METSÄTEHO ~ METSÄTEOLUSUUS 6/1994 METSURIMITTAUKSEN AJANMENEKKI
|
|
- Elsa Korpela
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄTEHO /14 METSURIMITTAUKSEN AJANMENEKKI Jari Marjomaa Tapio Räsänen Yksivaiheisen metsurimittauksen puidenluvun ja koepuiden mittauksen ajanmenekkiä Masser 2 ja mittalaitteita käytettäessä selvitettiin ajanmenekkitutkimuksessa, jossa seurattiin 1 metsurin työskentelyä 14 työmaalla. Puidenluvun ajanmenekissä mittalaitteiden väliset erot olivat selvät; Masser :n käyttö oli hitaampaa kuin Masser 2:n. Metsurin työskentelytapa vaikuttaa myös selvästi ajanmenekkiin. Puidenluvun ajanmenekki oli aineistossa keskimäärin 7 sekuntia. Metsurimittauksen työnvaiheista se on useimmin toistuva ja sen osuus metsurimittauksen kokonaisajanmenekistä on puustoltaan tavallisenkokoisissa leimikoissa n. 7%. Koepuiden mittauksesta laskettiin laitekohtaiset ja yhdistetyt työnvaiheittaiset ajanmenekit. Yksittäisistä työnvaiheista eniten aikaa vievä oli pituuden ja laadun tallennus mittalaitteelle. Tyypillisen kuitukoepuun mittausaika ilman puidenlukua oli Masser 2:llä keskimäärin 2 sekuntiaja Masser :llä sekuntia. Tyypillisen yhtä laatua olevan tukkikoepuun mittausaika taas oli Masser 2:llä sekuntiaja Masser :llä 1 sekuntia. Tukkikoepuiden mittausaika riippuu käytettävästä laatujen ja osittelujen määrästä. Kuva 1. Valok. Masser Oy ~ METSÄTEOLUSUUS
2 JOHDANTO Metsurimittaus on viime vuosina yleistynyt kuitupuuvaltaisten manuaalisesti hakattavien leimikoiden pääasialliseksi mittausmenetelmäksi. Yksivaiheisessa metsurimittauksessa koepuiden mittaus tehdään hakkuun yhteydessä ja mittaustiedot tallennetaan Massermittalaitteelle. Mittaustulosten laskenta voidaan tehdä lähes välittömästi hakkuun jälkeen. Metsurimittauksessa käytettävää Massermittalaitetta on kehitetty käytettäväksi myös aiempaa järeämmissä, rinnankorkeusläpimitaltaan enintään cm:n puustoissa. Suomessa on käytössä n. 1 yksivaiheisen metsurimittauksen mittalaitetta, joilla voidaan mitata rinnankorkeudeltaan 2 cm olevia puita. cm:n mittalaitteita on käytössä kpl. Metsäteho selvitti syksyllä 1 metsurin tekemän puidenluvun ja koepuiden mittauksen ajanmenekkiä ja mittaustarkkuutta käytettäessä Masser 2 mittalaitetta. Sen jälkeen Masser 2:n toimintoja on edelleen kehitetty. Masser mittalaitteesta ei ole aiemmin tehty ajanmenekkiselvityksiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsurimittauksen puidenluvun ja koepuiden mittauksen kokonaisajanmenekkiä ja sen jakautumista työnvaiheisiin sekä selvittää myös, mitkä puustosta, olosuhteista, mittalaitteesta ja mittausmenetelmästäjohtuvat tekijät vaikuttavat ajanmenekkiin. MITTAUSMENETELMÄ Mittausmenetelmässä puidenluku tehdään valitsemalla mittalaitteelle puulaji ja mittaamalla poistettavan puun rinnankorkeusläpimitta. Mittalaite mittaa läpimitan 1 mm:n tarkkuudella. Laskennassa puut luokitetaan 1 cm:n tasaaviin luokkiin. Rinnankorkeusläpimitan mittauksen jälkeen Masser 2 ilmoittaa valomerkillä ja Masser lisäksi näytön tekstillä, jos puu on koepuu, ja se edellyttää pituuksien ja muiden läpimittojen mittauksia. Metsurimittauksen kokeiluohjeen mukaan koepuualueella tulee olla vähintään pituuskoepuuta. Koepuiden otantaväli koepuualueella säädetään poistettavien puiden määrän mukaan. Masser 2:lle koepuualueelta poistettavien puiden määrä tallennetaan rungon tarkkuudella, minkä perusteella mittalaite laskee koepuiden otantavälin. Mittalaite summaa runkojen rinnankorkeusläpimittojen perusteella laskettua koepuualueen pohjapintaalaa. Summan saavuttaessa otantavälin laite valitsee puun koepuuksi. Masser :llä ~~ep~iden otan~~s sa on valittavissa seuraavat nelja vaihtoehtoa, JOita voidaan käyttää erilaisissa leimikoissa tarpeen mukaan. 2 1) Ei koepuuotantaa puidenluku, erillinen koepuiden mittaus 2) Kaikki puut koepuita pienet kohteet ) Tukkirungot koepuita ja kuiturungoilla koepuuotanta yleismenetelmä pienille ja keskisuurille harvennuksille ja päätehakkuille, joissa on vähän tukkirunkoja 4) Kaikilla rungoilla koepuuotanta järeät leimikot. Ennen mittauksen aloitusta Masser :lle annetaan tieto poistettavien puiden lukumäärästä puulajeittain, käytettävistä laatutunnuksistaja käytettävästä koepuuotantamenetelmästä. Koepuiden otanta tapahtuu Masser 2:n tavoin otantavälin perusteella kuitenkin siten, että kullekin puulajille pyritään ottamaan 2 koepuuta. Jokainen runko voidaan tarvittaessa ositella viiteen eri puutavaralajiin. Käytettävissä olevia laatutunnuksia on kymmenen. Rungon osittelussa metsuri syöttää mittalaitteelle samaa laatua olevan rungonosien yhteispituudenja laatutunnuksen. Osittelut tehdään vain alkuasetuksissa puulajeittain määritettyjä ruinimiläpimittoja paksummille rungoille. Koepuiden mittauksessa metsuri mittaa rungon käyttöosan pituuden Masser 2:llä. m:n tasaavalla luokituksella (Masser :llä 1 cm:n luokituksella) kaadetusta puusta ja tallentaa pituuden mittalaitteelle. Masser 2:tä käytettäessä kaikista tukkirungoista mitataan tehdyn tukkiosan pituus. m:n tarkkuudella. Masser :tä käytettäessä tukkirungot haluttaessa ositellaan laadun mukaan. Masser :llä mitataan myös tukkiosan väliläpimitta (yleensä viimeisen tukin latvaläpimitta) sekä käyttöosan latvaläpimitta. Mittalaitteelle kerätytpuidenlukuja koepuutiedot siirretään työpäivän päätteeksi erilliseen muistiyksikköön,joka tulostaa erolistan eli työpäivän aikana tallennetut puidenluku ja koepuutiedot. Muistiyksiköstä tiedot siirretään hakkuun päätyttyä mikrotietokoneelle koepuualueen kokonaistuloksen laskentaa varten. METSURIMITTAUKSEN TYÖNVAIHEET Tutkimuksessa erotettiin metsurimittaukseen kuuluvat työnvaiheet tavanomaisesta hakkuusta erittelemällä työnvaiheet yksityiskohtaisesti seuraavasti. Masser 2 mittanauhan kiinnittäminen tukkiosaan tukkiosan karsinta ja katkonta tukkiosan pituuden mittaus
3 tukkiosan pituuden tallentaminen tyvileikon pituuden mittaus tyvileikon pituuden tallentaminen mittanauhan kiinnittäminen käyttöosaan käyttöosan karsinta ja katkonta käyttöosan pituuden mittaus käyttöosan pituuden tallentaminen TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO Tutkimuksessa seurattiin 1 metsurin työskentelyä 14 työmaalla. Metsurit olivat kuuden eri työnantajan palveluksessa. Masser 2 työmaita oli kuusi ja Masser työmaita kahdeksan. Tutkimustyömaat sijaitsivat Joroisissa, Jurvassa, Juuassa, Lieksassa, Pyhäjärvellä, Seinäjoella, Rovaniemen maalaiskunnassa, Sulkavalla ja Vaalassa. Aineisto kerättiin v. 12 marraskuun alun ja joulukuun lopun välisenä aikana, jolloin lämpötilaolosuhteet vaihtelivat + 2 C. Metsurin työskentelyä kullakin työmaalla seurattiin 1 2 päivän ajan. Hakkuun ja metsurimittauksen jokaisen työnvaiheen ajanmenekki mitattiin erikseen. Aineisto on kuvattu taulukoissa 1 ja 2 ja kuvassa 2. Masser mittanauhan kiinnittäminen rungonosittain karsinta ja katkonta rungonosittain pituuden mittaus rungonosittain pituuden ja laadun tallentaminen tukkiosan väliläpimitan mittaus käyttöosan latvaläpimitan mittaus Masser 2 ja TAULUKKO 1 mittalaitteen alkuasetukset (ei tutkittu) siirtyminen puulle sisältäen poistettavien puiden valinnan rinnankorkeusläpimitan mittaus ja tallentaminen (puidenluku) kaato koepuun pölkkyjen merkkaus tallennettujen tietojen poisto ja korjailu keskeytykset ja muut ajat tukkien ja kuitukasojen merkintä kuitunauhalla päivittäisten rajakohtien merkintä mittaustietojen siirto muistiyksikköön Tutkimusaineisto Erittely Metsureita Työmaita Luku puita, joista mäntyjä, % % kuusia, lehtipuita, % Koepuita Ylijäreitä Masser Masser Yhteensä "'o mn= 1 WJ Masser 2 > 12 +HlmiIE1...fffi 1 Masser yli LäpimiHa, cm Kuva 2. Tutkimusaineiston runkolukujakaumat
4 TAULUKKO 2 Ajanmenekkihavaintojen lukumäärät työnvaiheittain Työnvaihe Masser 2 Masser Yhteensä d1.:n mittaus (puidenluku) Mittanauhan kiinnitys: tukkiosa : käyttöosa Pituuden mittaus: tukki/rungonosa käyttöosa tyvileikko Pituuden ja laadun tallennus: tukkiosa käyttöosa tyvileikko Läpimitan mittaus: tukkiosa käyttöosa Koepuun pölkkyjen merkintä Ylijäreät puut: ympärysmitan mittaus mittaustietojen kirjaus Päivittäisen rajakohdan merkintä Tietojen siirto muistiyksikköön ' TULOKSET Työnvaiheiden ajanmenekit cmin Puidenlukuun kuuluvaan rinnankorkeusläpimitan mittaukseen ja puulajivalintaan käytettiin aikaa Masser 2:llä keskimäärin. cmin. Ajanmenekkiin vaikutti eniten metsureitten työskentelytapa, sillä metsurikohtainen ajanmenekin keskiarvo vaihteli välillä cmin. Masser :n käsittely puidenluvussa on sen suuremman koon vuoksi hitaampaa. Masser :llä mittauksen ja puulajiva)j.nnan ajanmenekki oli keskimäärin 1.2 cmin metsureittaisen keskiarvon vaihdellessa välillä cmin. Puulajilla sinänsä ei ollut selvää vaikutusta ajanmenekkiin, enemmänkin siihen vaikuttavat rungon oksikkuusja puuston tiheys. Ylijäreiden puiden ympärysmitan mittanauhalla mittauksen ajanmenekki oli keskimäärin cmin ja mittaustietojen paperille ki:rjauksen ajanmenekki 7 cmin. Masser :n aineistossa ylijäreitä puita ei ollut. Masser :llä ylijäreiden puiden tietojen tallennus voidaankin tehdä suoraan mittalaitteelle. Koepuiden mittaukseen kuuluvien työnvaiheiden ajanmenekit on esitetty kuvassa. Mittanauhan kiinnitys tukkiosaan oli keskimäärin hieman hitaampaa kuin kiinnitys kuituosaan. Tukki ja käyttöosan pituuden ja laadun tallennus vie yksittäisistä koepuun mittauksen työnvaiheista eniten aikaa. Masser 2:llä tukkiosan pituuden ja laadun tallennuksen ajanmenekki oli 2. cmin ja käyttö l2 ll Masser = = = = Puidenluku Mittanauhan kiinnitys Pituuden mittaus (tukki) Pituuden mittaus (kuitu) 7 2 I!I!lll Masser 7 = Pituuden tallennus (tukki) = Pituuden tallennus (kuitu) = Lpm:n mittaus (tukki) = Lpm:n mittaus (kuitu) = Pölkkyjen merkintä Kuva. Koepuiden mittauksen työnvaiheiden ajanmenekit
5 osan 17. cmin. Masser :llä numeroiden syöttötapa on erilainen ja lisäksi tallennusaika riippuu käytetystä mittalaitteen näytön numeroiden juoksutusnopeudesta. Metsuri voi valita seitsemästä eri nopeudesta hm:jaantuneisuutensa mukaan itselleen sopivimman. Tutkimuksessa olleet metsurit käyttivät vain kolmea suurinta nopeutta. Tukki ja käyttöosien pituuden ja laadun keskimääräinen tallennusaika oli nopeutta 1 käytettäessä 24 cmin, nopeudella 2 1 cmin ja nopeudella cmin. Vain Masser :llä mitataan tukkiosan väliläpimitta ja käyttöosan latvaläpimitta, mitkä työnvaiheina vastaavat muutoin rinnankorkeusläpimitan mittausta, mutta tehdään kaadetusta puusta. Tukkiosan väliläpimitan mittauksen ajanmenekki oli 11 cmin ja käyttöosan. cmin. Myös tässä metsurikohtaiset erot olivat selvät ja samansuuntaiset kuin rinnankorkeusläpimitan mittauksessa. Koepuun pölkyt merkitään yleisimmin moottorisahan viilloilla tai liidulla. Tämän työnvaiheen ajanmenekki oli keskimäärin 7 cmin ja se vaihteli metsureittain välillä 4 14 cmin. Päivittäisen työn!opetuksen rajakohdan merkintäaika oli keskimäärin 11 cmin ja vaihteluväli 4 14 cmin. Tietojen siirto muistiyksikköön työpäivän päätyttyä kesti keskimäärin 2 cmin vaihteluvälin ollessa cmin. Siirrettävän tiedon määrä vaikuttaa tietojen siirron ajanmenekkiin. Masser 2:n ja :n yhdistetyt tulokset Jatkotarkasteluja varten Masser 2:n ja :n erilliset tulokset yhdistettiin, sillä eräiden työnvaiheiden ajanmenekit olivat eri laitteilla varsin lähellä toisiaan. Tavoitteena oli saada selville yhteinen laiteriippumattomien työnvaiheiden ajanmenekkitaso, jonka mukaan metsurimittauksen taksarakennetta voitaisiin kehittää. Yhdistetyt ajanmenekit on esitetty kuvassa 4. Puidenluvun ajanmenekki oli keskimäärin 11.4 cmin. Koepuiden mittaukseen kuuluvat työnvaiheet on esitetty yhdessä, mutta todellisen koepuun mittauksessa työnvaiheita voi olla eri määrä runkolajista ja Puidenluku 11.4 cmin Koepuut.cmin Ylijäreät puut 11. cmin 2 4 Puidenluku Koepuu 1 12 Ylijäreät puut Mittanauhan kiinnitys. Pituuden mittausi!ei 11 Lpm:n mittaus ja tallennuss 11.4 Pituuden ja laadun tallennus~ 24.1 Pölkkyjen merkintäd 7 mittaus~.7 Ympärysmitan kirjausllid 77. Ympärysmitan Kuva 4. Masser 2:n ja :n yhdistetyt ajanmenekit
6 Kuiturunko 47 cmin (M 2) cmin (M ) mittanauhan kiinnitys. cmin käyttöosan lpm:n mittaus (M ).4 cmin d1.. cmin (M 2) 1.2 cmin (M ) pituuden mittaus 11. cmin (M 2). cmin (M ) pituuden tallennus 1. cmin (M 2) 2. cmin (M ) Tukkirunko, määräpituinen katkonta 74 cmin (M 2) 114 cmin (M ) tukkiosan läpimitan mittaus 1. cmin (M ) käyttöosan lpm:n mittaus.4 cmin (M ) d1.. cmin (M 2) 1.2 cmin (M ) tukkiosan pituuden mittaus 14. cmin (M 2) 12. cmin (M ) tukkiosan pituuden tallennus 2.2 cmin (M 2) 1.2 cmin (M ) käyttöosan pituuden mittaus 11. cmin (M 2). cmin (M ) käyttöosan pituuden tallennus 17. cmin (M 2) 2. cmin (M ) mittanauhan kiinnitys 1. cmin Tukkirunko, likipituinen katkonta 4 cmin (M 2) 1 cmin (M ) tukkiosan läpimitan mittaus 1. cmin (M ) käyttöosan lpm:n mittaus.4 cmin (M ) d1.. cmin (M 2) 1.2 cmin (M ) tukkiosan pituuden mittaus 14. cmin (M 2) 12. cmin (M ) tukkiosan pituuden tallennus 2.2 cmin (M 2) 1.2 cmin (M ) käyttöosan pituuden mittaus 11. cmin (M 2). cmin (M ) käyttöosan pituuden tallennus 17. cmin (M 2) 2. cmin (M ) Kuva. Esimerkkejä koepuiden mittauksen ajanmenekeistä (M 2 = Masser 2, M = Masser )
7 rungon osittelumäärästä riippuen. Keskimääräistä koepuun mittausaikaa ei siten ole tarkoituksenmukaista esittää. Ylijäreiden puiden puidenlukuun kuluva aika oli keskimäärin 114 cmin Masser 2:llä, jolla tiedot on kiijattava erilliselle lomakkeelle. Masser :llä tiedot voidaan tallentaa suoraan mittalaitteelle. Esimerkkejä koepuiden mittauksen ajanmenekeistä Kuvassa on esitetty esimerkkejä koepuiden mittaukseen kuluvasta ajanmenekistä muutamissa yleisissä tapauksissa. Esimerkeissä on mukana myös puidenluku. Mittanauhan kiinnittäminen kuuluu määräpituisen katkonnan työnvaiheisiin, joten sitä ei ole otettu enää mukaan koepuiden mittauksen työnvaiheisiin. Sen sijaan likipituisessa katkonnassa mittanauhaa ei työskentelyssä muutoin tarvita. Masser :tä käytettäessä tukkirungoilla rungonositteluiden määrä vaikuttaa suoraan koepuun mittauksen kokonaisajanmenekkiin. Metsurimittauksen ajanmenekin tasoa voidaan kuvata esimerkkikoepuualueen osalta seuraavasti. Koepuualueella 1 runkoa, joista kuitu ja 2 tukkikoepuuta: Masser2 Masser Ajan Osuus, % menekki, mln 7 Ajan Osuus, menekki, % mm Puidenluku Kuitukoepuiden mittaukset Tukkikoepuiden mittaukset e Yhteensä PÄÄTELMÄT Metsurimittauksen kokonaisajanmenekkiin vaikuttavat ennen muuta tehtyjen mittausten määrä eli koepuiden ja erityisesti tukkikoepuiden osuus kokonaisrunkomäärästä sekä käytettävän mittalaitteen malli. Puidenluku on metsurimittauksen työnvaiheista useimmin toistuva. Sen ajanmenekki on n. 7 % mittauksen kokonaisajanmenekistä. Se on myös työnvaihe, jonka ajanmenekkiin mittalaitteen käsiteltävyys ja metsurin työskentelytapa vaikuttavat eniten. Masser :n suurempi mittauksen kokonaisajanmenekki johtuu pääosin laitteen toistaiseksi hitaammasta näytöstä, jota tulevissa malleissa on tarkoitus nopeuttaa. Myös laitteen suurempi koko ja sen myötä hankalampi käsiteltävyys lisäävät ajanmenekkiä Masser 2:een verrattuna. Koepuiden mittausten ajanmenekki on metsurimittauksen kokonaisajanmenekistä keskimäärin 2 %. Koepuiden mittauksen ajanmenekkiä kasvattavat tukkirunkojen ja niissä tehtyjen rungonositteluiden määrä sekä käytettävä mittalaite. Pituuden ja laadun tallennusaika on koepuun mittauksen aikaavievin yksittäinen työnvaihe. Masser :llä siihen voidaan vaikuttaa näytön numeroiden juoksutusnopeutta säätämällä. Metsurimittauksen työnvaiheittainen ajanmenekin rakenne mahdollistaa palkkarakenteen, jossa korvaukset mittauksista maksetaan tehtyjen työnvaiheiden mukaisesti. Tällöin on mahdollista erottaa mittauksellisesti työläät, esim. runsaasti tukkirunkojaja rungonositteluita sisältävät kohteet mittaukseltaan yksinkertaisemmista kohteista, ja kohdistaa mittauskustannukset mittausten vaatiman työn mukaan. Asiasanat: Puutavaran mittaus Metsurimittaus, ajanmenekki 7
8 Metsäteho Review /14 TIME EXPENDITURE IN TIMBER MEASUREMENT BY THE FOREST WORKER The time expenditure in singlestage timber measurement (tallying of trees to he felled and measurement of sample trees) by the forest worker when using Masser 2 and Masser measuring instruments was studied with 1 forest workers working on 14 logging sites. The differences between the instruments in time expended in the tallying of trees were clear: Masser was slower to use than Masser 2. The work method used was also found to clearly influence time expenditure. In this study material, tallying oftrees represented an average time expenditure of 7 seconds. This is the most frequently repeated work phase in timber measurement by the forest worker; it typically represents 7 % of the overall time expenditure. Time expenditures by measuring instrument and by combined work phase were calculated for the measuring of sample trees. The single most time consuming phase of work was that of recording length and quality in the measurement instrument. The time expended in the measurement of a typical pulpwood sample tree was 2 seconds when using Masser 2 and seconds when using Masser. The corresponding figures for a typical singlegrade sawtimber sample tree were seconds and 1 seconds. The time expended in measuring sawtimber sample trees depended on the number of log grades and stem subdivisions. Key words: Timber measurement Measurement by the forest worker, time expenditure METSÄTEHO ~ Postios: PL 14, 11 HELSINKI Kotuos: Unioninkatu 17, 1 HELSINKI Foksi: () 22 Puhelin: () ISSH 12s4X HelsiOO 14 Poinovolmiste
a saus HAKKUUN YHTEYDESSÄ SUORITETUN KOEPUIDENMITTAUKSEN AJANMENEKKI JA TARKKUUS METSURIMITTAUKSESSA Tapio Räsänen Jari Marjomaa 7/1991
MITSATIHON a saus 7/99 HAKKUUN YHTEYDESSÄ SUORITETUN KOEPUIDENMITTAUKSEN AJANMENEKKI JA TARKKUUS METSURIMITTAUKSESSA Jari Marjomaa Tapio Räsänen Hakkuun yhteydessä suoritetun koepuiden käyttöosan pituudenmittauksen
Lisätiedot7/1995 METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS. Masser 35. Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen
METSATEHO / METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen Masser Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukohteelta kerätyn aineiston perusteella metsurimittauksen tarkkuutta, kun käytettiin
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala
METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotPITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.
METSÄTEHON KATSAUS 7/1968 ) S I L M Ä V A R A I S E S T I KATKOTUN HAVUPAPERIPUUN PITUUSJAKAUTUMINEN Tämä selvitys on tehty Metsätehon vuosina 1965--1967 ilman pituuden mittausta katkottujen paperipuiden
LisätiedotLiite 1 - Hakkuukonemittaus
Liite 1 - Hakkuukonemittaus Tämä ohje on MMM:n asetuksen nro 15/06, dnro 926/01/2006 liite 1. Asetus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Hakkuukoneen, joka otetaan käyttöön 1 päivänä toukokuuta 2007
LisätiedotMittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.
LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotKUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI
KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»
LisätiedotMETSJITEHO. e -0. 6 _ +3. 7 %. 5/1993 PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI KOIVUN HAKKUUKONEMITTAUS. Jussi Lemmetty.
Metsäteollisuuden tutkimus- jo kehitysyksikkö METSJITEHO 5/993 PL 94 (Unioninkatu 7) 3 HELSINKI KOIVUN HKKUUKONEMITTUS Jussi Lemmetty Markku Mäkelä Tutkimus oli kaksiosainen: Koivun tilavuuden mittaustarkkuus
LisätiedotPUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
Lisätiedothinnoitteluun ja puukauppaan
Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotPuukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä
Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun käytännössä Herkko Hämäläinen 14.4.2018 Johdanto Puukauppa lähtee liikkeelle puunmyyntisuunnitelman laatimisella ja yleensä leimikko on tarkoitus myydä heti Tehdään
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
LisätiedotPuukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotPYSTYMITTAUKSEN TARKKUUDESTA
METSÄTEHON KATSAUS 2/969 PYSTYMITTAUKSEN TARKKUUDESTA Metsäteho suoritti kesällä 968 yhteistoiminnassa Metsäntutkimuslaitoksen kanssa tutkimuksen pystymittau.ksen tarkkuudesta Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön
LisätiedotMETSÄTEHO ~ METSÄTEOWSUUS 9/1993 MOTOMIT-MITTALAITTEEN KÄYTTÖKELPOISUUS TILAVUUDEN MITTAUKSESSA. Kaarlo Rieppo
METSÄTEHO 9/ MOTOMITMITTALAITTEEN KÄYTTÖKELPOISUUS TILAVUUDEN MITTAUKSESSA Kaarlo Rieppo Motomitmittalaite on hakkuukoneissa käytettävä yleisesti saatavissa oleva puutavaran tilavuuden pätkittäin mittaava
LisätiedotKymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia
Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKAJAANI1024 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS
7/989 KAJAANI24 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo Kajaani 24 on mooroneen hatlint- ja rru;tt.a- au;toma;tilrral.a.u:e, joua ohja;tn mooroneen t.o..i..mirr;t ja m.i..taan val.m.iat.e;t.un
LisätiedotP 0 L T T 0 N E S T E E N
METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun
Lisätiedotwili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.
20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii
LisätiedotKUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI
KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.
LisätiedotPuiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet
Lisätiedottelapinoon ja ristikelle
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 228 SÄILYTYS: 2 Pinotavaran aio tavalliseen pinoon, telapinoon ja ristikelle HAULAGE OF CORDWOOD INTO AN ORDINARY PILE, VENTILATED PILE AND CROSSWISE STACK MIKKO KAHALA
LisätiedotTukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa
Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Kehittämistavoitteet Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden arvoketjun
LisätiedotPR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE
25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä
LisätiedotHakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella
Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka
LisätiedotRunkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu
Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina 12.10.2010 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tavaralajihinnoittelun
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKatkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?
Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotMetsänmittausohjeita
Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri
LisätiedotTukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa
Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Kehittämistavoitteet Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden arvoketjun
LisätiedotMELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.
MELA2012 Olli Salminen Metla MELA ryhmä http://www.metla.fi www.metla.fi/metinfo/mela MELA2012 julkistus 27.11.2012 MELA versiohistoria MELA2012 ohjelmiston uudet ominaisuudet http://mela2.metla.fi/mela/julkaisut/oppaat.htm
LisätiedotTAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN
TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden
LisätiedotPoimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén
Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:
Lisätiedot"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.
MARV1, 2009 KE-ip Metsikkökoeala - harjoittelu muistokoivikossa "Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, 25 + 5 min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.
LisätiedotKehittyvä puun mallinnus ja laskenta
Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön
LisätiedotSuositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.
Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi Tukkimittarimittauksessa tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen suunta -
LisätiedotMITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotAlgoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu
LisätiedotVaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
Lisätiedot7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen
7/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS Esko Mikkonen MITSATIHO Opastinsilta B 5 HELSINKI 5 Puhelin 94 SELOSTE 7/97 T/97 ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO LAITrEEN TYÖMENEI'ELMÄTUTKIMUS
LisätiedotPuutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta
Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan suosituksen 12.10.2017 taustamateriaali Suositusta muutettu
LisätiedotMännyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003
Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa
LisätiedotDATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2
DATALOGGERI DT-171 PIKAKÄYTTÖOHJE V 1.2 S&A Matintupa 2007 Ohjelman käynnistys Ohjelma käynnistyy tuplaklikkaamalla DATALOGGER ohjelmakuvaketta. Ohjelma avautuu tuplaklikkaamalla Datalogger kuvaketta.
LisätiedotMETS.J1TEHO PÄTKITTÄINMITTAAVA KAJAANI1024 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS
Metsäteollisuuden tutkimus ja kehitysyksikkö METS.JTEHO /99 PL (Unioninkatu 7) HELSINKI PÄTKITTÄINMITTAAVA KAJAANI4 MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo Kajaani 4 on hakkuukoneen hallinta ja
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotMetsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa.
METSURI Metsurin työhön kuuluu puiden kaato moottorisahalla ja niiden pinoaminen vesakon raivaus ja taimikon hoito raivaussahalla puiden istutus hakkuualoille ja uudistuskohteille muut metsätyöt kuten
LisätiedotENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA
OSATIHO Opastiosilta 8 B 000 HELSINKI Puhelin 90-00 SELOSTE 9/976 ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA Harri Rumpunen TIIVISTEIMÄ Kahvakehikolla varustettu
LisätiedotKORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275
METSÄTEHON KATSAUS l0/968 PUUTAVARAN PITUUDEN J A K A R S I N N A N LAADUN VAIKUTUS KORJUUKUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275 Metsäteho on suorittanut useita tutkimuksia, joilla on pyritty
LisätiedotHELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat
HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! SOITA MEILLE TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN PUUKAUPPA RAHAT TILILLESI
LisätiedotMerkkausvärin kehittäminen
Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä
LisätiedotHarvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet
Puunkäytön kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat Tutkimusohjelman loppuseminaari 13.11.2008, Lahti, Sibeliustalo Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Tapio Wall: - Harvennusmännyn
LisätiedotKATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI
METSATEHON KATSAUS 7/968 E S I T U T K I M U S J U N N S T A J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI Keuruun Konepaja.n valmistama Jukka-juontopihti on metsätraktorin kuormaus- ja juontolaite. Varsinainen
LisätiedotERILAISTEN I I. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267
METSÄTEHON KATSAUS SELVITYS ERILAISTEN HAKKUUMENETELMIEN KÄYTÖSTÄ KUU SI PAPERI PUUN H A N K I N N A S $ A I I Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267 Seuraavassa selostetaan Metsätehon suorittamia kuusipaperipuun
LisätiedotUusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotTutkimus aiouravälin vaikutuksesta paperipuun hakkuussa
METSÅTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT Tutkimus aiouravälin vaikutuksesta paperipuun hakkuussa STUDY ON THE EFFECT OF STRIP ROAD SPACING IN PULPWOOD CUTTING Ml KKO KAHALA ja RAIMO SAVOLA! N EN HELSINKI 968
LisätiedotMetsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi
Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella
Lisätiedot5 cm:n läpimittaan ja suurin tehtäessä 2m paperipuuta.
- 2 - kirveestä moottorisahaan on pienentänyt karsinnan samoin kuin katkonnankin osuuttao Moottorisahalla karsittaessa karsinnan ja katkonnan yhteinen osuus 3m paperipuuta (minimiläpimitta cm) tehtäessä
LisätiedotYhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla
Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun
LisätiedotPinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus
Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Pinomittaus ajoneuvossa, projekti nro 241 1 Projektiryhmä Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Tuomo Vuorenpää, proj.pääll. (kesäkuuhun
LisätiedotPuuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät
Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotKoneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala
Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus Juha Rajamäki Arto Kariniemi Teppo Oijala Metsätehon raportti 8 9.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: harvennushakkuu, tuottavuus, hakkuukone Helsinki 1996
LisätiedotPUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ
PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotOULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
LisätiedotMDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI
MDSATIHO Rauhankatu 15 17 HELSIHKI 17 SELOSTE Puhelin 9-661281 6/1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI Seppo Jukkola JOHDANTO Tässä selosteessa esitellään esimerkin avulla
LisätiedotDOS (DIAMETER OVER STUBS) -CALIBER- OPTISEN YLÄLÄPIMITTALAITTEEN TARKKUUS JA LUOTETTAVUUS METSÄNMITTAUKSESSA
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tutkintotyö Vesa Turunen DOS (DIAMETER OVER STUBS) -CALIBER- OPTISEN YLÄLÄPIMITTALAITTEEN TARKKUUS JA LUOTETTAVUUS METSÄNMITTAUKSESSA Työn ohjaaja:
LisätiedotHELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat
HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! ONNISTUNEEN PUUKAUPAN ASKELEET SOITA MEILLE HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,
LisätiedotTiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287
METSÄTEHON KATSAUS 1/1969 TUTKIMUS NOIN M JA 6 M PAPERIPUIDEN HAKKUU- JA LÄHIKULJETUSMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287 Tutkimus kuuluu HAKO-toimikunnan harvennusmetsien
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotLEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo
LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo PKM-tutkimuspäivä nro 2. Lahti, 4.10.05 Leimikon myyntiarvon vaihtelu Tavoitteena oli selvittää leimikon myyntiarvon eli kantorahatulon muodostumista erilaisilla katkontaohjeilla
LisätiedotMITSATIHD. KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A 1 K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S Ä
MITSATIHD Opastiosilta 8 B 0052 0 HELSINKI 52 Puhelin 90-400 SELCS'i'E 2/975 NSR-projekti KOEALOJEN KOOSTA JA MÄÄRÄSTÄ TAi lvl iston K Ä S I T T E L Y N T Y ö V A K E U D E N lvl Ä Ä R I T Y K S E S S
LisätiedotPuukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014
Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotTrestima Oy Puuston mittauksia
Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset
LisätiedotMETSATEHO ~ METSÄTEOLUSUUS 9/1994 METSÄTYÖN LAADUN MITTAAMINEN. Ari Vastamäki Jouko Örn
METSATEHO 9/99 METSÄTYÖN LAADUN MITTAAMINEN Ari Vastamäki Jouko Örn Puutavaran ja työnjäljen laadun merkitys on kasvanut puunhankinnassa ja puuntuottamisessa. Hyvä ammattitaito ja työmotivaatio ovat perusedellytyksiä
Lisätiedote HAKKUUN AJANMENEKKIIN JA TUOTTAVUUTEEN
r ETS)lTEHO HAKKUUTÄHTEEN TALTEENOTON VAIKUTUS e HAKKUUN AJANMENEKKIIN JA TUOTTAVUUTEEN Jouni Elonen Antti Korpilahti Hakkuutähteen tehokkaan talteenoton edellytyksenä on, että hakkuutähteet sijaitsevat
LisätiedotMittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys.
7.5.2015 HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO -OHJE 1. TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on määritellä periaatteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan mittaustarkkuus hakkuukonemittauksessa. Ohjeessa
LisätiedotMETSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg
METSÄTEHO 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOISSUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA Risto Lilleberg FMG 991756 H hakkuukoneeseen kehitettyä joukkokäsittelylaitetta tutkittiin PohjoisSuomen päätehakkuissa ja selvitettiin
LisätiedotKohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat
Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!
LisätiedotTulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet
Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitos FinScan Oy 25-vuotisjuhla Espoon Hanasaari 10.6.2014 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotPuun kasvu ja runkomuodon muutokset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotUW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela
UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori
LisätiedotTrestima Oy Puuston mittauksia
Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen
LisätiedotMetsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo
LisätiedotYmpäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin
Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU
Lisätiedot