YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄN JA NIT- RAATTIASETUKSEN UUDISTUS: LANNOITUSRA- JOJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS KARJATILOJEN LANNANLEVITYSALAAN JA KUSTANNUKSIIN

Transkriptio

1 TEHO Plus -hankkeen raportti 5/2013 YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄN JA NIT- RAATTIASETUKSEN UUDISTUS: LANNOITUSRA- JOJEN MUUTOSTEN VAIKUTUS KARJATILOJEN LANNANLEVITYSALAAN JA KUSTANNUKSIIN OLLI NISKANEN, PELLERVO KÄSSI, KAUKO KOIKKALAINEN MTT, TALOUSTUTKIMUS (Latokartanonkaari 9, Helsinki)

2 SISÄLLYS 1. Johdanto 2 2. Levitysalat 3 Lypsykarjatilat 3 Siipikarjatilat 3 Sikatilat 4 3. Levityksen kustannukset 6 Muut kustannukset 9 4. Mihin asti lantaa kannattaa kuljettaa? 9 5. Johtopäätökset 10 Lähteet JOHDANTO Luonnos Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosille on ollut lausuntokierroksella syksyllä Luonnoksesta annettiin runsaasti lausuntoja. Ohjelmaan kuuluvan ympäristökorvausn luonnoksessa fosforin ja liukoisen typen levitysrajat muuttuvat. Lisäksi lannan fosforista on aikaisemmin laskettu kasveille käyttökelpoiseksi 85 %, luonnoksessa tästä ei enää ole mainintaa ja fosfori näin ollen laskettaisiin kokonaisuudessaan. Lannanlevityksessä fosfori on jo nykyssä levityksen maksimimäärän usein rajoittava ravinne. Liukoinen typpi voi rajoittaa levitystä lähinnä eloperäisillä tai matalimpien fosforiluokkien peltolohkoilla. Kokonaistyppi rajoittaa lannan käyttöä nurmien lannoituksessa matalampien fosforiluokkien lohkoilla. Korkean fosforiluokan pelloilla maksimilevitysmäärän muutos on suurin ja näiden peltojen merkitys lannanlevitysalana pienenee. Levitysalan määrässä lanta-analyysin merkitys korostuu. Nitraattiasetuksen luonnoksessa on esitetty, että lannoitus tulisi suunnitella lanta-analyysin ja ohjearvojen keskiarvojen perusteella, ympäristökorvausn luonnoksessa on kuitenkin mahdollisuus taulukkoarvojen tai lanta-analyysin tulosten käyttöön suunnittelussa. Nitraattiasetukseen tuleva sanamuoto kuitenkin ratkaisee tulevan menettelytavan. Selvityksessä käytetty aineisto on koottu TEHO Plus hankkeen toimesta haastattelemalla 8 kotieläintilaa. Tiloilta kerättiin viljelysuunnitelmat vuosilta 2010 ja 2011, sekä toteutuneet lantamäärät ja lanta-analyysien tulokset. Lisäksi kysyttiin tietoja levityksen menetelmistä, kustannuksista ja lisälannanlevitysalan saatavuudesta. MTT teki selvityksen TEHO Plus hankkeen toimeksiantona. Luonnoksessa esitettyjen rajojen vaiku- 2

3 tus suhteessa nykytilanteeseen arvioitiin tarkastelemalla lantamääriä suhteessa peltolohkojen multavuuteen, fosforiluokkaan ja viljelykasveihin. Lisäksi tarkasteltiin nitraattiasetuksen uudistuksen luonnoksessa ehdotettua muutosta (13 ), jonka mukaan viljelysuunnittelussa tulisi käyttää lanta-analyysin ja taulukkoarvon keskiarvoa. 2. LEVITYSALAT Levitysalaan vaikuttavat jo edellä mainitut multavuus, fosforiluokka ja kasvi. Levitysalan muutos haastatelluilla tiloilla selvitettiin laskemalla kunkin peltolohkon suurin mahdollinen levitysmäärä nykytilanteessa ja eri skenaarioissa. Viljelykasveina lohkoilla käytettiin vuoden 2011 kasveja ja maalajina tuolloin voimassa ollutta maanäytettä. Jokaisen lohkon suurin mahdollinen levitysmäärä laskettiin sekä taulukkoarvojen että tilan lantanäytteiden pitoisuuksien perusteella. Maksimimäärien laskennassa käytettiin lantapoikkeusta kaikissa tapauksissa. Tilan ulkopuoliseen levitykseen käytettävien lohkojen viljavuustietoja ei ollut käytössä. Ulkopuolisten lohkojen oletettiin olevan tyydyttävässä fosforiluokassa ja viljelykasvina kevätvilja (ohra) normaalilla satotasolla. Lypsykarjatilat Lypsykarjatiloja selvityksessä oli mukana kaksi kappaletta (Taulukko 1). Tilalla 1 oli 60 lypsylehmää ja nuorkarja (yht. 80 ey), tilalla 2 oli 24 lypsylehmää ja nuorkarja (yht. 36 ey). Molemmilla tiloilla oli eläinmäärään nähden reilusti peltoa (eläintiheys 0,6 ey/ha ja 0,5 ey/ha) ja peltojen fosforiluvut olivat maltillisia. Taulukko 1. Haastattelun lypsykarjatilojen lannanlevitysalat eri laskentaperusteilla Nykyinen Nykyinen Tuleva Tuleva Tuleva Laskentaperuste Analyysi Taulukkoarvo Analyysi Taulukkoarvo Keskiarvo Lannan määrän peruste Haastattelu Taulukkoarvo Haastattelu Taulukkoarvo Haastattelu Tila 1 Lantaa/ha keskimäärin, m Lannanlevitysalaa tarvitaan yhteensä, ha Tila 2 Lantaa/ha keskimäärin, m Lannanlevitysalaa tarvitaan yhteensä, ha Pienin lannanlevitysala kasvaisi analyysiin ja todellisiin lantamääriin perustuvassa tarkastelussa 29 % tilalla 1 ja 24 % tilalla 2. Haastattelun tiloille levitysalan muutos jää pieneksi, koska lannan pitoisuudet ovat hieman pienemmät kuin lihantuotannossa ja viljelyssä on nurmia, joille lantaa voi sijoittaa tarvittaessa melko paljon. Molemmilla tiloilla peltoa oli eläinmäärään nähden reilusti ja tilojen pinta-alat riittävät lannanlevitykseen jatkossakin. Siipikarjatilat Siipikarjatiloja selvityksessä oli mukana kolme, joista kaksi oli erikoistunut kananmunantuotantoon; ensimmäisellä tilalla oli kanaa ja toisella tilalla 3800 kanaa. Kolmas tila harjoitti broilerintuotantoa (

4 broileria). Haastattelun tiloilla levitysalat ovat suuria tilojen pinta-aloihin verrattuna ja levitys usein perustui jo nykyisellään suureksi osaksi lannan luovutukseen ulkopuolisille tiloille (Taulukko 2). Siipikarjatiloilla yleisesti ottaen lannan pitoisuudet ovat korkeita, mutta lannan määrät maltillisia. Yhdellä tilalla kompostoidusta lannasta otettu ravinneanalyysi poikkesi huomattavasti taulukkoarvoista. Kompostoidusta lannasta otetussa näytteessä typen määrä oli alhainen, mutta fosforin pitoisuus oli yli kaksinkertainen taulukkoarvoon nähden. Korkea fosforipitoisuus johtunee osittain kompostoinnin myötä pienentyneestä tilavuudesta, levitysalaan se ei kokonaisuudessaan vaikuta koska fosforin kokonaismäärä ei kompostoitaessa muutu. Taulukko 2. Haastattelun siipikarjatilojen lannanlevitysalat eri laskentaperusteilla Nykyinen Nykyinen Taulukkoarvo Kanatila 1 Kanatila 2 Broileritila 1 Tuleva Analyysi Tuleva Laskentaperuste Analyysi Taulukkoarvo Taulukkoarvo Lannan määrän peruste Haastattelu Taulukkoarvo Haastattelu Tuleva Keskiarvo Haastattelu Tilan pelloille lannasta mahtuu 6 % 9 % 5 % 7 % 6 % Lantaa/ha keskimäärin, m 3 2,6 4 2,2 3,4 2,8 Lannanlevitysalaa tarvitaan yhteensä, ha Tilan ulkopuolista lannanlevitystä tarvitaan (tyydyttävä P-luokka), ha Tilan pelloille lannasta mahtuu 64 % 100 % 54 % 100 % 84 % Lantaa/ha keskimäärin, m 3 2,1 4,5 1,8 3,8 2,8 Lannanlevitysalaa tarvitaan yhteensä, ha Tilan ulkopuolista lannanlevitystä tarvitaan (tyydyttävä P-luokka), ha Tilan pelloille lannasta mahtuu 35 % 25 % 29 % 21 % 25 % Lantaa/ha keskimäärin, m 3 7,3 5,2 5,9 4,2 5,1 Lannanlevitysalaa tarvitaan yhteensä, ha Tilan ulkopuolista lannanlevitystä tarvitaan (tyydyttävä P-luokka), ha Korkeiden pitoisuuksien vuoksi lantojen levitysmäärät hehtaaria kohden ovat suhteellisen pieniä jos levitys tapahtuisi vuosittain. Pienten määrien tasainen levitys on vaikeaa, joten fosforitasausta hyödynnetään eikä lantaa levitetä joka vuosi samoille lohkoille. Analyysiin ja todellisiin lantamääriin perustuvassa tarkastelussa levitysalat kasvaisivat %, jos oletetaan että tilan ulkopuolelle levitettävien peltojen fosforiluokka on tyydyttävä ja viljelykasvina ohra. Sikatilat Selvityksessä oli mukana kolme yhdistelmäsikatilaa, ensimmäisellä tilalla oli 55 porsituspaikkaa ja 1100 lihasikapaikkaa, toisella tilalla 125 porsituspaikkaa ja 750 lihasikapaikkaa sekä kolmannella tilalla 110 porsituspaikkaa ja 550 lihasikapaikkaa. Sikatiloilla lantaa syntyy paljon ja se pyritään levittämään keväisin. Vilje- 4

5 lyssä oli yleisimmin rehuviljaa. Suurien massojen vuoksi levitysalaan vaikuttavana tekijänä korostuu lannan pitoisuuksien lisäksi peltojen nykyisen fosforiluokan merkitys (Taulukko 3). Taulukko 3. Haastattelun sikatilojen lannanlevitysalat eri laskentaperusteilla Nykyinen Nykyinen Tuleva Tuleva Tuleva Pitoisuuden laskentaperuste Analyysi Taulukkoarvo Analyysi Taulukkoarvo Keskiarvo Lannan määrän peruste Haastattelu Taulukkoarvo Haastattelu Taulukkoarvo Haastattelu Sikatila 1 Sikatila 2 Sikatila 3 Tilan pelloille lannasta mahtuu 48 % 65 % 24 % 33 % 29 % Lantaa/ha keskimäärin, m Lannanlevitysalaa tarvitaan yhteensä, ha Tilan ulkopuolista lannanlevitystä tarvitaan (tyydyttävä P-luokka), ha Tilan pelloille lannasta mahtuu % 58 % 56 % 46 % 51 % Lantaa/ha keskimäärin, m Lannanlevitysalaa tarvitaan yhteensä, ha Tilan ulkopuolista lannanlevitystä tarvitaan (tyydyttävä P-luokka), ha Tilan pelloille lannasta mahtuu % 100 % 100 % 100 % 100 % Lantaa/ha keskimäärin, m Lannanlevitysalaa tarvitaan yhteensä, ha Tilan ulkopuolista lannanlevitystä tarvitaan (tyydyttävä P-luokka), ha Hajonta haastateltujen tilojen välillä oli suuri. Sikatila 1:llä peltojen fosforiluvut olivat keskimääräistä korkeammat ja tulevan n vaikutus omien peltojen levitysmääriin suuri. Lähellä sijaitsevilla pelloilla fosforiluokka oli usein korkeampi ajan myötä kumuloituneiden ravinteiden vuoksi. Levitysalaa tarvitaan tilan ulkopuolelta lisää %, lukuun ottamatta tilaa numero 3, jolla oma peltoala riittää myös tulevassa tilanteessa. 5

6 3. LEVITYKSEN KUSTANNUKSET Eri tiloilla lantaa levitetään erilaisilla kalustoilla ja erilaisin kustannuksin. Useilla tiloilla lantaa luovutettiin tilan ulkopuolelle jo nykyisessä ssä. Haastattelujen mukaan lannan luovutuksessa ei liikkunut rahaa ja vastaanottaja vastasi levityksen kustannuksista. Näin haluttiin toimia myös jatkossa. Vastaanottavat tilat olivat myös melko lähellä, yleensä puhuttiin 3-5 kilometristä, joka ei eronnut paljoakaan tilojen omien peltojen sijainnista. Lisälevitysaloja uskottiin yleensä saatavan noin 5 kilometrin päästä. Levityksen kustannukset laskettiin Baltic Manuren (Kässi et al. 2013) lannanlevitysmallilla. Mallin kustannuslaskenta perustuu TTS:n selvittämiin urakointihintoihin (Palva 2013), joiden mukaan jokaiselle peltolohkolle lasketaan mallilla oma levityskustannus. Lannan luovutustapauksissa oletetaan yksi kiinteä etäisyys, jolle lasketaan levitys ja kuljetuskustannus. Kuivalannan ja lietelannan levitys lasketaan erikseen. Malli ei varsinaisesti optimoi, vaan liete levitetään lähipelloille typpi- ja fosforirajoitteiden vallitessa. Lantaa jaetaan pelloille etäisyysjärjestyksessä, jolloin jos lanta ei riitä kaikille lohkoille, jäävät kauimmaiset ilman. Lietelanta jaetaan ensin ja kuivalanta sitten. Kasvinravinteiden kustannus lasketaan siten, että oletetaan kasveille käytettävän ympäristötuen ehtojen mukaista täysimääräistä lannoitusta, josta vähennetään lannassa annetut ravinteet. Erotukselle eli typpi- ja kaliumtäydennykselle lasketaan hinta ravinteiden markkinahintojen perusteella. Tässä laskelmassa on ravinteiden hintoina käytetty huhtikuun 2013 hintoja 1. Mallilla lasketut skenaariot olivat: 1) Nykyisen ympäristötuen rajoitteet (Nykytilanne); 2) Ympäristökorvausn luonnoksessa esitetyt rajat (Uusi) siten, että 100 % lannan fosforista lasketaan mukaan ja; a) lisäpellot sijaitsevat 5 km päässä tilalta b) lisäpellot sijaitsevat 10 km päässä tilalta c) lisäpellot sijaitsevat 15 km päässä tilalta Haastattelun lypsykarjatiloilla levityskustannuksessa ei ollut logistiikan kautta laskettavaa eroa. Pienet muutokset lisääntyneen logistiikan kautta syntyneissä kustannuksissa voivat kumoutua viljelykierron myötä. Yleisesti voidaan todeta että lypsykarjatiloilla suunnittelun merkitys korostuu, mikäli lanta halutaan levittää viljoille ja nurmien perustamisen yhteydessä, ja näin minimoida rehunurmille levitettävän lannan määrä. Siipikarjaja sikatilojen lannanlevityskustannukset eri lisäpeltojen etäisyyksillä on esitetty taulukoissa 4 ja 5, sekä eläinyksikköä kohden levitykseen liittyvät kustannukset on esitetty kuvissa 1 ja 2. 1 Ravinteiden hintoina on käytetty syksyn 2013 lannoiteseosten keskimääräisiä ravinnehintoja N 1.08 /kg ja K 1.28 /kg 6

7 Taulukko 4. Haastattelun siipikarjatilojen lannanlevityksen kustannukset ( ) eri lisäpellon etäisyyksillä Kanatila 1 Kanatila 2 Broileritila Omien peltojen levityskustannus Levityskustannus tilan ulkopuolelle Nykytilanne Uusi, lisäpellot 5 km Uusi, lisäpellot 10 km Uusi, lisäpellot 15 km NK pois tilalta Kokonaislevityskustannus Kokonaishinta Omien peltojen levityskustannus Levityskustannus tilan ulkopuolelle NK pois tilalta Kokonaislevityskustannus Kokonaishinta Omien peltojen levityskustannus Levityskustannus tilan ulkopuolelle NK pois tilalta Kokonaislevityskustannus Kokonaishinta Kuva 1. Levitykseen liittyvät kustannukset eläinyksikköä kohden haastattelun siipikarjatiloilla 7

8 Taulukko 5. Haastattelujen sikatilojen lannanlevityksen kustannukset ( ) eri lisäpellon etäisyyksillä Sikatila 1 Sikatila 2 Sikatila 3 Omien peltojen levityskustannus Levityskustannus tilan ulkopuolelle Nykytilanne Uusi, lisäpellot 5km Uusi, lisäpellot 10km Uusi, lisäpellot 15km NK pois tilalta Kokonaislevityskustannus Kokonaishinta Omien peltojen levityskustannus Levityskustannus tilan ulkopuolelle NK pois tilalta Kokonaislevityskustannus Kokonaishinta Omien peltojen levityskustannus Levityskustannus tilan ulkopuolelle NK pois tilalta Kokonaislevityskustannus Kokonaishinta Kuva 2. Levitykseen liittyvät kustannukset eläinyksikköä kohden haastattelun sikatiloilla 8

9 Muut kustannukset Fosforilannoituksen pieneneminen korkean fosforiluokan pelloilla kuluttaa pitkällä aikavälillä vanhasta ylilannoituksesta muodostunutta sadonvaraa, jonka kustannusta ei tässä laskelmassa ole huomioitu. Mahdollisten korkeiden satojen alenemista (fosfori rajoittavana) ei tässä laskelmassa myöskään huomioitu kustannuksena. Tilalta pois luovutettavan fosforin arvoa ei huomioitu kustannuksena, koska osalla lohkoista fosforilannoitukselle ei ollut tarvetta. 4. MIHIN ASTI LANTAA KANNATTAA KULJETTAA? Haastatelluilla tiloilla lannan vastaanottaja maksaa rahdin. Yleisesti ottaen lantaa kannattaa ottaa vastaan rahdin kustannuksella vain jos kuljetuskustannus on pienempi kuin lannan ravinteiden arvo. Ravinteiden arvo taas riippuu siitä, paljonko lantaa voidaan pelloille levittää. Useimmiten kysymys on siitä, paljonko typpeä ja kalia lannan mukana saadaan jos lannanlevitystä rajoittaa fosforin määrä. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty lypsykarjan- ja sian lietelannan ravinteiden arvon ja kuljetuskustannusten suhde eri levitysmenetelmillä (Kässi et al. 2013). 5,0 4,0 Lannan ravinnearvo, / m 3 3,0 2,0 1,0 0,0 < Yhdensuuntainen kuljetusmatka, km Hajalevitys Letkulevitin Multain Kuva 3. Lypsykarjan lietelannan kuljetusmatkan ja ravinnearvon erotus 9

10 5,0 4,0 Lannan ravinnearvo, / m 3 3,0 2,0 1,0 0,0 < Yhdensuuntainen kuljetusmatka, km Hajalevitys Letkulevitin Multain Kuva 4. Sian lietelannan kuljetusmatkan ja ravinnearvon erotus Kuljetuskustannus ylittää ravinteiden arvon noin 9-10 kilometrin etäisyydellä lantavarastolta, riippuen levitystavasta (typen hyödyntämisen tehokkuus), lietteen pitoisuuksista ja väkilannoitteiden hinnoista. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Lannanlevityksen kokonaiskustannus riippuu siitä, onko lannanlevitykselle saatavilla peltoalaa ja mikä sen etäisyys tilakeskukselta on. Lannan luovutuksen myötä levityskustannusta siirtyi tilan ulkopuolelle usein enemmän, kuin typen ja kaliumin kompensoinnin kustannus oli, joten tilalle suoraan kohdistuvat kustannukset jopa pienenivät. Tämä on kuitenkin mahdollista vain tilanteessa, jossa lannan vastaanottaja maksaa kuljetus- ja levityskustannukset. Yksinkertaisimmillaan vastaanottajalle tämä on kannattavaa, kunnes kustannukset ylittävät ravinteiden arvon. Tässä laskelmassa oletettiin että vastaanottajien pellot ovat tyydyttävässä fosforiluokassa. Kaikista tuotantointensiivisimmillä alueilla näin ei kuitenkaan välttämättä ole ja levitysalojen kasvu voi todellisuudessa olla suurempaa kuin selvityksessä on esitetty. Maatalouslaskennan (Kuvat 5 ja 6) mukaan lannanluovutus on yleisintä siipikarja- ja sikatalouden tiloilla, joilla myös pois luovutetun lannan osuus kokonaismäärästä on suurin. Yleisin lannanluovutuksen syy on se, ettei lantaa saada mahtumaan tilan omassa hallinnassa oleville pelloille. Levitysrajoitusten kiristyminen tulee lisäämään lannanlevitysalan kysyntää. 10

11 70 60 % tuotantosuunnan kaikista tiloista 50 % Lypsykarjatalous Muu nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Kuva 5. Tilalta lantaa pois vieneet tilat (Tike 2010) % tilalla tuotetusta lannasta % Lypsykarjatalous Muu nautakarjatalous Sikatalous Siipikarjatalous Kuva 6. Tilalta pois viety lantamäärä, tiloilla joilla on lannanluovutusta (Tike 2010) Kustannuksista ehkä suurinta, eli pellon vuokrahintojen mahdollista nousua ei tällä kyselyaineistolla voitu selvittää. Alueilla, joille kotieläintalous on eniten keskittynyt ja valtaosaa pelloista käytetään jo nyt lannanlevitysalaksi, syntyy ruuhkaa. Tätä aihepiiriä on sivunnut Pyykkönen (2006) joka havaitsi tutkimuksessaan lantatiheydellä mitatun kotieläintuotannon keskittyneisyyden kohottavan pellon hintoja. 11

12 LÄHTEET Kässi P, Lehtonen H, Rintamäki H & Oostra H., 2013, Economics of manure logistics, separation and land application. Knowledge report, WP3 Innovative technologies for manure handling, Baltic Forum for Innovative Technologies for Sustainable Manure Management (Baltic Manure; Palva, R Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus 3/2013 (645). Pyykkönen, P Factors affecting farmland prices in Finland. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 19. Tike Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta