Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta Oikeusnotaarin tutkinnon rakenteen uudistaminen 1. Yleistä Tiedekunnan opetuksen kokonaissuunnittelua koskevan hankkeen puitteissa on aloitettu oikeusnotaarin tutkinnon rakenteen uudistaminen. Nykyisen tutkinnon ja opetuksen ongelmiksi on todettu mm. tutkinnon pirstaleisuus, opintojen järjestys, linjakkuuden puute, opetuskausien lyhkäisyys, oppiaineiden yhteistyön sekä niiden rajat ylittävän ns. kokoavan opetuksen puute ja opiskelijoiden heikko sitoutuminen opiskeluun. Työelämäpalautteen perusteella alempaan tutkintoon olisi tarpeen lisätä mm. analyysi- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä opiskelijoiden kirjallisia, suullisia ja projektinhallintataitoja kehittäviä opetusmuotoja. Yliopistouudistuksen myötä tiedekunta on toiminut laitoksettomana kokonaisuutena, eikä oppiainerajat ylittävälle yhteistyölle ole löytynyt luontevaa organisaatiota. Oikeustieteellinen tutkinto on luonteeltaan ns. yleistutkinto, jonka tulee kattaa keskeiset oikeudenalat. Tämä on ollut edelleen päämääränä. Rakennetasolla sisällölliseksi haasteeksi muodostuu herkästi se, että mistään ei pystytä luopumaan samalla kun tutkintoon kuitenkin halutaan sisällyttää uutta opiskeltavaa ainesta. Tutkintorakenteen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on kytkeä yksittäisiä opintojaksoja harkituiksi ja laajemmiksi osaamisalueiksi, jotka auttavat opiskelijaa kokonaisuuksien hallinnassa ja ohjaavat ymmärtävään, syväsuuntautuneeseen oppimiseen. Oppimiskokonaisuuksien sisällä oppimistavoitteissa paino on sekä tieteenalalähtöisillä opetuksen sisällöillä että oppiaineen logiikalla, mutta kokonaisuuksien tulee sisältää myös juristin menetelmällisiä, taidollisia ja asenteellisia oppimistavoitteita. Koulutusta organisoivia teemoja ovat tutkimusperustainen ja linjakas opetus, opiskelijan oikeudellisen ajattelun kehittyminen ja teoreettisen tiedon soveltaminen. Helsingin yliopiston strategiassa opetusfilosofisena tavoitteena on tutkimukseen perustuva opetus ja oppiminen. Tämä tavoite linjaa myös tiedekunnan opetusta. Tiedekunnassa vaalitaan monipuolisia oppimis- ja opetusmenetelmiä sekä kehitetään oppimiskeskeistä kulttuuria. Tavoitteena on dynaaminen ja opetusmenetelmiä varioiva tutkinto. 2. Asian valmistelu Asiaa on valmistellut dekaanin asettama ohjausryhmä tiedekunnan opetuksen kokonaissuunnittelua koskevan hankkeen puitteissa. Valmistelusta on vastannut erikoissuunnittelija. Tiedekuntaneuvosto hyväksyi opetuksen kokonaissuunnittelun projektisuunnitelman ja sitä koskevan tiivistelmän hankkeen suuntaviivoiksi. ON-tutkintoon liittyviä kysymyksiä tarkastellaan opetuksen kokonaissuunnittelun projektisuunnitelmassa (Tulevaisuuden juristi: asiantuntijaksi ja päätöksentekijäksi kasvaminen. Oikeustieteellisen tiedekunnan opetuksen kehittämisen ja suunnittelun hanke). Tutkinnonuudistustyötä koskee myös Taustamuistio ON-tutkinnon rakennetyöhön

2 2 ( ). Asiakirjat on luettavissa tiedekunnan opetuksen kehittämissivuilla osoitteessa Tutkintorakenteen kehittämistä ja oikeusnotaarin tutkinnon uudistamista on tiedekunnassa käsitelty opetussuunnitelmatyöpajoissa ja , tiedekuntapäivässä (Tulevaisuuden juristi: ON-tutkinnon rakenteen kehittäminen), Opetuksen uudistaminen ja strategia -tilaisuudessa sekä tiedekuntapäivässä Tilaisuuksiin on kutsuttu tiedekunnan opettajat, tutkijat ja hallintohenkilökunta sekä opiskelijoiden edustajat. Rakenneuudistuksesta on keskusteltu professorien ja oppiainevastaavien kokouksessa ja opintoasiaintoimikunnan kokouksissa, viimeksi Lisäksi tiedekunnan neuvottelukunnan jäsenet, jotka edustavat keskeisiä sidosryhmiä ja yhteistyötahoja, ovat kommentoineet ON-tutkinnon uudistamista kokouksissaan toukokuussa 2011 ja Valmistelun aikana on saatu kirjallisia lausumia opiskelijajärjestöiltä, Vaasan oikeustieteellisen koulutuksen yksiköltä, Suomen Asianajajaliitolta sekä yksittäisiltä opettajilta ja oppiaineilta. ON-tutkinnon jatkotyöstämistä käsitellään jäljempänä kohdassa Tutkinnon tavoitteet ja säikeet Oikeusnotaarin tutkinnon oppimistavoitteet on esitetty opetuksen kokonaissuunnittelua koskevan hankkeen projektisuunnitelmassa seuraavasti. Tutkinnon suoritettuaan oikeusnotaarilla on: eri oikeudenalojen keskeisten periaatteiden hyvä tuntemus kyky hankkia tietoa eri oikeuslähteistä kyky tunnistaa ja ratkaista oikeudellisia ongelmia soveltamalla erilaisia oikeuslähteitä ammatissa tarvittava molempien kotimaisten sekä vähintään yhden vieraan kielen taito kyky hyvään oikeudelliseen argumentointiin kirjallisesti ja suullisesti hyvät vuorovaikutustaidot sekä valmiudet toimia työyhteisön jäsenenä kyky toimia ammattietiikan perusteet tuntien Tutkintoon on tarkoitus sisällyttää myös säikeitä, jotka kuvaavat juristin tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia osaamiskokonaisuuksia. Tällaisiksi säikeiksi esitetään: 1) ihmisoikeudet ja yksilön oikeudet ml. sosiaaliset oikeudet; 2) yksilön ja yrityksen vastuu; 2) oikeudellinen argumentaatio; 3) oikeuden eurooppalaistuminen ja kansainvälistyminen; 4) oikeus ja yhteiskunta sekä 5) oikeudenmukaisuus/oikeusturva (oikeuksiin pääsy, oikeussuojan toteuttaminen, oikeudellinen riidanratkaisu). Oppimistavoitteet ja säikeet otetaan huomioon yksittäisten opintojaksojen opetussuunnitelmissa. Näin ne läpäisevät koko tutkinnon. Säikeet voidaan periaatteessa esittää eri tasoilla (perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot) matriisin muodossa. Ne voidaan myös määritellä ja jaotella kuten esimerkiksi oikeudellisen argumentaation eri osiot: kirjalliset, suulliset, analyysi- ja argumentaatiotaidot. 4. Opetuskokonaisuudet ja niiden laajuudet Oikeusnotaarin tutkinnon (180 op) on tarkoitus kattaa yleisopinnot, perusopinnot, pakolliset aineopinnot, valinnaiset opinnot sekä tieteellisen tiedon hallintaa ja tuottamista koskevat osiot. Kaikkien opin-

3 3 tokokonaisuuksien osalta on tarkoituksenmukaista täsmentää oppimistavoitteet yleisellä tasolla. Nykyisessä tutkinnossa tavoitteita ei ole lainkaan kiteytetty esimerkiksi harjoitusseminaarien osalta. Oppimistavoitteet ilmentävät sitä, mitä opiskelija osaa tietyn opintokokonaisuuden/kurssin tai jakson suoritettuaan. Yliopiston konsistorin tekemän perustutkintojen rakenteita koskevan linjauksen ( ) nojalla alempaan tutkintoon tulee sisältyä mm. kieliopintoja vähintään 10 op, tieto- ja viestintätekniikan opintoja vähintään 5 op ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) 1-3 op. Alempaan tutkintoon sisällytetään asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua tai opintoja, jotka tukevat työelämään orientoitumista 1-3 opintopisteen edestä. Yleisopinnot (22 op) Yleisopintoihin luetaan orientoivat opinnot (1 op), joihin on integroitu TVT-ajokortti (3 op) ja HOPS (1 op), kieliopinnot (yhteensä 15 op) sekä syventävät TVT-opinnot (2 op), jotka integroidaan tieteellisen kirjoittamisen seminaariin. Perusopinnot (8 op) Perusopintoihin voidaan lukea sellaisenaan lähinnä oikeudellisen ajattelun perusteet - kurssi (8 op). Yliopiston linjaratkaisun nojalla tiedekunnan tulisi tarjota 1-2 sivuaineopintokokonaisuutta (á 25 op) muiden tiedekuntien opiskelijoille, koska ON-tutkintoon ei oikeastaan sisälly 25 op perusopintoja. Vuoden 2005 uudistuksessa ON-tutkinnon perusopintoihin sisällytettiin kuitenkin aineopintoja tätä vastaava määrä. Sivuaineeseen liittyvät kysymykset on valmisteltava erikseen. Pakolliset aineopinnot (128 op) Pakolliset aineopinnot kootaan laajemmiksi opetuskokonaisuuksiksi, jotka on ryhmitelty oikeudenalaja sisältöpohjalta. Kokonaisuudet rakentuvat pitkälti nykyisten oppiaineiden pääasiallisten sisältöjen pohjalta, joita on perusteltua työstää vielä kunkin kokonaisuuden opettajien toimesta. Tavoitteena on mm. vähentää pirstaleisuutta, koordinoida opetusta, mahdollistaa oppiaineiden välinen yhteistyö sekä monipuolistaa opetusmuotoja. Kokonaisuuksien suoritusjärjestys on suunniteltu siten, että aikaisemmin opiskeltu aines tukee myöhempiä opintoja. Yksityisoikeus I:een sisältyvien velvoiteoikeudellisten perusasioiden on katsottu luovan pohjaa muille opinnoille, joten oikeustieteen opinnot on edelleen perusteltua aloittaa näillä aineopinnoilla. Vastaavalla tavalla on katsottu, että Julkisoikeus I:een sisältyvissä valtiosääntöoikeuden ja eurooppaoikeuden aineopinnoissa opetetaan muiden opintokokonaisuuksien kannalta niin keskeisiä asioita, että niiden keskittäminen opintojen alkupuolelle on tärkeää. Tämä ratkaisu edesauttaa läpäisyperiaatteen ja tutkinnon säikeiden toteuttamista muissa opintokokonaisuuksissa. Vaikka suoritusjärjestys on edelleen suositusluontoinen, opetuskokonaisuudet ja oppiaineet voivat oman opetuksensa suunnittelussa lähteä siitä, että opiskelijoilla on jo aikaisemmin suoritettaviksi tarkoitettujen opintokokonaisuuksien kattamat perustiedot. Nykyisen tutkinnon puitteissa yksittäiset oppiaineet ovat kirjanneet opetusohjelmaan omaa ainettaan koskevan ohjeellisen suoritusjärjestyksen tiedoksi opiskelijoille. Rakennetta koskevassa ehdotuksessa ei oteta kantaa siihen, minkä laajuisia opintojaksoja/osasuorituksia kokonaisuuksiin sisältyy. Tarkoitus ei ole siirtyä koko opintokokonaisuuden laajuisiin tentteihin. Määriteltäessä yksittäisten opintojaksojen kokonaislaajuuksia laskennallisesti ja opiskelijan oppimisprosessin kannalta on suositeltu, että yksittäisen opintojakson minimilaajuus on 3-6 opintopistettä (Ks. Karjalainen & kump.: Anna aikaa ajatella. Suomalaisten opintojen mitoitusjärjes-

4 4 telmä, 2007, s. 70). Yliopiston linjauksissa opintojakson laajuudeksi suositellaan vähintään 3 opintopistettä (Konsistori , kohta 17). Opintojaksot, joiden laajuudet on mitoitettu edellä esitetysti, rekisteröidään. Tavoitteena on, että opetuskokonaisuuksiin sisällytetään vähintään yksi opiskelijoita aktivoiva opetusmuoto, jonka puitteissa opiskelija saa myös palautetta. Tällaisia opetusmuotoja voivat olla esimerkiksi lyhyemmät kirjalliset työt (1-2 sivua) ja pienryhmäopetus kuten opintopiiritoiminta, oikeustapausharjoitukset, ryhmätyöt, ongelmalähtöiset kurssit, oikeudenkäyntidraamat, jne. Valinnaiset opinnot (7 op) ON-tutkintoon voi sisällyttää valinnaisina opintoina juridisia opintoja, niitä tukevia ja laajentavia yliopistotasoisia kursseja, kieliopintoja, työelämävalmiuksia lisääviä käytännön taitojen kursseja ja työharjoittelun. Tieteellisen tiedon tuottaminen ja hallitseminen (15 op) Tutkinnon tieteellistä elementtiä vahvistetaan siten, että nykyiset harjoitusseminaarit profiloidaan ja niille asetetaan selkeät oppimistavoitteet. Ensimmäisessä seminaarissa, jonka laajuus on 5 opintopistettä, perehdytään juridisen substanssin lisäksi tieteellisen kirjoittamisen perusteisiin. Tähän opintojaksoon on tarkoitus nivoa 2 opintopisteen laajuiset syventävät TVT-opinnot. Toisessa seminaarissa keskitytään ON-lopputyön kirjoittamiseen. Tämä opintokokonaisuus (yhteensä 10 op) kattaa seminaarityöskentelyä noin 2 opintopisteen edestä, 6 opintopisteen laajuisen opinnäytetyön ja perehtymisen muiden opiskelijoiden seminaaritöihin 1-2 opintopisteen edestä. Seminaarityöskentelyn pisteyttämisen johdosta on perusteltua kasvattaa opintopistemäärää nykyisestä 6 opintopisteestä yhteensä 10 opintopisteeseen. Tutkintoasetuksen (2004/794) 6 :n nojalla alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy vähintään 6 ja enintään 10 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. HY:n linjaratkaisun (Konsistori , kohta 8) mukaan opinnäytetyön vaatima työpanos on 6 opintopistettä, eikä se saa muodostua opintoja viivästyttävää opintojaksoa. Keskeiset muutosehdotukset: 1) Tutkinnon keskeisiä osaamiskokonaisuuksia kuvataan säikeillä, jotka otetaan huomioon opetussuunnittelussa. 2) Tutkinto koostuu laajemmista opintokokonaisuuksista, jotka on aineopintojen osalta ryhmitelty pääosin oikeudenaloittain. Niille laaditaan myös yleiset oppimistavoitteet. 3) Yksittäisen opetuskokonaisuuden toimintaa koordinoi kyseistä ryhmää edustava opettajakoordinaattori. 4) Opetuskokonaisuuksien toivotaan toimivan opettajien ja opiskelijoiden forumina ja mahdollistavan oppiainerajat ylittävän yhteistyön. 5) Tavoitteena on, että opetuskokonaisuuksiin sisällytetään vähintään yksi opiskelijoita aktivoiva opetusmuoto, jonka puitteissa opiskelija saa myös palautetta. Tällaisia opetusmuotoja voivat olla esimerkiksi lyhyemmät kirjalliset työt (1-2 sivua) ja pienryhmäopetus kuten opintopiiritoiminta, oikeustapausharjoitukset, ryhmätyöt, ongelmalähtöiset kurssit, oikeudenkäyntidraamat, jne. 6) Harjoitusseminaarityöskentely profiloidaan siten, että I harjoitusseminaarissa tavoitteena on tieteellisen kirjoittamisen perusteiden oppiminen ja II harjoitusseminaari kattaa ON-lopputyön tekeminen.

5 5 5. Jatkotyöskentely Aikataulu Toukokuu ON-tutkinnon rakenteen käsittely tiedekuntapäivässä (8.5.), opintoasiaintoimikunnassa (11.5.) ja tiedekuntaneuvostossa (22.5.). Sl Siirtymäsäännösten työstäminen ja siirtymäajan määrittäminen. Sl 2012 Ensimmäisen vuoden opintokokonaisuuksien ja opetusohjelmien suunnittelu opintokokonaisuuksien opettajien toimesta. Kl 2012 opintosuunnitelmien viimeistely ja sisällöistä päättäminen. Sl 2013 ensimmäiset opiskelijat aloittavat uuden tutkinnon mukaisen opiskelun. Sl 2013 toisen ja kolmannen vuoden opintokokonaisuuksien suunnittelu. Opintokokonaisuuksien työstäminen oppiaineiden toimesta - Opintokokonaisuudet on tarkoitus suunnitella yhteistoiminnallisesti kunkin kokonaisuuden opettajien toimesta. Suunnittelun tukena ovat erikoissuunnittelija, pedagoginen yliopistonlehtori ja opetusvaradekaani. - Suunnittelussa on hyvä määritellä ydinaines, oppimistavoitteet, osasuoritusten laajuudet sekä opetusja arviointimenetelmät yhteisesti. - Työsuunnitelmien käsittely kytketään opetuksen suunnitteluun (yliopiston yhteinen linjaus), ja samalla selvitetään työsuunnitelmien siirtäminen sähköiseen muotoon. - ON-tutkinnon säikeet ja oppimistavoitteet on tarkoitus ottaa huomioon koordinoidusti tutkinnon läpi (ks. edellä kohta 2) siten, että turvataan linjakkaan tutkinnon muodostuminen. - Opintoasiaintoimikunta katsoi kokouksessaan 11.5., että opintokokonaisuuksien pääasiallisia sisältöjä on tarkoituksenmukaista työstää kunkin kokonaisuuden opettajien toimesta jatkovalmistelun yhteydessä. - Yhteistyön toivotaan näkyvän opetuksessa myös esimerkiksi oppiainerajat ylittävinä pienryhmäharjoituksina (ryhmätyöt, oikeustapausharjoitukset, kirjalliset työt, opintopiirit) ja seminaareina. - Tavoitteena on opetusmenetelmiä varioiva tutkinto. Opintokokonaisuuksiin olisi hyvä sisällyttää vähintään yksi opiskelijoita aktivoiva opetusmuoto (ks. keskeiset muutosehdotukset kohta ). Muuta uudistukseen liittyvää - Tiedekunnassa sl 2013 käyttöön otettavalla WebOodin sähköisellä palautejärjestelmällä voidaan kerätä palautetta opintojaksoittain, opintokokonaisuuksittain ja tarvittaessa opintovuosittain. - Yliopistopedagogisella tutkimuksella seurataan uudistuksen toteutumista. - Yliopistojen rahoitusmallin muutosten (erityisesti vaatimus 55 op suorittamisesta vuoden aikana sekä opiskelijapalaute) vaikutukset rahanjakoon yliopistossa otetaan huomioon. Tämänhetkisen tiedon mukaan yliopisto seuraa erityisesti ensimmäisenä vuonna 55 op suorittavien määrää. - Mahdollinen opiskelijamäärien lisäys otetaan huomioon. - Tiedekunnan henkilöstöresurssien muutokset otetaan huomioon. - Vaikutukset opintohallinnon resurssien käyttöön arvioidaan suunnitelmien vahvistuessa. - Yliopistossa on tarkoitus ottaa käyttöön sähköinen lukujärjestysohjelma "Lukkari" (pilotointi vuonna 2013), joka tulee tukemaan opetussuunnitelmatyötä.