ILOMANTSIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN TALOUSSÄÄNTÖ

Transkriptio

1 ILOMANTSIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN TALOUSSÄÄNTÖ

2 Sisältö I Yleisiä määräyksiä Taloussäännön soveltaminen Seurakunta organisaationa tehtävät ja valtuudet Vuosikello (aikataulu)... 4 II Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman laatiminen ja sen sitovuustasosta päättäminen Talousarvion täytäntöönpano Talousarvion muutokset... 7 III Omaisuuden hoito Omaisuuden hoito Seurakunnan rahaliikenne ja pankkitilien käyttö Käteiskassat Maksujen määrääminen Saatavien perintä Hankinnat Osto- ja myyntilaskujen tarkastus ja tositteiden hyväksyminen Rahavarojen sijoittaminen... 9 IV Kirjanpito ja tilinpäätös Kirjanpitovelvollisuus Kirjanpitojärjestelmä Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Kiinteän ja irtaimen omaisuuden kirjanpito Kolehtien ja keräysten sekä lahjoitus- ja testamenttivarojen kirjanpito Raportointi Tilinpäätös Sisäinen tilinpäätös ja vuosikertomus Kirjanpitoaineiston säilytysaika Tilastotiedot V Tilintarkastus ja sisäinen valvonta Sisäinen valvonta seurakunnan kehittämisen työjärjestelmä

3 28 Hallinnon ja talouden tarkastus Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksen käsittely Voimaantulo

4 I Yleisiä määräyksiä 1 Taloussäännön soveltaminen Kirkkolain, kirkkojärjestyksen, kirjanpitolain ja -asetuksen sekä muiden lakien ja asetusten sekä kirkollishallituksen ohjeiden lisäksi seurakunnassa noudatetaan tämän taloussäännön määräyksiä: - toiminnan ja talouden suunnittelussa, - talousarvion laatimisessa ja täytäntöönpanossa, - omaisuuden hoidossa, - kirjanpidossa, - tilinpäätöksessä, - tilintarkastuksessa ja - sisäisessä valvonnassa. - 2 Seurakunta organisaationa tehtävät ja valtuudet Seurakunnanvaltuusto, seurakunnanneuvosto, lautakunnat, toimikunnat, kappelineuvosto sekä kirkkoherra ja seurakunnan muut työntekijät hoitavat seurakunnan hallintoa ja toimintaa. Kirkkoherra on seurakunnan esimiehenä. Kirkkoherra johtaa seurakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa lain ja kirkonjärjestyksen ortodoksisen kirkosta ja seurakunnan toimielinten päätösten mukaan. Kanttori on seurakunnan kirkkomusiikin ja kasvatuksellisten asioiden asiantuntija. Kanslisti on talouden ja hallinnon asiantuntija. Ilomantsin ortodoksisella seurakunnalla toimii seurakunnanvaltuusto, seurakunnanneuvosto, kiinteistölautakunta, vaalilautakunta, nuorisotyötoimikunta ja aikuistyötoimikunta. Seurakunnanneuvoston alaisuudessa toimii kiinteistölautakunta, nuorisotyötoimikunta ja aikuistyötoimikunta. Seurakunnanneuvosto valmistelee kaikki asiat seurakunnanvaltuustolle. KL 81, 87: valtuusto, KL 53, 56 KJ 93-98: seurakunnanneuvosto KL KJ 99: kiinteistölautakunta, KJ 74: vaalilautakunta, KL 50 3 Vuosikello (aikataulu) Ilomantsin ortodoksisen seurakunnanneuvoston tulee laatia vuosittaisen taloushallinnon järjestämiseksi vuosikello, jossa on määritetty ne säännönmukaiset taloushallinnon toimenpiteet, joiden toteuttamisesta on huolehdittava. Toimikunnat laativat vuosittaisen toiminnallisen vuosikellon. Vuosikellot toimivat taloushallinnon apuvälineenä. 4

5 31.1. mennessä, vuosi-ilmoitus verovirastolle, mennessä, pidettävä seurakunnanvaltuuston toimikauden ensimmäinen kokous, mennessä, seurakunnanneuvoston on laadittava kunkin kalenterivuoden päätyttyä tilinpäätös seurakunnan talouden hoidosta seurakunnanvaltuustolle, mennessä, seurakunnan on ilmoitettava kirkollishallitukselle keskusrahastomaksujen perusteena olevat edellisen vuoden tulonsa, mennessä, tilintarkastajien on jätettävä seurakunnanvaltuustolle tilintarkastuskertomuksensa, mennessä, pidettävä seurakunnanvaltuuston ensimmäinen kokous (hyväksyttävä vuosikertomus sekä vahvistettava tilinpäätös ja toimintakertomus), mennessä, seurakunnanvaltuuston jätettävä kirkolliskokoukselle tulevat aloitteet kirkollishallitukselle, viimeistään, pidettävä seurakunnanvaltuuston toinen kokous, viimeistään, ilmoitettava verottajalle seurakunnan veroprosentti 5

6 II Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 4 Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman laatiminen ja sen sitovuustasosta päättäminen Talousarvioon merkitään määrärahat ja tuloarviot bruttoluvuin vähentämättä tuloja menoista tai menoja tuloista. Talousarvion tulee olla tehtäväalueittain verrattavissa edellisen vuoden tilinpäätökseen ja kuluvan vuoden talousarvioon. Kirkkoherra ja kanslisti toimielimien avustamana valmistelevat kolme vuotisen talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman. Kiinteistölautakunta tekee suunnitelman kiinteistöjen korjauksista, metsänhoidosta ja mahd. myynnistä ja niihin tarvittavat esitykset syyskuun loppuun mennessä. Seurakunnanneuvosto laatii kolme vuotisen talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman marraskuun alkuun mennessä. Seurakunnanvaltuusto hyväksyy kolme vuotisen talousarvion ja toimintaja taloussuunnitelman marraskuun 15 päivään mennessä. Seurakunnanvaltuusto päättää toiminnallisista tavoitteista sekä määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuustasoista. Sitovuustason mukaista määrärahaa ei saa ylittää eikä tuloarviota alittaa. Seurakunta toimittaa talousarvio sekä toiminta- taloussuunnitelman ennen vahvistamista hiippakunnan piispalle lausuntoa varten. KL 77:1-3: Kirkollisvero KL 79: 1 varojen käyttö KJ 113: Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma KJ 115:1: Talouden valvonta Kiinteistölautakunta tekee suunnitelman kiinteistöjen korjauksista ja mahd. myynnistä. Suunnittelujakso 3 5 vuotta. Seurakunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota, ja mahdolliset muutokset kuluvan vuoden talousarvioon on perusteltava seurakunnanneuvostolle ja valtuustolle. Seurakunnan toimenhaltijat vastaavat niille määrätyn sitovuustason mukaan seurakunnanneuvostolle siitä, että tuloarvioita seurataan ja määrärahoja käytetään talousarvion mukaisesti. Sitovuustaso voi olla erilainen talousarvion eri osissa. Seurakunnanvaltuusto päättää, millä pääluokka-, tehtäväalue- taikka muulla tasolla talousarvio on sitova brutto- ja millä tasolla nettoperiaatteen mukaan. Seurakunnanvaltuusto ja seurakunnanneuvosto voivat antaa alaiselleen hallintoelimelle tai viranhaltijalle määräyksen tarkemmasta sitovuustasosta. Talousarvio laaditaan tulevalle tilikaudelle sekä kahdelle sitä seuraavalle tilikaudelle. Tulevien vuosien kohdalla talousarvion laadinnassa noudatetaan tarkoituksenmukaista tarkkuutta. 6

7 5 Talousarvion täytäntöönpano Seurakunnanneuvoston on huolehdittava siitä, että kaikki asianomaiset hallintoelimet ja toimenhaltijat saavat tiedot seurakunnanvaltuuston hyväksymästä talousarviosta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarvion täytäntöönpanoon liittyvistä ohjeista. 6 Talousarvion muutokset Määrärahan ja tuloarvion muutosesityksissä selvitetään myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä selvitetään muutoksen vaikutus määrärahoihin ja tuloarvioihin. Muutettaessa talousarviota hyväksytään kaikki ne talousarvion osat, joihin muutos vaikuttaa. Talousarvion muutokset on esitettävä seurakunnanvaltuustolle talousarviovuoden aikana. III Omaisuuden hoito 7 Omaisuuden hoito Seurakunnan omaisuus on pidettävä huolellisesti tallessa ja kunnossa sekä sitä on käytettävä taloudellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Seurakunnanvaltuusto vastaa seurakunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta sekä muusta riskien hallinnasta. Seurakunnanvaltuusto antaa ohjeen ja päättää seurakunnan irtaimiston luetteloinnista sekä kiinteän ja irtaimen omaisuuden käytöstä, poistosta ja myynnistä. Kiinteistölautakunta laatii ja päivittää vuosittain 5-vuotisen investointisuunnitelman. Metsäomaisuuden hoito toteutuu hyväksytyllä metsätaloussuunnitelmalla. Metsähoitopalvelut kilpailutetaan joka 5 vuosi. Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan vakuutukset ovat Ilomantsin Lähivakuutuksessa. Vakuutusta tarkistetaan joka 5 vuosi. 8 Seurakunnan rahaliikenne ja pankkitilien käyttö Seurakunnan rahaliikenne hoidetaan rahalaitosten kautta. Pankkitilien avaamisesta, lopettamisesta ja käyttövaltuuksista päättää seurakunnanneuvosto. Kirkkoherra ja kanslisti valvovat seurakunnan menojen suorittamista ja tulojen kertymistä sekä huolehtii maksuvalmiuden säilymisestä. 9 Käteiskassat Seurakunnanneuvosto päättää käteiskassan perustamisesta ja antaa ohjeet käyttötarkoituksesta, pohjakassan suuruudesta, kassan tarkastamistavoista, 7

8 raportoinnista sekä siitä, kuinka paljon varoja enintään pidetään käteiskassassa. Kassa on tarkastettava määräajoin ja aina kassaa hoitavan henkilön vaihtuessa. 10 Maksujen määrääminen Seurakunnanvaltuusto päättää korvauksista, muista maksutuotoista ja kannettavista vuokrista, mikäli päätösvaltaa ei ole siirretty seurakunnanneuvostolle. Seurakunnanvaltuuston päätösvaltaa ei voida delegoida: KJ 128:1 haudoista perittävät maksut 11 Saatavien perintä Saatavien valvonta ja perintä on järjestettävä siten, että kaikki saatavat tulevat asianmukaisesti perityiksi. Mikäli saatavaa ei ole eräpäivään mennessä maksettu, velallista on kehotettava maksamaan velkansa. Jos saatavaa viivästyskorkoineen ei kehotuksesta huolimatta ole maksettu, on asiassa ryhdyttävä viipymättä perimistoimenpiteisiin. Seurakunnanneuvosto voi perustellusta syystä luopua saatavan perimisestä. Mikäli avoimien saatavien poistaminen on delegoitu kirkkoherralle, hän tekee asiasta kirjallisen päätöksen perusteluineen ja antaa tiedon päätöksistä seurakunnanneuvostolle. Avoimet saatavat kirjataan luottotappioiksi sekä myynti- ja muiden saamisten oikaisuiksi välittömästi tuloksettomien perintätoimenpiteiden jälkeen. 12 Hankinnat Hankinnat on suoritettava julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ja seurakunnanneuvoston hyväksymän hankintasäännön mukaisesti. Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Julkisten hankintojen neuvontayksikkö: 13 Osto- ja myyntilaskujen tarkastus ja tositteiden hyväksyminen Kirkkoherra hyväksyy seurakunnan tulevat laskut. Kirkkoherran kilometrikorvausten hakemalaskun hyväksyy seurakunnanvaltuuston valitsema seurakunnan luottamushenkilö. Menettelyllä varmistutaan siitä, että tositteen tarkoittama tavara tai palvelu on saatu, lasku on asiallisesti ja numerollisesti oikea, maksu perustuu asianmukaiseen päätökseen ja se on annettujen määräysten mukainen sekä maksamiseen tarvittava määräraha on käytettävissä ja käytettävää määrärahaa ei ylitetä. 8

9 14 Rahavarojen sijoittaminen Seurakunnan sijoitustoiminnan tulee olla avointa ja ammattitaitoista ja sen tulee olla sopusoinnussa sekä lainsäädännön että kirkon oman eettisen arvoperustan kanssa. Seurakunnanvaltuusto antaa ohjeet seurakunnan sijoitustoiminnasta. Seurakunnanvaltuusto voi siirtää ohjesäännöllä tai erillispäätöksellä sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaa seurakunnanneuvostolle. Seurakunnanneuvoston tulee tehdä kirjallinen päätös sijoituksista ja ilmoittaa tehdyistä päätöksistä seurakunnanvaltuustolle päätetyllä tavalla. IV Kirjanpito ja tilinpäätös 15 Kirjanpitovelvollisuus Seurakunnan kirjanpito hoidetaan kirkkolakia ja -järjestystä sekä soveltuvin osin kirjanpitolakia ja -asetusta sekä tämän säännön määräyksiä noudattaen. KJ 121:1: kirjapitolaki 16 Kirjanpitojärjestelmä Kirjanpitojärjestelmä käsittää tilijaottelun tarkkuudella pidettävän ulkoisen kirjanpidon (tuloslaskelman ja taseen tilit) sekä siihen kiinteästi liittyvän sisäisen laskentajärjestelmän (tehtäväalueet, seurakuntatalouden jako toiminnallisiin alueisiin ja muut tunnisteet). Kirjanpidon sisäisen laskennan tunnisteet tulee määritellä niin, että järjestelmä vastaa seurakunnan toiminnan laatua ja laajuutta sekä tilastoinnin edellyttämiä tarpeita. Kirjanpitojärjestelmän tulee ottaa huomioon sisäisen valvonnan tarpeet. Kirjanpidon on oltava siten eritelty, että seurakunnan työntekijät, luottamushenkilöt ja sidosryhmät saavat tarvitsemansa tiedot. 17 Palkkakirjanpito Palkkakirjanpito on järjestettävä siten, että siitä saadaan ennakkoperintälain ja asetuksen mukaiset tiedot, palkansaajan eläkkeen määräytymiseen vaikuttavat tiedot sekä kirkon työmarkkinalaitoksen tarvitsemat tiedot. 18 Käyttöomaisuuskirjanpito Ilomantsin seurakunnan Profeetta Elian kirkko ja Pappila rakennuksineen muodostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusryhmän ja alueen, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ja joka on merkittäviltä osin määrätty säilytettäväksi tai rakennussuojelukohteeksi. Kiinteistöjen 9

10 hallintaan, huoltoon ja kirjanpitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota sen kulttuuriarvon perusteella. Seurakunnan käyttöomaisuuskirjanpito hoidetaan pääkirjanpitoon avattavia tilejä hyväksi käyttäen. Käyttöomaisuuskirjanpitoon kuuluvia hyödykkeitä ovat esimerkiksi rakennukset sekä koneet ja kalusto. Kiinteään omaisuuteen kohdistuvista poistoista ja niiden jaksotuksista tehdään suunnitelma, jota kirjanpidossa noudatetaan. 19 Poistosuunnitelma Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty ennalta laadittua ja seurakunnanvaltuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistot ovat: Aineettomat hyödykkeet Atk-ohjelmat 3 vuotta tasapoisto Muut pitkäaikaiset menot 5 vuotta tasapoisto Rakennukset ja rakennelmat Kirkot menojäännös 3 % Seurakuntatalot menojäännös 5 % Rakennukset ja rakennelmat/peruskorjaus Kirkko, Ilomantsi tasapoisto 10 v. Seurakuntatalo tasapoisto 15 v. Koneet ja kalusto menojäännös 30 % Osakkeet ja osuudet ei poistoa Investointi aktivointiraja Kiinteän ja irtaimen omaisuuden kirjanpito Investointimenoiksi luokitellaan perusparannusmenot sekä hankinnat ja hankeryhmät, joiden arvioitu euromäärä ylittää seurakunnanvaltuuston päättämän aktivointirajan, sekä seurakunnan oman harkinnan mukaan suuret korjausmenot. Investointien hankintamenot aktivoidaan taseen pysyviin vastaaviin ja ne poistetaan vaikutusaikanaan tuloslaskelmaan kuluksi. Seurakunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet. 10

11 21 Kolehtien ja keräysten sekä lahjoitus- ja testamenttivarojen kirjanpito Kolehtien ja muiden keräysten sekä lahjoitus- ja testamenttivarojen kirjanpito hoidetaan osana seurakunnan kirjanpitoa. Seurakunnanneuvoston on valvottava, että lahjoittajien ja testamentin tekijöiden määräyksiä noudatetaan ja että rahankeräyksistä saadut tulot käytetään ilmoitettuun tarkoitukseen. Seurakunnanneuvosto antaa ohjeen kolehti- ja keräysvarojen vastaanottamisessa ja tilityksissä noudatettavasta menettelystä. 22 Raportointi Toiminnasta ja taloudesta vastaavien on annettava tietoja seurakunnanvaltuustolle, seurakunnanneuvostolle ja muille hallintoelimille toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta sekä kirjanpitoon perustuvia tietoja menojen ja tulojen toteutumisesta talousarvioon nähden ja ennusteista loppuvuodelle. Talousarviovuoden aikana on raportoitava toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Seurakunnanvaltuusto päättää talousarvion hyväksyessään toiminnan ja talouden raportointitavoista ja aikataulusta. Muut hallintoelimet määrittelevät, millä tasolla, tarkkuudella ja kuinka usein niille raportoidaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta ja taloudesta tilikauden aikana. 23 Tilinpäätös Tilinpäätös koostuu tasekirjasta ja tilinpäätöstä varmentavista asiakirjoista. Tasekirja sisältää: toimintakertomuksen, tilinpäätöslaskelmat, tilinpäätöksen liitetiedot, allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnän sekä luettelot ja selvitykset. Tasekirja, jonka sivut on numeroitu ja joka on sidottu, säilytetään pysyvästi. Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat sidotaan tasekirjan tavoin ja säilytetään säädetyn ajan. Tilintarkastuskertomus liitetään seurakunnanvaltuustolle esitettäviin tilinpäätösasiakirjoihin. Kirkkoherra ja kanslisti toimielimien avustamana valmistelevat tilinpäätöksen maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltainen seurakunnanneuvosto ja kirkkoherra. Allekirjoitettu tilinpäätös luovutetaan tilintarkastajille viipymättä sen valmistuttua. Seurakunta toimittaa tilinpäätöksen tiedoksi hiippakunnan piispalle ja kirkollishallitukselle. Seurakunnanvaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen toukokuun 15 päivään mennessä. KJ 114:1: Seurakunnan tilinpäätös on laadittava maaliskuun loppuun mennessä. KJ 115:2: Talouden valvonta 11

12 24 Sisäinen tilinpäätös ja vuosikertomus Sisäinen tilinpäätös on pääasiassa seurakunnan luottamuselinten käyttöön tarkoitettu. Se sisältää muun muassa tietoa siitä, kuinka toiminta- ja taloussuunnitelma on toteutunut ja erilaisia tunnuslukuja sekä se voi sisältää myös yksityiskohtaisen budjetin vertailua toteutuneeseen. Vuosikertomukseen sisältyy kirkkoherran yleiskatsaus, kertomus varsinaisesta seurakuntatyöstä ja kertomus taloudesta ja hallinnosta. Kirkkoherra tekee vuosikertomukseen oman osansa, samoin kuin kanttori, taloussihteeri sekä eri työryhmät ja toimikunnat. Seurakunnanvaltuuston hyväksyttyä vuosikertomuksen, tulee siitä raportti seurakunnan toiminnasta piispalle. KJ 115:2: Talouden valvonta 25 Kirjanpitoaineiston säilytysaika Kirjanpitoaineisto säilytetään kirjanpitolain ja -asetuksen säännöksiä sekä seurakunnan arkistosäännön määräyksiä noudattaen. EU-hankkeisiin liittyvien asiakirjojen säilytys-ajat on varmistettava rahoituspäätöksestä. 26 Tilastotiedot Seurakunnanneuvosto vastaa siitä, että tilastotiedot toimitetaan kirkollishallitukselle sen antamien ohjeiden mukaisesti. V Tilintarkastus ja sisäinen valvonta 27 Sisäinen valvonta seurakunnan kehittämisen työjärjestelmä Seurakunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen valvonta (tilintarkastus) ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäisen valvonnan avulla tulee saada kohtuullinen varmuus siitä, että tehtävät hoidetaan seurakunnassa asianmukaisesti ja riskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla. Seurakunnanneuvosto vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen toimivuudesta. Seurakunnan talouden sisäisestä valvonnasta vastaa seurakunnanneuvosto ja seurakunnanvaltuusto ja sen jäsenet henkilökohtaisesti. Seurakunnanvaltuuston ja neuvoston on varmistauduttava siitä, että taloushallinnossa noudatetaan niitä lakeja, asetuksia ja ohjesääntöjä joilla taloushallintoa ohjataan. Seurakunnanvaltuuston ja neuvoston on riittävässä määrin tunnettava taloushallinnon käytäntöjä, jotta voivat varmistautua sisäisen valvonnan asianmukaisesta toteuttamisesta. 12

13 28 Hallinnon ja talouden tarkastus Tilintarkastuksessa noudatetaan kirkkolakia ja -järjestystä, kirjanpitolakia ja -asetusta, taloussäännön sekä tilintarkastuslakia soveltuvin osin. Tilintarkastus järjestetään seurakunnan toimivasta johdosta ja muista tilivelvollisista riippumattomaksi. Tilintarkastajalta ei edellytetä seurakunnan jäsenyyttä. Tilintarkastajalla on oikeus suorittaa osa työstään alihankintana. Tilintarkastajat tarkastavat seurakunnan kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon siten kuin lainsäädäntö ja hyvä tilintarkastustapa edellyttää. Seurakunnanvaltuusto valitsee seurakunnan tilintarkastajat, jotka valitaan valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Tilintarkastajia ja varatilintarkastajia tulee olla molempia vähintään kaksi. Vähintään yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan tulee olla keskuskauppakamarin (KHT-tilintarkastaja), kauppakamarin (HTM-tilintarkastaja) tai julkishallinnon ja talouden tilintarkastajalautakunnan (JHHT-tilintarkastaja) hyväksymä tilintarkastaja tai yhteisö. Vähintään yhden tilintarkastajan tulee olla kirkon jäsen. Tilintarkastajaksi vaalikelpoisia eivät ole seurakunnanneuvoston jäsen, seurakunnan työntekijä tai heidän hallintolaissa tarkoitetut läheisensä. KJ 118: Tilintarkastajat 29 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomus on laadittava huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastuskertomukseen otetaan: 1) lausunto kirkkojärjestyksen 119 :n mukaisista asioista, 2) ne esitykset, joita tilintarkastaja katsoo aiheelliseksi tehdä seurakunnanvaltuustolle. Tilintarkastajat päivättävät ja allekirjoittavat tilintarkastuskertomuksen. Tilintarkastaja voi antaa seurakunnanneuvostolle erillisen ilmoituksen sellaisesta havainnosta, jota hän ei pidä vastuuvapauden myöntämisen esteenä eikä muutoinkaan seurakunnanvaltuustolle ilmoitettavana asiana. 30 Tilintarkastuskertomuksen käsittely Seurakunnanneuvosto esittää tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen sekä siihen mahdollisesti liittyvät vastineet seurakunnanvaltuuston käsiteltäväksi. 13

14 31 Voimaantulo Tämä taloussääntö tulee voimaan ja sillä kumotaan marras 6. päivänä 2001 voimaantullut taloussääntö. (valtuuston päätös ) 14