Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää

Transkriptio

1 HELMIKUU 02/2011 VARUSTAMOALENNUKSIA VAI LAHJUKSIA? MALTA - VÄLIMEREN SOLMUKOHTA GRIMALDIEN JALANJÄLJILLÄ, OSA 1: MATKA EUROOPPALAISEKSI SUURVARUSTAMOKSI

2 PÄÄKIRJOITUS TEKSTI LASSI LIIKANEN Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää Me suomalaiset olemme erikoista kansaa. Aikojen saatossa suomalaisia lunehdittu kovin vaatimattomiksi, mutta toisaalta tarvittaessa osaamme olla myös ylpeitä itsestämme. Silloin tällöin terve ylpeys menee kuitenkin yli laidan. Jokainen voinee kuvitella, turha pröystäily liialliset oletukset omasta jossakin tuntuma, paremmuudesta vaiheessa tällä kääntyy itseään hetkellä todennäköisesti vastaan. tämäntyyppisestä syndroomasta. Suomi Minulla kärsii juuri tilikausi toisensa jälkeen. Ongelmana vaan taitaa olla se, jossakin ymmärrettiin, vaiheessa Matkapuhelinten yhtiöllä myös todella lisääntymiselle ei Nokiassa meni hyvin. ollut loppua näköpiirissä, sinisilmäisesti uskottiin, ettei kukaan kilpaili mene ohi. Oletus kuitenkin markkinaosuus laskussa, kuten väärä. Tällä markkina arvo sananlasku hetkellä ovat kuuluu, Nokian tkuvassa kuin lehmän häntä. Yhtiössä todella kuviteltiin valta aseman olevan lopullinen. Tuotekehitys sikseen, tylsät pyörivät jäi samat puhelinmallit vuodesta mallistossa toiseen. Jossakin vaiheessa tuli iphet haastat, Nokiassa muut mutta päädyttiin toteamaan, ettei niistä ole matkapuhelinjätti Helsingin telakan tulevaisuus näyttänee jkin verran valoisammalta, kuten aikaisemmassa pääkirjoituksessa pohdittiin (Ulkomatala joulukuu 2010). KUVA: LASSI LIIKANEN vasta ettei niin kauan, kun yhtiö valmistanut erilaisia teknisiä vempeleitä. Vuosikymmenien saatossa yhtiöstä tuli merkittävä kivilka suomalaiselle teollisuudelle. Matkapuhelinten "vallankumouksen" alkaessa Nokia markkina asema tulosta markkinaosuutta uskominen. Näyttää siltä, myös Suomen meriteollisuus saanut saman pistoksen. hallitsi yksipusesti pitkään, hallitsee vielä ehkä meni palj, mikä Nokiaa vaivaa, kun sen tuotekehitys rullaa paikallaan, yhtiöltä luisuu tkuvasti käsistä markkinaosuuksia liikevoitto vain pienenee 2 enää siinä kuitenkin tkuvasti epänistuen, ainakin jos Meriteollisuus enää toistaiseksi. Suomessa maailmalla kuitenkin turvattuna. Nokia yrittää kehittää omia uusia tuotteita, joustava, uudistuva eteen päin kulkeva. Näin se sai hyvin lansia matkapuhelinmarkkinoilla, joita se Nyt hätkähtänyt, olekaan Nokia johdattanut suomalaista teknologiaosaamista puhuttu vastusta. vaipui vuosikymmenien vaihteessa syvään kriisiin, kun Wärtsilä Meriteollisuus kkurssiin. Nopeasti toimintaa järjesteltiin uudestaan, jolloin syntyi Masa Yards. Se tapahtui hämmästyttävän nopeasti, mutta välttämätöntä, mikäli telakat toimintakykyisinä. haluttiin säilyttää edelleen

3 PÄÄKIRJOITUS Masa Yardsista tuli laadukas yhtiö, joka sai jopa siltä, tulevaisuus ruusuinen. Suurin osa näistä nimekkäitä risteilyvarustamo asiakkaakseen. Näytti risteilyvarustamoista siirtyi myöhemmin muiden kutsuttu Suomalainen telakkateollisuus pitkään. Aker Yardsissa tulevaisuudesta ei ole voi kuviteltiin, tyytyväinen Turun telakan ikuiseksi Genesis luokan projektiin (jka muuten viime aikoina huhuttu olevan telakkayhtiölle tappiollinen). Tilaus kuitenkin valui läpi sormien Saksaan. Voi voi, miten tässä nyt näin kävi? Miksi epäilystäkään. hyvin se, itsestäänselvyytenä. Olihan yhtiö varsin innokas Royal Koko paketti myytiin ulkomaille, myöhemmin Aker telakoiden viimeistään Saksasta, eikä Suomesta, jota täällä pidettiin tietysti Caribbean alkoi tilaamaan aluksia runsaasti telakalta. Finnyardsissa telakat tilasikin Sunshine luokkansa aluksen Meyer Werftiltä autolautoista, erityisesti Rauman Helsingin telakoille. "hovihankkiksi" olevat asiakkaaksi kuviteltu Royal Caribbean Internatial Sen jälkeen alkoi virrata runsaasti erilaisia tilauksia taas korealaisomistuksessa eivät ole enää kilpailukykyisiä. Suurin rysäys kaikille telakoiden asiakkaiksi, muttei yhtiössä vielä pelästytty. Turussa nykyisin Royal Caribbean petti meidät? Helsingin telakasta elää myytiin jo osa pois venäläiselle telakkayhtiölle. Miksi? Eikö meillä enää ole valmiuksia tai mahdollisuuksia ylläpitää telakoita? Mutta mistäpäs me juuri nyt keskustelemme? Siitä, Nottiinko Turussa liikaa Royal Caribbeaniin? KUVA: LASSI LIIKANEN Minäpä san, me petimme itse itseämme. Me risteilyksernit ovat muiden asiakkaita, eivätkä ole samaan koukkuun. Oletimme, suomalainen laatu Yksinkertaisesti varmaankin siitä, Suomessa suomalaiset kun niin petollisesti auduimme siihen korvaamatta. Varmasti maailmasta löytyy varustamo, jotka tilaavat Suomesta, hinnalla millä palanneet tai tulleet Suomen telakoiden asiakkaiksi? kuviteltu telakoiden elävän ikuisesti. hyvänsä. Turun telakka tulee elämään risteilyaluksista, Jopa työ elinkeinoministeriö sanomansa mukaan kaikki vaan ei mene niin kuin elokuvissa, tai tässä tappiosta. Mutta telakalla vain kuviteltu, ei Helsinki Rauma työllistyvät muilla projekteilla. Mutta tapauksessa telakkajohtajien unissa. On tietysti mahdollista, tällä kertaa Royal Caribbean katsoi kassaansa, päätti tilata halvemmalla Saksasta. Mutta jos pelkkä hinta kyseessä, miksei kukaan muu ole tilannut? Eikö maailmasta löydy enää yhtään vakavaraista risteilyvarustamoa? Voihan sekin olla mahdollista. Itse kuitenkin usk, kyse siitä, me emme enää osaa haalia uusia asiakkaita. Merenkulkualalle ollut tyypillistä, jossakin vaiheessa rakennustelakkaa vaihdetaan, joko pysyvästi tai väliaikaisesti. On kuitenkin perin omituista, miksei Suomen telakat ole saanut omaa palaansa tästä kakusta? Miksi suurimmat 3 varoittanut Turun telakkaa mahdollisesta tulevasta Royal Caribbean siirry. Turun telakalla oltiin liian sinisilmäisiä, mutta väärin, teidän telakkanne ei ole maailman ainoa telakka. Bisnes kuitenkin bisnestä. Tavallaan voi sanoa, ihan oikein teille. En missään tapauksessa toivo mitään massatyöttömyyttä tai telakan kaatumista, mutta tässä maailmassa pitää vain vetää kotiinpäin neuvotella tkuvasti uusia asiakkaita. Tunnesyillä ei enää tänä päivänä ole mitään merkitystä, ollessa varsinkaan kyseessä. näin Ehkä hintavien tälläinen projektejen takaisku saa Turussakin aivystyrät pyörimään uudistamaan jälleen kerran telakkaa uudestaan. Joten ei pahalla, kaikille kaikkea hyvää toivoen, mutta siitähän saitte. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

4 YLEISKATSAUS Tässä numerossa Varustamot vyöryvät verkko Internet tänään hot. Polttavan kuumaa taas kaikenlaiset verkostopalvelut, kuten Facebook tai Twitter. Nykyan trendi siis lähes pakottanut, tai ainakin toiminut jkinmoisena painostuksena, laiva alalla toimiville yrityksille tulemaan nettiin. Kyllähän jokainen haluaa tietää, mitä ne yritykset tällä hetkellä puuhaa. Täytyy katsoa uusin twiitti ennen kaikkea siitä omasta lempivarustamosta täytyy tykätä seurata feediä. Vaan miltä näyttää tällä hetkellä Internetin verkostopalvelut, jos tutkaillaan erilaisia varustamo? KOTIVESILLÄ, sivu 5 Varustamoalennuksia vai lahjuksia? YLE esitti jokin aika sitten dokumentin nimeltä "Lahjus se joka kannattaa". Dokumentissa suomenruotsalainen toimitta kiinnostui uutisoinnista, joka koski Wärtsilän lahjustutkintaa oikeudenkäyntiä Keniassa rakennetun voimalan tiimoilta. Toimitta alkoi kiinnostua myös Wärtsilän toisesta tunnetusta lahjustapauksesta, joka koski Rederi AB Gotlandin Kiinasta tilaamaa kahta alusta niihin toimitettujen moottorikauppojen epäselvyyksiä. KOTIVESILLÄ, sivu 7 50 vuotta autojen tehokuljetusta Vaikka säännöllistä matkustaliikenn Suomen Ruotsin välillä harjoitettu jo 1800 luvun lopulta, nykyisenkaltainen autolauttaliikenne alkanut vasta 60 luvun alussa. Syy autokuljetusten myöhäisen alkamiseen erityisesti Suomen vähäinen henkilöautomäärä: Ensimmäiset henkilöautot rekisteröitiin vuna 1900, ennen toista maailmansotaa auto vasta vaa Tästä humatta laivojen keulakansille nostettu henkilöauto epäsäännöllisesti varmasti yhtä kauan kuin Suomessa ollut auto. KOTIVESILLÄ, sivu 10 kuljetettu säännöllisen Grimaldien lanjäljillä, osa 1: Matka eurooppalaiseksi suurvarustamoksi Grimaldi Group yksi Euroopan suurimmista yksityisistä varustamokserneista. Tässä artikkelisarssa syvennytään Grimaldi Groupin historiaan, sen omistamiin varustamoihin sekä muuhun toimintaan. MAAILMAN MERILLÄ, sivu 14 Malta - Välimeren solmukohta Lähes tarkalleen Välimeren keskipisteessä siitseva Maltan saarivaltio ollut jo tuhansia vuosia merenkulun solmukohta. Saarta ovat pitäneet hallussaan mm. foinikialaiset, kreikkalaiset, roomalaiset, arabit, italialaiset, espanlaiset, johanniittain ritarikunta, Napolein ranska Iso Britannia ennen saarten itsenäistymistä vuna Yhä tänäkin päivänä Maltan satamat ovat Euroopan kiireisimpiä. Tässä artikkelissa paneudumme Maltan historiaan siihen, mitä kaikkea saaret tarjoavat laivaharrastajille. MAAILMAN MERILLÄ, sivu 17 Finnlinesille Stenalle aasialaisia laivo Stena Line vastaanotti tammikuussa uuden ro paxin Etelä Koreasta Finnlines saa kuuden aluksen sarnsa alkaen huhtikuusta Artikkelissa pieni informaatiopaketti aluksista. MAAILMAN MERILLÄ, sivu 21 Lokikir 01-02/2011 Merenkulun tärkeimpiä tapahtumia tammi helmikuulta LOKIKIRJA, sivu 24 Loppusanat Tietoa lehdestä toimituksesta. LOPPUSANAT, sivu 28 4

5 KOTIVESILLÄ TEKSTI LASSI LIIKANEN Varustamot vyöryvät verkko Internet tänään hot. Polttavan kuumaa taas kaikenlaiset verkostopalvelut, kuten Facebook tai Twitter. Nykyan trendi siis lähes pakottanut, tai ainakin toiminut jkinmoisena painostuksena, laiva alalla toimiville yrityksille tulemaan nettiin. Kyllähän jokainen haluaa tietää, mitä ne yritykset tällä hetkellä puuhaa. Täytyy katsoa uusin twiitti ennen kaikkea siitä omasta seurata lempivarustamosta feediä. Vaan miltä täytyy näyttää tykätä tällä hetkellä Internetin verkostopalvelut, jos tutkaillaan erilaisia varustamo? Vaikka esimerkiksi perusteella ei Viking heti Linen uskoisi sen nettisivustojen olevan aktiivinen internetin saralla, se yksi aktiivisimmista. Viking Line Suomi ryhmästä tykkää Facebookissa käyttäjää tällä katsomalla. Se ihan mukava määrä. Facebookissa Viking vienyt itsensä täysin uuteen ulottuvuuteen Facebookin välityksellä yhtiö kaa tietoa tulevista tapahtumistaan, laivojen teemaviikoista jopa kesätyöpaikoista. eskellaan myös Twitteristä, jossa Risteilylahkortte ahkerasti. sillä Yhtiö löytyy Facebookiin myös verrattuna "vaatimattomat" 129 seuraaa. Sen lisäksi Viking Linellä YouTubessa oma videokanavansa. Suomen prosenttia Sil Linen vastaavasta määrästä. Luku aika huima Suomen mittakaavassa. Koko Suomen väestöstähän se edustanee miljoasta, se prosenttia. Ei edustaa noin ollenkaan hullumpaa. Muuten en löytänyt varsinaisesti Tallink Siln sivustoilta muita verkostopalveluihin viittaavia tai linkkejä mainoksia. Ruotsalaiset pieksemme tässäkin: Tallink ryhmästä tykkää Siis Tallink Sil Sverige AB vain 4114 henkilöä. alle Suomen lukemat. vain varustamoita, joilla kahminut tykkääjää. peräti 13 Jopa 848 Viking Line tykkääjää! Deutschland tekee poht 88 tykkääjällä. Eesti Viking Line Entä toinen suuri varustamo Itämerellä, Tallink Sil? Suomessa se kautunut kahteen osaan: Sil Line Suomi Tallink Suomi. Jälkimmäisellä eli Tallinkilla vaivaiset 6202 tykkääjää, joita odottaisin enemmän, han Tallinkilla kuitenkin Suomen liikenteessään Baltic Princess sekä palj liikenn Tallinnaan. Vai ko tämä vain suomalaisten protesti Tallinkia vastaan? Joka tapauksessa yllätyin kuitenkin Sil Line Suomen huikeista määristä: tykkääjää! Eli toisinsanoen Vikingillä vain 20 prosenttia Sil Linen tykkääjien määristä. Tallinkilla vain noin 6 5 prosenttia. 5 Nostaakseni ,8 Suomalaisista "facebookkareista", noin vaasta 1,9 osalta punaisella varustamolla aika hyvin pullat uunissa Viking Line Sverigellä odotuksiani vastoin noin muutamia vielä Facebook ryhmät olemassa: 2236 tykkääjää, Finnlines Suomi Eckerö Line 2104 tykääjää, Line Suomi tykkääjää. Linda 520 pienvarustamoa Pari Viking Line Suomella menee kohtalaisen hyvin. KUVA: KUVANKAAPPAUS OSOITTEESTA nesuomi Helsingin vesiltä: Royal Line 210 tykkääjää, Sun Lines 919 tykkääjää. En kuitenkaan voi olla tkimatta lisää. Esimerkiksi yksi Ruotsin suurimmista varustamoista, Stena Line, haalinut vain 3143 tykkääjää.

6 KOTIVESILLÄ Lopulta Carnival Cruise Linesiltä näyttää löytyvän kiitvä määrä tykkääjiä. Joten penkominen jääköön tähän. KUVA: KUVANKAAPPAUS OSOITTEESTA Stena Line Sverigellä 3978 tykkääjää, mutta sen sian Stena Line Polskalla 7502 tykkääjää, eli enemmän kuin edellämainituilla yhteensä! P&O Ferriesillä vain 3108 tykkääjää. Odotin hieman enemmän. Mutta taas Color Linellä peräti 9182 tykkääjää? Tämähän alkaa jo liki ärsyttämään. Odotukseni petetty jo min kerroin. Eiköhän pistetä isot piippuun: maailman suurin varustamo Maersk. Tanskalainen jätti kuitenkin totaalinen pettymys: heillä kun ei ole edes virallista Facebook sivustoa tykkääjiä epävirallisella sivulla säälittävät 10679! Tanskalaisten DFDS Seaways Danmark ryhmää fanittaa 4476 henkilöä, DFDS Seawaysin Norn ryhmää peräti henkilöä. Mutta Yhdysvallat pelastaa tilanteen. Royal Caribbean Internatiilla tykkääjää Celebrity Cruisesilla tykkääjää. Costa Cruceros omaa 9008 tykkääjää, joka melko vähän, kun katselee amerikkalaisia kilpailijoitaan. Jopa saksalainen AIDA nistunut haalimaan tykkääjää. Lopulta löydän kuitenkin itseäni tyydyttävän ryhmän: Carnival Cruise Linesista tykkää ihmistä. Lopulta, kun olen päässyt laivojen kanssa tyydyttävään lopputulokseen, alan penkomaan suosituimpia ryhmiä yleisesti. Suomessa suosituin ryhmä Nokia, jolla tykkääjää. Toistaiseksi suurin ryhmä, jka löysin netistä penkomalla, Texas Hold'em Poker peli Facebookissa, josta tykkää yli 37 miljoaa ihmistä. Myös itse Facebook Ulkomatalalla vielä matkaa kärkeen, mutta hyvää vauhtia sinne ollaan menossa! KUVA: KUVANKAAPPAUS OSOITTEESTA atalanet/ miljoalla, Coca Cola 22 miljoalla, Starbucks 19 miljoalla YouTube 27 miljoalla tykkääjällä rankattu korkealle. Ainiin. Yhteysalus Eivorilla M/S Eivor ryhmässä 256 tykkääjää. Aika hyvin, eikö? PS. Ulkomatalalla 49 tykkääjää, joten nyt kaikki jotka sitä eivät vielä tee, tykkäämään meistä, hop hop! 6

7 KOTIVESILLÄ TEKSTI LASSI LIIKANEN Varustamoalennuksia vai lahjuksia? YLE esitti jokin aika sitten dokumentin nimeltä yhdeksi Ruotsin kuuluisimmista lahjussotkuista. YLE:n suomenruotsalainen toimitta kiinnostui uutisoinnista, Thorsten Cars piti tapausta erittäin kummallisena. Eikä "Lahjus se joka kannattaa". Dokumentissa joka koski Wärtsilän lahjustutkintaa oikeudenkäyntiä Keniassa rakennetun voimalan tiimoilta. Toimitta alkoi kiinnostua myös Wärtsilän toisesta tunnetusta lahjustapauksesta, joka koski Rederi AB Gotlandin Kiinasta tilaamaa kahta alusta niihin dokumentissa esiintynyt korrupti asiantunti ihme. Edusta, joka asiaa hoiti Wärtsilän taholta, kertoi keskusrikospisin kuulusteluissa, ettei ollut tutkinut asiaa sen tarkemmin. Yhtiön taholta ei siis käytännössä ollut selvitetty ollenkaan, kenen kanssa toimitettujen moottorikauppojen epäselvyyksiä. Palataan assa vuoteen 1999, jolloin tapahtumaketju alkoi luvun lopulla ruotsalainen, Visbyssä kotipaikkaa pitävä Rederi AB Gotland tilasi Kiinasta kaksi uutta autolauttaa manner Ruotsin Gotlannin väliseen liikenteeseen. Rederi AB Gotlandin silloinen tekninen johta suuressa Bo varustam Petters vastuussa hyvin edustamansa tilaamista kahdesta aluksesta, jotka toimitettiin lopulta Epäselvyyksiä liittyi muunmuassa tähän alukseen, Gotlandiin. KUVA: kiinalaiselta telakalta vuna Koko lahjusjupakka MIRAN HAMIDULLA palstuikin alunperin toisin kuin voisi olettaa. Ruotsin Skatteverket oltiin tekemisissä. Wärtsilä kuitenkin maksoi noin noin potkurivalmista joiden (veroviranomainen) epäselvyyksistä. kiinnostui Rolls Roycen Tapaus alkoi nimittäin rahavirtojen kiinnostamaan ruotsalaisia syyttäjiä, sen jälkeen selvisi, Wärtsilän lisäksi myös potkureiden valmista Rolls Royce sekä muutamat muut yritykset vat maksaneet Pettersin Wärtsilä tilille kertoi Sveitsiin luulleensa suuria summia olevansa rahaa. tekemisissä singaporelaisen ksulttiyhtiön kanssa, tulkitsi asian myös ikäänkuin "varustamoalennuksena", jossa tässä tapauksessa Wärtsilä Gotlandsbolagetille moottoritilauksesta. kuvitteli rahaa Todelllisuudessa maksavansa vastineeksi kaikki rahat menivät Bo Pettersin sveitsiläisen yksityistilin kautta. Lahjusjupakka nousi nopeasti Ruotsissa kuumaksi puheenaiheeksi. Sitä kin useissa yhteyksissä väitetty 7 miljoa euroa Pettersin tilille vuosina , yhtiö perustuvia väitti maksu, olevan joista ksulttisopimukseen ei kuitenkaan oltu virallisesti lähetetty laskua. Lisätodisteita Pettersia vastaan löydettiin muunmuassa hänen toimistostaan, josta löydettiin huomattava määrä 500 eur seteleitä käteisenä nipussa, jossa vielä sinetti tallella. Rederi AB Gotlandin Varustam minkäänlaista vastaan varustamojohto silmäätekevillä rahaa tietoa, ei yllättyi nimittäin Petters suuryrityksiltä. si Tuolloin asiasta. ollut ottanut alkoi olla ilmeistä, Pettersilla ollut jotakin hämärää tekeillä asian tiimoilta. Petters pidätettiin asiaa alettiin tutkia.

8 KOTIVESILLÄ Visbyn oikeus käsitteli lopulta asiaa vuna ruotsalaisessa oikeusjärjestelmässä hyvin vähän vastaan tutkinta lain tulkinta saattoi olla hankalaa. Hieman yllättäen lahjuksia Wärtsilältä. Petters tunnusti kyseisiltä Juuri ottaneensa yrityksiltä, myös kuitenkin tappoi Gotlannissa asuva toimitta Åsa Sveds kiinnostunut hovioikeus an tasalla sanomalehtien välityksellä kirjoittamalla oikeudenkäyntiprosessin loppupuskolla tekninen johta kääntyi päälaelleen. itsensä sellissä hirttäytymällä. Tuolloin jutun tutkinta täysin kokemusta tämän tas lahjtajutuista, jolloin jutun Ruotsissa vapautti lopulta erään toisenkin moottoritoimittan syytteistä, joka epäiltynä samassa sotkussa. Asiasta asiasta koko jupakan an, piti tkuvasti ihmiset asiasta. Lopuksi hän kirjoitti aiheesta kirn "Pengar i sjön: om män, makt och mutor". Talouselämän Rederi AB Gotlandin mainetta koeteltiin lahjussotkun velloessa, vaikkakin itse varustamo lopulta palstui tietämättömäksi asiasta. KUVA: MIRAN HAMIDULLA nostettiin syytteitä Suomessakin, muunmuassa Wärtsilän suomalaista tytäryhtiötä yhtiön taholta asiaa hoitanutta henkilöä vastaan, mutta kaikki artikkelin mukaan kir leimaa pitkälti varustamoalalle tyypilliseksi erilaiset hämärät maksut. syytteet hylättiin. Syyksi ilmoitettiin se, jutut Tapaus vuna 1999 pykälä, jossa ulkomaisen virkamiehen saaneet ansisa mukaan, kun melko ilmeistä vat jo vanhentuneita. Suomen lakiin lisättiin vasta lahjta rikos, jolloin oikeus katsoi jutun olevan vanhentunut, vaikka maksu suoritettiinkin vuosina jolloin laki jo ollut voimassa. Lisäksi todisteita ei ollut riittävästi, epäselvyyksiä siitä, ko maksut Wärtsilän lopulta mukaan kuvittelemaan niitä lahjuksia, yhtiötä sillä esimerkiksi harhautettu varustamoalennuksiksi. Tämä siitäkin humatta, Petters tunnusti ottaneensa lahjuksia. Myös yleisesti sekä suomalaisessa päättyi siis kummallisesti. Toisesta näkökulmasta tapaus päättyi niin, yhtiöt eivät niiden antaneen tunnusti lahjuksia. ottaneensa Pettershan lahjuksia teki kuitenkin lopulta itsemurhan epäselvissä olosuhteissa. Toisaalta itse yhtiöiden sekaantuneiden henkilöiden näkökulmasta tapaus päättyi juuri niinkuin pitikin, sillä heitä huittu tekemisissä yhtiöt täysin ksulttiyhtiön kuvittelivat kanssa. olevansa Tapauksen todisteiden hankinnan voikin kuvitella olevan hankalaa. 8

9 KOTIVESILLÄ Mitä niille rahoille lopulta tapahtui? Sitä ei mistään itsekään tutkimistani lähteistä varsinaisesti selvinnyt. Dokumentti kuitenkin palsti, löydettiin todisteita, joiden mukaan Petters si ollut periaatteessa täysin tietoinen neuvut rahojen rahojen laittomuudesta. perijöitä Hän kätkemään ne, myös jotta verotta ei pääsisi niihin kiinni. Dokumentti osui siis näköjään naulan kantaan: lahjus se joka kannattaa. FAKTA Rederi AB Gotland, "Gotlandsbolaget" Perustettu: 1865 nimellä Ångfartygsbolaget Gotland, Ruotsin vanhin matkustavarustamo Kotipaikka: Visby, Gotlandi, Ruotsi Omistaa viisi matkustalaivaa, yhden roro aluksen useita tankkialuksia, osaomistana. operaattori. Lisäksi sekä missa ydinjätelaiva M/S aluksissa Sigynin Tytäryhtiö Destinati Gotland AB harjoittaa neljällä matkustalaivalla liikenn Oskarshamnista Visbyyn. Nynäshamnista Lähteet: Loppu hyvin, kaikki hyvin? KUVA: MIRAN HAMIDULLA YLE FST5 dokumentti "Dok: Lahjus se joka kannattaa", toim. Minna Knus Galán ptiikka/2005/05/syytta_va atii_wartsilalle_ttisakkoa_lahjuksista_ html?print=tr ue ti wartsilan moottorikaupoissa epaselvyyksia 9

10 KOTIVESILLÄ TEKSTI JUSSI LITTUNEN 50 vuotta autojen tehokuljetusta Aika ennen autolautto Vaikka Krogius säännöllistä matkustaliikenn Suomen Ruotsin välillä harjoitettu jo 1800 luvun lopulta, nykyisenkaltainen autolauttaliikenne alkanut vasta 60 luvun alkamiseen alussa. henkilöautomäärä: rekisteröitiin Syy autokuljetusten erityisesti Ensimmäiset vuna myöhäisen Suomen 1900, vähäinen henkilöautot ennen toista maailmansotaa auto vasta vaa Tämän jälkeen sotavuodet pudottivat lukumäärää niin dramaattisesti, autojen kuljettaminen varsinaisilla autolautoilla ei si tullut kyseeseen. Tästä humatta laivojen keulakansille nostettu henkilöauto näki koko laivan turvallisuusriskinä. lunostelivat Kaikesta vuna pituisen 1955 autokannen humatta sivuportti laivan autotallikannelle. kehueen autokanne lle keskiosassa Uutena sijoittaminen siitsevalle ratkaisuna laivan si perään, enemmän korkeutta. Yhteisliikennevarustamoiden johtat eivät kuitenkaan päässeet yksimielisyyteen, hanke pantiin jäihin. kuljettamista Sen kuitenkaan voida pitää autolauttaliikenteenä, siihen liittyi useita riskejä. Auto nostettaessa niiden ikkunat pellit kärsivät usein lieviä vaurioita, eikä aut huuhtoutuminen mereenkään ollut mahdotta. Ariadnella 30 luvullä käynyt näin. Esimerkiksi S/S kiinnostuneita eivät kuitenkaan kehittämään Yhteisliikennevarustamot, jotka juurikaan tuolloin hallitsivat autolautto. Suomen Ruotsin välistä liikenn, keskustelivat autolautan hankkimisesta useampaan otteeseen. Kservatiiviset varustamjohtat eivät kuitenkaan uskeet Suomen automäärien suureen kasvuun, myös kuntoa Suomen teiden pidettiin autolauttaliikenteelle. motelliverkost esteenä Yhteisliikennevarustamoiden suhtautuivat vakavasti autojen autoilijärjestöt vat pettyneitä varustamoiden kservatiiviseen kantaan halusivat rakentaa laivan itse. Turun satamakapteeni Kari Riutta kertoo tammikuussa 2005 Turun sanomissa Autoklubi perustivat kirjoittamassaan artikkelissa, kuinka Lin autitto, Kuorma autitto Suomen sopivaa laivaa. Heidän aikeenaan aloittaa Ruotsin olleet varsinaisia sian Autolautta Oy nimisen yrityksen, joka alkoi etsiä Varustamojohtat suhtautuvat epäillen Varustamot ollut jolloin "Varustamot eivät kuitenkaan olleet juurikaan kiinnostuneita kehittämään varsinaisia autolautto." jäisi Autolautta Oy tuomittu epänistumaan ei 900 matkustan 40 henkilöaut laivasta, jossa si kuljetettu säännöllisen epäsäännöllisesti varmasti yhtä kauan kuin Suomessa ollut auto. Keulakannella he suunnitelman huoa varsinaiselle Lisäksi toimitusjohtat lentokuljetukseen Suomen Ruotsin välillä, myös väitetty, he eivät olleet itse innokkaita autoilijoita Mutta myös autolauttojen turvallisuus puhutti: Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön silloinen toimitusjohta Birger laivaliikenne itse. Autoilijoiden esikuvana vuna 1937 valmistunut norlainen ms Peter Wessel (Aalborg Vaerft, 68,02 x 13,07 x 4,81m, 1415 brt), joh mahtui 500 matkustaa 60 autoa. Sekä käytettyjä uudisrakennuksia harkittiin, ranskalainen Dubige Normandie telakka tarjosi Autolautta Oy:lle Peter Wesselin kaltaista lauttaa. Autoilit vat uudesta mahdollisesta autolautasta innoissaan, ymmärrvästi: Aiemmin rekat joutuivat kiertämään Torni Haaparannan kautta päästäkseen Tukholmaan, esimerkiksi Etelä Saksaan matkustettaessa Tukholma siitsi vasta matkan puvälissä. Mutta tästäkään hankkeesta ei tullut mitään, ilmeisesti koska Yhteisliikennevarustamot antoivat ymmärtää, Autolautta Oy:n kilpailu uhan vuoksi myös he sivat harkitsemassa autolauttakysymystä uudelleen, kilpailun pelossa Autolautta Oy luopui hankkeesta. 10

11 KOTIVESILLÄ Kömpelö kanaalilautta Englannista kastettu laiva asetettiin liikennöimään päivisin Turusta Yhteisliikennevarustamoiden autolauttaa saatiin vielä aiemmissa suunnitelmissa, laivaan päätettiin rakentaa odottaa. Maarianhaminasta Norrtäljeen, öisin samaa reittiä takaisin. Toisin kuin kotoisin oleva merikapteeni Gunnar etsiä Eklund omaa alkanut autolauttaa Suomen Ruotsin väliseen liikenteeseen. Hän käynyt neuvotteluita englantilaisen kanssa, erään meklariyhtiön mielenkiintsa vuna 1924 kanaalilautta Laivaan hänen kohde valmistunut T/S Dinard. mahtui 900 matkustaa 85 autoa, eli se kapasiteetiltaan hyvin samanlainen Yhteisliikennevarustamojen suunnitteleman kanssa. laivan T/S Viking edistyksellinen alus Suomen Ruotsin välisessä autojen Neuvottelujen kuljetuksessa. KUVA: RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMAT jälkeen omista British Transport Commisi hyväksyi koko laivan pituinen autokansi, jossa si tilaa 175 Suomeen. sen 71 hytissä vain 136 hyttipaikkaa. Kesäaikaan Alemmalle punnan Laivassa kauppahinnan, kannelle perässä ajettiin kaksi laiva suoraan tuotiin autokantta: laiturilta, tämä ylemmälle, lyhyelle ulkokannelle johti melko jyrkkä lastausramppi. ainoastaan Raskaille ajeuvoille kompromissiratkaisu, sillä käytännössä suuren rekan lastaaminen laivaan mahdotta autokannen pienen ko vuoksi, eikä laivassa ollut muuta kuin peräportti, jolta laskettiin jyrkkä ramppi laiturille. Henkilöautoille sen sian Vikingiksi nimetty autolle. Laiva mitoitettiin 1200 matkustalle, mutta laivan autokannella kaksi autokaistaa yksi rekkakaista, talviaikaan kaksi rekkakaistaa yksi henkilöautokaista. Henkilöautokaistojen päälle voitiin lisäksi laskea nykyisiin keskicasing, autohyllyt. laivoihin Autokannen verrattuna joh ei mahtunut keskellä erittäin pääkannelle nouseva portaikko. kuin kapea suoraan uudishankinta antoi mahdollisuuden matkustaa entistä Matkustajien tilat sijoitettu autokannen ylä pitää vuna 1960 Oskarshamnin telakalta luovutettua matkusta joustavammin Ruotsiin. Yhtä edistyksellisenä voidaan matkusta alus S/S Borea, jka sivuportti mahdollisti autojen, muttei esimerkiksi lin autojen kuljettamisen. Bore ansaitsee kuitenkin maininnan ensimmäisten autolauttojen joukossa, nimittäin Boren myötä Turun satamassa sovellettiin ensimmäistä kertaa nosturitta lastausta. Yhteisliikennevarustamotkin alkoivat nähdä joulukuussa 1959 he solmivat sopimuksen autolautan alla laivan miehistöhyttejä keulassa sekä parturi kampaamo, vesiran alapuolella sauna, lähes 120 paikkainen elokuvateatteri joitain matkustahyttejä lisää. Laivan pääkannella keulassa siitsi suuri 162 paikkainen kahvila sekä sisääntuloaula, laivan perässä ravintola, jka yhteydessä myös rekkakuljettajien oma kahvila. Kahvilaa ravintolaa joissa tarpeen kunnollisille uudenaikaisille autolautoille, bruttorekisteritnin Autokannen yhdistivät laivan laidoille sijoitetut istumaverannat, Yhteisliikennevarustamojen vastaisku Lopulta alapuolelle. rakentamisesta Wärtsilä yhtymän Helsingin telakan kanssa. Skandiaksi matkustaa saattoivat rentoutua lentoketuoleissa. Verantojen väliin sijoitettu lisää hyttejä sekä matkatavaralokerot lasten leikkihue. Venekannella pääkannen yläpuolella keulassa 120 paikkainen tupakkasalki perässä kahvila. Näiden tilojen välissä joitain matkustahyttejä, joista näkymä venekannelle.

12 KOTIVESILLÄ Skandia uranuurta suunnannäyttäjä nykyisenkaltaisellekin autolauttaliikenteelle. KUVA: RAMI WIRRANKOSKEN KOKOELMAT Tax Free myymälää ei vielä tunnettu, mutta sen tyytyväisiä Skandiaan, he protestoivat talvella verovapaiden tuotteiden ostaminen nistui, vaikka vahvistettiin sista laivalla kioski, jka ansiosta myös joskus lyhyellä matkalla ostokset saattoivat jäädä tekemättä liian pitkän j vuoksi. Komentosillan yläpuolella vielä valekorsteeni, joh sijoitettu 48 paikkainen maisemasalki. matkustatilat Ja jo tuolloin ymmärrettiin maisemaikkunoiden merkitys, sillä kaikki sijoitettu laivan keittiöiden huoltotilojen ympärille. ulkolaidoille kehityksessä: edistysaskel Skandiassa matkusta alusten matkustatilat rakennettu yhteen luokkaan, toisin kuin aiemmilla höyrylaivoilla, joilla perinteinen 1. luokka turistiluokka sekä lisäksi vielä kansipaikko. Laiva alusta alkaen autkuljettajille menestys, Torni se merkitsi kautta Helsingin Nordia Nordiassa hytillä, toukokuussa luovutettiin telakalta. joka Muuten pienennetty laski matkustalla. 1962, kun samaiselta Skandian hyttien Skandian Wärtsilän kaltaisessa määrää neljällä kokaishyttikapasiteettia 12 Kahdella aluksella voitiin nyt tarjota kaksi lähtöä kumpaankin suuntaan, tämä lähtölaukaus nykyisen kaltaiselle autolauttaliikenteelle Skandia paitsi Suomen ensimmäinen varsinainen myös sisaralus päivässä Toinen autolautta uuden aikakauden alku autolautta, 1962 suunniteltua takuutelakointia vastaan. Reittiä rekka kiertämisen loppumista. Itse asiassa kuljetusliikkeet vat niin Suomen Ruotsin välillä. Jälkeenpäin katsottuna kin melko kservatiivisesti suhtautuneet huvittavaa, epäileväisesti aiemmin autolauttoihin Yhteisliikennevarustamoiden johtat ottivat ensimmäisenä todellisen edistysaskeleen: He muodostivat Skandialla Nordialla sen peruskseptin Varsinais Suomen Ruotsin väliselle autolauttaliikenteelle, jota yhä nykyisin käytetään, vaikkakin laivat ovat niin kapasiteetiltaan palvelutarjnaltaan tkuvasti kehittyneet. 12 kuin

13 KOTIVESILLÄ Lähteet Riutta, Kari: Skandia käynnisti Turun kehityksen lauttasatamaksi (Turun sanomat, ) Malmberg, Thure: Siln viisi vuosikymmentä Sjöström, Pär Henrik: Tie meren yli Artikkeli toteutettu yhteistyössä Laivagalleria sivust kanssa. Kseptina autolautta levinnyt käyttökelpoisiksi kaikenlaisiin kokoisiin aluksiin. Tässä yhteysalus Eivorin autokansi. KUVA: LASSI LIIKANEN 13

14 MAAILMAN MERILLÄ TEKSTI OLLI TUOMINEN Grimaldien lanjäljillä, osa 1: Matka eurooppalaiseksi suurvarustamoksi Grimaldi ksernin pääkttoriaan ytimen pitävä muodostaa Grimaldi Napssa Compagnia di Navigazie S.p.A yhdessä Atlantica di Navigazien kanssa. Yhtiön hallituksen muodostavat perustan Guido Grimaldin pot vävy Diego Pacella. Guido Grimaldi ku 92 vuotiaana viime syksynä, joh asti hän toimi Grimaldi Compagnia di Navigazien hallituksen puheenjohtana. Grimaldi Group omistaa varustamoiden lisäksi useita satamaterminaale palvelleen rahtilaiva Libertyn. Aluksi uusi yhtiö kuljetti vain rahtia, mutta pian laivoilla alettiin kuljettaa myös matkustajia. pääasiassa Alkuvaiheessa Italiasta liikenne Keski Amerikkaan. suuntautui Liikenne Pohjois Amerikkaan alkoi myöhemmin. Risteilyliikenteen valtakausi 1950 luvun lopulla perustettiin Grimaldi Siosa Lines kehittämään yhtiön matkustaliiketoimintaa. Yhtiön lippulaivo vat muun muassa Venezuela Ausia. muutettiin Arsenale telakalla jka palveli Ausia risteilijäksi Triestin vuna jälkeen 1978, Ausia Grimaldi Siosan risteilyliikenteessä vuodesta 1983 vuoteen Grimaldi remtoi alusta uudelleen vuna 1984, Grimaldin viimeinen risteilijä Ausia risteili Välimerellä aina vuoteen 2008 asti. KUVA: JUKKA KOSKIMIES Euroopassa muutamissa Euroopan ulkopusissa kaupungeissa. Lisäksi yhtiöllä logistiikkayhtiöitä Italian lisäksi Irlannissa, Tanskassa Yhdysvalloissa. Nykyisen Grimaldi Groupin syntyneen vuna 1947, kun Guido Grimaldi yhdessä veljiensä Luigin, Mari, Ald Ug perusti oman yhtiön, jolle he ostivat Yhdysvalto toisessa maailmansodassa kohotettiin matkustaan. Ausia 750 Vuna myytiin kyproslaiselle Louis Cruise Linesille, jka liikenteessä alus palveli nimillä The Ausia, Ivory, Aegean Two 2008, romutettavaksi. katsotaan aluksen matkustakapasiteettia 1998 vuoteen Veljekset ostavat Libertyn jolloin Vuna 1956 jolloin alus yhteisyritykselle myytiin hankittiin Intiaan Canadian Pacific yhtiöltä 1924 valmistunut Empress of Australia, joka sai nimen Venezuela aluksen reitin mukaan. 14

15 MAAILMAN MERILLÄ Liki 1500 matkustaa kuljettanut alus palveli Italiasta saatiin Venezuela tuhoutui haaksirikossa Cannesin edustalla mikäyttöisiä, Länsi Intian kautta Venezuelan Venezuelaan tilalle kulkevalla hankittiin reitillä. vuna 1965 Caribia, joka menetettiin jo vuna 1972 jälleen Cannesin edustalla. yhä enemmän Is Britannian rahtitoimintojen markkinoille, mutta Pohjois Euroopan välille. myöhemmin linstoa laajennettiin yhä kattavammaksi Vähitellen Grimaldin kuljetettavaksi tuli myös muiden suurien autvalmistajien auto. Vähitellen yhtiö luopui muista rahtitoiminnoista, kuten autojen ovat lisäksi kuljettaa myös kumipyörärahtia. Myöhemmin 1990 luvulla sara täydennettiin vielä kolmella aluksella. Samaan aikaan myös reittiverkostoa laajennettiin Kun tultiin 1990 luvun alkuun, Grimaldin veljekset Iso Britanniaan. Aluksi reitillä kuljetettiin pääasiassa tankkereista, voidaan Alukset 1960 päätettiin autojen kuljetukseen, kun se avasi reitin Italiasta Välimeren niillä Amalfiin. di Yhtiö etaan kahtia bulkkerit tankkerit. Vuna 1969 yhtiö lähti mukaan verkostoksi sillä di Repubblica Yhtiössä kasvattamiseen, kun yhtiölle hankittiin ensimmäiset Fiate Repubblica sar Amerikkaan Etelä Afrikkaan luvun alussa Grimaldit päättivät kaa yhtiön kahtia. keskittyä Veneziasta sisaraluksen kattamaan myös liikenn Pohjois Euroopasta Etelä Katse rahtimarkkinoille luvulla neljän keskitti kaikki voimansa roro liikenteeseen. Autojen kuljetukseen hankittiin modernia laivastoa 1980 luvun alkupuolella, kun liikenteeseen päättivät kaa yhtiön kahtia. Mario Aldo saivat johdettavakseen Grimaldi Genovan, joka tunnetaan tänä päivänä parhaiten Grandi Navi Veloci nimellä operoivista lautoista. Guido otti puolestaan haltuunsa Grimaldin Napn toiminnot, jka perustalle nykyinen Grimaldi Group ensimmäisellä rakennettu. vuosikymmenellä 2000 luvun Grimaldi hankki omistukseensa kolme merkittävää varustamoa. Niinpä Grimaldi Groupin kymmenessä käytössä vuodessa liki oleva laivasto kasvoi kolminkertaiseksi, vuna 2008 yhtiön laivasto kuului jo 85 laivaa. Samaan aikaan yhtiö myös panostanut sato miljoia euro logistiikkaan satamaterminaalien kehittämiseen. omistamiensa Repubblica di Amalfi yksi 1980 luvun alkupuolella rakennetuista uuden sukupolven rahtilaivoista. KUVA: ALEKSI LINDSTRÖM 15

16 MAAILMAN MERILLÄ Kasvua yritysostoilla Grimaldi ei ole osuutensa yhtiön äänistä yli kolmasosaan, minkä kasvanut nykyisen kokoiseksi pelkästään orgaanisella kasvulla. Yrityskaupoilla yhtiö saanut lansia alueilla, joille sen si ollut muuten luvulla vaikea Grimaldi laajentunut lukuisilla päästä. Group 2000 vuoksi lopusta osakkeista tehtiin julkinen ostotarjous, joka päättyi marraskuussa Kuukaudessa Grimaldit hankkivat osakkeita 48 prosentin edestä nostivat näin omistusosuutensa lähelle 85 prosenttia. aggressiivisesti yritysostoilla. Ensimmäisen suuremman ostoksen yhtiö teki vuna 2000, kun se hankki 44 prosentin osuuden Osl pörssiin listatusta Atlantic Ctainer Linestä (ACL). Vuna kasvatti 2001 Grimaldi Group omistusosuutensa 45 prosenttiin teki ostotarjouksen yhtiön lopusta Vuoden loppuun osakkeista. mennessä Grimaldilla hallussaan jo 91 prosenttia osakkeista. Viimein vuna 2007 loputkin osakkeet siirtyivät Grimaldille Atlantic Ctainer Linestä tuli Grimaldin ACL:n liikenteessä viisi tällaista kumipyörärahtia, ktte auto kuljettavaa alusta. KUVA: JUKKA KOSKIMIES tytäryhtiö. Lisäksi Grimaldit omistavat vuna 2005 perustetun Itämerelle yhtiö laajentui vuna 2006, kun se hankki enemmistöosuuden Suomen suurimmasta rahtivarustamosta Finnlinesistä. Ensimmäisen kerran osakkeita tosin ostettiin jo kesäkuussa 2005, kun Grimaldi kseriin kuuluivat yhtiöt hankkivat yhteensä 11,6 prosentin osuuden Finnlinesin osakkeista. Juuri ennen vuodenvaihdetta 2007 Finnlines ilmoitti Malta Motorways of the Sea varustam, jka liikenteessä kulkee seitsemän alusta. Yhtiön reitit suuntautuvat Maltalta Italiaan Libyaan. Varustamo perustettiin Maltan valtiollisen Sea Malta varustam raunioille Maltalta, takaamaan kun vaikeuksiin. Sea merikuljetusten Maltan autui tkuminen taloudellisiin Ensimmäisen suuremman ostoksen yhtiö teki vuna Grimaldi ksernin omistusosuuden nousseen yi 50 Tänään liki 66 prosenttia Finnlinesistä. Toiseksi suurimpana kserni työllistää tytäryhtiöineen yli 8000 ihmistä prosenttiin. Tätä kirjoitettaessa Grimaldin hallussa omistana sinnittelee eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, jka osuus Finnlinesistä pysytellyt hieman yli 10 prosentissa. hankkimalla alueella Grimaldi enemmistöosuuden laajensi Ateenan reviiriään pörssissä aiemmin yhteistyötä, mutta yhteistyö päättynyt jo 2000 luvun alussa. Grimaldi alkoi hankkia Minoan Linesin osakkeita vuna 2008, kun se osti ANEK Linesin omistalta Sea Star Capitalilta liki 27 prosentin yhtiöstä. Lokakuussa merellä. Ksernin laivoilla matkustaa vuosittain yli 2,7 miljoaa matkustaa. Grimaldi panostaa voimakkaasti uuteen 20 uutta alusta. noteeratusta Minoan Linesistä. Yhtiöt vat tehneet osuuden maalla laivasto, joten tulevien vuosien aikana yhtiön laivasto saadaan noin Laajentumista Välimerellä Välimeren Grimaldi Grimaldit nostivat Lähteet Company Brochure, Grimaldi Group 2009 Grimaldi News 52, Grimaldi Group

17 MAAILMAN MERILLÄ TEKSTI KALLE ID Malta - Välimeren solmukohta Majoittuminen liikkuminen Maltan suurin mistä johtuen matkustamiseen voi tuhrautua helposti hotellikeskittymä saaren luoteisosassa Quawran, St. Paul's Bayn Melliehan alueella, jotka ovat erityisesti brittimatkailijoiden useita tunte päivässä. Kesällä 2011 Maltan bussilint tullaan kuitenkin uudelleenjärjestelemään uudessa järjestelmässä poikittaisliikenteen pitäisi helpottua. suosiossa. Muusta kuin rantalomasta kiinnostuneiden Saarten bussiliikenne nähtävyys jo itsessään, sillä sen sian pääkaupunki Vallettaan tai sen lähistölle, peräisin kannattaa kuitenkin välttää näitä alueita majoittua sillä pääosa saarten mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä sitsee Vallettan ympäristössä. Lisäksi Valletta Maltan joukkikenneverk solmukohta, josta liikkuminen saaren muihin osiin helpointa. Lähes kaikki Maltan bussilint lähtevät Vallettan varsin kaoottiselta matkustaminen keskusasemalta, mistä tahansa mistä muualta johtuen saarelta muualle kuin Vallettaan vaatii vaihtoa Vallettassa, valtaosa busseista olevia vanho brittiläisiä lin auto, luvuilta jotka ulkokuoriensa puolesta voisivat olla peräisin Pimp My Ride ohjelmasta. Valitettavasti autojen sisustukseen ei ole kiinnitetty vastaavaa huomiota vanhoihin korkealattiaisiin huolkaiselle autoihin olla nouseminen hankalaa. Myös voi aut vuokraaminen saarilla mahdollista, mutta en itse suosittelisi sitä. 17

18 MAAILMAN MERILLÄ Paikallisen liikennekulttuurin mukaan liikennesäännöt myös käytössä kaikki vuosisatojen aikana Maltan hallinnasta kamppailivat Bysantti, oleva vasemmanpuoleinen liikenne ovat vapaaehtoisia. Lisäksi maailmassa, Saarten valtauskta Paikallinen bussi Vallettan keskuasemalla. Useimmat ilmeisesti koristeltu. KUVA: KALLE ID Maltalle Sisiliasta e.a.a. vanhimmat säilyneet rakennukset, temppelit ovat maailman Foinikiaa myöhemmin an saaret siitä vat osa irrottautunutta Vuna 60 jälkeen anlaskumme alun apost Paavali asukkaat mukaan vakuuttuivat Paavalin maltalaiset saarnaaman perustetussa vallattua pyhän Kyprokselle maan Johanniitat myöhemmin Voidakseen Johanniitat tkaa taistelua pyysivät Kaarle ettei lainkaan myrkyllisiä seurauksena Bysantti menetti V:ltä ensin mutta vastaan uutta aluetta ritareille kuuluneen Maltan naapurisaari vuosittaista maksua (maltan sen Goz kahden maltan haukan vastaan haukka sittemmin metsästetty sukupuutto). Maltalta ihmete käärmelaje. Rooman vääräuskoisia Espanan myrkyllisen elä Rhodokselle luovutti selvisi Maltalla siirtyivät itselleen, keisari (joka myös Espann kuningas) kun selittää kuitenkin se, mutta menettivät vuna 1523 Rhodoksen Ottomaaneille. käärmeen puremasta. Tämän sairaalassa, ritarikunnalla myös oma sotajoukksa. Muslimien usk oikeudesta hengissä Jerusalemiin saaren Raamatun keisari ritarikunnalle, jotka tunnetaankin paremmin Maltan kääntyivät kristinusko. apost keisarikunnan ritareina. Johanniittojen alkuperä ristiretkien aikaan osa Roomaa vuna 218 e.a.a. saarelle Saksalais roomalaisen vanhimpien Karthagoa. Puunilaissotien seurauksena Maltasta tuli haaksirikkoutui katsuus. Kaarle V luovutti vuna 1530 saaret Johanniittain saaren, mutta foinikialaisten kauppiaiden vaikutus vuosisatojen säilynyt 3500 joukossa. 700 luvulla e.a.a. kreikkalaiset ksoivat kuitenkin maltalaiset bussit ovat kuljettajiensa omistamia huolella luvulta ennen anlaskumme alkua peräisin olevat suurempi sitä latinalaisilla aakkosilla. Ensimmäiset asukkaat mittiset kieli kirjoitetaan Maltan historiaa Saarten maltan vaikkakin hyvinkin tukkoista vaikutus pohutuukin arabiaan, joten liikenne voi olla noin Arabialainen kohden kuin missään saapuivat saarilla voimakasta asukasta muualla ranskalaiset aragialaiset. Maltalla enemmän auto arabit, normannit, saksalaiset, käsin Johanniittojen laivasto Mndran noin 5000 vuotta vanha megaliittinen temppeli saattaa olla maailman vanhin säilynyt rakennus. Temppeli suottu eroosiolta vuna 2009 rakennetulla aerodynaamisella teltalla. KUVA: KALLE ID vuna 395 Maltasta tuli osa Itä Roomaa. Vuna 870 saaret arabeille seuraavien aiheutti tuhoa Pohjois Afrikan muslimivaltioiden keskuudessa, ritarit mutta ylläpitivät Maltalla myös sairaalaa joka aikansa suurin edistyksellisin. Ritarikunta ei sääntöjensä mukaan 18

19 MAAILMAN MERILLÄ voinut taistella kristittyjä vastaan, joten kun Napole päätti ottaa Maltan haltuunsa osana Egyptin sotaretkeään vuna 1798 ei Johanniitoilla ollut muuta vaihtoehtoa kuin vetäytyä. Napolein sotien päätyttä Johanniittojen ei enää annettu palata Maltalle, vaan saarten asukkaiden pyynnöstä saarista tuli osa Iso Britanniaa. Maltan ritarikunta kuitenkin edelleen olemassa met valtiot pitävät sitä itsenäiseen valtio rinnastettavana suvereeninä järjestönä. Ritarikunta myöntää mm. omia passean sillä diplomaattisuhteet 104 valti kanssa (Suomi yksi viidestä valtiosta, jotka eivät tunnusta ritarikunnan suvereenia asemaa millään tasolla). Humanitaarista työtä tekevällä Maltan ritarikunnalla mm. oma armei ilmavoimat. Vuna 1964 Malta itsenäistyi Iso Britanniasta, mutta Elisabeth II säilyi Maltan kuningattarena vuoteen 1974 asti, jolloin maasta tuli tasavalta. Malta liittyi Euroopan Uniiin vuna 2004 euro vuna Laivaharrastan Malta: Vittoriosan merimuseo Laivaharrastalle ehdot ykköskohde Maltalla Maltan ritarikunnan suurmestari La Valletten vaakuna seinävaatteessa Johanniittojen Vittoriosan (Birgun) kaupungissa siitseva merimuseo. Muse kokoelmiin kuuluu useita entisessä sairaalassa Sacra Infirmeriassa. mielenkiintoisia Maltan pääkaunki Valletta nimetty La esineitä, kuten roomalaisen laivan ankkuri Andrian aluksen höyrykeet. Museossa kolme pääasiallista Valletten mukaan. KUVA: KALLE ID näyttelykokaisuutta. Yksi käsittelee kauppalaivast maailmansodan aikana Maltalla suuri strateginen Tähän kokoelmaan kuuluu suuri määrä maalauksia akselivaltojen merikuljetusten häiritsemisen Maltan kehitystä, lunollisesti erityisesti Maltaan liittyen. laivojen pienoimalle. jää nähtäväksi liittyykö kokoelmaan tulevaisuudessa myös Maltan lipun alla kulkeva St. Peter Linen Princess Maria. Toinen Maltan merimuse kokoelmakokaisuus käsittelee Malta ritarikunnan laivastoa sen toimintaa Välimerellä luvulle asti Välimeren kaupankäyntiä haittasi Pohjois Afrikan berberivaltioiden myös muiden muslimivaltioiden harjoittama järjestelmällinen merirosvous. osaltaan Johanniittojen suojelemaan laivasto kauppalaivo auttoi omalta Välimerellä. Ritareiden alkuan Ottomaaneilta kaapattu lippulaiva oman aikansa Oasis of the Seas, sillä laivalla mm. oma leipomo näyttelykokaisuuden puutarha. esineistöön kuuluu Tämän pienoismalle, maalauksia, tykkejä univormu. Kolmas merimuse kokaisuus käsittelee mm. Iso merkitys, sillä saaren strateginen siinti mahdollisti laivastotukikohta tuhosikin sodan aikana peräti 3/4 Italian laivast kuljetusaluksista. Akselivallat piirittivät Maltaa vuosina , mutta suurista tappiosta humatta saaret pitivät pintansa. Maltalaisten toiminnasta vaikuttuneena kuningas Yrjö VI myönsi saarelle Britannian korkeimman kunniamerkin George Crossin, joka esiintyy nykyään Maltan lipussa. Britannian laivastotukikohtaa käsittelevä näyttelykokaisuus sisältää pienoismallien maalausten lisäksi palj muuta sotilasmerenkulkuun liittyvää esineistöä sekä tarjoaa runsaasti elämästä tietoa sekä tukikohtaan Sotilasmerenkulustu merimiesten sen toimintaan kiinnostuneiden siviilien liittyen. kannattaa vierailla myös Vallettan Fort St. Elmossa siitsevassa sotamuseossa, jossa runsaasti erityisesti Maltan piiritykseen liittyen. Britannian laivastotukikohtaa Maltalla. Erityisesti Toisen 19 materiaalia

20 MAAILMAN MERILLÄ Laivaharrastan Malta: Valletta Grand Harbour Malta Freeport Maltan saaren suurin satama Valletta Grand Harbour rautuu itseasiassa peräti kahdeksaan maltalaiset kaupungit vastaavat eri kaupunkiin tämä tosin johtuu enemmänkin siitä, kooltaan enemmän kaupunginosia kuin korkeuserot lukemattomat muurit tarjoavat vaihtelevia mahdollisuuksia laivakuvaamiseen. Kenties paras yksittäinen kuvauspaikka omasta mielestäni korkealla kukkulalla siitseva Maltan kauneimpana puista pidetty Barrakkan puutarha, josta mahdollista nähdä käytännössä koko satama. suomalaisia sataman suuruudesta. Talviaikaan satamaa dominoivat Maltalle rahtilaivat, sillä suhteellisen vähän matkustaliikenn: sekä Grandi Navi Veloci Grimaldi Lines liikennöivät matkusta autolautoilla eri Italian satamiin (Grandi Navi Veloci myös Tunisiaan), mutta lähtöjä vain muutama viikossa. Lisäksi Virtu Ferries liikennöi katamaraaneilla Sisiliaan, mutta tämä liikenne keskeytyksissä talvisin. Kansainvälisen lauttaliikenteen lisäksi Maltalla myös valti sisäistä lautta lauttaliikenn. liikennöi satamasta Goz Maltan Mġarrin Pieni Rahtialus Tuna Lady Valletta Grand Harbourissa kuvattuna Barrakkan puutarhasta. Taustalla Senglean kaupunki. KUVA: KALLE ID pohjoisosasta Ċirkewwan satamaan. Kesäkaudella lautta poikkeaa myös Comin saarella. Maltan suurin rahtisatama Marsaxlokkissa sitseva etelärannalla kttiliikenteeseen erikoistunut Malta Freeport. Maltan yhä tkuvasta merkityksestä merenkulun solmukohtana kertee se, Lähteet: Lely Planet Guide to Malta Department of Informati Government of Malta Wikipedia Marsaxlokkin satama kuljetutettujen kttien määrässä Euroopan 11. suurin. Muut kuin kttialukset sen sian käyttävät Vallettan satamaa, jossa kin mahdollista nähdä mitä erilaisimpia rahtilaivo. Valletta Grand Harbourissa myös kuivatelakka. Vallettan satamassa rahtilaivojen lauttaliikenteen lisäksi mahdollista varsinkin kesäaikaan bgata FAKTA Maltan tasavalta risteilyaluksia. Laivakuvaajille Valletta Grand Harbour Pääkaupunki: Valletta Sataman Rahayksikkö: euro tarjoaakin lukemattomia hyviä kuvausmahdollisuuksia. Vittoriosan siitsevat kaakkoisrannalla (Birgun) kaupungit Kalkaran tarjoavat mahdollisuuksia ohikulkevien Vallettasta jos Lahden toiselta puolelta kuvausmahdollisuudet. Senglean omilla mitä alusten Florianasta mahdollista Erityisesti (L Islan), niemillään mainoimpia kuvaamiseen. vielä itsestään paremmat Vallettan suuret 20 Viralliset kielet: malta, englanti Keskilämpötila talvisin: +13 C Keskilämpötila kesäisin: +25 C Pinta ala: 316 km2 Asukasluku: n Asutut saaret: Malta, Gozo, Comino

21 MAAILMAN MERILLÄ TEKSTI LASSI LIIKANEN Finnlines Stena vastaanottavat aasialaisia laivo tänä vuna Kuusi roroa Kiinasta Itämeren suurimpiin varustamoihin kuuluva Finnlines tilasi vuna Grimaldi Yllättävää tuolloin sinänsä yhteensä kuusi, roro alusta. tilauskirjo. Samassa haastattelussa todettiin myös, ettei varustamoa huoleta enää telakan laatu. Ilmeisesti rakennusvalvot hoitavat työnsä tällä kertaa täsmällisemmin, sillä Emanuel Sparring kertoo, päätti alukset Shipyardilta Kiinasta. ollut 2007 tilata Jinling telakoiden On nimittäin ilmeistä, kyseisen aiemmat telakan tuotokset, erityisesti Master luokan osalta, ovat osoittautuneet epävarmoiksi heikoiksi Toisaalta kuulopuheiden Pulp luokan laatu melko aluksiksi. taas Finnlinesin alukset ovat samaa luokkaa mm. kuvassa olevan Finnpulpin kanssa. KUVA: mukaan LASSI LIIKANEN aluksien toimintavarmuus olleet paremmalla tasolla. Lisäksi aluksen koeajot sujuivat juuri kuin suunniteltu. ainakin DFDS Tor Line, luultavimmin kohtalaisella vanhemmista samaa alusluokkaa Finnlinesin lisäksi tilannut menestyksellä Finnlines totesi Turun Sanomien artikkelissa, tilauksen Kiinaan vei ennenkaikkea edullinen hinta nopea toimitusaika. Hinnan edullisuudesta ei olekaan kiistämistä: kuuden aluksen paketti maksoi yhteensä 240 miljoaa euroa, jolloin yhden aluksen hinnaksi tulee 40 miljoaa euroa. Pelkkä hinta toimitusjohta ei toimitusaikataulu kuitenkaan Christer Kiinasta ratkaissut, Ants nopein sillä sanoi, ex mahdollinen. Eurooppalaisilta korealaisilta telakoilta ei vastaavaa suorituskykyä tekniikka toistaiseksi sisarista, ole päivitettyä joten valittamisen alusten varaa. alussarn laadussa Aika kuinka alukset pärjäävät lopulta tositoimissa. Laatu ei huoleta Vuna Lisäksi si saatu tuolloin irti. Maailmassa vallitsi tuolloin kova laivanrakennusbuumi, joka täytti ei näyttää, Ensi alkuun huhuttiin kahden ensimmäisen sinikylkisen kiinattaren menevän Ruotsin lipulle. Nyt kuitenkin oletettavaa, kaksi ensimmäistä alusta, Finnbreeze sekä Finnsea ovat näillä näkymin tulossa Suomen lipun alle liikennöimään luovutettaneen sekamiehityksellä. huhtikuussa 2011, Finnbreeze se tulee korvaamaan Birka Traderin reitillä Kotka/Helsinki Zeebrügge Bilbao. Näiden lisäksi Finnsky Finnsun tullaan luovuttamaan vuoden 2011 aikana viimeiset kaksi, Finntide sekä Finnwave vuna Alukset ovat hieman myöhässä alunperin tilauksen yhteydessä julkistetusta aikataulusta, jka mukaan alussar luovutettaisiin vuosina