Pellonraivaus ja eloperäisten maiden viljelykäytännöt Olli Niskanen MTT

Transkriptio

1 Pellonraivaus ja eloperäisten maiden viljelykäytännöt Olli Niskanen MTT

2 Sisällys Maatalouden rakennemuutos Paljonko peltoa on raivattu 2000-luvulla? Lypsykarjatilat tarkemmin tarkasteluna Muutama sana tilusrakenteen kehityksestä Pitkä nurmikierto päästövähennyskeinona 2

3 Kokonaispeltoala ja viljelty ala Vuonna 1995 moni tila lopetti viljelyn ja kokonaispeltoala pieneni lähes hehtaaria yhden vuoden aikana Kokonaisala lisääntynyt romahduksen jälkeen, muttei ole saavuttanut 90- luvun alun tasoa Kokonaispeltoala Viljelty ala Kesanto

4 Maidontuotannon rakennemuutos on siirtänyt peltojen hallintaa viljanviljelyn tuotantosuunnalle Kokonaispeltoala Lohkojen lukumäärä maitokarjatalous muu nautakarjatalous sikatalous siipikarjatalous muu kotieläintalous viljanviljely muu kasvintuotanto 4

5 Uutta tietoa pellonraivauksen määristä Selvitettiin tarkasti, missä peltoa on raivattu Uudet peltolohkotunnukset vuosina selvitettiin Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä Suodatettiin lohkojen yhdistämisen tai erottamisen seurauksena syntyneet uudet tunnukset, saatiin aidosti uudet pellot Ei sisällä uudelleen käyttöönotettuja peltoja (esim. EU-jäsenyyden alussa varmuuden vuoksi digitoidut lohkot) Yhdistettiin Suomen maannostietokannan avulla tieto maalajista Maalajit turve-, multa- ja kivennäismaa jaolle Yhdellä peruslohkolla voi olla useita maalajeja, kukin on laskettu omaan summaansa 5

6 Pellonraivaus tuotantosuunnittain Nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Muu kotieläintalous Viljanviljely Muu kasvintuotanto Vuoden 2004 jälkeen ei myönnetty uusia tukioikeuksia Tukikelpoisuus-jonojärjestelmä ennen raivatuille pelloille luonnonhaitta- ja ympäristötukikelpoisuuden jonottamista varten. Jonoon kerättiin ehdot täyttäviä lohkoja noin ha. Korkeat luvut vielä vuosina 2005 ja 2006, aloitetut loppuun ja toiveet uusista oikeuksista? 6

7 Pellonraivaus Nivalan alueella Nivalan ympäryskuntien alueella % raivioista turv la VUOSI 2000-luvulla raivattujen peltojen pinta-ala, ha Haapajärvi 069 Haapavesi 071 Kärsämäki 317 Nivala 535 Sievi 746 Ylivieska 977 Yht Yht Turvemaiden osuus raivatuista (ei sisällä viimeisiä vuosia, arvio) 32 % 50 % 33 % 35 % 49 % 41 % 7

8 Raivatut peltolohkot ja lypsylehmät kartalla Kuvat: Eeva Lehtonen, MTT

9 Tilusrakenne Pinta-alalla painotettu keskietäisyys maitokarjatalous muu nautakarjatalous sikatalous siipikarjatalous muu kotieläintalous viljanviljely muu kasvintuotanto

10 Lypsykarjatilat esimerkkinä ( ) Suurin osa raivatusta pintaalasta tehty 3-8 ha lohkoihin Ja suurin osa lisäpinta-alasta alle 4 km etäisyydelle tilakeskuksesta Suurin osa siis tilusrakenteen kannalta järkevää raivausta Lypsykarjatiloille raivatut lohkot alle 1 ha 1-3 ha 3-8 ha 8-20 ha yli 20 ha Lypsykarjatilojen raivaamien lohkojen etäisyys alle 1 km 1-4 km 4-8 km yli 4 km 10

11 Uudet peltolohkot eri maalajeilla Vuosi Yht Kivennäism aa Yht Multamaa Yht Turvemaa Tunniste puuttuu Osuus Kivennäism aa Osuus Multamaa Osuus Turvemaa Yhteensä, joista löytyy tunniste Yhteensä % 0 % 18 % % 1 % 26 % % 0 % 30 % % 1 % 31 % % 1 % 34 % % 1 % 40 % % 1 % 32 % % 1 % 32 % % 1 % 27 % % 0 % 27 % Yhteensä % 1 % 30 % Maannostietokannan leikkaus tehty vuoden 2009 peltolohkoaineistolla, joten viimeisten vuosien maalajitieto puuttuu. Tunnistetiedot (sijainti) puuttuivat osalta lohkoista myös vuosina , joten turvemaiden osuus ei ole absoluuttinen 11

12 Uudet peruslohkot ELY -keskuksittain Turvemaiden raivaus kaikissa ELY-keskuksissa kivennäismaita vähäisempää Uudet lohkot, ha Uusien lohkojen keskikoot, ha Kivennäismamamamaa maa maa Multa- Turve- Kivennäis- Multa- Turve- Yht. KA. 01 Uusimaa ,11 2,76 1,28 1,72 02 Varsinais-Suomi ,04 2,29 2,94 2,09 03 Satakunta ,96 2,77 2,85 2,20 04 Häme ,30 2,16 2,19 1,88 05 Pirkanmaa ,89 2,55 2,46 1,97 06 Kaakkois-Suomi ,15 2,65 2,54 2,11 07 Etelä-Savo ,14 3,00 1,97 2,04 08 Pohjois-Savo ,28 2,46 3,54 2,43 09 Pohjois-Karjala ,21 4,47 6,13 3,93 10 Keski-Suomi ,03 2,11 2,78 1,97 11 Etelä-Pohjanmaa ,96 3,37 3,03 2,46 12 Pohjanmaa ,86 2,15 3,35 2,12 13 Pohjois-Pohjanmaa ,35 5,15 4,38 3,62 14 Kainuu ,06 6,38 4,30 3,91 15 Lappi ,94 3,78 2,70 2,47 20 Ahvenanmaa ,11 1,27 3,33 1,90 Yhteensä Puuttuva tai virheellinen tieto 3018 Yhteensä

13 Pellonkäyttö Nivalan alueen kunnissa Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Sievi ja Ylivieska Nurmiala on pienentynyt ja viljakasvien ala lisääntynyt Kesantoala on lisääntynyt n ha Viljakasvit Nurmet alle 5 vuotta Muut viljelykasvit Kesantoala Pinta-ala Muutos

14 Eläinten määrän kehitys Nivalan ympäryskunnissa Eläinmäärä kasvanut erityisesti Haapavedellä Kokonaismäärä pysynyt likimain samalla tasolla Eläinyksiköt HAAPAJÄRVI HAAPAVESI KÄRSÄMÄKI NIVALA SIEVI YLIVIESKA

15 Peltoala suhteessa eläinmäärään Nivalan ympäryskunnissa Peltoala lisääntynyt, mutta eläinyksikkömäärä pysynyt ennallaan? Viljelty peltoala Yhteensä Eläinyksiköt

16 Pitkä nurmikierto päästövähennyskeinona 60 % maatalouden piikkiin laskettavista kasvihuonekaasupäästöistä syntyi eloperäisten maiden viljelystä - Hiilidioksidia eloperäisen aineksen maatuessa - Dityppioksidia maaperästä ja kotieläinten lannasta mikrobitoiminnan seurauksena, on noin 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi - Nurmipeitteisyys (normaali nurmentuotanto) pienentää khk-päästöt kolmannekseen verrattuna yksivuotisiin viljoihin Eloperäisten maiden nurmipeitteisyys on tehokas ja halpa kasvihuonekaasujen hillintäkeino Lähteet: VTT (Lipasto, TYKO), MTT, Työtehoseura, Prizztech Oy, Teknillinen korkeakoulu 16

17 Nautatilojen turvepellot Lypsykarjataloutta, lihanautojen kasvatusta tai muuta nautakarjataloutta harjoittavilla tiloilla peltoa oli vuonna 2009 hallinnassa yhteensä hehtaaria. Näistä eloperäisiä oli hehtaaria Eloperäisistä ha viljoilla vuonna 2009 Jos nämä peltohehtaarit olisi mahdollista siirtää nurmentuotantoon tilojen sisäisin järjestelyin, päästövähennys vastaa auton päästöjä ( km vuodessa) tai omakotitalon öljylämmityksen päästöjä 17

18 Turvepeltojen nurmiviljely Erityisympäristötuki on jo olemassa: Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely, 10 vuoden sopimus Vuonna 2012 voimassa 323 sopimusta ja hehtaaria, joista maksettiin euroa, eli vajaa satanen/ha Koskee tukioikeudellista peltoa, maalajina turve tai multa Kasvustoa ei saa sopimuskauden aikana uusia muokkaamalla Kasvuston voi uusia sopimuskauden aikana ilman muokkausta suorakylvämällä Kasvuston saa päättää kemiallisesti suorakylvön yhteydessä Uusi ympäristökorvausjärjestelmä valmistuu vuodenvaihteen jälkeen 10 v sitoumus edelleen? Onko 10 vuotta liian pitkä aika sitoutua? Voidaanko puhua tehokkaasta nurmentuotannosta? Vai pahentaako entisestään pellon saatavuuden ongelmia 18

19 Eläinyksiköiden määrä Suomessa ja Nivalan alueen kunnissa 2012 Eläinyksiköiden määrä (Livestock units, LSU) suhde peltopinta-alaan (sisältäen viljellyn ja kesantoalan) Kotieläintalouden maatilat kartalla pisteinä Kuvat: Jukka Höhn, MTT 19

20 Fosfori lannanlevitystä rajoittavana Fosforin määrä eläinten lukumäärän ja lannan taulukkoarvojen perusteella (mukana naudat, siat, siipikarja ja hevoset) Kuvat: Jukka Höhn, MTT 20

21 Eläinmäärän ja lantamäärän (fosfori Käytössä oleva peltoala ja ympäristölupaohjeen mukainen lannanlevitysala rajoittavana) suhde Kuvat: Jukka Höhn, MTT 21

22 Johtopäätökset Pellonraivausta on alueella paljon, mutta väite suota raivataan lannanlevitykseen ei pidä ainakaan yksiselitteisesti paikkaansa Nurmipeitteisyyteen halutaan kannustaa ilmastosyistä Mitä pitäisi tehdä olemassa olevan pellon käytön tehostamiseksi? Kesanto- ja vilja-ala kasvaneet Alle 5v nurmiala jopa pienentynyt 22