Korkeakoulujen tukitoimet pakolaisille ja turvapaikanhakijoille. Kooste taustakyselystä korkeakouluille

Transkriptio

1 Korkeakoulujen tukitoimet pakolaisille ja turvapaikanhakijoille Kooste taustakyselystä korkeakouluille

2 Taustakysely Valmisteltu yhteistyössä OKM, CIMO, SIMHEhankkeet Toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella kesällä 2016, dl CIMOn sähköpostilistojen kautta korkeakouluille 19/40 korkeakoulua vastasi kyselyyn

3 1. Kyselyyn vastanneet korkeakoulut 1. Aalto-yliopisto 2. Helsingin yliopisto 3. Itä-Suomen yliopisto 4. Jyväskylän yliopisto 5. Hanken 6. Tampereen teknillinen yliopisto 7. Tampereen yliopisto 8. Turun yliopisto 9. Vaasan yliopisto 10. Åbo Akademi 11. Diakonia-ammattikorkeakoulu 12. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 13. Hämeen ammattikorkeakoulu 14. Jyväskylän ammattikorkeakoulu x Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 16. Laurea-ammattikorkeakoulu 17. Metropolia ammattikorkeakoulu 18. Satakunnan ammattikorkeakoulu 19. Turun ammattikorkeakoulu

4 2. Millaisia räätälöityjä tukitoimia korkeakoulussanne on käynnistetty turvapaikanhakijoille ja pakolaisille: Opiskelijoiden toteuttamat aloitteet/projektit (ml.esim.toiminnot vastaanottokeskuksissa): Kieli- ja kulttuuriopintoja: Vapaa-ajan toimintaa: Muuta, mitä: Opintopisteytettyä toimintaa (l. tutkinto-opiskelijoille myönnetään toimista opintopisteitä): Yhteistyötä vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa: Yhteiskuntaan integroitumisen tukemista: Avoimen korkeakouluopetuksen maksutonta tarjontaa: Korkeakouluvalmiuksia kehittäviä / valmentavia / orientoivia opintoja: Opetuksen avaaminen esim. erillisellä opinto-oikeudella: Ohjauskäytänteiden pilotointia: Virtuaaliopintoja: Tutkimustoimiin integroitumisen tukemista: AHOT-tukitoimia: Erillisiä opintokokonaisuuksia:

5 6 4. Kuinka monta pakolaista tai turvapaikanhakijaa tukitoimenne ovat tavoittaneet? Ei tietoa

6 5. Tukitoimet käynnistyivät korkeakoulussanne: Jo aiemmin Eivät ole vielä käynnistyneet

7 6. Onko turvapaikanhakijoita/pakolaisia korkeakoulussanne tutkinto-opiskelijoina? Kyllä Ei Ei tietoa

8 7. Mitkä ovat olleet keskeisimmät kohtaamanne haasteet tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa: Turvapaikanhakijoiden englannin kielen taito (6) Tiedonkulku, kokonaisuuden hallinta (3) Koordinaatio ja yhteistyö eri toimijioiden välillä (3) Osaamisen tunnistaminen, AHOT-menettely todistusten puuttuessa (2) Resurssien kohdentaminen nopealla aikataululla (2) Opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen pakolaisille vs. kilpailu Kustannukset Käytänteiden jäykkyys Turvapaikanhakijoiden tavoittaminen Tiedon puute kohderyhmästä ja tarpeista Erilaiset linjaukset opiskeluoikeuksien suhteen

9 8. Oletteko identifioineet hyviä käytäntöjä, joita olisi mahdollista ottaa käyttöön myös laajemmin, esim. muissa korkeakouluissa tai kansallisesti: SIMHE palvelukonsepti kansallinen toimintamalli, siirrettävissä myös muiden korkeakoulujen käyttöön. (Metropolia AMK) Valmentavat koulutuksemme ovat myös siirrettävissä. (Metropolia AMK) Alueellisen yhteistyöverkoston rakentaminen tärkeää oppilaitosten ja muiden toimijoiden kesken, kuten VOK (TaY) Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus, jossa korostuu nimenomaan ammatillisen suomen kielen taidon kehittäminen (TUAMK) Pakolaiset integroituna opetukseen niin opiskelijoina kuin oppimisen kohteena (JAMK) diversophy game eli projektissamme kehitetyt pelikortit toimivat erinomaisesti tasa-arvoisena keinona lähestyä asioita keskustellen ja toisiltaan oppien. Toimii kaikenlaisessa yhteistyössä: kaikilla meillä on oma kulttuurimme ja käsityksemme toimintatavoista yhteiskunnassa ja kortit kertovat, miten Suomessa on tapana toimia. Samalla opitaan tasapuolisesti kaikkien mukanaolijoiden näkemyksiä. (JAMK) Turvapaikanhakijoiden vastaanottotyön koulutus ja siihen liitetty harjoittelu vastaanottokeskuksissa. Opiskelijoiden mahdollisuus kerätä opintopisteitä turvapaikkatyöstä. (DIAK)

10 8. Oletteko identifioineet hyviä käytäntöjä, joita olisi mahdollista ottaa käyttöön myös laajemmin, esim. muissa korkeakouluissa tai kansallisesti: Hyvä etukäteissuunnittelu yhteistyöorganisaation kanssa ja opiskelijoiden kanssa projektin tavoitteista ja sisällöistä tärkeää. Ammatillisen, esim. sairaanhoitajaopiskelijoiden, erityisosaamisen hyödyntäminen suunnitteluvaiheesta lähtien. Tiivis ohjaussuhde suunnittelun ja toteutuksen aikana. Googlen sanakirjan hyödyntäminen opetuksen aikana (nuorilla oli älypuhelimet käytössä) Opiskelijoiden tukena oli valmistuvan vaiheen opinnäytetyön tekijä. Yhteistyön on suunniteltu tilaajan tarpeen mukaan. Tulevat opinnäytetyöt identifioivat tehtyä toimintaa. Vapaaehtoistyön sisällyttäminen opetussuunnitelmaan ja korkeakoulun strategiaan. Opiskelijoille opintopisteitä vapaaehtoistyöstä. Toiminta tavoitteelliseksi. (Tikkurila) (Laurea amk) Suomen kielen ja aineenopettajakoulutuksen saralla HY:n toimenpiteet, metodit ja aineisto (HY) Maksuttomat erillisopinnot siltana maisteriohjelmiin (ÅA) Opiskelijoiden aloitteiden /projektien, vapaaehtoistyön opintopisteyttäminen hyvä käytäntö (Haaga- Helia) OSTU-hankkeessa Haaga-Helia järjestänyt koulutusta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisesta (maahanmuuttajien kanssa työskentelevälle oppilaitosten henkilöstölle) (Haaga-Helia)

11 8. Oletteko identifioineet hyviä käytäntöjä, joita olisi mahdollista ottaa käyttöön myös laajemmin, esim. muissa korkeakouluissa tai kansallisesti: Avoin yliopisto olisi myös hyvä mahdollisuus mutta se vaatii lisää englanninkielistä kurssitarjontaa. Suomen kaikki avoimet voisivat tehdä yhteistyötä tällä saralla. Mutta ei maksuja! (ÅA) Kieli- ja kulttuuripajat, korkeakoulujen alueellinen yhteistyö (TY) Aallon opiskelijaprojektit ovat hyviä esimerkkejä, joista muut korkeakoulut voivat hyötyä. (Aalto YO) SIMHE-käytänteet Ohjausprosessin mallintaminen kansallisesti tarjottavassa palvelussa Opintopisteytettyjen virtuaalikurssien avaaminen ja tuottaminen turvapaikanhakijoille ja pakolaisille (JY) Opintojaksoista, joihin on sisällytetty opiskelijoiden ohjattua työskentelyä (esim. suomen kielen opetusta tai liikunnanohjausta) VOKeissa, on saatu erittäin hyviä kokemuksia. (JY) Yliopiston kansainväliseen kesäkouluun osallistumisen avaaminen (JY)

12 9. Millä alueella näette tarpeen yhteisille toimille usean korkeakoulun / toimijan kesken? Turvapaikanhakijoiden tilastointi Koordinointi, työnjako Kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen, keskinäinen tuki joku yhteinen foorumi? Hankeyhteistyö Yhteiset toimintamallit muiden oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa Avoimen yliopiston, täydennyskoulutuksen, kielikeskusten hyödyntäminen joustavina ratkaisuina opintojen avaamiseksi ja yhteistyön rakentamiseksi muiden toimijoiden kanssa opsien tarkistaminen moniammatilliseen ja hakevaan suuntaan varsinaisten opiskelijoiden osallistamiseksi Lisäresurssit Kv-yhteistyö, verkostoituminen korkeakouluihin muualla maailmassa (EUA, muut?) PK- seudun toimijoiden yhteistyö Korkeakoulujen yhdistymisen kautta syntyvät ratkaisut

13 9. Millä alueella näette tarpeen yhteisille toimille usean korkeakoulun / toimijan kesken? Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten ohjaus eri koulutusten ja eri toimijoiden välillä, neuvontaprosessien suunnittelu ja systemaattisten valmentavien opintojen kokonaisuuksien pohtiminen yhteisesti Pakolaisten opiskelijaksi ottaminen, opiskelijastatuksen määrittely, AHOT-käytänteet Opinto-oikeuksien linjaukset, tarjonnan kehittäminen, tiedotus, erityisesti säänneltyjen alojen opiskelijoiden tilanteista keskusteleminen Yhteinen järjestelmä, jolla turvapaikanhakijoita ja pakolaisia ja muitakin maahanmuuttajia voi opinnoissa auttaa ja tukea Tutkimukseen ja opetukseen liittyvä yritysyhteistyö ja julkisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö Tulevaisuudessa opiskelijoiden työllistyminen Toiminnan tavoitteet eli mitä yliopistoilta edellytetään Integraatio yhteiskuntaan

14 10. Kommentteja, kysymyksiä Miten herättää yliopistojen strategiat ja johtajat (keskus- ja tdk/yksikköjohto) muullekin kuin ulkoista rahoitusta tuovalle toiminnalle, mitä on yliopistollinen etiikka? Voisiko pakolaiskriisiin vastaaminen olla osa kestävän kehityksen strategiaa? Millä tavoin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten osaamista voidaan tunnistaa? Miten heitä voidaan valmentaa yliopisto-opintoihin Suomessa (esim. tutkinnon täydentäminen/lisäopinnot)? Turvapaikanhakijat ja pakolaiset (sekä mahdolliset muut maahanmuuttajat) tulisi myös tilastoida, onko se mahdollista ja jos niin miten? Minkälaisia tavoitteita näihin asioihin liittyen voidaan asettaa? Mikä on suomalaisten yliopistojen tahtotila? Miten asioita on ratkaistu muualla Euroopassa? Onko lisäresursseja tulossa?

15 Tilaisuudessa keskusteltua Selkeää tarvetta tiedonvaihdolle ja koordinaatiolle: 1) korkeakoulun sisällä 2) kansallisesti 3) kansainvälisesti Korkeakoulusektorin toimet osin päällekkäisiä / vaikeasti erotettavissa muiden maahanmuuttajille suunnattujen toimien kanssa Tilastoinnin haaste; tietoa statuksesta ei kerätä korkeakouluissa, joten olemassa olevat tilastot perustuvat osin arvioihin Kuinka taataan pääsy tutkinto-opintoihin? Ohjaaminen relevantteihin opintoihin on selkeää, mutta Suomessa korkeakoulutukseen sisälle pääsy vaikeaa. Haasteena myös se, kuinka vältetään jumiutuminen erilaisiin valmistaviin opintoihin. Kielitaidon merkitys ratkaiseva; suomen kielen opetusta on oltava tarjolla varhaisesta vaiheesta lähtien; englanninkielistä opetusta tarjolla kanditasolla pääasiassa ammattikorkeakouluissa Opiskelijastatus tuo henkilölle uudenlaista varmuutta, kun maassa oleskelun status ei määrity enää pakolaisuuden tai turvapaikan hakemisen kautta

16 Lisätietoa CIMOssa: Sini Piippo Sofia Lähdeniemi