02 / BORE TEEMANUMERO BOREN 115 VUOTINEN HISTORIA ALKAEN VUODESTA 1897 TÄHÄN PÄIVÄÄN ASTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "02 / 2012 http://www.ulkomatala.net 30.4.2012 BORE TEEMANUMERO BOREN 115 VUOTINEN HISTORIA ALKAEN VUODESTA 1897 TÄHÄN PÄIVÄÄN ASTI"

Transkriptio

1 02 / BORE TEEMANUMERO BOREN 115 VUOTINEN HISTORIA ALKAEN VUODESTA 1897 TÄHÄN PÄIVÄÄN ASTI

2 PÄÄKIRJOITUS TEKSTI LASSI LIIKANEN Onnea 115-vuotias! TÄNÄÄN vapun aatto, jälleen nimenomaan ollut suomalaista työtä jo 115 vuoden kerran an toivottavasti sellaista myös tulevat 115 kuukauden viimeisenä päivänä perinteisesti ilmestyy vuotta eteenpäin. Ulkomatala. Niin se tekee myös tässä kuussa, tosin ei aivan tavallisena numera, vaan erikoisteemanumera. Aiheenamme tämän vuoden Voit tutustua n koottuun historiaan alla olevan varustamo. tarkemmin aikanan teemanumerossa 115 vuotta tänä vuna täyttävä (suom. Höyrylaiva Sen n artikkeliemme seurassa. n historia alkaa vuodesta 1897, kun Ångfartygs Ab avulla. jälkeen historiaan tutustu ihmeessä asiantuntevien Oy ) merkitään kaupparekisteriin. Tuolloin aloitettiin pitkäjänteistä mielenkiintoista seikkailuihin kymmenien tekemään tänä historiaa. päivänä n vuosisatojen, vuosien varrella liittyy esimerkiksi liikennettä Etelä Amerikkaan, aika Yhteisliikennevarustamoissa myöhemmin Sil Linessä) palj muuta mielenkiintoista. (eli Toisaalta myös tämän päivän kiintoisaa katseltavaa. Nykyisin perheyrityksenä yrityksessä Rettigin toimiva keskittynyt vain vaikka rahtilaivoihin, aikaisemmin ydinliiketoimintaa nimenomaan suvun sen vat matkustalaivat matkustaliikenne. Koska n n Transgard. KUVA: PEKKA LAAKSO historia hyvin vaihteleva mutkikas, tässä n Lopuksi esitän vielä henkilökohtaiset kiitokset kaikille Bror Husellin Engshipin osto nykypäivän sekä hyvää mukavaa vappua sekä mieluisaa kesän numerossa juttu esihistoriasta alkaen numer tekoa avustaneille. Kaikille lukijoille oikein kasvuvaiheeseen, irtautumiseen Sil Linesta aina odotusta! Seuraavan kerran tapaamme Ulkomatalan hieman tulevaisuuden en. merkeissä jo keskellä kesää. Me Ulkomatalassa olemme ylpeitä siitä, että voimme näin vapun työn korvalla tarjota teille Onnittelut myös tänä vuna 115 vuotta täyttävälle lle! erikoisnumer. Huomenna vappu, suomalaisen työväen juhla. varustamo 2

3 YLEISKATSAUS Aikana n vaiheista 3

4 YLEISKATSAUS KUVAT: PEKKA LAAKSO 4

5 II (1906/1948). KUVA: POSTIKORTTI RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA TEKSTI KALLE ID n matkustaliikenne Turun liikenteen vaikea alku 1800 LUVUN bruttorekisteritnin lopulla matkustalaivaliikenne Suomesta ulkomaille pitkälti Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön eli tuttavallisemmin FÅA:n käsissä. Tukholmaan perustamisesta keskuudessa. myös omasta atus syntyi Turun oman mukaan Helsingørin höyrylaivan, nimekseen Tukholmaan. telakalta 820 joka sai aloitti muuttanut suhtautumistaan Turun varten n tultua liikenteeseen FÅA kuitenkin muutti suunnitelmiaan asetti Oihnan halusivat Tukholman Pietarin linlle. kaupungistaan eturivin varustam reittiä haltuunsa keskitti yhtiö liikenteen Pietari Helsinki laivayhteyden tilasi Turusta liikenteeseen rakennutti Skotlannissa Oihnaa FÅA:n saatua matkustaliikenteen Suomesta pääosin Turkulaiset Varustamo välillä välillä alkanut linlla Turku Tukholma, mutta linlle. liikennettä liikenteen tammikuussa FÅA puolestaan Vuna 1837 höyrylaivaliikenne Suomen Ruotsin Hanko Tukholma hoitamaan varustam Uudenvuodenaatta 1899 a kuitenkin kohtasi liikemiesten nettomuus: alus ajoi karille upposi Kapellskärin edustalla. Varustamo tilasi lle sisaraluksen Helsingörin telakalta, mutta ennen sen valmistumista Toukokuussa 1897 perustettiin Höyrylaivaosakeyhtiö varustamo laivaa vailla. 5

6 Venäjän laivastolle Skiftet ajoi miinaan. Kun Delet Väliaksi haluttiin rahdata FÅA:lta Oihna, mutta myytiin 1917, jäi ilman matkusta aluksia. FÅA aloittikin itse liikenteen Turusta Tukholmaan. n uusi II valmistui syyskuussa 1900 kilpailu FÅA:n varustamo osti kanssa alkoi. Seuraavana laivan vuna hylyn takaisin omistukseensa hinautti sen Burmeister & Wainin telakalle Kööpenhaminaan, jossa se korttiin takaisin Joulukuussa 1901 liikennekunto. alus palasi liikenteeseen Turun Tukholman välillä, nyt nimellä I. Hintakilpailu yhteispurjehdus Kilpailu n kiristyi, FÅA:n vuna 1903: kun valmistui rantarata välillä Turkuun eivät kilpailleen enää vain n FÅA:n varustam ensimmäinen laiva I liikennöi yhtiön väreissä Turun linn laivat, vaan myös n vielä Turun laivat FÅA:n Hang linn lopullisessa n, mutta n omistat eivät sian aloittamista Tallinnaan vuna sopimukseen suunnitteli 1905 Pietariin. syntyi KOKOELMISTA sen liikenteen Tukholmasta Hanko, Tämä jäi vain ensimmäinen asussaan. myös valtiovalta yhteispurjehdussopimukseen, ollut jka mukana. laatimisessa Nyt maailmansodan kynnyksellä POSTIKORTTI RAMI WIRRANKOSKEN yhteispurjehduksena. Nyt siihen liittyi Lyypekkiin Helsinkiin uuteen Vuna kaikki 1920 verkostoaan ensi laajensi kertaa matkustaliikenteen hankkimalla Rederi Ab Transit Turku Lyypekki linn sillä liikennöineen 1884 valmistuneen Halland laivan. linnsa. Ensimmäisen se rakennetun Nordstjernan aluksen. päivittäin FÅA lopetti suoran Hanko Tukholma varustam yhteispurjehdus varustamo hankki Rederi Ab Transitolta vuna 1871 ettiin n sekä FÅA:n kesken. Turusta liikennöitiin maailmansota kolmesti AB Svea. Uudelleenaloitettua liikennettä varten ulkomaanposti Suomesta kuljetettiin Turun linlla Ensimmäinen upota mukaan kolmaskin varustamo, tukholmalainen Rederi autuivat uuteen hintasotaan. Se päättyi vuoden tulleeseen KUVA: uudelleen sopimus Yhteispurjehdussopimus päättyi 1909 osapuolet voimaan ehti päätyttyä aloitettiin linliikenne Turusta Tukholmaan paperille: linlla. alusta Laiva Vuna 1918 Suomen itsenäistyttyä sisällissodan Helsinkiin, yhteispurjehduksesta FÅA:n n välillä Turun uudelleenrakennettiin viidesti pitkän uransa aikana kuvassa I laivat FÅA tarjoutui ostamaan suostuneet vuna Vuosikymmenen lopulla halusi mukaan myös Helsinki Tukholma liikenteeseen. Tätä varten vuna kolmen 1927 FÅA:lta ostettiin Hebe alus, alkuan n ensimmäinen alus I. Nyt laiva sai uudistusten jälkeen vanhen nimensä takaisin palasi Turku Tukholma varustamolla neljä matkusta alusta: I, tieltä II Skiftet, sekä käytettynä hankittu Delet, joka liikenteeseen. Lyypenkin linlle, Nordsternan Halland siirtyi sen puolestaan uudistettiin asetettiin Helsinki Tukholma linlle liikennöi Turusta Maarianhaminaan. Sota aika kohteli 1928 nimellä II. huosti n laivastoa: II paloi Helsingissä 1915, seuraavana vuna I pakko ostettiin 6

7 Lyypekin lin ei kuitenkaan ollut kannattava Turun Tukholman väliseen liikenteeseen. vuna 1930 Nordstjernan korvattiin rahtilaiva V:llä. Nordstjernan palasi Suomen Ruotsin väliseen Jälleenrakennus suuromista Sotien liikenteeseen, kun Hans taas v nimellä Seagull. Ensimmäinen II Rettigin myytiin yksityishdiksi Suomessa suomalaisen 1938 varustamolle laivanrakennuksen asemassa rakennetun virstanpylväs: liikenteeseen, vaan Neuvostitto koskaan luovutettiin palannut joukossa laivoineen. ollut lapsipuolen Toisen Drottning Maud aluksen, josta tuli uudistusten jälkeen varustam neljäs II. II asetettiin Helsingin Tukholman väliselle linlle. Aluksessa alkuan vain yksi korsteeni, mutta se sai toisen vuna 1953 kun n alusten samana syksynä alus makuutettiin Turussa öljypulan enää vanhoine 1947 osti Tanskasta DFDS:tä käytetyn, jo 1906 luovutettiin liikenteeseen Turun Tukholman välillä, mutta jo ei varustamo laivoan sotakorvauksena tilanne muuttumassa. alus II. Tammikuussa 1939 alus asetettiin Se aikana maailmansodan jälkeen FÅA:n menetettyä uusimpia Ensimmäinen Suomessa rakennettu suuri matkusta takia. välisenä Yhteisliikennevarustamoiden rakennettu matkustalaiva 2. maailmansota Joulukuussa n ulkäköä n yhdenmukaistettiin III:n tultua liikenteeseen. III yksi kolmesta laivasta, sotakorvauksena jotka Yhteisliikennevarustamot tilasivat Helsingin Tukholman väliseen liikenteeseen kesäolympialaisia varten. n muut matkustalaivat sen sian selvisivät 1952 sodasta myös sotakorvauksista jälkimmäisissä 1950 luvulla kelpasivat vain uusimmat parhaimmat alukset. hankittiin Kastelholm alus, joka asetettiin Turusta auttoi laivojen korkeä ikä, sillä Neuvostitolle varustamo vuoden kiinnostui risteilyliikenteestä Itämeren piirissä. Vuna 1954 I sai toimia liittoutuneiden valvtakomissi Itämeren satamiin tehtävään risteilyliikenteeseen. asuinlaivana Helsingissä 1945, jka jälkeen se palasi Olympialaiva III:n etummaisessa korsteenissa alkuan varusta Hans v Rettigin yksityishytti alus kulki n risteilyliikenteessä Itämerellä, kunnes se myytiin Yhdysvaltoihin risteilylaivaksi. Alus paloi Mrealissa 1977 romutettiin KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMISTA 7

8 1929 valmistunut Kastelholm alkuan liikennöinyt Uuden Linjenin Silvarustamolle Tukholmasta Turkuun Helsinkiin Svenska Amerika väreissä kilpailina Yhteisliikennevarustamoiden pitkän laivan valmistuttua työttömäksi. uran Kesäkausina vanha se II jäi rahdattiin Tukholma Helsinki Leningrad tehnyt Nordstjernan puolestaan myytiin romuksi. Autolauttaliikenne alkaa 1950 luvulla käytiin laaa keskustelua autolauttaliikenteen Suomen aloittamisesta Ruotsin välillä. n johta Hans v Rettig erittäin kiinnostunut liikennemuodosta, Svean epäillen. johtat 1956 suunnitelmia uudesta mutta FÅA:n suhtautuivat varustamot yhteisen siihen tekivät tytäryhtiön perustamisesta kahden autolautan tilaamisesta. Varovaisuus kuitenkin voitti päädyttiin kompromissiin: uusi tytärvarustamo perustettiin 1957, mutta autolautan sian se sai tyytyä 1915 rakennettuun Heimdall alukseen, joka sai nimen Sil. Varustamosta puolestaan tuli Silvarustamo, jka pääkttori Turussa n pääkttorin yhteydessä. Kumppaneidensa varovaisuudesta suivaantuneena varustam johto päätti ottaa asiat omiin käsiinsä tilasi Oskarshamnin aluksen, joka telakalta perustui Ruotsista Yhteisliikennevarustamoiden pitkälti ensimmäisiin autolauttasuunnitelmiin siinä pienehkö sivusta lastattava autokansi. voimanlähteenä Toisaalta vat laivan höyrykeet, matkustat ettiin luokkiin kaksine korsteeneineen perinteiseltä Valmistuessaan laiva vuna näytti linlaivalta Ylempi kuva: 1900 valmistunut ensimmäinen II menetettiin tulipalossa FÅA osti laivan kunnostaakseen sen, mutta se päätyi sota aikana Venäjän laivastolle teki pitkän uran Neuvostit lipun alla. Alus romutettiin vasta vuna KUVA: RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA Alempi kuva: 1973 valmistunut viimeinen I tilattiin alkuan Silvarustam lle kun liikenteeseen, Siln mutta se siirtyi rakennusaikana Yhdysliikennevarustamoiden liikenne uudelleenjärjestettiin n luovuttua matkustaliikenteestä se siirtyi Effoalle nimellä Skandia pysyi Sil Linen liikenteessä. Nykyään alus liikennöi Välimerellä nimellä Rigel. Aluksen myöhemmistä vaiheista voit lukea sivulta XX. KUVA: HANNU LAAKSO, PEKKA K. LAAKSON KOKOELMISTA laiva kuitenkin jo astaan jäljessä: Vikinglinjenin liikenteeseen, kunnes 1961 Sil II. Pitkäikäisen I:n ura päätyi puolestaan kilpailun pakottamana Silvarustamolle oltiin tilattu valmistuvaksi Skandia. Muutk autolautta, sitten myytiin FÅA:lle Saksan liikenteeseen nimellä käänteentekevä Yhteisliikennevarustamot 1965 se ensin rahdattiin ottivat vuna Seuraavana vuna se sai seuraan, lopulta sta mallia: 1962 valmistunut Svea Jarl kun varustamo osti käytettynä pienen tanskalaisen 1964 valmistunut Ilmatar perustuivat laivan dieselkäyttöisen autolautan. rakenteeseen. 8

9 Lautta sai nimekseen I se asetettiin kylkiinsä Sil Line merkinnät. Tukholman Maarianhaminen väliseen liikenteeseen, jossa vanha I viettänyt viimeiset vuotensa. Olympialaivat lle risteilyliikenteeseen matkustalaivast muodostivat III (1952), 1970 luvun Uusi I myytiin jo 1968 n (1960) Kastelholm (1927). alussa aiemmin Yhteisliikennevarustamoiden edelläkävijänä tunnettu varustamo vaikutti tekevän täyskäännöksen toiminnassaan: kun FÅA Svea hankkiuivat ero olympialaivoistaan, siihen sidoksissa ollut Jakob Lines ostivat ne. FÅA:n Aallottaresta tuli 1971 viides II. rahdattuna liikenteessä, Se kulki Jakob mutta ensin Linesin korvasi Kastelholmin sekä vuosina rahdatun Achilleuksen risteilyliikenteessä II kuitenkin paloi talvella 1973 III asetettiin sen tilalle. Viimeinen olympialaiva Birger Jarl Ruotsin Amerikanlinn Itämeren syöttöliikenteenteeseen rakennetusta puolestaan Kastelholmista tuli n ensimmäinen risteilylaiva. Laiva vedettiin omistukseen liikenteestä 1972, koska se ei täyttänyt uusia SOLAS määräyksiä. KUVA: Yhteisliikennevarustamoista Sil Lineksi liikenteen tulevaisuus si lunvara. periaatteella, autolautto, jossa Jos vain joutuisivat tkettaisiin kolme varustamoa se rahdattiin FÅA:n kanssa moderne valmiita. Silvarustamolle, hyväksi. Tähän yhteisliikennevarustamot eivät olleet epäilemättä Lineksi. markkinointi Seuraavien koordinointiyhtiö vuosien aikana 1967 otti yhteistyö hoitaakseen varustamolle valmistui yhtiön mutta perinteen siirtyi vuoden 1970 lle. mukaan kaksi I:ssä peräkkäistä korsteenia. Uusi laiva asetettiin Sil Linen Turku Tukholma liikenteeseen. Sil sen Kaksi vuotta myöhemmin valmistui varustam vihoviimeinen matkusta alus, Star. Sil Linen ollutta ettiin n, FÅA:n Svean kesken. Näin omistat varustamo sai 1970 ensimmäisen keula varustetun 1973 varustam olemassaolevat alukset sekä kolme rakenteilla peräportilla liikenteen uudelleenjärjestelyssä toimintansa aloittanut Viking Line: Silvarustamo muuttui aloitettiin kolmas viimeinen I. Alus tilattu tehtiin päätös varustamoiden yhteisen liikenteen toimi risteilyliikenteeseen Viimeiset uudet matkustalaivat Vuna Mallina lle risteilykäyttöön uudistettu FÅA:n Ilmatar. luopumaan liikenteestä tytäryhtiönsä Silvarustam uudistamisesta. sai autolautaksi, mutta jo seuraavana Itämeren risteilyliikenteessä autolautoissa. liikennettä Sillla Se että Nord poistuivat n liikenteestä. n FÅA:n, Svean n perinteiset linlaivat vat katoava Linesin Turusta Tukholmasta. Vuna 1976 sekä III 1960 luvun lopulla selvää, että Suomen Ruotsin välisen Jakob nimekseen Nord uudistettiin RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA vuna siirtyi vat päättäneet tilata Helsingin Tukholman väliselle linlle kolme identtistä alusta. matkusta autolauttansa, Star näistä viimeinen se valmistui vuoden 1967 valmistuneen Botnian. Samaan aikaan n 1975 lopulla. Suomen Ruotsin välisessä liikenteen laivat saivat 9

10 Star Siln ranskattarista viimeinen eikä sille aluksi meinannut löytyä paikkaa Siln laivastossa. Vaikka sen ura n laivastossa jäi lyhyeksi, laiva lopulta sisaristaan pitkäikäisin Siln laivastossa: kolmella eri nimellä se kulki Siln laivana yhteensä 24 vuotta. Aluksen myöhemmistä vaiheista voit lukea sivulta KUVA: POSTIKORTTI RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA Helsingin linlla kuitenkin tarvetta kolmelle Vuna 1979 Höyrylaivaosakeyhtiö sta tuli risteilyliikenteeseen rahtiliikenteeseen sen pitkäaikaisen johtan Hans laivalle vain kesäisin Sil Line rahtasi Starin Finnlinesille kansainväliseen Line. talvikausiksi Vuodesta 1977 lähtien johdossa vanhempi sisar Svea Cora siirtyi Turun linlle n uusia luopuminen varustam toimitusjohtaksi varatoimitusjohta Harry tuli järkeistää. Österbergin vuna päättyi matkustaliikenteestä tullut tilata uusi alus Sil Linen Futurum lautto (jotka valmistuivat 1981 uuden lautan tilaamista Turun lina tkavan Siln osakkaana ilman uutta laivaa, mutta tämä jäi vain välivaiheeksi. 11. heinäkuuta 1980 yhtiön Line myi osuutensa An vaatimuksista jäänyt Botnia myytiin Espanan samana luopua varten, mutta suunnitelma haudattiin. n sovittiin uudistamiseen: vanhat lint laivat saivat lähteä. jo halusivat si suunnitteli Österbeg. ryhdyttiin enemmän nimillä Finlandia Silvia Regina). Alkuan Öljykriisi riepotteli merenkulkua Siln toiminto piti yhä liikenteeseen, koska Effoa Svea vat tilaamassa Viimeinen höyrylaiva matkustaliikenteestä Linen keskittynyt kokaan. Sil Linen toimintaperiaatteen mukaan I:n pariksi. Sil v Rettigin kuoltua uudet voimat perheyrityksen Star kulki pysyvästi Helsingin linlla, kun sen 1975 Yhtiö viimeisten (hetkellisesti) matkusta aluksensa Effoalle Svealle. matkusta alusten vaiheista sivulta höyrylaivojen aika Suomen Ruotsin välillä, kun Effoalle Lue lisää Sil n myöhemmistä laiva lopetti Turun Tukholman Skeppsbrin Linen vetäytyminen Sil Linesta kuvataan usein nimen a. Laivan vaiheista tarkemmin sivulta 20 risteilylauttakauden kynnyksellä. välisen liikenteen. myytiin Jakob Linesille sai vakavaksi virheeksi, sillä jätti yhteistyön juuri 24 alkavassa artikellissa. 10

11 Kuitenkin jos vertaa n kohtaloa Effoan Svean Lähteet oikean Haavikko, Paavo: Vuosisadan merikir Effoan sata myöhempiin vaiheisiin, selvää että teki jäljiltä ratkaisun: Effoa varustamokartalta, korkeiden perheyhtiö Fuusioiden nimenmuutosten autolautta risteilyliikenteen Svea kustannusten sen ovat kadneet tuhoamina. suomalaisomisteisena varustama. ensimmäistä vuotta Rettigien sian Id, Kalle: Napapiiriltä päiväntasaalle tkaa Suomalaisvarustamot kansainvälisessä risteilyliikenteessä vuosina Suunnitelmat paluusta matkustavarustamoksi Kaukiainen, Yrjö: Ulos maailmaan! Suomalaisen merenkulun historia n vetäytyminen pysyvästi matkustaliikenteestä ei kuitenkaan ollut 1980 luvulla selviö. Vuosina 1982 Malmberg, Thure Neumann, Arnold: Valkeat laivat uudelleenaloittamisesta järjestelyllä, jossa kesäisin Malmberg, Thure Sjöström, Pär Henrik Pietikäinen, Matti: 83 tehtiin laajo suunnitelmia matkustaliikenteen oltaisiin liikennöity Norrköpingiin, Marokko. puutteeseen. Helsingistä talvisin Projekti Vaasanlaivat varustam Sallyltä. Sallyn kautta sopivan laivan puolestaan Marseillesta vuosina neuvoteltiin kaatui Seuraavina Gotlannin ostamisesta toimitusjohta Rederi kuitenkin Vuosisata suomalaista merenkulkua Malmberg, Thure Stampehl, Marko: Siln viisi vuosikymmentä Ab vaihtui Pietikäinen, Matti: The Ships of Our First Century The kesken neuvotteluiden kauppa jäi toteutumatta. Effoa Fleet Tämän loppukaneetin jälkeen päätyi lopullisesti varustam osuus matkustaliikenteessä. Matti Pietikäisen luento Suomen sotakorvauksena luovuttamista laivoista, syksy Viimenen olympialaiva Birger Jarl myytiin 1973 Jakob Linesille, joka nimesi sen Nordiksi laiva kulki n risteilyliikenteessä Itämerellä. Nykyään laiva tekee lyhytristelyitä Tukholmasta alkuperäisellä nimellään lisää aluksen myöhemmistä vaiheista voit lukea sivulta KUVA: HANNU LAAKSO, PEKKA K. LAAKSON KOKOELMISTA 11

12 KUVA: SKYFOTOS, RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA TEKSTI KALLE ID Suomen Etelä-Amerikan Lin Uusia markkinoita Suomen teollisuudelle Etelä Osakeyhtiön Amerikasta Finland Amerika Valtamerentakainen 1920 LUVULLA suomalaiset teollisuusyhtiöt etsivät jäähdytyslaitteet Brasilian purjehti Hangosta Rio de Janeiro. Ensimmäisen vuoden aikana linlla liikennöi viisi alusta lähtö Argentiinan tärkeimpien vietituotteiden eli hedelmien Suomesta kerran kuussa. naudanlihan kuljettamiseksi. Yksikään yksittäinen varustamo ei suureen sijoitukseen halunnut ryhtyä, mukaan Etelä Amerikan Linan jolloin syntyi atus yhteispurjehduksesta. Vuna Vuna 1926 perustettiin yhteispurjehdusvarustamo Suomen Etelä Amerikan osakasvarustamot vat Lin. Sen Suomen Etelä Amerikan toukokuuta Finland Amerika Linjenin Equator, joka suurta laivastoa, laivojen piti selvitä jäissä Itämerellä olla Oy. Suomen rungot taas maalattiin harmaiksi. Linn avasi 13. suoraa meriyhteyttä. Lin vaati pituutensa vuoksi tuli Kauppa omistama valkoiset kirimet AL sinisellä pohlla laivojen Etelä Amerikasta. Sinne ei kuitenkaan ollut Suomesta niissä Linjen FÅA:n) Linn korsteenimerkiksi tuli Finland Amerika Linjenin uusia markkinoita yhä kauempaa maailmalta, kuten (tuttavallisemmin 1926 Höyrylaivaosakeyhtiö rahtasi Etelä Amerikan Linn käyttöön vasta hankkimansa alkuperäiset VIII aluksen. Höyrylaiva 12

13 Kaksi vuotta myöhemmin sta tuli osakas Etelä, Atlanta Oceanfart tilasivat kaikki yli 130 Valtamerentakainen moottorialukset lina varten. Alukset tilattiin hyvään Amerikan Linssa. FÅA:n Kauppa ostettua Oy:n Suomen metriset Etelä Amerikan Linn osakkaat vaihtuivat: mukaan tulivat, Ab noin 8000 dead weight tnin aikaan, sillä 30 luvun loppupuskolla rahtimäärät Oceanfart Ab Orient. Näistä Oceanfart FÅA:n Etelä Amerikan johtosuvun Krogiuksien omistama, kun taas Orient Linlla kasvoivat prosentte vuodessa. läheisissä suhteissa en. Käytännössä lin kymmeniä täten FÅA:n n yhteisyritys. Rederi Ab Atlantan uudisrakenne Aurora valmistui VIII sai rinnalleen 1928 Ab Orientin ainoan seurasivat 1939 alussa X Göteverkenin telakalta Cricht Vulcanin aluksen Orientin. Sekin käytettynä hankittu eikä telakalta 1938 lopulla. Sitä Göteborgista Oceanfartin tilaama mutta Atlantalle kenties linlle sopivin laiva. Linn ollessa vahvasti valmistunut Atlanta Turusta. Laivat kykenivät noin 15 tappiollinen lamakauden vuoksi ei uusiin aluksiin solmun nopeuteen niistä suurin samalla koko haluttu sijoittaa. asetti linlle vuoden 1929 Suomen alussa käytettynä hankitun IX:n. Etelä Amerikan kauppalaivast metrinen X. Linlla nyt seitsemän alusta lähtö Suomesta suurin laiva 135 joka kolmas viikko luvulla linn taloustilanne Toinen maailmansota jälleenrakennus jälkeen kuljetukset linlla kasvoivat tasaisesti. X:n Atlantan urat Suomen lipun alla jäivät Uudelleenorganisointi Orientin tulipalo liikenteen sodan päätyttyä X sekä Atlanta parani: 1930 aloitettiin kahvin kuljettaminen tämän Vuna 1933 omistat Suomen perustivat Etelä Amerikan Rederi Ab Atlantan, lyhyiksi. Talvi tkosota keskeyttivät normaalin luovutettiin Linn Amerikkalaisten josta Oceanfart Orient loput. takavarikoima Neuvostitto. Aurora sen sian sodasta joskin palasi sodan jälkeen Suomeen. piirin laivoista Finland Amerika Linjen omistivat molemmat kolmasosan, sotakorvauksina ainoastaan Atlanta IX selvisi vaurioituneena pahasti Torni maihinnousussa varustamo hankki kaksi käytettyä alusta. Uuden varustam perustamisen jälkeenkin sen omistat asettivat Etelä Amerikan linlle omia aluksiaan. Orient vuna tuhoutui 1934, polttoainehiili Atlantilla kun syttyi matkalla Janeiro. sammuneen, uudelleen tulipalossa Pal mutta Orient laivan tuleen Rio se de luultiin syttyi tuhoutui täysin Santoksen edustalla. Ab Orient hankki samana vuna käytetyn aluksen, joka korvasi Orientin Orient. sai myös nimen Ensimmäiset uudisrakenteet 1939 Göteborgissa rakennettu X Suomen kauppalaivast suurin Vuna Linn 1936 Etelä Amerikan Linlla liikennöi yhdeksän laivaa kaikki käytettyinä hankittu varsin hitaita. Vuna 1936 laiva. Kuvassa X välirauhan aikana , jolloin Etelä Amerikan Suomen satamana Neuvostitto. Marshal toimi Govorov Petsamo. nimen 1945 saanut alus laiva luovutettiin romutettiin ilmeisesti KUVA: STIG LÖTHNER, RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA 13

14 Etelä Amerikan Linn liikenne alkoi uudelleen vuna Helmikuussa 1946 Etelä Amerikan linlle saatiin neljä alusta lisää, mukaan lukien n Linn ostama VIII. Herakles toi Helsinkiin ensimmäisen sodan jälkeisen lastin kahvia sen matkaa seurattiin tarkasti Sodanjälkeiset uudisrakenteet lehdistössä. Vuoden 1946 lopussa linlla kulki taas seitsemän alus, mukaan lukien IX Vuna 1950 Rederi Ab Atlanta tilasi kolme alusta alankomaalaiselta telakalta sekä yhden Cricht Vulcanilta Turusta (Turun uudisrakenne jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena valmistuttuaan). heti Ennen uusien alusten valmistumista muutettiin Suomen Etelä Amerikan organisaatiota Linn vuna 1951: Rederi Ab Atlantasta tuli nyt Oy Suomen Etelä Amerikan Lin Finland (SEAL), Sydamerika lopetettiin. Linjen Ab yhteispurjehdus SEAL toistaiseksi rahtasi omistavarustamoiltaan, pyrkimyksenä laivo mutta siirtyminen kokaan omaan tnisto. SEAL:n uudet laivat vat nopeudeltaan kooltaan samaa luokkaa kuin X ollut tosin modernimpia. luovutettiin ensimmäisenä 1952 uusi Atlanta, jolloin VIII IX siirrettiin n liikenteeseen. Näin n alusten matkat Etelä Amerikkaan päättyivät. SEAL:in kautta osakkaana linn uusissa Ylempi kuva: 1907 rakennettu VIII varustam ensimmäinen rakennettiin vuosina laivoissa, Atlantan joita jälkeen kahdeksan laiva Etelä Amerikan liikenteessä. Se rahdattiin Suomen Etelä Amerikan kappaletta osakas VIII ajoi karille Emdenissä katkesi kahtia. KUVA: SEAL:n suurin omista, kun Ab Linn liikenteeseen 1926 lopulla, yli vuotta ennen kuin sta tuli linn RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA Alempi kuva: 1947 varustamo hankki käytetyn aluksen korvaamaan sodassa menetettyjä Etelä Amerikan Linn laivo. Tämä toinen VIII liikennöi Etelä Amerikkaan vain viisi vuotta, kunnes se korvattiin uudemmalla tnistolla VIII myytiin romuksi. KUVA: HOLGER NYSTRÖM, RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA 14 Hollannissa Suomessa. Vuodesta 1958 Orientin sulautettiin en.

15 Linn loppu Lähteet 1960 luvun alussa SEAL:illa kymmenen laivaa, kaikki varta vasten rakennettu. Vuosikymmenestä tuli kuitenkin vaikea: Brasilia protektiistiseen merenkulkuptiikkaan, Brasiliassa Argentiinassa Haavikko, Paavo: Vuosisadan merikir Effoan sata siirtyi ensimmäistä vuotta mikä heikensi mahdollisuuksia saada rahte. Kun sekä Malmberg, Thure Sjöström, Pär Henrik Pietikäinen, taloudelliset merenkulkua että vaikeudet kannattavuutta, myi pittiset heikensivät SEAL 1964 Matti: liikenteen Auroran seuraavana vuna Atlantan. varustamo : Vuosisata suomalaista Pietikäinen, Matti: The Ships of Our First Century The nyt valmis luopumaan Etelä Amerikan liikenteestä Effoa Fleet lopulla myi osuutensa SEAL:ssa FÅA:lle. Seuraavana vuna FÅA osti myös Oceanfartin Sjöström, osuuden Suomen Etelä Amerikan Linsta tuli Bengt: Suomen Etelä Amerikan (http://www.slhy laiva.net/laiva12004 sal.html) Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön tytäryhtiö. myynyt osuutensa oikeaan aikaan, sillä Matti luvuilla linn kannattavuus hui entisestään. Pietikäisen luento Suomen luovuttamista laivoista, syksy 2011 Lopullisesti SEAL katosi varustamokartalta vuna Lin sotakorvauksena Aymara valmistui 1957 alankomaalaiselta telakalta. Kuten kaikki SEAL:n lukujen uudisrakenteet se käytännössä identtinen SJÖSTRÖMIN KOKOELMISTA ensimmäisen uudisrakenteen 15 Atlantan kanssa. KUVA: HOLGER NYSTRÖM, BENGT

16 KUVA: RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMISTA TEKSTI OLLI TUOMINEN Suomen ensimmäiset roro-laivat - VI V BORE hankkinut jo 1960 luvun ensimmäiset puolen välin kokemuksensa tienoilla ensimmäinen n alus, jka lastaus hoidettiin roro pääasiassa roro menetelmällä. liikenteestä. vuna 1962 tehnyt General Motorsin kanssa sopimuksen Opelien laivaamisesta Pu roro IV vanhanaikaisesti nosturilla, mutta tilanne muuttui Vaikka IV muistutti vielä pitkälti perinteistä Varv ramppe pitkin. Uusiin laivoihin tuli sisäänajoramppi Suomeen. Tällöin autot tosin lastattiin vielä nopeasti. Vuna 1965 ruotsalainen Oskarshamns Ab autojen luovutti lle kuljettamiseen ensimmäisen soveltuvan nosturilla lastattavaa laivaa, hoidettiin lastaus jo erityisesti laivan, joka laiturilta reelingin yli sääkannelle, josta autot ajettiin perustui kolme vuotta aiemmin samalta telakalta edelleen ramppe pitkin alemmille kansille. valmistuneen VII:n piirustuksiin. IV 16

17 Ratkaisu nopeutti autojen lastaamista, mutta siitä jka lasti lastataan joko aluksen keulasta, perästä voitiin loppupuolella suurin osa laivoista lastattiin vielä humatta edelleen varsin hidas, sillä ramppia pitkin lastata yksi auto kerrallaan, tai pienessä laivassa autojen siirtely vaati palj tarkkuutta. Uusi kyljestä rullaten eli pyörillä luvun nosturilla (lo lo, lift lift off), mikä johti pitkiin lastaustapa kuitenkin vähensi merkittävästi autojen satama aikoihin lastinkäsittelyn hitauteen. laivauksessa kärsimiä vahinko, kun lastausta ei enää hoidettu nostureilla. Uusi lastinkäsittelymenetelmä, jossa rahti lastattiin IV sarn aluksista ei ollut enää pitkä matka suhtauduttiin aluksi epäillen, mistä kertoo n varsinaisiin roro aluksiin. IV luovutettiin, Samana vuna kun tilasi ensimmäiset laivaan omilla pyörillään, siksi mullistava siihen ensimmäisten roro laivojen vaatimat peräportilla varustetut roro laivansa. Kaksi laivaa sisältävä tilaussopimus allekirjoitettiin 21. lokakuuta 1965 Rauma Repolan kanssa luvun loppupuolella roro laivoihin liittyi aluskoko teknisiä vielä haasteita, lukuisia sillä edelleen varsin pieni. Esimerkiksi peräporttiin päätyminen keulaportin sian hankaloitti kehueen suunnittelua, sillä peräportilla varustetussa kehueesta piti laivassa rakentaa varsin matala, jotta roro kansi saatiin sopivalle korkeudelle. VI valmistuvat X Kotkassa n uudessa, kirkkaankeltaisessa värityksessä. Uudesta värityksestä V päätti markkinointijohta n Hans hallitus kokouksessaan Häggmanin ehdotuksesta. lokakuussa Päätöksen kaikki yhtiön roro laivat maalattiin uuteen väritykseen. suomalaisomisteinen Suomessa rakennettu roro alus, VI, luovutettiin kaistametrimäärä, asetettiin käytetty. Lastinkäsittelyä tosin nopeutettiin toisinaan telakalta varustamolle , jka jälkeen alus Suomen, Ruotsin, Norn Manner laivan Raumalta. Aiemmin kansiluukut. purkamalla keulapuolen lastia keulanosturin avulla. historiallinen, että tämä ensimmäinen kerta, kun tilasi Liikenteessä lastiluukku nostureita ei juurikaan Euroopan väliseen liikenteeseen. Tilaus sikälikin nosturit jälkeen KUVA: HANNU LAAKSO, PEKKA K. LAAKSON KOKOELMISTA Ensimmäinen 1974 Suomessa Edistyksellinen rakenne rakennetut laivat rakennettu Turussa. VI:n sisaralus V luovutettiin varustamolle Rakenteeltaan Amerikkaan, välikannen alla kaksi autokantta, joissa voitiin Ensimmäisen matkansa jka linliikenteeseen. uusi jälkeen alus se teki asetettiin Pohjois edistyksellisiä. n uudet alukset Roro lastia vat varten varsin vahvistetun välikansien ansiosta kuljettaa auto jopa neljässä tasossa. Ylempi autokansi voitiin tarvittaessa siirtää Roro laiva? mekaanisesti keulapakan alle, jos sen käyttöön ei ollut tarvetta. Vastaavasti alempi autokansi voitiin Lyhenne roro tulee englannin kielen sanoista roll taittaa roll off. Lyhenteellä roro alus tarkoitetaan laivaa, lastiruuman reunoille pois tieltä. käytössä kaksi normaalikorkuista kantta. 17 Tällöin

18 Toinen tekninen edistysaskel liittyi aluksen valmistuivat jo vuna 1972, vain viisi vuotta potkurilapojen uudesta roro laivasta allekirjoitettiin elokuussa 1969 keisto: VI ensimmäinen n laiva, jossa pääkeiden kierroslukua VI:n valmistumisen jälkeen. Tilaussopimus kahdesta nousua voitiin säätää suoraan komentosillalta ilman Rauma Repola Oy:n kanssa, sen arvo 25,2 kemiesten apua. miljoaa markkaa. Seuraavana vuna samanlaisia laivo tilattiin vielä kaksi lisää, joten n yhteensä liikenteeseen tulossa 1970 luvun alkupuolella neljä uutta modernia roro laivaa. Sarn aluksista ensimmäinen, VII, valmistui telakalta maaliskuussa 1972, sitä seurasivat IX (4/1972), (5/1972) XI viimeisenä maaliskuussa uudisrakennukset asetettiin n perinteisessä harmaassa värityksessä oleva XI Turussa. KUVA: HANNU LAAKSO, PEKKA K. LAAKSON KOKOELMISTA Pidennys kolmen vuoden jälkeen joka vaatimattomat 4,4 nykymittapuun metriä leveä. linjoille. mukaan n liikenteessä: Välikannelta alakansille ramppi, joka tosin mitoitettu vain Telakka: Rauma Repola Oy, Rauma (#186) todettiin Pidennetty: 1970 henkilöautoille sopivaksi. Kun laivojen kapasiteetti muutenkin sopimuksen Oy pidentämiseksi riittämättömäksi, Wärtsilä vaalla 12 Ab:n teki VI:n kanssa metrillä. Valmistui: 1967 alusten Bruttovetoisuus: BRT Kantavuus: DWT pidennys toteutettiin Turussa 1970 V:lle Pituus: 99,5 metriä vastaavat muutostyöt tehtiin vuotta myöhemmin. Pidennyksen yhteydessä molempiin Leveys: 14,5 metriä laivoihin Lastimetrejä: 360 asennettiin turkulaisen Naviren valmistama lastihissi Nopeus: 15 solmua ylä alaruuman välille, jolloin roro rahtia voitiin Omista: lastata myös alaruumaan. Muutos paransi alusten : Höyrylaiva Oy lastinkäsittelyominaisuuksia merkittävästi paransi : Rederi Hans v Rettig myös laivojen taloutta. Mitat pidennyksen (1970) jälkeen. Seuraava roro sukupolvi Seuraavan roro sukupolven ensimmäiset Suomen, Manner Euroopan Is Britannian Kaikki jäsenet 18 välisille VI - Tekniset tiedot Varsin pian kävi selväksi, että alusten pullkaula peräportti, X

19 Uudet ro rot vat jo rakenteeltaan nykyisiä roro 1960 laivo vastaavia. Kansinosturit luukut jätetty kokaan pois koko lastitila suunniteltu nimenomaan 1970 lukujen taitteessa valmistuneita aluksia n uusimpiin, viime vuna valmistuneisiin roro lastin kuljettamiseen. Lasti siirtyi sääkannelle hissillä, alaruumaan kuten VI:ssä pidennyksen jälkeen. Peräportti nyt kahdeksan metriä leveä, mikä liki puolet enemmän kuin VI:ssä. VI:n tavoin myös uudisrakennuksiin ylimääräistä välikantta tuli kaksi nostettavaa autojen kuljetusta varten. Välikansien avulla uudet laivat pystyivät kuljettamaan parhaimmillaan noin 700 autoa. Roro alusten tapahtui muodmuutos nkin laivastossa todella nopeasti. Jo viisi vuotta n ensimmäinen roro laiva, VI, peräportti avattuna Raumalla. KUVA: HANNU LAAKSO, PEKKA K. LAAKSON KOKOELMISTA VI:n valmistumisen jälkeen lla puhtaasti liikenteessään roro liikenteeseen suunniteltua kolme laivaa. Sea Sg aluksiin. Tästä aluskaksikosta Reilussa neljässäkymmenessä vuodessa tapahtunutta kerrotaan tarkemmin tämän lehden sivuilla kehitystä voi puolestaan tarkastella vertaamalla näitä Lähteet Kaukiainen Yrjö: Ulos maailmaan! Suomalaisen merenkulun historia, SKS 2008 Malmberg Thure, Sjöström Pär Henrik: Vuosisata suomalaista merenkulkua, Oy Rettig Ab 1997 VII Tekniset tiedot n liikenteessä: Telakka: Rauma Repola Oy, Rauma (#199) Valmistui: Bruttovetoisuus: GRT Kantavuus: DWT Pituus: 113,5 metriä Leveys: 19,2 metriä Lastimetrejä: 1000 Nopeus: 16,5 solmua Omista: Höyrylaiva Oy "Roro alusten muodmuutos tapahtui nkin laivastossa todella nopeasti. Jo viisi vuotta VI:n valmistumisen jälkeen lla liikenteessään kolme puhtaasti roro liikenteeseen suunniteltua laivaa." 19

20 TEKSTI JUSSI LITTUNEN Vanhanaikaisesta höyrylaivasta menestyksekkääksi risteilijäksi 21. ELOKUUTA 2010 Kristina Regina lähti viimeiselle kodin suuntasi Tallinnan kautta Kotkaan, jossa entinen maalattiin samanväriseksi kuin se 50 vuotta sitten kansainväliselle höyrylaiva risteilyaluksena risteilylleen päätti Helsingistä. Laiva uransa takanaan Turusta. Naantaliin Laiva Turun saapui sunnuntaina Korustelakalla, missä runko 50 vuotta liikennettä. Alus ei enää täyttänyt uusimpia SOLAS (Safety of Life at Sea) määräyksiä, siksi Kristina Cruisesin etsittävä tilalle uusi laiva. Vuna 1982 Puolassa Kstantin Simov perusteellisesti, risteilyliikenteen rakennettu se uusittiin aloitti kotkalaisvarustamolle 28. elokuuta nimellä Kristina Katarina. Kun varustam uusi lippulaiva saapui tammikuussa 2010 Suomeen, ei vielä tiedetty, mikä Kristina Reginan tulevaisuus si. Parhaimpana vaihtoehta pidettiin aluksen pääsyä jkin palasi Turkuun samoissa väreissä kuin se 50 vuotta jotta uusia määräyksiä ei tarvitsisi joukko kiinnostuneita. Takana näkyy Wärtsilän telakan vanha nosturi. valti ottaa sisäiseen huomio. omistaa ei liikenteeseen, Jos tällaista löytyisi, si aiemmin liikenteensä aloittanut. Saapumista todistamassa suuri KUVA: JUSSI LITTUNEN romuttaminen hyvin todennäköinen vaihtoehto. ollut, Maaliskuussa 2010 Turun Sanomat yllätti kertomalla, nimensä. että Johnny Sidin johtama Oy S/S a Ab si ostamassa Aurajokeen hotelli, ravintola museolaivaksi. Sid muutamaa vuotta aikaisemmin yrittänyt pelastaa romutettavaksi joutuneen Finnjetin, kenties tämän epänistumisen vuoksi uuteen hankkeeseen suhtauduttiin skeptisesti. Epäilyistä humatta kaupat solmittiin heinäkuussa 2010, niin vanhaa klassikkolaiva saanut uuden sisustus uusittiin alkuperäisen hengen mukaiseksi. Samalla laiva sai takaisin alkuperäisen Tarkoituksena, että 250 paikkaiset ravintolatilat 90 vuodepaikan hotelli si saatu avattua pikkujouluna Aurajoen Itärannalla, mutta toisin kävi. Länsirannan asukkaat vastustivat aluksen sijoittamista heidän asuntojensa eteen, mistä syystä laivan saavuttua lokakuussa 2010 se kiinnitettiinkin Itärannalle nk. Valkoisen tal eteen. 20

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 -

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - Matkustajaristeilylaiva Rakennettu: 1992, Finnyards Oy, Rauma (#309) Bruttovetoisuus: 25 076 Brt Nettovetoisuus: 12 407 Nrt Kantavuus: 1 707 dwt Pituus:

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

AUTOLAUTTALIIKENNE SUOMI SAKSA 50 VUOTTA NLC FERRY VAASASTA UUMAJAAN VALTIO OMISTEISET VARUSTAMOT, OSA 2 SUOMEN TONNISTOVERON UUDISTUS VIKING GRACE

AUTOLAUTTALIIKENNE SUOMI SAKSA 50 VUOTTA NLC FERRY VAASASTA UUMAJAAN VALTIO OMISTEISET VARUSTAMOT, OSA 2 SUOMEN TONNISTOVERON UUDISTUS VIKING GRACE AUTOLAUTTALIIKENNE SUOMI SAKSA 50 VUOTTA NLC FERRY VAASASTA UUMAJAAN VALTIO OMISTEISET VARUSTAMOT, OSA 2 SUOMEN TONNISTOVERON UUDISTUS VIKING GRACE TUO UUDENLAISIA PALVELUITA PÄÄKIRJOITU PÄÄKIRJOITUS Muutoksen

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

. 20.1 2 t. a ta. la i. ä p. C h. i ty L i n i

. 20.1 2 t. a ta. la i. ä p. C h. i ty L i n i 15. 20.1 2 28 t ne la. a ta ulk om w. ww 5 01 /2 6B V äl iv ä ip p s ä se ia la i C h C a e os le nd a 2 br ris i ty L i n Cr es u i s ta es iks i Risteilijät Dimitri Chandris ja Chandris Cruises Chandris

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001

BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001 BIRKA LINE ABP:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2001 Liikevaihto laski 5 % 86,93 miljoonaan euroon (91,78 miljoonaa euroa vuonna 2000). Liiketulokseksi muodostui 14,66 miljoonaa euroa (19,92 miljoonaa euroa). Tulos

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

. 20.1 2 t. a ta. la i. ä p. i ty L i n i

. 20.1 2 t. a ta. la i. ä p. i ty L i n i 15. 20.1 2 29 t ne la. a ta ulk om w. ww 5 01 /2 6C V äl iv ä ip p s ä se ia la i C h C a e os le nd a 3 br ris i ty L i n Cr es u i s ta es iks i Risteilijät Veljesten varusta yhdistyvät Välipäiväspesiaalin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa 2016 Loviisalainen Pakettijahti Österstjernan www.osterstjernan.fi Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen

Lisätiedot

. 20.1 2 t. a ta. la i. ä p. C h. i ty L i n i

. 20.1 2 t. a ta. la i. ä p. C h. i ty L i n i 15. 20.1 2 27 t ne la. a ta ulk om w. ww 5 01 /2 6A V äl iv ä ip p s ä se ia la i C h C a e os le nd a 1 br ris i ty L i n Cr es u i s ta es iks i Linjalaivat Anthony Chandris Chandris Line Vuonna 1 959

Lisätiedot

TÄSSÄ NUMEROSSA MM. ITÄMEREN MATALA- JA NOUSUSUHDANTEET ENTINEN RUOTSINLAIVA PALAA HOLA, MALLORCA!

TÄSSÄ NUMEROSSA MM. ITÄMEREN MATALA- JA NOUSUSUHDANTEET ENTINEN RUOTSINLAIVA PALAA HOLA, MALLORCA! TÄSSÄ NUMEROSSA MM. ITÄMEREN MATALA- JA NOUSUSUHDANTEET ENTINEN RUOTSINLAIVA PALAA HOLA, MALLORCA! PÄÄKIRJOITUS 2 Helsinki lähti nousukiito Telakan tulevaisuus Helsingissä näyttää olevan varmaa jälleen.

Lisätiedot

ULKOMATALA ELOKUU - TÄSSÄ NUMEROSSA MM. > KATSAUS SUOMALAISEN RISTEILYLIIKENTEEN HISTORIAAN > STENAN UUDET GÖTEBORG - KIEL-LAUTAT

ULKOMATALA ELOKUU - TÄSSÄ NUMEROSSA MM. > KATSAUS SUOMALAISEN RISTEILYLIIKENTEEN HISTORIAAN > STENAN UUDET GÖTEBORG - KIEL-LAUTAT ULKOMATALA ELOKUU - TÄSSÄ NUMEROSSA MM. > KATSAUS SUOMALAISEN RISTEILYLIIKENTEEN HISTORIAAN > HAMPURIIN LAIVOJA KUVAAMAAN? > STENAN UUDET GÖTEBORG - KIEL-LAUTAT PÄÄKIRJOITUS sivu 2 TEKSTI LASSI LIIKANEN

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

ESCOn, Estlinen, Inrekon, Estonian New Linen, Eminren, Hansatee/Tallinkin ja Tallink Gruppin vaiheita

ESCOn, Estlinen, Inrekon, Estonian New Linen, Eminren, Hansatee/Tallinkin ja Tallink Gruppin vaiheita ESCOn, Estlinen, Inrekon, Estonian New Linen, Eminren, Hansatee/Tallinkin ja Tallink Gruppin vaiheita Koonnut Joni Huopana 2006-2015 1940 Baltijskoje (Gosudarstvennoje) Morskoje Parokhodstvo (engl. Baltic

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

Tallink 25 vuotta. Tallinkin laivoilla Riikaan. Teemanumero. Vana Tallinnin ura kolmella merellä Matkakertomus:

Tallink 25 vuotta. Tallinkin laivoilla Riikaan. Teemanumero. Vana Tallinnin ura kolmella merellä Matkakertomus: 6/201 4 www.ulkomatala.net 31.1 2.201 4 Teemanumero Tallink 25 vuotta Uusi laiva Helsinki-Tallinna -linjalle? Vana Tallinnin ura kolmella merellä Matkakertomus: Tallinkin laivoilla Riikaan Pääkirjoitus

Lisätiedot

Ilma sakeana kysymyksiä Ajotila. Työtila. Kirjasto. n.12 m. pitkä pari metriä leveä tuubi miten asiakasvirrat kulkevat kuinka toimitaan ryhmätilanteissa Miten ergonomia pelaa Voiko hyllyt irrottaa Akkulaturi

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet Rahtivarustamoiden ICT-haasteet ICT:n markkinanäkymät merillä 20.8.2015 ESL Shipping Oy Osa Helsingin pörssiin listattua Aspo-konsernia Varustamo aloittanut toiminnan vuonna 1949 Lastivolyymi 12,1 miljoonaa

Lisätiedot

05 / 2011 http://www.ulkomatala.net 31.10.2011 ECKERÖ HAKEE NORDLANDIALLE KORVAAJAA TUKHOLMAN UUDISTUVAT SATAMAT EFFJOHNIN NOUSU JA TUHO, OSA 1

05 / 2011 http://www.ulkomatala.net 31.10.2011 ECKERÖ HAKEE NORDLANDIALLE KORVAAJAA TUKHOLMAN UUDISTUVAT SATAMAT EFFJOHNIN NOUSU JA TUHO, OSA 1 05 / 2011 http://www.ulkomatala.net 31.10.2011 ECKERÖ HAKEE NORDLANDIALLE KORVAAJAA TUKHOLMAN UUDISTUVAT SATAMAT KANNEN KUVA: KRZYSZTOF BRZOZA EFFJOHNIN NOUSU JA TUHO, OSA 1 PÄÄKIRJOITUS TEKSTI JA KUVAT

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää HELMIKUU 02/2011 VARUSTAMOALENNUKSIA VAI LAHJUKSIA? MALTA - VÄLIMEREN SOLMUKOHTA GRIMALDIEN JALANJÄLJILLÄ, OSA 1: MATKA EUROOPPALAISEKSI SUURVARUSTAMOKSI PÄÄKIRJOITUS TEKSTI LASSI LIIKANEN Minkä taakseen

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Hyvä tietää. Rostock Helsinki. Tallink Superfast Helsinki Rostock

Hyvä tietää. Rostock Helsinki. Tallink Superfast Helsinki Rostock Tallink Superfast Helsinki Rostock Rostock Helsinki Hyvä tietää YLEISTÄ: Passi/viisumi: Jokaisen Saksaan matkustavan on oman turvallisuutensa takia pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä tarvittaessa

Lisätiedot

OSA 2: YLEISTIEDOT 1(5) Laiva on alun perin Neuvostoliiton puolustusvoimien sukeltajien entinen alus ja sen rakennusvuosi on 1952.

OSA 2: YLEISTIEDOT 1(5) Laiva on alun perin Neuvostoliiton puolustusvoimien sukeltajien entinen alus ja sen rakennusvuosi on 1952. OSA 2: YLEISTIEDOT 1(5) 2.1. Historiaa Moottorialus Marie Antoinette hankittiin Kuopion Urheilusukeltajien käyttöön vuonna 2007 Lahdesta. Laiva on alun perin Neuvostoliiton puolustusvoimien sukeltajien

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY BIOLAIVAT KY VISIO JA SEN TOTEUTTAMINEN Suomessa EU:n ja oman kotoisen valtiovallan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

04 / 2012 www.ulkomatala.net 31.8.2012

04 / 2012 www.ulkomatala.net 31.8.2012 04 / 2012 www.ulkomatala.net 31.8.2012 VIKING GRACE LASKETTIIN VESILLE TURUSSA ECKERÖ LINEN TALLINNAN LIIKENTEEN HISTORIA VALTIO OMISTEISET VARUSTAMOT, OSA 1 MUUTOKSEN TUULIA SAGA CRUISESILLA PÄÄKIRJOITUS

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Visbyn risteily Helsingistä

Visbyn risteily Helsingistä Visbyn risteily Helsingistä Reitti: Karstula-Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä (menoon mahdollista saada liityntäkuljetukset myös Keuruulta ja Petäjävedeltä -> kysy lisää toimistoistamme!) Lähdöt: 3.7 ja 24.7

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Telakkateollisuus kriisissä - taas?

Telakkateollisuus kriisissä - taas? ENNAKKO: ECKERÖ LINEN UUSI FINLANDIA VALTIO OMISTEISET VARUSTAMOT, OSA 3 TALLINKIN JA SILJAN LAIVAT VAIHTAVAT REITTEJÄ JÄÄHYVÄISET NORDLANDIALLE MERENKULUN VUOSI 2012 PÄÄKIRJOITU PÄÄKIRJOITUS Telakkateollisuus

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys

FAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys Teema 5. Kulttuuri FAKTALEHTI. Vaasan sataman historia ja kehitys Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rannoilla on esikristillisistä ajoista lähtien asunut ihmisiä, jotka ovat harjoittaneet kaupankäyntiä

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina 1830 1930 noin 2,5 miljoonaa henkeä Pohjois-Amerikkaan.

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Kulttuurin tuotteistaminen. Case: Koiramäen lasten kaupunkiretki Turussa

Kulttuurin tuotteistaminen. Case: Koiramäen lasten kaupunkiretki Turussa Kulttuurin tuotteistaminen Case: Koiramäen lasten kaupunkiretki Turussa Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 5.5.2010 Mistä kaikki sai alkunsa? Matkailun ja majoitusliikkeiden edustajien

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Thulin typ D Thulin typ D oli ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa siitä on yleisesti

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

EFFJOHNIN NOUSU JA TUHO, OSA 2 MERENKULUN VUOSI 2011 VAASA UUMAJA REITIN KIVIKKOINEN HISTORIA

EFFJOHNIN NOUSU JA TUHO, OSA 2 MERENKULUN VUOSI 2011 VAASA UUMAJA REITIN KIVIKKOINEN HISTORIA 06 / 2011 http://www.ulkomatala.net 31.12.2011 EFFJOHNIN NOUSU JA TUHO, OSA 2 MERENKULUN VUOSI 2011 VAASA UUMAJA REITIN KIVIKKOINEN HISTORIA PÄÄKIRJOITUS TEKSTI JA KUVAT LASSI LIIKANEN Ulkomatalan vuosi

Lisätiedot

vauhtiveneet Poker Run keräsi POKER RUN 2012

vauhtiveneet Poker Run keräsi POKER RUN 2012 Poker Run keräsi vauhtiveneet Hankoon T e k s T i V e s a L e p p ä L k u V a T J u k k a p a k a r i n e n Yksi Suomen suurimmista moottorivenetapahtumista keräsi jälleen vauhtiveneet Hankoon elokuun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 2 / 2013 Aika 18.2.2013, 17.18 19.15 Paikka Läsnä DC- yhdistyksen toimisto, Harkkoraudantie 10, Hki Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1 (5)

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1 (5) PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 1 (5) Tämä esitys on Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin (2010) suosituksessa 47 tarkoitettu Raisio Oyj:n palkka- ja palkkioselvitys. Esitetyt tiedot ovat pääsääntöisesti

Lisätiedot

MYÖNNETYT ENTISÄMISAVUSTUKSET 2015

MYÖNNETYT ENTISÄMISAVUSTUKSET 2015 MYÖNNETYT ENTISÄMISAVUSTUKSET 2015 M/v Amiga (Helsinki) Larsmossa 1960 rakennettu moottorivene. Omistaja Rickhard Lundell, Helsinki Aluksen rungon kunnostukseen 3600 euroa. M/s vartiolaiva 55 (Helsinki)

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10.

Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan. Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10. Siirtolaisten matkareitit Amerikkaan Tietopalvelupäällikkö Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti Tieteen päivien esitelmä 19.10.2013 Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina 1830

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

WonderCruises Lisä- ja erityisehdot

WonderCruises Lisä- ja erityisehdot WonderCruises Lisä- ja erityisehdot 1. Yleistä WonderCruises myy ja välittää risteilypaketteja ja pelkkiä risteilyjä, jotka kuuluvat valmismatkalain piiriin ja niihin sovelletaan Yleisiä valmismatkaehtoja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA. Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus

AJANKOHTAISTA. Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus AJANKOHTAISTA Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus Boknäs laajentaa Toistakymmentä sisustusliikettä, ying, yang, feng shui ja Hong Kong. -Liilassa on kaikki! Boknäs laajentaa parhaillaan Liilassa

Lisätiedot

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 9.11.2011 SBL:n hallitus on vahvistanut sitovasti

Lisätiedot

LISTAT. Tehtävä 1: LISTAT

LISTAT. Tehtävä 1: LISTAT LISTAT Tammikuussa julkaistiin Rokkisydän ja Sarvipäät -yhtyeiden uudet CD:t. Helmikuussa niitä seurasivat Sinkkubingo ja Metalliväki -yhtyeiden CD:t. Alla oleva kuvaaja esittää näiden yhtyeiden CD-levyjen

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

PERINNELAIVA-ASIAIN PÖYTÄKIRJA 2/2011 ASIANTUNTIJALAUTAKUNTA

PERINNELAIVA-ASIAIN PÖYTÄKIRJA 2/2011 ASIANTUNTIJALAUTAKUNTA PERINNELAIVA-ASIAIN PÖYTÄKIRJA 2/2011 ASIANTUNTIJALAUTAKUNTA Museoviraston asettaman perinnelaiva-asiain asiantuntijalautakunnan pöytäkirja numero 2/2011 Aika 25.3.2011 kello 10.30 15.00 Paikka Museovirasto,

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE

KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Stadin Rantaryhmä 18.4.2010 KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Taustaa Tämä pieni esiselvitys on tehty asiantuntijavoimin, realistiseksi vaihtoehdoksi Kruunuvuorenselän yli suunnitteilla

Lisätiedot

FINNLINES OYJ 26.10.2005

FINNLINES OYJ 26.10.2005 FINNLINES OYJ 26.10.2005 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2005 Olennaiset tapahtumat katsauskaudella :n varsinainen yhtiökokous, joka pidettiin 17. maaliskuuta 2005, vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2004 ja myönsi

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

SITA - OBSERVER - CISION Arkistoluettelo

SITA - OBSERVER - CISION Arkistoluettelo SITA - OBSERVER - CISION Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Lehtileikkeet Aa Sanoma Osakeyhtiöön liittyvät lehtileikkeet 1 Ab Helsinki Mediaan liittyvät lehtileikkeet 4 Ac Ruutuneloseen liittyvät lehtileikkeet

Lisätiedot

Atte Dahlman. Tomi Hurme

Atte Dahlman. Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011 Ota yhteyttä muutosehdotuksissa/korjauksissa toiminnanjohtaja Hulda Ahoseen: executive.officer@bridgefinland.com VERSIO 2.12.2010 SBL:n hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Nuuskan myynti, ostaminen ja luovutus Suomessa. Ylilääkäri Eeva Ollila

Nuuskan myynti, ostaminen ja luovutus Suomessa. Ylilääkäri Eeva Ollila Nuuskan myynti, ostaminen ja luovutus Suomessa Nuuskaa päivittäin tai silloin tällöin käyttävien poikien osuudet iän mukaan 1981-2015 THL THL Nuuska Suomessa Nuuska on terveydelle vahingollinen tuote.

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Pohjoisen Itämeren säännöllisen matkustajaalusliikenteen

Pohjoisen Itämeren säännöllisen matkustajaalusliikenteen Pohjoisen Itämeren säännöllisen matkustajaalusliikenteen nykytila ja tulevaisuus Salenius, Mika 2009 Laurea Kerava Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Kerava Pohjoisen Itämeren säännöllisen matkustajaalusliikenteen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015

Ilkka Mäntyvaara. Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Ilkka Mäntyvaara Dubai, esitys lounaskokouksessa 19.1.2015 Tämä esitys perustuu käyntiin Dubaissa marraskuussa 2014. Dubai on yksi Yhdistyneiden Arabiemiraattien seitsemästä emiraatista. Se sijaitsee Persian

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot