistettiin m 3 /d, josta Humppilan osuus oli 28 %. Ohituksiin meni m 3 /a. Vuoden 2012 ohitusmäärien suurin syy oli 3-4 päivää kestänyt välttämätön korjaustyö, jonka aikana ohitus oli 100 %. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa Jokioisten jätevedenpuhdistamolle on voimassa vuoden 2013 loppuun, jolloin lupaehdot kiristyvät. Vuoden 2013 aikana Jokioisilla saatetaan päätökseen puhdistamon parannustoimenpiteet, joilla varmistetaan uusiin lupaehtoihin pääseminen. Nykyiset lupaehdot vuoden 2013 loppuun asti: BOD 7ATU 12 mg/l / 92 % Kiintoaine 35 mg/l / 90 % Fosfori P kok 0,5 mg/l / 92 % Ammoniumtyppi NH 4 -N <6 mg/l (vuosikeskiarvona) Lupaehdot vuoden 2014 alusta: BOD 7ATU 10 mg/l / 95 % COD Cr 75 mg/l / 85 % Kiintoaine 35 mg/l / 90 % Fosfori P kok 0,4 mg/l / 95 % Kokonaistyppi N 20 mg/l / 60 % (vuosikeskiarvona) Ammoniumtyppi NH 4 -N <6 mg/l (vuosikeskiarvona) (arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvona) Jokioisten puhdistamolta kuivattu liete viedään Forssaan Envorin biokaasu- ja kompostointilaitoksen jatkokäsittelyyn. Puhdistamo ei vastaanota sakokaivolietteitä. Lietteet viedään muualle käsiteltäviksi Forssa Forssan vesihuoltoliikelaitoksella on jäte- ja sadevesiverkostoa yhteensä noin 276 km. Viemäriverkostoon kuuluu kaikkiaan 36 jätevedenpumppaamoa ja kolme sadevesipumppaamoa. Pumppaamoiden käyttö ja kunnossapito hoidetaan jätevedenpuhdistamon henkilökunnan toimesta, sadevesipumppaamoiden kunnossapito hoitosopimusten perusteella. Koijärven alueen jätevesiosuuskunnalla on runkoverkostoa yhteensä noin 30 kilometriä. Jätevesiosuuskunnan osakkaita on yhteensä noin 170 kappaletta.

18 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 17 Forssan jätevedenpuhdistamolle johdetaan Forssan vesihuoltoliikelaitoksen jätevesien lisäksi Koijärven jätevesiosuuskunnan jätevedet sekä Tammelan kunnan vesihuoltolaitoksen jätevedet, Pohjois-Tammelan Vesihuolto Oy:n ja Etelä-Tammela Vesihuolto Oy:n jätevedet. Puhdistamolle tulee myös hulevesiä puhdistettavaksi Viksbergin vanhalta kaatopaikalta ja Kiimassuon jätehuoltoalueelta. Viemäriin on liittynyt Forssan asukkaista noin 93 %. Forssan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Sortohaassa. Puhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen jälkisaostuslaitos. Se on rakennettu vuonna 1974 kemialliseksi ja laajennettu vuonna 1984 biologiseksi laitokseksi. Puhdistetut veden lasketaan Loimijokeen. Puhdistamolle johdetaan runsaasti teollisuusjätevesiä, joista merkittävä määrä on elintarviketeollisuudesta peräisin. Puhdistamolle tulee myös Kiimassuon Envitech-alueelta jätevesiä, jotka sisältävät muun muassa biokaasulaitoksen rejektivesiä. Nämä vedet ovat ajoittain aiheuttaneet hankaluuksia puhdistamon ympäristölupaehtoihin pääsemisessä. Puhdistamon toiminta riippuu pitkälti tulokuormituksen vaihtelusta. Teollisuuden jätevesikuormituksen kasvu on nostanut typpikuormituksen korkeaksi. Puhdistamon saneeraussuunnittelu käynnistyy, kun hankintapäätöksestä tehty valitus markkinaoikeuteen on käsitelty. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämät voimassa olevat lupaehdot Forssan jätevedenpuhdistamolle: Nykyiset lupaehdot vuoden 2013 loppuun asti: BOD 7ATU 15 mg/l / 95 % Kiintoaine 25 mg/l Fosfori 0,7 mg/l / 93 % COD Cr 125 mg/l / 75 % Lupaehdot vuoden 2014 alusta: BOD 7ATU 10 mg/l / 95 % COD Cr 75 mg/l tai 90 % Kiintoaine 15 mg/l Fosfori P kok 0,3 mg/l / 95 % Ammoniumtyppi <4 mg/l / > 70 % (arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvona) Uusille lupaehdoille on haettu syyskuussa 2013 kolmen vuoden jatkoaikaa, jolloin lupaehdot tulisivat voimaan vuoden 2017 alusta. Vuonna 2011 puhdistamolle johdettiin jätevettä yhteensä m³ ja laskutettiin m³. Laskuttamatonta vettä eli vuotovesiä oli näin ollen noin 19 % kokonaisjätevesivirtaamasta. Sako- ja umpikaivolietettä vastaanotettiin vuonna m³. Ohituksiin meni 3 478,7 m³ lähinnä runsaista sade- ja sulamisvesistä johtuen. Forssan jätevedenpuhdistamon yhteydessä toimii vuonna 2000 rakennettu mädättämö. Puhdistamolla muodostuva puhdistamoliete mädätetään ja syntyvä biokaasu muunnetaan

19 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 18 kaasumoottorin ja höyrynkehittimen avulla sähköksi ja lämmöksi puhdistamon omaan käyttöön. Puhdistamon kuluttamasta sähköstä noin kolmasosa on kyetty tuottamaan tällä tavoin. Vuonna 2011 mädätetyn ja kuivatun lietteen kokonaismäärä oli m 3. Liete välikypsytetään Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä vuokratulla varastointikentällä, josta se viedään maanparannusaineeksi etupäässä pelloille Tammela Tammelan kunnassa viemäröinnin piiriin on liittynyt yhteensä noin 55 % kuntalaisista. Kunnan viemäriverkostoon on liittynyt noin 1960 asukasta eli noin 30 % kuntalaisista. Loput liittyjät ovat yksityisten vesihuoltoyhtiöiden viemäröinnin piirissä. Vapaa-ajanasuntoja on kunnan viemärissä 19 kpl ja yksityisten vesihuoltoyhtiöiden viemärissä 44 kpl. Suurin osa kunnan jätevesistä johdetaan Forssaan puhdistettavaksi Kydön kohdalla sijaitsevan Mustaojan jätevedenpumppaamon kautta. Kaukjärven pohjoispuolen asutuksen jätevedet johdetaan Forssaan Kaukjärven pohjoisrannan kautta. Kunnan viemäriverkoston pituus on noin 53 km ja sadevesiverkoston noin 16 km. Jätevettä pumpattiin vuonna m 3 ja laskutettiin m 3, joten vuotovesiprosentti oli noin 27 %. Myös Etelä-Tammelan Vesihuolto Oy:n ja Pohjois-Tammelan Vesihuolto Oy:n jätevedet johdetaan kunnan verkoston kautta Forssaan. Määrlammin vesiyhtymä, Portaan ja Ojasen Vesihuolto Oy ja Someron Vesihuolto Oy toimittavat vain talousvettä ja näiden yhtiöiden toiminta-alueilla viemäröinti on hoidettu kiinteistökohtaisten menetelmien avulla. Myös Kaukjärven Vesihuolto Oy toimittaa vain talousvettä, mutta yhtiön alueella viemäröinnin hoitaa kunnan vesihuoltolaitos. Tammelassa toimivien yksityisten vesiyhtiöiden viemäröinnistä lisätietoja on kerätty liitteeseen 6. Kunta omistaa Liesjärvellä jätevedenpuhdistamon, jonne kerätään Liesjärven Vesi Oy:n verkostojen jätevedet noin 60 kiinteistöltä. Puhdistamo sijaitsee Soukkajärven rannalla. Samalla kiinteistöllä puhdistamon kanssa sijaitsee myös vedenottamo ja alue kuuluu Liesjärven I-luokan pohjavesialueeseen. Puhdistetut jätevedet johdetaan Soukkajärveen, josta ne ajautuvat Turpoonjokeen, joka laskee puolestaan Kuivajärveen. Puhdistamon ylijäämälietteet johdetaan lietevarastoon ja kuljetetaan Forssan jätevedenpuhdistamolle. Liesjärven puhdistamolla on ollut ongelmia ympäristölupaehtojen täyttämisessä. Puhdistamolle on tehty sulkemissuunnitelma. Hämeen ympäristökeskuksen myöntämät voimassa olevat lupaehdot Liesjärven puhdistamolle puolivuosikeskiarvoina: BOD7-ATU max. 15 mg/l red. 90 % Fosfori 1,0 mg/ red. l 90 % Ei typenpoistovaatimuksia

20 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Ylikunnallinen yhteistyö suunnittelualueella Forssan jätevedenpuhdistamolle johdetaan Tammelan kunnasta viemäröinnin piirissä olevien asukkaiden jätevedet lukuun ottamatta Liesjärven aluetta, jolla on oma jätevedenpuhdistamo. Jäteveden johtaminen tapahtuu pääosin Kytöön vuonna 1974 rakennetulla siirtoviemärillä, jonka halkaisija on 400 mm. Myös Kaukjärven pohjoispuolelta johdetaan osa Tammelan jätevesistä Forssaan 160 mm halkaisijaltaan olevaa paineviemäriä pitkin. Tämän viemärin rinnalle on rakennettu lisäksi halkaisijaltaan 63 mm oleva johtolinjan varren kiinteistöjä palveleva paineviemäri. Myös Lempääntien varrella Tammelan ja Forssan rajalla on rakennettu 140 mm halkaisijaltaan oleva viemäri, joka ei ole vielä käytössä. Vuonna 2011 jätevettä johdettiin Tammelasta m 3 (n. 625 m 3 /vrk), mikä on 9,6 % Forssan puhdistamolle tulevasta kokonaisjätevesimäärästä. Forssaan johdetaan myös Jokioisilla sijaitsevan Nokan alueen kiinteistöjen jätevedet. Edellä kuvatut kuntarajojen yli menevät viemäriputket on esitetty halkaisijoineen kartassa 1. Tammelan kunnan Liesjärven jätevedenpuhdistamolla muodostuva liete toimitetaan Forssan jätevedenpuhdistamolle jatkokäsiteltäväksi. Vuonna 2011 kuljetettiin tiivistettyä lietettä 60 m 3. Jokioisten kunta ja Forssan vesihuoltoliikelaitos ovat jo tehneet käytännön yhteistyötä pumppuhuollossa. Laitokset ovat vuokranneet toisiltaan ammattimiehiä. Lisäksi Jokioisten ja Tammela kunnat ovat kumpikin tilanneet painehuuhteluauton palveluita Forssan vesihuoltoliikelaitokselta Varautuminen vesihuollossa ja sammutusvesi Lisäveden hankinta erityistilanteissa Mikäli Jokioisten, Forssan tai Tammelan kunnissa joudutaan ottamaan kunnan päävedenottamo pois käytöstä, ei asiakkaille pystytä toimittamaan riittävää määrää hyvälaatuista talousvettä. Tästä syystä varavesilähteille ja yhteyksille on tarvetta kaikissa suunnittelualueen kunnissa. Jokioisilla vettä saadaan kolmelta eri vedenottamolta. Lisäksi on olemassa varavesiyhteys Kuuman kautta Forssan puolelle Matkuun 110 mm halkaisijaltaan olevalla putkella. Myös uusi vesijohto Humppilasta varmistaa Jokioisten lisäveden hankintaa. Tämä putki on halkaisijaltaan 160 mm. Näiden yhdysvesijohtojen lisäksi Jokioisten ja Ypäjän välillä on halkaisijaltaan 75 mm oleva yhdysvesijohto. Forssassa vesi otetaan kahdelta eri vedenottamolta, mutta lisävettä on mahdollista saada Jokioisilta Matkun kautta edellä kerrotulla tavalla. Lisäksi Forssalla ja Tammelalla on yhdysvesijohdot neljässä eri paikassa: Häiviän kohdalla on halkaisijaltaan 160 mm putki, Kydössä 200 mm putki, Kaukjärven pohjoisrannalla 110 mm putki sekä Lempääntiellä 160 mm putki, joka ei ole vielä käytössä. Tammelassa kunta omistaa 4 vedenottamoa. Varavesiyhteys on olemassa suurimmassa osassa verkostoja, joihin vedenjakelun piirissä olevat kuntalaiset ovat liittyneet. Sen sijaan Liesjärven, Onkilammen, Määrlammin, Mustialan ja puolustusvoimien aluevaraston vedenottamoilla ei tällä hetkellä ole korvaavaa varavesilähdettä tai -yhteyttä.

21 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Valmius- ja varautumissuunnitelmat Kunnilla on valmiussuunnitelman laatimisen velvoite ja se perustuu valmiuslakiin. Jokainen toimiala, myös vesihuolto, vastaa omasta toimialasuunnitelmastaan, josta kunnan valmiussuunnitelma kootaan. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa peruspalveluiden toimiminen poikkeusoloissa. Varautumissuunnitelma on suunnitelma, jonka vesihuoltolaitokset laativat normaaliolojen häiriötilanteita sekä valmiuslaissa tarkoitettuja poikkeusoloja varten. Suunnitelmissa varautumista käsitellään tarkemmalla tasolla kuin tässä kehittämissuunnitelmassa. Varautumissuunnitelma ei ole julkinen asiakirja. Jokioisten kunnan vesihuoltolaitokselle tehdään uusi valmius- ja varautumissuunnitelma. Suunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2013 aikana. Forssan vesihuoltoliikelaitoksen valmius- ja varautumissuunnitelma on tehty Suunnitelma on tarkoitus tehdä uusiksi vuosien 2013 ja 2014 aikana yhteistyössä kaupungin valmiussuunnitelman päivityksen kanssa. Yhteistyön tekeminen on tärkeää, jotta suunnitelmat tukevat toisiaan mahdollisimman hyvin vesihuollon osalta. Tammelan kunnan vesihuoltolaitoksen valmius- ja varautumissuunnitelma on tehty vuonna Kunnan alueella toimiville muille vesiyhtiöille on tehty omat valmiussuunnitelmat terveysvalvontavetoisesti loppuvuodesta Sammutusvesisuunnitelmat Pelastuslaki velvoittaa kunnat huolehtimaan alueensa sammutusveden järjestämisestä. Pelastuslaitoksen tulee laatia sammutusvesisuunnitelma yhteistyössä kunnan kanssa. Käytännössä suunnitteluun osallistuvat myös kunnan alueen vesilaitokset. Jokioisten, Forssan ja Tammelan kunnille on tekeillä kuntakohtaiset sammutusvesisuunnitelmat, joiden on tarkoitus valmistua vuosien aikana. Sammutusvesisuunnitelman laatii kunnille Kanta-Hämeen pelastuslaitos. Jokioisilla on kolme sammutusvesiasemaa, jotka on liitetty halkaisijaltaan 225 mm olevaan runkovesijohtoon. Taajamassa sekä haja-asutusalueella on perinteisiä paloposteja kohtuukokoisten runkolinjojen varressa. Luonnonvesiä ei Jokioisilla käytetä sammutusvetenä. Forssan kaupungin alueelle on sammutusvedenhankintaa varten tehty suurvesiasemia. Lisäksi sammutusveden hankinnassa turvaudutaan alueen vesistöihin. Vesijohtoverkostojen vanhoja paloposteja käytetään nykyään lähinnä verkostojen huuhteluun, mutta myös niistä palolaitos voi tarvittaessa ottaa sammutusvettä. Tammelassa sammutusvettä saa järvien lisäksi paloasemalta. Vesijohtoverkostoon aikoinaan tehdyt palopostit ovat osin huonokuntoisia, eivätkä ne kaikki ole enää käytössä. Huonokuntoiset palopostit on korvattu huuhteluposteilla.

22 YLIKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Jätevedenpuhdistamot Jokioisten puhdistamolla häiriötilanteessa, kuten pitkäkestoisten sähkökatkojen aikana, ajaudutaan ohijuoksutuksiin, jotka aiheuttavat hetkellistä vedenlaadun heikkenemistä Loimijoessa. Puhdistamolla ei varastoida merkittäviä määriä kemikaaleja. Jätevedenpuhdistamolla työajan ulkopuolella tapahtuvista häiriöistä aiheutuvat automaattihälytykset menevät päivystäjälle, joka ottaa tarvittaessa yhteyden puhdistamonhoitajaan. Forssan jätevedenpuhdistamolla saatetaan häiriötilanteessa ajautua ohijuoksutuksiin. Puhdistamolla on mahdollisuus myös ohittaa eri altaita. Mädättämökaasun hyödyntämislaitteiston yhteydessä on ylijäämäkaasupoltin ja kaasu poltetaan häiriötapauksessa ulkoilmassa. Puhdistamolla tapahtuvista häiriöistä aiheutuvat automaattihälytykset menevät päivystäjälle, joka tekee tarvittavat toimenpiteet häiriön poistamiseksi. Liesjärven puhdistamoa hoitaa puhdistamonhoitaja, joka käy puhdistamolla työpäivinä normaalisti kerran päivässä. Puhdistamolla ei ole käytössä hälytysjärjestelmää, mutta sähkökatkoja varten on olemassa varavoimayhteys. Ennen laitosta olevaan noin 20 m 3 suuruiseen tasaussäiliöön voidaan sen pintaa nostamalla kerätä noin vuorokauden jätevesimäärä häiriötilanteessa. Samoin voidaan 6 m 3 ylijäämälietteen säiliötä käyttää tasausaltaana, mikäli siellä ei ole lietettä. Jos puhdistamo lakkaa toimimasta pitemmäksi aikaa, se tyhjennetään ilmastusaltaasta imuautolla ja jätevesi viedään Forssan jätevedenpuhdistamolle samalla tavalla kuin normaalissa käytössä tuleva ylijäämälietekin. 2.5 Yhteistyö vesihuollossa naapurikuntien kanssa Jokioisten, Forssan ja Tammelan kunnat tekevät yhteistyötä vesihuollossa myös muiden naapurikuntiensa kanssa. Yhteistyö koskee lähinnä vesi- ja viemäriverkostoja. Jokioisten ja Humppilan välille on rakennettu vuonna 2011 vesihuoltolinja, joka on halkaisijaltaan 160 (vesijohto) ja 200 mm (jätevesi). Linjan avulla molemmat kunnat saavat tarvittaessa vettä toisesta kunnasta. Humppilan jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin Jokioisten jätevedenpuhdistamolle. Humppila on myös ollut mukana Forssan ja Jokioisten kanssa EAKR-hankkeessa, jonka tavoitteena on ollut löytää Forssan seudulle uusia tuottoisia ja hyvälaatuisia pohjavedenottokohteita. Hankkeen myötä Humppilan puolelle on varmistunut sopiva vedenottopaikka. Suunnitelmia ja toteutusajankohtaa vedenottamon rakentamisesta ei ole vielä tehty. Jokioinen tekee yhteistyötä vesihuollossa lisäksi Ypäjän kanssa. Suunnitteilla on rakentaa vedenottamo Jokioisten puolelle Vaulammille ja halkaisijaltaan 160 mm yhdysvesijohto Vaulammilta Palikkalaan. Näin voidaan varmistaa Ypäjän vedenhankinta. Myös uutta jätevesiputkea Ypäjän länsiosasta Jokioisille on suunniteltu. Jos hanke toteutuu, tulevaisuudessa osa Ypäjän jätevesistä on mahdollista johtaa Jokioisten jätevedenpuhdistamolle. Tammela ja Somero tekevät yhteistyötä vedenjakelussa. Someron Vesihuolto Oy toimittaa talousvettä Tammelan Letkun, Patamon ja Torron kyliin. Lisäksi on olemassa muutamia kiinteistöjä, jotka ovat kuntien rajojen yli liittyneet naapurikunnan vesijohtoverkostoon.