TYÖVÄENTUTKIMUS 1(1987):1. Työväenliikkeen kirjasto Ammattiyhdistysarkisto Kansan Arkisto Työväen Arkisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖVÄENTUTKIMUS 1(1987):1. Työväenliikkeen kirjasto Ammattiyhdistysarkisto Kansan Arkisto Työväen Arkisto"

Transkriptio

1 TYÖVÄENTUTKIMUS 1(1987):1 Työväenliikkeen kirjasto Ammattiyhdistysarkisto Kansan Arkisto Työväen Arkisto

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu Leena Saarinen: AIHEENA UUSI TIEDOTUSJULKAISU: TYÖVÄENTUTKIMUS... 1 Markku Metsänranta: VANHAA JA UUTTA. TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO... 2 NIMET KIRJASTOTEKEMISEN TAKANA... 4 ESITTELYSSÄ TYÖVÄENTUTKIMUSTA Vesa Turunen: SUOMALAINEN SOSIALIDEMOKRATIA 1920-LUVULLA (PAULI KETTUNEN: POLIITTINEN LIIKE JA SOSIAALINEN KOLLEKSTIIVISUUS. HELSINKI 1986.)... 6 Marjaana Valkonen: YHDESSÄ ELÄMÄ TURVALLISEKSI SUOMEN AMMATTIYHDISTYSTEN KESKUSLIITTO Pirjo Kaihovaara: SAA VALKEALLE MUSTAA KUN KOKOUSTAAN PITÄÄ PELTISEPÄT TÄÄLLÄ (PELTISEPÄT 100 VUOTTA. KOONNUT PIRJO-RIITTA KARPPINEN. HELSINKI 1987.)... 9 TYÖVÄEN ARKISTOT Pekka Kaliiokoski: AMMATTIYHDISTYSÄRKISTO Anna-Maija Nirhamo: KANSAN ARKISTOSTA LÖYTYY Maria Lähteenmäki: ARKISTOTOIMINTAA LIKI 80 VUOTTA TYÖVÄEN ARKISTO - KEHITTYVÄ ARKISTO JULKAISUJA Leena Saarinen: TYÖAJAN LYHENTÄMINEN. VIITTEITÄ KOTIMAISISTA TIETOKANNOISTA Leena Saarinen: "MERTA EDEMPÄNÄ" ON KIRJOITETTU TYÖAJAN LYHENTÄMISESTÄ VIELÄ VÄHEMMÄN DIALOGIN MUKAAN JULKAISUJA MYYNNISSÄ TYÖVÄEN ARKISTOSSA JULKAISUJA MYYNNISSÄ KANSAN ARKISTOSSA... 28

3 1 AIHEENA UUSI TIEDOTUSJULKAISU: TYÖVÄENTUTKIMUS Työväentutkimusjulkaisun idea on saatu Kulttuuritutkimus- julkaisusta, jossa on oivallisesti rakennettu siltaa/yhteyttä tiedontuottajilta tiedonkäyttäjille ja päin vastoin. Sisällön tälle uudelle Työväentutkimus julkaisulle antaa työväenperinne ja työväenku1ttuuri. Julkaisijoina ovat tämän alan "tietoasemat" työväen arkistot - Ammattiyhdistysarkisto, Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto - sekä toimintansa aloittanut Työväenliikkeen kirjasto. Työväentutkimus ilmestyy tänä vuonna kolmena numerona, ensi vuonna neljänä. Tässä ensimmäisessä numerossa Työväentutkimus esittelee "tietoasemansa" työväen arkistot ja Työväenliikkeen kirjaston. Esittelemme myös kolme työväentutkimusta: yhden väitöskirjan (Pauli Kettusen), yhden järjestöhistorian (SAK:n historian 2. osan) ja yhden opintokerhotyönä syntyneen historian (Peltisepät 100 vuotta). Työväenliikkeen kirjasto on kokeillut, mitä nykyaikaiset tiedonhakujärjestelmät vastaavat sellaiseen yhteiskuntapoliittisesti tärkeään aiheeseen kuin työajanlyhentäminen. Aiheesta löytyneet kirjallisuusviitteet on kirjattu tämän julkaisun loppuun. Seuraavien numeroiden sisällöksi olemme alustavasti suunnitelleet henkilöhistoriaa, listaa vuosina 1986 ja 1987 ilmestyneestä työväentutkimuksesta. Kesäloman alkaessa lämpimän kesän toivotuksin! Leena Saarinen kirjastonhoitaja, tämän lehden toimittaja

4 2 Markku Metsänranta VANHAA JA UUTTA. TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO avatun Työväenliikkeen kirjaston luonnetta nykyisellään kuvaa sen kokoelmien syntytapa: liikkeen veteraanien ja johtohenki1 öiden keräämät sekä eri työväenyhdistysten lakkautuneiden kirjastojen kirjat (sittemmin Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston kirjakokoelmina Työväenliikkeen kirjastolle s i i rtynei nä ) ovat k i rja s tomme aineiston perusta. Painotuotteita pääasiassa 1890-luvulta 1940-luvulle, joukossa toki myös vanhempaa ja uudempaa keskeistä työväenliikettä ja työväenku1ttuuria koskevaa materiaalia. Työväenliikkeen kirjasto on paitsi yksi maamme suurimmista tieteellisistä erikoiskirjastoista, myös merkittävä perinnekirjasto. Se vaalii ja saattaa tutkijoiden käyttöön ei vain suomalaista vaan myös ulkomaista, esim. Saksan työväenliikkeen - usein harvinaista - painettua materiaalia. Vanhemman aineiston ansiosta kirjastomme on siis varsin "kilpailukykyinen" voidessaan tarjota aineistoa esim. sellaisilta erikoisaloilta kuin saksalainen ja amerikansuomalainen sosialistinen kirjallisuus, osittain myös Neuvostoliitossa painettu suomenkielinen kirjallisuus sekä venäläinen vuosien kirjallisuus. Kirjastolla on myös melko kattava vanhan suomalaisen vasemmistolaisen kaunokirjallisuuden kokoelma, johon sisältyy mm. suuri joukko työväen näyttämöiden seuranäytelmiä. Uusi aika, uudet kirjat, uusi informaatiotekniikka. Tässä Työväenliikkeen kirjasto on suurien haasteiden edessä. Omasta hän kin ta 1inja s ta ja modernista tietopalvelusta ei voi puhua ennen kuin uushankintamäärärahat ylittävät nimellisen summan ja kirjasto on saanut ATK:n. Työväenliikkeen kirjaston tulevaisuus on sillantekoa perinteestä aivan ajankohtaisimman tiedon tarpeeseen.

5 3 Työväenliikkeen kirjasto Osoite: Paasivuorenkatu 5 B, Helsinki, puh. 766 f ä g ) Avoinna: ma-pe klo , to klo Kesällä klo nidosta. Käyttöoikeus kaikilla alan kirjallisuutta tarvitsevilla. Koti- ja kaukolainoja. Laina-aika 1 kuukausi. Työväenliikkeen kirjastolla on kattavat kokoelmat työväenliikkeen ja sosialismin klassikoita Marxista alkaen.

6 4 NIMET KIRJASTOTEKEMISEN TAKANA Nainen ryhmäkuvassa - Leena Saarinen, kirjastonhoitaja Takanaan loistava tulevaisuus kaupungin byrokratiassa: edessään työväenliikkeen menneisyys. Perinne ja historia. Johtaa tätä perestroikkaa (Leena, Kyösti, Markku) glasnostin hengessä. Oppia ikä kaikki: kirjoitti vuoden 1965 keväällä aineen "Vuosi 1917 Suomen historiassa"; vuoden 1987 keväällä kirjoittaa monta alkua aiheesta "Työväenliikkeen kirjasto". Tämä nainen ryhmäkuvassa ei usko suojaverkkoon, uskoo tietoverkkoon työväen arkistot - Työväenliikkeen kirjasto. Markku Metsänranta, vt. kirjastonhoitaja Sijoittuu sivistyneistön toimintapisteytyksessä (ks. Tiede & Edistys 1/86) kohtaan IX: ongelmalliset. Tutustunut suurimpaan osaan kirjaston aineistoa jo vuodesta 1982 aloittaessaan työskentelynsä Työväen Arkiston kirjaston parissa. Kirjoja, vuosia, elämää: läheiseksi käynyt kaunokirjallinen osasto, erityisesti venäläiset kirjailijat. Ja vanhojen teosten usein korkeatasoinen kansitaide. Viihtyisyyttä lisänneet henkevät ja kannustavat työtoverit virikkeellisine ajatuksi neen. Avajaiset merkkipaalu: Uskoo yhä ei vain Työväenliikkeen kirjastoon vaan myös yleensä työväenliikkeen tulevaisuuteen.

7 5 TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTON LINJAN TUHERTAJAT; osa III Työväenkirjaston kirjastovirkailija Kyösti Kuula siirtyi uuteen tehtäväänsä maaliskuun alussa eli juuri kirjaston avajaisviikolia. Metreissä mitattuna työmatka entiseen verrattuna (HYK) on lähes sama - tosin pitkää siltaa on vaikea arvioida pelkästään metreinä. Kirjaston kokoelmat ovat herättäneet kyöstin mielenkiinnon. Erityisesti Slavica on kiinnostuksen kohteena, koska venäjä on Kyöstille aivan uusi kieli. Työmaa on parin kuukauden kuluessa tullut tutuksi. Niinpä tärkeimmälle tehtävälle eli asiakaspalvelulle voi jo asettaa kunnianhimoisia vaatimuksia. Anna ja K.H. Wiik tekivät ansiokkaan työn Työväen Arkiston kirjaston hyväksi. K.H. Wiik oli työväenliikkeen kirjastojen linjan hahmottaja, tämän työn perustalta lähtee Työväenliikkeen kirjasto toimimaan.

8 6 Vesa Turunen SUOMALAINEN SOSIALIDEMOKRATIA 1920-LUVULLA Pauli Kettunen: Poliittinen liike ja sosiaalinen kollektiivisuus. Tutkimus sosialidemokratiasta ja ammattiyhdistysliikkeestä Suomen Historiallinen Seura. Historiallisia tutkimuksia 138. Helsinki Työväenliikkeen tutkimus puhkoo uusia uria. Pauli Kettusen tänä keväänä ilmestynyt väitöskirja "Poliittinen liike ja sosiaalinen kollektiivisuus" ei tyydy pintailmiöiden kertomiseen vaan pyrkii hahmottamaan 1920-luvun suomalaisen sosialidemokratian luonteen ja rakenteen. Kettusen Väitöskirjasta voi löytää ainakin kaksi massiivista yhteenkietoutunutta tutkimuskohdetta; osa teoksen keskeistä sisältöä on selvitys Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ja Suomen porvarillisen valtion suhteesta luvulla puolueessa vahvistui reformismi ja se omaksui Suomen parlamentaarisen demokratian pelinsäännöt. Väinö Tannerin johdolla SDP kiinnittyi kansalliseen yhteiskuntaan porvareiden ehdoilla. Toisaalta Kettusen tutkimus hahmottaa suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen tilaa 1920-luvulla selä sosialidemokratian suhdetta siihen; sopeutuessaan parlamentarismiin SDP hylkäsi palkkatyöläisten kollektiiviset vaatimukset - vahvana syynä oli se, että porvaristo näki ammattiyhdistysliikkeen vaatimukset ulkoparlamentaarisena toimintana ja siten järjestelmän vastaisena. Kommunistit saivat johdon ammattiyhdistysliikkeessä, kun sosialidemokraattien toiminta kanavoitui eduskunnan ja kunnanvaltuustojen lisäksi osuustoiminta-, raittius- ja urheiluliikkeeseen. Kettunen käyttää väitöskirjassaan sekä historian että yhteiskuntatieteiden keinoja. Tutkimuksessa kohtaavat työväenliikkeen toteutuneet ja toteutumattomat mahdollisuudet

9 7 nykyään vallitsevien olosuhteiden kanssa. Teos ei noudata lineaarista ajattelutapaa vaan päälukujen jäsentelystä nousee perusongelman moninaisuus. Päälukujen sisällä kerronta etenee kuitenkin yleensä kronologisesti. Yleensä - ilman kyseenalaistamista - suomalaisen historiankirjoituksen subjektina on ollut kansallisen integraation toteutuminen, kansallinen yhtenäistyminen. Pauli Kettusen tutkimus leikkaa tätä Suomen historiaa hallinnutta integraationa köku 1 maa tuomalla kuvaan työväenliikkeen yhteiskunnanvastaisuutta ajaneen näkökulman. Kettusen väitöskirja risti valottaa Suomen (ja) työväenliikkeen historiaa. (Työväen sanomalehdet ovat kirjoittaneet Pauli Kettusen tutkimuksesta: Jokinen Pertti: Pauli Kettunen väitöskirjassaan: suomalainen sosialidemokratia epätyypillistä! KU-Viikkolehti Kolanen Risto: Demokratia, reformismi, työväenliike. Suomen Sosialidemokraatti - Perjantai Extra )

10 8 Marjaana Vaikonen YHDESSÄ ELÄMÄ TURVALLISEKSI SUOMEN AMMATTIYHDISTYSTEN KESKUSLIITTO SAK:n historian toinen osa ilmestyi huhtikuussa sivuisena teoksena. Kirjassa on 97 valokuvaa. Sen on kustantanut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y. Teos kertoo SAK:n noususta syvästä aallonpohjasta suomalaisen yhteiskunnan keskeiseksi vaikuttajaksi. SAK:n historia on kiinnostava tutkimus jokaiselle tämän päivän työmarkkinapolitiikkaa seuraavalle lukijalle. Se on lähimenneisyyden historiaa. Se avaa uusia näkökulmia koko suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Ammattiyhdistysliikkeestä tuli merkittävä tekijä vasta sodan jälkeen, kun poliittinen tilanne muuttui ratkaisevasti ja työnantajapuoli hyväksyi vuosikymmenien taistelujen jälkeen työehtosopimukset. SAK:n historian toinen osa sivuaa läheisesti myös poliittisen työväenliikkeen historiaa. SAK:n historia antaa uutta tietoa järjestön roolista Suomen historian käännekohdassa S A K:11 a ja varsinkin puheenjohtaja Eero A. Wuorella oli merkittävä rooli rauhanoppositiossa. SAK antoi vahvan panoksen Suomen poliittisen suunnan muuttamiseksi sodan jälkeen. Ammattiyhdistysliikkeen osuus on ollut merkittävä ryhdyttäessä rakentamaan tämän päivän Suomea. Tutkimuksen tärkein lähdeaineisto on ollut Ammattiyhdistys- arkistossa, mutta myös Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston kokoelmat ovat olleet välttämättömiä tämän työn hännältä. Yhdessä elämä turvalliseksi, Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto on kirjakauppamyynnissä, hinta 192 ma rkkaa.

11 9 Pirjo Kaihovaara SAA VALKEALLE MUSTAA KUN KOKOUSTAAN PITÄÄ PELTISEPÄT TÄÄLLÄ PELTISEPÄT 100 VUOTTA. Koonnut Pirjo-Riitta Karppinen, julk. Helsingin Pelti- ja Vaskiseppien ammattiosasto ry. Helsinki, Yhteistyö Tätä kirjoittaessani osuu katseeni ulos ikkunasta, josta avautuvaa näkymää hallitsee rivi peltikattoja. Vastakkaisen talon peltikattia uusitaan parhaillaan. Voin seurata peltiseppien työskentelyä tässä ja nyt. Aivan uusin silmin tarkastelen kattotyötä luettuani Helsingin Pelti- ja Vaskiseppien ammattiosaston julkaiseman kirjan osaston historiasta, valottuuhan teoksessa myös kattojen rakentamisen historia. Peltisepät 100 vuotta on syntynyt mielenkiintoisella tavalla tutkivan opintokerhon ja historiantutkijan yhteistyönä. Mainittakoon, että keruu- ja tutkimus työn tuloksena syntyi yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon kanssa myös näyttely ammattiosaston historiasta. Peltisepät 100 vuotta -kirja lähtee liikkeelle ammattiyhdistyksen syntyä edeltäneestä ajasta esitellen ammattikuntalaitoksen ja läkkiseppien ammattikunnan historiaa. Lakki-, pelti- ja vaskiseppäyhdistyksen toiminnan käynnistämistä vertaillaan sekä ammattikuntalaitoksen perintöön että ns. wrightiläisen kauden työväeniiikkeen yleisiin kehityspiirteisiin. Tekstiin liitetyt suorat lainaukset lähteistä luovat elävää kuvaa toiminnan luonteesta. Teos osoittaa, kuinka läkki-, pelti- ja vaskiseppäyhdistyksen vaiheet ovat osa ammattiyhdistysliikkeen historiaa. Vuoden 1905 vaikutus ulottuu tähänkin järjestöön. Alan ensimmäinen työtaistelu on osa laajempaa liikehdintää. Viaporin kapinalla on seuraamuksensa osaston jäsenille, jne. Peltisepät 100 vuotta on myös osa Suomen Läkki-, Pelti- ja Vaskiseppien liiton historiaa. Tämä pieni, enimmältään alle

12 1o 300 jäsenen liitto oli 10 vuoden ajan opettamassa jäsenistölle ammatillisen työväenliikkeen aakkosia. Liityttyään Metalliteollisuus työväen liittoon vuonna 1917 Helsingin osasto osallistui alkavien murrosaikojen tapahtumiin. Toiminta 8-tuntisen työpäivän puolesta ja työväen järjestyskaartissa johdatteli Helsingin läkki-, pelti- ja vaskisepät historian pyörteisiin. Kansalaissodan jälkeen ryhdyttiin "vielä tuhasta löytyvistä sirpaleistakin itsellemme uutta sampoa takomaan". Palkankorotusten ja muiden ammatillisten etujen puolesta kamppailtiin milloin paremmalla milloin huonommalla menestyksellä kahtia jakautuneen työväenliikkeen vasemmalle puolelle kallistuen. Teos kuvaa 1920-luvun uusien järjestömuotojen synnyn aikaa, jolloin Helsingin läkki-, pelti- ja vaskiseppien ammattiosastokin muuttui Helsingin teollisuusneuvosten alaiseksi työpaikkajärjestöksi ja kävi voitokkaita työtaisteluja mm. urakkapalkkojen korottamiseksi. Kirjassa ovat kuitenkin saaneet sijansa myös runot, joita yhdistyksen jäsenet kirjoitelivat toveri 1ehteensä nimeltä "Herättäjä". Ammattiyhdistysliikkeen hajoaminen johti lapualaisvuosina pelti- ja vaskiseppien työpaikkajärjestön lakkauttamiseen osana Helsingin teol1isuusneuvostoa. Toimintaa jatkoi Helsingin pelti-, vaski- ja koristetakojain ammattiosasto. Tämän sosiaalidemokraattisena aloittaneen, mutta 1930-luvun puolivälissä poliittiselta pohjaltaan laajentuneen osaston toimintaa palkkaliikkeineen seurataan aina 1970-luvulle saakka, vuodesta 1938 lähtien nimellä Helsingin pelti- ja vaskiseppien ammattiosasto. Sotien jälkeinen aika on kuitattu "lyhyellä läpiviennillä" ja 1960-luvun jälkeisistä vuosista on tehty kroniikkamainen yhteenveto. Teoksen taustavoimana toiminut tutkiva opintokerho on muistitiedon ja valokuvien lisäksi kerännyt myös melkoisen määrän peltiseppien työkaluja, joita esitellään kirjan lopussa.

13 Pekka Ka 11i okosk i AMMATTI YHDISTY SÄRKISTO I Arkiston tehtävä Ammattiyhdistysarkisto perustettiin SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen keskusarkistoksi. Valtioneuvosto hyväksyi ammattiyhdistysarkiston lakisääteisen valtionavun piiriin vuoden 1978 alusta lähtien. Ammattiyhdistysarkiston ohjesääntö määrittelee sen tehtäväksi edistää ammattiyhdistysliikettä koskevaa tutkimusta ja koota ja säilyttää SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen asiakirja- ja muuta aineistoa sekä antaa SAK: n jäsenliitoille ja jäsenkenttään arkistoalan koulutusta ja ohjausta. II Arkiston kokoelmat Ammattiyhdistysarkiston kokoelmat koostuvat seuraavista ryhm i s tä : 1. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto SAK r.y Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y Jäsenli i tot 4. Ammatti osastot 5. Ammatilliset paikallisjärjestöt 6. Yks i tyi set henkilöt SAK:n aineisto sisältää mm. edustajakokouksen, valtuuston, hallituksen ja valiokuntien pöytäkirjoja, sopimuksia, kirjeenvaihtoa, lausuntoja yms. Liittojen aineistoon sisältyy varsinaisten arkistoluovutusten lisäksi myös niiden painettua materiaalia, kuten työehtosopimuksia, toimintakertomuksia, 1iittokokouspöytäkirjoja sekä liittojen julkaisemia lehtiä.

14 12 Yksityishenkilöiden kokoelmista mainittakoon Heikki Wari k- sen ammattiyhdistysliikkeen eheyttämiseen liittyvä aineisto sekä SAK:n entisen puheenjohtajan Eero A. Wuoren kokoelma. Arkistoaineistoa on yhteensä n. 400 hyllymetriä. Arkiston käsikirjaston yhteydessä on myös muiden pohjoismaisten keskusjärjestöjen aineistoa, kuten edustajakokouspöytäkirjoja, toimintakertomuksia ja muuta painettua materia a 1 ia. Arkistolla on lisäksi n valokuvan kuva-arkisto sekä laaja julistekokoelma. III Tutkijapalvelu Ammattiyhdistysarkiston kokoelmat ovat pääosiltaan tutkijoiden käytettävissä. SAK:n aineiston salaisuusraja on 12 vuotta ja muiden aineistojen osalta noudatetaan luovuttajan asettamia ehtoja. Ammattiyhdistysarkisto sijaitsee Metallitalossa SAK:n tiloissa. Osoite: Siltasaarenkatu 3 A, Helsinki Arkistossa on kuusi tutkijapaikkaa. Arkistossa työskentelee kaksi henkilöä: arkistonhoitaja Pekka Kalliokoski, puh. (90) arkistoapulainen Pirjo Vainio, puh. (90) Arkiston aukioloajat ovat: ti-pe klo ti-pe klo (kesäisin)

15 13 Anna-Maija Ni rhamo KANSAN ARKISTOSTA LÖYTYY Kansan Arkiston tutkijatilaston mukaan suosituin aineisto oli vuosina SKDL:n arkisto ja vuosina SKP:n aineisto. SKDL:n arkisto ( ) oli siirtynyt Kansan Arkistoon 1970-luvun lopulla ja tuli suuren järj estämis työn jälkeen yksityiskohtaisine luetteloineen kokonaisuudessaan (681 kansiota) tutkijoiden käyttöön vuonna SKP:n sodanjälkeinen arkisto avattiin tutkimukselle , jolloin siitä oli saatu luetteloitua hallintoelinten pöytäkirja-aineisto ( ). SKP:n toista tuhatta kansiota käsittävästä arkistosta on tutkijoiden käytössä ollut vasta noin sata kansiota, mutta määrä kasvaa viikottain järjestämistyön edetessä. Nämä kaksi suosittua arkistoa ovat Kansan Arkiston kokoelmien määrältään laajimmat kokonaisuudet, joiden kautta maan vasemmistolaisen työväenliikkeen värikkääseen historiaan voi paneutua. Kansan Arkisto on kansandemokraattisen liikkeen keskusarkisto. Arkiston asiakirja-aineiston kokonaismäärä on 1463 hyllymetriä, joista 602 hyllymetriä on kansandemokraattisten järjestöjen (SKDL, SKP, SNDL, SDNL, SDPL, SOL piireineen ja yhdistyksineen) aineistoa ja loput yli 800 hyllymetriä muiden järjestöjen ja yksityishenkilöiden aineistoa sekä historiallisiin tapahtumiin liittyviä erikoiskokoelmia. Mitä Kansan Arkistosta sitten voi löytyä? Mistä arkiston kokoelmat kertovat? Arkiston vanhimmat asiakirjat ovat Helsingin ka rvarikisä11ien pöytäkirjat ja kassakirjat vuodelta Tämä ammattikunnan arkisto jatkuu yhtenäisenä kokonaisuutena aina vuoteen 1943 asti, jolloin järjestö (Nahkurien hautaus- ja sairausapukassan nimellä) liittyi vihdoin Kumi- ja Nahkatyöväen liittoon.

16 14 Turun työväenyhdistyksen Puhuja ja Keskusteluseuran pöytäkirjasi dos vuosilta edustaa työväenliikkeen synnyn aikakautta, jolta arkiston kokoelmat varsinaisesti alkavat. Työväenyhdistyksen jäsenet (vaskisepät, kirjapainotaiturit, maisterit, vanginvartijat, hatuntekijät, ent. lyseolaiset, neidit, rouvat...) harjoittelivat puhujaklubissaan sunnuntai aamupäivisin "selvästi lausumaan ajatuksensa ja pitämään puheita ja esitelmiä". Lapuan Lakaluoman työväenyhdistys perustettiin Kiikulan torpassa. Torpparit ja mäkitupalaiset antoivat yhdistykselleen nimeksi Korven Wa1 o. Yhdistys päätti jo saman vuoden toukokuussa ostaa "kiivaan keskustelun perästä" Matti Mi k ke 1ä1tä tuparivin, joka kesän aikana siirrettiin omalle tontille. Yhdistyksen vaiheita voi pöytäkirja sidoksis ta seurata aina keväälle Viimeinen pöytäkirja ( ) on jäänyt sihteeriltä kesken - ehkä pelko talon sulkemisesta on tullut väliin ja pöytäkirjat on piilotettu. Yhdistys lakkautettiin kihlakunnanoikeuden päätöksellä Viimei sestä pöytäkirjasta voidaan lukea, että yhdistys oli vielä 25 jäsenen voimin valinnut huvitoimikunnan, keskustellut pui den pienimisestä, talon vuokrista vieraileville iltamanpitäjille, hiihtokilpailujen järjestämisestä... Työ!äisrunoi1ija ja matkaposte 1jooni Kössi Ahmalan pieni hen kilöarkisto sisältää Ahmalan runojen, esitelmien ja puheiden käsikirjoituksia. Ahmala oli 1910-luvulla ahkera työväen jul kaisujen avustaja. Boheemi runoilija, työläisnuorisoliikkeen räiskyvä puhuja ja Vladimir Iljits Leninin viestinkuljettaja sai surmansa valkoisten teloittamana huhtikuussa 1918 Viipurissa. Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto julkaisi vuonna 1921 Ahmalan satiirikokoelman Hirsipuita. Nämä esimerkit ovat pikapoimintoja arkiston tarjonnasta. Tutkijoiden käytössä on pääluettelo, jossa on perustiedot kaikista yli 2000 järjestöarkistosta, 150 henki 1öarkistosta, 900 muistelmasta ja 20 erikoiskokoelmasta. Voit itse tulla tekemään lisää löytöjä. Sydämellisesti tervetuloa!

17 15 Maria Lähteenmäki ARKISTOTOIMINTAA LIKI 80 VUOTTA TYÖVÄEN ARKISTO - KEHITTYVÄ ARKISTO Sosialidemokraattisen puolueen Kotkan puoluekokous teki syyskuussa 1909 päätöksen Työväen Arkiston perustamisesta. Malli oli saatu Ruotsista, jonne oli perustettu vastaavanlainen laitos Alkuperäisen suunnitelman mukaan arkiston toiminnasta olisivat vastuussa sos. dem. puolue ja Suomen Ammattijärjestö, mutta varojen puutteessa Ammattijärjestö ei alkuvaiheissa voinut taloudellisesti tukea arkiston toimintaa. Sillä oli kuitenkin alusta lähtien edustaja arkiston hallinnossa. Arkiston ensimmäinen hallitus nimettiin Sen puheenjohtajana toimi FT Edvard Gylling. Ensimmäiseksi arkistonhoitajaksi valittiin Yrjö Sirola, joka oli hoitanut arkiston edeltäjäksi katsottavaa puoluetoimiston arkistoa. Syksyllä 1910 Sirola muutti Yhdysvaltoihin ja hänen tilalleen valittiin FM Karl Harald Wiik. Wiik teki tutustumismatkat Tukholman, Kööpenhaminan ja Berliinin työväenarkistoihin ja näiden matkojen tuloksena luotiin Työväen Arkiston arkistokaava. Kaava perustui II internationaalin Brysselissä sijainneen kansainvälisen sosialistitoimiston mallin mukaisesti Deweyn kymmen 1uokitusjärjestelmän pohjal1e. K.H. Wiik toimi arkistonhoitajana aina vuoteen Hänen jälkeensä arkistonhoitajina ovat toimineet Anna Wiik, Taimi Torvinen, Marjatta Liiro, Helvi Raatikainen, Matti Nieminen ja vuodesta 1981 lähtien nykyinen arkistonhoitaja FK Esa Lahtinen. Lahtisen lisäksi arkiston tämänhetkiseen henkilökuntaan kuuluvat tutkijat FK Simo Laaksovirta ja FM Maria Lähteenmäki sekä virkavapaalla oleva tutkija VTK Marjaliisa Hentilä, arkistoavustajät VTK Marja Ranto ja LuK Veikko Rytkönen sekä siivooja-arkistoapulainen Kirsti Saarikoski.

18 16 Projektityöntekijöinä ovat valt. yo Vesa Holappa ja fil. yo Risto Kekerainen. Työväen Muistitietotoimikunta, joka on perustettu 1960 keräämään työväen suullista perinnettä, sijaitsee Työväen Arkiston yhteydessä. Tutkija, YTM Heimo Huhtanen hoitaa muistitietotoimikunnan kokoelmia ja vastaa aihetta käsitteleviin kysymyks iin. Työväen arkistossa on arkistomateriaalia n. 2,5 hyllykilometriä, julisteita n. 5000, valokuvia n , lippuja n. 150, museoesineitä n kpl ja taidekokoelmassa n. 800 piirustusta yms. Kysytyimmät aineistot ovat sosialidemokraattisen puolueen arkisto ja sen edeltäjän, Suomen Työväenpuolueen, arkisto, työväenyhdistusten arkistot (n eri yhdistyksestä), ammattiliittojen ja ammattiosastojen (n eri osastosta) arkistot, kokoelma sekä sos. dem. naisliiton ja Työväen Urheiluliiton arkistot. Näiden lisäksi käytetään paljon henkilöarkistokokoelmaa, mm. K.A. Fagerholmin, Tyyne Leivo-Larssonin, Miina Sillanpään, Väinö Tannerin, Martta Salmela-Järvi sen ja Väinö Voionmaan arkisto j a. Työväen Arkisto oli aina vuoteen 1945 saakka osa sos. dem. puolueen organisäätiötä, jonka jälkeen arkistosta tehtiin säätiöpohjainen. Säätiön hallituksessa ovat puolueen lisäksi edustettuna Työväen Sivistysliitto, ammattiyhdistysliike, osuustoimintaliike ja tieteellinen tutkimus. Säätiön hallituksen nykyinen puheenjohtaja on Metalliliiton eläkkeellä oleva puheenjohtaja Sulo Penttilä ja muina jäseninä ovat SDP:n hallintopäällikkö Maunu Ihalainen, ministeri Veikko Helle, VTK Tero Tuomisto ja TSL:n pääsihteeri Jussi Pikkusaari. Säätiön sihteeri on arkistonhoitaja Esa Lahtinen. Arkiston toiminnan rahoitus on laajentunut ajan myötä ja yhteiskunnan osuus on kasvanut. Vuonna 1974 säädetty laki yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta mahdollisti sen, että Työväen Arkisto saa 80 % valtionapua ns. valtionapukelpoisiin menoihin.

19 Fyysisesti Työväen Arkisto on koko oiemassaoloaikansa sijainnut Paasivuorenkadulla (ent. Sirkuskatu), huoneisto on vaan vaihtunut ajan myötä. Vuonna 1955 arkisto muutti Helsingin työväenyhdistyksen omistaman talon B-rappuun, mistä meidät edelleenkin löytää vuonna 1983 uusituista tiloista. Tervetuloa tutustumaan! Osoitteemme on: Paasivuorenkatu 5 B, puh: Helsinki Avoinna: ma - pe klo ti, to klo kesällä ma - pe klo ti, to klo Aattopäivinä suljemme klo 14.00, kesällä klo Sivuilla esiteltyyn Kansan Arkistoon löytää näin Kansan Arki sto Osoite: Kotkankatu 9, Helsinki puh: (tutkijasali) (toimi sto) (arkistonhoitaja) Tutkijasali on avoinna: ti - pe klo kesä 1lä klo

20 18 Leena Saarinen TYÖAJANLYHENTÄMINEN VIITTEITÄ KOTIMAISISTA TIETOKANNOISTA Työväenliikkeen kirjasto toimii käsipelillä - kuten KU- Vi i kkolehti sattuvasti otsikoi Se tarkoittaa sitä, että emme pysty/voi tarjota asiakkaillemme nykyaikaista tiedonhakumahdollisuutta ja toisaalta sitä, että omassa tiedontallennuksessa olemme vanhakantaisten kortistojen varassa. Atk-pohjaisia tiedonhakumahdollisuuksia toki on. Ja tässä listausta yhdestä aiheesta: työajanlyhentäminen. Mitä työajaniyhentämisestä on kirjoitettu ja mitä tallennettu kotimaisiin tietokantoihin? Tätä on aiheesta kirjoitettu, tätä tallennettu! Kollegiaalista apua antoi Eduskunnan kirjasto, Marita Turpeinen. Tietokannat on lyhyesti esite!ty ennen kirjausta. Käytetyistä tietokannoista KATI, KOTI ja KAUKO ovat tieteellisten kirjastojen ja niiden atk-yksikön ylläpitämiä. Helecon: FINP on Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjaston tietokanta. KATI-ti etokanta sisältää kotimaisia aikakauslehtiartikkeleita ja erikoisbibliografia-aineistoa vuodesta Käsitykset päivittäisen työajan lyhentämisestä T : Gröhn Kari J: Helsinki K: Sosiaali- ja terveysministeriö. Tutkimusosasto. 122 s. Julkaisuja/Sosiaali- ja terveysministeriö. Tutkimusosasto = Pub 1ications/Ministry of Social affairs and health. Research department; 1979:1 5 Länsi-Saksa: kova kädenvääntö työajasta alkaa (Ammattiyhdistysliikkeen työajan lyhentämiskamppailun vaikutus Saksan liittotasavallan taloudelliseen tilanteeseen)

21 19 T: Kruth Laila L: Talouselämä 47 (1984): 1, s. 73 Länsi-Saksa: lyhenevä työaika, vähenevä työttömyys? T: Kruth Laila L: Talouselämä 46 (1983): 22, s Paikallisesti sovitut työajan lyhennykset T : Rusama Risto L: Teollisuuslehti 70 (1977): 6, s Perheiden ja naisten tarpeet työajan lyhentämisestä T: Julkunen Raija L: Lapset ja yhteiskunta 42 (1983): 8, s Työ elämäntarpeena - vain utopiat ovat enää realistisia (Työ ja työajan lyhentäminen teollistuneessa yhteiskunnassa) T: Negt Oskar L: Aikuiskasvatus 4 (1984): 4, s Työaika ja sen lyhentäminen läntisissä teollisuusmaissa T : Peltola Pekka L: Sosiaalinen aikakauskirja 78 (1984): 1, s. 4-6 Työaikaa lyhentäen enemmän aikaa lapsille (Lastensuojelutoimikunnan järjestämän seminaarin kannanotto) L: Lapset ja yhteiskunta 41 (1982): 5, s Työajan lyhentäminen ei luo uusia työpaikkoja L: Teollisuus 2 (1979): 1-2, s Työajan lyhentäminen on välttämätöntä - mutta miten? T : Roos J.P. Katkelma Työaikakomitean mietinnön liitteestä "Työpaikkakysymys, yhteiskunnan muutos ja elämäntapa". L: Yhteiskuntasuunnittelu 21 (1983): 4, s Työajan lyhentämisestä T : Haaparanta Pertti

22 20 L: kansantaloudellinen aikakauskirja 80 (1984): 2, s Työajan lyhentämismahdollisuudet ja sosiaaliturva T: Mikkola Matti L: Sosiaalinen aikakauskirja 78 (1984): 1, s KOTI sisältää kotimaisen kirja-aineiston eli ka n sai 1isbib- liografia-aineiston alkaen vuodesta Arbetstid i Norden - Työaika Pohjolassa J: Stockholm, K: Nordiska rädet J: K0benhavn K: Nordiska ministerrädet. 161 s. NU-seri en: 1983, 10 Käsitykset päivittäisen työajan lyhentämisestä - Views on shortening daily working hours T: Gröhn Kari J : Helsinki K: Sosiaali- ja terveysministeriö. 133, Is. Ju1 kaisuja/sosiaa 1i- ja terveysministeriö. Tutkimusosasto: 1980, 8 Lyhyempään työaikaan? Vesanen Leila J : Hei s i nki K: Työväen sivistysliitto TSL. 44 s. SAK-opintoaineisto Perheen työaikarakenne ja lapsen kehitysehdot T: Nummenmaa Anna-Maija J: Tampere K: Tampereen yliopisto. 5, 275 lehteä Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksia: III Teollisuustyöntekijoiden asemä tulo- ja työaikatilastojen mukaan 1980-luvun alussa T : Laaksonen Seppo

23 I 21 J : Helsinki K: Työväen taloudellinen tutkimuslaitos. 3, 40 s. Tutkimusselosteita/Työväen taloudellinen tutkimuslaitos: 29 Työaika ja työllisyys T : Romppanen Antti J : Helsinki K: Taloudellinen suunnittelukeskus 5, 124 s., 17 1ehteä Työaika lyhemmäksi T: Väli talo Heikki J: Helsinki K: Kansan sivistystyön liitto. 53, 10 s. Työaika naisnäkökulmasta Julkunen Raija, Lintilä Kaisa-Leena J: Helsinki K: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 9, 115, 1 s. 6 kuval. Työaikakomitean 1980 mietintö - Betänkande avgivet av arbetstidskommiten 1980 J : Helsinki 2, VII, 249, 1 s. Komiteamietintö: 1983, 69 Työaikakomitea 1980:n mietinnön liite. 1: Työaika ja työllisyys kansantaloudessa J: Helsinki 2, VII, 222, 5 s. Komiteamietintö: 1983, 69 Työaikakomitea 1980 :n mietinnön liite. 2: Työaikajärjestelyjen yritystaloudelliset vaikutukset J: Helsinki 2, III, 2, 105 s. Komiteamietintö: 1983, 69 Työaikakomitea :n mietinnön liite. 3: Työn käsite ja työajan institutionaalinen säätely

24 22 J : Heisinki 6, 112 s. Komiteamietintö: 1983, 69 Työaikakomitea 1980 :n mietinnön liite. 4: Työn ja työajan työsuojeluongelmien ja -näkökohtien raporttiryhmä n loppuraportti J: Helsinki 9, 141, 8 s. Komiteamietintö: 1983, 69 Työaikakomitea :n mietinnön liite. 5: Työ ja ajankäyttö J : Heisi nki 2, VII, 129 s Komiteamietintö: 1983, 69 Työaikakomitea 1980 :n mietinnön liite. 6: työaika kysymys yhteiskunnan muutos ja elämäntapa Roos Jeja-Pekka J: Helsinki 2, IV, 138 s. Komiteamietintö: 1983, 69 Työaikaraportti J : Heisinki K: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK. 1, 166 s. Työajan lyhentämisen vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa selvittäneen työryhmän muistio J : Helsinki K: sosiaali- ja terveysministeriö. 6, 27, 4 s., 7 lehteä Työryhmämuistio/Sosiaali- ja terveysministeriö: 1986, 19 Vuorotyö ja epämukava työaika Kauppinen-Toropainen Kaisa J : Helsinki, Vantaa K: Työterveyslaitos. 6, 151, 8 s. Katsauksia/Työterveyslaitos: 47 Yksilöllistä työaikaa selvittäneen työryhmän muistio J: Helsinki K: Sosiaali- ja terveysministeriö. 9, 45, 8 s. Työryhmämuistio: 1986, 26

Espoon kaupunginarkistosta löytyy. Sukututkijoille

Espoon kaupunginarkistosta löytyy. Sukututkijoille Espoon kaupunginarkistosta löytyy Sukututkijoille 9.2.2017 Mikä on Espoon kaupunginarkisto? Kaupungin keskusarkisto. Lakisääteisesti pitkään ja pysyvästi säilytettävien Espoon kunnallishallinnosta syntyneiden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

pt- l-i----i- S2ilS ytetutj_

pt- l-i----i- S2ilS ytetutj_ OMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p OLUETOIMIKUNTA KOKOUS N» C С 19.2.1981 KOUSPAIKKA IVÄ JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 19 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 KOKOUKSEN OSANOTTAJAT

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Kansallisarkiston kirjasto

Kansallisarkiston kirjasto Kansallisarkiston kirjasto Valtakunnallinen arkistoalan, asiakirjadiplomatiikan sekä heraldiikan ja sigillografian tieteellinen erikoiskirjasto. Kansallisarkiston kirjasto palvelee kokoelmillaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA. Auttaja lähellä sinua

JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA. Auttaja lähellä sinua JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA Auttaja lähellä sinua Järjestötoiminta luo kansakuntaa Järjestöjen merkitystä voi arvioida - arvojen - osallisuuden - sosiaalisen pääoman kautta - hyvän hallinnon kautta

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia

Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia Julkaisufoorumin ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kuulumisia Kotimaiset tieteelliset artikkelit näkyväksi -seminaari 25.4.2013 Janne Pölönen ja Johanna Lilja Esityksen sisältö Kysely tiedekustantajille

Lisätiedot

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere

keskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Euro keskus Yliopistonkatu 38 PL 617 33101 Tampere www.uta.fi/laitokset/kirjasto/eu EU-informaatikko puh. (03) 215 7867 fax (03) 215 7493 e-mail: kileto@uta.fi 1 Tampereen

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

TEO MERTANEN Arkistoluettelo

TEO MERTANEN Arkistoluettelo TEO MERTANEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO Fc Kirjeenvaihto 1 Ff Be Oikeustapaukset ja JSN 2 B Päätoimittajan sekalaisia aineistoja 3 Dm Kunnianosoitukset, juhlat, vuosipäivät 5 TEO MERTASEN ARKISTO

Lisätiedot

Perustuslaki. Ilkka Saraviita

Perustuslaki. Ilkka Saraviita Perustuslaki TALENTUM Helsinki 2011 Toinen, uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijä Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Sivunvalmistus: NotePad ISBN 978-952-14-1614-9

Lisätiedot

Miten löydän Venäjää koskevaa tietoa? Johdatus monitieteiseen Venäjä-tutkimukseen (VEN301)

Miten löydän Venäjää koskevaa tietoa? Johdatus monitieteiseen Venäjä-tutkimukseen (VEN301) Miten löydän Venäjää koskevaa tietoa? Johdatus monitieteiseen Venäjä-tutkimukseen (VEN301) 09.09.2016 www.helsinki.fi/yliopisto 09.09.2016 1 Luennon sisältö 1. Tieteellinen tutkimustieto: EBSCO, Idäntutkimus,

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut Tulokset, avainluvut ja kohokohdat KANSALLISKIRJASTO

Kirjastoverkkopalvelut Tulokset, avainluvut ja kohokohdat KANSALLISKIRJASTO Kirjastoverkkopalvelut Tulokset, avainluvut ja kohokohdat 2016 Johtajan katsaus vuoteen 2016 "Kansallisissa lisenssineuvotteluissa otettiin ensimmäiset askeleet avoimen julkaisemisen suuntaan. Etenemistä

Lisätiedot

Eeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue

Eeva Puro; Kirsti Seppälä; Liberaalinen Kansanpuolue. Keskustapuolue. Keskustapuolueen Kankaanpään kunnallisjärjestö Kauko Juhantalo; Keskustapuolue Kotiseutukokoelma Kansio: POLITIIKKA Taulukot puolueittain Taulukko 1: Liberaalit, sinisessä Kankaanpää kehittyvä kaupunki -kansiossa 1. Vaalimainos (2 kpl): Liisa Liisa Jussila; Liberaalinen Jussila 147

Lisätiedot

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 19.3.2010 Linda Hart, MA, E.MA Projektitutkija/Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa Tutkija, Sosiaalitieteiden laitos,

Lisätiedot

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren

Kalervo Aattela, Uolevi Kaukovaara ja Mauno Forsman. Kaarina Suonio. Jorma Bergholm. Matti Hannula, Antti Siikavirta ja Helge Siren PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS W'O Ц KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 5 päivänä helmikuuta 1981 kello 9.00 Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke. Loppuraportti 21.10.2015. Laura Yli-Seppälä. Tutkimushankkeen tavoitteet

Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke. Loppuraportti 21.10.2015. Laura Yli-Seppälä. Tutkimushankkeen tavoitteet Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke 2013 2015 Loppuraportti 21.10.2015 Laura Yli-Seppälä Tutkimushankkeen tavoitteet Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke käynnistyi

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi

Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi Teollisuusliiton opiskelijajäseneksi www.operaatiovakiduuni.fi www.taisteluamisopetuksesta.fi 14.9.2016 Jussi-Pekka Ahonen 1 Teollisuusliitto Metalliliitosta tuli Teollisuusliitto vuonna 2017 Perustettu

Lisätiedot

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS N O KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Еу!2ё1_ Л ^ o i k e u t e t u t : Sos.-dem. hallitusryhmän jäsenet

Lisätiedot

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa 1952 Helsingin Kameraseurassa toimi ns. "kengänauhakerho",

Lisätiedot

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.

KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja

Lisätiedot

N.ö XX. Kaarina Suonio ja Uolevi Kaukovaara. Jorma Bergholm. Maunu Ihalainen, Matti Mansikka, Lauri Sivonen ja Markku Hyvärinen.

N.ö XX. Kaarina Suonio ja Uolevi Kaukovaara. Jorma Bergholm. Maunu Ihalainen, Matti Mansikka, Lauri Sivonen ja Markku Hyvärinen. PUOLUETOIMIKUNTA KOKOUS N.ö XX KOKOUSPAIKKA PÄIVÄ JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina, 27. päivänä elokuuta 1981 kello 9.00 KOKOUKSEN OSANOTTAJAT Päätösvaltaiset: Kalevi Sorsa, Veikko

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Poikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.

Poikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta. Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan

Lisätiedot

in ) ) Matti Ahde ja Arvo Salo

in ) ) Matti Ahde ja Arvo Salo IpOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. Pu o l u e t o i m i k u n t a KOKOUS N>0 \X * KOKOUSPAIKKA J t\ivä JA AIKA I )KOUKSENOSANOTTAJAT I jtös^taisetj. Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 11.5.2011 Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Elisa Paavilainen i SYKE verkossa www.ymparisto.fi/syke www.miljo.fi/syke www.environment.fi/syke Monitieteisyyttä,

Lisätiedot

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997

Lisätiedot

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info

www.saalem.net Lähetit Dorfstrasse 10, A 3142 Weissenkirchen, Austria puh. 43-2784-2055, e-mail: riku@missio.info ruut@missio.info Toimisto: Avoinna ke - to klo 10 12, puh. 6822 233 Työntekijät: Jukka Nieminen, pastori, puh. 0400 920 363 s-posti: jukka.nieminen@saalem.net Jukka talvilomalla 16. 24.2. Reijo Vierula, pastori, puh. 045

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot

s. 4.10.1881 Laukaa k. 17.5.1964 Moskova Esitys Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiön seminaariin 17.5.2014 Kansan Arkisto

s. 4.10.1881 Laukaa k. 17.5.1964 Moskova Esitys Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiön seminaariin 17.5.2014 Kansan Arkisto Otto Wille Kuusinen s. 4.10.1881 Laukaa k. 17.5.1964 Moskova Esitys Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiön seminaariin 17.5.2014 Kansan Arkisto Räätälin poika Otto Wilhelm pääsi ylioppilaaksi 1900 Jyväskylän

Lisätiedot

Reino Breilin. Jorma Bergholm. Aimo Kairamo. Alf-Erik Helsing, Arbetarbladet. Puheenjohtaja Kalevi Sorsa Sihteeri Martti Åberg

Reino Breilin. Jorma Bergholm. Aimo Kairamo. Alf-Erik Helsing, Arbetarbladet. Puheenjohtaja Kalevi Sorsa Sihteeri Martti Åberg UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. JOLUETOIMIKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 12.11.1981 N-.O KOUSPAIKKA ÄIVÄ JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 12 päivänä marraskuuta 1981 kello 9.00

Lisätiedot

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen 100 vuotta Insinöörikoulutusta Suomessa Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen teknillisessä opistossa. Tampereen reaalilyseon rehtori, tohtori Relander esitti vuonna 1902,

Lisätiedot

Pöytäkirja 14/ (10)

Pöytäkirja 14/ (10) Pöytäkirja 14/2016 1 (10) Am mat ti kor kea kou lu Oy, hallitus 07.11.2016 Aika 07.11.2016 klo 14:00-15:55 Paikka Kasarmiravintolan kabinetti, Kouvola Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaaminen

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto

Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Rinnakkaistallentaminen tekee hyvää kaikille! Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Taustaa rinnakkaistallentamiselle Avoin julkaiseminen (Open publishing, Open Access) Avoimella julkaisemisella tarkoitetaan

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Tutkijan informaatiolukutaito

Tutkijan informaatiolukutaito Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-

Lisätiedot

Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu VEHMAAN KUNTA Vehmaan kirjasto-kulttuurilautakunta

Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu VEHMAAN KUNTA Vehmaan kirjasto-kulttuurilautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirj-kulttltk 17 KunL:n 58 :n 2 mom. mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä ja kokouskutsu on saapunut

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Satutunti UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

JYK ja Varastokirjasto

JYK ja Varastokirjasto JYK ja Varastokirjasto Kaisa Saikkonen 17.2.2016 Periaatteet Noudatamme Varastokirjaston tarkennettua ohjeistusta Tarkistamme puutteet Vaarista/Melindasta Emme lähetä kotimaista aineistoa Emme pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Kirkkohistorian laitoksen henkilökunnan ja tutkijoiden vastuualueet listassa on lueteltu olennaisimmat vastuualueet

Kirkkohistorian laitoksen henkilökunnan ja tutkijoiden vastuualueet listassa on lueteltu olennaisimmat vastuualueet Kirkkohistorian laitoksen henkilökunnan ja tutkijoiden vastuualueet 2005 - listassa on lueteltu olennaisimmat vastuualueet 1. Tiedekunta- ja yliopistohallinnon tehtäviä KIRKKOHISTORIAN LAITOS Johtajat

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Uudet Palvelut UDEPA Oy

Uudet Palvelut UDEPA Oy Uudet Palvelut UDEPA Oy Uudet Palvelut Udepa Oy on 1990 perustettu yhden miehen yritys, jonka toimialaan kuuluvat erilaiset graafiset, mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän palvelut. Yrityksen toimialaa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO Kokoelmapolitiikka Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto 1.1.2013 Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S

Lisätiedot

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset

8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Ajankohtainen Uno Gygnaeus

Ajankohtainen Uno Gygnaeus Ajankohtainen Uno Gygnaeus I II III SUOMEN KOULUHISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKIRJA 2010 Ajankohtainen Uno Cygnaeus Uno Cygnaeuksen juhlavuosi 2010 KOULU JA MENNEISYYS XLVIII IV ISSN 0780-7694 ISBN 978-952-92-8080-3

Lisätiedot

SEERE SALMINEN Arkistoluettelo

SEERE SALMINEN Arkistoluettelo SEERE SALMINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Biographica Aa Todistukset 1 Ab Passit ja muut matkustusasiakirjat 2 Ac Kirjeenvaihtajakortit 3 Ad Käyntikortit 4 Ae Muut henkilöön liittyvät asiakirjat

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

RAIJA OLASMAA Arkistoluettelo

RAIJA OLASMAA Arkistoluettelo RAIJA OLASMAA Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Henkilöstöön liittyvät asiakirjat Aa Henkilöstöluettelot 1 Ab Työhakemukset 2 Ac Palkkoihin liittyvät asiakirjat 3 Ad Työsuhteiden päättyminen 4 Ae Muut

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 1. YLEISTÄ Vuosi 2012 oli Palotutkimusraati ry:n kahdeskymmenesensimmäinen toimintavuosi rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys jatkaa vuonna 1982 perustetun Palotutkimuksen

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL ry PÖYTÄKIRJA 4/11 1 (5)

SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL ry PÖYTÄKIRJA 4/11 1 (5) SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL ry PÖYTÄKIRJA 4/11 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS Aika Sunnuntai 15.5.2011 klo 10.00 Paikka Liiton keskustoimisto, Helsinki Osanottajat Sirpa Paatero (4) puheenjohtaja Kari Uotila

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin

Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

Maanantai 26. helmikuuta

Maanantai 26. helmikuuta OPETUSMINISTERIÖ OHJELMA Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 15.2.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 -konferenssi 26. 27. helmikuuta 2007, Marina Congress Centre, Helsinki Maanantai

Lisätiedot