Maatalouslaskenta 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatalouslaskenta 2010"

Transkriptio

1 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä Maatalouslaskenta 2010 Kastelu avomaalla ja energia Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kastelu vuonna 2010 Energiankulutus maatalous- ja puutarhayrityksissä Intensiivinen tuotanto kuluttaa energiaa Maatalous kuluttaa kaksi prosenttia sähköstä Koneet kulkevat öljyllä Uusiutuvaa lämpöenergiaa metsistä

2 Maailman kuivimmilla maatalousalueilla kasvinviljely on mahdollista vain kastelun avulla. Merkittävä osa maailman ruuantuotannosta on kastelun varassa. Kasteluveden riittävyys onkin erittäin merkittävä tekijä tulevaisuuden ruuantuotannossa. Vuoden 2010 maatalouslaskennassa EU:n jäsenmaiden tuli ensimmäistä kertaa selvittää käytetyn kasteluveden määrää. Suomessa Tike (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) kysyi kaikilta maatalous- ja puutarhayrityksiltä kasteltavissa olevan alan ja vuonna 2010 kastellun alan. Lisäksi osalta tiloista kysyttiin kasteltu ala vuosina 2008 ja 2009 sekä käytetty kastelumenetelmä ja kasteluveden alkuperä. Tiken keräämiä kastelutietoja käyttäen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) puutarhatutkimus laski Suomessa vuonna 2010 käytetyn kasteluveden määrän matemaattisella mallilla, jossa käytettiin kasteltavien kasvien pintaaloja, sääaineistoa sekä kasvien veden tarvetta. Puutarhakasveja ja perunaa kastellaan Suomessa avomaan kastelun merkitys on koko maataloustuotannon kannalta melko vähäinen. Suomen vaihtelevissa sääoloissa viljelykasvit kärsivät joskus kuivuudesta ja toisinaan taas liiasta kosteudesta. Keväällä ja alkukesällä on usein kuivia sääjaksoja, jotka haittaavat erityisesti keväällä kylvettäviä kasveja. Suomessakin kastelulla saataisiin usein isompi ja parempilaatuinen sato. Kastelu on yleensä kannattavaa vain puutarhatuotannossa ja erikoiskasvien viljelyssä. Näiden tuotantosuuntien viljelykasvien taloudellinen tuotto ja kastelulla saavutettava tuoton lisäys ovat hehtaaria kohti laskettuina huomattavasti suuremmat kuin esimerkiksi viljanviljelyssä. Suomessa kastelua käytetäänkin lähinnä vain puutarhakasvien ja perunan viljelyssä. Kolme prosenttia maatalousmaasta voidaan kastella Kasteltavissa oleva ala on Suomessa noin hehtaaria eli 3 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta. Maatalousmaan kastelu on mahdollista tilalla, mikä on 7 prosenttia Suomen maatalous- ja puutarhayrityksistä (kartta 1). Taulukko 1. Kasteltavissa oleva ala ELY-keskus Kastelutilat 1) Kasteltavissa oleva ala l Kasteltavissa olevaa alaa on eniten Varsinais-Suomessa. Alueellisesti tarkasteltuna kasteltavissa oleva maatalousmaa-ala on suurin Varsinais-Suomessa, jossa lähes 16 prosenttia alueen tiloista voi kastella viljelyksiään (taulukko 1). Kastelutilojen osuus on korkein Ahvenanmaalla, jossa se on lähes 29 prosenttia. Kasteltavissa olevan alan osuus maatalousmaasta on muita alueita korkeampi Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen ohella myös Uudellamaalla, Satakunnassa ja Hämeessä. Ahvenanmaalla on paljon avomaan vihannesviljelyä ja omenatarhoja. Myös Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kastellaan avomaan vihanneksia. Savossa kastelu liittyy ennen kaikkea mansikan ja muiden marjojen viljelyyn ja Pohjanmaalla perunanviljelyyn. % alueen käytössä olevasta % kastelutilojen 1) käytössä kpl % alueen tiloista ha maatalousmaasta olevasta maatalousmaasta Uudenmaan , ,3 38,5 Varsinais-Suomen , ,2 30,4 Satakunnan 345 8, ,2 38,2 Hämeen 379 8, ,8 31,9 Pirkanmaan 252 5, ,9 38,9 Kaakkois-Suomen 329 8, ,3 35,9 Etelä-Savon 261 8, ,8 38,5 Pohjois-Savon 319 7, ,0 32,7 Pohjois-Karjalan 105 4, ,1 34,1 Keski-Suomen 131 3, ,0 24,4 Etelä-Pohjanmaan 223 3, ,1 31,0 Pohjanmaan 235 3, ,9 40,9 Pohjois-Pohjanmaan 230 4, ,7 32,2 Kainuun 44 4, ,8 28,5 Lapin 57 3, ,5 22,5 Ahvenanmaa - Åland , ,3 35,6 Koko maa , ,0 34,1 1) Tilat, joilla on kasteltavissa olevaa maatalousmaata Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 2 sivu 3 tike / Maatalouslaskenta 2010

