SARS-EPIDEMIAN VAIKUTUKSIA MATKAILUALALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SARS-EPIDEMIAN VAIKUTUKSIA MATKAILUALALLA"

Transkriptio

1 SARS-EPIDEMIAN VAIKUTUKSIA MATKAILUALALLA Päivi Kesäniemi Opinnäytetyö Toukokuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) KESÄNIEMI, Päivi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 67 Julkaisun kieli suomi Luottamuksellisuus Työn nimi SARS-EPIDEMIAN VAIKUTUKSIA MATKAILUALALLA Salainen saakka Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) KALLIONIEMI, Kirsi Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää keväällä 2003 maailmalla riehuneen sars-epidemian vaikutuksia matkailualaan ja matkailijoihin. Tutkimuksen lähtökohtana oli turismin toimivan systeemin malli, jonka perusteella vaikutuksia tutkittiin kohdealueen, lähtöalueen ja liikenteen väylien näkökulmasta. Työssä tarkasteltiin myös median sars-epiemiaa koskevaa uutisointia ja sen vaikutusta potentiaalisten matkailijoiden kuluttajakäyttäytymiseen. Aihetta lähestyttiin mediatutkimuksen näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin ajanjaksolla kolmesta sanomalehdestä. Aineistoksi muodostui 312 aihetta käsittelevää uutista, jotka käytiin läpi sisällönanalyysillä. Uutisista 128 eli 41 prosenttia kokonaismäärästä oli tutkimuksen kannalta oleellisia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sars-epidemialla oli melko suuret vaikutukset turismin toimivan systeemin kaikkiin osatekijöihin. Vaikutukset olivat sitä kielteisemmät, mitä enemmän tautitapauksia ilmeni tietyllä alueella. Erityisesti Kiinan matkustamista vältettiin, mutta matkailuala kärsi hetkellisesti myös Suomessa, vaikka Suomesta ei löytynyt yhtään tautitapausta. Matkailun väheneminen johtui ihmisten mysteeristä tautia kohtaan tuntemista peloista ja ennakkoluuloista, jotka osittain syntyivät median lievästi sensaatiohakuisesta uutisoinnin tyylistä. Sars-epidemia saatiin nujerrettua suhteellisen nopeasti, joten sen suurimmat vaikutukset matkailuun jäivät muutamien kuukausien mittaisiksi. Koska tautiepidemiat voivat saada alkunsa ympäristön muutoksista, kannattaisi matkailualalla pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman ympäristöystävällistä ja eettistä toimintatapaa. Matkailualan yritysten kannattaa toiminnassaan ottaa huomioon, että erikoistuminen johonkin tiettyyn maahan tai kohteeseen lisää riskiä kärsiä suuria tappioita, jos alueella ilmenee tautiepidemioita. Matkailijoille on parasta antaa aina mahdollisimman oikeaa ja ajan tasalla olevaa tietoa tautiepidemioista, sillä asiaan liittyvä salailu saa aikaan turhia ennakkoluuloja, joiden muuttaminen on vaikeaa. Myös median pitäisi tuntea vastuunsa kohdealueesta antamastaan mielikuvasta, koska sillä on tärkeä vaikutus alueen matkailun kannalta. Avainsanat (asiasanat) sars-epidemia, matkailu, mediatutkimus Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) KESÄNIEMI, Päivi Type of Publication Bachelor s thesis Pages 67 Confidential Language Finnish Title IMPACTS OF SARS EPIDEMIC ON TOURISM Until Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor(s) KALLIONIEMI, Kirsi Assigned by Abstract The aim of the thesis was to study the impacts of SARS epidemic, which raged over the world in the spring 2003, on tourism industry and tourists. The functioning tourism system provided the base for this thesis and the impacts were consequently studied from tourist destination regions, tourist generating regions and transit routes point of view. In addition there was an intention to observe the way how media reported on the SARS epidemic and how that affected the potential tourist s consumer behaviour. The method used was media research. The research data were collected between March 19 th and November 20 th 2003 from three newspapers, this resulting in 312 pieces of news on the subject. The news was interpreted by analysing their content. 128 articles, that is 41 percent of the total amount, were essential from this thesis perspective. The research results showed that the SARS epidemic affected quite greatly every component of the functioning tourism system. The more cases of illness appeared in a certain area, the more negative the impacts were. Especially travelling to China was avoided, but tourism suffered momentarily also in Finland, even though there was no cases of illness in Finland. Travelling decreased because of people s prejudices and fear concerning the mysterious disease. This was partly caused by media s slightly sensation seeking news. Because the SARS epidemic was overcome quite fast, the most disastrous impacts on tourism lasted only for a couple of months. Because epidemics can arise from environmental changes, the tourism industy should function in the most environmentally friendly and ethical way. Tourism companies specialising in a certain country or destination should be aware that they might lose a lot if epidemics appear in that area. Travellers should always be given correct and up to date information on epidemics. Secrecy causes pointless prejudices which can be very hard to change. Media should also know its responsibility for the image given on tourist destination regions. It has an important meaning for tourism industry in that area. Keywords SARS epidemic, tourism, media research Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ TUNTEMATTOMAN PELKO SARS-EPIDEMIAN JÄLJILLÄ SARS - YKSI MATKAILUN KRIISEISTÄ Sars-epidemian eteneminen Tautiepidemiat matkailun uhkana Tautiepidemiat turismin toimivan systeemin sisällä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Mediatutkimus lähestymistapana Tiedon kerääminen sanomalehdistä Sisällönanalyysi tutkimusaineiston käsittelytapana MATKAILIJAT JA MEDIAN VALTA Sanomalehtien uutisoinnin tyyli Kuluttajien suhtautuminen sars-epidemiaan ja siitä uutisointiin VAIKUTUKSET KOHDEALUEELLA Majoitusliikkeet ja ravintolat Kulttuuri- ja urheilutapahtumat Kokoukset ja kongressit VAIKUTUKSET LENTOLIIKENTEESSÄ Finnair Aasialaiset lentoyhtiöt Muut lentoyhtiöt Toimenpiteet lentokentillä ja lentokoneissa VAIKUTUKSET LÄHTÖALUEELLA Lomamatkojen järjestäjät ja matkatoimistot...45

5 2 7.2 Liikematkailu Matkailu Suomessa SARS-EPIDEMIAN OPETUKSET...53 KAKSI VUOTTA SARSIN JÄLKEEN...58 LÄHTEET...59 TAULUKOT TAULUKKO 1. Sars-epidemiaa käsittelevien uutisten lukumäärä kolmessa sanomalehdessä maalis-marraskuussa vuonna TAULUKKO 2. Uutisten kokonaismäärä teemoittain ja kommentoitujen uutisten lukumäärä..24 KUVIOT KUVIO 1. Lääkäri: Kiina vääristelee vieläkin sars-lukujaan...9 KUVIO 2. Sarsin aiheuttama paniikki yltyi Kiinan pääkaupungissa...10 KUVIO 3. Suomesta löytyi ensimmäinen todennäköinen sars-potilas...11 KUVIO 4. Laurilan ja Makkosen muokkaama ja täydentämä Gunnin toimivan turismin systeemin malli...16 KUVIO 5. Travisin täydentämä Leiperin matkailusysteemin malli...18 KUVIO 6. Median merkitys kohdealueesta syntyvien mielikuvien muodostumisessa.26 KUVIO 7. Sars-uhka otettava vakavasti Suomessakin...29 KUVIO 8. Kielletty kaupunki huhtikuun alussa KUVIO 9. Kantonin messuilla on kerrankin väljää...35 KUVIO 10. Pahin on Finnairilla vasta edessä...39 KUVIO 11. Finnairin liikevoiton muutos vuosineljänneksittäin vuosina KUVIO 12. Muokattu ja täydennetty Gunnin ja Leiperin toimivan turismin systeemin malli...54

6 3 TUNTEMATTOMAN PELKO Kuinka paljon pelkäisimme sarsia, jos sen olisi todettu tarttuvan vain ja ainoastaan suudelmasta? Meille olisi kerrottu, että suudella saa vain hengityssuojaimet päässä. Yksi suojaamaton suudelma riittäisi tartunnan saamiseen. Tuhannet ihmiset ottaisivat silti riskin joka päivä, koska paperi huulten välissä vaimentaisi ikävästi tuntoaistimuksia, tai koska olisi noloa pyytää kumppania käyttämään hengityssuojainta. Sarsiin kuolee neljä, viime arvioiden mukaan ehkä kuusi prosenttia sairastuneista. Tavallinen keuhkokuume tappaa kolme prosenttia sairastuneista. Kahdessa kuukaudessa epidemia on vaatinut noin 350 uhria, eli koko maailmassa sarsiin on kuollut 5-6 ihmistä päivässä. Vertailun vuoksi: pelkästään malariaan kuolee pelkästään Afrikassa kaksi lasta minuutissa. Sars koetaan niin uhkaavaksi erityisesti siksi, että sen tartuntatapaa ei vielä tunneta tarkkaan, eikä siihen tiedetä parannuskeinoa. Se tappaa myös nuoria ja hyväkuntoisia. Aidsin tartuntatavat tunnetaan. Aidsiin sairastuneista sata prosenttia kuolee. Silti tuhannet ihmiset hankkivat HI-viruksen itselleen tieten tahtoen joka päivä. Tuntemattoman lisäksi nykyihmisessä pelkoa herättää tilanne, jossa hän ei itse pysty hallitsemaan elämäänsä. Kun nykyihminen saa valita, jättääkö hän väliin Kiinan matkan, suojaamattoman yhdynnän vai huumepiikin, hän valitsee ensimmäisen, vaikka siinä tilastojen valossa EI olekaan MITÄÄN JÄRKEÄ. (Berghäll 2003.)

7 4 1 SARS-EPIDEMIAN JÄLJILLÄ Keväällä 2003 matkailualaa nousi uhkaamaan salaperäinen sars-keuhkokuumeeksi kutsuttu sairaus. Sars on lyhenne taudin englanninkielisestä nimestä Severe Acute Respiratory Syndrome, joka on suoraan suomennettuna vakava äkillinen hengitystieoireyhtymä. Se muodosti uhkan sen takia, että tauti oli sekä tavallisille ihmisille että tutkijoille suuri mysteeri. Taudin aiheuttava virus, sen tarttumistapa, siihen tehoava lääkitys ja taudista parantuminen olivat kaikki epäselviä asioita. Sairaus oli lähtöisin Kiinasta ja sen ennustettiin leviävän kaikkialle maailmaan matkailijoiden välityksellä. Kukaan ei tiennyt kuinka nopeasti sairaus leviäisi ja millaisiin toimenpiteisiin sen pysäyttämiseksi pitäisi ryhtyä. Suurimpana pelkona oli epidemian riistäytyminen maailmanlaajuiseksi kulkutaudiksi, pandemiaksi. Selvää oli, että matkailu sellaisiin maihin, joissa tartunnan voisi saada, tulisi vähentymään. Tapauksen ainutlaatuisuus ja halu selvittää sen vaikutuksia matkailuun olivat syynä tämän tutkimuksen tekoon. Tautiepidemioiden vaikutuksia matkailuun ei ole juurikaan tutkittu, sillä sars-epidemian kaltaisia nopeasti leviäviä ja kehittyneitä länsimaitakin uhkaavia kulkutauteja ei ole esiintynyt maailmalla vuosikymmeniin. Sars levisi kymmeniin maihin ympäri maailman, mutta tässä tutkimuksessa keskitytään selvittämään taudin vaikutuksia Kiinan ja Suomen matkailuelinkeinoon sekä lentoliikenteeseen. Tämä jako kohde- ja lähtöalueeseen sekä niitä yhdistäviin liikenteen väyliin perustuu turismin toimivan systeemin malliin. Kiina valittiin kohdealueeksi siksi, että sars levisi siellä kaikkein pahiten ja vaikutukset olivat siellä haitallisimmat. Tutkimuksessa käsitellään myös suomalaisten matkailijoiden suhtautumista sars-uhkaan ja sanomalehdistön tyyliä uutisoida aiheesta. Koska sars-epidemian päättymisestä on tämän tutkimuksen tekohetkellä kulunut puolitoista vuotta, luodaan tutkimuksessa katsaus myös siihen, kuinka matkailuala toipui epidemiasta. Aihetta lähestytään mediatutkimuksen näkökulmasta, sillä medialla oli suuri vaikutus siihen, miten valtavaksi sars-keuhkokuumeeseen kohdistunut huomio kasvoi verrattuna muihin maailmalla riehuviin vaarallisiin tauteihin. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on aiemmin tehty mediatutkimus New Yorkin terrori- iskujen vaikutuksista matkai-

8 5 lualaan. Sars-epidemiaa tutkitaan samasta näkökulmasta toisenlaisena esimerkkinä matkailuun kohdistuneesta uhasta ja siitä aiheutuneesta kriisistä. Tutkimusaineistona käytetään ilmestyneitä aihetta käsitteleviä sanomalehtiuutisia. Uutiset on kerätty Helsingin Sanomista, Aamulehdestä ja Kauppalehdestä. Aamulehden ja Kauppalehden uutiset ovat peräisin Internetissä olevista uutisarkistoista. Kyseisten lehtien katsotaan antavan aiheesta monipuolisen ja laajan kokonaiskuvan. Tutkimusaineiston käsittelytapana käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimukseen on valittu myös joitakin sanomalehtiuutisten yhteydessä olleita kuvia, sillä niillä on tärkeä asema ilmiön hahmottamisessa. Sars-epidemia oli varoitus siitä, että ennestään tuntemattoman ja helposti tarttuvan vakavan taudin ilmaantuminen ja leviäminen voi aiheuttaa paljon harmia matkailualalla. Ilmiö ansaitsi tulla dokumentoiduksi, jotta tulevaisuudessa vastaaviin uhkiin osataan suhtautua niiden vaatimalla vakavuudella ja ehkäistä tautiepidemioiden puhkeamista jo etukäteen. Tutkimus oli tarkoitus raportoida heti aineistonkeruun päätyttyä keväällä Henkilökohtaisten syiden vuoksi tutkimuksen kirjalliseen muotoon saattaminen kuitenkin viivästyi vuodella alkuperäisestä aikataulusta. Aihe menetti ehkä jonkin ve r- ran ajankohtaisuuttaan, mutta toisaalta mediassa on nytkin keväällä 2005 näkynyt otsikoita vaarallisista tautiepidemioista, jotka ovat ainakin toistaiseksi pysyneet hallinnassa. Maaliskuun lopulla kohistiin lintuinfluenssan leviämisestä Pohjois-Koreassa ja huhtikuun alussa uutisoitiin Marburg-viruksen aiheuttaman verenvuotokuumeen leviämisestä Angolassa. Aiheesta saattaa siis milloin tahansa tulla uudelleen hyvinkin ajankohtainen. Itselleni aihe oli haastava, sillä sars-epidemian vaikutukset matkailuun olivat moninaiset ja niiden ymmärtäminen edellytti koko matkailun viitekehyksen ha l- lintaa.

9 6 2 SARS - YKSI MATKAILUN KRIISEISTÄ Viime vuosina otsikoissa on ollut hyvin laajalti sellaisia turvallisuuteen liittyviä asioita, joilla on suuri vaikutus kansainväliseen matkailuun. On tapahtunut luonnonkatastrofeja, terrorihyökkäyksiä, kuolemaan johtaneita lentokoneonnettomuuksia, yhteiskunnallista levottomuutta, saastumista ja likaantumista, turistien pahoinpitelyjä, turisteille langetettuja rangaistuksia ja niin edelleen. Nämä tapahtumat ovat kiinnittäneet monien huomion matkailuun liittyvään turvattomuuteen. Ne ovat myös todistaneet, että alalla on melko rajallinen kyky ja kapasiteetti hoitaa tehokkaasti onnettomuuksien ja kriisien estoon liittyviä asioita ja johtaa tilanteita niiden jo tapahduttua. Toisen vuosituhannen alku on osoittanut, että vaikeita turvallisuuteen liittyviä ongelmia kohtaavien maiden määrä on ennemmin nousussa kuin laskussa. Kun tarkastelee näitä viimeaikaisia tapahtumia, on mielenkiintoista huomata, että niissä ei itse asiassa ole mitään uutta turismin kannalta. Vain kriisien maantieteelliset tapahtumapaikat ovat vaihtuneet ja niiden muodossa ja suuruudessa on uusia elementtejä, mutta ei itse tapahtumissa ja niiden vaikutuksissa. (Santana 2003, 68, ) Kommunikaatioteknologian kehittyminen on vaikuttanut dramaattisesti ihmisten kykyyn havaita matkustukseen liittyviä riskejä, ja sillä on vaikutusta matkailualaan. Vaikka matkustamiseen liittyy aina joitain riskejä ja ne otetaan aina huomioon matkustuspäätöstä tehtäessä, ei tätä aihealuetta ole tutkittu kovinkaan paljon. (Emt. 69.) Roehl ja Fesenmaier (1992, 17-26) ovat tehneet yhden ensimmäisistä turismin riskien kokemista käsittelevistä tutkimuksista. Tutkimuksessaan, joka käsitteli riskien kokemisen ja lomamatkailun välistä yhteyttä, he päättelivät, että matka sisältää riskejä silloin, kun sen seuraukset ovat epävarmat ja jotkin tapahtumat ovat toivotumpia kuin toiset. Heidän tutkimuksestaan käy myös ilmi, että tieto on riskejä vähentävä tekijä. Perehdyttyään moniin riskejä käsitteleviin tutkimuksiin Roehl ja Fesenmaier päättelivät, että koska riskien kokeminen on erilaista eri tilanteissa, sitä pitäisi aina arvioida juuri kyseiseen tilanteeseen liittyvillä mittareilla. Sönmez ja Graefe (1998, 122) puolestaan paljastivat tutkimuksessaan, että matkailijoiden käsityksillä eri kohteisiin liittyvistä riskeistä on suora vaikutus matkakohteen valintaan. Matkustuspäätöstä tehtäessä vertaillaan eri matkakohteisiin liittyviä hyviä ja huonoja puolia, jotta voitaisiin valita hinta-laatu -suhteeltaan paras.

10 7 On tärkeää ymmärtää riskien, turvallisuuden ja turismin kysynnän välinen yhteys. Ihmisten päätös matkalle lähtemiseen pohjautuu moniin psykologisiin luonteenpiirteisiin, kuten seikkailunhaluun, rauhan ja rentoutuksen etsimiseen, mukavuudenhaluun, koulutuksen tai uusien kokemusten hankkimiseen ja niin edelleen. Kuitenkaan mikään näistä tarpeista ei riitä kumoamaan yhtä ihmisen perustarvetta eli turvallisuutta. Turvallisuudella tässä tapauksessa ei tarkoiteta pelkästään todellista, tosiasioihin perustuvaa turvallisuutta, vaan myös aistittua turvallisuutta. Jatkuvasti lisääntyvät tutkimukset turistivirroista ja poliittisesta väkivallasta tai muunlaisista tilanteista, jotka aiheuttavat turvattomuuden tunnetta liittyen matkakohteeseen, osoittavat tällaisilla tilanteilla olevan vakavasti haitallisen vaikutuksen matkailuun. Kun otetaan huomioon matkailualan herkkyys ja haavoittuvuus erilaisissa kriiseissä, näihin tutkimuksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota sekä teoriassa että käytännössä. Riskien hallinta on ollut aina osa turismia, mutta nykyään siitä on tulossa yhä merkittävämpi asia. Tämän suuntaisesta tutkimuksesta voidaan myös hyötyä esimerkiksi seikkailuturismia kehitettäessä. (Santana 2003, 67, 70.) 2.1 Sars-epidemian eteneminen Sars-keuhkokuume sai ilmeisesti alkunsa Guangzhousta, Guandongin maakunnasta, Kiinasta. Siellä sars-paniikki koettiin helmikuussa 2003, jolloin omituinen tauti tappoi ihmisiä, mutta viranomaiset olivat asiasta hiljaa. Guangzhoun asukkaat ryntäsivät apteekkeihin tyhjentämään hyllyt luontaislääkkeistä ja sen jälkeen tyhjenivät kadut, ravintolat ja elokuvateatterit. Vallalla oli paljon huhuja, ja ihmisiä pelotti. Helmikuun 11. päivänä hallitus kertoi kansalle, että mystinen keuhkokuume oli tappanut viisi ihmistä ja tartuntoja oli 305, mutta tilanne oli hallinnassa. Vakuuttelu tilanteen hallinnassa olosta oli valhetta, mutta ainakin asia oli myönnetty ja siitä puhuttiin. Läntinen media ei vielä tuolloin ollut kiinnostunut tapahtumasta, sillä Irakin sota oli meneillään samoihin aikoihin. (Mykkänen 2003a.) Maailma sai ensimmäisen todellisen varoituksen sarsista 13. maaliskuuta 2003 maailman terveysjärjestö WHO:lta. Ennen sitä oli ollut parin viikon ajan tietoa epidemioista Hongkongissa ja Hanoissa, ja tautia epäiltiin olevan enemmänkin eteläisessä Kiinassa. Epäily osoittautui todeksi ja taudin arveltiin saaneen alkunsa jo marraskuussa WHO:n varoitus johti nopeasti matkustuksen ja ihmisten liikkumisen rajoittamiseen, koulujen sulkemiseen kohdealueella ja sairastuneiden

11 8 kanssa kosketuksessa olleiden tarkkailuun. Taudin havaitsemisessa sovittiin tunnusmerkeistä, joiden avulla todennäköinen sars-tapaus oli todettava, sillä tautia yksiselitteisesti varmistavaa laboratoriotutkimusta ei ollut. Taudin määritelmä oli kuitenkin epätarkka, ja sen vuoksi monia epäiltiin sars-potilaiksi, vaikka oireiden takana oli vain tavallinen influenssa. (Leinikki 2003.) Sarsin yleisin ensioire oli korkea (yli 38 astetta) kuume, johon saattoi liittyä vilunväristyksiä, päänsärkyä, lihassärkyä ja ripulia. Muutaman päivän kuluttua ilmeni mahdollisesti kuivaa yskää ja hengenahdistusta. Nuhaa ja kurkkukipua esiintyi harvemmin. Koska monet influenssat tarttuvat pisaratartuntana, alkoivat ihmiset suojautua sarsia vastaan suu-nenä-suojuksella. Todellisuudessa se ei kuitenkaan ollut tehokkain tapa välttyä taudilta, vaan lääkärit kehottivat tehostamaan käsihygieniaa ja välttämään joukkotilaisuuksia. (Yleistietoa sars-epidemiasta 2004.) Suu-nenä-suojuksesta tuli kuitenkin ikään kuin sarsin tavaramerkki ja sanomalehdissä sekä televisiossa näytettiin mielellään kuvia siihen turvautuneista ihmisistä. Maaliskuun lopussa sars-tartuntoja tunnettiin alle ja niistä 53 oli päättynyt kuolemaan. Huhtikuun loppupuolella sairastuneita ilmoitettiin olevan jo ja mene h- tyneitä 265. Tilastoihin ei kuitenkaan uskallettu täysin luottaa, sillä Kiina pimitti pitkään todelliset tautilukunsa (kuvio 1). Jo epidemian alkuvaiheessa tiedettiin, että sairauden aiheuttaja kuuluu koronaviruksiin, mutta sille ei tunnettu lähisukulaisia. Ilmassa leijui monia kysymyksiä: Voiko virus siirtyä eläimestä ihmiseen? Onko sars-virus elänyt ihmisessä jo pitkään ja muuttunut vasta äskettäin tautia aiheuttavaksi? Leviääkö se viemäriteitse huonon hygienian oloissa? Miten kauan virus säilyy ympäristössä? Suomessa asiantuntijat olivat viruksen tartuntavaarasta kahta mieltä. Toisten mielestä mahdollisuus saada sars-tartunta oli häviävän pieni, toiset taas pitivät tartuntaa vain ajan kysymyksenä. Joka tapauksessa myös Suomen terveydenhuollossa varauduttiin taudin leviämiseen. (Sars-epävarmuudessa eletään ehkä vielä pitkäänkin 2003.) Sars levisi alkuvaiheessa Kiinassa ja jatkoi sieltä matkaansa Vietnamiin ja Singaporeen sekä edelleen Kanadaan, Indonesiaan, Filippiineille, Thaimaahan, Australiaan ja Eurooppaan (Yleistietoa sars-epidemiasta 2004.)

12 9 KUVIO 1. Lääkäri: Kiina vääristelee vieläkin sars-lukujaan (Helsingin Sanomat , C5).

13 10 Toukokuun alkuun mennessä Peking oli nopeasti muuttunut maailman pahimmaksi sars-pesäkkeeksi (kuvio 2). Sairaalat natisivat liitoksissaan sars-potilaiden vuoksi, ja suurin osa ihmisistä oli linnoittautunut koteihinsa viettämään viiden päivän vappulomaa. Pekingissä oltiin kuitenkin toiveikkaita, sillä paikallisesta terveysvirastosta annettiin tiedote, jonka mukaan uusien tartuntojen lakipiste olisi saavutettu. (Mykkänen 2003b.) Toukokuun 6. päivänä Helsingin Sanomilla oli uutta tietoa kerrottavana taudin tartuntatavoista. Tutkijat olivat havainneet viruksen säilyvän elossa ripulimaisessa ulosteessa ainakin neljä päivää. Tämä oli ilmeisesti syynä siihen, että hongkongilaisissa Amoy Gardens -kerrostaloissa sadat asukkaat olivat saanet tartunnan. Virus oli kulkeutunut taloihin sairaan henkilön käytettyä wc:tä yhdessä asunnoista. Viemäriputkessa oli ollut reikä ja virus oli sen kautta lähtenyt leijailemaan muihin asuntoihin. Gua n- dongin maakunnan Metropole-hotellissa puolestaan yöpyi sarsia sairastanut kiinalaislääkäri, jonka mukana virus tarttui kuuteen samassa kerroksessa asuneeseen henkilöön ilmeisesti hissin nappuloiden kautta. (Mykkänen 2003c.) KUVIO 2. Sarsin aiheuttama paniikki yltyi Kiinan pääkaupungissa (Helsingin Sanomat , C1).

14 11 Suomessa paljon melua tyhjästä Samaan aikaan Suomessa uutisoitiin ensimmäisen todennäköisen sars-tapauksen lö y- tymisestä suomalaiselta mieheltä. Mies oli palannut matkaltaan Torontosta, jossa esiintyi useita sars-tartuntoja. Kotikaupungissaan Turussa hän oli hakeutunut sairaalaho i- toon korkean kuumeen, hengenahdistuksen sekä yskän ja nuhan takia. Mies eristettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa heti ja hänestä otettiin ns. pikatesti, jossa korona- virus olisi voinut näkyä. Sitä ei kuitenkaan testissä löytynyt. (Suomesta löytyi ensimmäinen todennäköinen sars-potilas 2003.) Lehdet uutisoivat näyttävästi sarsviruksen saapumisesta Suomeen ja etusivuilla komeili suuria kuvia lääkäreistä suojautumassa kaiken peittäviin asuihin sars-potilasta hoitaessaan (kuvio 3). Otsikot kirkuivat, vaikka kyseisessä tapauksessa mitkään myöhemminkään tehdyt tutkimustulokset eivät todistaneet miehen kiistattomasti sairastaneen sars-kuumetta. Näistä tuloksista uutisoitiin huomattavasti vähäeleisemmin kuin aikaisemmasta epäilystä. Kaiken kaikkiaan Suomessa epäiltiin 20 ihmisen saaneen sars-tartunnan, ja viisi heistä oli sairaalahoidossa (Lindberg 2003a). KUVIO 3. Suomesta löytyi ensimmäinen todennäköinen sars-potilas (Helsingin Sanomat , A1).

15 12 Sars-kohun aikana vaikutti jääneen taka-alalle se tosiseikka, että tavallisetkin keuhkokuumeet ovat yksi yleisimmistä kuolinsyistä maailmassa. Suomessa keuhkokuumetta sairastaa vuosittain ihmistä ja heistä noin menehtyy. Maailmanlaajuisesti arvellaan noin kolmen miljoonan lapsen kuolevan tavalliseen keuhkokuumeeseen vuodessa. Kuten sarsissa, myös muissa keuhkokuumeissa, taudin alkuperä jää useimmiten arvauksen varaan. (Lindberg 2003b.) Jos sarsia puolestaan verrataan esimerkiksi Afrikan vitsaukseen, malariaan, puhutaan aivan eri mittasuhteissa olevasta taudista. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan eteläisessä Afrikassa sairastuu malariaan miljoonaa ihmistä vuodessa ja heistä kuolee. (Hall 2003.) Epidemia laantuu vähitellen Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Mykkänen kiersi kahden kuukauden ajan Kiinan pahimmilla sars-alueilla. Hänen mukaansa sars aiheutti näillä alueilla hämmennystä, pelkoa, paniikkia ja jopa mellakoita. Alun salailun jälkeen Kiinan hallitus lähti sarstaistelussaan avoimemmalle tielle ja kurjassa tilassa ollut Kiinan terveydenhuolto venytettiin äärimmilleen viruksen nujertamiseksi. Jokaisen tavallisenkin kansalaisen odotettiin taistelevan aktiivisesti sarsia vastaan. Kansalaishenkeä nostettiin sars-musiikkivideoilla, sairaaloiden alipalkatuista työntekijöistä tehtiin kansallissankareita, ja parantuneiden sars-potilaiden kotiutumista seurasivat tv-kamerat. Ponnistelut tuottivat tulosta ja toukokuun loppupuolella epidemian taltuttamisessa alettiin olla jo voiton puolella. Esimerkiksi Pekingissä uudet tartunnat vähenivät yli puolella yli sadan tartunnan päivätahdista epidemian ollessa pahimmillaan. Pahiten sarsista kärsineillä alueillakin uskallettiin vähitellen luopua hengityssuojaimista ja lähteä yleisille paikoille viettämään aikaa. Ihmiset eivät enää pelänneet, että taudin voisi saada missä ja milloin vain. (Mykkänen 2003d.) Toukokuussa Hongkongin yliopiston tutkijat epäilivät sars-viruksen olevan lähtöisin sivettikissoista. Ne elävät villeinä Aasiassa ja Afrikassa ja niitä metsästetään eteläisessä Kiinassa ruoaksi. Kansanterveyslaitoksen virologi Tapani Hovin mukaan eri eläimillä on omat viruksensa, jotka pysyvät usein omassa isännässään aiheuttamatta tälle sairauksia. Hän ei kuitenkaan uskonut, että sars- virus olisi tarttunut ihmiseen ruoan välityksellä, vaan todennäköisemmin eläinten pyydystysvaiheessa. (Sars-virus ehkä lähtöisin sivettikissoista 2003.)

16 13 Maailma pääsee sarsista eroon lopullisesti? Kesäkuun loppupuolella Hongkong ja Peking pääsivät vihdoinkin pois WHO:n sarstartunta-alueiden listalta. Heinäkuun alkupuolella listalta poistuivat myös siellä viimeisinä olleet Kanadan Toronto ja Taiwan. WHO:n tartuntatautiosaston johtaja David Heymann julisti Aasian ja Tyynenmeren maiden terveysministerien kokouksessa sen, minkä kaikki halusivat kuulla: Sars-kuume häviää maailmasta kokonaan. (Sars laantuu 2003; WHO lupasi sarsin häviävän lähiviikkoina 2003.) Heinäkuun 11:een päivään mennessä WHO:lle oli raportoitu tautitapausta, joista 813 oli kuollut. Heinäkuun 14:nnestä päivästä lähtien WHO ei enää päivittäin julkistanut uutta listaa sarstapauksista. (Yleistietoa sars-epidemiasta 2004.) Jos sarsista olisi tullut todellinen maailmanlaajuinen epidemia, kuten pelättiin, se olisi voinut tappaa todella paljon ihmisiä. Sen hävittäminen maan päältä olisi tällöin ollut huomattavan työlästä ja kallista. Esimerkiksi isorokon lopullinen hävittäminen vei aikaa vuosikymmeniä. Sarsin arveltiin ensin noudattavan vilustumisten ja nuhakuumeiden vuotuista rytmiä, mutta niin ei onneksi käynyt. (Hamilo 2003.) Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että sarsin hävittäminen jo lähtökuoppiinsa onnistui. 2.2 Tautiepidemiat matkailun uhkana Matkailijoiden tarvitsee lähes aina ottaa huomioon eri matkakohteissa ja maissa uhkaavat sairaudet, joille ei omassa kotimaassa altistu. Useimpia sairauksia vastaan on olemassa tehokkaita rokotteita ja lääkkeitä, ja joitakin sairauksia voidaan ehkäistä myös omalla toiminnalla ja terveellä järjellä. Matkailijat ovat kuitenkin valmiita ottamaan sellaisen riskin, että matkan aikana sairastuu johonkin suhteellisen vaarattomaan tai pahimmassa tapauksessa jopa hengenvaaralliseen tautiin. Kukapa ei olisi kokenut vatsatautia, ripulia tai flunssakuumetta vieraissa oloissa matkustellessaan. Ihmisille on tavallisesti myös selvää, että terveydenhoidon, yleisen hygienian ja lääkäreiden ammattitaidon taso vaihtelee maailmalla hyvinkin paljon. Nämä ovat tosiseikkoja, jotka matkailijat yleensä hyväksyvät matkustaessaan Suomen rajojen ulkopuolelle, eksoottisemmista matkakohteista puhumattakaan. Jos kyseessä on tunnetun sairauden sijaan ennestään tuntematon sairaus, jonka tartuntatapoja ei tunneta ja johon ei ole rokotusta

17 14 saati lääkitystä, saa asia matkailijoissa kuitenkin aikaan epävarmuutta ja jopa pelkoa. Lääketieteen historian dosentti Heikki S. Vuorisen mukaan kaikki uhat, joita ihmiset eivät osaa suhteuttaa omaan kokemukseensa, ovat pelottavia (Pölkki 2003a). Sars ei ole suinkaan ensimmäinen sairausepidemia, joka on pelotellut ihmisiä ympäri maailmaa. Kauhua ovat herättäneet muun muassa hiv, Ebola-virus, hullun lehmän tauti ja New Yorkin terrori-iskuihin liittyneet pernaruttokirjeet. Tutkija Eila Linnanmäen mukaan sarsissa on havaittavissa joitakin samoja piirteitä kuin vuonna 1918 maailmalla riehuneessa espanjan taudissa. Se levisi lyhyessä ajassa ympäri maailmaa ja kaatoi niin lapsia ja vanhuksia kuin vahvoja työikäisiäkin. Espanjan taudin kuolleisuusluvut olivat sarsiin verrattuna kuitenkin valtavat. Tautiin kuoli puolessa vuodessa miljoonaa ihmistä, joten sars on siihen verrattuna vain pienoismalli tappavasta kulkutaudista. Samoja piirteitä taudeissa on nähtävissä myös siinä, että sarsin tapaan espanjan taudinkin aiheuttaja oli aluksi tuntematon, mutta paljastui jonkin ajan kuluttua influenssaksi, joka levisi pisaratartuntana. Samoin kuin sarsissa, sairaiden eristäminen oli ainoita keinoja estää tautia leviämästä. Espanjan tauti levisi todennäköisesti sotilaiden mukana Yhdysvalloista Eurooppaan ja sars matkailijoiden välityksellä Kiinasta useisiin maihin. (Riippa 2003.) 1990-luvun Intiassa puolestaan riehui ruttoepidemia, joka kylvi kauhua ja jonka todellisuudesta tutkijat yhä kiistelevät. Epidemia aiheutti maassa yleisen paniikin, jonka seurauksena kuoli paljon ihmisiä. Näin ollen ruttoepidemia aiheutti runsaasti tuhoa, vaikka varmasti ei tiedetä, oliko se todellinen vai ei. (Pölkki 2003a.) Etelä-Amerikassa aiheutui vuonna 1997 koleraepidemia Humboldt-merivirran lämmettyä neljä astetta Tyynellä valtamerellä. Epidemia ei onneksi ehtinyt levitä laajemmalle. (Otala 2003.) Edellä mainittujen sairauksien lisäksi on olemassa lukuisia infektiotauteja, joista saattaa kehittyä sarsin kaltaisia tai jopa pahempia epidemioita. Esimerkiksi sarsin aiheuttava koronavirus on saattanut jäädä kiertämään väestöissä. On olemassa myös mikrobeja, kuten keuhkokuumetta aiheuttava pneumokokki, johon antibiootit eivät enää pure. Myös sika- ja lintuinfluenssa voivat tarttua ihmiseen, ja Kiinassa käytetään edelleenkin ravinnoksi sarsin aiheuttajiksi epäiltyjä sivettikissoja. Kosteiden tuulien mukana hyttysetkin saattavat levitä uusille alueille ja aiheuttaa malariaa sekä denguekuumetta. Rokotuksin on useita tauteja pystytty pitämään kurissa, mutta muuttuvat globaalit olosuhteet saattavat herättää jo nujerretut taudit uudelleen henkiin. (Otala 2003.) Toisin kuin yleisesti luullaan, uudet infektiot eivät ilmaannu sattumanvaraisesti. Ihmisen toimin-

18 15 nalla on siinä merkittävä rooli, sillä mikrobit käyttävät muuttuneita olosuhteita hyväkseen. Väestönkasvu ja väentiheyden lisääntyminen sekä globaali matkailu mahdollistavat virusten leviämistä. (Nuorti 2003.) Huonosti hallituista ympäristöistä ongelmat voivat levitä maiden rajojen yli, pahimmassa tapauksessa ympäri maailmaa. Asioihin voi kyllä vaikuttaa, jos tietoa on saatavilla ja asioista keskustellaan avoimesti. Myös kehitysyhteistyöllä on tärkeä rooli erilaisten uhkien torjumisessa. (Kelles-Viitanen 2003.) Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että niin kauan kuin terveydenhuoltokoneisto ja ennalta ehkäisevät verkostot toimivat normaalisti ja maailmassa on kohtuullinen rauha, pysyy tilanne uusien ja uhkaavien tautiepidemioiden kannalta hallinnassa. Jos maailma jostakin syystä ajautuisi sekasortoon, olisi se kaikkien tunnettujen ja tuntemattomien tautien leviämisen ja tuhoisuuden kannalta vaarallisinta. (Pölkki 2003a.) Sars-epidemian leviämistä edesauttoi Kiinassa hallitseva vaikenemisen kulttuuri ja siihen liittyvä kasvojen säilyttäminen. Asiasta ei ainakaan alussa keskusteltu avoimesti, vaan pyrittiin salaamaan vaarallisen taudin leviäminen niin oman maan kansalaisilta kuin kansainvälisestikin. Tämän lisäksi Kiinan terveydenhuoltokoneisto oli riittämätön hoitamaan sairastuneita ja tekemään ennaltaehkäisevää työtä. 2.3 Tautiepidemiat turismin toimivan systeemin sisällä Tämän tutkimuksen esikuvana on Makkosen ja Laurilan (2002) Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tekemä mediatutkimus syyskuun 11. päivän terrori-iskujen vaikutuksista matkailualalaan. Kyseisessä tutkimuksessa on luotu teoriamalli, jota voidaan käyttää viitekehyksenä erilaisten kriisien turismiteollisuudelle aiheuttamien vaikutusten tutkimiseen. Teoriapohja perustuu Gunnin (1994, 41) toimivan turismin systeemin malliin, johon on lisätty turismia kohtaava kriisi ja sen vaikutuksen ulottuvuudet suhteessa matkailualan toimijoihin. Teoriamalli on esitetty kuviossa 4.

19 16 KUVIO 4. Laurilan ja Makkosen muokkaama ja täydentämä Gunnin toimivan turismin systeemin malli (Laurila & Makkonen 2002, 30). Tämä turismin toimivan systeemin malli muodostuu kahdesta peruselementistä, jotka ovat lähtö- ja kohdealue. Näiden alueiden välillä toimivat tärkeinä linkkeinä kuljetussektori sekä tiedonvälitys. Lähtöalueella syntyy matkailupalvelujen ja -elämysten kysyntä. Kysyntää ja siihen liittyviä tekijöitä voidaan kutsua yhteisellä nimellä työntövoimaksi. Työntövoima muodostuu lähtöalueen fyysisestä (ilmasto, vuodenajat, hydrografia, topografia ja biogeografia) ja yhteiskunnallisesta (demografia, kulttuuri, talouselämä, kehittyneisyys, poliittinen tilanne) ympäristöstä sekä matkailijoiden henkilökohtaisista lähtövalmiuksista, joita ovat matkustusmotivaatio, tarpeet ja edellytykset. Viime kädessä näistä muodostuu joukko erilaisia matkailijasegmenttejä, joilla kullakin on omat työntövoimatekijänsä. Kohdealueella puolestaan on sellainen matkailutarjonta, jolla edellä mainittu kysyntä ja siihen liittyvät tekijät voidaan tyydyttää. Tarjontaa voidaan nimittää vetovoimaksi. Tämä tarkoittaa valmiuksia ja edellytyksiä ottaa vastaan matkailijoita sekä lähtöalueen kysyntää vastaavaa fyysistä ja kulttuuriympäristöä. Kohdealueella tulee olla myös matkailun mahdollistava taloudellinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne sekä riittävä infrastruktuuri ja turvallisuuden puitteet. Lähtö-

20 17 ja kohdealueiden yhteen liittävä elementti on kuljetussektori, joka koostuu maa-, vesija ilmaliikenteen verkostoista. Niiden päätarkoituksena on voittaa lähtö- ja kohdealueiden välinen etäisyysvastus. (Vuoristo 1998, 16, ) Tiedonvälityksellä, jota voidaan kutsua myös matkailuviestinnäksi, tarkoitetaan kaikkea potentiaalisten matkailijoiden ulottuvilla olevaa matkailupalveluja ja -kohteita koskevaa tietoa. Se voidaan jakaa kaupalliseen ja ei-kaupalliseen matkailuviestintään. Kaupallinen matkailuviestintä on lähettäjän maksamaa ja hänen omiin tarkoituksiinsa suunniteltua viestintää. Ei-kaupallista matkailuviestintää sen sijaan ei luoda ainakaan tarkoituksella matkailupalvelujen myyntiä varten, vaan sen sisältö on lähinnä informatiivista. Tällaista viestintää ovat esimerkiksi paikkakuntien esitteet, matkailulehtien artikkelit sekä matkailua, matkailupalveluja ja kohteita koskeva muu informaatio. Lisäksi tiedotusvälineiden maita, paikkakuntia ja alueita koskevat uutiset voidaan sisällyttää ei-kaupalliseen matkailuviestintään silloin, kun uutisella on vaikutusta potentiaalisten matkailijoiden valintoihin. (Albanese & Boedeker 2002, 123.) Kuviossa 4. on esitetty yksi malli matkailun toimivasta systeemistä, mutta myös muut matkailun tutkijat ovat kehittäneet siitä erilaisia muunnelmia. Yksi tunnetuimmista matkailua kuvaavista malleista on Leiperin matkailusysteemin malli, josta kuviossa 5. on nähtävissä Travisin täydentämä versio. Malli valittiin tähän tutkimukseen sen vuoksi, että siinä on näkyvissä lähtö- ja kohdealueella olevia matkailupalveluita. Lisäksi mallissa on kuvattu turismin toimivaan systeemiin vaikuttavat ulkopuoliset tekijät, kuten lähtö- ja kohdealueen fyysinen ja tekninen ympäristö, kulttuuri- ja sosiaaliset tekijät sekä taloudellinen ja poliittinen tilanne. Tähän malliin ei kuitenkaan ole sijoitettu tiedonvälitystä, joka on olennainen asia matkailun toimivassa systeemissä. Sarsepidemian vaikutuksia matkailualalla voidaan tutkia parhaiten esitettyjen teoriamallien täydentäessä toisiaan.

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2005/0063(CNS) 19.7.2005 LAUSUNTOLUONNOS ympäristön, kansanterveyden ja

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Tiedettä kaikelle kansalle Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Ulla Järvi - kuka? Suomen Lääkärilehden toimittaja vuodesta 2000 1.5.09 31.5.10 vs päätoimittaja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala

Heini Honkalatva & Elina Torro SRE9. Lokakuu Opinnäytetyö Kuntoutusohjaus ja suunnittelu Sosiaali, terveys ja liikunta ala Kaikkienpitäälähteäsieltäkolostaantoisten joukkoonkuuntelemaan... OmaishoitajienkuntoutuskurssilleosallistuneidenkokemuksiaOmakunto kurssista HeiniHonkalatva&ElinaTorro SRE9 Lokakuu2011 Opinnäytetyö Kuntoutusohjausja

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten?

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen Viestintäkanava valitaan

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?

TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA MITEN TERVEYTTÄ ON PARANTANUT Suonenisku eli venesektio Verenseisautus? Miten ennen vanhaan ehkäistiin sukupuolitauteja? venesektio, venisektio, venaesectio, venisectio,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Dosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto

Dosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto Dosentti, FT Johanna Sumiala Helsingin Yliopisto 13.4.2011 http://www.youtube.com/watch?v=10n3ywl _q48&feature=related Sisäinen vs. ulkoinen voiko enää erottaa? Mainekriisi (kirkko, Kesko, hiihtoliitto)

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015 Tuhat suomalaista /0 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä..0 SFS ISO0 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 Tutkimus kotimaisen mediatarjonnan merkityksestä tehtiin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön

Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön Tulevaisuuden ohjaustyöohjaustyön tulevaisuus? Big picture Miten muodostaa kokonaiskuva rinnakkain, päällekkäin ja ennakoimattomasti tapahtuvien muutosten kokonaisuudesta? Iso kuva hukassa niin työyhteisöillä

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Henkilötietosuojattu data

Henkilötietosuojattu data Henkilötietosuojattu data Päivi Timonen Johtaja Kuluttajatutkimuskeskus Valtiotieteellinen tiedekunta / Päivi Timonen/ henkilötietosuojattu data www.helsinki.fi/yliopisto 7.2.2017 1 Lähtökohtana henkilöt

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Matkailun turvallisuus meillä ja hiukan maailmallakin Keskiyön Savotta

Matkailun turvallisuus meillä ja hiukan maailmallakin Keskiyön Savotta Matkailun turvallisuus meillä ja hiukan maailmallakin Keskiyön Savotta 20. 21.6.2011 Pekka Iivari Mitä Lapissa? Muutama fakta - Lapin majoitusliikkeissä rekisteröidään vuosittain noin 2 miljoonaa yöpymistä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Kun rahat ei riitä, mitä otetaan ja mitä jätetään. Hanna- Riina Aho, Centria- amma3korkeakoulu

Kun rahat ei riitä, mitä otetaan ja mitä jätetään. Hanna- Riina Aho, Centria- amma3korkeakoulu Kun rahat ei riitä, mitä otetaan ja mitä jätetään Hanna- Riina Aho, Centria- amma3korkeakoulu Centria- kirjasto, pienen kirjaston arki 6 henkilöä kirjastossa töissä: 2 informaa=kkoa 2 =etopalvelusihteeriä

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mitä kysyjille vastaisin?

Mitä kysyjille vastaisin? Myytinmurtajan arkipäivää Janne Laine Alueellinen sh-päivä 30.11.2016 Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta

Lisätiedot

Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari Kari Wirman

Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari Kari Wirman Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari 19.10.2016 Kari Wirman 19.10.2016 Kari Wirman cybernetics Cybernetics saves the souls, bodies and material possessions from the gravest

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Mikael Forss, VTT Johtaja Kela Kela Kela perustettiin vuonna 1937 panemaan toimeen ensimmäistä kansaneläkelakia. Kelan

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 1 TAMMIKUU 2013 1 2 3 4 5 6 Uudenvuodenpäivä 1.-8.1. Uusi Vuosi Venäjällä Loppiainen 7 8 9 10 11 12 13 JOULUKUU 2012 48 1 2 49 3 4 5 6 7 8 9 50 10 11 12 13 14 15 16 51 17 18 19 20 21 22 23 52 24 252627

Lisätiedot

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä Meiltä on puuttunut keinoja arkiseen mutkattomaan yhdessä oloon. Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä - Yhteisöllisyystutkija Antti Maunu #syödäänyhdessä #suomi100 SUOMESSA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot