Maatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä"

Transkriptio

1 Maatalouden päästöt Suomessa: turvemaat päästölähteenä Ilmastonmuutos Maaseudulla Kajaani Hanna Kekkonen

2 Maatalouden päästölähteet? Kuva: Hanna Kekkonen, Luke

3 Miksi päästöjä lasketaan, ja miksi niitä lasketaan niin kuin niitä lasketaan? Suomi on allekirjoittanut/hyväksynyt Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen engl. United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC) sopimuksen osapuolet tunnustavat että maapallon ilmaston muutos ja sen haitalliset vaikutukset ovat koko ihmiskunnan yhteinen huolenaihe sekä ratifioinut Kioton pöytäkirjan Sisältää asetettuja päästövähennystavoitteita, oikeudellisesti sitovat velvoitteet kehittyneiden maiden khk päästöille velvoittavat vuosittain raportoimaan ihmisen toiminnasta aiheutuvat khk päästöt lähteittäin Yhteiset säännöt ja mallit laskelmille

4 Päästöt raportoidaan eri päästökauppaan kuuluvilla sektoreilla Energia Maatalous Teollisuus Jätehuolto Maankäyttö Energiateollisuus Teollisuus ja rakentaminen Kotimaan liikenne Rakennusten lämmitys, maametsä- ja kalatalouden työkoneiden käyttö Haihtumapäästöt Muu polttoaineen käyttö 4 Kotieläinten ruuansulatus Lannan käsittely Maatalousmaat (vain N 2 O täällä) Kasvintähteiden poisto pelloilta Kalkitus Urean levitys Mineraaliteollisuus Kemianteollisuus Metalliteollisuus Polttoaineiden ja liuottimien muu kuin energiakäyttö Otsonikerrosta heikentäville aineille vaihtoehtoisten tuotteiden käyttö Muiden tuotteiden valmistus ja käyttö Muut teollisuusprosessien päästöt Jätteiden sijoittaminen kaatopaikalle Jätteiden biologinen käsittely Jätevesien puhdistus Metsämaa Viljelysmaa (CO 2 ) Ruohikkoalueet (CO2) Kosteikot Rakennettu alue Puutuotteet Epäsuorat N 2 O päästöt (mm. alueiden raivaaminen pelloksi)

5 Kasvihuonekaasujen päästölähteet Suomessa sektoreittain 2017 Päästöt sektoreittain, paitsi LULUCF Epäsuorat CO2 päästöt 0 % 100 % Energiasektorin päästöt Teollisuusprose ssit ja tuotteiden käyttö 11 % Jätteiden käsittely 3 % Maatalous 12 % Energiasektori 74 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Muu polttoainekäyttö Haihtumapäästöt Rakennusten lämmitys, maametsä- ja kalatalous sekä sektorin työkoneet Kotimaan liikenne 30 % 20 % Teollisuus ja rakentaminen 10 % Energiateollisuus 0 % Kuvan tiedot: Tilastokeskus, Suomen kasvihuonekaasupäästöt

6 Maatalouden päästöt LULUCF päästöt yht. 10,8 Mt 12 Maankäyttö ja maankäytön muutos - sektorin päästöt (Mt CO2-e) Maatalouden päästöt yht. 6,7 Mt Maataloussektori + maatalouden maankäytön päästöt yhteensä =14,6 Mt Maataloussektorin päästöt turvemaalta + LULUCF päästöt turvemaalta = 7,8 Mt 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Maataloussektorin päästöt (Mt CO2-e) (12% kokonaispäästöistä) Urean levitys Maaperän N2O päästöt, turvemaat Maaperän N2O päästöt, muut lähteet Lannan käsittely CH4 10 Yli 50% Kalkitus maatalouden päästöistä Epäsuorat N2O päästöt Rakennettu maa Kosteikot Ruohikkoalue et Viljelysmaa, kuollut biomassa Viljelysmaa, turvemaat Viljelysmaa, kivennäismaa 6 Kuvien tiedot: NIR

7 Koska aina pitää olla jotain mihin verrata 16 Päästölähteitä ja päästöjä, Mt CO2-e Maatalouden päästöt Turvemaiden päästöt Lentoliikenteen päästöt Kuvien tiedot: NIR

8 Nielut? Miksi pellon kasvimassa ei kuitenkaan ole (aina) nielu??? Puutuotteet + metsämaa, Mt CO2-e Turv la hajotus kiivaampaa kuin uuden kasvimassan muodostuminen Kasvimassa (sato) korjataan pellolta pois jotakin käyttötarkoitusta varten (rehu, elintarvike) Päästöt syntyvät ravintoketjussa eteenpäin koko pellon tuottama kokonaissato ei siis kerrytä maaperän hiilivarastoa Kuvien tiedot: NIR