3 Kartta 1. Kasteltavissa oleva ala Kastelu vuonna 2010 Ala Osuus maatalousmaasta Ala, ha 0 49, , , , , Puolet niistä tiloista, joilla on kastelukalustoa käytettävissään, kasteli viljelyksiään vuonna Vuonna 2010 kasteltiin hehtaaria maatalousmaata, mikä on 19 prosenttia kasteltavissa olevasta alasta (kartta 2, taulukko 2). Pääosin kasteltiin avomaan vihanneksia ja perunaa (kuvio 3). Kasteluun käytetyn veden määrästä selvästi suurin osa kului avomaan vihannesten kasteluun, joilla myös hehtaarikohtainen kasteluvesimäärä oli suurin (kuvio 4). Kastelu on perinteisesti tehty sadettamalla, mutta tihkukasteluakin käytetään yleisesti. Tihkutuksen etuna on sadetusta pienempi haihtuminen, minkä ansiosta tihkutuksessa suurempi osa kasteluvedestä saadaan viljelykasvien käyttöön. Vihannesten ja perunan kastelu tehtiin lähes kokonaan sadettamalla (kuvio 5). Mansikan ja muiden marjojen sekä omenapuiden kastelussa tihkutuksella on merkittävä osuus. Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 4 sivu 5 tike / Maatalouslaskenta 2010

4 Kartta 2. Kasteltu ala 2010 Kastelussa käytetään yleensä pintavettä, joka on peräisin tilan alueella sijaitsevasta lammesta tai muusta suuremmasta tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä (kuvio 6). Joillain alueilla myös pohjaveden käyttö on merkittävää. % kasteltavissa olevasta alasta *) 0 9, , , , Kun kasvukauden aikana lämpötila laskee nollan alapuolelle, viljelykasvien pakkasvaurioita voidaan estää sadettamalla. Hallantorjuntasadetus on yleisintä hallanarkojen puutarhakasvien viljelyssä. Puutarhakasvien viljelyä päätuotantosuuntanaan harjoittavat tilat käyttivät hallantorjuntasadetusta kolmella prosentilla maatalousmaa-alastaan. Hallantorjuntaa tehtiin eniten Varsinais- Suomessa, jossa hallasadetuksen saaneen alan osuus alueen maatalousmaasta oli 0,3 prosenttia. Ahvenanmaalla on runsaasti puutarhatuotantoa, mutta lauhan ilmaston vuoksi hallantorjuntaa ei tarvittu. Taulukko 2. Kasteltu ala vuonna 2010 l Vuonna 2010 kasteltavissa olevasta alasta kasteltiin 19 prosenttia. l Marjaviljelyksiä tihkukastellaan. *)Tietoa ei esitetä, koska kunnan kasteluala on vähäinen (kasteltavissa oleva ala on alle 2 % käytössä olevasta maatalousmaasta). ELY-keskus Vuonna 2010 kastelleet tilat Kuivuuden vuoksi kasteltu ala vuonna 2010 / ha % alueen käytössä olevasta % kastelutilojen 1) käytössä % kasteltavissa kpl % alueen tiloista ha maatalousmaasta olevasta maatalousmaasta olevasta alasta Uudenmaan 183 4, ,5 3,8 9,8 Varsinais-Suomen 645 9, ,9 5,4 17,8 Satakunnan 170 4, ,9 8,3 21,8 Hämeen 162 3, ,6 4,9 15,5 Pirkanmaan 81 1, ,2 3,2 8,2 Kaakkois-Suomen 143 3, ,5 5,0 13,9 Etelä-Savon 163 5, ,3 13,4 34,8 Pohjois-Savon 178 4, ,6 9,3 28,4 Pohjois-Karjalan 66 2, ,3 10,8 31,7 Keski-Suomen 68 2, ,1 3,3 13,7 Etelä-Pohjanmaan 93 1, ,2 5,8 18,6 Pohjanmaan 125 2, ,6 12,7 31,0 Pohjois-Pohjanmaan 106 2, ,3 6,4 19,9 Kainuun 16 1,5 24 0,1 2,6 9,1 Lapin 32 1,8 53 0,1 5,0 22,1 Ahvenanmaa - Åland , ,4 15,2 42,6 Koko maa , ,6 6,4 18,7 1) Tilat, joilla on kasteltavissa olevaa maatalousmaata Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 6 sivu 7 tike / Maatalouslaskenta 2010

5 Kuvio 4. Kasteluun käytetyn veden määrä 2010 Kasteluveden kokonaismäärä Avomaan vihannekset Kokonaismäärä Kastelu m 3 /ha Muut kasvit Kastelu mm Peruna Mansikka Omena Marjat (ei mansikka) Sisältää vain kuivuuden vuoksi tehdyn kastelun, ei hallantorjuntasadetusta m3 Kuvio 3. Kastelu vuonna 2010 Kuvio 5. Kastelumenetelmät 2010 Kasteltu ala Kastellun alan jakautuminen kasvilajeittain Kasteltu ala kastelumenetelmittäin Osuus viljelyalasta Peruna Muut kasvit Kasteltu ala Jakautuminen kasvilajeittain Avomaan vihannekset Avomaan vihannekset Kasteluvesi Muut kasvit Peruna Mansikka Mansikka Omena Marjat (ei mansikka) Marjat (ei mansikka) Omena % kastellusta kokonaisalasta Sisältää vain kuivuuden vuoksi tehdyn kastelun, ei hallantorjuntasadetusta Sadetus Tihkukastelu % kastellusta alasta Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 8 sivu 9 tike / Maatalouslaskenta 2010

6 Kuvio 6. Kasteluveden alkuperä ELY-keskus Keski-Suomen Kainuun Etelä-Savon Varsinais-Suomen Ahvenanmaa - Åland Pohjois-Savon Hämeen Pohjois-Karjalan Pirkanmaan Uudenmaan Lapin Kaakkois-Suomen Satakunnan Etelä-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan % tiloista, joilla kasteltavissa olevaa alaa Energiankulutus maatalous- ja puutarhayrityksissä Pintavesi omalta tilalta Pohjavesi omalta tilalta Pintavesi oman tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä Tilan ulkopuolelta tuleva vesijohtovesi Muu Maatalouden energiankulutusta ei ole Suomessa aikaisemmin tilastoitu. Maatalouslaskennan yhteydessä tehty tuotantomenetelmätutkimus selvitti energiankulutuksen noin otokseen kuuluneelta maatalous- ja puutarhayritykseltä. Saatujen vastausten perusteella laskettiin maaja puutarhatalouden suora energiankulutus, johon sisältyy tuotantotilojen lämmitys ja sähkölaitteet, viljan kuivaus ja koneiden polttoaineet. Mukana ei ole kotitalouden, metsätalouden tai muun yritystoiminnan energiankulutusta. Energiankulutukseen ei myöskään laskettu välillistä energiankulutusta esimerkiksi lannoitteiden kautta. Tulosten perusteella energiaa kului maatalousja puutarhayrityksissä vuonna 2010 noin 10 terawattituntia eli 10 miljardia kilowattituntia (kuvio 7). Tutkimuksessa olivat mukana myös pelkästään kasvihuonetuotantoa harjoittavat yritykset, joiden energiankulutus on merkittävää varsinkin sähkön kulutuksen osalta. Maatalous- ja puutarhatuotannon kuluttama energia oli kolme prosenttia koko Suomen energiankulutuksesta vuonna Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 10 sivu 11 tike / Maatalouslaskenta 2010

7 Kuvio 7. Maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksen jakautuminen 2010 Energian kokonaiskulutus 10 TWh Puu- ja peltoenergia 6 % 2 % Kevyt ja raskas polttoöljy Sähkö 16 % 41 % Turve Muu Kuvio 8. Energian kokonaiskulutus maa- ja puutarhataloudessa 2010 Tuotantosuunta Lypsykarjatalous Viljanviljely Puutarhatuotanto Sikatalous Muu nautakarjatalous Tuotantosuunnittain Alueittain l Maatalous kuluttaa kolme prosenttia Suomen kokonaisenergiasta. 35 % Siipikarjatalous Erikoiskasvintuotanto Muu kasvintuotanto Hevostalous Intensiivinen tuotanto kuluttaa energiaa Lammas- ja vuohitalous Muu tuotanto GWh Tuotantosuunnittain tarkasteltaessa eniten energiaa kuluu lypsykarjataloudessa, viljanviljelyssä ja puutarhatuotannossa (kuvio 8). Lypsykarjataloudessa energiaa kuluu rehun tuotannossa, esimerkiksi nurmirehun korjuussa sekä rehuviljan viljelyssä ja kuivauksessa. Lisäksi energiaa tarvitaan lypsämiseen, maidon jäähdytykseen ja pesuvesien lämmitykseen. Viljanviljelyn suuri kokonaisenergiankulutus johtuu tilojen suuresta lukumäärästä ja tuotantoalasta. Peltojen muokkaus ja viljankuivaus ovat suuria energiankuluttajia. Puutarhatuotannon suurin energiankuluttaja on kasvihuonetuotanto. Kasvihuoneissa energiaa kuluu lämmitykseen ja valotukseen. Alueittain tarkasteltaessa suurinta energiankulutus on alueilla, joilla maataloutta harjoitetaan tehokkaasti (kuvio 8). Eniten energiaa kuluu Varsinais-Suomessa, jossa on paljon sekä perinteistä maataloutta että kasvihuonetuotantoa. Myös Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla energiaa kuluu paljon. Maatalous kuluttaa kaksi prosenttia sähköstä Maatalouden sähkönkulutus vuonna 2010 oli 1,7 terawattituntia (kuvio 9). Koko Suomen sähkön käyttö oli 87,7 terawattituntia, joten maa- ja puutarhatalouden osuus koko sähkönkulutuksesta oli vajaa kaksi prosenttia. Koko maan sähkönkulutuksesta oli Tilastokeskuksen mukaan 88 prosenttia kotimaista tuotantoa. Osa kotimaisesta sähköntuotannosta on tuotettu uusiutuvista energialähteistä, esimerkiksi vesivoima. Maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksesta oli vuonna 2010 sähköä 16 prosenttia. Suurin yksittäinen sähkönkäyttäjäryhmä oli kasvihuoneyritykset, jotka käyttävät sähköä kasvien valotukseen. Myös kotieläintuotanto käytti paljon sähköä. l Suomen sähkönkulutuksesta maatalouden osuus on kaksi prosenttia. l Puu ja öljy ovat tärkeimmät energiamuodot. Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 8 sivu 12 sivu 13 9 tike / Maatalouslaskenta 2010

8 Kuvio 9. Maa- ja puutarhatalouden energiankulutus energialähteittäin 2010 ELY-keskus Turve Uusiutuvaa lämpöenergiaa metsistä Pohjanmaan Puu- ja peltoenergia Öljy Sähkö Turve Etelä-Pohjanmaan Satakunnan Pirkanmaan Varsinais-Suomen Kaakkois-Suomen Etelä-Savon Pohjois-Savon Pohjois-Pohjanmaan Keski-Suomen Uudenmaan Lapin Hämeen Puuhakkeen merkitys on suuri maatalous- ja puutarhayritysten energiankäytössä (kuvio 10). Haketta käytetään yleisesti tilojen lämmityskattiloissa. Puuhakepohjaista energiaa käytettiin tiloilla 3,1 terawattituntia ja puun ja puupelletin määrä oli yksi terawattitunti. Uusiutuvan puupohjaisen energian osuus kulutuksesta on 41 prosenttia. Osuus on suurin Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla, missä kulutetusta energiasta yli puolet oli puuperäistä eli uusiutuvaa. Pellosta saatavan energian merkitys (oljet, jyvät, siemenet, ruokohelpi, lajittelujäte ja muu vastaava) jäi vajaaseen prosenttiin kaikesta energiankäytöstä. Pohjois-Karjalan Kainuun Ahvenanmaa - Åland GWh Turpeen merkitys on suurin Pohjanmaalla ja Etelä- Pohjanmaalla, missä on voimakasta turvetuotantoa. Myös Pirkanmaalla ja Satakunnassa turpeen osuus alueen energiankulutuksesta nousee yli kymmeneen prosenttiin. Yhteenlaskettuina kotimaiset energian lähteet puu, peltoenergia ja turve tuottavat vajaa 47 prosenttia maatalouden käyttämästä energiasta. Uusiutuvan energian osuus on vajaa 41 prosenttia, sillä turvetta ei lasketa uusiutuvaksi energiamuodoksi. l Puuhake lämmittää maatiloja. Koneet kulkevat öljyllä Maatalouden öljyn kulutuksesta suurin osa kuluu maatalouskoneisiin kuten traktoreihin. Maatalouslaskennan mukaan raskaan ja kevyen polttoöljyn kokonaiskulutus oli 3,7 terawattituntia, josta moottoripolttoöljyn osuus oli 2,3 terawattituntia. Seuraavaksi eniten energiaa (yksi terawattitunti) kului lämmityspolttoöljynä, jota käytetään sekä lämmityksessä että viljan kuivauksessa. Raskaalla polttoöljyllä tuotettiin energiaa 0,4 terawattituntia. Sen käyttö rajoittuu lähinnä kasvihuoneyrityksiin. l Öljyn kulutuksesta yli puolet on moottoripolttoöljyä. Kuvio 10. Maa- ja puutarhatalouden energiankulutus 2010 Puu- ja peltoenergia Kevyt ja raskas polttoöljy Sähkö Turve Muu 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 TWh Tike / Maatalouslaskenta 2010 sivu 10 sivu 14 sivu tike / Maatalouslaskenta 2010

9 Maatalouslaskenta on kymmenen vuoden välein tehtävä tilastotutkimus, jossa kaikilta maatiloilta kerätään tietoa tilojen työvoimasta, tuotantovälineistä ja toimintatavoista. Sisältö: Anna-Kaisa Jaakkonen, Tike Pasi Mattila, Tike Ulkoasu: Viestintätoimisto Tulus Oy Lähde: Tike, Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta 2010 Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus PL Valtioneuvosto Lisätietoja: Tiken tietopalvelu puh ISSN = Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN (verkkojulkaisu)

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010

Maatalouslaskenta 2010 Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 1.6.2011 Maatalouslaskenta 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima Suomessa on noin 64 000 maatalous- ja puutarhayritystä Maatalouden työvoima vähentynyt kolmanneksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät 4.-6.4.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto Ruralia-instituutti /Riitta Kaipainen www.helsinki.fi/ruralia 4.4.2017 1 Etelä-Savo - väestö: 151 562 as. - pinta-ala:

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet ja tulokset. Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto

Hankkeen tavoitteet ja tulokset. Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Hankkeen tavoitteet ja tulokset Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Yhteistyötahot Maataloustieteiden laitos Agroteknologia - Jukka Ahokas - Hannu Mikkola - Mari Rajaniemi - Tapani

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Maatalouslaskenta 2010 Monialaiset maatalous- ja puutarhayritykset

Maatalouslaskenta 2010 Monialaiset maatalous- ja puutarhayritykset Ennakkotiedot Julkaisupäivämäärä 29.6.2011 Maatalouslaskenta 2010 Monialaiset maatalous- ja puutarhayritykset Suomessa on lähes 20 000 monialaista tilaa Monialaisuus yleisintä kaupunkien lähellä ja harvaanasutuilla

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA ESIMERKKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖSTÄ MAATILOILLA HAVAINTOJA PELTOALAN ENERGIAPOTENTIAALIIN LIITTYEN KOHTI KESTÄVÄÄ TALOUTTA - LUONNONVARAINSTITUUTIN AMMATTILAISPÄIVÄ JYRKI KATAJA JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Arto Latukka MTT Taloustutkimus Maatalouden tulevaisuus Kaakkois-Suomessa Anjalan maatalousoppilaitos 7.12.2010 Taloudelliset toimintaedellytykset MAKSUVALMIUS

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet ..015 1 Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut Kesäkuu 015 Yhteensä Muutos 1 kk Suhteelliset osuudet Määrä % Kaikki yhteensä 3337 39 1 % 5,5 % työvoimasta Vastavalmistuneet 1 1 %, % 1kk

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

PUUTARHATILASTOT 2012 www.maataloustilastot.fi

PUUTARHATILASTOT 2012 www.maataloustilastot.fi Puutarhavuosi 2012 Avomaavihannestuotanto Marja-, omena- ja taimitarhatuotanto Luomutuotanto Vihanneksia kasvihuoneesta Koristekasveja kasvihuoneesta PUUTARHATILASTOT 2012 www.maataloustilastot.fi Julkaisupäivämäärä

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? 29.1.2014 Arto Latukka MTT Taloustutkimus

Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? 29.1.2014 Arto Latukka MTT Taloustutkimus Maatalouden kannattavuus ja Suomessa ja EU:ssa miten tilamäärä kehittyy vuoteen 2020? 29.1.2014 Arto Latukka MTT Taloustutkimus 2 Maatalouden kannattavuustaso heikko Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

VILJAVUOSI 2012-2013 Julkaisupäivämäärä 22.11.2013

VILJAVUOSI 2012-2013 Julkaisupäivämäärä 22.11.2013 VILJAVUOSI 2012-2013 Julkaisupäivämäärä 22.11.2013 Tike tilastoijana TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN VILJAVUOSI 2012-2013 -VERKKOJULKAISUUN! Tike on yksi Suomen neljästä tilastoviranomaisesta. Tike tuottaa

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Energiankulutus ja -tuotanto Ilmajoella

Energiankulutus ja -tuotanto Ilmajoella Energiankulutus ja -tuotanto Ilmajoella Kirjoittaja: Lea Hämäläinen Valmistunut: 30.12.2016 Lisätietoa: Ilmajoen kunnan elinkeinotoimi tilasi Thermopolis Oy:ltä selvityksen Ilmajoen kunnan energiankulutuksesta

Lisätiedot

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitokatsaus 2013 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitosuomi 2012 Liikevaihto milj. 142 Maidontuottajia 1400 Maidon vastaanotto milj. ltr 298 Henkilöstö 19 Maidonkuljettajat 70 Maitoautoyhdistelmiä 15 Perustettu

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA

TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA Ruoka-Kouvola www.ruokakouvola.fi 1 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti LIITE 2 13.1.216 TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä v.

Lisätiedot

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009

Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA MAATALOUDEN ENERGIAPOTENTIAALI HAVAINTOJA PELTOALAN ENERGIAPOTENTIAALIIN LIITTYEN ENERGIAN KÄYTTÖ JA SÄÄSTÖ MAATALOUDESSA - SEMINAARI, MAANANTAINA 28.2. 2011 JYRKI KATAJA JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite

Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 - tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maatilojen 1. kevään 2012 tuotanto- ja investointi- sekä sukupolvenvaihdossuunnitelmia 2. laatia kyselyn pohjalta

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Lämmitystapavalinnat muuttuvat SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

PUUTARHATILASTOT 2013 TILASTOVAKKA. Puutarhavuosi 2013. Avomaavihannestuotanto. Marja-, omena- ja taimitarhatuotanto. Vihanneksia kasvihuoneesta

PUUTARHATILASTOT 2013 TILASTOVAKKA. Puutarhavuosi 2013. Avomaavihannestuotanto. Marja-, omena- ja taimitarhatuotanto. Vihanneksia kasvihuoneesta Puutarhavuosi 2013 Avomaavihannestuotanto Marja-, omena- ja taimitarhatuotanto Vihanneksia kasvihuoneesta Luomutuotanto Koristekasveja kasvihuoneesta Puutarhatuotanto EU-maissa TILASTOVAKKA Tietoja maa-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Osakeyhtiömuotoinen maatalous

Osakeyhtiömuotoinen maatalous Osakeyhtiömuotoinen maatalous KoneAgria 2016 Juhani Paavilainen, ProAgria Pohjois-Savo ry Hannu Laitinen, ProAgria Keski-Suomi ry Maatilojen yritysmuodot 2016 kpl Yksityinen henkilöt 44.800 Yhtymät 4.400

Lisätiedot