Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot"

Transkriptio

1 Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki

2 Päästöjen hillintäkeinoja turv la Pinta-alan pienentäminen Uuden raivauksen välttäminen Metsitys-> kokonaispäästö pienenee, mutta pelto ei muutu hiilinieluksi (Turvetutkimusohjelman loppuraportti, Ennallistaminen: pitkälle maatuneen turpeen vettäminen saattaa aiheuttaa isot vesistövaikutukset. Pelto on kuitenkin mahdollista muuttaa hiilinieluksi. Viljelymenetelmien valinta: Nurmen osuuden lisääminen Pohjaveden nosto (säätösalaojitus/kosteikkoviljely) Suorakylvö, aluskasvit, biohiili? Päästöt maaperästä eri vaihtoehdoissa (kasvihuonekaasuinventaarion menetelmillä) Ennallistamisen kerroin, ei välttämättä oikea kosteikkoviljelylle CO2e t/ha 0 Yksivuotinen viljelykasvi Nurmi Hylätty Säätösalaojitus Metsitys Kosteikkoviljely pelto/ruokohelpi

3 Ympäristökorvaukset maaseutuohjelmassa (punaisella turvemaiden päästöjä vähentävät) Tilakohtaiset toimet: Ravinteiden tasapainoinen käyttö; sisältää suojakaistavaatimuksen Lohkokohtaiset toimet: Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen (voi vähentää raivauspainetta, kun kasvitila ottaa vastaan eläintilan ravinteita) Lietelannan sijoittaminen peltoon Valumavesien hallinta (mm. säätösalaojitus->korkeampi pohjavesi) Ympäristönhoitonurmet (korvaa aiemman turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely tuen) Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys (muokkaus keventyy ja myöhentyy) Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Peltoluonnon monimuotoisuus Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu

4 Nurmi Nurmilla on suotuisat vaikutukset maaperän hiilivarastoihin: kasvipeitteisyys, vähäinen muokkaustarve päästökertoimet ovat pienemmät turvemaan nurmella kuin yksivuotisten viljelyssä Parhaat mahdollisuudet pitää pohjavesi korkealla: kantavuus hyvä Eläinmäärät eivät ole kasvussa, joten nurmen osuus turvemaalla voi nousta joko siirtämällä nurmia kivennäismailta turv le tai lisäämällä bioenergian tuotantoa

5 N kg/ha/a Kasvilajin ja lannoituksen vaikutus typen huuhtoutumiseen Yn 300 kg/ha Yn 900 kg/ha Yn 0 kg/ha Yn 300 kg/ha kokonais-n NH4-N nurmi ohra kasvilajilla suuri vaikutus lannoitusmäärällä pieni vaikutus Dia: Merja Myllys 5 Huhta & Jaakkola 1993

6 Kasvipeitteisyys Suomessa on lyhyt kasvukausi: paljaalta maalta tulee suurimmat hävikit Keinoja lyhentää paljaan maan kautta: kevätkyntö, suorakylvö, syyskylvö, aluskasvit Aluskasveilla on todettu paljon hyviä vaikutuksia: niillä voi torjua puolet typen huuhtoumasta ja kasvattaa maaperän hiilivarastoa

7 Aluskasvin vaikutus typen huuhtoutumiseen Lysimetrikoe ohra, ei aluskasvia ohra, italianraiheinä aluskasvina Kuva: Nitraattitypen (NO 3 -N, mg l -1 ) konsentraatio kuivatusvedessä savi- ja turvemaassa viiden koevuoden aikana. (huom. y-akselin erilaiset mittakaavat) Suojaviljaan kylvetty aluskasvi ei juurikaan vähennä satoa mutta vähentää typen huuhtoutumista merkittävästi Dia: Merja Myllys 7 Lemola, Turtola ja Eriksson 2000

8 Pohjaveden nosto Turve on kertynyt maaperään korkean pohjaveden tason hidastettua kasvintähteiden hajotusta Paras tapa torjua ojituksen aiheuttamia ympäristöhaittoja on nostaa pohjaveden taso takaisin ylös Pohjaveden nosto ei onnistu, jos ympäristössä ei ole riittävästi vettä Osittainenkin nosto vähentää turpeen hajoamista huomattavasti

9 Pohjaveden korkeuden vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin Päästö suhteessa maksimiin % CO 2 N 2 O 20 0 a CH Pohjavesi maan pinnasta cm 1 m turveprofiilien CO 2 - ja N 2 O-päästöt olivat aina alhaisemmat veden pinnan ollessa 30 cm kuin sen ollessa 70 cm CO2 mg m -2 h cm 70 cm ** * Site 1 Site 2 Site 3 Site 4 Site 5 Site 6 * N2O-N mg m -2 h * Site 1 Site 2 * * * Site 3 Site 4 * 30 cm 70 cm Site 5 Site 6

10 Vijan sato kg/ha Säätösalaojitus Säätökaivoja voidaan käyttää veden pinnan säätöön joko jatkuvasti tai vain sadonkorjuun jälkeen Perinteisesti niitä on käytetty torjumaan kuivuuden vaikutuksia, mutta voitaisiin käyttää myös päästöjen hillintäkeinona Kokemukset käytännössä: pohjavesi on helppo nostaa, vaikea laskea Yllättävän hyviä viljasatoja pohjaveden ollessa cm Pohjaveden syvyys cm Photo: M. Myllys

11 Kosteikkoviljely (paludiculture) Viljellään kasveja, jotka menestyvät märässä maassa Mahdollisia kasveja Suomessa: hieskoivu, paju, ruokohelpi, järviruoko, osmankäämi, kihokki, mesiangervo, raate, suopursu, suomyrtti, marjat Päästövähennys on päätuote ( viljelijä tarvitsee korvauksen) Tuotteille pitäisi olla brändi Saksassa järjestelmiä, joiden avulla on korvattu viljelijöille vettämisen kuluja Kasvualusta järviruo osta ja ruokohelvestä Ruokokatto Eristelevy ruokohelvestä Rakennuslevy osmankäämistä Yskänlääke kihokista

12 Paljonko tarvitaan hehtaareita 10 % päästövähennykseen viljelysmailla? Nurmea lisää Säätösalaojitus Metsitys Kosteikkoviljely <1 % peltoalasta ha Turvemaiden hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 10 % joko tekemällä perinteisiä toimia hehtaarilla tai siirtämällä ha peltoa kosteikkoviljelyyn/ennallistamiseen

13 Turvepellot ha Turvepeltojen optimaalinen käyttö visio tulevaisuudesta Turvevaltaisella alueella sijaitsevat tuotanto jatkuu mahdollisimman tehokkaana tai tukien avulla kosteikkoviljelyssä Etelä-Suomen paksuturpeiset, joissa ojitus huono poistetaan tuotannosta ja vetetään, tai viljellään mahdollisimman kasvipeitteisenä tuet kannustimena Etelä-Suomen ohutturpeiset kannustetaan hidastamaan turpeen hajoamista mutta ei tueta rahallisesti

14 Kiitos!

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Kristiina Regina Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen seminaari 5.2.2018 2 8.2.2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Maatalous ja ilmastonmuutos sekä alustavia tuloksia kasvihuonekaasumittauksista pilottitiloilla

Maatalous ja ilmastonmuutos sekä alustavia tuloksia kasvihuonekaasumittauksista pilottitiloilla Maatalous ja ilmastonmuutos sekä alustavia tuloksia kasvihuonekaasumittauksista pilottitiloilla Kristiina Regina OPAL-Life hankkeen viljelijätapaaminen 11.12.2017 Maatalous kasvihuonekaasujen lähteenä

Lisätiedot

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Turvepeltojen ympäristöhaasteet Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 28.9.2016 1 Luke Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Esityksen tiedot perustuvat tukien valmistelutilanteeseen marras-joulukuussa 2014 ja tiedot

Lisätiedot

ProAgria Maitovalmennus

ProAgria Maitovalmennus ProAgria Maitovalmennus Birgitta Vainio-Mattila MMM 6.9.2017 1 Kotieläinten khk- päästöt Lähde:FAO/Gleam 2 Ammoniakkipäästöt EUssa Lähde: EEA 3 EU:n 2020- tavoitteet 2008 uusiutuva energia 20 % biopolttoaineet

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja hillintämahdollisuudet

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja hillintämahdollisuudet Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja hillintämahdollisuudet MMV:n kuultavana Kristiina Regina 23.2.2017 Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 http://tilastokeskus.fi/static/media/uploads/suominir_2016.pdf

Lisätiedot

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristösitoumus 2015 Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden

Lisätiedot

Turvemaiden viljely - ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Turvemaiden viljely - ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen Turvemaiden viljely - ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen Merja Myllys Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Ympäristökorvaukset (koodi M10.1)

Ympäristökorvaukset (koodi M10.1) Ympäristökorvaukset (koodi M10.1) Toimenpiteen kuvaus Ympäristökorvausjärjestelmä koostuu ympäristöllisesti kestävään peltoviljelyyn tähtäävästä ympäristösitoumuksen toimenpidekokonaisuudesta sekä maatalouden

Lisätiedot

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Kristiina Regina (Luke) ja Laura Alakukku (HY) 12.12.2016 Maan rakenne maan toiminta tuotannon ja ympäristön kannalta Viljelykierto

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Erikoistutkija, ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 5.10.2016 1 Luke Gg CO2e Perusskenaario - tulokset Päästövähennysvelvoite -39 % on kova Maataloussektorin päästöt nousivat

Lisätiedot

Soiden maatalouskäyttö

Soiden maatalouskäyttö Soiden maatalouskäyttö Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus Suoseuran esitelmätilaisuus Riittääkö soita Suostrategian välitilinpäätös 18.3.2015 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Lisätiedot

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa

Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat MTK Pohjois-Savo 10.4.2017 Jari Kajan Haasteita / Kysymyksiä Budjetti on realismia olettaa, että määrärahat eivät ainakaan lisäänny Tukien tasaaminen

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Kristiina Regina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus 23.4.2012 1 Suomen kasvihuonekaasupäästöt v. 2010 Lähde:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Peruslohkomuutokset & kasvulohkojen jakaminen Viljelijätukihakukoulutus 2015

Peruslohkomuutokset & kasvulohkojen jakaminen Viljelijätukihakukoulutus 2015 1 Peruslohkomuutokset & kasvulohkojen jakaminen Viljelijätukihakukoulutus 2015 Maaseutuvirasto / Tietohallinto-osasto 2 Vipu-palvelun kartat 3 Peruslohkomuutokset Peruslohkomuutokset Jako Yhdistäminen

Lisätiedot

Ympäristökorvaus ja valvonta

Ympäristökorvaus ja valvonta Ympäristökorvaus ja valvonta Kuva: Maarit Solla Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2017 Tilastoja ympäristökorvaussitoumuksista 2016 Viljelijät sitoutuivat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1 luonnos 7.1.2016 Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Ympäristökorvaus Tulevat muutokset Luonnos 7.1.2016

Lisätiedot

LFA LHK Ympäristötuki Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto EHT -EHK

LFA LHK Ympäristötuki Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto EHT -EHK LFA LHK Ympäristötuki Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto EHT -EHK Peruslohkojen korvauskelpoisuus Kasvulohkojen piirtäminen Yhteiskäyttölohkot Muutoksia ja tarkennuksia tulee Tiedot perustuu valmistelun

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Pellonraivaus 2000-luvulla - haaste ilmasto- ja maatalouspolitiikalle

Pellonraivaus 2000-luvulla - haaste ilmasto- ja maatalouspolitiikalle Pellonraivaus 2000-luvulla - haaste ilmasto- ja maatalouspolitiikalle Kristiina Regina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus Suoseura 22.11.2011 Suomen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET Paimiosali 17.2.2016 Taina 1 17.2.2016 Lietelannan sijoittaminen peltoon: Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpidettä voit toteuttaa sitoumukseen kuuluvalla lohkolla tai

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja

Lisätiedot

Ympäristökorvaus ja valvonta

Ympäristökorvaus ja valvonta Ympäristökorvaus ja valvonta Kuva: Maarit Solla Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2017 Tilastoja ympäristökorvaussitoumuksista 2016 Viljelijät sitoutuivat

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (235/2015)

Lisätiedot

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun

Lisätiedot

Ympäristökorvaukset 2015

Ympäristökorvaukset 2015 Ympäristökorvaukset 2015 Ei-tuotannolliset investoinnit Ympäristösitoumus 2015 Muutoksia aiempaan: yläikäraja poistuu ei kotieläintilan määritelmää lohkokohtaisten toimenpiteiden mukainen maksu erityistukisopimus-toimenpiteitä

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle

LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle LOHKO-hankkeen lohkokohtaiset tulokset tilalle 762094644 1 Johdanto LOHKO-hankkeessa ( www.mtk.fi/lohko ) tarkennettiin peltojen ravinnekiertoa kuvaavaa laskentamenetelmää ja laskettiin peltolohkokohtaisia

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä

Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä 2014 2020 Teho Plus -seminaari, Turku 6.2.2014 Anna Schulman MMM/MAKE Sivu 1 Kohdentamisen keinot 1/4 Kohdentamista voidaan toteuttaa

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020 Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. MTK/Maatalouslinja

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. MTK/Maatalouslinja Uuden ohjelmakauden 2015-2020 valmistelutilanne MTK/Maatalouslinja 13.3.2014 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos

Lisätiedot

Ympäristökorvaus Nitraattiasetus. 16.12.2014 Airi Kulmala MTK

Ympäristökorvaus Nitraattiasetus. 16.12.2014 Airi Kulmala MTK Ympäristökorvaus Nitraattiasetus Airi Kulmala MTK Huomio - Esitys perustuu tällä hetkellä käytössä oleviin luonnoksiin yms. - Yksityiskohdat annettavissa asetuksissa Muutokset mahdollisia Tärkeää osallistua

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

MUISTA TEHDÄ YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SYYSILMOITUS MENNESSÄ

MUISTA TEHDÄ YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SYYSILMOITUS MENNESSÄ MAASEUTUPALVELUT TIEDOTTAA MUISTA TEHDÄ YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SYYSILMOITUS 31.10.2016 MENNESSÄ Ilmoita Vipu-palvelussa lohkot, joilla toteutat lietelannan sijoittaminen peltoon-, ravinteiden ja orgaanisten

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu)

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle 2014 2020 (lopullinen päätös puuttuu) Täydentävien ehtojen vaatimukset Koskevat kaikkia maataloustuen hakijoita Vesistön ja

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015-

Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015- Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015- Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöagrologi Erkki Aro 18.11.2014 Mynämäki 9.12.2014 2 340 Luomumaatiloja Varsinais-Suomessa (kpl) 2009-2014 335 330 325 320

Lisätiedot

Marja- ja puutarhatilojen tukitiedotus Suonenjoki Tarkastusten näkökulma

Marja- ja puutarhatilojen tukitiedotus Suonenjoki Tarkastusten näkökulma Marja- ja puutarhatilojen tukitiedotus Suonenjoki 10.4.2017 Tarkastusten näkökulma tarkastaja Timo Kalke Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä Esityksen sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

Ympäristökorvaus LHK. Tilusjärjestelyiden kautta max 5 ha. lohkoihin EI MUUTA. Lohkojen lisäys sitoumuksiin: Tilusjärjestelyiden kautta

Ympäristökorvaus LHK. Tilusjärjestelyiden kautta max 5 ha. lohkoihin EI MUUTA. Lohkojen lisäys sitoumuksiin: Tilusjärjestelyiden kautta 2016 Lohkojen lisäys sitoumuksiin: Ympäristökorvaus LHK Tilusjärjestelyiden kautta max 5 ha 0,10 ha lisäyksiä korvauskelpoisiin lohkoihin Tilusjärjestelyiden kautta Lohkot jotka ovat tippuneet järjestelmästä

Lisätiedot

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE 1 (5) MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE Maa-analyysi ja ojastokartta kuntaan viimeistään 30.9.2015 Jos olet sitoutunut valumavesien hallinta- tai monivuotiset ympäristönurmet -toimenpiteeseen,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaukset, luomu ja muut ympäristöä edistävät toimenpiteet Sivu 1 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla

Lisätiedot

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. Juha Lappalainen

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. Juha Lappalainen Uuden ohjelmakauden 2015-2020 valmistelutilanne Juha Lappalainen 31.1.2014 1x/optimointimuutokset (2012 2015) -125 + liquidity 4 2 Greening Ey* yhteensovitus 5 1 50 % 25 % 0,2 0,4 AB/C Kohdentamisalue/muu

Lisätiedot

Ympäristökorvaus Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2016

Ympäristökorvaus Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2016 Ympäristökorvaus 2016 Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2016 Ympäristökorvauksen säädösten muutokset Komissio hyväksynyt 29.2.2016 Manner-Suomen maaseudun

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman

Lisätiedot

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen

Lisätiedot

Viherryttäminen ja pysyvät nurmet. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Maaseutuyksikkö

Viherryttäminen ja pysyvät nurmet. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Maaseutuyksikkö Viherryttäminen ja pysyvät nurmet Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus, Maaseutuyksikkö 05.04.2017 Tilatuki jakaantunut kolmeen tukeen Perustuki Viherryttämistuki monipuolistaminen eli kaksi kasvia pysyvät nurmet

Lisätiedot

Hiilen sidonta peltomailla

Hiilen sidonta peltomailla Hiilen sidonta peltomailla Maatalousmaan hiilivarastojen tila ja merkitys ilmastolle Hiilen varastoitumisen mekanismit Keinot lisätä hiilivarastoja Turvepellot Toimet hiilivarastojen kasvattamisessa ja

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ympäristökorvaus ja Luonnonhaittakorvaus. Ohjelmakausi

Ympäristökorvaus ja Luonnonhaittakorvaus. Ohjelmakausi Ympäristökorvaus ja Luonnonhaittakorvaus Ohjelmakausi 2014 2020 Keski-Suomen ELY-keskus Merja Lehtinen p.0294 024570 13.3.2015 12.3.2015 1 Ympäristökorvaus, Luonnonhaittakorvaus Korvauskelpoisuus Ympäristökorvaus

Lisätiedot

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Kansallisia peltotukia maksetaan vain C- alueella Yläikärajaa ei ole, vähimmäispinta-ala on viisi hehtaaria (puutarhatila yksi hehtaari) ja peltojen

Lisätiedot

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Edellyttää: Lohkokirjanpito, vuosittaiset viljely, ym. toimet lohkolla (esim. kalkitus,kylvöt, lann.sato) Viljavuustutkimus,

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet

Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet Ympäristösitoumuksen lohkokohtaiset toimenpiteet Valkeaniemen Pirtti 14.12.2016 Eeva Sirkkilä Loimaan maaseutupalvelut 1 19.12.2016 Lohkokohtaiset toimenpiteet 1. Lietelannan sijoittaminen peltoon 2. Ravinteiden

Lisätiedot

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kylvö suoraan vai suojaan? Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide Ravinteiden

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot