Kriisisuunnitelma. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus

Transkriptio

1 Kriisisuunnitelma Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Hätätoimintaohjeet ja tärkeitä puhelinnumeroita Taustatietoa kriiseistä ja henkisestä tuesta Kriisien määrittely Traumaattisen kriisin vaiheet ja kriisistä toipuminen Kriisitilanteiden ennaltaehkäisy ja kriisitilanteisiin varautuminen oppilaitoksissa Psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen oppilaitoksissa Kuolemantapaukset, itsetuhoisuus ja itsemurha Opiskelijan kuolema Opettajan tai työntekijän kuolema Opiskelijan perhe- tai ystäväpiirissä sattunut kuolemantapaus Itsemurha Itsetuhoisuus Itsetuhoisen käyttäytymisen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen Itsemurhalla uhkaaminen Itsemurhayritys Masennuksen ja psykoosin oireiden tunnistaminen ja avun järjestäminen Masennus Toimintamalleja muihin yleisimpiin äkillisiin kriisitilanteisiin Vakava väkivalta tai sen uhka Onnettomuus tai tapaturma Oppilaitoksen turvallisuuteen kohdistuva uhkailu Tulipalo, säteilyvaara, kemiallinen uhka tai pommiuhka Aseellinen uhkaus Koulukiusaamiseen puuttuminen Päihteiden käyttöön puuttuminen Perheessä tapahtuva väkivalta Lainsäädäntö Opiskelijan poistaminen luokasta ja opiskeluoikeuden evääminen Opettajan ja rehtorin oikeudet kiellettyjen aineiden ja esineiden tarkastamisessa Julkisuus ja tietojen saantioikeus Tiedottaminen kriisitilanteissa KRIISISUUNNITELMA 2

3 9. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi Turvallisuusvalmennus Kriisiryhmän toiminta KRIISISUUNNITELMA 3

4 1. Johdanto Kriisisuunnitelma ohjaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitosten kriisitoimintaa. Suunnitelmassa on yleistä tietoa äkillisten kriisitilanteiden asianmukaisesta käsittelystä. Toimintaohje on laadittu huomioiden OPH:n määräys yhteisölliseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisällytettävästä kriisisuunnitelmasta. Tämä ohella Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän jokaisessa oppilaitoksessa on pelastautumissuunnitelma, joka ohjaa toimintaa mm. palo - ja onnettomuustilanteissa. Oppilaitoksen kriisitilanteissa toimintavalmius perustuu etukäteen valmisteltuun toimintamalliin, jonka avulla oppilaitoksessa toimitaan äkillisen kriisitilanteen kohdatessa. Jokaisessa oppilaitoksessa toimii rehtorin johdolla kriisiryhmä, jonka vastuulla on varmistaa, että tätä ohjeistusta noudatetaan. Kriisiryhmä päättää äkillisessä kriisitilanteessa tukitoimista ja kokoontuu tarvittaessa mahdollisimman nopeasti arvioimaan tilannetta. Oppilaitoksissa voi sattua traumaattisia tapahtumia, kuten esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutuminen, onnettomuudet, tulipalo tai läheisen vammautuminen tai kuolema. Traumaattinen kriisi aiheuttaa lähes jokaiselle psyykkisiä jälkireaktioita. Useimmat psyykkisen trauman uhrit eivät tunnista avun tarvettaan, joten henkistä tukea on tarjottava aktiivisesti. Henkinen tuki tarkoittaa toimintatapaa, joka kattaa fyysisen ja psyykkisen ensiavun ja muun läheisten tai ammattilaisten antaman avun. KRIISISUUNNITELMA 4

5 2. Hätätoimintaohjeet ja tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Arvioi tilanne Selvitä, mitä on tapahtunut Selvitä autettavien määrä ja avun tarve Estä lisäonnettomuudet Lähesty vaarallista kohdetta harkiten Pelasta ensin hengenvaarassa olevat Varoita muita vaarasta Tee hätäilmoitus Kaikissa onnettomuuksissa yksi soitto hätäkeskukseen riittää Soita hätäpuhelu yleiseen hätänumeroon 112 näin: 1. Kerro ensin, mitä on tapahtunut Kerro onko kyseessä onnettomuus vai sairauskohtaus 2. Kerro tapahtumapaikka 3. Kerro kuka olet ja mistä soitat 4. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin 5. Älä sulje puhelinta, ennen kuin olet saanut luvan. Palaa tapahtumapaikalle ilmoita lisäavun tulosta ja saamistasi ohjeista Ohjeita ensiaputilanteisiin: KRIISISUUNNITELMA 5

6 Muut tärkeät puhelinnumerot: Yleinen hätänumero: Poliisi: 112 poliisi.fi/ Rikosuhripäivystys: Myrkytystietokeskus: (suora) tai (vaihde) Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (vaihde) Tukea perheen väkivaltatilanteeseen Joensuun kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelut Joensuun kriisikeskus p Raiskauskriisikeskus Tukinainen: ma pe 9 15 la su Lastensuojeluilmoitus Virka-aikana ilmoitus tehdään opiskelijan kotikunnan sosiaalityöntekijälle, virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystykseen, yleinen hätänumero 112. KRIISISUUNNITELMA 6

7 Ilmoitus poliisille väkivallan uhkasta Opetuksen viranomaiset voivat ilmoittaa työssään saamia tietoja oman kuntansa poliisille, kun he epäilevät jonkun olevan vaarassa väkivallan kohteeksi. 3. Taustatietoa kriiseistä ja henkisestä tuesta 3.1. Kriisien määrittely Kriisi tarkoittaa ihmisen joutumista elämäntilanteeseen, jossa hänen aikaisemmat kokemuksensa ja keinonsa eivät riitä uuden tilanteen ymmärtämiseen ja psyykkiseen hallitsemiseen. Kriisit jaetaan karkeasti kehityskriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. Kehityskriisit ovat elämän siirtymäkausiin liittyviä ja kypsymiseen kuuluvia. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisistä, odottamattomista ja voimakkaista tapahtumista, joihin ihminen joutuu valmistautumattomana ja joiden seurauksena ihmisen perusturvallisuus järkkyy. Ihmiset kohtaavat arkielämässään traumaattisia tapahtumia, kuten esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutuminen, onnettomuudet, kodin tuhoutuminen, läheisen sairastuminen tai kuolema. Traumaattinen kriisi aiheuttaa lähes jokaiselle psyykkisiä jälkireaktioita. Useimmat psyykkisen trauman uhrit eivät tunnista avun tarvettaan, joten henkistä tukea on tarjottava aktiivisesti. Henkinen tuki tarkoittaa toimintatapaa, joka kattaa fyysisen ja psyykkisen ensiavun ja muun läheisten tai ammattilaisten antaman avun Traumaattisen kriisin vaiheet ja kriisistä toipuminen Traumaattinen kriisi tulee odottamatta ja yllättäen. Traumaattisesta kriisistä toipuminen tapahtuu vähitellen ja vaiheittain seuraavasti: Sokkivaihe Sokkivaihe seuraa heti traumaa ja sen kesto voi olla lyhyistä hetkistä muutamiin vuorokausiin. Sokkivaihe suojaa mieltä sellaiselta tiedolta, jota se ei kykene vielä vastaanottamaan. Tällöin ihminen ei pysty käsittelemään tapahtunutta. Tavallista on, ettei henkilö ymmärrä tapahtunutta ja usein asioita kielletään sokkivaiheessa. Ihminen saattaa näyttää ulospäin rauhalliselta tai hän voi olla levoton, lamaantunut tai hysteerinen. Sokkivaiheessa ihmisen on vaikea ottaa vastaan käskyjä tai ohjeita. Myös tilannehahmotus on puutteellista sekä ajan- ja todellisuudentaju voi olla hämärtynyt. KRIISISUUNNITELMA 7

8 Reaktiovaihe Reaktiovaihe voi kestää muutamista päivistä useisiin viikkoihin. Reaktiot ovat eri henkilöillä yksilöllisiä, erilaisia ja niitä voi olla vaikea määrittää. Reaktiovaiheessa ihminen alkaa hahmottaa todellisuutta ja alkaa vähitellen ymmärtää tapahtunutta. Surun ja syyllisyyden tunteet ovat tavallisia ja henkilöllä voi olla tarve etsiä syyllistä tapahtuneelle. Reaktiovaiheeseen kuuluu myös pelkoa, joka voi näkyä myös univaikeuksina ja painajaisina. Muita ruumiillisia reaktioita voivat olla vapina, sydämen tykytys, rytmihäiriöt, pahoinvointi, lihassäryt, väsymys ja huimaus. Käsittelyvaihe eli läpityöskentelyvaihe _ Läpityöskentely tapahtuu useiden kuukausien tai jopa vuoden kuluttua tapahtuneesta. Käsittelyvaiheessa oireet alkavat vähentyä ja ihminen alkaa vähitellen suuntautua tulevaisuuteen ja ottamaan vastaan uusia kokemuksia. Syyllisyys sekä vastuu tapahtumasta on helpompi kestää. Ihminen pystyy palaamaan normaaleihin työ- ja arkirutiineihinsa. Uudelleenkäsittelyvaihe Uudelleenkäsittely on traumaattisen kriisin vaiheista viimeinen. Se kestää läpi elämän. Traumaattinen tapahtuma säilyy muistoissa, mutta se ei estä elämästä täysipainoista elämää. Henkilön järkkynyt itsetunto on palautunut ja vaikeat tunteet on läpikäyty. Uudelleen suuntautumisen vaihe edellyttää, että henkilö on käsitellyt tunteet käynyt läpi kriisin. Kriisistä tulee vähitellen osa elämää eikä sitä tarvitsekaan unohtaa. Kriisin onnistunut läpikäyminen voi vahvistaa ihmistä. On mahdollista, että tapahtunut kriisi voi auttaa selviytymistä tulevissa vaikeissa elämänvaiheissa. 3.3 Kriisitilanteiden ennaltaehkäisy ja kriisitilanteisiin varautuminen oppilaitoksissa Kriisitilanteiden ennaltaehkäisy oppilaitoksissa perustuu laadukkaaseen opetukseen sekä suunnitelmallisesti toteutettavaan yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ja riittäviin yksilöllisiin opiskeluhuollon palveluihin. Kriisitilanteisiin varaudutaan Pkky:n hyvinvointisuunnitelmiin pohjautuvilla oppilaitoskohtaisilla toimintasuunnitelmilla, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti vastuut määrittäen ko. oppilaitoksen toimintatavat erilaisissa tilanteissa. Kriisitilanteita ennaltaehkäisevää toimintaa oppilaitoksissa ovat mm. seuraavat toiminnot: myönteisen ja turvallisen ilmapiirin luominen yhteisöllinen toimintakulttuuri ( tuutor-toiminta, sovittelutoiminta, opiskelijakuntatoiminta, oppilaitoksen yhteiset tapahtumat ja teemat) selvät pelisäännöt, joista pidetään kiinni (tiukat rajat ei-hyväksyttävälle käyttäytymiselle, pelisäännöistä tiedotetaan myös huoltajia) KRIISISUUNNITELMA 8

9 henkilökunnan vastuu valvoa toimintaa ja puuttua asioihin matalalla kynnyksellä kiusaamisesta keskustelu, siihen puuttuminen perusteellisesti heti kun asia huomataan yhteistyö huoltajien kanssa henkilökunnan kouluttaminen opiskelijoiden ja huoltajien tiedottaminen opiskeluhuollon sekä yhteistyötahojen palveluista Kriisitilanteisiin varaudutaan oppilaitoksissa mm. seuraavilla tavoilla: ajantasaiset opiskelijan hyvinvointiin tähtäävät suunnitelmat, joita käydään yhteisesti läpi vuosittain. Edellytetään henkilöstöltä myös omaehtoista perehtymistä suunnitelmiin. oppilaitoksissa on nimetty kriisityöryhmä, joka kokoontuu suunnitelmallisesti sekä kriisitilanteissa. Kriisiryhmän tehtävät on määritelty luvussa 9.2. kriisitilanteisiin varautuminen harjoittelemalla mahdollisissa kriisitilanteissa toimimista (opiskelijat/ henkilökunta) turvallisuusvalmennus (kts. luku 9.1.) psykososiaalisen tuen suunnittelu ja järjestäminen (kts. luvut 3.4 ja 9.2) 3.4. Psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen oppilaitoksissa Oppilaitoksissa sattuneiden kriisitilanteiden hoidossa huolehditaan aina asianosaisten psykososiaalisesta tuesta sekä jälkihoidosta. Näillä toimenpiteillä pyritään: post-traumaattisten reaktioiden lieventämiseen kokemuksen normalisointiin ja pääsemiseen mahdollisimman pian takaisin rutiineihin sosiaalisen verkoston vahvistamiseen niin, etteivät ihmiset eristäytyisi vaan päinvastoin huomaisivat kokemustensa samankaltaisuudet arvioimaan debriefingin tarvetta Kriisitilanteen luonne ja laajuus huomioiden arvioidaan aina erikseen, toteutetaanko tuki/ jälkihoito yksilö- vai yhteisötasolla. Yhteisötason toimenpiteissä määritellään se, onko kohderyhmänä opiskelijaryhmä tai useampi opiskelijaryhmä, henkilöstö tai koko oppilaitos. Psykososiaalinen tuki tarkoittaa sitä, että: huolehditaan turvallisuuden tunteen lisäämisestä ja varmistamisesta huomioidaan tukitarpeet niin yksilö- kuin yhteisötasolla sekä akuutisti että jatkossa varmistetaan tarvittavien tukiverkostojen toimivuus KRIISISUUNNITELMA 9

10 Jälkihoito tarkoittaa seuraavia toimenpiteitä: huolehditaan yksilöllisistä tukipalveluista joko oppilaitoksen tai ulkopuolisten tahojen toteuttamana yhteisöllistä asioiden purkua sekä tilanteen jälkeistä seurantaa kriisitilanteen jälkeistä, henkilöstön kesken toteutettavaa purkua: mitä tapahtui, miten toimittiin, mitä parannettavaa tulevaisuuden varalle. On suotavaa, että tehty työ raportoidaan ja toimintaa arvioidaan kehittämisen näkökulmasta. 4. Kuolemantapaukset, itsetuhoisuus ja itsemurha 4.1. Opiskelijan kuolema Opiskelijan kuolema oppilaitoksessa on erittäin harvinaista, mutta mahdollista. Jos kuolema on tapahtunut koulussa tai koulumatkalla, rehtori on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin. Poliisin tehtävänä on viedä kuolinviesti omaisille henkilökohtaisesti. Vasta tämän jälkeen rehtori on yhteydessä kuolleen opiskelijan kotiin. Koulu lähettää kotiin surunvalittelukukat tai -adressin. Kuolemantapauksen yhteydessä on aina pyrittävä toimimaan omaisten toiveita kuunnellen ja kunnioittaen. Vanhempien kanssa sovitaan koulun toimenpiteistä sekä opiskelijoiden ja opettajien mahdollisesta osallistumisesta hautajaisiin. Opiskelijan kuoleman aiheuttamaa surua käsitellään opiskelijan ryhmän kanssa. Käsittely tapahtuu opettajan tai kriisiryhmän jäsenen johdolla. Kuolemasta saa kertoa opiskelijoille, mutta kuolintavasta vain huoltajien luvalla. Asiasta on kerrottava ottamalla huomioon nuoren ikä ja kehitystaso. Opiskelijoita autetaan purkamaan ajatuksiaan ja tunteitaan. Heille kerrotaan myös mahdollisista surureaktioista. Muiden ryhmien opettajat kertovat asiasta omille opiskelijoilleen. Tarvittaessa ryhmän opiskelijoiden huoltajille tiedotetaan asiasta opiskelijatietojärjestelmä Wilman kautta rehtorin ohjeiden mukaisesti. Työntekijöille ja opiskelijoille järjestään tarvittaessa psykologinen jälkipuinti (debriefing), jonka toteuttaa ulkopuolinen asiantuntija, esimerkiksi kunnan kriisiryhmän jäsen. Myös opettajat tarvitsevat tukea. Oppilaitoksen johto ja opiskeluhuolto huolehtivat tuen järjestämisestä. Opiskelijalle järjestetään muistotilaisuus, johon kutsutaan kuolleen opiskelijan ryhmä, muut opiskelijaystävät sekä oppilaitoksen harkinnan mukaan myös vanhemmat. Lisäksi järjestetään erilaisia KRIISISUUNNITELMA 10

11 surun käsittelyä helpottavia rituaaleja. Seremonioilla (hiljainen hetki, suruliputus, kynttilä) on tärkeä merkitys surun kohtaamisessa. Huolellinen paneutuminen asiaan korostaa kuolleen elämän kunnioittamista ja huolenpitoa yhteisön jäsenistä. Seremoniat vahvistavat myös yhteisön yhteenkuuluvuutta ja surun jakamista. Mikäli kuolema tapahtuu loman aikana, koulussa järjestetään jälkikäteen muistotilaisuus. Opettajien on syytä seurata opiskelijoiden toipumista ja mahdollista tuen tarvetta. Oppilaitospappiin tai opiskelijan seurakunnan pappiin otetaan yhteys heti, kun tieto kuolemantapauksesta tulee oppilaitokseen. Pappi voi ottaa vastuuta suruprosessin käsittelystä ja yhteydenpidosta su rukotiin. Yhteenveto tukitoimista opiskelijan kuolemantapauksessa: Järjestetään suruliputus. Otetaan yhteys oppilaitospappiin ja pyydetään hänet tarvittaessa mukaan tilanteeseen. Opiskelijan ryhmälle järjestetään tilaisuus, jossa kerrotaan tapahtuneesta ja vietetään hiljainen hetki (kynttilä, valkoinen liina, muistoruno, laulu, muistosana). Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus keskusteluun ja/tai kriisiapuun. Otetaan yhteyttä lähiomaisiin ja ilmaistaan osanotto oppilaitoksen puolesta. Muistetaan luottamuksellisuus. Kunnioitetaan omaisten toiveita. Sovitaan oppilaitoksen edustajien/ryhmän osallistumisesta hautajaisiin. KRIISISUUNNITELMA 11

12 4.2. Opettajan tai työntekijän kuolema Kun henkilökuntaan kuuluva kuolee, rehtori on yhteydessä omaisiin. Kuolemantapausten yhteydessä on aina pyrittävä toimimaan omaisten toiveita kuunnellen ja kunnioittaen. Rehtori tai kriisityöryhmän jäsen kertoo tapahtuneesta opiskelijoille. Oppilaitoksessa järjestetään muistotilaisuus. Kuolemantapauksen yhteydessä on tärkeää antaa opiskelijatovereille / henkilökunnalle mahdollisuus ilmaista suru ja osanotto. Alaikäisten opiskelijoiden huoltajille tiedotetaan asiasta opiskelijatietojärjestelmä Wilman kautta. Oppilaitos lähettää omaisille adressin tai kukkia. Rehtori sopii omaisten kanssa koulun työntekijöiden tai opiskelijoiden mahdollisesta osallistumisesta hautajaisiin. Kuolleen työntekijän työtovereille (ja tarvittaessa opiskelijoille) voidaan tarvittaessa järjestää psykologinen jälkipuinti, jonka toteuttaa esimerkiksi kunnan kriisiryhmä. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on suotavaa Opiskelijan perhe- tai ystäväpiirissä sattunut kuolemantapaus Opettaja ilmaisee osanottonsa ja keskustelee välittömästi tiedon saatuaan omaisensa menettäneen opiskelijan kanssa. Tarvittaessa opiskelija ohjataan kuraattorin / terveydenhoitajan / kriisiryhmään kuuluvan luokse. Laajempi tiedottaminen asiasta ryhmälle / kouluyhteisölle tapahtuu vain opiskelijan luvalla ja hänen haluamallaan tavalla Itsemurha Opiskelijan tai henkilöstöön kuuluvan henkilön itsemurhan osalta toimitaan pääosin samoin kuin muissakin kuolemantapauksissa (kts. luku opiskelijan kuolema 3.1.). Itsetuhoisuuden ja itsemurhan käsittely kouluyhteisössä on erityisen tärkeää. Itsemurha ja itsetuhoiset toimintamallit saattavat toimia ongelmanratkaisumallina muille. Itsemurhan yhteydessä oppilaitoksen rehtori sopii kuolleen nuoren vanhempien kanssa koulun toimenpiteistä ja hautajaisiin osallistumisesta. Vanhempien toivomuksien kunnioittaminen on erittäin tärkeää. Kuolemasta voidaan tiedottaa muille opiskelijoille, mutta itsemurha kuolintapana ilmoitetaan ainoastaan, jos omaiset antavat tähän luvan. Tieto itsemurhasta annetaan ensin koulun työntekijöille. Työntekijöiden tehtävänä on sopia yhdessä kriisiryhmän kanssa, mitä ja miten opiskelijoille kerrotaan asiasta. Opettaja ja joku kriisiryhmän jäsenistä käsittelevät tapahtunutta kuolleen nuoren ryhmän KRIISISUUNNITELMA 12

13 kanssa. Muiden ryhmien opettajat (tai joku kriisiryhmän jäsenistä) käsittelevät asiaa omien opiskelijoidensa kanssa. Jos itsetuhoista käyttäytymistä (esim. viiltelyä, itsemurhayritys) tai itsemurha tapahtuu oppilaitoksessa, huolehditaan siitä, etteivät opiskelijat pääse tapahtumapaikalle. On tärkeää, että opiskelijat poistuvat tapahtumapaikalta välittömästi. Kun tieto tapahtuneesta saadaan, tehdään hätäilmoitus ja ilmoitetaan oppilaitoksen kriisiryhmälle. Itsetuhoisesti käyttäytyvä opiskelija ohjataan akuutin tilanteen jälkeen aina opiskeluhuoltohenkilöstön luokse. Silloin, kun tapahtuu itsemurha, suruviestin kotiin vie poliisi. Vasta tämän jälkeen rehtori on yhteydessä opiskelijan kotiin. Kuolleen opiskelijan ystäville tai ryhmälle järjestetään psykologinen jälkipuintitilaisuus. Myös opettajille järjestetään jälkipuintitilaisuus. Muistotilaisuus, rituaalit, omaisten muistaminen ja hautajaisiin osallistuminen toteutetaan kuten yleensä kuolemantapausten yhteydessä. Mikäli itsemurha on tapahtunut loman aikana, järjestetään jälkeenpäin muistotilaisuus. Itsetuhoisia tapahtumia ja itsemurhaa käsitellään aina opiskelijoiden kanssa, jos lupa kuolintavan kertomisesta on saatu omaisilta. Erityisesti nuoren itsemurhalla on havaittu olevan mallivaikutusta muihin nuoriin. Erityisen tärkeää on korostaa sitä, ettei kenenkään tarvitse jäädä ongelminsa kanssa yksin vaan apua on saatavilla. Itsemurhaan liittyy surun ja järkytyksen ohella usein myös syyllisyyden tunteita ja jopa itsen tai muiden syyllistämistä. Itsemurhaan johtaneita syitä pohditaan myös paljon. On tärkeää, että oppilaitoksessa on mahdollisuus keskustella tapahtuneesta niin yksilö- kuin ryhmätasollakin. Opiskelijoiden kanssa käytävissä keskusteluissa on tapahtuneeseen liittyvien pohdintojen lisäksi hyvä tuoda esille ongelmien ratkaisumalleja. Nuoren itsemurhan jälkeen on tärkeää seurata tilannetta ja opiskelijoiden vointia. Osa opiskelijoista tai opettajista voi muutamien kuukausien ajan itsemurhan jälkeenkin tarvita tukitoimia, esimerkiksi asiantuntijan vetämiä yksilö- tai ryhmäkeskusteluja. Ryhmätason tukitoimista päättää itsemurhatapauksissa oppilaitoksen kriisiryhmä tai opiskeluhuoltohenkilöstö Itsetuhoisuus Itsetuhoisuudella tarkoitetaan kaikkea sellaista toimintaa, johon liittyy jonkinasteisia ajatuksia itsensä vahingoittamisesta tai itsetuhoisia tekoja. Joskus ihminen voi toimia itsetuhoisesti ilman tarkoitushakuista itsensä vahingoittamista. Itsetuhoisuus voi ilmetä itsetuhoisina ajatuksina, sekavana ja holtittomana käyttäytymisenä ja varsinaisina tarkoituksellisina itsetuhoisina tekoina. KRIISISUUNNITELMA 13

14 Itsetuhoisen käyttäytymisen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen Itsetuhoisuuteen viittaavan käytöksen tai itsetuhoisuuden piirteet voivat usein olla vaikeasti havaittavissa ja pääteltävissä. Huolestuminen toisen voinnissa tapahtuneista muutoksista on yleensä jo riittävä syy reagoida ja ryhtyä toimiin avun saamiseksi. Varhainen puuttuminen ja reagoiminen ovat tärkeää avun saamiseksi. Erityinen syy on huolestua, jos henkilöllä itsellään tai hänen lähipiirissään on aiemmin ollut itsetuhoista käytöstä (esim. itsemurhayrityksiä) ja tällaiseen viittaavia signaaleja tulee esiin puheessa tai käyttäytymisessä. Seuraavassa on kuvattu yksilön käyttäytymiseen liittyviä piirteitä, joiden perusteella voi huolen ottaa puheeksi. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kuvatut piirteet voivat kertoa jostakin muusta kuin itsetuhoisuudesta ja olla joskus jopa osa yksilön normaalia kehitystä. KRIISISUUNNITELMA 14

15 Käyttäytymisen ja elämäntapojen muutokset Sosiaalinen eristäytyminen Yksilö eristäytyy olemassa olevista sosiaalisista kontakteista ja suhteista. Joskus myös vastakkainen käytös, jolloin tapahtuu vahva sosiaalisten kontaktien hakeminen. Sosiaalisen verkoston nopea vaihtuminen/muuttuminen/hylkääminen Kaveripiiri vaihtuu nopeasti, entinen verkosto jätetään. Uudesta kaveripiiristä ei usein ole lähipiirillä tietoa. Luonteen nopea muuttuminen Ahdistuneisuus, alavireisyys Aggressiivisuus, kireys käytöksessä, puheessa tai muussa ilmaisussa Opiskelu- ja työkyvyn heikkeneminen: poissaolot, ajan hallinnan ongelmat, päivittäinen jaksaminen, uupumus ja/tai koulumenestyksen heikkeneminen. Muuttunut habitus: pukeutuminen muuttuu epäsiistiksi tai synkäksi, yleinen epäsiisteys ja huolimattomuus, rahankäytön epämääräisyys (vipit, velat tai ylenmääräinen rahankäyttö), vuorokausirytmin sekavuus (nukkuu päivällä, valvoo yöllä) ja/tai nukahtelu oppitunneilla. Poikkeuksellisen voimakkaat reaktiot normaaleissa tilanteissa, kuten itku, raivo, hyökkäävyys. KRIISISUUNNITELMA 15

16 Riippuvuus- ja addiktiokäyttäytyminen: runsas ja toistuva alkoholin tai muiden päihteiden käyttö, pelit (nettipelaaminen, peliautomaatit), seksi (korostunut seksuaalinen käytös ja riippuvuus, nettipornoriippuvuus) ja nettiriippuvuus (esim. sosiaalinen elämä pyörii netissä ja/tai henkilö ahdistuu, mikäli joutuu eroon nettiyhteydestä) Itsemurhalla uhkaaminen Itsemurhauhkailun taustalla on yleensä henkistä pahoinvointia sekä elämäntilanteeseen liittyviä, vaikeiksi koettuja asioita, joihin nuori ei itse löydä ratkaisua. Itsemurhalla uhkaamiseen on aina suhtauduttava vakavasti ja pyrittävä järjestämään henkilölle asianmukaista apua. Avun järjestäminen etenee yleensä seuraavasti: Itsemurhalla uhkaava henkilö on aina pyrittävä ohjaamaan ammattiavun piiriin. Hoitoonohjauksesta vastaa oppilaitoksessa yleensä opiskeluhuoltohenkilöstö, johon tilanteessa voi ottaa yhteyttä. Henkilö voidaan ohjata myös suoraan terveydenhuollon päivystäviin yksiköihin, mikäli opiskeluhuoltohenkilöstö ei ole tavoitettavissa tai henkilö niin itse haluaa. On tärkeää varmistaa se, että henkilö pääsee tarvitsemansa avun piiriin. Itsemurhauhkausten kuuleminen on ahdistavaa ja järkyttävää. Uhkailua kuulleille on myös tärkeää tarjota aktiivisesti apua. Tuen tarvetta on arvioitava sekä opiskelijoiden että henkilökunnan osalta. Tukitarpeiden arvioinnista ja tukitoimien organisoinnista on opiskelijoiden osalta vastuussa opiskeluhuoltohenkilöstö tai erikseen koolle kutsuttu kriisiryhmä. Henkilökunnan osalta vastuu on lähiesimiehellä. KRIISISUUNNITELMA 16

17 ITSEMURHAVAARA Henkilö on itsemurhavaarassa, jos hän tekee itsemurhayrityksen tai vahingoittaa, esim. viiltelee itseään. hän puhuu tai uhkailee asialla. hänellä on suunnitelma itsemurhasta, esim. antaa pois tavaroita, joista on ennen pitänyt. hänellä kuolemaan liittyvät ajatukset ovat mielessä enimmän osan aikaa. hän tuntee jonkun, joka on tehnyt itsemurhan. hän identifioituu sellaiseen, joka on tehnyt itsemurhan. hänellä on väkivaltainen kuolema tai itsemurha suvussa. hänellä on hyvin huono impulssikontrolli. hän ei näe ratkaisua ongelmiinsa, ei ota vastaan apua. hän on ylikriittinen itsensä suhteen ja tavoittelee täydellisyyttä. Myötävaikuttavia tekijöitä: alkoholin vaikutuksen alaisuus ja/tai iso menetys: kuolema, muutto, tappelu, epäonnistuminen, sosiaalinen häpeä. Mikäli epäilet henkilön olevan itsemurhavaarassa, ota heti yhteys opiskeluhuoltohenkilöstöön tai akuuttityöryhmään. Älä tuomitse, älä vähättele, älä valehtele, älä tarjoa latteuksia. Anna aikaa, osoita huomaavasi ja toimita auttajan luo mahdollisesti saattaen. KRIISISUUNNITELMA 17

18 Itsemurhayritys Itsemurhayritys on aina traumaattinen kokemus itsemurhaa yrittäneelle sekä hänen lähipiirilleen (perhe, ystävät, opiskelu- ja työtoverit). Jälkihoito edellyttää aina psykososiaalisen tuen järjestämistä asianosaisille. Itsemurhaa yrittäneen opiskelijan lähipiirin (muut opiskelijat, henkilöstö) tuesta oppilaitoksessa huolehtii opiskeluhuoltohenkilöstö yhdessä rehtorin ja/tai koulutusjohtajan kanssa. Tarvittaessa kriisiryhmä voi kokoontua suunnittelemaan tukitoimia. Tukitoimien sisältö ja laajuus on opiskeluhuoltohenkilöstön tai kriisiryhmän ratkaistava asia. Yksittäinen henkilöstön jäsen ei saa edetä asioissa ilman ryhmien päätöstä. Tämä on tärkeää siksi, että tukitarpeiden arviointi vaatii erityisosaamista ja useiden näkökulmien huomioimista. Näistä tärkeimpiä ovat mm. salassapitoon liittyvät kysymykset. Jos opiskelija kertoo lähipiirissään tapahtuneesta itsemurhayrityksestä tai itsemurhasta, on aina tärkeää kuunnella häntä ja rohkaista hakemaan keskusteluapua joko opiskeluhuoltohenkilöstöltä tai oppilaitoksen ulkopuolisilta hoitotahoilta. Jos itsemurhaa yrittänyt on oppilaitoksen henkilöstöä, työhön paluu suunnitellaan henkilön, hänen esimiehensä sekä hoitavan tahon kesken. Tarvittaessa työterveyshuolto osallistuu asian hoitamiseen. 5. Masennuksen ja psykoosin oireiden tunnistaminen ja avun järjestäminen 5.1. Masennus Masennuksen oireiden tunnistaminen ja erottaminen normaalista nuoruusiän kriisistä on vaikeaa. Oikuttelu, yleinen kielteisyys, stressi ja voimakkaat tunteenilmaukset ovat nuoruusiässä normaaleja ja ohimeneviä. Nuoret eivät aina itsekään tunnista omaa masennustaan, elleivät vanhemmat tai opettajat kiinnitä asiaan huomiota. Perhe, sukulaiset, ystävät ja muu lähiympäristö muodostavat sosiaalisen tukiverkoston, jonka tarjoama tuki voi parhaimmillaan lievittää nuoren yksinäisyyden, avuttomuuden ja toivottomuuden tunteita ja auttaa häntä selviytymään vaikeuksistaan. Koulu on tärkeä osa tätä tukiverkostoa. Masennuksen oireet ovat monimuotoisia, ja ne vaihtelevat esimerkiksi vaikeusasteen, esiintymistiheyden ja keston mukaan. Elämän kriisitilanteet ja stressi voivat aiheuttaa monenlaisia ohimene- KRIISISUUNNITELMA 18

19 viä mielenterveyden ongelmia, jolloin oireita voi ilmetä myös henkilöillä, jotka eivät sairasta masennusta. Ohessa on lueteltu esimerkinomaisesti masentuneen henkilön piirteitä. Masentunut mieliala: Tunnetila on suurimman osan aikaa syvästi alakuloinen, ja huomiota on vaikea kohdistaa muihin asioihin. Mielihyvän menetys: Asiat, joista aiemmin on saanut mielihyvää, eivät enää tuota nautintoa. Oire jatkuu päivästä toiseen ja esiintyy suurimman osan aikaa. Uupumus, apatia: Olotila on jatkuvasti väsynyt ja jaksamaton. Pienikin teko, kuten lievä fyysinen ponnistus, tuntuu raskaalta ja vaatii voimia. Itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys: Luottamus omaan kykyyn selviytyä elämässä on selvästi heikentynyt, eikä masentunut arvosta itseään. Kohtuuton itsekritiikki ja syyllisyydentunne: Ajatukset keskittyvät jatkuvasti omaan persoonaan. Omia tekemisiä väheksytään ilman erityisiä perusteita. Toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös: Ajatukset kohdistuvat vahvasti kuoleman ympärille, ja mielessä pyörii itsensä vahingoittaminen. Päättämättömyyden ja keskittymiskyvyttömyyden tunne: Masentunut on epävarma tehdessään arkisia päätöksiä, joista hän on aikaisemmin selvinnyt helposti. Hänellä on vaikeuksia keskittyä esimerkiksi lukemiseen tai muuhun tarkkaavaisuutta vaativaan toimintaan. Psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys: Liikkeet voivat hidastua ja kasvot voivat vaikuttaa ilmeettömiltä. Toisaalta voi esiintyä kiihtyneisyyttä, joka ilmenee esimerkiksi raajojen tarkoituksettomina liikkeinä, pakonomaisena kävelynä tai tuskaisena huokailuna. Unihäiriö: Unihäiriö voi ilmetä nukahtamisvaikeutena, unen pinnallisuutena ja katkonaisuutena sekä liian varhaisena heräämisenä. Joillakin masennus voi oireilla myös liiallisena nukkumisena. Hygienian selvä heikkeneminen: Jos huomaat useita vakavia ja vähintään kaksi viikkoa jatkuneita oireita, kerro huolestasi opiskeluhuoltohenkilölle. Opiskeluhuoltohenkilöstön tehtävänä on arvioida masennuksen vaikeusastetta ja tarjota tukea tai ohjata opiskelija sopivan tuen piiriin. KRIISISUUNNITELMA 19

20 5.2. Psykoottinen käyttäytyminen Psykoosin tyypillisiä oireita ovat erilaiset harha-astimukset ja harhaluulot. Harha-aistimukset eivät ole aina merkki hoitoa vaativasta psykiatrisesta tai jostain muusta sairaudesta. Harha-aistimukset voivat kuitenkin olla ensioireita psyykkisestä sairaudesta. Riittävän ajoissa tapahtuneella hoitoonohjauksella voidaan estää sairaustilan kehittymisen vakava-asteisemmaksi. Alla on kuvattu psykoottisen oirehdinnan piirteitä. Jos opiskelijalla esiintyy kuvattuja oireita paljon, otetaan yhteyttä opiskeluhuoltohenkilöstöön tai akuuttityöryhmään. Heidän tehtävänään on huolehtia asiamukainen hoito opiskelijalle. Psykoottisen käyttäytymisen mahdollisia oireita ovat: vetäytyminen ja pyrkimys olla yksin, sekavat tai epärealistiset puheet, rituaalit ja pakkotoiminnat, suhtautuminen työhön/opintoihin muuttuu, esim. henkilö ei välitä siitä tai yrittää tehdä enemmän kuin jaksaa, erikoinen toiminta, jota ei osaa/halua selittää, vihjailu avuntarpeestaan, ulkoisen olemuksen äkillinen muuttuminen, esim. hoitamattomuus, tunneilmaisun kapeutuminen tai muuttuminen, esim. äkilliset naurun- tai itkunpuuskat ja/tai harhaluulot. KRIISISUUNNITELMA 20

21 6. Toimintamalleja muihin yleisimpiin äkillisiin kriisitilanteisiin 6.1. Vakava väkivalta tai sen uhka Oppilaitoksessa voi olla tilanteita, joissa joku käyttäytyy uhkaavasti tai väkivaltaisesti. Uhkaava ja väkivaltainen käyttäytyminen voi kohdistua itseen, toiseen henkilöön tai kiinteistöön. Tällainen käyttäytyminen voi ilmetä fyysisenä tai sanallisena, internetin, puhelujen tai tekstiviestien kautta. Uhkaavassa tai aggressiivisessa käyttäytymisessä pyritään tilanne ensisijaisesti rauhoittamaan puhumalla. Ohessa on yksi mahdollinen tapa hoitaa tilannetta: Tee nopea tilannearvio Älä aliarvioi tilanteen vakavuutta kohteen ulkoisen olemuksen perusteella. Älä koskaan mene tilanteeseen väliin yksin. Käske/pyydä muut opiskelijat siirtymään kauemmaksi. Pysy itse rauhallisena. Käyttäydy päättäväisesti ja varmasti. Muista, että rauhallisuus tarttuu! Pidä katsekontakti opiskelijaan. Osoita hänelle, ettet pelkää, mutta et myöskään ole uhka hänelle. Pidä kätesi näkyvissä ja vältä äkkinäisiä liikkeitä. Älä kosketa vihaista ihmistä. (Reviiritietoisuus: kunnioita myös omaa reviiriäsi) Jos huomaat itse kiihtyväsi, yritä ottaa etäisyyttä tilanteeseen. Pyydä opiskelijaa istumaan ja istuudu itsekin. Tilanteen kärjistymisen varalta pidä itsellesi pakoreitti ovelle avoimena. Pyri myös saamaan jokin este kuten esim. pöytä tai tuoli sinun ja uhkaajan väliin. Yritä saada opiskelija puhumaan ja kertomaan, mistä on kysymys. Kuuntele! Näin saat myös aikaa oman toiminnan suunnittelemiseen. Ystävällisyys voi edesauttaa tilannetta. Sano hänelle jotakin positiivista. Anna opiskelijalle mahdollisuus perääntyä tilanteesta kasvonsa säilyttäen. Hyvin aggressiivisessa tilanteessa kutsutaan paikalle poliisi. Väkivallan kohteeksi joutunutta ei saa jättää yksin. Uhria rauhoitetaan ja selvitetään mahdollisten vammojen laatu jatkotoimenpiteitä varten. Aggressiivisen käyttäytymisen tai väkivallan kohteeksi jou- KRIISISUUNNITELMA 21

22 tunut toimitetaan välittömästi joko terveyskeskukseen tai poliisilaitokselle. Tarvittaessa joku henkilökuntaan kuuluvista lähtee saattajaksi. Häiritsevästi käyttäytynyt opiskelija ohjataan terveydenhoitajan tai kuraattorin kautta saamaan apua. Henkilökunnan turvallisuuden takaamiseksi on tärkeää, että opiskelijan kanssa keskusteltaessa on useampi henkilö paikalla, ainakin akuutissa tilanteessa. Tapahtuneesta ilmoitetaan välittömästi alaikäisen opiskelijan vanhemmille. Täysi-ikäiseltä opiskelijalta kysytään, kenelle asiasta saa ilmoittaa. Näin toimitaan sekä uhrin että tekijän kohdalla. Samalla opiskeluhuoltohenkilöstö varmistaa, että asianosaisille järjestetään riittävästi psykoso-siaalista tukea (ks. kohta 3.4). Henkilökuntaan kuuluvan osalta rehtori tai koulutusjohtaja on tarvittaessa yhteydessä lähiomaiseen. Esimiehen tehtävänä on järjestää tukea henkilökunnalle esim. työterveyshuollon kautta. Tarvittaessa tehdään rikosilmoitus poliisille ja lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimistoon. Jos väkivallan kohteena on alle 15-vuotias, on lieväkin pahoinpitely virallisen syytteen alainen rikos. Jos kyseessä on opiskelijoiden keskinäinen väkivalta, asian käsittelyä jatketaan akuutin tilanteen jälkeen oppilaitoksessa. Käsittelyyn osallistuu asianosaisten lisäksi opiskeluhuoltohenkilöstö. Väkivaltatilanteen luonteesta ja vakavuudesta riippuu, käsitelläänkö tapahtunutta oppilaitoksessa muidenkin opiskelijoiden kanssa. Mikäli väkivallan tekijänä on opettaja tai muu työntekijä, oppilaitoksen johdon on puututtava asiaan välittömästi. Tapahtumien kulku on selvitettävä keskustelemalla opiskelijan ja työntekijän kanssa. Myös huoltajien näkemyksiä on kuultava. Tarvittaessa käytetään myös ulkopuolista asiantuntija-apua Onnettomuus tai tapaturma On mahdollista, että onnettomuustilanteissa on paikalla ainoastaan opiskelijoita. Tällöin opiskelijat ovat vastuussa välittömästä auttamisesta ja henkilökunnan hälyttämisestä paikalle. Silloin, kun henkilökuntaan kuuluva on paikalla, hän vastaa sairauskohtauksen saaneen tai onnettomuuteen joutuneen välittömästä auttamisesta. Henkilökunnan tehtävänä on arvioida tilanteen vakavuus ja ulkopuolisen avun tarve. Välittömän ensiavun antamisen jälkeen otetaan yhteys terveydenhoitajaan. Lievemmissä onnettomuustilanteissa em. apu on yleensä riittävä ja opiskelijan kanssa voidaan sopia asian tiedottamisesta hänen huoltajilleen/läheisilleen. Vakavammissa tilanteissa soitetaan välittömästi hätänumeroon ja tilataan ambulanssi ja muu tarvittava apu paikalle. Ensiavun järjestämisen lisäksi on aina huolehdittava sairastuneen tai loukkaantuneen psyykkisestä tukemisesta. KRIISISUUNNITELMA 22

23 Erityisesti vakavammissa tilanteissa on tärkeää huolehtia siitä, että muut opiskelijat saadaan pysymään poissa tapahtumapaikalta. Tapahtuneen silminnäkijät ovat yleensä järkyttyneitä näkemästään ja heidän välittömästä tukemisestaan on muun henkilökunnan huolehdittava. Kriisiryhmä järjestää mukanaolijoille/koko henkilökunnalle purkukeskustelun ja päättää, kutsutaanko ulkopuolista apua jälkihoidosta huolehtimaan. Vakavissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa tiedotetaan aina oppilaitoksen rehtoria tapahtuneesta mahdollisimman pian. Rehtori ilmoittaa tapahtuneesta opiskelijan kotiin tai henkilökuntaan kuuluvan läheisille. Jos joku menehtyy sairauskohtaukseen tai tapaturmaisesti, tiedotetaan asiasta julkisesti vasta, kun omaiset ovat saaneet tiedon tapahtuneesta. Tiedottaminen kouluyhteisön ulkopuolelle tapahtuu vain rehtorin kautta. Tiedottamisessa kunnioitetaan omaisten toiveita Oppilaitoksen turvallisuuteen kohdistuva uhkailu Oppilaitoksen, opiskelijoiden tai henkilökunnan turvallisuutta uhkaavat viestit (esim. kirjalliset uhkailut tai uhkaavat sähköpostit, nettikirjoitukset, keskustelukanavaviestit, tekstiviestit) ovat aina poliisiasioita. Huhut viesteistä leviävät kouluyhteisössä erittäin nopeasti ja saattavat normaalin koulurytmin epäjärjestykseen. Huhut aiheuttavat opiskelijoissa ja henkilökunnassa pelkoa, ahdistusta, unettomuutta ja jopa paniikkireaktioita. Oppilaitoksen turvallisuutta uhkaavien huhujen tai todellisten uhkailujen yhteydessä tiedotetaan asiasta välittömästi rehtorille/koulutusjohtajalle. Oppilaitoksen johto ottaa yhteyttä poliisiin ja oppilaitoksen kriisiryhmä kokoontuu välittömästi. Näin voidaan ehkäistä huhuista tai uhkauksesta aiheutuvia reaktioita ja palauttaa koulutyö normaaliin tilaan. Tiedottamisesta kyseisissä tilanteissa vastaavat poliisi ja oppilaitoksen johto. Avoin ja selkeä tiedottaminen tapahtuneesta auttaa tilanteen normalisoimisessa. Kun uhkaava tilanne on ohi, kriisiryhmä päättää yhdessä henkilökunnan kanssa tapauksen jälkihoidosta. Osallisille opiskelijoille, opiskelijaryhmille ja henkilökunnalle järjestetään keskus-teluapua tai tilanteen jälkipuinti. Henkilökunnalle järjestetään mahdollisuus hakea apua työterveyshuollosta. Esimiesten tehtävänä on olla yhteydessä työterveyshuoltoon ja tarjota aktiivisesti apua henkilökunnalle Tulipalo, säteilyvaara, kemiallinen uhka tai pommiuhka Onnettomuuksien yhteydessä arvioidaan tilanteen vakavuus ja toimitaan sen mukaisesti. Oppilaitoksilla on palo- ja pelastussuunnitelma. Paikkakunnilla, joiden kautta kuljetetaan vaarallisia aineita, on erityisen tärkeä varautua onnettomuus- ja katastrofitilanteisiin. KRIISISUUNNITELMA 23

24 Pommiuhasta ilmoitetaan välittömästi poliisille. Opiskelijat ja henkilökunta ohjataan ulos koulurakennuksesta. Tilanteessa toimitaan poliisin antamien ohjeiden mukaan. Pommiuhkauksiin on suhtauduttava aina vakavasti, vaikka ne usein osoittautuvatkin aiheettomaksi. KRIISISUUNNITELMA 24

25 Toiminta pommiuhkatilanteessa: Jos uhkaus tulee puhelimitse, nauhoita puhelu! Pommiuhka on otettava AINA todesta! Pysy rauhallisena ja ole ystävällinen Pyri selvittämään kuinka konkreettinen vaara on todellisuudessa kyseessä? Pyri saamaan uhkaajalta mahdollisimman tarkat lähtötason tiedot Pyri saamaan pommista ainakin seuraavia tietoja: Missä pommi on? Milloin se räjähtää? Kuka pommin on asettanut? Ja miksi? Millainen pommi on kyseessä? Koko? Näkö? Kenelle se on suunnattu? Puhelun soittoaika? Uhkaajan tarkat sanamuodot! Pyri saamaan myös uhkaajasta seuraavia tietoja: Kuka hän on? (kertooko tai tunnistatko) Ikä? Päihtynyt? Millaisessa mielentilassa? Miten puhuu? (kirjakieltä, murre, korostukset?) Mahdollinen puhevika? (R tai S vika? Mahdollinen änkytys?) Lukeeko suoraan paperista? (jos tulee puhelimitse) Kuuntele mahdollisia taustaääniä puhelun aikana? (juna, kellot, autot ym.?) KRIISISUUNNITELMA 25

26 Tietojen keräämisen jälkeen toimitaan pelastussuunnitelman osoittamalla tavalla. Viranomaisen saapuessa paikalle tilanteen johtovastuu siirtyy heille Aseellinen uhkaus Jos oppilaitoksen käytävältä kuuluu ampumisen ääniä, lukitaan luokkahuone ja laitetaan oven eteen esteitä. Henkilökunnan on varmistettava, että opiskelijat siirtyvät pois ovien läheisyydestä. Opiskelijat ohjataan mahdollisimman turvalliseen kohtaan esimerkiksi kiviseinän viereen. Jos oppilaitoksessa on kaiutinjärjestelmä, kuunnellaan ohjeita. Seuraavaa ohjeistusta noudatetaan aseellisessa uhkatilanteessa silloin, kun mahdollisen ampujan olinpaikasta ei ole tietoa, eikä koulun tiloista pääse poistumaan turvallisesti. Jos oppitunnin aikana käytävältä kuuluu laukauksia: Lukitkaa ovet. Laittakaa verhot kiinni (jos luokka on katutasossa). Siirrä opiskelijat turvallisen seinän viereen makuulleen ns. "kuolleeseen kulmaan" (joka tarkoittaa on yleensä samaa seinä, missä oviaukko on). Kasatkaa mahdollisia esteitä oven eteen. Sammuttakaa valot ja videotykki (jotta luokkaa luullaan tyhjäksi). Pyydä opiskelijoita laittamaan puhelimensa äänettömälle tai kiinni kokonaan. Pysytelkää mahdollisimman hiljaa. Soita hätäpuhelu. (Vain opettaja soittaa, jotta hätäkeskus tai GSM-verkko ei ruuhkaudu.) Varmista, että muut opettajat ja oppilaat saavat tiedon tapahtuneesta mahdollisimman nopeasti. Odotelkaa rauhassa viranomaisen lisäohjeita. Jos oveen koputetaan ja henkilö esittäytyy poliisina tai muuna viranomaisena ja pyytää aukaisemaan oven, varmistukaa hätäkeskuksen kautta ensin siitä, että kyseessä on todella viranomainen. Käsiaseella ampumalla normaali luokan ovi tai oven lukitus EI MENE RIKKI helposti, joten lukittu luokka on turvallisin paikka. KRIISISUUNNITELMA 26

27 6.6. Koulukiusaamiseen puuttuminen Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 28 ) mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Säännökset velvoittavat koulutuksenjärjestäjän huolehtimaan väkivallan ja koulukiusaamisen estämisestä koulussa ja oppilaitoksessa sekä muussa koulun ja oppilaitoksen toiminnassa. (OAJ 2006.) Kiusaamisella tarkoitetaan toisen henkilön tahallista tai tarkoituksellista, fyysistä tai henkistä loukkaamista tai mielipahan tuottamista. Kiusaamiseen liittyy aina valtaepätasapaino. Kiusaamista voidaan katsoa tapahtuneen silloin, kun joku henkilö kokee itse tulleensa kiusatuksi. Teon ei tarvitse olla toistuvaa. (Hamarus 2007.) Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on laadittu kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma, jossa erikseen määritellään toimintaohjeet kiusaamistapauksissa Päihteiden käyttöön puuttuminen Jos opiskelija on päihtyneenä oppilaitoksen alueella, varmistetaan, ettei opiskelija ole vaaraksi itselleen tai muille. Opiskelijaa pyydetään poistumaan opetustilanteesta ja tämän jälkeen hänen kanssa keskustellaan kahden henkilökuntaan kuuluvan kanssa. Jos mahdollista, keskustelu toteutetaan yhdessä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Mikäli opiskeluhuoltohenkilöstöä ei tavoiteta, keskustelu käydään opiskelijan ja muun henkilöstön kanssa, esimerkiksi kahden opettajan kanssa. Opiskelijaa ei jätetä yksin. Hänet ohjataan saattaen joko oppilaitoksen opiskeli-jahuoltopalveluiden tai oppilaitoksen ulkopuolisten palveluiden piiriin. Erikseen laaditussa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän päihdetoimintaohjeistuksessa on kuvattu päihteiden käytön ennaltaehkäisy. Kyseisessä toimintaohjeessa on kuvattu tarkemmin myös päihteiden käyttöön puuttuminen Perheessä tapahtuva väkivalta Perhe- ja parisuhdesuhdeväkivallassa on kyse vääristyneestä vallankäytöstä, joka voi ilmetä fyysisenä pahoinpitelynä tai henkisenä painostuksena (esim. nimittelyä, pelottelua, uhkailua, eristämistä). Kyseeseen voi tulla myös taloudellinen kiristäminen tai omaisuuden tuhoaminen. Perhe- ja parisuhdeväkivalta on uskottua yleisempi ilmiö. Se on rikos ja aina lastensuojeluasia, mikäli mukana on lapsia. Lapsen kokemukset perheväkivaltatapauksissa voivat olla hyvin traumaattisia. Vaikka väkivalta ei olisi suoraan kohdistunut lapseen/nuoreen itseensä, on vanhempien riitelyn tai väkivaltaisen toiminnan KRIISISUUNNITELMA 27

28 seuraaminen ahdistavaa. Lapsuuden kokemukset voivat eri tavoin heijastua nuoren käytökseen myöhemmin. Jos oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva epäilee nuoren joutuvan kokemaan perhe- tai parisuhdeväkivaltaa tai joutuvan ikänsä huomioiden kokemaan sopimattomia asioita, on asia aina otettava puheeksi. Opiskelijan voi myös ohjata kuraattorin tai terveydenhoitajan vastaanotolle. Jos alle 18- vuotias nuori kertoo joutuneensa perheessään väkivallan uhriksi tai henkilökuntaan kuuluva epäilee näin käyneen, on opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöllä velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus (Lastensuojelulaki 417/2007, 25 ). Väkivallan kokeminen on aina traumatisoivaa ja kokemuksista selviäminen vaatii niiden käsittelyä. Lastensuojeluviranomaiset ovat vastuussa keskusteluavun järjestämisestä, mutta opiskelijahuoltohenkilöstön on aina syytä varmistaa avun toteutuminen. Täysi-ikäistä opiskelijaa rohkaistaan aina hakemaan itse apua tilanteeseensa ja tarvittaessa autetaan avun hakemisessa. 7. Lainsäädäntö 7.1. Opiskelijan poistaminen luokasta ja opiskeluoikeuden evääminen Rehtorilla tai opettajalla on oikeus määrätä häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava opiskelija poistumaan luokasta tai muusta opetustilasta tai koulun tilaisuudesta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi. Opiskelijalta voidaan evätä osallistuminen opetukseen enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai henkilökunnan turvallisuus kärsii väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai silloin, kun opetus tai siihen liittyvä toiminta häiriintyy kohtuuttomasti. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokasta, opetustilasta tai muusta oppilaitoksen tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata poistumismääräystä. Heillä on myös oikeus poistaa oppilaitoksen alueelta opiskelija, joka ei poistu saatuaan tiedon opetuksen epäämisestä. Vastarintaa tekevää opiskelijaa poistaessaan rehtorilla tai opettajalla on oikeus käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää opiskelijan ikä, tilanteen uhkaavuus, häirinnän vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen puolustettavina (L 630/1998, 35 b ). Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistamisessa opetustiloista tai koulun tilaisuudesta voivat rehtori ja opettaja toimia erikseen, mutta poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle. Uhkaavissa tilanteissa paikalle kutsutaan poliisi. KRIISISUUNNITELMA 28

29 Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 3 momentissa ja 7 :ssä. Tarkemmat toimenpideohjeistukset voimakeinokäytöstä löytyvät Suunnitelmasta kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista sekä ohjeistus Opiskeluasioiden toimikunnan toiminnasta. Esimiesten tulee käydä keskustelu työntekijän kanssa aina silloin, kun opiskelija on käyttäytynyt uhkaavasti tai väkivaltaisesti Opettajan ja rehtorin oikeudet kiellettyjen aineiden ja esineiden tarkastamisessa Opiskelija ei saa tuoda oppilaitokseen sellaista ainetta tai esinettä, jonka hallussapito on laissa kielletty (esimerkiksi alkoholia). Kaikilta kiellettyjä ovat sellaiset aineet ja esineet, joilla voidaan vahingoittaa toista kuten esimerkiksi teräaseet. Kiellettyjä ovat myös sellaiset esineet ja aineet, joilla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta tai joilla voidaan vahingoittaa toisen omaisuutta. Tavaroiden tarkastaminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai vuosisuunnitelman mukaiseen opetukseen ja toimintaan. Tarkastusoikeus rajoittuu ainoastaan opettajiin ja rehtoriin. Tarkastukseen voidaan päätyä ainoastaan silloin, kun on olemassa vaara, että kielletyllä omaisuudella voidaan vaarantaa omaa tai toisen terveyttä. Tarkastusoikeus koskee opiskelijan mukana olevia tavaroita mm. kasseja, penaaleja, lompakkoa sekä taskuja. Päällisin puolin voidaan tunnustella myös opiskelijan vaatteita. Tarkastusoikeus koskee myös opiskelijan hallinnassa olevia oppilaitoksen säilytystiloja, esimerkiksi kaappeja ja pulpetteja. Tarkemmat toimenpideohjeistukset tarkastamisesta löytyvät Suunnitelmasta kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista sekä ohjeistus Opiskeluasioiden toimikunnan toiminnasta. 7.3 Julkisuus ja tietojen saantioikeus Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan taustoihin voi liittyä sellaista arkaluonteista tietoa, joka koskee terveydentilaa tai toimintakykyä. Joissakin tilanteissa tieto voi vaikuttaa myös turvallisuusuhan arviointiin. Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa (L630/1998, 43 ): 1. oppilaitoksen rehtorille tai johtajalle ja oppilaitoksen turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi; KRIISISUUNNITELMA 29

30 2. opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten; 3. opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten; 4. työssäoppimisesta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi; sekä 5. poliisille ja koulutuksen järjestäjän edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai mikäli opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle. 8. Tiedottaminen kriisitilanteissa Oppilaitoksissa saattaa tapahtua kriisitilanteita, jotka herättävät huomiota julkisuudessa. Näissä tilanteissa media on yleensä näkyvästi esillä ja pyrkii välittämään tapahtuneesta mahdollisimman paljon tietoa julkisuuteen. Tiedottamisessa on noudatettava erityisen tarkasti sovittuja viestintäohjeita, jotta onnistutaan oppilaitoksen tilanteen rauhoittamisessa. Tiedotusvastaavana toimii rehtori. Vain rehtori antaa akuutissa kriisitilanteessa tietoa medialle ja muille yhteistyötahoille. Kuntayhtymän johto tai oppilaitoksen johto yhteistyössä poliisi- ja pelastusviranomaisten kanssa ohjeistavat sitä tapaa, miten kriisistä tiedotetaan opiskelijoille, henkilökunnalle, huoltajille ja medialle. Henkilökunnan ja ulkopuolisten auttajatahojen tehtävänä on suojata tilanteessa mukana olleita, yleensä sokissa olevia henkilöitä joutumasta haastateltavaksi tai kuvattavaksi. Viestinnässä tulee myös huomioida hienotunteisuus sekä uhrien ja koulun toimijoiden suojaaminen, sillä tapahtumat puhututtavat ja herättävät kysymyksiä sekä mahdollisesti myös pelkoa ja ahdistusta. KRIISISUUNNITELMA 30

31 9. Toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi 9.1. Turvallisuusvalmennus Kaikki turvallisuusmateriaali ja kriisitoimintaohjeet on tallennettu sähköiselle työpöydälle turvallisuus-sivustolle. Jokaisen yksikön suojeluopasteet, pelastussuunnitelmat sekä päivitetyt ajantasaiset ohjeet löytyvät sähköiseltä työpöydältä. Työpöydän sisältöä täydennetään aina myös silloin, kun ilmenee uhkia, joihin ei ole aiemmin osattu varautua. Opiskelijoiden turvallisuusvalmennus liitetään osaksi opetusta ja toteutetaan läpäisyperiaatteen mukaisesti osana ammatillisia opintoja. Turvallisuusvalmennus sisältää henkisen ja fyysisen turvallisuuden, sekä liikenne-, työ- ja tietoturvallisuuden osa-alueet. Opintoihin kuuluu hätäohjeisiin, pelastussuunnitelmaan sekä kriisitoimintaohjeisiin tutustuminen. Oppilaitoksissa järjestetään vuosittaiset palo- ja pelastusharjoitukset opiskelijoille ja henkilökunnalle. Joka vuosi järjestetään myös opiskelijaryhmien turvallisuuskävely. Turvallisuuskävelyn avulla varmistetaan, että opiskelijat tuntevat pelastautumiseen liittyvät keskeiset seikat: poistumistie ja sen merkintä, kokoontumispaikka, ensiapuvälineet, ensisammutuskalusto, vaaralliset aineet, tilat ja kalusto sekä väestönsuoja. On suositeltavaa, että kriisiryhmä kokoontuu turvallisuusviikon/ poistumisharjoitusten yhteydessä. Suositeltavaa on myös se, että oppilaitosturvallisuuden kehittämistä ja toimenpiteiden jalkauttumista suunnitellaan kokonaisuutena, huomioiden palo-, pelastus- ja kriisisuunnitelmat Kriisiryhmän toiminta Kriisivalmiudella tarkoitetaan sitä, että kriisin kohdatessa toiminta etenee oppilaitoksessa laaditun suunnitelman mukaisesti. Se edellyttää, että oppilaitoksessa on itsenäinen valmius ja/tai kunnassa toimivan kriisiryhmän avustuksella ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin. Oppilaitoksen rehtorit vastaavat kunkin oppilaitoksen turvallisuudesta ja he johtavat onnettomuus- ja kriisitilanteissa ensitoimenpiteitä. Rehtorien työn tukena toimii oppilaitoksen turvallisuuspäällikkö. Jokaisessa oppilaitoksessa toimii rehtorin johdolla myös kriisiryhmä. Kriisiryhmä on erikseen perehtynyt äkillisten kriisien psykososiaalisen tuen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Ryhmän tehtävänä on ottaa kantaa oppilaitoksen kriisikysymyksiin sekä kartoittaa tilanne äkillisissä kriiseissä. Kriisiryhmä päättää tukitoimista ja niiden organisoinnista. Oppilaitoksen kriisiryhmän kokoonpano, kokoontumisen tavat ja vastuut henkilöstön perehdyttämisestä sekä kriisi-interventiokoulutuksen käyneet KRIISISUUNNITELMA 31