9 Miksi turv ta tulee enemmän päästöjä kuin kivennäismailta? Turvemaihin on ajansaatossa varastoitunut merkittävä määrä hiiltä biomassan muodossa, jota korkea pohjavesitaso säilöö Turve on kuin suolakurkkupurkki: kun poistat nesteen, orgaaninen materia alkaa hajota (tai suolakurkkujen tapauksessa mädäntyä) pois päästöt! Turvemaa voi sitoa hiiltä jopa n. 10 x per ha verrattuna mihinkään muuhun ekosysteemiin, myös metsiin Viljelytoimet voimistavat turpeen hajotusta: Kuva: Hanna Kekkonen, Luke Viljelytoimet Mikrobitoiminnan kiihtyminen Vaikutukset ympäristöön Päästöt ilmaan ja vesistöön Ojitus Kalkitus Muokkaus Hajotus

10 Turvemaat maailman mittakaavassa Turvemaat edustavat vain 3 % maa-alasta, mutta varastoivat 30% maaperän hiilestä Turvemaita on otettu viljelykäyttöön muuallakin: suurimmat päästöt turvemaiden viljelystä mm. Venäjältä ja Indonesiasta EU:n tilastokärkipaikkaa päästöissä turv ta pitää Suomi, ei myöskään asettanut yhtä aktiivisia tavoitteita vähentää tai rajoittaa turvemaiden käyttöä (vrt. Saksa, jossa tavoitteena vettää kaikki viljellyt turvemaat) Muualla maailmassa turvemaiden kuivattamisesta koitunut päästöjen lisäksi haittaa mm. tulvien ja maastopalojen kannalta sekä turvaamaan monimuotoisuutta

11 Viljellyt turvemaat Suomessa Turvemaita 10% kokonaisviljelypintaalasta Merkitys elinkeinolle suurempi pohjoisessa % alasta 50 % päästöistä? Kokonaisviljelyala (ha) Turvemaita (ha) Turvemaiden % osuus viljelyalasta Kuvan tiedot: peltolohkorekisteri & 11 maannostietokanta

12 Viljellyt turvemaat ELY keskuksittain 100 % Kolmella ELY alueella; Pohjanmaalla, Pohjois- Pohjanmaalla ja Etelä- Pohjanmaalla; viljellään 51,8% viljellyistä turvemaista 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Ahvenanmaa Lapin ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELYkeskus Pohjois-Savon ELY-keskus 20 % 10 % Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELYkeskus Pirkanmaan ELY-keskus 0 % Viljellyt turvemaat Kuvan tiedot: peltolohkorekisteri & maannostietokanta

13 Turvemaita raivataan edelleen Ha Kuva: Kristiina Regina Luke Lannanlevitysalan tarve, Peltojen huono saatavuus tilakeskuksen ympäriltä

14 Jos jatkamme 3500 ha/vuosi raivaustahtia... Päästöt nousevat 1Tg LULUCF sektorilla ja 0,3 Tg maataloussektorilla v.2020 mennessä Vs. ilmasto- ja energiastrategian mukaan maataloussektorin päästöjä pitäisi vähentää 0,75 Tg vuoteen 2020 Maankäytön ennuste: uutta turvemaata otetaan viljelyskäyttöön ha v.2040 mennessä luvulla viljellyn turvemaan pinta-alan kasvu suurin syy siihen, ettei päästövähennystavoitteita ole saavutettu

15 Miten päästöjä voi hillitä?

16 Kasvipeitteisyyden vaaliminen Muokkaus kiihdyttää turpeen hajoamista: suurin osa CO2 päästöistä turv ta muodostuu pintaturpeen hajoamisesta Paljaalta maalta muodostuu merkittävää päästöhävikkiä Kasvukausi lyhyt maa saattaa olla suuren osan vuodesta paljaana Paljaan maan kautta lyhennettävä esim. kevätkynnöin, syyskylvöllä, suorakylvöllä tai aluskasveilla Turv la parempi vaihtoehto nurmipeitteisyys kuin yksivuotiset kasvit Suorakylvössä kemikaalien käyttö? Kevennetyllä muokkauksella (todennäköisesti) suotuisimmat vaikutukset turv la

17 tonnia CO2 ekvivalenttia/ha/vuosi (Pitkäaikainen) Nurmiviljely Nurmiviljely säästää maaperän hiilivarastoja, Päästökertoimet pienemmät nurmella kuin yksivuotisilla Vähäinen muokkaus Nurmien osuutta turv la voi nostaa joko siirtäen nurmia kivennäismailta turv le (eritoten nauta-alueella), tai tuottamalla biomassaa bioenergiantuotantoon (biokaasu) Nurmenviljelyalan tarve? Maaperän kasvihuonekaasupäästöt turvepellon eri käyttömuodoissa Yksivuotinen Nurmi Nurmi, korkea vesipinta Kristiina Regina Luke CH4 Hylätty pelto Metsitys Ennallistettu N2O CO2

18 Säätösalaojitus Pohjaveden nosto pitää turpeen veden alla hidastaa hajoamista Mitä matalammalla pohjaveden pinta on sitä enemmän khk päästöjä Osittainenkin nosto hyödyllistä: 1 cm kerros turvetta sis. Noin 20 t hiiltä ja 1 t typpeä/ha Pohjaveden nosto ei aina mahdollista vettä oltava luonnollisesti saatavilla Merkittävämpi hyöty paksuille turv le (säästää enemmän turvetta) Viljasatoihin ei tutkimusten mukaan suuria vaikutuksia (lisätietoa pohjaveden noston vaikutuksesta viljasatoihin merja.myllys@luke.fi )

19 Kosteikkoviljely: päätuotteena päästövähennys? Kosteikkoviljelyssä viljellään kasveja jotka menestyvät märässä maassa Ajatuksena pitää maa tuottavana, jolloin tukikelpoisuus säilyy Kosteikkoviljelyn päätuote kasvihuonekaasujen vähentäminen Kansainvälisesti suhteellisen tunnettu menetelmä, jolla hyödyllisiä vaikutuksia mm. maastopalojen torjunnassa, tulvien hallinnassa ja päästövähennyksiä tavoiteltaessa: halpa ja tehokas menetelmä vähentää päästöjä Suomessa mahdollisia kasveja mm. marjat, ruokohelpi, hieskoivu, paju.. (Kokeet aloitettu Jokioisilla 2018) Markkinat tuotteille? Tukipolitiikka? Olisiko järkevämpää saada tukea päästövähennyksistä kuin yrittää viljellä heikkotuottoisia peltolohkoja? Kuvat: Hanna Kekkonen Luke

20 Hehtaaria Kuinka monta hehtaaria tarvitaan vähentämään viljelysmaiden hiilidioksidipäästöjä 10 % eri keinoin? Esim ha ennallistettua turvepeltoa tai maanparannusaineita 1,3 milj. kivennäismaan hehtaarille vähentäisi päästöjä 720 kt CO <1 % peltoalasta Vilja nurmeksi Turvepelto Viljapelto ennallistettu kosteikoksi Kerääjäkasvi Maanparannus Kivennäismaan pelto Kuvat: Kristiina Regina, Luke

21 Mielenkiintoista lueskeltavaa SOMPA hanke: CANEMURE hanke: emure Kosteikkoviljelystä (paludiculture)

22 Kiitos!

23

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta

Lisätiedot

Turvemaat päästölähteenä maataloudessa

Turvemaat päästölähteenä maataloudessa Eloisa Pelto Turvemaat päästölähteenä maataloudessa Hanna Kekkonen #turvemaat #päästösäästö 1 22.5.2019 Miksi turvemailta muodostuu enemmän päästöjä kuin kivennäismailta? Turvemaat ovat muodostuneet veden

Lisätiedot

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Päästöjen hillintäkeinoja turvemailla Pinta-alan

Lisätiedot

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Turvepeltojen ympäristöhaasteet Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän

Lisätiedot

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Kristiina Regina Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen seminaari 5.2.2018 2 8.2.2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014

Lisätiedot

Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä

Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä MMV 10.10.2018 Kristiina Regina Luonnonvarakeskus Hiilen varastoituminen maahan http://www.hiilipuu.fi/fi/artikkelit/hiilen-kierto

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn ilmastovaikutukset

Turvemaiden viljelyn ilmastovaikutukset Turvemaiden viljelyn ilmastovaikutukset Kristiina Regina Siikajoki 8.8.2019 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän hiilestä Tuottavat 6 % hiilidioksidipäästöistä

Lisätiedot

Maatalous ja ilmastonmuutos sekä alustavia tuloksia kasvihuonekaasumittauksista pilottitiloilla

Maatalous ja ilmastonmuutos sekä alustavia tuloksia kasvihuonekaasumittauksista pilottitiloilla Maatalous ja ilmastonmuutos sekä alustavia tuloksia kasvihuonekaasumittauksista pilottitiloilla Kristiina Regina OPAL-Life hankkeen viljelijätapaaminen 11.12.2017 Maatalous kasvihuonekaasujen lähteenä

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 28.9.2016 1 Luke Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla

Lisätiedot

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja

Lisätiedot

ProAgria Maitovalmennus

ProAgria Maitovalmennus ProAgria Maitovalmennus Birgitta Vainio-Mattila MMM 6.9.2017 1 Kotieläinten khk- päästöt Lähde:FAO/Gleam 2 Ammoniakkipäästöt EUssa Lähde: EEA 3 EU:n 2020- tavoitteet 2008 uusiutuva energia 20 % biopolttoaineet

Lisätiedot

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen

Lisätiedot

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Kristiina Regina (Luke) ja Laura Alakukku (HY) 12.12.2016 Maan rakenne maan toiminta tuotannon ja ympäristön kannalta Viljelykierto

Lisätiedot

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Erikoistutkija, ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 5.10.2016 1 Luke Gg CO2e Perusskenaario - tulokset Päästövähennysvelvoite -39 % on kova Maataloussektorin päästöt nousivat

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Kristiina Regina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus 23.4.2012 1 Suomen kasvihuonekaasupäästöt v. 2010 Lähde:

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet

Lisätiedot

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä

Lisätiedot

Peltojen hiilivaraston tila Suomessa ja mahdollisuudet sen kasvattamiseen

Peltojen hiilivaraston tila Suomessa ja mahdollisuudet sen kasvattamiseen Peltojen hiilivaraston tila Suomessa ja mahdollisuudet sen kasvattamiseen Maatalousmaan hiilivarastojen tila ja merkitys ilmastolle Keinot lisätä hiilivarastoja Turvepellot Kristiina Regina Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki,

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki, Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki, 9.11.2009 Bionova Engineering lyhyesti Ympäristö & energia-alan asiantuntija Uusiutuvan energian,

Lisätiedot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

Hiilineutraali Pirkanmaa (2030)

Hiilineutraali Pirkanmaa (2030) Hiilineutraali Pirkanmaa (2030) Kaikki keinot käyttöön!! Hiilinielut ilmastomuutoksen hillinnässä seminaari 6.2.2019 Soili Ingelin Pirkanmaan ELY-keskus Nettomääräiset kokonaispäästöt kt CO2-ekv 6000

Lisätiedot

Pellonraivaus 2000-luvulla - haaste ilmasto- ja maatalouspolitiikalle

Pellonraivaus 2000-luvulla - haaste ilmasto- ja maatalouspolitiikalle Pellonraivaus 2000-luvulla - haaste ilmasto- ja maatalouspolitiikalle Kristiina Regina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus Suoseura 22.11.2011 Suomen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta

Lisätiedot

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen

Lisätiedot

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme. Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme Liisa Pietola 18.12.2018 #hiilensitojat Ilmastokeskustelu ja yksilön sekä yhteiskunnan

Lisätiedot

Pellonraivaus ja eloperäisten maiden viljelykäytännöt Olli Niskanen MTT

Pellonraivaus ja eloperäisten maiden viljelykäytännöt Olli Niskanen MTT Pellonraivaus ja eloperäisten maiden viljelykäytännöt 26.11.2013 Olli Niskanen MTT Sisällys Maatalouden rakennemuutos Paljonko peltoa on raivattu 2000-luvulla? Lypsykarjatilat tarkemmin tarkasteluna Muutama

Lisätiedot

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta

Lisätiedot

Peltojen hiilitase, 4 promillen aloite ja kysymys mahdollisuuksista lisätä maaperän hiilensidontaa (pl. metsät) Suomen tasolla

Peltojen hiilitase, 4 promillen aloite ja kysymys mahdollisuuksista lisätä maaperän hiilensidontaa (pl. metsät) Suomen tasolla Lausunto 1 (5) Ympäristövaliokunta 00102 EDUSKUNTA Lausuntopyyntö, YMV kokous 16.10.2018 Peltojen hiilitase, 4 promillen aloite ja kysymys mahdollisuuksista lisätä maaperän hiilensidontaa (pl. metsät)

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Miten metsittäisin turvepellon koivulle? Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)

Lisätiedot

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet

Lisätiedot

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö Vertailutason julkistamistilaisuus 12.12.2018 LULUCF -asetus kytkee maankäyttösektorin EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikkaan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO Markku Ollikainen, Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Tausta Tieteen viesti: seuraavat

Lisätiedot

Maanparannus mahtava mahdollisuus?

Maanparannus mahtava mahdollisuus? Maanparannus mahtava mahdollisuus? Kristiina Regina, Jaakko Heikkinen, Sari Luostarinen Tuloksia hankkeesta Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) Loppuseminaari 25.03.2019 Kivennäismaan

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Maatalousmaan hiilivarannot Suomessa

Maatalousmaan hiilivarannot Suomessa Maatalousmaan hiilivarannot Suomessa Kristiina Regina Luonnonvarakeskus FootPrintBeef hankkeen seminaari 21.4.2016 Maaperän hiili Tärkeää sekä viljavuuden että ilmastonäkökohtien kannalta Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA SUOMEN METSÄT ILMASTONEUVOTTELUISSA JA -SOPIMUKSISSA Metsätieteen päivä 2012 31.10.2012 Neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen 1 Ilmastosopimus 1992 Rion ympäristökokouksessa neuvoteltiin kolme merkittävää

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja hillintämahdollisuudet

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja hillintämahdollisuudet Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja hillintämahdollisuudet MMV:n kuultavana Kristiina Regina 23.2.2017 Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 http://tilastokeskus.fi/static/media/uploads/suominir_2016.pdf

Lisätiedot

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED

Lisätiedot

Ruoka ja ilmastonmuutos

Ruoka ja ilmastonmuutos Ruoka ja ilmastonmuutos Webinaari 7.3.2019 VILLE-hanke Merja Saarinen, tutkija MMT Esityksen aiheet Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutus ilmastoon Mitä voimme tehdä? Mitä yksilö voi tehdä? Kestävä ruokavalio

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,

Lisätiedot

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku

Lisätiedot

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines Katri Rankinen José Cano Bernal Pirkko Kortelainen Katri Rankinen: Metsäpuro Ruskettuminen ja sen syyt Happamoituminen Lisäsi orgaanisen aineksen pidättymistä maahan

Lisätiedot

Kasvihuonekaasut 2007

Kasvihuonekaasut 2007 Ympäristö ja luonnonvarat 2009 Kasvihuonekaasut 2007 Vuoden 2007 viralliset päästöluvut Ilmastosopimukselle ja Kioton pöytäkirjalle Tilastokeskus toimitti YK:n ilmastosopimukselle 8. huhtikuuta Suomen

Lisätiedot

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä

Lisätiedot

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Kuultavana: tutkija Tarja Tuomainen. Luonnonvarakeskus

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Kuultavana: tutkija Tarja Tuomainen. Luonnonvarakeskus U 53/2016 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Maa- ja metsätalousvaliokunta

Lisätiedot

Ympäristöstä. Yhdessä.

Ympäristöstä. Yhdessä. Ympäristöstä. Yhdessä. Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana MTK:n korkeakoulukonferenssi 22.3.2018 Heureka Maatilatalous ilmastonmuutoksen ratkaisijana - päästöjen vähentäjänä tai sitojana? SISÄLTÖ:

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012 Projektipäällikkö Sami Mörsky Hankeorganisaatio Neuvottelukunta 8+8 (ESA, POS) Jussi

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Turvemaiden viljely - ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Turvemaiden viljely - ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen Turvemaiden viljely - ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen Merja Myllys Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000

Lisätiedot

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti #ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti Miksi katse maaperään? Maan puolustuskurssi Miksi katse maaperään? Ilmastonmuutos Kahdessa vuodessa pystyttävä radikaaleihin toimiin ilmastoneuvottelija Figueres

Lisätiedot

Ilpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja 3.10.2011 Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Alkukeskustelu

Ilpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja 3.10.2011 Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Alkukeskustelu Ilpokohe-projektin pellonraivaustyöpaja 3.10.2011 Muistiinpanotiivistelmä MTT & SYKE Työpajaan osallistui projektijäsenten lisäksi 15 henkilöä kuudesta eri organisaatioista. Tiivistelmä ei edusta osallistujien

Lisätiedot

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta

Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta Biopolttoaineille haasteelliset tavoitteet Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Tekninen asiantuntija Mari Tenhovirta Liikenteen päästöt Suomessa Liikenne tuottaa n. 20 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA)

Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) Maanparannusaineiden hiilitasevaikutuksen mallinnus (MAHTAVA) Kristiina Regina, Jaakko Heikkinen, Sari Luostarinen MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari 7.2.2018 Maatalousmaiden hiilivarastojen rooli ilmastopolitiikassa

Lisätiedot

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia

Lisätiedot

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken

Lisätiedot

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1 CARBON ACTION TILANNEKATSAUS 4.3.2019 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 1 CARBON ACTION-hiilipilotti https://carbonaction.org/etusivu/ - Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen koordinoima

Lisätiedot