SARS-EPIDEMIAN VAIKUTUKSIA MATKAILUALALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SARS-EPIDEMIAN VAIKUTUKSIA MATKAILUALALLA"

Transkriptio

1 SARS-EPIDEMIAN VAIKUTUKSIA MATKAILUALALLA Päivi Kesäniemi Opinnäytetyö Toukokuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) KESÄNIEMI, Päivi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 67 Julkaisun kieli suomi Luottamuksellisuus Työn nimi SARS-EPIDEMIAN VAIKUTUKSIA MATKAILUALALLA Salainen saakka Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) KALLIONIEMI, Kirsi Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää keväällä 2003 maailmalla riehuneen sars-epidemian vaikutuksia matkailualaan ja matkailijoihin. Tutkimuksen lähtökohtana oli turismin toimivan systeemin malli, jonka perusteella vaikutuksia tutkittiin kohdealueen, lähtöalueen ja liikenteen väylien näkökulmasta. Työssä tarkasteltiin myös median sars-epiemiaa koskevaa uutisointia ja sen vaikutusta potentiaalisten matkailijoiden kuluttajakäyttäytymiseen. Aihetta lähestyttiin mediatutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin ajanjaksolla kolmesta sanomalehdestä. Aineistoksi muodostui 312 aihetta käsittelevää uutista, jotka käytiin läpi sisällönanalyysillä. Uutisista 128 eli 41 prosenttia kokonaismäärästä oli tutkimuksen kannalta oleellisia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sars-epidemialla oli melko suuret vaikutukset turismin toimivan systeemin kaikkiin osatekijöihin. Vaikutukset olivat sitä kielteisemmät, mitä enemmän tautitapauksia ilmeni tietyllä alueella. Erityisesti Kiinan matkustamista vältettiin, mutta matkailuala kärsi hetkellisesti myös Suomessa, vaikka Suomesta ei löytynyt yhtään tautitapausta. Matkailun väheneminen johtui ihmisten mysteeristä tautia kohtaan tuntemista peloista ja ennakkoluuloista, jotka osittain syntyivät median lievästi sensaatiohakuisesta uutisoinnin tyylistä. Sars-epidemia saatiin nujerrettua suhteellisen nopeasti, joten sen suurimmat vaikutukset matkailuun jäivät muutamien kuukausien mittaisiksi. Koska tautiepidemiat voivat saada alkunsa ympäristön muutoksista, kannattaisi matkailualalla pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman ympäristöystävällistä ja eettistä toimintatapaa. Matkailualan yritysten kannattaa toiminnassaan ottaa huomioon, että erikoistuminen johonkin tiettyyn maahan tai kohteeseen lisää riskiä kärsiä suuria tappioita, jos alueella ilmenee tautiepidemioita. Matkailijoille on parasta antaa aina mahdollisimman oikeaa ja ajan tasalla olevaa tietoa tautiepidemioista, sillä asiaan liittyvä salailu saa aikaan turhia ennakkoluuloja, joiden muuttaminen on vaikeaa. Myös median pitäisi tuntea vastuunsa kohdealueesta antamastaan mielikuvasta, koska sillä on tärkeä vaikutus alueen matkailun kannalta. Avainsanat (asiasanat) sars-epidemia, matkailu, mediatutkimus Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) KESÄNIEMI, Päivi Type of Publication Bachelor s thesis Pages 67 Confidential Language Finnish Title IMPACTS OF SARS EPIDEMIC ON TOURISM Until Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor(s) KALLIONIEMI, Kirsi Assigned by Abstract The aim of the thesis was to study the impacts of SARS epidemic, which raged over the world in the spring 2003, on tourism industry and tourists. The functioning tourism system provided the base for this thesis and the impacts were consequently studied from tourist destination regions, tourist generating regions and transit routes point of view. In addition there was an intention to observe the way how media reported on the SARS epidemic and how that affected the potential tourist s consumer behaviour. The method used was media research. The research data were collected between March 19 th and November 20 th 2003 from three newspapers, this resulting in 312 pieces of news on the subject. The news was interpreted by analysing their content. 128 articles, that is 41 percent of the total amount, were essential from this thesis perspective. The research results showed that the SARS epidemic affected quite greatly every component of the functioning tourism system. The more cases of illness appeared in a certain area, the more negative the impacts were. Especially travelling to China was avoided, but tourism suffered momentarily also in Finland, even though there was no cases of illness in Finland. Travelling decreased because of people s prejudices and fear concerning the mysterious disease. This was partly caused by media s slightly sensation seeking news. Because the SARS epidemic was overcome quite fast, the most disastrous impacts on tourism lasted only for a couple of months. Because epidemics can arise from environmental changes, the tourism industy should function in the most environmentally friendly and ethical way. Tourism companies specialising in a certain country or destination should be aware that they might lose a lot if epidemics appear in that area. Travellers should always be given correct and up to date information on epidemics. Secrecy causes pointless prejudices which can be very hard to change. Media should also know its responsibility for the image given on tourist destination regions. It has an important meaning for tourism industry in that area. Keywords SARS epidemic, tourism, media research Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ TUNTEMATTOMAN PELKO SARS-EPIDEMIAN JÄLJILLÄ SARS - YKSI MATKAILUN KRIISEISTÄ Sars-epidemian eteneminen Tautiepidemiat matkailun uhkana Tautiepidemiat turismin toimivan systeemin sisällä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Mediatutkimus lähestymistapana Tiedon kerääminen sanomalehdistä Sisällönanalyysi tutkimusaineiston käsittelytapana MATKAILIJAT JA MEDIAN VALTA Sanomalehtien uutisoinnin tyyli Kuluttajien suhtautuminen sars-epidemiaan ja siitä uutisointiin VAIKUTUKSET KOHDEALUEELLA Majoitusliikkeet ja ravintolat Kulttuuri- ja urheilutapahtumat Kokoukset ja kongressit VAIKUTUKSET LENTOLIIKENTEESSÄ Finnair Aasialaiset lentoyhtiöt Muut lentoyhtiöt Toimenpiteet lentokentillä ja lentokoneissa VAIKUTUKSET LÄHTÖALUEELLA Lomamatkojen järjestäjät ja matkatoimistot...45

5 2 7.2 Liikematkailu Matkailu Suomessa SARS-EPIDEMIAN OPETUKSET...53 KAKSI VUOTTA SARSIN JÄLKEEN...58 LÄHTEET...59 TAULUKOT TAULUKKO 1. Sars-epidemiaa käsittelevien uutisten lukumäärä kolmessa sanomalehdessä maalis-marraskuussa vuonna TAULUKKO 2. Uutisten kokonaismäärä teemoittain ja kommentoitujen uutisten lukumäärä..24 KUVIOT KUVIO 1. Lääkäri: Kiina vääristelee vieläkin sars-lukujaan...9 KUVIO 2. Sarsin aiheuttama paniikki yltyi Kiinan pääkaupungissa...10 KUVIO 3. Suomesta löytyi ensimmäinen todennäköinen sars-potilas...11 KUVIO 4. Laurilan ja Makkosen muokkaama ja täydentämä Gunnin toimivan turismin systeemin malli...16 KUVIO 5. Travisin täydentämä Leiperin matkailusysteemin malli...18 KUVIO 6. Median merkitys kohdealueesta syntyvien mielikuvien muodostumisessa.26 KUVIO 7. Sars-uhka otettava vakavasti Suomessakin...29 KUVIO 8. Kielletty kaupunki huhtikuun alussa KUVIO 9. Kantonin messuilla on kerrankin väljää...35 KUVIO 10. Pahin on Finnairilla vasta edessä...39 KUVIO 11. Finnairin liikevoiton muutos vuosineljänneksittäin vuosina KUVIO 12. Muokattu ja täydennetty Gunnin ja Leiperin toimivan turismin systeemin malli...54

6 3 TUNTEMATTOMAN PELKO Kuinka paljon pelkäisimme sarsia, jos sen olisi todettu tarttuvan vain ja ainoastaan suudelmasta? Meille olisi kerrottu, että suudella saa vain hengityssuojaimet päässä. Yksi suojaamaton suudelma riittäisi tartunnan saamiseen. Tuhannet ihmiset ottaisivat silti riskin joka päivä, koska paperi huulten välissä vaimentaisi ikävästi tuntoaistimuksia, tai koska olisi noloa pyytää kumppania käyttämään hengityssuojainta. Sarsiin kuolee neljä, viime arvioiden mukaan ehkä kuusi prosenttia sairastuneista. Tavallinen keuhkokuume tappaa kolme prosenttia sairastuneista. Kahdessa kuukaudessa epidemia on vaatinut noin 350 uhria, eli koko maailmassa sarsiin on kuollut 5-6 ihmistä päivässä. Vertailun vuoksi: pelkästään malariaan kuolee pelkästään Afrikassa kaksi lasta minuutissa. Sars koetaan niin uhkaavaksi erityisesti siksi, että sen tartuntatapaa ei vielä tunneta tarkkaan, eikä siihen tiedetä parannuskeinoa. Se tappaa myös nuoria ja hyväkuntoisia. Aidsin tartuntatavat tunnetaan. Aidsiin sairastuneista sata prosenttia kuolee. Silti tuhannet ihmiset hankkivat HI-viruksen itselleen tieten tahtoen joka päivä. Tuntemattoman lisäksi nykyihmisessä pelkoa herättää tilanne, jossa hän ei itse pysty hallitsemaan elämäänsä. Kun nykyihminen saa valita, jättääkö hän väliin Kiinan matkan, suojaamattoman yhdynnän vai huumepiikin, hän valitsee ensimmäisen, vaikka siinä tilastojen valossa EI olekaan MITÄÄN JÄRKEÄ. (Berghäll 2003.)

7 4 1 SARS-EPIDEMIAN JÄLJILLÄ Keväällä 2003 matkailualaa nousi uhkaamaan salaperäinen sars-keuhkokuumeeksi kutsuttu sairaus. Sars on lyhenne taudin englanninkielisestä nimestä Severe Acute Respiratory Syndrome, joka on suoraan suomennettuna vakava äkillinen hengitystieoireyhtymä. Se muodosti uhkan sen takia, että tauti oli sekä tavallisille ihmisille että tutkijoille suuri mysteeri. Taudin aiheuttava virus, sen tarttumistapa, siihen tehoava lääkitys ja taudista parantuminen olivat kaikki epäselviä asioita. Sairaus oli lähtöisin Kiinasta ja sen ennustettiin leviävän kaikkialle maailmaan matkailijoiden välityksellä. Kukaan ei tiennyt kuinka nopeasti sairaus leviäisi ja millaisiin toimenpiteisiin sen pysäyttämiseksi pitäisi ryhtyä. Suurimpana pelkona oli epidemian riistäytyminen maailmanlaajuiseksi kulkutaudiksi, pandemiaksi. Selvää oli, että matkailu sellaisiin maihin, joissa tartunnan voisi saada, tulisi vähentymään. Tapauksen ainutlaatuisuus ja halu selvittää sen vaikutuksia matkailuun olivat syynä tämän tutkimuksen tekoon. Tautiepidemioiden vaikutuksia matkailuun ei ole juurikaan tutkittu, sillä sars-epidemian kaltaisia nopeasti leviäviä ja kehittyneitä länsimaitakin uhkaavia kulkutauteja ei ole esiintynyt maailmalla vuosikymmeniin. Sars levisi kymmeniin maihin ympäri maailman, mutta tässä tutkimuksessa keskitytään selvittämään taudin vaikutuksia Kiinan ja Suomen matkailuelinkeinoon sekä lentoliikenteeseen. Tämä jako kohde- ja lähtöalueeseen sekä niitä yhdistäviin liikenteen väyliin perustuu turismin toimivan systeemin malliin. Kiina valittiin kohdealueeksi siksi, että sars levisi siellä kaikkein pahiten ja vaikutukset olivat siellä haitallisimmat. Tutkimuksessa käsitellään myös suomalaisten matkailijoiden suhtautumista sars-uhkaan ja sanomalehdistön tyyliä uutisoida aiheesta. Koska sars-epidemian päättymisestä on tämän tutkimuksen tekohetkellä kulunut puolitoista vuotta, luodaan tutkimuksessa katsaus myös siihen, kuinka matkailuala toipui epidemiasta. Aihetta lähestytään mediatutkimuksen näkökulmasta, sillä medialla oli suuri vaikutus siihen, miten valtavaksi sars-keuhkokuumeeseen kohdistunut huomio kasvoi verrattuna muihin maailmalla riehuviin vaarallisiin tauteihin. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on aiemmin tehty mediatutkimus New Yorkin terrori- iskujen vaikutuksista matkai-

8 5 lualaan. Sars-epidemiaa tutkitaan samasta näkökulmasta toisenlaisena esimerkkinä matkailuun kohdistuneesta uhasta ja siitä aiheutuneesta kriisistä. Tutkimusaineistona käytetään ilmestyneitä aihetta käsitteleviä sanomalehtiuutisia. Uutiset on kerätty Helsingin Sanomista, Aamulehdestä ja Kauppalehdestä. Aamulehden ja Kauppalehden uutiset ovat peräisin Internetissä olevista uutisarkistoista. Kyseisten lehtien katsotaan antavan aiheesta monipuolisen ja laajan kokonaiskuvan. Tutkimusaineiston käsittelytapana käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimukseen on valittu myös joitakin sanomalehtiuutisten yhteydessä olleita kuvia, sillä niillä on tärkeä asema ilmiön hahmottamisessa. Sars-epidemia oli varoitus siitä, että ennestään tuntemattoman ja helposti tarttuvan vakavan taudin ilmaantuminen ja leviäminen voi aiheuttaa paljon harmia matkailualalla. Ilmiö ansaitsi tulla dokumentoiduksi, jotta tulevaisuudessa vastaaviin uhkiin osataan suhtautua niiden vaatimalla vakavuudella ja ehkäistä tautiepidemioiden puhkeamista jo etukäteen. Tutkimus oli tarkoitus raportoida heti aineistonkeruun päätyttyä keväällä Henkilökohtaisten syiden vuoksi tutkimuksen kirjalliseen muotoon saattaminen kuitenkin viivästyi vuodella alkuperäisestä aikataulusta. Aihe menetti ehkä jonkin ve r- ran ajankohtaisuuttaan, mutta toisaalta mediassa on nytkin keväällä 2005 näkynyt otsikoita vaarallisista tautiepidemioista, jotka ovat ainakin toistaiseksi pysyneet hallinnassa. Maaliskuun lopulla kohistiin lintuinfluenssan leviämisestä Pohjois-Koreassa ja huhtikuun alussa uutisoitiin Marburg-viruksen aiheuttaman verenvuotokuumeen leviämisestä Angolassa. Aiheesta saattaa siis milloin tahansa tulla uudelleen hyvinkin ajankohtainen. Itselleni aihe oli haastava, sillä sars-epidemian vaikutukset matkailuun olivat moninaiset ja niiden ymmärtäminen edellytti koko matkailun viitekehyksen ha l- lintaa.

9 6 2 SARS - YKSI MATKAILUN KRIISEISTÄ Viime vuosina otsikoissa on ollut hyvin laajalti sellaisia turvallisuuteen liittyviä asioita, joilla on suuri vaikutus kansainväliseen matkailuun. On tapahtunut luonnonkatastrofeja, terrorihyökkäyksiä, kuolemaan johtaneita lentokoneonnettomuuksia, yhteiskunnallista levottomuutta, saastumista ja likaantumista, turistien pahoinpitelyjä, turisteille langetettuja rangaistuksia ja niin edelleen. Nämä tapahtumat ovat kiinnittäneet monien huomion matkailuun liittyvään turvattomuuteen. Ne ovat myös todistaneet, että alalla on melko rajallinen kyky ja kapasiteetti hoitaa tehokkaasti onnettomuuksien ja kriisien estoon liittyviä asioita ja johtaa tilanteita niiden jo tapahduttua. Toisen vuosituhannen alku on osoittanut, että vaikeita turvallisuuteen liittyviä ongelmia kohtaavien maiden määrä on ennemmin nousussa kuin laskussa. Kun tarkastelee näitä viimeaikaisia tapahtumia, on mielenkiintoista huomata, että niissä ei itse asiassa ole mitään uutta turismin kannalta. Vain kriisien maantieteelliset tapahtumapaikat ovat vaihtuneet ja niiden muodossa ja suuruudessa on uusia elementtejä, mutta ei itse tapahtumissa ja niiden vaikutuksissa. (Santana 2003, 68, ) Kommunikaatioteknologian kehittyminen on vaikuttanut dramaattisesti ihmisten kykyyn havaita matkustukseen liittyviä riskejä, ja sillä on vaikutusta matkailualaan. Vaikka matkustamiseen liittyy aina joitain riskejä ja ne otetaan aina huomioon matkustuspäätöstä tehtäessä, ei tätä aihealuetta ole tutkittu kovinkaan paljon. (Emt. 69.) Roehl ja Fesenmaier (1992, 17-26) ovat tehneet yhden ensimmäisistä turismin riskien kokemista käsittelevistä tutkimuksista. Tutkimuksessaan, joka käsitteli riskien kokemisen ja lomamatkailun välistä yhteyttä, he päättelivät, että matka sisältää riskejä silloin, kun sen seuraukset ovat epävarmat ja jotkin tapahtumat ovat toivotumpia kuin toiset. Heidän tutkimuksestaan käy myös ilmi, että tieto on riskejä vähentävä tekijä. Perehdyttyään moniin riskejä käsitteleviin tutkimuksiin Roehl ja Fesenmaier päättelivät, että koska riskien kokeminen on erilaista eri tilanteissa, sitä pitäisi aina arvioida juuri kyseiseen tilanteeseen liittyvillä mittareilla. Sönmez ja Graefe (1998, 122) puolestaan paljastivat tutkimuksessaan, että matkailijoiden käsityksillä eri kohteisiin liittyvistä riskeistä on suora vaikutus matkakohteen valintaan. Matkustuspäätöstä tehtäessä vertaillaan eri matkakohteisiin liittyviä hyviä ja huonoja puolia, jotta voitaisiin valita hinta-laatu -suhteeltaan paras.

10 7 On tärkeää ymmärtää riskien, turvallisuuden ja turismin kysynnän välinen yhteys. Ihmisten päätös matkalle lähtemiseen pohjautuu moniin psykologisiin luonteenpiirteisiin, kuten seikkailunhaluun, rauhan ja rentoutuksen etsimiseen, mukavuudenhaluun, koulutuksen tai uusien kokemusten hankkimiseen ja niin edelleen. Kuitenkaan mikään näistä tarpeista ei riitä kumoamaan yhtä ihmisen perustarvetta eli turvallisuutta. Turvallisuudella tässä tapauksessa ei tarkoiteta pelkästään todellista, tosiasioihin perustuvaa turvallisuutta, vaan myös aistittua turvallisuutta. Jatkuvasti lisääntyvät tutkimukset turistivirroista ja poliittisesta väkivallasta tai muunlaisista tilanteista, jotka aiheuttavat turvattomuuden tunnetta liittyen matkakohteeseen, osoittavat tällaisilla tilanteilla olevan vakavasti haitallisen vaikutuksen matkailuun. Kun otetaan huomioon matkailualan herkkyys ja haavoittuvuus erilaisissa kriiseissä, näihin tutkimuksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota sekä teoriassa että käytännössä. Riskien hallinta on ollut aina osa turismia, mutta nykyään siitä on tulossa yhä merkittävämpi asia. Tämän suuntaisesta tutkimuksesta voidaan myös hyötyä esimerkiksi seikkailuturismia kehitettäessä. (Santana 2003, 67, 70.) 2.1 Sars-epidemian eteneminen Sars-keuhkokuume sai ilmeisesti alkunsa Guangzhousta, Guandongin maakunnasta, Kiinasta. Siellä sars-paniikki koettiin helmikuussa 2003, jolloin omituinen tauti tappoi ihmisiä, mutta viranomaiset olivat asiasta hiljaa. Guangzhoun asukkaat ryntäsivät apteekkeihin tyhjentämään hyllyt luontaislääkkeistä ja sen jälkeen tyhjenivät kadut, ravintolat ja elokuvateatterit. Vallalla oli paljon huhuja, ja ihmisiä pelotti. Helmikuun 11. päivänä hallitus kertoi kansalle, että mystinen keuhkokuume oli tappanut viisi ihmistä ja tartuntoja oli 305, mutta tilanne oli hallinnassa. Vakuuttelu tilanteen hallinnassa olosta oli valhetta, mutta ainakin asia oli myönnetty ja siitä puhuttiin. Läntinen media ei vielä tuolloin ollut kiinnostunut tapahtumasta, sillä Irakin sota oli meneillään samoihin aikoihin. (Mykkänen 2003a.) Maailma sai ensimmäisen todellisen varoituksen sarsista 13. maaliskuuta 2003 maailman terveysjärjestö WHO:lta. Ennen sitä oli ollut parin viikon ajan tietoa epidemioista Hongkongissa ja Hanoissa, ja tautia epäiltiin olevan enemmänkin eteläisessä Kiinassa. Epäily osoittautui todeksi ja taudin arveltiin saaneen alkunsa jo marraskuussa WHO:n varoitus johti nopeasti matkustuksen ja ihmisten liikkumisen rajoittamiseen, koulujen sulkemiseen kohdealueella ja sairastuneiden

11 8 kanssa kosketuksessa olleiden tarkkailuun. Taudin havaitsemisessa sovittiin tunnusmerkeistä, joiden avulla todennäköinen sars-tapaus oli todettava, sillä tautia yksiselitteisesti varmistavaa laboratoriotutkimusta ei ollut. Taudin määritelmä oli kuitenkin epätarkka, ja sen vuoksi monia epäiltiin sars-potilaiksi, vaikka oireiden takana oli vain tavallinen influenssa. (Leinikki 2003.) Sarsin yleisin ensioire oli korkea (yli 38 astetta) kuume, johon saattoi liittyä vilunväristyksiä, päänsärkyä, lihassärkyä ja ripulia. Muutaman päivän kuluttua ilmeni mahdollisesti kuivaa yskää ja hengenahdistusta. Nuhaa ja kurkkukipua esiintyi harvemmin. Koska monet influenssat tarttuvat pisaratartuntana, alkoivat ihmiset suojautua sarsia vastaan suu-nenä-suojuksella. Todellisuudessa se ei kuitenkaan ollut tehokkain tapa välttyä taudilta, vaan lääkärit kehottivat tehostamaan käsihygieniaa ja välttämään joukkotilaisuuksia. (Yleistietoa sars-epidemiasta 2004.) Suu-nenä-suojuksesta tuli kuitenkin ikään kuin sarsin tavaramerkki ja sanomalehdissä sekä televisiossa näytettiin mielellään kuvia siihen turvautuneista ihmisistä. Maaliskuun lopussa sars-tartuntoja tunnettiin alle ja niistä 53 oli päättynyt kuolemaan. Huhtikuun loppupuolella sairastuneita ilmoitettiin olevan jo ja mene h- tyneitä 265. Tilastoihin ei kuitenkaan uskallettu täysin luottaa, sillä Kiina pimitti pitkään todelliset tautilukunsa (kuvio 1). Jo epidemian alkuvaiheessa tiedettiin, että sairauden aiheuttaja kuuluu koronaviruksiin, mutta sille ei tunnettu lähisukulaisia. Ilmassa leijui monia kysymyksiä: Voiko virus siirtyä eläimestä ihmiseen? Onko sars-virus elänyt ihmisessä jo pitkään ja muuttunut vasta äskettäin tautia aiheuttavaksi? Leviääkö se viemäriteitse huonon hygienian oloissa? Miten kauan virus säilyy ympäristössä? Suomessa asiantuntijat olivat viruksen tartuntavaarasta kahta mieltä. Toisten mielestä mahdollisuus saada sars-tartunta oli häviävän pieni, toiset taas pitivät tartuntaa vain ajan kysymyksenä. Joka tapauksessa myös Suomen terveydenhuollossa varauduttiin taudin leviämiseen. (Sars-epävarmuudessa eletään ehkä vielä pitkäänkin 2003.) Sars levisi alkuvaiheessa Kiinassa ja jatkoi sieltä matkaansa Vietnamiin ja Singaporeen sekä edelleen Kanadaan, Indonesiaan, Filippiineille, Thaimaahan, Australiaan ja Eurooppaan (Yleistietoa sars-epidemiasta 2004.)

12 9 KUVIO 1. Lääkäri: Kiina vääristelee vieläkin sars-lukujaan (Helsingin Sanomat , C5).

13 10 Toukokuun alkuun mennessä Peking oli nopeasti muuttunut maailman pahimmaksi sars-pesäkkeeksi (kuvio 2). Sairaalat natisivat liitoksissaan sars-potilaiden vuoksi, ja suurin osa ihmisistä oli linnoittautunut koteihinsa viettämään viiden päivän vappulomaa. Pekingissä oltiin kuitenkin toiveikkaita, sillä paikallisesta terveysvirastosta annettiin tiedote, jonka mukaan uusien tartuntojen lakipiste olisi saavutettu. (Mykkänen 2003b.) Toukokuun 6. päivänä Helsingin Sanomilla oli uutta tietoa kerrottavana taudin tartuntatavoista. Tutkijat olivat havainneet viruksen säilyvän elossa ripulimaisessa ulosteessa ainakin neljä päivää. Tämä oli ilmeisesti syynä siihen, että hongkongilaisissa Amoy Gardens -kerrostaloissa sadat asukkaat olivat saanet tartunnan. Virus oli kulkeutunut taloihin sairaan henkilön käytettyä wc:tä yhdessä asunnoista. Viemäriputkessa oli ollut reikä ja virus oli sen kautta lähtenyt leijailemaan muihin asuntoihin. Gua n- dongin maakunnan Metropole-hotellissa puolestaan yöpyi sarsia sairastanut kiinalaislääkäri, jonka mukana virus tarttui kuuteen samassa kerroksessa asuneeseen henkilöön ilmeisesti hissin nappuloiden kautta. (Mykkänen 2003c.) KUVIO 2. Sarsin aiheuttama paniikki yltyi Kiinan pääkaupungissa (Helsingin Sanomat , C1).

14 11 Suomessa paljon melua tyhjästä Samaan aikaan Suomessa uutisoitiin ensimmäisen todennäköisen sars-tapauksen lö y- tymisestä suomalaiselta mieheltä. Mies oli palannut matkaltaan Torontosta, jossa esiintyi useita sars-tartuntoja. Kotikaupungissaan Turussa hän oli hakeutunut sairaalaho i- toon korkean kuumeen, hengenahdistuksen sekä yskän ja nuhan takia. Mies eristettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa heti ja hänestä otettiin ns. pikatesti, jossa korona- virus olisi voinut näkyä. Sitä ei kuitenkaan testissä löytynyt. (Suomesta löytyi ensimmäinen todennäköinen sars-potilas 2003.) Lehdet uutisoivat näyttävästi sarsviruksen saapumisesta Suomeen ja etusivuilla komeili suuria kuvia lääkäreistä suojautumassa kaiken peittäviin asuihin sars-potilasta hoitaessaan (kuvio 3). Otsikot kirkuivat, vaikka kyseisessä tapauksessa mitkään myöhemminkään tehdyt tutkimustulokset eivät todistaneet miehen kiistattomasti sairastaneen sars-kuumetta. Näistä tuloksista uutisoitiin huomattavasti vähäeleisemmin kuin aikaisemmasta epäilystä. Kaiken kaikkiaan Suomessa epäiltiin 20 ihmisen saaneen sars-tartunnan, ja viisi heistä oli sairaalahoidossa (Lindberg 2003a). KUVIO 3. Suomesta löytyi ensimmäinen todennäköinen sars-potilas (Helsingin Sanomat , A1).

15 12 Sars-kohun aikana vaikutti jääneen taka-alalle se tosiseikka, että tavallisetkin keuhkokuumeet ovat yksi yleisimmistä kuolinsyistä maailmassa. Suomessa keuhkokuumetta sairastaa vuosittain ihmistä ja heistä noin menehtyy. Maailmanlaajuisesti arvellaan noin kolmen miljoonan lapsen kuolevan tavalliseen keuhkokuumeeseen vuodessa. Kuten sarsissa, myös muissa keuhkokuumeissa, taudin alkuperä jää useimmiten arvauksen varaan. (Lindberg 2003b.) Jos sarsia puolestaan verrataan esimerkiksi Afrikan vitsaukseen, malariaan, puhutaan aivan eri mittasuhteissa olevasta taudista. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan eteläisessä Afrikassa sairastuu malariaan miljoonaa ihmistä vuodessa ja heistä kuolee. (Hall 2003.) Epidemia laantuu vähitellen Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Mykkänen kiersi kahden kuukauden ajan Kiinan pahimmilla sars-alueilla. Hänen mukaansa sars aiheutti näillä alueilla hämmennystä, pelkoa, paniikkia ja jopa mellakoita. Alun salailun jälkeen Kiinan hallitus lähti sarstaistelussaan avoimemmalle tielle ja kurjassa tilassa ollut Kiinan terveydenhuolto venytettiin äärimmilleen viruksen nujertamiseksi. Jokaisen tavallisenkin kansalaisen odotettiin taistelevan aktiivisesti sarsia vastaan. Kansalaishenkeä nostettiin sars-musiikkivideoilla, sairaaloiden alipalkatuista työntekijöistä tehtiin kansallissankareita, ja parantuneiden sars-potilaiden kotiutumista seurasivat tv-kamerat. Ponnistelut tuottivat tulosta ja toukokuun loppupuolella epidemian taltuttamisessa alettiin olla jo voiton puolella. Esimerkiksi Pekingissä uudet tartunnat vähenivät yli puolella yli sadan tartunnan päivätahdista epidemian ollessa pahimmillaan. Pahiten sarsista kärsineillä alueillakin uskallettiin vähitellen luopua hengityssuojaimista ja lähteä yleisille paikoille viettämään aikaa. Ihmiset eivät enää pelänneet, että taudin voisi saada missä ja milloin vain. (Mykkänen 2003d.) Toukokuussa Hongkongin yliopiston tutkijat epäilivät sars-viruksen olevan lähtöisin sivettikissoista. Ne elävät villeinä Aasiassa ja Afrikassa ja niitä metsästetään eteläisessä Kiinassa ruoaksi. Kansanterveyslaitoksen virologi Tapani Hovin mukaan eri eläimillä on omat viruksensa, jotka pysyvät usein omassa isännässään aiheuttamatta tälle sairauksia. Hän ei kuitenkaan uskonut, että sars- virus olisi tarttunut ihmiseen ruoan välityksellä, vaan todennäköisemmin eläinten pyydystysvaiheessa. (Sars-virus ehkä lähtöisin sivettikissoista 2003.)

16 13 Maailma pääsee sarsista eroon lopullisesti? Kesäkuun loppupuolella Hongkong ja Peking pääsivät vihdoinkin pois WHO:n sarstartunta-alueiden listalta. Heinäkuun alkupuolella listalta poistuivat myös siellä viimeisinä olleet Kanadan Toronto ja Taiwan. WHO:n tartuntatautiosaston johtaja David Heymann julisti Aasian ja Tyynenmeren maiden terveysministerien kokouksessa sen, minkä kaikki halusivat kuulla: Sars-kuume häviää maailmasta kokonaan. (Sars laantuu 2003; WHO lupasi sarsin häviävän lähiviikkoina 2003.) Heinäkuun 11:een päivään mennessä WHO:lle oli raportoitu tautitapausta, joista 813 oli kuollut. Heinäkuun 14:nnestä päivästä lähtien WHO ei enää päivittäin julkistanut uutta listaa sarstapauksista. (Yleistietoa sars-epidemiasta 2004.) Jos sarsista olisi tullut todellinen maailmanlaajuinen epidemia, kuten pelättiin, se olisi voinut tappaa todella paljon ihmisiä. Sen hävittäminen maan päältä olisi tällöin ollut huomattavan työlästä ja kallista. Esimerkiksi isorokon lopullinen hävittäminen vei aikaa vuosikymmeniä. Sarsin arveltiin ensin noudattavan vilustumisten ja nuhakuumeiden vuotuista rytmiä, mutta niin ei onneksi käynyt. (Hamilo 2003.) Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että sarsin hävittäminen jo lähtökuoppiinsa onnistui. 2.2 Tautiepidemiat matkailun uhkana Matkailijoiden tarvitsee lähes aina ottaa huomioon eri matkakohteissa ja maissa uhkaavat sairaudet, joille ei omassa kotimaassa altistu. Useimpia sairauksia vastaan on olemassa tehokkaita rokotteita ja lääkkeitä, ja joitakin sairauksia voidaan ehkäistä myös omalla toiminnalla ja terveellä järjellä. Matkailijat ovat kuitenkin valmiita ottamaan sellaisen riskin, että matkan aikana sairastuu johonkin suhteellisen vaarattomaan tai pahimmassa tapauksessa jopa hengenvaaralliseen tautiin. Kukapa ei olisi kokenut vatsatautia, ripulia tai flunssakuumetta vieraissa oloissa matkustellessaan. Ihmisille on tavallisesti myös selvää, että terveydenhoidon, yleisen hygienian ja lääkäreiden ammattitaidon taso vaihtelee maailmalla hyvinkin paljon. Nämä ovat tosiseikkoja, jotka matkailijat yleensä hyväksyvät matkustaessaan Suomen rajojen ulkopuolelle, eksoottisemmista matkakohteista puhumattakaan. Jos kyseessä on tunnetun sairauden sijaan ennestään tuntematon sairaus, jonka tartuntatapoja ei tunneta ja johon ei ole rokotusta

17 14 saati lääkitystä, saa asia matkailijoissa kuitenkin aikaan epävarmuutta ja jopa pelkoa. Lääketieteen historian dosentti Heikki S. Vuorisen mukaan kaikki uhat, joita ihmiset eivät osaa suhteuttaa omaan kokemukseensa, ovat pelottavia (Pölkki 2003a). Sars ei ole suinkaan ensimmäinen sairausepidemia, joka on pelotellut ihmisiä ympäri maailmaa. Kauhua ovat herättäneet muun muassa hiv, Ebola-virus, hullun lehmän tauti ja New Yorkin terrori-iskuihin liittyneet pernaruttokirjeet. Tutkija Eila Linnanmäen mukaan sarsissa on havaittavissa joitakin samoja piirteitä kuin vuonna 1918 maailmalla riehuneessa espanjan taudissa. Se levisi lyhyessä ajassa ympäri maailmaa ja kaatoi niin lapsia ja vanhuksia kuin vahvoja työikäisiäkin. Espanjan taudin kuolleisuusluvut olivat sarsiin verrattuna kuitenkin valtavat. Tautiin kuoli puolessa vuodessa miljoonaa ihmistä, joten sars on siihen verrattuna vain pienoismalli tappavasta kulkutaudista. Samoja piirteitä taudeissa on nähtävissä myös siinä, että sarsin tapaan espanjan taudinkin aiheuttaja oli aluksi tuntematon, mutta paljastui jonkin ajan kuluttua influenssaksi, joka levisi pisaratartuntana. Samoin kuin sarsissa, sairaiden eristäminen oli ainoita keinoja estää tautia leviämästä. Espanjan tauti levisi todennäköisesti sotilaiden mukana Yhdysvalloista Eurooppaan ja sars matkailijoiden välityksellä Kiinasta useisiin maihin. (Riippa 2003.) 1990-luvun Intiassa puolestaan riehui ruttoepidemia, joka kylvi kauhua ja jonka todellisuudesta tutkijat yhä kiistelevät. Epidemia aiheutti maassa yleisen paniikin, jonka seurauksena kuoli paljon ihmisiä. Näin ollen ruttoepidemia aiheutti runsaasti tuhoa, vaikka varmasti ei tiedetä, oliko se todellinen vai ei. (Pölkki 2003a.) Etelä-Amerikassa aiheutui vuonna 1997 koleraepidemia Humboldt-merivirran lämmettyä neljä astetta Tyynellä valtamerellä. Epidemia ei onneksi ehtinyt levitä laajemmalle. (Otala 2003.) Edellä mainittujen sairauksien lisäksi on olemassa lukuisia infektiotauteja, joista saattaa kehittyä sarsin kaltaisia tai jopa pahempia epidemioita. Esimerkiksi sarsin aiheuttava koronavirus on saattanut jäädä kiertämään väestöissä. On olemassa myös mikrobeja, kuten keuhkokuumetta aiheuttava pneumokokki, johon antibiootit eivät enää pure. Myös sika- ja lintuinfluenssa voivat tarttua ihmiseen, ja Kiinassa käytetään edelleenkin ravinnoksi sarsin aiheuttajiksi epäiltyjä sivettikissoja. Kosteiden tuulien mukana hyttysetkin saattavat levitä uusille alueille ja aiheuttaa malariaa sekä denguekuumetta. Rokotuksin on useita tauteja pystytty pitämään kurissa, mutta muuttuvat globaalit olosuhteet saattavat herättää jo nujerretut taudit uudelleen henkiin. (Otala 2003.) Toisin kuin yleisesti luullaan, uudet infektiot eivät ilmaannu sattumanvaraisesti. Ihmisen toimin-

18 15 nalla on siinä merkittävä rooli, sillä mikrobit käyttävät muuttuneita olosuhteita hyväkseen. Väestönkasvu ja väentiheyden lisääntyminen sekä globaali matkailu mahdollistavat virusten leviämistä. (Nuorti 2003.) Huonosti hallituista ympäristöistä ongelmat voivat levitä maiden rajojen yli, pahimmassa tapauksessa ympäri maailmaa. Asioihin voi kyllä vaikuttaa, jos tietoa on saatavilla ja asioista keskustellaan avoimesti. Myös kehitysyhteistyöllä on tärkeä rooli erilaisten uhkien torjumisessa. (Kelles-Viitanen 2003.) Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että niin kauan kuin terveydenhuoltokoneisto ja ennalta ehkäisevät verkostot toimivat normaalisti ja maailmassa on kohtuullinen rauha, pysyy tilanne uusien ja uhkaavien tautiepidemioiden kannalta hallinnassa. Jos maailma jostakin syystä ajautuisi sekasortoon, olisi se kaikkien tunnettujen ja tuntemattomien tautien leviämisen ja tuhoisuuden kannalta vaarallisinta. (Pölkki 2003a.) Sars-epidemian leviämistä edesauttoi Kiinassa hallitseva vaikenemisen kulttuuri ja siihen liittyvä kasvojen säilyttäminen. Asiasta ei ainakaan alussa keskusteltu avoimesti, vaan pyrittiin salaamaan vaarallisen taudin leviäminen niin oman maan kansalaisilta kuin kansainvälisestikin. Tämän lisäksi Kiinan terveydenhuoltokoneisto oli riittämätön hoitamaan sairastuneita ja tekemään ennaltaehkäisevää työtä. 2.3 Tautiepidemiat turismin toimivan systeemin sisällä Tämän tutkimuksen esikuvana on Makkosen ja Laurilan (2002) Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tekemä mediatutkimus syyskuun 11. päivän terrori-iskujen vaikutuksista matkailualalaan. Kyseisessä tutkimuksessa on luotu teoriamalli, jota voidaan käyttää viitekehyksenä erilaisten kriisien turismiteollisuudelle aiheuttamien vaikutusten tutkimiseen. Teoriapohja perustuu Gunnin (1994, 41) toimivan turismin systeemin malliin, johon on lisätty turismia kohtaava kriisi ja sen vaikutuksen ulottuvuudet suhteessa matkailualan toimijoihin. Teoriamalli on esitetty kuviossa 4.

19 16 KUVIO 4. Laurilan ja Makkosen muokkaama ja täydentämä Gunnin toimivan turismin systeemin malli (Laurila & Makkonen 2002, 30). Tämä turismin toimivan systeemin malli muodostuu kahdesta peruselementistä, jotka ovat lähtö- ja kohdealue. Näiden alueiden välillä toimivat tärkeinä linkkeinä kuljetussektori sekä tiedonvälitys. Lähtöalueella syntyy matkailupalvelujen ja -elämysten kysyntä. Kysyntää ja siihen liittyviä tekijöitä voidaan kutsua yhteisellä nimellä työntövoimaksi. Työntövoima muodostuu lähtöalueen fyysisestä (ilmasto, vuodenajat, hydrografia, topografia ja biogeografia) ja yhteiskunnallisesta (demografia, kulttuuri, talouselämä, kehittyneisyys, poliittinen tilanne) ympäristöstä sekä matkailijoiden henkilökohtaisista lähtövalmiuksista, joita ovat matkustusmotivaatio, tarpeet ja edellytykset. Viime kädessä näistä muodostuu joukko erilaisia matkailijasegmenttejä, joilla kullakin on omat työntövoimatekijänsä. Kohdealueella puolestaan on sellainen matkailutarjonta, jolla edellä mainittu kysyntä ja siihen liittyvät tekijät voidaan tyydyttää. Tarjontaa voidaan nimittää vetovoimaksi. Tämä tarkoittaa valmiuksia ja edellytyksiä ottaa vastaan matkailijoita sekä lähtöalueen kysyntää vastaavaa fyysistä ja kulttuuriympäristöä. Kohdealueella tulee olla myös matkailun mahdollistava taloudellinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne sekä riittävä infrastruktuuri ja turvallisuuden puitteet. Lähtö-

20 17 ja kohdealueiden yhteen liittävä elementti on kuljetussektori, joka koostuu maa-, vesija ilmaliikenteen verkostoista. Niiden päätarkoituksena on voittaa lähtö- ja kohdealueiden välinen etäisyysvastus. (Vuoristo 1998, 16, ) Tiedonvälityksellä, jota voidaan kutsua myös matkailuviestinnäksi, tarkoitetaan kaikkea potentiaalisten matkailijoiden ulottuvilla olevaa matkailupalveluja ja -kohteita koskevaa tietoa. Se voidaan jakaa kaupalliseen ja ei-kaupalliseen matkailuviestintään. Kaupallinen matkailuviestintä on lähettäjän maksamaa ja hänen omiin tarkoituksiinsa suunniteltua viestintää. Ei-kaupallista matkailuviestintää sen sijaan ei luoda ainakaan tarkoituksella matkailupalvelujen myyntiä varten, vaan sen sisältö on lähinnä informatiivista. Tällaista viestintää ovat esimerkiksi paikkakuntien esitteet, matkailulehtien artikkelit sekä matkailua, matkailupalveluja ja kohteita koskeva muu informaatio. Lisäksi tiedotusvälineiden maita, paikkakuntia ja alueita koskevat uutiset voidaan sisällyttää ei-kaupalliseen matkailuviestintään silloin, kun uutisella on vaikutusta potentiaalisten matkailijoiden valintoihin. (Albanese & Boedeker 2002, 123.) Kuviossa 4. on esitetty yksi malli matkailun toimivasta systeemistä, mutta myös muut matkailun tutkijat ovat kehittäneet siitä erilaisia muunnelmia. Yksi tunnetuimmista matkailua kuvaavista malleista on Leiperin matkailusysteemin malli, josta kuviossa 5. on nähtävissä Travisin täydentämä versio. Malli valittiin tähän tutkimukseen sen vuoksi, että siinä on näkyvissä lähtö- ja kohdealueella olevia matkailupalveluita. Lisäksi mallissa on kuvattu turismin toimivaan systeemiin vaikuttavat ulkopuoliset tekijät, kuten lähtö- ja kohdealueen fyysinen ja tekninen ympäristö, kulttuuri- ja sosiaaliset tekijät sekä taloudellinen ja poliittinen tilanne. Tähän malliin ei kuitenkaan ole sijoitettu tiedonvälitystä, joka on olennainen asia matkailun toimivassa systeemissä. Sarsepidemian vaikutuksia matkailualalla voidaan tutkia parhaiten esitettyjen teoriamallien täydentäessä toisiaan.

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015 Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Tiedettä kaikelle kansalle Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Ulla Järvi - kuka? Suomen Lääkärilehden toimittaja vuodesta 2000 1.5.09 31.5.10 vs päätoimittaja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA MITEN TERVEYTTÄ ON PARANTANUT Suonenisku eli venesektio Verenseisautus? Miten ennen vanhaan ehkäistiin sukupuolitauteja? venesektio, venisektio, venaesectio, venisectio,

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Ammatillinen yhdistystoiminta

Ammatillinen yhdistystoiminta Ammatillinen yhdistystoiminta klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan FT, KTT Johanna Ahopelto 2014 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työssä tutkitaan, miten tekniikan alan koulutustaustaiset aatteelliset

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Referaatti ja kommentti Florian Bauerin ja L TURin casesta Esomar kongressissa Istanbulissa 2013. Jukka Rastas

Referaatti ja kommentti Florian Bauerin ja L TURin casesta Esomar kongressissa Istanbulissa 2013. Jukka Rastas Referaatti ja kommentti Florian Bauerin ja L TURin casesta Esomar kongressissa Istanbulissa 2013 Jukka Rastas 1 Case study Leveraging Predictably Irrational Decisions Florian Bauer/Vocatus AG Pricing Beyond

Lisätiedot

Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut.

Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut. Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut. 1. matkalla kotiin 2. kaikkialla 3. sulkea kännykkä 4. laittaa se äänettömälle 5.

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015 Tuhat suomalaista /0 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä..0 SFS ISO0 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 Tutkimus kotimaisen mediatarjonnan merkityksestä tehtiin

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Stopover Finland HELI MENDE

Stopover Finland HELI MENDE Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015

Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015 Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja, Sanoma 8.4.2015 Markkinaympäristö Kuluttajan käyttäytyminen 3 Mainosmarkkina 2014 Hollanti +4 % Suomi -2 % 4 Sanoman kehitys 2014 EUR Liikevaihto Liikevoitto ilman

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Asiakkuusindeksi 2009

Asiakkuusindeksi 2009 1 Asiakkuusindeksi 2009 Selvitettiin suomalaisten yritysten asiakasuskollisuutta: Kuinka paljon eri yritysten kanssa asioidaan Millainen asiointi- ja asiakassuhde suomalaisilla kuluttajilla on yrityksiin

Lisätiedot

Mainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013

Mainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013 Mainonnan kokonaiskehitys Mediamainonnan määrä ja kehitys 2002-2013 Milj. Euroa Muutos-% 1600 1400 1200 1000 2,5 6,5 3,3 3,7 6,4 1,7 4,8 3,7-2,9 10 5 0 800 600 400 200 0-15,8 1079 1150 1189 1236 1315 1500

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot