YMPÄRISTÖKERTOMUS 2012

Transkriptio

1 Valtuusto , LIITE 3 Fullmäktige BILAGA YMPÄRISTÖKERTOMUS 2012 Ympäristökeskus Laatijat: Mirja Virta, ympäristöhallinnon päällikkö Pirkko Väätäinen, erikoissuunnittelija Jani Valkama, erikoissuunnittelija

2

3 Sisällysluettelo Ympäristövuosi HUS Ympäristöohjelma Ympäristöhallinnon tehtävät... 5 Ympäristökeskus... 5 Sidosryhmäyhteistyö... 5 Energiatehokkuustoiminta... 5 Päästökauppa... 8 Materiaalitehokkuus vähemmästä enemmän... 8 Jätehuolto Koulutus ja viestintä HUS ympäristöhallinnon ohjelman toteutuminen

4

5 Katsaus ympäristövuoteen 2012 HUS:n ympäristöhallinnon ympäristöohjelma on edennyt suunnitellun mukaisesti. Energia- ja materiaalitehokkuus ovat lähteneet hyvään nousuun. Energiatehokkuuden tavoitteet on määritelty lähes kaikilla HUS:n osa-alueilla ja konsultointiyritykseltä on hankittu lisätyövoimaa yksiköiden energiakoulutuksiin. Total -ohjelmaa materiaalitehokkuuden mittaroinissa jatkettiin. Ympäristövastuuryhmät kirjaavat ympäristötoiminnan tulokset BSC-kortteihin. Osa HUS:n yksiköistä lähettää vielä tuloksensa postitse, mutta tavoitteena on, että kaikki yksiköt kirjaavat tulokset suoraan BSC-korttiin. Tulokset julkaistaan myös Ympäristökeskuksen intranetissa. Ympäristokeskusta pyydetään raportoimaan taloushallintoon edellisvuoden tuloksista tammi-kuussa, mutta kaikkien jätehuollon yritysten tietoja ei toistaiseksi saada kerätyksi, joten jätemäärätiedot ovat osin puutteellisia. Tietojen keruu tehostuu uudella jätelailla, jonka asetus 179/ velvoittaa kuljettajia pitämään kirjaa kuljetuksista ja luovuttamaan tiedot jätteen aikaisemmalle haltijalle (jätelaki 646/2011, 118). Suuret kokonaisjätemäärät (yli 100 tonnia) ja vaaralliset jätteet velvoittavat uuden jätelain mukaisesti HUS:ia kirjaamaan jätekuljetukset. Lisäksi :n 119 mukaan ominaisjätemäärät (toiminnalle tyypillisten jätteiden suhde henkilötyövuosiin tai hoitojaksoihin) pitää kirjata. HUS käyttää useita kuljetusyrityksiä jätekuljetuksissa. Yritysten raportit ovat erilaisia, mikä on ongelmallista. Tavoitteena on saada oma järjestelmä, jonka avulla kerättäisiin jätetiedot. Viivakoodijärjestelmä on liian työläs, jos halutaan tuottajayksiköiden kaikki jätemäärät kerätyksi. Tietoa voisi hyödyntää raportoinnin lisäksi jäteseurannassa ja ohjeistuksessa. Myös kulujen jako toteutuisi oikeassa suhteessa ja jätehuollon kehittäminen olisi kustannustehokkaampaa. Ympäristökeskus selvittää asiaa. HUS:n yksiköt hyötyisivät keskitetystä järjestelmästä. Helsingin seudun ympäristöhuolto HSY on ehdottanut HUS:lle uuden jätelain mukaisesti sekajätteen luovuttamista kunnalliseen jätekeräykseen. Ympäristökeskus yhteistyössä Kiinteistöt Oy:n kanssa on laatinut vastineen, jossa halutaan torjua kunnallinen keräys ja säilyttää oma toimiva jätehuolto. Tähän jätelaki on antanut mahdollisuuden, 646/2011, 42. Mirja Virta Ympäristöhallinnon päällikkö 3

6 HUS:N YMPÄRISTÖHALLINNON YMPÄRISTÖOHJELMA Ympäristötoiminnan päämäärät Päämäärä 1 Ympäristöterveellinen työ- ja hoitoympäristö. Perustehtävä HUS:n ympäristöhallinto vastaa asiantuntijana ja vaikuttajana siitä, että ympäristöarvot huomioidaan kaikessa yhtymän toiminnassa. Visio HUS on ympäristöasioiden tunnustettu ja arvostettu edelläkävijä. Olemme aktiivisia ympäristöasioiden keskustelijoita, kuuntelijoita ja toimijoita. Päätöksentekijämme ovat ympäristöhallinnon vastuunkantajia. Päämäärä 2 Energia- ja materiaalitehokkuuden merkittävä tason nosto. Päämäärä 3 Asiakkaiden ja henkilöstön ympäristökäyttäytyminen on vaivatonta. Päämäärä 4 Integroidaan ympäristöasioihin liittyvät tavoitteet osaksi kuntayhtymän tavoitteita ja johtamisjärjestelmää. Päämäärä 5 HUS huomioi materiaali- ja energiatehokkuuden kaikissa prosesseissa ja prosessien vaiheissa (esimerkiksi suunnittelu-, toiminta-, hankinta, jätehuoltovaiheet). Päämäärä 6 Ympäristötietoinen johto tukee kaikilla tasoilla ympäristöhallinnon toimintaa ja vaikuttavuutta. Päämäärä 7 Vahvistetaan johdon ja henkilöstön ympäristöasioihin liittyvää viestintä- ja vaikuttamisosaamista. Päämäärä 8 Nostetaan ympäristötietoisuuden tasoa kaikissa ammattiryhmissä. Päämäärä 9 Sisällytetään ympäristöasioiden vaikuttavuustavoitteet ja niiden toteutuminen osaksi HUS:iin kuuluvien yksiköiden palkitsemisjärjestelmää. Päämäärä 10 Energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisella saavutettavat kustannussäästöt ylittävät ympäristöasioiden hoitoon kohdennetut taloudelliset panostukset. Päämäärä 11 Eritellään ympäristövastaavien ympäristöasioiden hoitoon ja kehittämiseen kohdennettavaa ajankäyttöä. 4

7 YMPÄRISTÖ- HALLINNON TEHTÄVÄT HUS:n ympäristöhallinto vastaa asiantuntijana ja vaikuttajana siitä, että ympäristöarvot huomioidaan kaikessa yhtymän toiminnassa. Ympäristökeskus Vastaa HUS:n ympäristövaikutusten tunnistamisesta, seurannasta ja raportoinnista. Seuraa HUS:n toimintaa koskevaa ympäristölainsäädäntöä ja muita ympäristövelvoitteita. Osallistuu ympäristövastuihin liittyvien sopimusten valmisteluun, solmii sopimuksia omalla vastuualueellaan sekä seuraa sopimusten toteutusta HUS:ssa. Suunnittelee ja ohjeistaa toimintaa HUS:ssa ympäristövelvoitteiden mukaisesti, yhteistyössä sisäisten sidosryhmien, viranomaisten ja muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa. Valmistelee koko konsernia koskevan ympäristöohjelman ja -toimintasuunnitelman sekä ohjaa niiden toteutusta HUS:n organisaatiossa. Koordinoi kemikaalikäytönvalvonnan HUS:ssa. Vastaa VAK-turvallisuusneuvonantajan tehtävistä. Vastaa Työ- ja elinkeinoministeriön ja HUS:n välisen energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilölle kuuluvista tehtävistä. Osallistuu ympäristöasiantuntijana Tilakeskuksen projekteihin sekä sopimuste laadintaan. Koordinoi, suunnittelee ja toteuttaa ympäristökoulutusta ja -neuvontaa HUS:ssa. Vastaa sekä sisäisestä että ulkoisesta ympäristöviestinnästä. Energiatehokkuuteen liittyvästä ulkoisesta viestinnästä vastaa yhteistyössä yhtymähallinto, energiansäästösopimuksen yhdyshenkilö ja energiatehokkuuden ohjausryhmä. Muodostaa Tilakeskuksen Energia ja ympäristö vastuualueen. SIDOSRYHMÄ- YHTEISTYÖ Ympäristökeskus osallistui monenlaiseen toimintaan HUS:ssa ja piti yhteyksiä ulkopuolisiin sidosryhmiin ja toimijoihin. Ympäristökeskus osallistui Helsingin ympäristöpalveluiden (HSY) ja Bionovan Majakkahankkeeseen. Kolmella HUS:n osastolla seurattiin kaarimaljojen käyttöä ja mahdollisuutta vaihtaa kertakäyttötuoteet kestokäyttöisiin kaarimaljoihin. Projektin lopulliset tulokset valmistuvat vuoden 2013 keväällä. Ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija toimi HUS:n energiatehokkuussopimuksen yhteyshenkilönä Työ- ja elinkeinoministeriöön ja Motivaan sekä toimi HUS:ssa energiatehokkuusasioiden koordinaattorina. Tilakeskuksen kiinteistöpäälliköistä kaksi toimi edelleen HUS:n energiatehokkuussopimuksen ohjausryhmän ja HUS:n energiatehokkuustyöryhmän puheenjohtajina. Ympäristökeskuksen henkilöt osallistuivat tapaamisiin ja antoivat lausuntoja erilaisista rakennushankkeista. Jäteseurantapalavereja järjestettiin seitsemän kertaa eri sairaalakiinteistöillä Kiinteistöt Oy:n ja Logistiikan kanssa. Uuteen intraan ja Total ohjelman käyttöön liittyen tavattiin useita kertoja eri asiantuntijoita. Tuoteesittelijöiden ja muiden ulkopuolisten ympäristöasioihin liittyvien tahojen tapaamisia ja muita yhteydenottoja oli runsaasti. Kaukaisimmat vieraat olivat Venäjältä Pietarista ja Moskovan akatemiasta, jotka halusivat tutustua HUS:n jätehuoltoon. ENERGIA- TEHOKKUUS- TOIMINTA Energiatehokkuussopimuskauden puoliväli ohitettiin. Säästöjä kertyi vuoden 2012 loppuun mennessä varhaistoimet (vuosien aikana tehdyt toimenpiteet) mukaan lukien noin 15 GWH. Vuonna 2012 rakennusten energiatehokkuuden lisäksi panostettiin entistä enemmän ydintoiminnan ja tukipalvelujen energiatehokkuuden edistämiseen. Erityisesti välillistä energiansäästöä voidaan tehostaa parantamalla materiaalitehokkuutta ja etsimällä mahdollisuuksia toiminnan prosessien kehittämiseen laite- ja materiaalivaltaisessa toiminnassa. 5

8 Muutoksia HUS:n energiatehokkuustyöryhmiin Ohjausryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kaksi kertaa, samoin HUS:n energiatehokkuuden työryhmä kaksi kertaa kevään aikana. Ohjausryhmä lakkautti kokouksessaan HUS:n energiatehokkuuden työryhmän, joka oli liian laajapohjainen toimiakseen tehokkaasti. Samassa kokouksessa perustettiin HUS:n kiinteistötoimen energiatehokkuustyöryhmä, joka kokoontui kerran marraskuussa. Ohjausryhmä päätti perustaa ydintoiminnalle ja tukipalveluille oman vastaavan toimintaelimen. Jäsenien nimittäminen toimintayksiköiden johtoryhmissä aloitettiin samoin kuin työryhmän tehtävien kartoittaminen. Asia päätettiin viedä vuoden 2013 ensimmäiseen ohjausryhmän kokoukseen päätettäväksi. Hankintaohjeisiin ympäristöliite Logistiikka päivitti maaliskuussa hankinta- ja kilpailutusohjeet, ja samalla ohjeistuksiin tehtiin laaja ympäristöliite ( ). Liitteessä otetaan huomioon ympäristö- ja energiatehokkuusnäkökohdat tuoteryhmittäin (tekstiilit, lääkkeet, elintarvikkeet, palvelut, hoitotuotteet, toimisto- ja taloustarvikkeet, ajoneuvot ja työkoneet, laitteet ja kalusteet). Ohjeistuksessa on otettu huomioon vähimmäisvaatimukset ja arviointikriteerit, joita sovelletaan tapauskohtaisesti. Rakentaminen ja rakennusurakat jätettiin ulkopuolelle. Hankintahenkilökuntaa koulutettiin ohjeiden käyttöön ottamisessa. Energiatehokkuutta koskevat toimintasuunnitelmat Johtoryhmien nimeämät ympäristövastuuryhmät (YVR) päivittivät aikaisemmin tehtyjä toiminta-suunnitelmiaan. Vain parilta toimintasuunnitelma jäi puuttumaan ja muutama ei päivittänyt sitä vuonna Kokonaisuutena toimintayksiköt olivat hyvin aktiivisia ja ottivat monella tavalla kantaa energiatehokkuusasioihin. Tilakeskus HUS:n kiinteistöjen omistajan edustajana päivitti oman energiatehokkuustoimintasuunnitelmansa, samoin kuin Kiinteistöt Oy omansa rakennusten ylläpidosta vastaavana ja rakentamispalvelujen tuottajana. Henkilökunnan kouluttaminen ja tietoisuuden lisääminen Toimintayksiköiden energiaasioista vastuussa oleville järjestettiin täsmäkoulutusta kevään 2012 aikana ohjausryhmän edellisenä vuonna hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Koulutuksen tavoitteena oli saada vastuuhenkilöt (energiayhteyshenkilöt, YVR:ien jäsenet ja muut energiatehokkuusasioiden parissa työskentelevät) tuntemaan energiatehokkuussopimuksen sisältö, tekemään ja päivittämään oma toimintasuunnitelma, viestimään energiatehokkuusasioista omalle henkilökunnalleen sekä järjestämään heille tarpeellista koulutusta. Sito Oy:n ympäristöasiantuntija Riina Känkänen piti seitsemän koulutuskertaa eri puolilla HUS:ia. Koulutukseen osallistui lähes 100 henkilöä. Vuoden aikana energiansäästöasiat olivat esillä myös ympäristövastaavakoulutuksissa, YVR:n seminaarissa maaliskuussa ja ympäristöfoorumeissa eri puolilla HUS:ia. Ramboll Oy ja Tilakeskus tekivät puitesopimuksen energia- ja ympäristöasioiden konsulttipalveluista, jolloin toimintayksiköt voivat tilata itselleen palveluja oman tarpeensa mukaan sopimuksen puitteissa. Känkänen jatkaa toimintaansa ympäristöasiantuntijana ja HUS:n yhteyshenkilönä Ramboll Oy:ssa. HUS sai julkista näkyvyyttä energiansäästöviikolla. Vuonna 2012 HUS:n toimintayksiköt voivat ensimmäistä kertaa ilmoittautua Motivan energiansäästösivuille itsenäisenä yksikkönä kampanjaviikon viettäjäksi, mikä viestitti HUS:n osallistumisesta valtakunnallisesti aiempaa näkyvämmin (14 yksikköä ilmoittautui). HUS:n toimitusjohtajan haastattelu energiansäästön tärkeydestä julkaistiin intranetin lisäksi HUS:n internetissä. MTV3:ssa uutisoitiin HUS:n energiatehokkuusasioista ja haastateltiin Naisten- ja lastentautien tulosyksikkön edustajia. Mm. Lohjan, Hyvinkään ja Länsi-Uusimaan sairaanhoitoalueet tekivät aktiivista yhteistyötä kunnan ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa (koululaisille taidetehtävä, artikkeli paikallislehdessä, juttu paikallisradiossa). HUS:n intranetissa tiedotettiin päivittäin energiansäästöviikon eri teemoista. Paikallisesti järjestettiin erilaisia tilaisuuksia ja seminaareja, tiedotettiin sisäisissä lehdissä ja tuotiin monin tavoin asiaa esille. Intranetin kilpailuun osallistui viikon aikana 1129 henkilöä. Toimintayksiköt lanseerasivat energiansäästöviikon aikana myös perehdytysoppaita ja materiaalia sekä 6

9 tekivät kyselyitä energiankäytön tottumuksista yli 500:lle henkilölle. Tietoutta jaettiin myös luottamushenkilöille ja potilaille. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Vuonna 2012 vietiin käytäntöön edellisenä vuonna tehdyn auditointiprojektin parannukset ja muutokset. Kiinteistöjen auditoinnin tavoitteena on, että sairaaloiden talotekniset järjestelmät toimivat oikein ja luotettavasti. Lisäksi tavoitteena on parantaa järjestelmien toimivuutta ja energiataloutta, varmistaa sisäilmaolosuhteiden pysyvyys sovitulla tasolla sekä kouluttaa käyttö- ja ylläpitohenkilöstöä energiatehokkuuteen. Vuoden 2012 aikana saavutettiin kymmenessä HUS:n suurimmissa sairaalakiinteistössä lämpöenergian osalta 11 % ja sähköenergian osalta 3 %:n säästö. Pääsääntöisesti tämä tulos oli auditoinnin aikaansaannosta. Meilahden alueen rakennusten mittarointihankkeen suunnittelu aloitettiin. Tavoitteena on parantaa sähkön kulutusseurantaa aikaisempaa täsmällisemmin. Raviolin kanssa yhteistyössä aloitettiin keittiöiden energiatarkastelupilotti, jonka tavoitteena on selvittää nykyinen energian ja vedenkulutus, parantaa teknisiä keinoja energiankulutuksen tarkempaan seurantaan sekä kehittää teknisiä ja toiminnallisia keinoja kulutuksien hallintaan. Piloteiksi valitiin Meilahden, Peijaksen ja Lohjan keskuskeittiöt. Energiatehokkuussopimus velvoittaa kartoittamaan uusiutuvan energian käytön mahdolisuuksia. Tämä on otettu huomioon jo nyt meneillään olevissa hankkeissa, ja mahdollisuudet kartoitetaan aina saneerauksia ja uudisrakentamista suunniteltaessa. HUS:n rakennushankkeissa noudatetaan Tilakeskuksen ja Kiinteistöt Oy:n yhdessä laatimaa suunnitteluohjetta Energiatehokkuuden varmistaminen rakennusinvestoinneissa, joka päivitettiin Ohje on eräiltä osin rakentamismääräyksiäkin tiukempi. Kulutustilastot ja kustannukset Energiatehokkuussopimukseen sisältyvät HUS:n omistamien rakennusten lisäksi myös 100 %:sti omistamat tytäryhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt sekä vuokrasairaaloista Kätilöopiston ja Paloniemen sairaalat. Maakaasulla tuotetaan lämpöä ja höyryä sairaaloiden käyttöön. Lämmöntuotantoon on käytetty alla olevassa taulukossa ilmoitetusta määrästä jonkin verran maakaasua, mutta suurin osa kuluu sairaalahöyryn tuotantoon. Lämmön kulutuslukemat ovat sääkorjattuja. Kaikissa kulutuksissa tapahtui hienoista muutosta alaspäin. Täytyy kuitenkin muistaa, että HUS toimii myös monilla vuokrakiinteistöillä. Vuokriin sisältyvät kulutukset eivät ne näy näissä tilastoissa. Toisaalta HUS:n rakennuksissa on vuokralla muun muassa terveysasemia, joiden kulutukset vastaavasti ovat HUS:n tilastoinnissa mukana. Energiatehokkuussopimuksen eräs tavoite onkin saada mittarointia parantamalla aikaan selkeämmin energiakustannukset kohdennettua suoraan käyttäjille, mikä motivoisi tehostamaan kunkin omaa energiankäyttöä. Nyt kustannukset jyvitetään vuokriin pinta-alojen ja kertoimien perusteella. Energiakustannukset kokonaisuudessaan HUS:ssa olivat hieman vajaat 20 miljoonaa euroa (ei tytäryhtiöitä mukana). Nousua oli 9,7 % edelliseen vuoteen. Ostetun lämmön kustannukset HUS:ssa vuonna 2012 olivat noin 8 miljoonaa euroa (nousua edelliseen vuoteen 7,8 %). Sähkön ja maakaasun kustannukset nousivat 10,4 miljoonaan euroon (12,9 %). Sähkön osuus tästä oli 9,2 miljoonaa. Kun tiedetään, että sähköstä karkeasti laskien kuluu 1/3 kiinteistösähköön, 1/3 valaistukseen ja 1/3 pistorasialla kytkettyihin laitteisiin huomataan, että käyttäjillä on mahdollista vaikuttaa ennen muuta valaistukseen ja laitesähkön käyttöön omassa toiminnassaan. Vedenkäytön kustannukset kasvoivat maltillisimmin. Rahaa veden kulutukseen kului 1,6 miljoonaa euroa (nousua 0,4 %). Kulutustilastot HUS:n rakennuksissa (ei asunto-osakeyhtiöt) muutos % Lämpö (normitettu) MWh ,5 Sähkö MWh ,8 Vesi m ,3 Maakaasu Nm ,7 7

10 PÄÄSTÖKAUPPA HUS:n Meilahden voimalaitos kuuluu päästökaupan piiriin. Vuonna 2012 voimalaitos käytti pääpolttoaineinaan maakaasua ja osin kevyttä polttoöljyä. Hiilidioksidipäästöjä muodostui kaikkiaan 3371 tco2. Vuonna 2013 hankitaan lisää päästöoikeuksia. Meilahden voimalaitoksen päästöoikeudet tco2 euroa Käytettävissä olevien päästöoikeuksien määrä Päästöoikeuksien ostot Toteutuneiden päästöjen määrä Päästöoikeuksien myynnit Päästökauden saldo 297 Pakollinen varaus palautusvelvollisuuden täyttämiseen 3371 MATERIAALI- TEHOKKUUS - VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN! Materiaalitehokkuus ympäristöohjelman yhtenä painopisteenä Materiaalitehokkuuden tavoitteena on tuottaa vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella enemmän hyötyä ja hyvinvointia. Saavutettu hyöty kertautuu edelleen välillisesti kustannussäästöjen kautta HUS:n perustyöhön. Materiaalitehokkuus on energiatehokkuuden ohella HUS:n ympäristöohjelman painopistealueena, joka pyritään huomioimaan kaikessa toiminnassa suunnittelusta ja hankinnoista aina perustyön kautta jätehuoltoon asti. Osoituksena tästä, materiaalitehokkuus on ollut esillä monessa yhteydessä joko keskeisenä tavoitteena tai saavutettuna lisähyötynä. Mikä tärkeintä, HUS:n tulosalueet ja -yksiköt ovat kannustaneet ja pyrkineet materiaalitehokkuuteen prosessien kehityksessä, ohjeistuksissa ja viestinnässä, mm. henkilöstölehdissä ja intranetsivuillaan. On esimerkiksi suositeltu kertakäyttötuotteiden vaihtoa kestokäyttöisiksi, kehitetty paperin kulutusta vähentäviä sähköisiä prosesseja ja neuvottu tulostuksen vähentämiseen. Materiaalitehokkuuteen voidaan vaikuttaa monella toiminnan osa-alueella ja materiaalin elinkaaren eri vaiheissa. Materiaalin harkittu hankinta, käyttö, jätelajittelu, kierrätys ja jätehuolto ovat kaikki tärkeässä roolissa. HUS hankkii laitteita, tarvikkeita ja palveluja yli 500 miljoonalla eurolla vuosittain. Joitakin esimerkkejä materiaalin kulutuksesta HUS:ssa 2012: toimistotarvikkeet 2,3 milj. euroa (josta tulostusvärit n. 1,1 milj. euroa, paperijalosteet 0,5 milj. euroa sekä postitus- ja pakkaustarvikkeet euroa), paperiset käsipyyhkeet euroa ja lomakkeet euroa. Materiaalitehokkuutta on edistetty vuodelle 2012 laaditun HUS:n ympäristöohjelman mukaisesti tavoitteena kopiopaperin ja kertakäyttötuotteiden kulutuksen vähentäminen. HUS:n materiaalitehokkuuden työryhmä jatkoi materiaalitehokkuuden tavoitteiden edistämistä selvittämällä kertakäyttötuotteiden vaihtamista kestokäyttöisiksi. Tavoitteiksi asetettiin kulutuksen vähentäminen kopiopapereissa ja neljässä kertakäyttötuoteryhmässä (kaarimaljat, leikkausliinat ja -takit, vaatteet sekä astiat ja -aterimet). Ympäristövastuuryhmät (YVR) ovat seuranneet materiaalitehokkuuden säästöjä kappale- ja euromäärinä raportoitavaksi. Tähän liittyen, ympäristöfoorumeissa pidettiin materiaalitehokkuuden mittareita ja saavutettuja säästöjä esillä väliaikatilanteena pitkin vuotta Lisäksi Ympäristökeskus jatkoi materiaalitehokkuuden seurannan kehittämistä keskitetysti Total -raportointiportaalin kautta. Tätä työtä jatketaan vuoden 2013 aikana tuomalla seurantatietoa informatiivisessa ja helposti omaksuttavassa muodossa. HUS:n materiaalitehokkuuden tavoitteet Materiaalitehokkuuden tavoitteet asetettiin prosentuaalisina vähennystavoitteina valituille tuotteille, joita päätettiin seu- 8

11 rata toimintaan suhteutettuna henkilötyövuosien avulla. Lisäksi materiaalitehokkuuden parantamisella saavutettavat kustannussäästöt pyrittiin todentamaan. Materiaalitehokkuuden mittareina ja niitä vastaavina tavoitteina vuodelle 2012 oli kulutuksen vähentäminen seuraavissa tuotteissa ja tuoteryhmissä: Kopiopaperin määrä, kpl / vuosi, tavoite - 10 %. Kertakäyttöisten kaarimaljojen määrä, tavoite - 5 %. Kertakäyttöisten astioiden ja aterimien määrä, tavoite - 20 %. Kertakäyttöisten leikkausliinojen ja -takkien määrä, tavoite - 10% Kertakäyttöisten vaatteiden määrä, tavoite - 5 %. Kestokäyttötuotteiden valintaan kannustettiin aktiivisella viestinnällä. Keväällä intranetissä oli esillä teema: Kevään kilinää - suosithan sinäkin kestoastioita!, jossa haastettiin HUS:n jokainen yksikkö ja jokainen työntekijä mahdollisuuksiensa mukaan vähentämään kertakäyttötuotteiden kulutusta suosimalla kestokäyttöisiä astioita ja aterimia. Kertakäyttöastioiden vähentämisen ohella laajimmin kaikkia huslaisia koskeva materiaalitehokkuustavoite oli kopiopaperin kulutuksen vähentäminen. Tätä tavoitetta ajatellen on laadittu tulostamisen ohjeistuksia ja vinkkilistoja. Parhaiten paperittomuuteen ja tulostamisen vähentämiseen päästään siirtymällä sähköiseen asiointiin ja prosesseihin tätä on edistetty monella rintamalla. Kertakäyttöisten vaatteiden sekä leikkausliinojen ja takkien kulutuksesta pyrittiin ohjaamaan mikrokuitumateriaalista valmistettujen kestovaatteiden ja leikkaustakkien hankintaan. Majakka-hanke HSY:n ja Bionovan kanssa toteutettiin yhteistyössä selvitys kertakäyttöisistä kaarimaljoista luopumisen ympäristö- ja kustannusvaikutuksista (Majakkahanke). Metallisia kesto- ja kertakäyttöisiä kierrätetystä paperista valmistettuja kaarimaljoja vertailtiin koko elinkaaren ajalta aina valmistuksesta käytön kautta jätehuoltoon. Sekä kustannus- että ympäristövaikutusten havaittiin riippuvan monesta tekijästä, eikä voitu yksiselitteisesti päätellä, kumpi kaarimaljoista on parempi vaihtoehto. Pelkkä tuotteiden materiaalien vertailu ei antanut riittävää vastausta vaan tueksi tarvittiin laajempi elinkaariajatteluun perustuva tarkastelu. Voitiinkin todeta, että kaarimaljojen todelliset käyttötavat ja käyttömäärä määrittävät kumpaa kannattaa käyttää. Valintaan vaikuttaa vielä oleellisesti metallisten kaarimaljojen välinehuollossa käytetyn pesukoneen koko, täyttö ja energiatehokkuus ja jonkin verran myös laitteen veden ja pesuaineen kulutus. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tärkeintä on kaarimaljojen käyttö vain perusteltuihin tarpeisiin, sillä suurimmat kustannus- ja ympäristöhyödyt saavutetaan kulutusta vähentämällä. Tähän metallisten kaarimaljojen käyttö vaikuttaa useimmiten johtavan. Mikäli metallisten kaarimaljojen käyttöönotto ei vähennä käyttömääriä, ei olennaisia säästöjä saavuteta. Lisäksi kertakäyttöisten kaarimaljojen materiaali päätyy kaatopaikalle tai polttoon kun taas kestokäyttöisen kaarimaljan teräs kiertää kierrätyksen kautta uusioraaka-aineeksi. Kaarimaljojen käytön kustannukset eivät ole merkittäviä, mutta kertakäyttöisien kaarimaljojen käytön vähentäminen ja käyttötapamuutos voi kuitenkin olla yksi askel prosessissa, jossa materiaalien ja resurssien käyttöä ylipäätään tehostetaan kokonaisuutena. Esimerkiksi joissakin tuoteryhmissä kaikki hankitut tuotteet eivät välttämättä päädy käyttöön, sillä osa saattaa vanhentua ennen käyttöönottoa. Edelleen materiaalitehokkuus tulisi huomioida yhtenä huomioitavana asiana prosessin, tuotteen tai palvelun ympäristöasioiden kokonaisuudessa. Kesto- ja kertakäyttökaarimaljojen vertailussakin päädyttiin lopulta toteamaan, että energiatehokkuuden huomioiminen pesukoneiden hankintavaiheessa voi olla tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä ympäristöteoista HUS:ssa, koska pesukoneita käytetään suhteellisen paljon. Syksyn energiansäästöviikon kampanjoissa tuotiin esiin materiaali- ja energiatehokkuuden kytkennät: kuluttamalla vähemmän materiaalia kulutetaan myös vähemmän materiaaliin tuotantovaiheessa kuluvaa energiaa. Materiaalitehokkuus syntyy pienistä teoista Yksittäisen tuotteen kustannukset ja varsinkin niiden muutokset voivat olla vähäisiä. Laajemmin HUS:n kertakäyttöisten tuotteiden ja kaikkien hankintojen määrää tarkastellessa havaitaan, että kustannus- ja ympäristövaikutusten vähentämispotentiaali on merkittävä. Todellisten säästökohteiden ja vaihtoehtoisten 9

12 tuotteiden ja toimintatapojen löytymisessä kukin työyksikkö ja ammattilainen on oman toimintansa paras asiantuntija. HUS:n ympäristöverkoston kautta ideat saadaan esiin kaikkien hyödyksi. Materiaalitehokkuudessa, kuten energiatehokkuudessakin, pienistä säästöistä kasvaa HUS:n volyymilla suuri ympäristöteko, jonka säästöt voidaan kohdentaa perustyöhön! HUS:n materiaalitehokkuus lukuina HUS:n materiaalitehokkuuden mittarit Vuonna 2012 seurattiin kopiopaperin ja kertakäyttötuotteiden kulutusta tuoteryhmäkohtaisesti. Tavoitteiksi asetettiin kappalemäärien prosentuaaliset vähennystavoitteet vuoden 2011 kulutukseen verrattuna. Tavoitteita seurataan ensisijaisesti toiminnan laajuuteen suhteutettuna, niin että kulutuksen muutos suhteutetaan henkilötyövuosien määrään. Materiaalitehokkuuden mittarit ja vastaavat kustannussäästöt koko HUS:n osalta on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa esitetään HUS:n materiaalitehokkuuden mittareina olleet tuotteet ja tuoteryhmät vuonna 2012 ja näiden vuosikustannukset sekä niiden muutos. Tavalliselle kopiopaperille vertailukohtana myös kaikkien kopiopaperien ( arkkia/ pakkaus) tulokset. Materiaalitehokkuusmittarien toteumat tulosalueittain ja yksiköittäin on esitetty ympäristökertomuksen sivulla 23 olevassa taulukossa (HUS:n materiaalitehokkuuden mittarit 2012 tulosalueittain ja -yksiköittäin). Kustannussäästöissä on huomioitu vain säästöt tuotteiden hankintakustannuksissa, ei esimerkiksi säästyneitä jätehuoltokustannuksia. Tuloksissa huomioidaan vain Logistiikan järjestelmän kautta tilatut tuotteet ja tuote-erät. Näin ollen mukana ei ole niitä tuotteita ja eriä, jotka on tilattu suoraan ohi Logistiikan järjestelmän, ja jotka näkyvät Total raportointiportaalissa luokittelemattomissa tuotteissa. Tuoteryhmiä, jotka sisältävät useita erilaisia tuotteita, seurataan euromäärien perusteella, koska kappalemäärän laskenta olisi työlästä. Tähän on syynä eri tuotteiden pakkausten sisältämien kappalemäärien suuri vaihtelu. Lisäksi kappalemäärä ei kertoisi luotettavasti kulutetun materiaalin määrää tuoteryhmillä, joilla tuotteiden koot, materiaalit ja massat vaihtelevat suuresti. On kuitenkin huomioitava, että euromääräinen lukema lisää mittarin epävarmuutta materiaalitehokkuuden näkökulmasta, koska materiaalin kappalekohtainen (tai massan suhteen keskimääräinen) hinta saattaa muuttua ajan kuluessa eri tuotteilla. Lisäksi käytössä olevat mittarit eivät ota kantaa materiaalien elinkaaren, mm. tuottamisen ja jätehuollon ympäristökuormitukseen. Tuoteryhmä Kopiopaperi (tavallinen A4) Mittari (muutos/htv) Tavoite Kustannusten muutos [Euroa] Kustannusten muutos [%] Kustannukset [Euroa] -6,1 % -10 % , kaikki kopiopaperit -7,6 % , kk kaarimaljat -6,9 % -5 % , kk astiat ja aterimet -10,8 % -20 % , kk leikkausliinat ja -takit -0,1 % -10 % , kk vaatteet 15,5 % -5 % ,

13 Kopio- ja tulostuspaperipino madaltuu hitaasti Tavallisen valkoisen A4-kokoisen kopiopaperin kulutus vuoden 2010 määrästä, riisistä, on laskenut vuoteen 2012 hieman alle viisi prosenttia, riisiin. Materiaalitehokkuus parani 6 %, mutta tavoitteeksi asetettua 10 %:n vähennystä kulutuksessa henkilötyövuosiin suhteutettuna ei saavutettu koko HUS:n osalta. Alla olevasta kaaviosta nähdään kulutuksen muutos tulosalueittain ja -yksiköittäin vuonna 2012 vuoteen 2011 verrattuna. Muutos esitetään sekä toimintaan suhteutettuna (riisien määrä/henkilötyövuodet muutos prosentteina) että riisien kappalemäärän muutoksena. 11

14 Tavallisen valkoisen A4 kopiopaperin lisäksi HUS:ssa kulutetaan erivärisiä, kokoisia ja laatuisia (esim. paperin paksuus vaihtelee) kopiopapereita. Yhteensä kaikkien kopio- ja tulostuspaperien kulutus suhteessa henkilötyövuosiin on vähentynyt vuodesta 2011 vuoteen ,6% (riisiä/htv). Paperin kokonaiskulutus on vähentynyt vuoden riisistä 6,7% ja oli vuonna riisiä. Paperin kulutukseen on kiinnitetty yhä paremmin huomiota. Tavallisen valkoisen kopiopaperin kulutus henkilötyövuotta kohden laski vuoden paperiarkista 65 arkkia vuoden arkkiin, josta kulutuksen lasku kiihtyi vuonna arkkiin ollen 2805 arkkia (5,61 riisiä) henkilötyövuotta kohden. Vastaava muutos näkyy myös kaikkien kopiopaperien kulutuksessa, joka on laskenut 6,76:sta 6,08 riisiin/htv (ks. alla oleva kaavio). Alla olevassa kaaviossa esitetään kaikkien kopio- ja tulostuspaperien ( arkkia/riisi) kokonaiskulutuksen muutos vuodesta 2010 vuoteen Mainittakoon, että kopio- ja tulostuspaperien kulutukseen kytkeytyy osin muun muassa toimisto- ja tulostustarvikkeiden kulutus, joka on eräiden tuoteryhmien osalta vähentynyt selvästi vuodesta Esimerkiksi laser- ja mustesuihkuvärien hankintakustannukset ovat vähentyneet kahden vuoden aikana noin 15 % (säästö euroa, Logistiikan kautta hankitut) ja kansioiden ja kansiotarvikkeiden kustannukset noin 34 % (säästö euroa). Kansioiden osalta säästöä syntynee myös uudelleenkäytön myötä. On mahdollista, että osa tulostusväreistä hankitaan ohi Logistiikan tilastojen. 12

15 HUS saavutti tavoitteensa kertakäyttöisten kaarimaljojen vähentämisessä Vuonna 2010 kulutettujen kertakäyttöisten kaarimaljojen kappalemäärä oli Vuonna 2011 kulutus väheni kappaletta ja vuonna 2012 edelleen kappaletta. Henkilötyövuotta kohden kulutus laski kahden vuoden aikana 53 kaarimaljasta 48 kaarimaljaan vuonna Alla olevassa kaaviossa esitetään kertakäyttöisten kaarimaljojen kappalemääräisen kulutuksen muutos vuodesta 2010 vuoteen Kertakäyttöiset kaarimaljat olivat ainoa tuoteryhmä, jossa materiaalitehokkuustavoite (kaarimaljoille -5 %/htv) saavutettiin koko HUS:ia tarkasteltaessa. Tuloksen taustalla lienee pitkään jatkunut tiedotus ja asian esilläolo, sillä ajatus kertakäyttöisten kaarimaljojen vähentämisestä nousi esiin jo kesällä 2011 HUS:n ympäristövastaaville tehdyssä materiaalitehokkuuskyselyssä. Kaarimaljat otettiinkin Majakka hankkeen HUS:n case-osuudessa selvitettäväksi tuotteeksi. Ideoinnilla, tiedottamisella ja kampanjoinnilla saadaan tuloksia aikaan. 13

16 Kertakäyttöiset leikkausliinat ja takit Kertakäyttöisten leikkausliinojen ja takkien euromääräinen kulutus on ollut hitaassa kasvussa vuodesta 2010 kasvaen eurosta euroon vuonna Kasvu muodostuu kokonaan leikkaustakkien kulutuksesta, joka on vuodesta 2010 noussut euroa ollen euroa vuonna Henkilötyövuotta kohden kertakäyttöisten leikkausliinojen ja -takkien kulutus on laskenut vuoden ,4 eurosta 0,37 euroa kahden vuoden aikana, mutta kulutuksen laskuvauhti on hidastunut vuoden 2012 aikana. Vastaavasti pelkkien kk-leikkaustakkien kulutus henkilötyövuotta kohden on noussut kahden vuoden aikana 24,4 eurosta 25,0 euroon vuonna Alla oleva kaavio esittää kertakäyttöisten leikkaustakkien ja liinojen kulutuksen muutoksen vuodesta 2010 vuoteen

17 Kertakäyttöiset vaatteet Kertakäyttöiset vaatteet on ainoa seuratuista tuoteryhmistä, jonka henkilötyövuotta kohden suhteutettu kulutus on kasvanut vuodesta Vuoden 2012 kasvu on tosin hitaampaa kuin vuonna Euromääräinen kulutus on kasvanut 82 %:a vuodesta Alla oleva kaavio esittää kertakäyttövaatteiden kulutuksen muutoksen vuodesta 2010 vuoteen Kertakäyttöisten kuitukankaisten suojatakkien euromääräinen kulutus vuonna 2010 oli euroa ja suunnilleen euroa vuosina 2011 ja Vilutakkien ja työpukujen kulutus on sel-västi kasvusuunnassa (2010: , 2011: ja 2012: euroa) ja erityisesti kertakäyttövilutakkien kulutus on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2011 (2010: , 2011: ja 2012: euroa), kun taas kertakäyttötyöpukujen kulutus on vakiintumassa euroon vuodessa (2010: , 2011 ja 2012: euroa). 15

18 Kertakäyttöiset astiat ja aterimet Kertakäyttöisten astioiden ja aterimien euromääräinen kulutus oli noin euroa vuosina 2010 ja Vuonna 2012 säästöä kertyi 7200 euroa. Henkilötyövuotta kohden kulutuksen lasku kiihtyi vuonna 2012: säästöä syntyi 0,53 euroa/htv. Alla oleva kaavio esittää kertakäyttöisten astioiden ja aterimien kulutuksen muutoksen vuodesta 2010 vuoteen Tuoteryhmän sisällä kulutus ja säästöt jakaantuivat seuraavasti: kk-aterimet (kulutus 5500 euroa ja säästö 0,1 euroa/htv), kk-lautaset (14100 euroa, 0,07 euroa/htv), kk-mukit (16700 euroa ja 1,37 euroa/htv) ja kk-pikarit ( euroa, kasvua 0,8 euroa/htv). Mukien ja pikarien osalta muutokset ovat hyvin eri suuntaiset kuten alla olevasta kaaviosta huomataan. Kokonaiskulutus on kuitenkin ainakin toistaiseksi laskussa sekä euroina että henkilötyövuosiin suhteutettuna. Alla oleva kaavio esittää kertakäyttöisten mukien ja pikarien kulutuksen muutoksen vuodesta 2010 vuoteen

19 JÄTEHUOLTO Uusi jätelaki astui voimaan Jätteen tuottajien velvoitteet seurata ja tilastoida jätteitään kiristyvät. Tästä syystä HUS:ssa aloitettiin jäteseurantajärjestelmän kehittäminen. Erityisjätteiden seurannan yksikkötasolla on mahdollistanut jo pitkään jätepakkausten viivakoodimerkintä, mutta järjestelmä kaipaa jo uusimista. Yhdyskuntajätetilastot saadaan nykyisin vain kiinteistöittäin. Tavoitteena on saada myös nämä paremmin laatu- ja määräseurantaan. HUS raportoi edelleen sairaaloiden jätetiedot Helsingin seudun ympäristöpalvelujen HSY:n ylläpitämään Petra-jätevertailuun. HUS:n toiminnassa syntyneet jätteet Kaikkiaan HUS tuotti vuonna 2012 jätteitä 7068 tonnia. Kokonaisjätemäärä putosi noin 550 tonnia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosittaisiin muutoksiin voi vaikuttaa suurestikin muun muassa syntyvän ja raportoidun rakennusjätteen määrä ja jäteyrittäjien antamat arviot silloin, kun punnitustietoja ei ole saatavilla. Yhdyskuntajätettä syntyy ylivoimaisesti eniten, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Erityisjätteet ja vaaralliset jätteet ovat pienistä määristään huolimatta kustannuksiltaan kalliimpia kuin tavanomaiset yhdyskuntajätteet. Yhdyskuntajätteestä hyödynnetään aineena paperit, pahvi ja kartonki, lasi, metalliromu, biojäte ja osa rakennusjätteestä. 17

20 Kaatopaikalle sijoitetun sekajätteen määrä nousi 3,4 % edellisestä vuodesta (seuraava kaavio). Sen sijaan massapolttolaitoksille viedyn sekajätteen määrä väheni johtuen edellisen vuoden tilastointivirheestä. Osa edellisenä vuonna energiahyötykäyttöön lasketusta sekajätteestä siirtyi kaatopaikkakäsittelyyn mukaan. Määriä ei myöskään ole saatu punnittuina, joten ne on arvioitu tilavuuksien perusteella. Energiajakeen määrä kasvoi 5,2 %. Energiajakeeseen kerätään kohtalaisen puhdasta, PVC-vapaata materiaalia, josta valmistetaan rinnakkaispolttoainetta voimalaitoksille. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen alueella (HSY) HUS erillisluvalla saa laittaa keräyskartongin nestepakkauskartonkia lukuun ottamatta energiajakeeseen. Näin ollen :n alueella ei tarvitse kerätä erikseen keräyskartonkia, johon luetaan kaikki muut kuitupakkaukset paitsi valkaisemattomasta kuidusta valmistetut (ruskea pahvi). 18

21 Kierrätyskuidut, paperinkeräys Paperi- ja tarrajätettä ei punnita. HUSLAB kerää terveyskeskuslaboratorioista sekä tietosuojattavan paperin että tarrat samaan astiaan. Jäteyrittäjä ei anna tilastoja erikseen tietosuojattavasta (ts) paperista ja tarrajätteestä, vaan ne ovat samassa tilastossa. Ts-tarrajäte hyödynnetään energiana tietosuojan tuhoamisen jälkeen, paperi hyödynnetään aineena. Yhteensä tätä jätettä syntyi 173 tonnia, 15 tonnia vähemmän kuin Toimistopaperin erilliskeräyksestä saatu määrä pysyi ennallaan ollen 37,4 tonnia. Keräyspaperin joukkoon on sallittua laittaa sanomalehti-, mainos- ym. papereita sekä myös valkoista konttoripaperia, joka ei ole tietosuojattavaa. Kaikkiaan valkoista ja sekapaperia saatiin aineena hyödynnettäväksi reilut 192 tonnia vuonna Määrä väheni 36,7 % edellisestä vuodesta. Tästä määrästä puuttuu tietosuojattavan valkoisen paperin aineena hyödynnetty kertymä. Ruskean pahvin ja nestepakkauskartongin keräys Pahvin ja nestepakkauskartongin erilliskeräys tuotti edellisvuotta enemmän (8,6 %) aineena hyödynnettävää materiaalia. Kaikkiaan näitä jakeita kerättiin 461 tonnia, josta nestepakkauskartongin (maito- ym. tölkit) osuus oli 24 tonnia. HSY:n alueella (:n alue) erillissopimuksen mukaan olemme sitoutuneet keräämään tölkit erikseen, mutta muun keräyskartongin saamme laittaa energiajakeeseen. Eri puolilla HUS:ia nestepakkauskartonkeja laitetaan myös energiajakeeseen ja pienessä määrin sekajätteen joukkoon. Tölkkien huuhtominen ja litistäminen keräyksen ja kuljetuksen optimoimiseksi työllistää henkilökuntaa, samoin pahvien litistäminen. Nestepakkauskartonkia ei kerätä puristaviin kontteihin, jolloin litistämättömät pakkaukset täyttävät astiat tehottomasti ja lisäävät turhia kuljetuksia teillä. Biojäte Biojätteen määrä näyttäisi hieman vähentyneen, mutta voi olla myös tilastointivirhe. Biojätettä ei punnita, vaan määrä lasketaan astioiden määrän ja koon perusteella. Kaikkiaan biojätettä syntyi 1477 tonnia, josta viime vuonna toimitettiin 178 tonnia bioetanolin valmistukseen. Muu biojäte kompostoitiin. Terveydenhuollon jätteet Terveydenhuollolle ominaisiin jätteisiin lasketaan tunnistamaton biologinen jäte, viiltävä- ja pistävä jäte, biologisesti tahriintuneet koneet ja laitteet, tietosuojattava ja eettinen biologinen jäte (mukana myös tyhjentämättömät imu- ja dreenipussit ym. vastaava jäte), tartuntavaarallinen jäte (elävä rokotejäte) sekä lääke- ja solunsalpaajajäte. Terveydenhuollon jätteitä syntyi kaikkiaan 446 tonnia, 26 tonnia edellistä vuotta enemmän. Alla olevassa kaaviossa esitetään hinta ja määrävertailu-ja eri terveydenhuollon jätejakeille HUS:ssa

22 Biologista, tunnistamatonta jätettä ja viiltävää ja pistävää jätettä syntyi suurin piirtein sama määrä kuin edellisenä vuonna, yhtensä 234 tonnia. Tähän sisältyvästä biologisesta jätteestä Hyvinkään sh-alueelta vietiin Ekokemin massapolttolaitokseen (28,6 tonnia), samaan, jonne Hyvinkään alueen sekajäte viedään. Muu osa haudattiin kaatopaikalle. Myös viiltävästä ja pistävästä jätteestä osa haudataan kaatopaikalle, osa viedään Ekokemille poltettavaksi ongelmajäteuunissa (noin 8 tonnia). Ekokemille viedään kaikki Hyvinkään sairaalan ko. jätteet, samoin kuin terveyskeskuslaboratorioiden viiltävät ja pistävät jätteet. Ekokem ottaa energian talteen molemmista polttouuneistaan. Tietosuojattavan biologisen jätteen määrä kasvoi 12,1 %. Kaatopaikalle ei saa viedä haudattavaksi nesteitä sisältävää jätettä, joten, jos imu- ja dreenipusseja ei tyhjennetä, ne on lähetettävä Ekokemille tämän jätejakeen mukaisesti. Ekokemin käsittely on jonkin verran kalliimpaa kuin hautaaminen kaatopaikalle, mutta vähentää työmäärää osastoilla. Vantaalle valmistuu HSY:n ja Vantaan energian yhteistyössä suunniteltu uusi massapolttolaitos vuoden 2014 aikana. Mikäli valmistuva voimalaitos ei saa lupaa sairaalajätteen polttamiseen, myös nykyisin haudattavan biologisen sekä viiltävän ja pistävän jätteen tuleva käsittelypaikka on Ekokem, ellei kaatopaikkasijoitukselle saada jatkoaikaa. HUS:ssa luokitellaan tartuntavaaralliseksi jätteeksi vain elävä rokotejäte ja rutto, pernarutto, Mar-burgin tauti ja hemorragiset kuumeet. Kun Ekokemille lähetetään tartuntavaaraa osoittavilla merkinnöillä varustetuissa neula-astioissa viiltävää ja pistävää jätettä, Ekokem luokittelee ne merkintöjen mukaisesti tartuntavaarallisiksi jätteiksi, vaikka ne eivät sitä HUS:n luokittelun mukaan ole. Lääkejätteen määrä lisääntyi 7 %, solunsalpaajajätteen hieman vähentyi. Yhteensä näitä jätteitä syntyi 74,6 tonnia. Vaarallisten (ent. ongelmajäte) jätteiden hävittäminen on aina kallista, joten yksiköissä kannattaa tehdä tiettyjä toimenpiteitä jätteen määrän vähentämiseksi. Esimerkiksi lääkeletkustot kannattaa mahdollisuuksien mukaan huuhtoa suolaliuoksella, niin niitä ei tarvitse laittaa nestemäisen lääkejätteen keräykseen, vaan ne kelpaavat sekajätteeseen. Myös vajaita lääkepulloja ei kannata laittaa sellaisenaan keräykseen, sillä lasi painaa paljon ja kustannus muodostuu painon mukaan. Pullojen pohjat vedetään ruiskuun, joka tulpataan ennen tynnyriin laittamista. HUS:ssa on viime vuosina levinnyt käyttöön jähmeaineen käyttö nestemäisen lääkejätteen keräyksessä, tai lääkejäämät on ruiskutettu sieneen. Kummankaan menetelmän käyttö ei ole sallittua. Jätelain mukaan vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin aineisiin. Sieneen tai jähmeaineeseen ruiskutetut nesteet eivät voi pysyä erillään toisistaan. Apteekki ja Ympäristökeskus antoivat tästä asiasta yhteisen tiedotteen viime vuonna. Vaaralliset jätteet Kemikaalijätettä, jäteöljyä, loisteputkia, akkuja ja paristoja sekä elektroniikka- ja kylmälaiteromua syntyi vuonna 2012 yhteensä 160 tonnia. Eniten syntyi elektroniikka- ja kylmälaiteromua, kaikki-aan 111 tonnia. Paristoja ja akkuja sekä muuta lyijyjätettä kertyi 22,5 tonnia, liuotinjätetä 11,4 tonnia ja muuta kemikaalijätettä 10,3 tonnia. Loisteputkia syntyi runsaat 3 tonnia vuoden aikana. Hyödynnettäviä vaarallisista jätteistä oli 141 tonnia, ja myös polttamalla käsiteltävästä jätteestä otetaan energia Ekokemillä talteen. 20

23 Jätehuollon kustannuskertymiä Jätehuollon kustannukset muodostuvat useista eri tekijöistä. Jätelaskujen sisältämät summat koostuvat jätteen noudoista, kuljetuksista, punnituksista, veroista ja käsittelymaksuista. Ennen kuin jätteet ovat noudettavina kiinteistöiltä kuljetettavaksi käsittelyyn, tarvitaan ensin jätteille syntypaikkalajittelu, jätteiden kerääminen yhteen sekä pakkaaminen ja merkitseminen, minkä jälkeen sisäiset siirrot eli siirtäminen yksiköiden ja kiinteistöjen jätehuoneisiin ja kiinteistöjen keräysvälineisiin. Oheiseen alla olevaan kuvaan on koottu jätehuollon kustannuksia ostopaikan ja palve-luntuottajan mukaan lukuun ottamatta Desikon osuutta jätehuoltoon käytetystä työstä, minkä yksiköt maksavat. Kaikkiaan kustannuksia kertyi n. 3,7 miljoonaa euroa vuonna Jätteen tuottajat maksavat tilavuokrissa Kiinteistöiltä ostetut yhdyskuntajätteen palvelukustannukset samoin kuin Logistiikan tekemät sisäiset jätteiden siirrot. Erityisjätteet ja vaaralliset jätteet laskutetaan suoraan yksiköiltä. Jäteastioita ja -säkkejä tilataan sekä Ekokemiltä että Logistiikalta; jätteen laatu ja jätteen vastaanottaja määräävät, miten jäte pitää pakata ja merkitä. Desikon laitoshuolto tuottaa siivous- ja puhtaanapitopalvelut, joihin myös jätehuolto sisältyy. Vuonna 2012 Desikon laitoshuolto tuotti palveluja 44,9 miljoonan eurolla (lähde Total). Osa jätesäkeistä sisältyy Desikon palveluun, osan yksiköt maksavat itse. 21

24 Totalista koottuna Logistiikan kautta ostettuihin jätesäkkeihin käytetyt kustannukset jakautuvat edellä olevan kuvan mukaisesti. Rahaa jätesäkkeihin käytettiin kaikkiaan euroa. Energiajakeen keräämiseen käytettyihin oransseihin säkkeihin kuluu kustannuksista puolet, sekajätteelle kolmannes. Energiajae on kevyttä ja vie paljon tilaa, minkä vuoksi säkkejä kuluu enemmän kuin esim. sekajätteen keräämiseen. Vaikka yksittäisen jätesäkin kustannus on mitättömän pieni, suuressa organisaatiossa näistäkin kertyy merkittäviä summia. 22

25 Häiriöt jätehuollossa Jätehuoltoon liittyvät häiriöt raportoidaan suurimmaksi osaksi Riskit ohjelman kautta. Lisäksi ilmoituksia raportoidaan puhelimitse ja sähköpostilla Ympäristökeskukseen. Riskien kautta eivät esimerkiksi jäteyrittäjät voi reklamoida havainnoistaan. Muutaman kerran jouduttiin selvittämään väärin pakattujen ja/tai vääriin paikkoihin säilytettäviksi vietyjen jätteiden oikeita käsittelypaikkoja. Tyypillisimpiä vahinkoja olivat säkkien vuotamiset, neulat väärissä paikoissa ja väärin merkityt tai merkitsemättömät jätepakkaukset. Riskien kautta tehtiin 50 ilmoitusta, muita kirjattuja ilmoituksia saatiin ympäristökeskukseen parikymmentä. Alla olevassa kaaviossa on Riskit ohjelmasta tulostettu yhteenveto jätehuollon poikkeamista tapahtumapaikkojen mu-kaan vuonna

26 SAASTUNEET MAAT Puhdistus Kellokosken vanhan kasvihuoneen maa-alue puhdistettiin syksyllä Alueelta oli aiemmin poistettu kuusi maanpäällistä kasvihuonetta ja niihin liittyvä huoltorakennus. Tontilla oli edelleen huoltorakennuksen kellari ja kasvihuoneiden pohjarakenteet, lämmityskanavat ja lasiseinien sirpaleet. Lisäksi aluetta oli pidetty välivarastona puu- ja rakennusjätteille. Päijät-Hämeen jätehuolto Oy (PHJ) Lahdessa pystyi ottamaan vastaa lasia sisältävän lievästi torjunta-aineilla saastuneen maa-aineksen 5805 tonnia. Muu jäte, 290 tonnia, toimitettiin pääsääntöisesti hyötykäyttöön. Kokonaiskustannus puhdistuksesta oli 289 t alv. 0 %. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt puhdistuksen lopputuloksen, vaikka alueella on tehtyjen tutkimusten perusteella kynnysarvon ylittäviä metallipitoisuuksia, kuten arseeni-, koboltti-, kromi-, nikkeli-, sinkki- ja vanadiinipitoisuuksia. Metallien pitoisuudet mitattiin eri syvyyksistä: 30 cm, 60 cm ja 100 cm. Pitoisuudet olivat kaikissa mittauksissa samaa luokkaa. Maa-aines oli savea ja kyseiset alkuaineet sitoutuvat hyvin tiukasti savimineraaleihin ja ovat niukkaliukoisia. Täten alkuaineista suoritetun koekuoppatutkimuksen perusteella pitoisuuksien arvioitiin olevan alueelle luontaisia. Päijät-Hämeen jätehuoltoon toimitetut massat Jäteluokka Massamäärä (t) Rakennus- ja purkujäte kaatopaikalle 2,74 Rakennus- ja purkujäte lajitteluterminaaliin 1,22 Risut 11,66 Kannot 7,78 Betonijäte, maksimisivumitta 1m 241,56 Haitta-ainepitoinen maajäte 5829,92 Yhteensä 6094,88 HUS:n alueilla on vielä Ohkolan pellolla puhdistamatonta maata, joka on peräisin vuosikymmeniä sitten pellolla poltetusta sairaalajätteestä. Vuoden 2007 arvion mukaan raskasmetallipitoista maamassaa joudutaan vaihtamaan 150 m3. YMPÄRISTÖASIOIDEN KOULUTUS JA NEUVONTA Ympäristökeskuksen tuottama koulutus ja neuvonta Ympäristökeskus järjesti kaksipäiväisiä ympäristövastaavakursseja viisi. Uusia ympäristövastaavia osastoille valmistui 92 (seuraavalla sivulla oleva kuva). Tuhannen ympäristövastaavan raja rikottiin maaliskuun kurssilla. Koulutetuista yli 700 ympäristövastaavaa toimii edelleen HUS:n eri yksiköissä. Ympäristövastuuryhmille (YVR) ja ympäristoasiain neuvottelukunnalle (YNK) järjestettiin maaliskuussa päivän kestävä seminaari, jossa käytiin monipuolisesti läpi niin energia- kuin materiaalitehokkuutta ja muita ympäristöasioita. Osallistujia oli 43. Ympäristökoulutuksen lisäksi Ympäristökeskuksen henkilökunta antoi neuvontaa kaikissa ympäristöasioissa puhelimen ja sähköpostin välityksellä sekä vierailemalla yksiköissä. Arcadan järjestämässä hygieniahoitajien koulutuksessa Ympäristökeskus kävi pitämässä edellisten vuosien tapaan esityksen jätehuollosta. 24

27 Osallistuminen ulkoisin tapahtumiin ja koulutuksiin Ympäristökeskuksen henkilökunta osallistui aktiivisesti ulkopuolisten tahojen järjestämiin seminaareihin, koulutuksiin ja tapahtumiin. Tilaisuuksia oli kaikkiaan 18 kuten Ilmansuojeluyhdistyksen ja Jätehuoltoyhdistyksen seminaarit, energiatehokkuuteen liittyvät tapahtumat ja koulutustilaisuudet sekä Suomen sairaalateknisen yhdistyksen ympäristöjaoksen toiminta. Sisäinen ja ulkoinen viestintä Ympäristötiedote julkaistiin syksyllä. Se jaettiin ympäristövastaaville ja osastonhoitajille. Jokaisessa Husarissa oli yksi lyhyt ympäristöaiheinen tietoisku. Ympäristökeskuksen intranetissa julkaistiin myös useita tiedotteita vuoden aikana tai jaettiin täsmäjakelulla annettuja ohjeita ja neuvoja muun muassa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Majakka-hankkeen tuloksista järjestettiin tilaisuus, johon osallistui 37 henkilöä. Lääkärilehti teki haastattelun HUS:n ympäristöasioista ja MTV3 haastattelun HUS:n energiansäästöviikkoon liittyen. HUS:n eri toiminta-alueilla tuotiin toimintaamme näkyväksi ulkoisten viestimien, koulujen ja kuntien kanssa yhteistyössä erityisesti energiansäästöviikon aikana. Ympäristökeskuksen viestintää suunnittelee ja toteuttaa yhteistyössä tiedottaja viestinnästä. 25

28 HUS:n materiaalitehokkuuden mittarit 2012 tulosalueittain ja -yksiköittäin Kopiopaperi, tavallinen A4 Kertakäyttöiset kaarimaljat Kertakäyttöiset leikkaustakit ja -liinat Kertakäyttöiset vaatteet Kertakäyttöiset astiat ja aterimet Tulosalue tai -yksikkö Riisiä/thv, muutos Riisien määrän muutos Tulosalue tai -yksikkö Kpl/htv, muutos Kpl muutos Tulosalue tai -yksikkö Euroa/htv, muutos Eurojen muutos Tulosalue tai -yksikkö Euroa/htv, muutos Eurojen muutos Tulosalue tai -yksikkö Euroa/htv, muutos Eurojen muutos Tilakes. Logist. Apuvälinekes. Servis Kuvant. -64,9% ,1% ,7% +12 Desiko Työterv. PsyTy -61,9% ,6% ,3% Desiko Psy Ty -44,3% -175 Logist. -100% (-35%) (-13) Tavoite -5 % -10,3% ,3% Hy Sha -21,1% Tavoite -10 % -15,2% -208 Hy Sha -14,4% -722 Tavoite -10 % Porvoon Sha MedTy -7,3% -91 NaLa Kuvant. Lohjan Sha MedTy -12,1% Lohjan Sha -11,6% -155 Kuvant. -8,0% ,6% Hy Sha -2,6% ,2% Oper Ty Oper Ty Med Ty NaLa -2,0% ,7% ,4% HUS 15,5% Porvoon Sha Tilakes. Desiko Tietohallinto Apteekki -100% % ,9% ,2% ,4% Hy Sha -24,3% ,7% ,8% Hy Sha 27,1% Servis Työterv. Kuvant. -23,3% ,2% ,3% % -810 HUS -6,9% HUS -0,1% LU Sha 48,4% Tavoite -20 % HUS -6,1% Porvoon -5,8% -403 Sha -5,7% -562 Tavoite -5 % NaLa Yhtymähalllinto Lohjan sha OperTy LAB Apteekki Työterv. Desiko Tietohallinto -5,5% -5 OperTy -5,5% -117 LU Sha -2,6% ,7% +165 HUSLAB 6,6% ,1% ,6% 62 1,3% 30 2,1% +7 2,5% +134 Tilakes. Yhtymähallinto Tietohallinto Apuvälinekes. Apteekki Hyks Med Ty Porvoon Sha 2,2% ,0% LU Sha 3,8% +394 LU Sha 4,0% +53 Ravioli Psy Ty 4,9% +296 Ravioli 6,4% +185 Logist Servis NaLa Apteekki LAB Tilakes. Yhtymähallinto Tietohallinto Apuvälinekes. Apteekki (-59%) (+41) Lohjan Sha -19,5% -691,5 2,9% Ravioli (-69%) (+73) LU Sha -18,6% -236,1 Kuvant. 164% ,5% HUSLAB 172% ,8% +147 Ravioli Logist. Servis Työterv. Lohjan Sha Desiko Psy Ty Tilakes. Yhtymähallinto Tietohallinto Apuvälinekes. Servis Työterv. 349% NaLa Oper Ty Psy Ty -17,1% ,0% ,9% % +595 HUS -10,8% (+85) Med Ty Logist. Porvoon Sha Apuvälinekes. Yhtymähallinto -10,1% ,7% -41-2,2% +27 2,9% +8 7,1% +6 HUSLAB 10,4% +219 Ravioli 21,8%