Ajatuksia UNESCO-oppituolilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajatuksia UNESCO-oppituolilta"

Transkriptio

1 ASIANTUNTIJAN PUHEENVUORO Ajatuksia UNESCO-oppituolilta Tervehdin teitä Normaalikoulun oppilaan vanhempana ja UNESCO-oppituolin haltijana. Syyslukukaudesta on vajaa puolisko jäljellä, kun Yhdistyneiden kansakuntien, YK:n päivä (24.10.) on ohitettu. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (vuodelta 1949) on pohjana myös Lasten oikeuksien julistukselle. Nuo julistukset korostavat mm. kaikkien ihmisten kunnioittamista tasa-arvoa, uskonnon ja sanan vapautta sekä oikeudenmukaisuutta. UNESCO on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (englanniksi the United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization). UNESCO:on kuuluu 190 jäsenmaata Suomi mukaan lukien. UNESCO perustettiin vuonna Järjestön syntymäpäivä on Lastemme koulu on yksi UNESCO-kouluista, joita on 7500 yhteensä 170 maassa ympäri maapalloa. UNESCOkouluissa pyritään edistämään järjestön tavoitteita rauhan kulttuurin ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi, erilaisten kansojen ja ihmisten ymmärtämiseksi sekä maailman perinnön vaalimiseksi. UNESCO:ssa työskennellään sellaisten olosuhteiden luomiseksi maapallolla, jotta voitaisiin oppia ihmisten ja kansojen välisen vuoropuhelun välityksellä arvostamaan muita kulttuureja ja niiden perintöä. UNESCO toimii myös kestävän kehityksen puolesta, pyrkii toimillaan vähentämään köyhyyttä maapallolla ja edistää koulutuksen järjestämistä kaikille. UNESCO:n koulutusohjelmat pyrkivät parantamaan lasten ja aikuisten olosuhteita siten, että kaikilla olisi mahdollisuus oppia lukemaan ja käydä koulua. Tällä hetkellä 862 miljoonaa maailman kansalaisista ei osaa lukea. Yksi viidestä lapsesta eli 20 prosenttia kehitysmaiden 6-11-vuotiaista (yhteensä 115 miljoonaa lasta) ei käy koulua. Näistä lapsista yli puolet (56%) on tyttöjä. Meidän lapsemme ovat maailman hyväosaisia kansalaisia, sillä heillä on mahdollisuus käydä koulua ja syödä itsensä kylläisiksi. Edustamme hyväosaisuudessamme pientä vähemmistöä koko maapallolla. Oppilaitosverkostojen lisäksi, joita edustavat UNES- CO-koulut ja ammatillisten koulujen UNEVOC-verkostot, UNESCO on perustanut yliopistoihin akateemisia oppituoleja eli UNESCO-professuureja. Jyväskylän yliopisto perusti Suomen ensimmäisen UNESCO-professuurin vuonna Minut valittiin ensimmäisenä tähän merkittävään tehtävään edistämään monikulttuurisuuskasvatusta. Maailmassa on yhteensä noin 500 UNESCO-professuria yli 110 maassa. Normaalikoulussa lapsiamme perehdytetään oman kansamme historiaan ja perinteeseen sekä ohjataan eetti- Big Ben Lontoossa. Kuva: Olli Salo 1

2 seen vastuuseen globaalilla tasolla. UNESCO kasvatuksen, kulttuurin ja tieteiden järjestönä toimii resurssikeskuksena ja moraalisena tukena. Tutustumisiin UNESCO:n toimintaan (www.unesco.org)! UNESCO:n kansainvälisyyskasvatuksesta Kansainvälisyyskasvatuksen eettisenä perustana on YK:n ihmisoikeuksien julistus, jonka sisällöt koskettavat meitä kaikkia. Ne sisältävät periaatteet ihmisarvosta, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteet korostavat kansojen välistä rauhanomaista rinnakkaiseloa, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja vieraiden kielten opiskelua. Kansainvälisyyskasvatuksen sisältöalueita ovat * kulttuurikasvatus ja kulttuurienvälinen ymmärtäminen *rauhankasvatus ja turvallisuus * demokratiakasvatus, ihmisoikeuskasvatus ja suvaitsevaisuuskasvatus * kehityskasvatus * ympäristökasvatus * mediakasvatus Kulttuurikasvatukseen viitataan UNES- CO:n kansainvälisyyskasvatuksen asiakirjoissa niissä yhteyksissä, kun puhutaan kulttuurin ymmärtämisestä, monikulttuurisuudesta, kulttuurien välisyydestä ja rauhan kulttuurista. Kulttuurien välisen ymmärtämisen keinoiksi mainitaan suvaitsevaisuus ja demokratia. Kulttuurikasvatus on kansainvälisyyskasvatuksen ydintä, johon liittyvät muutkin kansainvälisyyskasvatuksen alueet. Niitä kaikkia voidaan tarkastella kulttuurista käsin. Kulttuurikasvatus sisältää oman kulttuurin peruspiirteiden hahmottamisen, omaan perinteeseen perehtymisen, kulttuurien muuttumisen, muiden kulttuurien ymmärtämisen, erilaiset arvot ja elämäntavat, ihmisen saavutusten ymmärtämisen, ihmiskunnan kulttuuriperinnön säilyttämisen ja tutustumisen myös Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin. Kulttuuri on uskomusten, normien, arvojen tapojen ja tiedon järjestelmä. Rauhankasvatus on yleiskäsite, jota käytetään kansainvälisyyskasvatuksen rinnalla.!990-luvulla alettiin käyttää rauhan kulttuurin käsitettä, jonka avulla halutaan korostaa arvoja ja toimintatapoja rauhan edistämiseksi. Rauhankulttuurin rakentamisessa korostuu ihmisen kasvaminen rauhantahtoiseksi. Rauhankasvatuksella on monenlaisia merkityksiä erilaisille ihmisille eri asuinpaikoissa. Rauhankasvatuksen tarkoituksena on edistää ymmärrystä, kunnioitusta ja suvaitsevaisuutta entistä vihollista kohtaan; se siis viittaa muuttuneeseen käsitykseen toisesta osapuolesta. Joillekin rauhankasvatus on tiettyjen taitojen, esimerkiksi henkilöiden välisten konfliktien ratkaisuun tarvittavia taitoja, kehittämistä, kun taas toisille ihmisoikeuksien ja rauhankulttuurin edistämistä tai turvallisuuskasvatusta. Rakenteellisella väkivallalla tarkoitetaan yhteiskunnallisiin rakenteisiin sisältyvää epäoikeudenmukaisuutta ja epätasa-arvoa. 3B-luokka tutustumisretkellä Petäjäveden vanhaan puukirkkoon. 2

3 Kehityskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria omaksumaan globalisaation hallinnassa tarvittavat tiedot, taidot, asenteet ja arvot. Tavoitteissa korostetaan myös maailmankansalaiseksi kasvamisen merkitystä, maailman ongelmien kohtaamista ja ratkaisemista sekä solidaarisuutta maailman köyhiä kohtaan. Muita tavoitteita ovat omakohtainen käytännön osallistuminen tulevaisuuden kannalta myönteisen kehityksen edistämiseen, perehtyminen kehitysmaihin sekä niiden ja teollisuusmaiden välisiin suhteisiin ja eriarvoisuuden syihin sekä maailmantalouden rakenteisiin, uuden kansainvälisen talousjärjestelmän edistäminen sekä mm. luopumista tuhlauksesta ja kasvun tavoittelusta, jos ne tapahtuvat köyhien kustannuksella. Ympäristökasvatukseen liittyvät kestävän kehityksen päämäärät. Lähiympäristön luonnonsuojelu on laajentunut käsittämään koko maapallon luonnon-, kulttuuri-, sosiaaliset ja virtuaaliympäristöt. Ympäristökasvatuksessa korostetaan halua ja kykyä vaikuttaa yhteiskunnallisesti vastuullisen ja kestävän Kiinalainen teeseremonia. Kuva: Olli Salo elämäntavan toteutumiseen. Mediakasvatus liittyy lähes kaikkeen koulutukseen. Media pystyy vaikuttamaan asenteisiimme, arvoihimme ja jopa identiteettimme. Mediakasvatuksen tehtävänä on kasvattaa kriittisyyttä. Globalisaatio- eli maapalloistumisprosessi vaikuttaa myös tietoon. Koululla ei ole enää monopoliasemaa tiedon siirtämisessä, koska tiedonlähteet ja pääsy niihin ovat lisääntyneet moninkertaisesti. Tieto- ja viestintätekniikka on viime vuosina muuttanut tiedon, opetuksen ja opiskelun luonnetta. Kansainvälisyyskasvatuksen välittämät keskeiset arvot ovat elämän kunnioittaminen, toisista välittäminen, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, vapaus, rohkeus, rehellisyys, vastuu ja kriittisyys. Nykyisin kansainvälisyyskasvatuksen sijasta puhutaan mieluummin monikulttuurisuuskasvatuksesta tai kulttuurienvälisestä ymmärtämisestä. Sanotaan, että on ensin ymmärrettävä itseään jotta ymmärtää muita. Kulttuurien kohtaamisessa oma kulttuuri-identiteetti voi joutua uudenlaisen arvioinnin kohteeksi. Kulttuuri on keskeinen oman identiteetin kehittymisessä. Oma identiteetti, ts. käsitys itsestä, voi vahvistua monikulttuurisissa ympäristöissä. Kulttuuri vahvistaa meidän myönteistä itsetuntoamme ja antaa selityksiä arvojen valinnalle ja elämäntavalle. Kulttuuri-identiteetti opitaan ihmissuhteiden välityksellä kotona, työpaikoilla, koulussa, harrastuspiireissä jne. Toimimme toistemme kulttuurisina peileinä hyväksymällä, välittämällä, hylkäämällä ja torjumalla kokemuksia. Kulttuurijärjestelmästämme käsin havainnoimme ympäristöämme, teemme valintamme ja rakennamme käsityksemme maailmasta. 3 Professori Johanna Lasonen, Koulutuksen tutkimuslaitos

4 PÄÄTOIMITTAJAN KOMMENTTI Lehtiprojekti osana UNESCO-toimintaa Maailmassa on yli 850 miljoonaa ihmistä, jotka eivät osaa lukea. Me osaamme. Meillä on mahdollisuus käydä koulua. Meillä ON kouluja ja oppilaitoksia, joihin mennä ja joissa perusopetus on vieläpä ilmaista. Maailmassa on lähes 800 maailmanperintökohdetta, joista täällä Suomessa on viisi. Kulttuurimme on hyvin nuorta, mutta silti yhtä arvokasta kuin muun maailman kulttuuri tai luonto. Miten voisinkaan verrata Gizan pyramideja ja Petäjäveden puukirkkoa? Maailmassa on noin 200 itsenäistä valtiota. Minulla on ollut onni ja mahdollisuus tutustua elämään Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Itävallassa, Tsekissä, Unkarissa, Belgiassa, Italiassa, Ranskassa, Espanjassa sekä Yhdysvalloissa. Näillä matkoilla olen tutustunut mielenkiintoisiin ihmisiin, paikkoihin sekä minulle vieraisiin asioihin. Olen saanut ystäviä, ihmetellyt asioita, kokeillut kaikenlaista ja palannut kotiin monia kokemuksia rikkaampana. Vastalahjaksi reissuissa olen mm. kertonut asioita Suomesta: kauniista luonnosta puhtaine vesistöineen ja runsaine metsineen, metsämarjoista, Nokiasta, Joulupukista, suomen kielestä jne. Wau! on yleinen kommentti. Meillä on jotain ainutlaatuista, mitä kaikkialla ei ole, ja päinvastoin. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuus käydä ulkomailla. Onneksi muihin kulttuureihin voi tutustua helpommin ja halvemmallakin. Televisio, internet, kirjeenvaihtokaverit ja vaihto-opiskelijoiden majoitus ovat eräitä keinoja. Myös harrastusten kautta on mahdollisuus tutustua ulukomaalasiin. Luoksesi voi pölähtää ystävyyskuoron edustaja Puolasta tai futisturnauksissa vastaasi voi asettua vaikkapa Hamburger Sport Vereinin luunkova vasen laitapakki. Jos sinulla on mahdollisuus matkustella tai muuten tutustua eri kulttuureihin, tee se! Tero (vas.) Barcelonassa yhdessä muiden suo 4

5 omalaisten opiskelijoiden kanssa. 5 Teimme 6C:n kanssa eräänlaisen kulttuurimatkan Sylin täydeltä -projektin puitteissa. Tutustuimme järjestöihin, jotka kantavat huolta maailman hyvinvoinnista. Näimme kuvia Suomesta ja Barcelonasta, joissa maailmanperintökohteet näyttivät erilaisilta verrattuna omiimme. Ihmisoikeudet ja lapsen oikeudet saivat ulkoasun mm. Asmithe kotiorjan kautta. Mietimme Norssin toimintaa Unescon yhteistyökouluna ja pohdimme, mitä suvaitsevaisuus tarkoittaa. Niin, mitäs se tarkoittaakaan? Kokemastamme kirjoitimme sitten nämä artikkelit. Kuin huomaamatta tutustuimme lehden tekemiseen ja sen eri vaiheisiin. Taustatietojen on oltava kunnossa, koska tyhjästä ei voi kirjoittaa. Toimittajan työ ei ole aina niin herkkua, mutta lopputulos on nyt nähtävillä. Siitä te lukijat voitte arvioida sekä oppilaiden että omaa osaamistani. Vastuullani oli taustan esittely ja työn organisointi. Patistin toimittajia töihin ja ohjasin heitä pois karikoista. Päätoimittajana olen tyytyväinen oppilaiden/toimittajien panokseen, vaikka osalla olikin silloin tällöin taipumusta aidan alittamiseen. Kelläpä ei joskus olisi. Välillä kommentoin ja ehdotin parannuksia, mutta lopulliseen ulkoasuun en puuttunut, vaan annoin heille vastuun omasta tekstistään ja työstään. Haastavasta aiheesta saimme aikaan aika mukavan kokonaisuuden. Luokan oma opettaja Anne Streng toimii Norssin ASPnet vastaavana ja siksi 6C sai kunnian tehdä lehden tästä tärkeästä aiheesta. Luokka on joka vuosi tehnyt jonkin projektin, näyttelyn tms. liittyen UNESCOn teemavuoteen tai muuhun toimintaan. Haastatteluissa ja kyselyissä apuna olleet luokat valittiin niillä perusteilla, että 3B:n opettaja Maarit Kerimaa on toinen ASPnet vastaava ja muut kuudennet luokat ovat olleet apuna UNESCO-aiheisissa koko koulun päivänavauksissa. Pohdiskelevia lukuhetkiä! Tero Lindholm, opettajaharjoittelija

6 TEEMANA UNESCO Unesco-koulujen toiminta Unesco on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö. Unescon tarkoituksena on vaikuttaa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen edistämällä kansainvälistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla. Myös rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen on yksi Unescon päämääristä. Unesco -koulut Unesco -koulut pyrkivät edistämään Unescon päämääriä. Oppilaat tutustuvat maailmanperintökohteisiin Suomessa. Koulut toteuttavat Unescon vuosittain määrittelemiä teemoja. Unesco koulut muodostuvat ASP koulujen verkoston ja pitävät vuosittain yhteyttä toisiinsa. Koulujen tehtävänä on antaa oppilailleen tasokas yleissivistys ja elämänhallintataito. Toteuttaakseen Unescon päämääriä käytännössä Unesco käynnisti v ASP kouluverkkohankkeen. Nykyään projekti on käynnissä 172 maassa, ja siihen kuuluu yli 7500 koulutusalan instituutiota, joiden toimialat vaihtelevat esiopetuksesta opettajankoulutukseen. Unesco-koulujen toimintaan kuuluu saumattomana osana erilaiset yhteistyöhankkeet ja projektit. Koulujen toimintaan liittyy olennaisina osina kansainvälistyminen ja kansainvälisyyskasvatus. Koulut ovat sitoutuneet toimimaan nimenomaan kansainvälisyyskasvatuksen edistäjinä. Erilaisuuden hyväksymistä ja erilaisuuteen kasvattamista pidetään tärkeimpinä kasvatustavoitteina. Mitä ASPnet tekee? * Edistää kansainvälisyyskasvatusta. * Opettaa ihmisten kunnioittamista (tasa-arvo, ihmisoikeudet). * Opettaa rauhankasvatusta. * Kehittää oppilaiden opiskelutaitoja ja koulujen opetusmenetelmiä. * Kasvattaa ympäristön ja luonnon kunnioittamiseen (kulttuuriperintö, kestävä kehitys, maailmanperintökohteet). Normaalikoulun vuosiluokat 1-6 Unesco- eli ASP -kouluna Koulumme on ollut Unescon yhteistyökumppani kymmenen vuotta ja noudattaa ASPyhteistyökumppanien periaatteita. Unesco-toiminta näkyy koulussa mm. luokkaopetuksessa, yhteisinä päivänavauksina ja juhlina, toimintapäivinä, opintoretkinä ja oppilaiden kokoamina näyttelyinä. Toimittajat: Karita Hakala, Oodi Koiramäki ja Janita Rosti 6

7 Suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon tarkoitus Suomessa ja maailmalla. Suvaitsevaisuus Erilaisuus on synnynnäinen, kunnioitettava lahja kaikille. Jokainen meistä on omanlaisensa. Suvaitsevaisuus on sitä, että hyväksyy kaikki sellaisina, kuin he ovat. Suvaitsevaisuus on myös toisten ihmisten ymmärtämistä ja kunnioittamista. Suvaitsevaisuus on täydellinen vastakohta rasismille. Suvaitsevaisuus on tärkeä kyky, jonka avulla elämästä selviytyy paremmin. Suvaitsevaisuus on ennenkaikkea erilaisuuden hyväksymistä. Yksi UNESCOn suvaitsevaisuuskasvatusohjelmien tunnuslauseista on Ihmiset ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Näin asennoituvat ihmiset pystyvät elämässään muiden tasavertaiseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen erilaisia kulttuureja edustavien ihmisten kanssa. On hienoa olla suvaitsevainen! Tasa-arvo Tasa-arvolla tarkoitetaan kaikkien ihmisten samoja oikeuksia, eli jokaisella on oikeus samoihin asioihin. Oikeudet vaikuttavat elämiseen, koska kaikilla on oikeus elää sitä omaa elämäänsä, toisten puuttumatta yksityisiin asioihin. Ihmisoikeuksiin perustuva artikla Kullakin yksiköllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen, sopii mainiosti kuvaamaan tasa-arvon tarkoitusta. Toimittajat: Iina Alanen, Johanna Lind ja Noora Lahtinen Kööpenhamina, Tanska. Kuva: Pentti Mankinen 7 Plaza, Barcelona. Kuva: Pentti Mankinen.

8 Rasismi Rasismi (rotusyrjintä) on toimintaa, jossa ihmisen ulkonäön, ihonvärin, iän, sukupuolen, työpaikan, fyysisten piirteiden, kulttuurin, kielen tai erilaisuuden takia häntä syrjitään. Rotusyrjintä on ehkä yleisin rasistinen asia, joka tarkoittaa omaan rotuun kuuluvien suosimista tai johonkin toiseen rotuun tai toiseen ryhmään kuuluvien syrjintää esim. työelämässä, oikeudenkäytössä, julkisissa palveluissa tai asunnonvuokrauksessa. Syrjintä on Suomessa ehdottomasti kielletty perustuslaissa ja tuoreessa yhdenvertaisuuslaissa. Kielto ei koske viranomaisten harjoittamaa ulkomaan kansallisten erikoiskohtelua, koska se on lakiin perustuvaa. Rasistisia asenteita on ollut Suomessa jo pitkään, mutta enemmän sitä ilmeni vasta 1990-luvulla. Se alkoi, kun Suomi otti paljon pakolaisia. Rasismin kohteeksi Suomessa joutuvat yleisimmin mustat afrikkalaiset tai romanit. Vähiten rasismista kärsivät yleensä Suomen lähialueelta tulleet ulkomaalaiset jotka näyttävät suunnilleen samalta kuin suomalaiset. Toimittajat: Tuukka Nyrhinen, Aapo Uusitalo ja Valtteri Vallius. Oikeutta maailmaan! Oikeudet ovat tärkeitä sekä lapsille, että aikuisille koko maailmassa. Millainen maailma olisi ilman lapsi- ja ihmisoikeuksia? Olisivatko kaikki orjia? Olisiko vain rikkailla henkilöillä hyvä olla? Monissa maissa nämäkään oikeudet eivät ole käyneet toteen. Lapsen oikeudet Lapsen oikeudet on laadittu sitä varten, että lapsilla olisi hyvä olla. Lapsen oikeudet ovat myös tärkeitä, ettei lapsia kohdeltaisi huonosti. Sopimukset lasten oikeuksista on hyväksytty YK:n kokouksessa Lapsilla pitäisi olla oikeus elää katsomatta sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen tai syntyperään. Ihmisoikeudet Ihmissoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle maapallon ihmiselle kuuluvia oikeuksia. Ihmisoikeussopimukset ovat oikeudellisesti velvoittavia sopimuksia valtioiden välillä. Niissä valtiot sitoutuvat turvaamaan oikeudet omille kansalaisilleen ja myös muille alueellaan oleville ihmisille. Teimme tutkimuksen 6. luokkalaisille ja kysyimme, mitkä ovat heidän mielestään viisi tärkeintä lapsen oikeutta. Tulokset: 1. (2 artikla) Lapsen hyvinvointi ei saa riippua siitä, mistä päin maailmaa hän on kotoisin tai miltä hän näyttää. 2. (9 artikla) Jokaisen lapsen pitää saada elää yhdessä vanhempiensa ja perheensä kanssa, jos hänellä on hyvä olla heidän kanssaan. 3. (24 artikla) Lapsilla on oikeus elää terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. 4. (23 artikla) Vammaisten lasten pitää saada parasta mahdollista apua. 5. (28 artikla) Lapsilla on oikeus käydä koulua. Toimittajat: Jooel Savolainen, Silja Simpanen, Raakel Vidgren ja Sannika Tiainen. 8

9 Orjuus Nykypäivän orjuus ei ole kahlehdittujen orjien ja markkinoilla myymistä. Sellainen on jo aikoja sitten lakkautettu. Orjuus on kielletty maailman kaikissa maissa, mutta merkkejä siitä on havaittavissa edelleen. Vuonna 2004 UNESCO:n teemana on orjuuden vastainen taistelu. Ihmiskauppa Ihmiskauppa on orjuuteen verrattava käytäntö, joka kohdistuu nykypäivänä naisiin ja lapsiin. Viime vuosina on ollut erityisenä huolenaiheena ihmiskaupan nopea lisääntyminen seksiturismin kautta. Lapsityövoima Lapsityövoiman käyttö on maailmanlaajuinen ongelma. Suuri osa maailman lapsista on pakotettu tekemään työtä. Lapset jäävät yleensä ilman koulutusta ja joutuvat tekemään raskasta työtä. Työolosuhteet ovat usein hyvin huonot ja terveydelle haitalliset. Jossain maissa yhdeksänvuotiasta voidaan pitää aikuisena ja teettää hänellä täysiä työpäiviä. Köyhissä maissa lapset joutuvat osallistumaan kokopäiväisesti perheen elannon hankkimiseen. Haitallisella lapsityöllä eli lapsityövoiman hyväksikäytöllä tarkoitetaan työtä, joka heikentää lapsen terveyttä ja kehitystä. Unicefin mukaan lapsityövoiman tunnusmerkkejä ovat kokopäivätyön aloittaminen liian nuorena, liian pitkät työajat, epäterveelliset ja vaaralliset työolot, riittämätön palkka ja liian suuri vastuu, koulunkäynnin estäminen kehittymisen ja itsekunnioituksen estäminen. Tutkimusten mukaan joka viides maailman lapsi tekee työtä. Näin tapahtuu yleisimmin Aasiassa, eteläisessä Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Toimittajat: Joel Holma, Samuli Syrjänen ja Antti Ruottinen. 9

10 Maailmanperintökohteet YK:n toimintaan kuuluu suurimmaksi osaksi rauhan turvaaminen ja nälkäapu. Sen takia YK on perustanut muita järjestöjä, jotka huolehtivat muista tärkeistä asioista. Yksi alajärjestöistä on UNESCO. UNESCO (perustettu 1945) on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö. UNESCO on perustanut maailmanperintökomitean keräämään maailman ainutlaatuisia kohteita, jotka pyritään säilyttämään mahdollisimman ehjinä. Maailmanperintökohteilla pyritään turvaamaan kulttuurillisesti tai luonnon itse muokkaamia hienoja ja arvokkaita paikkoja, jotta tulevatkin sukupolvet pystyisivät ihailemaan niitä. Maailmanperintökohteeksi valittu kohde saa rahaa ja suojelua, joilla pyritään turvaamaan sen tulevaisuus. Maailmanperintökohteita on maailmassa tällä hetkellä 788. Kulttuurillisen maailmanperintökohteen täytyy täyttää mm. seuraavat kriteerit: kohteen on oltava ihmisen luovaa älykkyyttä osoittava mestariteos, ainutlaatuinen tai poikkeuksellinen näyte elävästä tai jo kadonneesta kulttuurista tai sivilisaatiosta ja kohteen on oltava yhteydessä elävään traditioon, aatteisiin, uskomuksiin, sekä ainutkertaisiin taideteoksiin tai kirjallisuuden tuotoksiin. Luontokohteen tulee täyttää seuraavat mm. kriteerit: kohteen tulee olla huomattava esimerkki maapallon historiallisesta aikakaudesta, todistusaineistoa elämän kehityksestä tai merkittävästä käynnissä olevasta geologisesta prosessista maanmuodostumisessa tai fyysisiltä piirteiltään ainutkertainen luonnonpaikka. Kohteen täytyy olla luonnoltaan ainutkertainen ja tai sisältää uhanalaisten eläinlajien kotipaikka. Maailmanperintökasvatus Suomalaiset ASP-koulut ovat laatineet tavoitteet maailmaperintöopetukselle. Tavoitteena on kehittää paikallisen ja maailmanlaajuisen kulttuuriperinnön ymmärtämistä ja arvostusta, sekä saada nuoret toimimaan maailmanperintökohteiden suojelemiseksi. Tavoitteena on myös kehittää uusia menetelmiä, joiden avulla WH-opetus (World Heritage) tulee osaksi perusopetusta ja luoda tehokas koulujen, kasvatustyöntekijöiden, asiantuntijoiden jne. yhteistyöverkosto toimimaan paikallisesti, kautta maailman sekä erityisesti Itämeren alueella, jotta WH-opetus saisi yhä enemmän kannatusta. Kielletty kaupunki Kiinassa. Kuva: Olli Salo Toimittajat: Otto Ahola, Otso Helanterä ja Olli-Pekka Ahonen. Niken temppeli Kreikassa. Kuva: Kari Pöntinen 10

11 Suomen maailmanperintökohteet Petäjäveden vanha puukirkko Kuva: Riitta Tuukkanen Petäjäveden vanha puukirkko merkittiin vuonna 1994 maailmanperintöluetteloon, koska se edustaa pohjoismaista ja luterilaista kirkkoarkkitehtuuria sekä hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä. Kirkko on erinomainen osoitus siitä, kuinka paikalliset rakennusmestarit omaksuivat Euroopan kirkkoarkkitehtuurin tyylipiirteitä ja sovelsivat niitä hallitsemaansa hirsisalvostekniikkaan. Päijänteeseen laskevan järvireitin varrella sijaitseva ristikirkko rakennettiin vuosina rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kirkkoon lisättiin 60 vuotta myöhemmin kellotapuli. Sen rakentamisesta vastasi isänsä ja isoisänsä ammatissa jatkanut Erkki Jaakonpoika Leppänen. kirkko oli ristin muotoinen. Kävimme katsomassa hautuumaata ja kaikkea mitä sisälle oli rakennettu. Minut on kastettu siellä. Isä kastoi minut, koska hän oli pappina ja asuimme Petäjävedellä kolme vuotta. 3B luokan Petäjäveden kirkkovierailun mietteitä Aino: Ensimmäisinä tuli mieleen, että se oli aika vanha paikka, ei mikään R-kioski vaan kunnioitettava paikka. Mieleenpainuvinta oli hautausmaa ja kävimme katsomassa kirkossa saarnatuoleja ja penkkejä ja kaikkea mitä siellä oli. Viivi: Se on vanha paikka ja siinä oli paljon rakentamista. Ehkä mieleenpainuvinta oli se, että naiset ja miehet istuivat omilla puolilla ja Ville-Petteri: Tuli mieleen samaa kuin muillakin, että vanhaa oli. Mieleenpainuvinta oli puusta tehty mies. Kävimme katsomassa hautausmaata ja muitakin paikkoja. Emme saaneet käydä lattialuukun alla. Topi: Se oli vanha ja paljon työtä tuottava. Mieleenpainuvinta oli Unesco-lappu. Käytiin katsomassa hautausmaata ja sisällä olevia tavaroita. Haastattelijat: Ida Rinne ja Viola Mehtovuori. Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue 11 Sammallahdenmäen muinaisjäännösalue hyväksyttiin 1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena Unescon maailmanperintöluetteloon. Kalmiston tunnetuimmat muinaisjäännökset ovat vaikuttava, vallimainen raunio sekä nelikulmainen ladelma Kirkonlattia, jollaista ei tunneta muualta Suomesta, ja jonka muoto on poikkeuksellinen koko skandinaavisen pronssikulttuurin alueella. Sammallahdenmäki on muinaismuistolain rauhoittama.

12 Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Verlan puuhiomo ja pahvitehdas muodostavat ainutlaatuisen, eheän tehdaskokonaisuuden Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Verla on ollut maailmanperintöluettelossa vuodesta Insinööri Hugo Neuman perusti Verlan puuhiomon vuonna 1872 Mäntyharjun uittoreitin alajuoksulle. Tehdas paloi neljän vuoden kuluttua, mutta toimintaa jatkettiin pian. Uusi puuhiomo ja pahvitehdas tehtiin ensin kokonaan puusta. Pahvikuivaamo tuhoutui tulipalossa vuonna 1892, ja tilalle tehtiin nykyinen nelikerroksinen punatiilinen kuivaamorakennus. Palovaaran vuoksi myös puuhiomo ja pahvitehdas muurattiin punatiilestä vuonna Veikko Talvi ymmärsi kohteen teollisuushistoriallisen arvon. Hänen aloitteestaan Verla avattiin museona vuonna Suomenlinna Suomenlinna merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna Sillä on keskeinen asema Itämeren alueen valtapolitiikan ja linnoitustaidon muistomerkkinä. Linnoitus rakennettiin Ranskan taloudellisella tuella Ruotsin linnaksi Venäjää vastaan. Saarten muoto ja vaihteleva maasto pakottivat poikkeuksellisiin ratkaisuihin. Suomen itsenäisyyden myötä Suomenlinnasta tuli vuonna 1918 suomalainen varuskunta. Toisen maailmansodan aikana Suomenlinnalla oli vielä tärkeä tehtävä Helsingin ilmapuolustuksessa. Sen jälkeen linnoitus on vähitellen siirtynyt siviilikäyttöön. Suomenlinnassa on nykyisin 850 asukasta ja noin 400 työpaikkaa. Linnoitus on viime vuosikymmeninä tullut yhä tärkeämmäksi matkailu- ja virkistyskohteeksi. Vanha Rauma Vanha Rauma on tyypillinen pohjoismainen puukaupunki. Se on yhtenäinen kokonaisuus, jonka tunnuspiirteitä ovat historialliset, yksikerroksiset rakennukset, osin keskiajalta periytyvä katuverkko sekä elinvoimainen kaupunkiyhdyskunta asuntoineen, liikkeineen ja palveluineen. Vanha Rauma merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna Tänään Vanha Rauma on asuin-, työpaikka- ja liikealue. Suurin osa sadasta kahteensataan vuotta vanhoista puurakennuksista on kunnostettu viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Toimittajat: Ida Rinne, Jessica Järvinen, Kaisa Koljonen ja Viola Mehtovuori. Lisätietoja kohteista: 12

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Jääkö nuorten kohtaama rasismi aikuisilta huomaamatta?

Jääkö nuorten kohtaama rasismi aikuisilta huomaamatta? Jääkö nuorten kohtaama rasismi aikuisilta huomaamatta? ESITTELY Walter ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää avarakatseisuutta Suomessa, erityisesti lasten ja nuorten parissa. Yhdistys pyrkii

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Maailmankansalaisen taidot ja globaali vastuu. HYOL syyspäivät Johanna Harjunpää, Eettisen kaupan puolesta ry

Maailmankansalaisen taidot ja globaali vastuu. HYOL syyspäivät Johanna Harjunpää, Eettisen kaupan puolesta ry Maailmankansalaisen taidot ja globaali vastuu HYOL syyspäivät 29.10 Johanna Harjunpää, Eettisen kaupan puolesta ry Samaa vai eri mieltä? Maailmaa voi muuttaa koulussa Samaa vai eri mieltä? Minä voin vaikuttaa

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustieto 9.2.10. Elämänkatsomustieto Koulumme elämänkatsomustiedon opetuksessa korostuu kokonaisnäkemyksellinen opetus. Tavoitteenamme on korjata, vahvistaa ja rakentaa oppilaidemme koululaisuutta, identiteettiä,

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan!

Reilun kaupan aarrejahti tuli kaupunkiin tervetuloa mukaan! Oppilaan materiaali 1/7 Reilu kauppa on olemassa, jotta kaikilla maailman ihmisillä, myös kehitysmaissa, olisi mahdollisuus elättää itsensä omalla työllään. Reilua kauppaa tarvitaan myös siksi, että lapsilla

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-2 Rauman normaalikoulun elämänkatsomustiedon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Maailmankansalaisena Suomessa Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö Opetussuunnitelman perusteiden laadintatyö alkaa välittömästi valtioneuvoston asetuksen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen Itä-Suomen yliopisto tasa-arvopäivät 17.4.2012 Kristiina Kouros pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen LÄHESTYMISTAVAT IHMISOIKEUKSIIN

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Paneelikeskustelu arjen tasaarvosta. Case: Itä-Suomen yliopisto

Paneelikeskustelu arjen tasaarvosta. Case: Itä-Suomen yliopisto Paneelikeskustelu arjen tasaarvosta yliopistossa Case: Itä-Suomen yliopisto - Pj. Henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle - Professori Riitta Ahonen - Tutkija Pirjo Pöllänen - Luottamusmies Lea Kervinen - Amanuenssi

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina,

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Parhaita Pisassa, entä elämäntaidot? Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Itä-Suomessa seminaari Mikkeli 1.10.

Parhaita Pisassa, entä elämäntaidot? Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Itä-Suomessa seminaari Mikkeli 1.10. Parhaita Pisassa, entä elämäntaidot? Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Itä-Suomessa seminaari Mikkeli 1.10.2013 Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's schools get the

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, Unescon sopimuksia ja suosituksia n:o l. Hyväksytty Unescon yleiskokouksen 20. istunnossa

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, Unescon sopimuksia ja suosituksia n:o l. Hyväksytty Unescon yleiskokouksen 20. istunnossa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, Unescon sopimuksia ja suosituksia n:o l Julistus perusperiaatteista, jotka koskevat joukkotiedotusvälineiden myötävaikutusta rauhan ja kansainvälisen yhteisymmärryksen

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot