Ajatuksia UNESCO-oppituolilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajatuksia UNESCO-oppituolilta"

Transkriptio

1 ASIANTUNTIJAN PUHEENVUORO Ajatuksia UNESCO-oppituolilta Tervehdin teitä Normaalikoulun oppilaan vanhempana ja UNESCO-oppituolin haltijana. Syyslukukaudesta on vajaa puolisko jäljellä, kun Yhdistyneiden kansakuntien, YK:n päivä (24.10.) on ohitettu. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (vuodelta 1949) on pohjana myös Lasten oikeuksien julistukselle. Nuo julistukset korostavat mm. kaikkien ihmisten kunnioittamista tasa-arvoa, uskonnon ja sanan vapautta sekä oikeudenmukaisuutta. UNESCO on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (englanniksi the United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization). UNESCO:on kuuluu 190 jäsenmaata Suomi mukaan lukien. UNESCO perustettiin vuonna Järjestön syntymäpäivä on Lastemme koulu on yksi UNESCO-kouluista, joita on 7500 yhteensä 170 maassa ympäri maapalloa. UNESCOkouluissa pyritään edistämään järjestön tavoitteita rauhan kulttuurin ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi, erilaisten kansojen ja ihmisten ymmärtämiseksi sekä maailman perinnön vaalimiseksi. UNESCO:ssa työskennellään sellaisten olosuhteiden luomiseksi maapallolla, jotta voitaisiin oppia ihmisten ja kansojen välisen vuoropuhelun välityksellä arvostamaan muita kulttuureja ja niiden perintöä. UNESCO toimii myös kestävän kehityksen puolesta, pyrkii toimillaan vähentämään köyhyyttä maapallolla ja edistää koulutuksen järjestämistä kaikille. UNESCO:n koulutusohjelmat pyrkivät parantamaan lasten ja aikuisten olosuhteita siten, että kaikilla olisi mahdollisuus oppia lukemaan ja käydä koulua. Tällä hetkellä 862 miljoonaa maailman kansalaisista ei osaa lukea. Yksi viidestä lapsesta eli 20 prosenttia kehitysmaiden 6-11-vuotiaista (yhteensä 115 miljoonaa lasta) ei käy koulua. Näistä lapsista yli puolet (56%) on tyttöjä. Meidän lapsemme ovat maailman hyväosaisia kansalaisia, sillä heillä on mahdollisuus käydä koulua ja syödä itsensä kylläisiksi. Edustamme hyväosaisuudessamme pientä vähemmistöä koko maapallolla. Oppilaitosverkostojen lisäksi, joita edustavat UNES- CO-koulut ja ammatillisten koulujen UNEVOC-verkostot, UNESCO on perustanut yliopistoihin akateemisia oppituoleja eli UNESCO-professuureja. Jyväskylän yliopisto perusti Suomen ensimmäisen UNESCO-professuurin vuonna Minut valittiin ensimmäisenä tähän merkittävään tehtävään edistämään monikulttuurisuuskasvatusta. Maailmassa on yhteensä noin 500 UNESCO-professuria yli 110 maassa. Normaalikoulussa lapsiamme perehdytetään oman kansamme historiaan ja perinteeseen sekä ohjataan eetti- Big Ben Lontoossa. Kuva: Olli Salo 1

2 seen vastuuseen globaalilla tasolla. UNESCO kasvatuksen, kulttuurin ja tieteiden järjestönä toimii resurssikeskuksena ja moraalisena tukena. Tutustumisiin UNESCO:n toimintaan (www.unesco.org)! UNESCO:n kansainvälisyyskasvatuksesta Kansainvälisyyskasvatuksen eettisenä perustana on YK:n ihmisoikeuksien julistus, jonka sisällöt koskettavat meitä kaikkia. Ne sisältävät periaatteet ihmisarvosta, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteet korostavat kansojen välistä rauhanomaista rinnakkaiseloa, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja vieraiden kielten opiskelua. Kansainvälisyyskasvatuksen sisältöalueita ovat * kulttuurikasvatus ja kulttuurienvälinen ymmärtäminen *rauhankasvatus ja turvallisuus * demokratiakasvatus, ihmisoikeuskasvatus ja suvaitsevaisuuskasvatus * kehityskasvatus * ympäristökasvatus * mediakasvatus Kulttuurikasvatukseen viitataan UNES- CO:n kansainvälisyyskasvatuksen asiakirjoissa niissä yhteyksissä, kun puhutaan kulttuurin ymmärtämisestä, monikulttuurisuudesta, kulttuurien välisyydestä ja rauhan kulttuurista. Kulttuurien välisen ymmärtämisen keinoiksi mainitaan suvaitsevaisuus ja demokratia. Kulttuurikasvatus on kansainvälisyyskasvatuksen ydintä, johon liittyvät muutkin kansainvälisyyskasvatuksen alueet. Niitä kaikkia voidaan tarkastella kulttuurista käsin. Kulttuurikasvatus sisältää oman kulttuurin peruspiirteiden hahmottamisen, omaan perinteeseen perehtymisen, kulttuurien muuttumisen, muiden kulttuurien ymmärtämisen, erilaiset arvot ja elämäntavat, ihmisen saavutusten ymmärtämisen, ihmiskunnan kulttuuriperinnön säilyttämisen ja tutustumisen myös Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin. Kulttuuri on uskomusten, normien, arvojen tapojen ja tiedon järjestelmä. Rauhankasvatus on yleiskäsite, jota käytetään kansainvälisyyskasvatuksen rinnalla.!990-luvulla alettiin käyttää rauhan kulttuurin käsitettä, jonka avulla halutaan korostaa arvoja ja toimintatapoja rauhan edistämiseksi. Rauhankulttuurin rakentamisessa korostuu ihmisen kasvaminen rauhantahtoiseksi. Rauhankasvatuksella on monenlaisia merkityksiä erilaisille ihmisille eri asuinpaikoissa. Rauhankasvatuksen tarkoituksena on edistää ymmärrystä, kunnioitusta ja suvaitsevaisuutta entistä vihollista kohtaan; se siis viittaa muuttuneeseen käsitykseen toisesta osapuolesta. Joillekin rauhankasvatus on tiettyjen taitojen, esimerkiksi henkilöiden välisten konfliktien ratkaisuun tarvittavia taitoja, kehittämistä, kun taas toisille ihmisoikeuksien ja rauhankulttuurin edistämistä tai turvallisuuskasvatusta. Rakenteellisella väkivallalla tarkoitetaan yhteiskunnallisiin rakenteisiin sisältyvää epäoikeudenmukaisuutta ja epätasa-arvoa. 3B-luokka tutustumisretkellä Petäjäveden vanhaan puukirkkoon. 2

3 Kehityskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria omaksumaan globalisaation hallinnassa tarvittavat tiedot, taidot, asenteet ja arvot. Tavoitteissa korostetaan myös maailmankansalaiseksi kasvamisen merkitystä, maailman ongelmien kohtaamista ja ratkaisemista sekä solidaarisuutta maailman köyhiä kohtaan. Muita tavoitteita ovat omakohtainen käytännön osallistuminen tulevaisuuden kannalta myönteisen kehityksen edistämiseen, perehtyminen kehitysmaihin sekä niiden ja teollisuusmaiden välisiin suhteisiin ja eriarvoisuuden syihin sekä maailmantalouden rakenteisiin, uuden kansainvälisen talousjärjestelmän edistäminen sekä mm. luopumista tuhlauksesta ja kasvun tavoittelusta, jos ne tapahtuvat köyhien kustannuksella. Ympäristökasvatukseen liittyvät kestävän kehityksen päämäärät. Lähiympäristön luonnonsuojelu on laajentunut käsittämään koko maapallon luonnon-, kulttuuri-, sosiaaliset ja virtuaaliympäristöt. Ympäristökasvatuksessa korostetaan halua ja kykyä vaikuttaa yhteiskunnallisesti vastuullisen ja kestävän Kiinalainen teeseremonia. Kuva: Olli Salo elämäntavan toteutumiseen. Mediakasvatus liittyy lähes kaikkeen koulutukseen. Media pystyy vaikuttamaan asenteisiimme, arvoihimme ja jopa identiteettimme. Mediakasvatuksen tehtävänä on kasvattaa kriittisyyttä. Globalisaatio- eli maapalloistumisprosessi vaikuttaa myös tietoon. Koululla ei ole enää monopoliasemaa tiedon siirtämisessä, koska tiedonlähteet ja pääsy niihin ovat lisääntyneet moninkertaisesti. Tieto- ja viestintätekniikka on viime vuosina muuttanut tiedon, opetuksen ja opiskelun luonnetta. Kansainvälisyyskasvatuksen välittämät keskeiset arvot ovat elämän kunnioittaminen, toisista välittäminen, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, vapaus, rohkeus, rehellisyys, vastuu ja kriittisyys. Nykyisin kansainvälisyyskasvatuksen sijasta puhutaan mieluummin monikulttuurisuuskasvatuksesta tai kulttuurienvälisestä ymmärtämisestä. Sanotaan, että on ensin ymmärrettävä itseään jotta ymmärtää muita. Kulttuurien kohtaamisessa oma kulttuuri-identiteetti voi joutua uudenlaisen arvioinnin kohteeksi. Kulttuuri on keskeinen oman identiteetin kehittymisessä. Oma identiteetti, ts. käsitys itsestä, voi vahvistua monikulttuurisissa ympäristöissä. Kulttuuri vahvistaa meidän myönteistä itsetuntoamme ja antaa selityksiä arvojen valinnalle ja elämäntavalle. Kulttuuri-identiteetti opitaan ihmissuhteiden välityksellä kotona, työpaikoilla, koulussa, harrastuspiireissä jne. Toimimme toistemme kulttuurisina peileinä hyväksymällä, välittämällä, hylkäämällä ja torjumalla kokemuksia. Kulttuurijärjestelmästämme käsin havainnoimme ympäristöämme, teemme valintamme ja rakennamme käsityksemme maailmasta. 3 Professori Johanna Lasonen, Koulutuksen tutkimuslaitos

4 PÄÄTOIMITTAJAN KOMMENTTI Lehtiprojekti osana UNESCO-toimintaa Maailmassa on yli 850 miljoonaa ihmistä, jotka eivät osaa lukea. Me osaamme. Meillä on mahdollisuus käydä koulua. Meillä ON kouluja ja oppilaitoksia, joihin mennä ja joissa perusopetus on vieläpä ilmaista. Maailmassa on lähes 800 maailmanperintökohdetta, joista täällä Suomessa on viisi. Kulttuurimme on hyvin nuorta, mutta silti yhtä arvokasta kuin muun maailman kulttuuri tai luonto. Miten voisinkaan verrata Gizan pyramideja ja Petäjäveden puukirkkoa? Maailmassa on noin 200 itsenäistä valtiota. Minulla on ollut onni ja mahdollisuus tutustua elämään Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Itävallassa, Tsekissä, Unkarissa, Belgiassa, Italiassa, Ranskassa, Espanjassa sekä Yhdysvalloissa. Näillä matkoilla olen tutustunut mielenkiintoisiin ihmisiin, paikkoihin sekä minulle vieraisiin asioihin. Olen saanut ystäviä, ihmetellyt asioita, kokeillut kaikenlaista ja palannut kotiin monia kokemuksia rikkaampana. Vastalahjaksi reissuissa olen mm. kertonut asioita Suomesta: kauniista luonnosta puhtaine vesistöineen ja runsaine metsineen, metsämarjoista, Nokiasta, Joulupukista, suomen kielestä jne. Wau! on yleinen kommentti. Meillä on jotain ainutlaatuista, mitä kaikkialla ei ole, ja päinvastoin. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuus käydä ulkomailla. Onneksi muihin kulttuureihin voi tutustua helpommin ja halvemmallakin. Televisio, internet, kirjeenvaihtokaverit ja vaihto-opiskelijoiden majoitus ovat eräitä keinoja. Myös harrastusten kautta on mahdollisuus tutustua ulukomaalasiin. Luoksesi voi pölähtää ystävyyskuoron edustaja Puolasta tai futisturnauksissa vastaasi voi asettua vaikkapa Hamburger Sport Vereinin luunkova vasen laitapakki. Jos sinulla on mahdollisuus matkustella tai muuten tutustua eri kulttuureihin, tee se! Tero (vas.) Barcelonassa yhdessä muiden suo 4

5 omalaisten opiskelijoiden kanssa. 5 Teimme 6C:n kanssa eräänlaisen kulttuurimatkan Sylin täydeltä -projektin puitteissa. Tutustuimme järjestöihin, jotka kantavat huolta maailman hyvinvoinnista. Näimme kuvia Suomesta ja Barcelonasta, joissa maailmanperintökohteet näyttivät erilaisilta verrattuna omiimme. Ihmisoikeudet ja lapsen oikeudet saivat ulkoasun mm. Asmithe kotiorjan kautta. Mietimme Norssin toimintaa Unescon yhteistyökouluna ja pohdimme, mitä suvaitsevaisuus tarkoittaa. Niin, mitäs se tarkoittaakaan? Kokemastamme kirjoitimme sitten nämä artikkelit. Kuin huomaamatta tutustuimme lehden tekemiseen ja sen eri vaiheisiin. Taustatietojen on oltava kunnossa, koska tyhjästä ei voi kirjoittaa. Toimittajan työ ei ole aina niin herkkua, mutta lopputulos on nyt nähtävillä. Siitä te lukijat voitte arvioida sekä oppilaiden että omaa osaamistani. Vastuullani oli taustan esittely ja työn organisointi. Patistin toimittajia töihin ja ohjasin heitä pois karikoista. Päätoimittajana olen tyytyväinen oppilaiden/toimittajien panokseen, vaikka osalla olikin silloin tällöin taipumusta aidan alittamiseen. Kelläpä ei joskus olisi. Välillä kommentoin ja ehdotin parannuksia, mutta lopulliseen ulkoasuun en puuttunut, vaan annoin heille vastuun omasta tekstistään ja työstään. Haastavasta aiheesta saimme aikaan aika mukavan kokonaisuuden. Luokan oma opettaja Anne Streng toimii Norssin ASPnet vastaavana ja siksi 6C sai kunnian tehdä lehden tästä tärkeästä aiheesta. Luokka on joka vuosi tehnyt jonkin projektin, näyttelyn tms. liittyen UNESCOn teemavuoteen tai muuhun toimintaan. Haastatteluissa ja kyselyissä apuna olleet luokat valittiin niillä perusteilla, että 3B:n opettaja Maarit Kerimaa on toinen ASPnet vastaava ja muut kuudennet luokat ovat olleet apuna UNESCO-aiheisissa koko koulun päivänavauksissa. Pohdiskelevia lukuhetkiä! Tero Lindholm, opettajaharjoittelija

6 TEEMANA UNESCO Unesco-koulujen toiminta Unesco on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö. Unescon tarkoituksena on vaikuttaa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen edistämällä kansainvälistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla. Myös rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen on yksi Unescon päämääristä. Unesco -koulut Unesco -koulut pyrkivät edistämään Unescon päämääriä. Oppilaat tutustuvat maailmanperintökohteisiin Suomessa. Koulut toteuttavat Unescon vuosittain määrittelemiä teemoja. Unesco koulut muodostuvat ASP koulujen verkoston ja pitävät vuosittain yhteyttä toisiinsa. Koulujen tehtävänä on antaa oppilailleen tasokas yleissivistys ja elämänhallintataito. Toteuttaakseen Unescon päämääriä käytännössä Unesco käynnisti v ASP kouluverkkohankkeen. Nykyään projekti on käynnissä 172 maassa, ja siihen kuuluu yli 7500 koulutusalan instituutiota, joiden toimialat vaihtelevat esiopetuksesta opettajankoulutukseen. Unesco-koulujen toimintaan kuuluu saumattomana osana erilaiset yhteistyöhankkeet ja projektit. Koulujen toimintaan liittyy olennaisina osina kansainvälistyminen ja kansainvälisyyskasvatus. Koulut ovat sitoutuneet toimimaan nimenomaan kansainvälisyyskasvatuksen edistäjinä. Erilaisuuden hyväksymistä ja erilaisuuteen kasvattamista pidetään tärkeimpinä kasvatustavoitteina. Mitä ASPnet tekee? * Edistää kansainvälisyyskasvatusta. * Opettaa ihmisten kunnioittamista (tasa-arvo, ihmisoikeudet). * Opettaa rauhankasvatusta. * Kehittää oppilaiden opiskelutaitoja ja koulujen opetusmenetelmiä. * Kasvattaa ympäristön ja luonnon kunnioittamiseen (kulttuuriperintö, kestävä kehitys, maailmanperintökohteet). Normaalikoulun vuosiluokat 1-6 Unesco- eli ASP -kouluna Koulumme on ollut Unescon yhteistyökumppani kymmenen vuotta ja noudattaa ASPyhteistyökumppanien periaatteita. Unesco-toiminta näkyy koulussa mm. luokkaopetuksessa, yhteisinä päivänavauksina ja juhlina, toimintapäivinä, opintoretkinä ja oppilaiden kokoamina näyttelyinä. Toimittajat: Karita Hakala, Oodi Koiramäki ja Janita Rosti 6

7 Suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon tarkoitus Suomessa ja maailmalla. Suvaitsevaisuus Erilaisuus on synnynnäinen, kunnioitettava lahja kaikille. Jokainen meistä on omanlaisensa. Suvaitsevaisuus on sitä, että hyväksyy kaikki sellaisina, kuin he ovat. Suvaitsevaisuus on myös toisten ihmisten ymmärtämistä ja kunnioittamista. Suvaitsevaisuus on täydellinen vastakohta rasismille. Suvaitsevaisuus on tärkeä kyky, jonka avulla elämästä selviytyy paremmin. Suvaitsevaisuus on ennenkaikkea erilaisuuden hyväksymistä. Yksi UNESCOn suvaitsevaisuuskasvatusohjelmien tunnuslauseista on Ihmiset ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Näin asennoituvat ihmiset pystyvät elämässään muiden tasavertaiseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen erilaisia kulttuureja edustavien ihmisten kanssa. On hienoa olla suvaitsevainen! Tasa-arvo Tasa-arvolla tarkoitetaan kaikkien ihmisten samoja oikeuksia, eli jokaisella on oikeus samoihin asioihin. Oikeudet vaikuttavat elämiseen, koska kaikilla on oikeus elää sitä omaa elämäänsä, toisten puuttumatta yksityisiin asioihin. Ihmisoikeuksiin perustuva artikla Kullakin yksiköllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen, sopii mainiosti kuvaamaan tasa-arvon tarkoitusta. Toimittajat: Iina Alanen, Johanna Lind ja Noora Lahtinen Kööpenhamina, Tanska. Kuva: Pentti Mankinen 7 Plaza, Barcelona. Kuva: Pentti Mankinen.

8 Rasismi Rasismi (rotusyrjintä) on toimintaa, jossa ihmisen ulkonäön, ihonvärin, iän, sukupuolen, työpaikan, fyysisten piirteiden, kulttuurin, kielen tai erilaisuuden takia häntä syrjitään. Rotusyrjintä on ehkä yleisin rasistinen asia, joka tarkoittaa omaan rotuun kuuluvien suosimista tai johonkin toiseen rotuun tai toiseen ryhmään kuuluvien syrjintää esim. työelämässä, oikeudenkäytössä, julkisissa palveluissa tai asunnonvuokrauksessa. Syrjintä on Suomessa ehdottomasti kielletty perustuslaissa ja tuoreessa yhdenvertaisuuslaissa. Kielto ei koske viranomaisten harjoittamaa ulkomaan kansallisten erikoiskohtelua, koska se on lakiin perustuvaa. Rasistisia asenteita on ollut Suomessa jo pitkään, mutta enemmän sitä ilmeni vasta 1990-luvulla. Se alkoi, kun Suomi otti paljon pakolaisia. Rasismin kohteeksi Suomessa joutuvat yleisimmin mustat afrikkalaiset tai romanit. Vähiten rasismista kärsivät yleensä Suomen lähialueelta tulleet ulkomaalaiset jotka näyttävät suunnilleen samalta kuin suomalaiset. Toimittajat: Tuukka Nyrhinen, Aapo Uusitalo ja Valtteri Vallius. Oikeutta maailmaan! Oikeudet ovat tärkeitä sekä lapsille, että aikuisille koko maailmassa. Millainen maailma olisi ilman lapsi- ja ihmisoikeuksia? Olisivatko kaikki orjia? Olisiko vain rikkailla henkilöillä hyvä olla? Monissa maissa nämäkään oikeudet eivät ole käyneet toteen. Lapsen oikeudet Lapsen oikeudet on laadittu sitä varten, että lapsilla olisi hyvä olla. Lapsen oikeudet ovat myös tärkeitä, ettei lapsia kohdeltaisi huonosti. Sopimukset lasten oikeuksista on hyväksytty YK:n kokouksessa Lapsilla pitäisi olla oikeus elää katsomatta sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen tai syntyperään. Ihmisoikeudet Ihmissoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle maapallon ihmiselle kuuluvia oikeuksia. Ihmisoikeussopimukset ovat oikeudellisesti velvoittavia sopimuksia valtioiden välillä. Niissä valtiot sitoutuvat turvaamaan oikeudet omille kansalaisilleen ja myös muille alueellaan oleville ihmisille. Teimme tutkimuksen 6. luokkalaisille ja kysyimme, mitkä ovat heidän mielestään viisi tärkeintä lapsen oikeutta. Tulokset: 1. (2 artikla) Lapsen hyvinvointi ei saa riippua siitä, mistä päin maailmaa hän on kotoisin tai miltä hän näyttää. 2. (9 artikla) Jokaisen lapsen pitää saada elää yhdessä vanhempiensa ja perheensä kanssa, jos hänellä on hyvä olla heidän kanssaan. 3. (24 artikla) Lapsilla on oikeus elää terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. 4. (23 artikla) Vammaisten lasten pitää saada parasta mahdollista apua. 5. (28 artikla) Lapsilla on oikeus käydä koulua. Toimittajat: Jooel Savolainen, Silja Simpanen, Raakel Vidgren ja Sannika Tiainen. 8

9 Orjuus Nykypäivän orjuus ei ole kahlehdittujen orjien ja markkinoilla myymistä. Sellainen on jo aikoja sitten lakkautettu. Orjuus on kielletty maailman kaikissa maissa, mutta merkkejä siitä on havaittavissa edelleen. Vuonna 2004 UNESCO:n teemana on orjuuden vastainen taistelu. Ihmiskauppa Ihmiskauppa on orjuuteen verrattava käytäntö, joka kohdistuu nykypäivänä naisiin ja lapsiin. Viime vuosina on ollut erityisenä huolenaiheena ihmiskaupan nopea lisääntyminen seksiturismin kautta. Lapsityövoima Lapsityövoiman käyttö on maailmanlaajuinen ongelma. Suuri osa maailman lapsista on pakotettu tekemään työtä. Lapset jäävät yleensä ilman koulutusta ja joutuvat tekemään raskasta työtä. Työolosuhteet ovat usein hyvin huonot ja terveydelle haitalliset. Jossain maissa yhdeksänvuotiasta voidaan pitää aikuisena ja teettää hänellä täysiä työpäiviä. Köyhissä maissa lapset joutuvat osallistumaan kokopäiväisesti perheen elannon hankkimiseen. Haitallisella lapsityöllä eli lapsityövoiman hyväksikäytöllä tarkoitetaan työtä, joka heikentää lapsen terveyttä ja kehitystä. Unicefin mukaan lapsityövoiman tunnusmerkkejä ovat kokopäivätyön aloittaminen liian nuorena, liian pitkät työajat, epäterveelliset ja vaaralliset työolot, riittämätön palkka ja liian suuri vastuu, koulunkäynnin estäminen kehittymisen ja itsekunnioituksen estäminen. Tutkimusten mukaan joka viides maailman lapsi tekee työtä. Näin tapahtuu yleisimmin Aasiassa, eteläisessä Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Toimittajat: Joel Holma, Samuli Syrjänen ja Antti Ruottinen. 9

10 Maailmanperintökohteet YK:n toimintaan kuuluu suurimmaksi osaksi rauhan turvaaminen ja nälkäapu. Sen takia YK on perustanut muita järjestöjä, jotka huolehtivat muista tärkeistä asioista. Yksi alajärjestöistä on UNESCO. UNESCO (perustettu 1945) on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö. UNESCO on perustanut maailmanperintökomitean keräämään maailman ainutlaatuisia kohteita, jotka pyritään säilyttämään mahdollisimman ehjinä. Maailmanperintökohteilla pyritään turvaamaan kulttuurillisesti tai luonnon itse muokkaamia hienoja ja arvokkaita paikkoja, jotta tulevatkin sukupolvet pystyisivät ihailemaan niitä. Maailmanperintökohteeksi valittu kohde saa rahaa ja suojelua, joilla pyritään turvaamaan sen tulevaisuus. Maailmanperintökohteita on maailmassa tällä hetkellä 788. Kulttuurillisen maailmanperintökohteen täytyy täyttää mm. seuraavat kriteerit: kohteen on oltava ihmisen luovaa älykkyyttä osoittava mestariteos, ainutlaatuinen tai poikkeuksellinen näyte elävästä tai jo kadonneesta kulttuurista tai sivilisaatiosta ja kohteen on oltava yhteydessä elävään traditioon, aatteisiin, uskomuksiin, sekä ainutkertaisiin taideteoksiin tai kirjallisuuden tuotoksiin. Luontokohteen tulee täyttää seuraavat mm. kriteerit: kohteen tulee olla huomattava esimerkki maapallon historiallisesta aikakaudesta, todistusaineistoa elämän kehityksestä tai merkittävästä käynnissä olevasta geologisesta prosessista maanmuodostumisessa tai fyysisiltä piirteiltään ainutkertainen luonnonpaikka. Kohteen täytyy olla luonnoltaan ainutkertainen ja tai sisältää uhanalaisten eläinlajien kotipaikka. Maailmanperintökasvatus Suomalaiset ASP-koulut ovat laatineet tavoitteet maailmaperintöopetukselle. Tavoitteena on kehittää paikallisen ja maailmanlaajuisen kulttuuriperinnön ymmärtämistä ja arvostusta, sekä saada nuoret toimimaan maailmanperintökohteiden suojelemiseksi. Tavoitteena on myös kehittää uusia menetelmiä, joiden avulla WH-opetus (World Heritage) tulee osaksi perusopetusta ja luoda tehokas koulujen, kasvatustyöntekijöiden, asiantuntijoiden jne. yhteistyöverkosto toimimaan paikallisesti, kautta maailman sekä erityisesti Itämeren alueella, jotta WH-opetus saisi yhä enemmän kannatusta. Kielletty kaupunki Kiinassa. Kuva: Olli Salo Toimittajat: Otto Ahola, Otso Helanterä ja Olli-Pekka Ahonen. Niken temppeli Kreikassa. Kuva: Kari Pöntinen 10

11 Suomen maailmanperintökohteet Petäjäveden vanha puukirkko Kuva: Riitta Tuukkanen Petäjäveden vanha puukirkko merkittiin vuonna 1994 maailmanperintöluetteloon, koska se edustaa pohjoismaista ja luterilaista kirkkoarkkitehtuuria sekä hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä. Kirkko on erinomainen osoitus siitä, kuinka paikalliset rakennusmestarit omaksuivat Euroopan kirkkoarkkitehtuurin tyylipiirteitä ja sovelsivat niitä hallitsemaansa hirsisalvostekniikkaan. Päijänteeseen laskevan järvireitin varrella sijaitseva ristikirkko rakennettiin vuosina rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kirkkoon lisättiin 60 vuotta myöhemmin kellotapuli. Sen rakentamisesta vastasi isänsä ja isoisänsä ammatissa jatkanut Erkki Jaakonpoika Leppänen. kirkko oli ristin muotoinen. Kävimme katsomassa hautuumaata ja kaikkea mitä sisälle oli rakennettu. Minut on kastettu siellä. Isä kastoi minut, koska hän oli pappina ja asuimme Petäjävedellä kolme vuotta. 3B luokan Petäjäveden kirkkovierailun mietteitä Aino: Ensimmäisinä tuli mieleen, että se oli aika vanha paikka, ei mikään R-kioski vaan kunnioitettava paikka. Mieleenpainuvinta oli hautausmaa ja kävimme katsomassa kirkossa saarnatuoleja ja penkkejä ja kaikkea mitä siellä oli. Viivi: Se on vanha paikka ja siinä oli paljon rakentamista. Ehkä mieleenpainuvinta oli se, että naiset ja miehet istuivat omilla puolilla ja Ville-Petteri: Tuli mieleen samaa kuin muillakin, että vanhaa oli. Mieleenpainuvinta oli puusta tehty mies. Kävimme katsomassa hautausmaata ja muitakin paikkoja. Emme saaneet käydä lattialuukun alla. Topi: Se oli vanha ja paljon työtä tuottava. Mieleenpainuvinta oli Unesco-lappu. Käytiin katsomassa hautausmaata ja sisällä olevia tavaroita. Haastattelijat: Ida Rinne ja Viola Mehtovuori. Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue 11 Sammallahdenmäen muinaisjäännösalue hyväksyttiin 1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena Unescon maailmanperintöluetteloon. Kalmiston tunnetuimmat muinaisjäännökset ovat vaikuttava, vallimainen raunio sekä nelikulmainen ladelma Kirkonlattia, jollaista ei tunneta muualta Suomesta, ja jonka muoto on poikkeuksellinen koko skandinaavisen pronssikulttuurin alueella. Sammallahdenmäki on muinaismuistolain rauhoittama.

12 Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Verlan puuhiomo ja pahvitehdas muodostavat ainutlaatuisen, eheän tehdaskokonaisuuden Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Verla on ollut maailmanperintöluettelossa vuodesta Insinööri Hugo Neuman perusti Verlan puuhiomon vuonna 1872 Mäntyharjun uittoreitin alajuoksulle. Tehdas paloi neljän vuoden kuluttua, mutta toimintaa jatkettiin pian. Uusi puuhiomo ja pahvitehdas tehtiin ensin kokonaan puusta. Pahvikuivaamo tuhoutui tulipalossa vuonna 1892, ja tilalle tehtiin nykyinen nelikerroksinen punatiilinen kuivaamorakennus. Palovaaran vuoksi myös puuhiomo ja pahvitehdas muurattiin punatiilestä vuonna Veikko Talvi ymmärsi kohteen teollisuushistoriallisen arvon. Hänen aloitteestaan Verla avattiin museona vuonna Suomenlinna Suomenlinna merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna Sillä on keskeinen asema Itämeren alueen valtapolitiikan ja linnoitustaidon muistomerkkinä. Linnoitus rakennettiin Ranskan taloudellisella tuella Ruotsin linnaksi Venäjää vastaan. Saarten muoto ja vaihteleva maasto pakottivat poikkeuksellisiin ratkaisuihin. Suomen itsenäisyyden myötä Suomenlinnasta tuli vuonna 1918 suomalainen varuskunta. Toisen maailmansodan aikana Suomenlinnalla oli vielä tärkeä tehtävä Helsingin ilmapuolustuksessa. Sen jälkeen linnoitus on vähitellen siirtynyt siviilikäyttöön. Suomenlinnassa on nykyisin 850 asukasta ja noin 400 työpaikkaa. Linnoitus on viime vuosikymmeninä tullut yhä tärkeämmäksi matkailu- ja virkistyskohteeksi. Vanha Rauma Vanha Rauma on tyypillinen pohjoismainen puukaupunki. Se on yhtenäinen kokonaisuus, jonka tunnuspiirteitä ovat historialliset, yksikerroksiset rakennukset, osin keskiajalta periytyvä katuverkko sekä elinvoimainen kaupunkiyhdyskunta asuntoineen, liikkeineen ja palveluineen. Vanha Rauma merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna Tänään Vanha Rauma on asuin-, työpaikka- ja liikealue. Suurin osa sadasta kahteensataan vuotta vanhoista puurakennuksista on kunnostettu viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Toimittajat: Ida Rinne, Jessica Järvinen, Kaisa Koljonen ja Viola Mehtovuori. Lisätietoja kohteista: 12

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu. UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl. MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät

Lisätiedot

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma

Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma 1. Globaalikasvatuksen tavoite Ritaharjun koulu on osa Ritaharjun monitoimitaloa. Tämä erityispiirre tekee koulumme kansainvälisestä toiminnasta paitsi moniammatillista

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU Miksi viides palveluväylä (uudet sukupolvet palvelu) - Mahdollistaa tehokkaan väylän paikkakunnan nuorten tukemiseen - Tarvitaan

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010

Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010 Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010 1. Peruskoulujen opetussuunnitelmien perusteiden aihekokonaisuudet 3. Aihekokonaisuuksista nostetaan tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kv+ops=Koulun perustehtävä Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 20. - 21.11.2013 Kuopiossa Kv+ops=Koulun perustehtävä Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne- ja tavoitetyöryhmä

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle Uusi OPS ja ilmiöpohjaisuus Uusi opetussuunnitelma edellyttää globaalikasvatuksen olevan kaikki oppiaineet ja luokka-asteet läpileikkaavaa.

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011 MAAILMANKOULU Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille Paula Hyväri 17.11.2011 MITÄ ON GLOBAALIKASVATUS? Kansainvälisyyskasvatus (KVK) = Globaalikasvatus = Kasvaminen maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Kansainvälisyyttä Yyterissä 5.-6.9.2013 Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne-

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Matka maailman ympäri

Matka maailman ympäri Matka maailman ympäri Tervetuloa matkalle maailman ympäri! Tällä reissulla tutustut nuoriin eri puolilta maailmaa. Aloitamme kierroksemme Etelä- Euroopasta, Kreikasta. Pakolaisena Matkustimme perheemme

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Suomen YK-liitto. Tietoa YK:sta, kansainvälisyydestä ja meitä ympäröivästä maailmasta! www.ykliitto.fi

Suomen YK-liitto. Tietoa YK:sta, kansainvälisyydestä ja meitä ympäröivästä maailmasta! www.ykliitto.fi Suomen YK-liitto Tietoa YK:sta, kansainvälisyydestä ja meitä ympäröivästä maailmasta! www.ykliitto.fi KATTOJÄRJESTÖ - Perustettu vuonna 1954 - Noin 60 jäsenjärjestöä, lisäksi henkilöjäseniä - Paikalliset

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values Code Eettiset of ohjeemme Conduct It s all about values JOHDANTO Eettisten ohjeidemme perustana ovat Nordzuckerin arvot, jotka ovat yrityskulttuurimme kulmakivi. Arvot ohjaavat toimintaamme pulmatilanteissa,

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli A2- kielivalinta 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli Hyvät KOLMASLUOKKALAISTEN vanhemmat Lapsellanne on nyt mahdollisuus valita toinenkin vieras kieli englannin lisäksi.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä UPM ja kulttuuriperintö UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö perustettiin keväällä 2006. Säätiön omistuksessa ja

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Tampereen kaupunki, perusopetus, Pispalan koulu. Koulutuksen järjestäjän allekirjoitus Paikka Tampereella

1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Tampereen kaupunki, perusopetus, Pispalan koulu. Koulutuksen järjestäjän allekirjoitus Paikka Tampereella Yleissivistävä koulutus Maailmankansalaisena Suomessa 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Tampereen kaupunki, perusopetus, Pispalan koulu Puhelinnumero (vaihde) Lähiosoite Pispalanharju 47 Postinumero ja -toimipaikka

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina,

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Maailmankansalaisena Suomessa Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö Opetussuunnitelman perusteiden laadintatyö alkaa välittömästi valtioneuvoston asetuksen

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

Kansainvälisyys vahvistaa museoalaa - Maailmanperintökohteet kansainvälisyyden kärkenä

Kansainvälisyys vahvistaa museoalaa - Maailmanperintökohteet kansainvälisyyden kärkenä Kansainvälisyys vahvistaa museoalaa - Maailmanperintökohteet kansainvälisyyden kärkenä Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 18.5.2015 Juhani Kostet Pääjohtaja Kansainvälisen toiminnan eri tasot Kansainväliset

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot