Ajatuksia UNESCO-oppituolilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajatuksia UNESCO-oppituolilta"

Transkriptio

1 ASIANTUNTIJAN PUHEENVUORO Ajatuksia UNESCO-oppituolilta Tervehdin teitä Normaalikoulun oppilaan vanhempana ja UNESCO-oppituolin haltijana. Syyslukukaudesta on vajaa puolisko jäljellä, kun Yhdistyneiden kansakuntien, YK:n päivä (24.10.) on ohitettu. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (vuodelta 1949) on pohjana myös Lasten oikeuksien julistukselle. Nuo julistukset korostavat mm. kaikkien ihmisten kunnioittamista tasa-arvoa, uskonnon ja sanan vapautta sekä oikeudenmukaisuutta. UNESCO on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (englanniksi the United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization). UNESCO:on kuuluu 190 jäsenmaata Suomi mukaan lukien. UNESCO perustettiin vuonna Järjestön syntymäpäivä on Lastemme koulu on yksi UNESCO-kouluista, joita on 7500 yhteensä 170 maassa ympäri maapalloa. UNESCOkouluissa pyritään edistämään järjestön tavoitteita rauhan kulttuurin ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi, erilaisten kansojen ja ihmisten ymmärtämiseksi sekä maailman perinnön vaalimiseksi. UNESCO:ssa työskennellään sellaisten olosuhteiden luomiseksi maapallolla, jotta voitaisiin oppia ihmisten ja kansojen välisen vuoropuhelun välityksellä arvostamaan muita kulttuureja ja niiden perintöä. UNESCO toimii myös kestävän kehityksen puolesta, pyrkii toimillaan vähentämään köyhyyttä maapallolla ja edistää koulutuksen järjestämistä kaikille. UNESCO:n koulutusohjelmat pyrkivät parantamaan lasten ja aikuisten olosuhteita siten, että kaikilla olisi mahdollisuus oppia lukemaan ja käydä koulua. Tällä hetkellä 862 miljoonaa maailman kansalaisista ei osaa lukea. Yksi viidestä lapsesta eli 20 prosenttia kehitysmaiden 6-11-vuotiaista (yhteensä 115 miljoonaa lasta) ei käy koulua. Näistä lapsista yli puolet (56%) on tyttöjä. Meidän lapsemme ovat maailman hyväosaisia kansalaisia, sillä heillä on mahdollisuus käydä koulua ja syödä itsensä kylläisiksi. Edustamme hyväosaisuudessamme pientä vähemmistöä koko maapallolla. Oppilaitosverkostojen lisäksi, joita edustavat UNES- CO-koulut ja ammatillisten koulujen UNEVOC-verkostot, UNESCO on perustanut yliopistoihin akateemisia oppituoleja eli UNESCO-professuureja. Jyväskylän yliopisto perusti Suomen ensimmäisen UNESCO-professuurin vuonna Minut valittiin ensimmäisenä tähän merkittävään tehtävään edistämään monikulttuurisuuskasvatusta. Maailmassa on yhteensä noin 500 UNESCO-professuria yli 110 maassa. Normaalikoulussa lapsiamme perehdytetään oman kansamme historiaan ja perinteeseen sekä ohjataan eetti- Big Ben Lontoossa. Kuva: Olli Salo 1

2 seen vastuuseen globaalilla tasolla. UNESCO kasvatuksen, kulttuurin ja tieteiden järjestönä toimii resurssikeskuksena ja moraalisena tukena. Tutustumisiin UNESCO:n toimintaan (www.unesco.org)! UNESCO:n kansainvälisyyskasvatuksesta Kansainvälisyyskasvatuksen eettisenä perustana on YK:n ihmisoikeuksien julistus, jonka sisällöt koskettavat meitä kaikkia. Ne sisältävät periaatteet ihmisarvosta, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteet korostavat kansojen välistä rauhanomaista rinnakkaiseloa, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja vieraiden kielten opiskelua. Kansainvälisyyskasvatuksen sisältöalueita ovat * kulttuurikasvatus ja kulttuurienvälinen ymmärtäminen *rauhankasvatus ja turvallisuus * demokratiakasvatus, ihmisoikeuskasvatus ja suvaitsevaisuuskasvatus * kehityskasvatus * ympäristökasvatus * mediakasvatus Kulttuurikasvatukseen viitataan UNES- CO:n kansainvälisyyskasvatuksen asiakirjoissa niissä yhteyksissä, kun puhutaan kulttuurin ymmärtämisestä, monikulttuurisuudesta, kulttuurien välisyydestä ja rauhan kulttuurista. Kulttuurien välisen ymmärtämisen keinoiksi mainitaan suvaitsevaisuus ja demokratia. Kulttuurikasvatus on kansainvälisyyskasvatuksen ydintä, johon liittyvät muutkin kansainvälisyyskasvatuksen alueet. Niitä kaikkia voidaan tarkastella kulttuurista käsin. Kulttuurikasvatus sisältää oman kulttuurin peruspiirteiden hahmottamisen, omaan perinteeseen perehtymisen, kulttuurien muuttumisen, muiden kulttuurien ymmärtämisen, erilaiset arvot ja elämäntavat, ihmisen saavutusten ymmärtämisen, ihmiskunnan kulttuuriperinnön säilyttämisen ja tutustumisen myös Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin. Kulttuuri on uskomusten, normien, arvojen tapojen ja tiedon järjestelmä. Rauhankasvatus on yleiskäsite, jota käytetään kansainvälisyyskasvatuksen rinnalla.!990-luvulla alettiin käyttää rauhan kulttuurin käsitettä, jonka avulla halutaan korostaa arvoja ja toimintatapoja rauhan edistämiseksi. Rauhankulttuurin rakentamisessa korostuu ihmisen kasvaminen rauhantahtoiseksi. Rauhankasvatuksella on monenlaisia merkityksiä erilaisille ihmisille eri asuinpaikoissa. Rauhankasvatuksen tarkoituksena on edistää ymmärrystä, kunnioitusta ja suvaitsevaisuutta entistä vihollista kohtaan; se siis viittaa muuttuneeseen käsitykseen toisesta osapuolesta. Joillekin rauhankasvatus on tiettyjen taitojen, esimerkiksi henkilöiden välisten konfliktien ratkaisuun tarvittavia taitoja, kehittämistä, kun taas toisille ihmisoikeuksien ja rauhankulttuurin edistämistä tai turvallisuuskasvatusta. Rakenteellisella väkivallalla tarkoitetaan yhteiskunnallisiin rakenteisiin sisältyvää epäoikeudenmukaisuutta ja epätasa-arvoa. 3B-luokka tutustumisretkellä Petäjäveden vanhaan puukirkkoon. 2

3 Kehityskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria omaksumaan globalisaation hallinnassa tarvittavat tiedot, taidot, asenteet ja arvot. Tavoitteissa korostetaan myös maailmankansalaiseksi kasvamisen merkitystä, maailman ongelmien kohtaamista ja ratkaisemista sekä solidaarisuutta maailman köyhiä kohtaan. Muita tavoitteita ovat omakohtainen käytännön osallistuminen tulevaisuuden kannalta myönteisen kehityksen edistämiseen, perehtyminen kehitysmaihin sekä niiden ja teollisuusmaiden välisiin suhteisiin ja eriarvoisuuden syihin sekä maailmantalouden rakenteisiin, uuden kansainvälisen talousjärjestelmän edistäminen sekä mm. luopumista tuhlauksesta ja kasvun tavoittelusta, jos ne tapahtuvat köyhien kustannuksella. Ympäristökasvatukseen liittyvät kestävän kehityksen päämäärät. Lähiympäristön luonnonsuojelu on laajentunut käsittämään koko maapallon luonnon-, kulttuuri-, sosiaaliset ja virtuaaliympäristöt. Ympäristökasvatuksessa korostetaan halua ja kykyä vaikuttaa yhteiskunnallisesti vastuullisen ja kestävän Kiinalainen teeseremonia. Kuva: Olli Salo elämäntavan toteutumiseen. Mediakasvatus liittyy lähes kaikkeen koulutukseen. Media pystyy vaikuttamaan asenteisiimme, arvoihimme ja jopa identiteettimme. Mediakasvatuksen tehtävänä on kasvattaa kriittisyyttä. Globalisaatio- eli maapalloistumisprosessi vaikuttaa myös tietoon. Koululla ei ole enää monopoliasemaa tiedon siirtämisessä, koska tiedonlähteet ja pääsy niihin ovat lisääntyneet moninkertaisesti. Tieto- ja viestintätekniikka on viime vuosina muuttanut tiedon, opetuksen ja opiskelun luonnetta. Kansainvälisyyskasvatuksen välittämät keskeiset arvot ovat elämän kunnioittaminen, toisista välittäminen, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, vapaus, rohkeus, rehellisyys, vastuu ja kriittisyys. Nykyisin kansainvälisyyskasvatuksen sijasta puhutaan mieluummin monikulttuurisuuskasvatuksesta tai kulttuurienvälisestä ymmärtämisestä. Sanotaan, että on ensin ymmärrettävä itseään jotta ymmärtää muita. Kulttuurien kohtaamisessa oma kulttuuri-identiteetti voi joutua uudenlaisen arvioinnin kohteeksi. Kulttuuri on keskeinen oman identiteetin kehittymisessä. Oma identiteetti, ts. käsitys itsestä, voi vahvistua monikulttuurisissa ympäristöissä. Kulttuuri vahvistaa meidän myönteistä itsetuntoamme ja antaa selityksiä arvojen valinnalle ja elämäntavalle. Kulttuuri-identiteetti opitaan ihmissuhteiden välityksellä kotona, työpaikoilla, koulussa, harrastuspiireissä jne. Toimimme toistemme kulttuurisina peileinä hyväksymällä, välittämällä, hylkäämällä ja torjumalla kokemuksia. Kulttuurijärjestelmästämme käsin havainnoimme ympäristöämme, teemme valintamme ja rakennamme käsityksemme maailmasta. 3 Professori Johanna Lasonen, Koulutuksen tutkimuslaitos

4 PÄÄTOIMITTAJAN KOMMENTTI Lehtiprojekti osana UNESCO-toimintaa Maailmassa on yli 850 miljoonaa ihmistä, jotka eivät osaa lukea. Me osaamme. Meillä on mahdollisuus käydä koulua. Meillä ON kouluja ja oppilaitoksia, joihin mennä ja joissa perusopetus on vieläpä ilmaista. Maailmassa on lähes 800 maailmanperintökohdetta, joista täällä Suomessa on viisi. Kulttuurimme on hyvin nuorta, mutta silti yhtä arvokasta kuin muun maailman kulttuuri tai luonto. Miten voisinkaan verrata Gizan pyramideja ja Petäjäveden puukirkkoa? Maailmassa on noin 200 itsenäistä valtiota. Minulla on ollut onni ja mahdollisuus tutustua elämään Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Itävallassa, Tsekissä, Unkarissa, Belgiassa, Italiassa, Ranskassa, Espanjassa sekä Yhdysvalloissa. Näillä matkoilla olen tutustunut mielenkiintoisiin ihmisiin, paikkoihin sekä minulle vieraisiin asioihin. Olen saanut ystäviä, ihmetellyt asioita, kokeillut kaikenlaista ja palannut kotiin monia kokemuksia rikkaampana. Vastalahjaksi reissuissa olen mm. kertonut asioita Suomesta: kauniista luonnosta puhtaine vesistöineen ja runsaine metsineen, metsämarjoista, Nokiasta, Joulupukista, suomen kielestä jne. Wau! on yleinen kommentti. Meillä on jotain ainutlaatuista, mitä kaikkialla ei ole, ja päinvastoin. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuus käydä ulkomailla. Onneksi muihin kulttuureihin voi tutustua helpommin ja halvemmallakin. Televisio, internet, kirjeenvaihtokaverit ja vaihto-opiskelijoiden majoitus ovat eräitä keinoja. Myös harrastusten kautta on mahdollisuus tutustua ulukomaalasiin. Luoksesi voi pölähtää ystävyyskuoron edustaja Puolasta tai futisturnauksissa vastaasi voi asettua vaikkapa Hamburger Sport Vereinin luunkova vasen laitapakki. Jos sinulla on mahdollisuus matkustella tai muuten tutustua eri kulttuureihin, tee se! Tero (vas.) Barcelonassa yhdessä muiden suo 4

5 omalaisten opiskelijoiden kanssa. 5 Teimme 6C:n kanssa eräänlaisen kulttuurimatkan Sylin täydeltä -projektin puitteissa. Tutustuimme järjestöihin, jotka kantavat huolta maailman hyvinvoinnista. Näimme kuvia Suomesta ja Barcelonasta, joissa maailmanperintökohteet näyttivät erilaisilta verrattuna omiimme. Ihmisoikeudet ja lapsen oikeudet saivat ulkoasun mm. Asmithe kotiorjan kautta. Mietimme Norssin toimintaa Unescon yhteistyökouluna ja pohdimme, mitä suvaitsevaisuus tarkoittaa. Niin, mitäs se tarkoittaakaan? Kokemastamme kirjoitimme sitten nämä artikkelit. Kuin huomaamatta tutustuimme lehden tekemiseen ja sen eri vaiheisiin. Taustatietojen on oltava kunnossa, koska tyhjästä ei voi kirjoittaa. Toimittajan työ ei ole aina niin herkkua, mutta lopputulos on nyt nähtävillä. Siitä te lukijat voitte arvioida sekä oppilaiden että omaa osaamistani. Vastuullani oli taustan esittely ja työn organisointi. Patistin toimittajia töihin ja ohjasin heitä pois karikoista. Päätoimittajana olen tyytyväinen oppilaiden/toimittajien panokseen, vaikka osalla olikin silloin tällöin taipumusta aidan alittamiseen. Kelläpä ei joskus olisi. Välillä kommentoin ja ehdotin parannuksia, mutta lopulliseen ulkoasuun en puuttunut, vaan annoin heille vastuun omasta tekstistään ja työstään. Haastavasta aiheesta saimme aikaan aika mukavan kokonaisuuden. Luokan oma opettaja Anne Streng toimii Norssin ASPnet vastaavana ja siksi 6C sai kunnian tehdä lehden tästä tärkeästä aiheesta. Luokka on joka vuosi tehnyt jonkin projektin, näyttelyn tms. liittyen UNESCOn teemavuoteen tai muuhun toimintaan. Haastatteluissa ja kyselyissä apuna olleet luokat valittiin niillä perusteilla, että 3B:n opettaja Maarit Kerimaa on toinen ASPnet vastaava ja muut kuudennet luokat ovat olleet apuna UNESCO-aiheisissa koko koulun päivänavauksissa. Pohdiskelevia lukuhetkiä! Tero Lindholm, opettajaharjoittelija

6 TEEMANA UNESCO Unesco-koulujen toiminta Unesco on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö. Unescon tarkoituksena on vaikuttaa rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen edistämällä kansainvälistä yhteistyötä kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla. Myös rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen on yksi Unescon päämääristä. Unesco -koulut Unesco -koulut pyrkivät edistämään Unescon päämääriä. Oppilaat tutustuvat maailmanperintökohteisiin Suomessa. Koulut toteuttavat Unescon vuosittain määrittelemiä teemoja. Unesco koulut muodostuvat ASP koulujen verkoston ja pitävät vuosittain yhteyttä toisiinsa. Koulujen tehtävänä on antaa oppilailleen tasokas yleissivistys ja elämänhallintataito. Toteuttaakseen Unescon päämääriä käytännössä Unesco käynnisti v ASP kouluverkkohankkeen. Nykyään projekti on käynnissä 172 maassa, ja siihen kuuluu yli 7500 koulutusalan instituutiota, joiden toimialat vaihtelevat esiopetuksesta opettajankoulutukseen. Unesco-koulujen toimintaan kuuluu saumattomana osana erilaiset yhteistyöhankkeet ja projektit. Koulujen toimintaan liittyy olennaisina osina kansainvälistyminen ja kansainvälisyyskasvatus. Koulut ovat sitoutuneet toimimaan nimenomaan kansainvälisyyskasvatuksen edistäjinä. Erilaisuuden hyväksymistä ja erilaisuuteen kasvattamista pidetään tärkeimpinä kasvatustavoitteina. Mitä ASPnet tekee? * Edistää kansainvälisyyskasvatusta. * Opettaa ihmisten kunnioittamista (tasa-arvo, ihmisoikeudet). * Opettaa rauhankasvatusta. * Kehittää oppilaiden opiskelutaitoja ja koulujen opetusmenetelmiä. * Kasvattaa ympäristön ja luonnon kunnioittamiseen (kulttuuriperintö, kestävä kehitys, maailmanperintökohteet). Normaalikoulun vuosiluokat 1-6 Unesco- eli ASP -kouluna Koulumme on ollut Unescon yhteistyökumppani kymmenen vuotta ja noudattaa ASPyhteistyökumppanien periaatteita. Unesco-toiminta näkyy koulussa mm. luokkaopetuksessa, yhteisinä päivänavauksina ja juhlina, toimintapäivinä, opintoretkinä ja oppilaiden kokoamina näyttelyinä. Toimittajat: Karita Hakala, Oodi Koiramäki ja Janita Rosti 6

7 Suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon tarkoitus Suomessa ja maailmalla. Suvaitsevaisuus Erilaisuus on synnynnäinen, kunnioitettava lahja kaikille. Jokainen meistä on omanlaisensa. Suvaitsevaisuus on sitä, että hyväksyy kaikki sellaisina, kuin he ovat. Suvaitsevaisuus on myös toisten ihmisten ymmärtämistä ja kunnioittamista. Suvaitsevaisuus on täydellinen vastakohta rasismille. Suvaitsevaisuus on tärkeä kyky, jonka avulla elämästä selviytyy paremmin. Suvaitsevaisuus on ennenkaikkea erilaisuuden hyväksymistä. Yksi UNESCOn suvaitsevaisuuskasvatusohjelmien tunnuslauseista on Ihmiset ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Näin asennoituvat ihmiset pystyvät elämässään muiden tasavertaiseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen erilaisia kulttuureja edustavien ihmisten kanssa. On hienoa olla suvaitsevainen! Tasa-arvo Tasa-arvolla tarkoitetaan kaikkien ihmisten samoja oikeuksia, eli jokaisella on oikeus samoihin asioihin. Oikeudet vaikuttavat elämiseen, koska kaikilla on oikeus elää sitä omaa elämäänsä, toisten puuttumatta yksityisiin asioihin. Ihmisoikeuksiin perustuva artikla Kullakin yksiköllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen, sopii mainiosti kuvaamaan tasa-arvon tarkoitusta. Toimittajat: Iina Alanen, Johanna Lind ja Noora Lahtinen Kööpenhamina, Tanska. Kuva: Pentti Mankinen 7 Plaza, Barcelona. Kuva: Pentti Mankinen.

8 Rasismi Rasismi (rotusyrjintä) on toimintaa, jossa ihmisen ulkonäön, ihonvärin, iän, sukupuolen, työpaikan, fyysisten piirteiden, kulttuurin, kielen tai erilaisuuden takia häntä syrjitään. Rotusyrjintä on ehkä yleisin rasistinen asia, joka tarkoittaa omaan rotuun kuuluvien suosimista tai johonkin toiseen rotuun tai toiseen ryhmään kuuluvien syrjintää esim. työelämässä, oikeudenkäytössä, julkisissa palveluissa tai asunnonvuokrauksessa. Syrjintä on Suomessa ehdottomasti kielletty perustuslaissa ja tuoreessa yhdenvertaisuuslaissa. Kielto ei koske viranomaisten harjoittamaa ulkomaan kansallisten erikoiskohtelua, koska se on lakiin perustuvaa. Rasistisia asenteita on ollut Suomessa jo pitkään, mutta enemmän sitä ilmeni vasta 1990-luvulla. Se alkoi, kun Suomi otti paljon pakolaisia. Rasismin kohteeksi Suomessa joutuvat yleisimmin mustat afrikkalaiset tai romanit. Vähiten rasismista kärsivät yleensä Suomen lähialueelta tulleet ulkomaalaiset jotka näyttävät suunnilleen samalta kuin suomalaiset. Toimittajat: Tuukka Nyrhinen, Aapo Uusitalo ja Valtteri Vallius. Oikeutta maailmaan! Oikeudet ovat tärkeitä sekä lapsille, että aikuisille koko maailmassa. Millainen maailma olisi ilman lapsi- ja ihmisoikeuksia? Olisivatko kaikki orjia? Olisiko vain rikkailla henkilöillä hyvä olla? Monissa maissa nämäkään oikeudet eivät ole käyneet toteen. Lapsen oikeudet Lapsen oikeudet on laadittu sitä varten, että lapsilla olisi hyvä olla. Lapsen oikeudet ovat myös tärkeitä, ettei lapsia kohdeltaisi huonosti. Sopimukset lasten oikeuksista on hyväksytty YK:n kokouksessa Lapsilla pitäisi olla oikeus elää katsomatta sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen tai syntyperään. Ihmisoikeudet Ihmissoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle maapallon ihmiselle kuuluvia oikeuksia. Ihmisoikeussopimukset ovat oikeudellisesti velvoittavia sopimuksia valtioiden välillä. Niissä valtiot sitoutuvat turvaamaan oikeudet omille kansalaisilleen ja myös muille alueellaan oleville ihmisille. Teimme tutkimuksen 6. luokkalaisille ja kysyimme, mitkä ovat heidän mielestään viisi tärkeintä lapsen oikeutta. Tulokset: 1. (2 artikla) Lapsen hyvinvointi ei saa riippua siitä, mistä päin maailmaa hän on kotoisin tai miltä hän näyttää. 2. (9 artikla) Jokaisen lapsen pitää saada elää yhdessä vanhempiensa ja perheensä kanssa, jos hänellä on hyvä olla heidän kanssaan. 3. (24 artikla) Lapsilla on oikeus elää terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. 4. (23 artikla) Vammaisten lasten pitää saada parasta mahdollista apua. 5. (28 artikla) Lapsilla on oikeus käydä koulua. Toimittajat: Jooel Savolainen, Silja Simpanen, Raakel Vidgren ja Sannika Tiainen. 8

9 Orjuus Nykypäivän orjuus ei ole kahlehdittujen orjien ja markkinoilla myymistä. Sellainen on jo aikoja sitten lakkautettu. Orjuus on kielletty maailman kaikissa maissa, mutta merkkejä siitä on havaittavissa edelleen. Vuonna 2004 UNESCO:n teemana on orjuuden vastainen taistelu. Ihmiskauppa Ihmiskauppa on orjuuteen verrattava käytäntö, joka kohdistuu nykypäivänä naisiin ja lapsiin. Viime vuosina on ollut erityisenä huolenaiheena ihmiskaupan nopea lisääntyminen seksiturismin kautta. Lapsityövoima Lapsityövoiman käyttö on maailmanlaajuinen ongelma. Suuri osa maailman lapsista on pakotettu tekemään työtä. Lapset jäävät yleensä ilman koulutusta ja joutuvat tekemään raskasta työtä. Työolosuhteet ovat usein hyvin huonot ja terveydelle haitalliset. Jossain maissa yhdeksänvuotiasta voidaan pitää aikuisena ja teettää hänellä täysiä työpäiviä. Köyhissä maissa lapset joutuvat osallistumaan kokopäiväisesti perheen elannon hankkimiseen. Haitallisella lapsityöllä eli lapsityövoiman hyväksikäytöllä tarkoitetaan työtä, joka heikentää lapsen terveyttä ja kehitystä. Unicefin mukaan lapsityövoiman tunnusmerkkejä ovat kokopäivätyön aloittaminen liian nuorena, liian pitkät työajat, epäterveelliset ja vaaralliset työolot, riittämätön palkka ja liian suuri vastuu, koulunkäynnin estäminen kehittymisen ja itsekunnioituksen estäminen. Tutkimusten mukaan joka viides maailman lapsi tekee työtä. Näin tapahtuu yleisimmin Aasiassa, eteläisessä Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Toimittajat: Joel Holma, Samuli Syrjänen ja Antti Ruottinen. 9

10 Maailmanperintökohteet YK:n toimintaan kuuluu suurimmaksi osaksi rauhan turvaaminen ja nälkäapu. Sen takia YK on perustanut muita järjestöjä, jotka huolehtivat muista tärkeistä asioista. Yksi alajärjestöistä on UNESCO. UNESCO (perustettu 1945) on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö. UNESCO on perustanut maailmanperintökomitean keräämään maailman ainutlaatuisia kohteita, jotka pyritään säilyttämään mahdollisimman ehjinä. Maailmanperintökohteilla pyritään turvaamaan kulttuurillisesti tai luonnon itse muokkaamia hienoja ja arvokkaita paikkoja, jotta tulevatkin sukupolvet pystyisivät ihailemaan niitä. Maailmanperintökohteeksi valittu kohde saa rahaa ja suojelua, joilla pyritään turvaamaan sen tulevaisuus. Maailmanperintökohteita on maailmassa tällä hetkellä 788. Kulttuurillisen maailmanperintökohteen täytyy täyttää mm. seuraavat kriteerit: kohteen on oltava ihmisen luovaa älykkyyttä osoittava mestariteos, ainutlaatuinen tai poikkeuksellinen näyte elävästä tai jo kadonneesta kulttuurista tai sivilisaatiosta ja kohteen on oltava yhteydessä elävään traditioon, aatteisiin, uskomuksiin, sekä ainutkertaisiin taideteoksiin tai kirjallisuuden tuotoksiin. Luontokohteen tulee täyttää seuraavat mm. kriteerit: kohteen tulee olla huomattava esimerkki maapallon historiallisesta aikakaudesta, todistusaineistoa elämän kehityksestä tai merkittävästä käynnissä olevasta geologisesta prosessista maanmuodostumisessa tai fyysisiltä piirteiltään ainutkertainen luonnonpaikka. Kohteen täytyy olla luonnoltaan ainutkertainen ja tai sisältää uhanalaisten eläinlajien kotipaikka. Maailmanperintökasvatus Suomalaiset ASP-koulut ovat laatineet tavoitteet maailmaperintöopetukselle. Tavoitteena on kehittää paikallisen ja maailmanlaajuisen kulttuuriperinnön ymmärtämistä ja arvostusta, sekä saada nuoret toimimaan maailmanperintökohteiden suojelemiseksi. Tavoitteena on myös kehittää uusia menetelmiä, joiden avulla WH-opetus (World Heritage) tulee osaksi perusopetusta ja luoda tehokas koulujen, kasvatustyöntekijöiden, asiantuntijoiden jne. yhteistyöverkosto toimimaan paikallisesti, kautta maailman sekä erityisesti Itämeren alueella, jotta WH-opetus saisi yhä enemmän kannatusta. Kielletty kaupunki Kiinassa. Kuva: Olli Salo Toimittajat: Otto Ahola, Otso Helanterä ja Olli-Pekka Ahonen. Niken temppeli Kreikassa. Kuva: Kari Pöntinen 10

11 Suomen maailmanperintökohteet Petäjäveden vanha puukirkko Kuva: Riitta Tuukkanen Petäjäveden vanha puukirkko merkittiin vuonna 1994 maailmanperintöluetteloon, koska se edustaa pohjoismaista ja luterilaista kirkkoarkkitehtuuria sekä hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä. Kirkko on erinomainen osoitus siitä, kuinka paikalliset rakennusmestarit omaksuivat Euroopan kirkkoarkkitehtuurin tyylipiirteitä ja sovelsivat niitä hallitsemaansa hirsisalvostekniikkaan. Päijänteeseen laskevan järvireitin varrella sijaitseva ristikirkko rakennettiin vuosina rakennusmestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Kirkkoon lisättiin 60 vuotta myöhemmin kellotapuli. Sen rakentamisesta vastasi isänsä ja isoisänsä ammatissa jatkanut Erkki Jaakonpoika Leppänen. kirkko oli ristin muotoinen. Kävimme katsomassa hautuumaata ja kaikkea mitä sisälle oli rakennettu. Minut on kastettu siellä. Isä kastoi minut, koska hän oli pappina ja asuimme Petäjävedellä kolme vuotta. 3B luokan Petäjäveden kirkkovierailun mietteitä Aino: Ensimmäisinä tuli mieleen, että se oli aika vanha paikka, ei mikään R-kioski vaan kunnioitettava paikka. Mieleenpainuvinta oli hautausmaa ja kävimme katsomassa kirkossa saarnatuoleja ja penkkejä ja kaikkea mitä siellä oli. Viivi: Se on vanha paikka ja siinä oli paljon rakentamista. Ehkä mieleenpainuvinta oli se, että naiset ja miehet istuivat omilla puolilla ja Ville-Petteri: Tuli mieleen samaa kuin muillakin, että vanhaa oli. Mieleenpainuvinta oli puusta tehty mies. Kävimme katsomassa hautausmaata ja muitakin paikkoja. Emme saaneet käydä lattialuukun alla. Topi: Se oli vanha ja paljon työtä tuottava. Mieleenpainuvinta oli Unesco-lappu. Käytiin katsomassa hautausmaata ja sisällä olevia tavaroita. Haastattelijat: Ida Rinne ja Viola Mehtovuori. Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue 11 Sammallahdenmäen muinaisjäännösalue hyväksyttiin 1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena Unescon maailmanperintöluetteloon. Kalmiston tunnetuimmat muinaisjäännökset ovat vaikuttava, vallimainen raunio sekä nelikulmainen ladelma Kirkonlattia, jollaista ei tunneta muualta Suomesta, ja jonka muoto on poikkeuksellinen koko skandinaavisen pronssikulttuurin alueella. Sammallahdenmäki on muinaismuistolain rauhoittama.

12 Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Verlan puuhiomo ja pahvitehdas muodostavat ainutlaatuisen, eheän tehdaskokonaisuuden Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Verla on ollut maailmanperintöluettelossa vuodesta Insinööri Hugo Neuman perusti Verlan puuhiomon vuonna 1872 Mäntyharjun uittoreitin alajuoksulle. Tehdas paloi neljän vuoden kuluttua, mutta toimintaa jatkettiin pian. Uusi puuhiomo ja pahvitehdas tehtiin ensin kokonaan puusta. Pahvikuivaamo tuhoutui tulipalossa vuonna 1892, ja tilalle tehtiin nykyinen nelikerroksinen punatiilinen kuivaamorakennus. Palovaaran vuoksi myös puuhiomo ja pahvitehdas muurattiin punatiilestä vuonna Veikko Talvi ymmärsi kohteen teollisuushistoriallisen arvon. Hänen aloitteestaan Verla avattiin museona vuonna Suomenlinna Suomenlinna merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna Sillä on keskeinen asema Itämeren alueen valtapolitiikan ja linnoitustaidon muistomerkkinä. Linnoitus rakennettiin Ranskan taloudellisella tuella Ruotsin linnaksi Venäjää vastaan. Saarten muoto ja vaihteleva maasto pakottivat poikkeuksellisiin ratkaisuihin. Suomen itsenäisyyden myötä Suomenlinnasta tuli vuonna 1918 suomalainen varuskunta. Toisen maailmansodan aikana Suomenlinnalla oli vielä tärkeä tehtävä Helsingin ilmapuolustuksessa. Sen jälkeen linnoitus on vähitellen siirtynyt siviilikäyttöön. Suomenlinnassa on nykyisin 850 asukasta ja noin 400 työpaikkaa. Linnoitus on viime vuosikymmeninä tullut yhä tärkeämmäksi matkailu- ja virkistyskohteeksi. Vanha Rauma Vanha Rauma on tyypillinen pohjoismainen puukaupunki. Se on yhtenäinen kokonaisuus, jonka tunnuspiirteitä ovat historialliset, yksikerroksiset rakennukset, osin keskiajalta periytyvä katuverkko sekä elinvoimainen kaupunkiyhdyskunta asuntoineen, liikkeineen ja palveluineen. Vanha Rauma merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna Tänään Vanha Rauma on asuin-, työpaikka- ja liikealue. Suurin osa sadasta kahteensataan vuotta vanhoista puurakennuksista on kunnostettu viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Toimittajat: Ida Rinne, Jessica Järvinen, Kaisa Koljonen ja Viola Mehtovuori. Lisätietoja kohteista: 12

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu. UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Lapsen oikeus. on aikuisen velvollisuus. Kato Mua on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Lapsen oikeus. on aikuisen velvollisuus. Kato Mua on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus Lapsen oikeuksien sopimus sisältää kaikille alle 18-vuotiaille lapsille kuuluvat ihmisoikeudet. YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin v. 1989 ja se tuli voimaan

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?

Lisätiedot

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl. MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät

Lisätiedot

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983

Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma

Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma 1. Globaalikasvatuksen tavoite Ritaharjun koulu on osa Ritaharjun monitoimitaloa. Tämä erityispiirre tekee koulumme kansainvälisestä toiminnasta paitsi moniammatillista

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU Miksi viides palveluväylä (uudet sukupolvet palvelu) - Mahdollistaa tehokkaan väylän paikkakunnan nuorten tukemiseen - Tarvitaan

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Unesco-koulujen seminaari

Unesco-koulujen seminaari Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Jääkö nuorten kohtaama rasismi aikuisilta huomaamatta?

Jääkö nuorten kohtaama rasismi aikuisilta huomaamatta? Jääkö nuorten kohtaama rasismi aikuisilta huomaamatta? ESITTELY Walter ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää avarakatseisuutta Suomessa, erityisesti lasten ja nuorten parissa. Yhdistys pyrkii

Lisätiedot

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle Uusi OPS ja ilmiöpohjaisuus Uusi opetussuunnitelma edellyttää globaalikasvatuksen olevan kaikki oppiaineet ja luokka-asteet läpileikkaavaa.

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA

TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA TOIVON TIEKARTTA SUOMEN LÄHETYSSEURAN STRATEGIA 2017-2022 Suomen Lähetysseura on perustettu vuonna 1859 ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien lähetysjärjestö. Lähetysseuran

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015 ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010

Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010 Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010 1. Peruskoulujen opetussuunnitelmien perusteiden aihekokonaisuudet 3. Aihekokonaisuuksista nostetaan tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0071/2. Tarkistus. Mary Honeyball ja muut 19.2.2014 A7-0071/2 2 1 kohta 1. toteaa, että prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat erittäin voimakkaasti sukupuoleen perustuvia kysymyksiä, ne loukkaavat ihmisarvoa ja ovat vastoin ihmisoikeuksien

Lisätiedot

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista

Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia. Yleistä lasten oikeuksista Minulla on oikeuksia, sinulla on oikeuksia, hänellä on oikeuksia Yleistä lasten oikeuksista Kaikilla ihmisillä on oikeuksia. Alle 18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla on lisäksi omia erityisoikeuksiaan.

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli A2- kielivalinta 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli Hyvät KOLMASLUOKKALAISTEN vanhemmat Lapsellanne on nyt mahdollisuus valita toinenkin vieras kieli englannin lisäksi.

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen Tämän menetelmän käyttämiseksi pitää olla riittävästi taustatietoa. Se edellyttää tutustumista opintopaketin luvun 6 teksti- ja videoaineistoon. Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen YK:n

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kv+ops=Koulun perustehtävä Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 20. - 21.11.2013 Kuopiossa Kv+ops=Koulun perustehtävä Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne- ja tavoitetyöryhmä

Lisätiedot

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu. T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011 MAAILMANKOULU Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille Paula Hyväri 17.11.2011 MITÄ ON GLOBAALIKASVATUS? Kansainvälisyyskasvatus (KVK) = Globaalikasvatus = Kasvaminen maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Maailmankansalaisen taidot ja globaali vastuu. HYOL syyspäivät Johanna Harjunpää, Eettisen kaupan puolesta ry

Maailmankansalaisen taidot ja globaali vastuu. HYOL syyspäivät Johanna Harjunpää, Eettisen kaupan puolesta ry Maailmankansalaisen taidot ja globaali vastuu HYOL syyspäivät 29.10 Johanna Harjunpää, Eettisen kaupan puolesta ry Samaa vai eri mieltä? Maailmaa voi muuttaa koulussa Samaa vai eri mieltä? Minä voin vaikuttaa

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot