SISÄLTÖ. Puheenjohtajan katsaus

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 SISÄLTÖ Puheenjohtajan katsaus Toimintakertomus 1. Edunvalvonta 1.1. Neuvottelu- ja sopimustoiminta Yleistä Julkinen sektori Valtio Kunta Yliopisto Muuta Yksityinen sektori Yleistä Luottamusmiehet 1.2. Koulutuspoliittinen edunvalvonta 1.3. Yksilöllinen edunvalvonta ja palvelussuhdeneuvonta 2. Järjestötoiminta 2.1. Jäsenistö 2.2. Jäsenpalvelut 2.3. Jäsentoiminta 2.4. Koulutus ja seminaarit 2.5. Opiskelijatoiminta 2.6. Huomionosoitukset ja stipendit 2.7. Muu yhteistyö 3. Tutkimustoiminta ja viestintä 3.1. Tutkimustoiminta 3.2. Viestintä 4. Hallinto 4.1. Liittovaltuusto 4.2. Liittovaltuustovaalit 4.3. Hallitus 4.4. Toimisto ja henkilöstö 4.5. Jäsenmaksut 5. Talouskertomus Liitteet: 1. Luottamushenkilöt ja henkilöstö 2. Edustukset Akava-yhteisössä

3 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Työmarkkinajärjestönä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuille vuoden merkittävin tapahtuma oli keskitetyn työmarkkinasopimuksen synty työllisyys- ja kasvusopimuksen nimellä. Sopimus oli järjestöiltä vastuullinen paketti vaikeassa ja pitkittyneessä taloustilanteessa ja osana Akavaa YKA antoi sopimukselle puoltonsa. Kolmivuotinen sopimus sisältää vain nimelliset palkankorotukset, mutta sillä on hyvin merkittävä rooli työmarkkinoiden vakauttajana ja talouden kasvu-uralle saamisessa. Siten se kokonaisuutena on jäsenistömme etujen mukainen. Toimintavuosi oli merkittävä liittomme jäsendemokratian kannalta. Syksyllä järjestettiin järjestyksessään neljännet liittovaltuustovaalit, joissa jäsenistö valitsi 40 valtuutettua käyttämään liittovaltuustossa liiton ylintä päätöksentekovaltaa. Vaaleissa valituksi tuli monipuolisesti jäsenistöä edustava ja monin tavoin osaava uusi valtuusto. Vaikka vaaliliittoja ja ehdokkaita oli aikaisempaa enemmän, putosi äänestysprosentti selvästi ollen vain hiukan yli 20 prosenttiyksikköä. Yhteiskunta-alan etujärjestön puheenjohtajana olin pettynyt äänestysvilkkauteen vaalit ja aktiivinen demokratia kun ovat identiteettimme ytimessä. Vuoden 2013 loppuun päätti nelivuotiskautensa edellinen valtuusto. Vanhan valtuuston myötä moni pitkään liittomme toiminnassa vaikuttanut henkilö siirtyi taka-alalle. Kiitän kaikkia vanhan valtuuston jäseniä aktiivisuudesta, yhdistyksemme hyväksi tekemästänne työstä ja toivon jossakin muodossa osallistumista jatkossakin. Erityisesti kiitän liiton aikaisempaa puheenjohtajaa ja liittovaltuuston puheenjohtajana toiminutta Timo Koskimäkeä monipuolisesta panoksesta järjestömme johtotehtävissä. Liiton toimintavuonna teettämässä jäsenkyselyssä liiton nykyiset jäsenpalvelut saivat hyvän arvosanan. Kaikki palaute käytiin huolella läpi ja otetaan huomioon jatkuvassa toiminnan kehittämisessä. Kiitos vastanneille jäsenille! Esitän jälleen toiveen jatkuvasta vuorovaikutuksesta: palautteellanne on aidosti keskeinen merkitys liiton päätöksenteolle. Vuosi oli myös liiton toimistossa muutoksen aikaa, kun liiton pitkäaikaisin työntekijä, julkisen sektorin neuvottelutoiminnasta ja liittouransa aikana lähes kaikista liiton eri toiminnoista vastannut asiamies Arja Laine jäi nauttimaan ansaituista eläkepäivistä. Toimisto vahvistui uudella palvelussuhdelakimiehellä, kun liiton lakimies Petri Toiviainen siirtyi neuvottelupäälliköksi perien Laineen tehtävät ja hänen tilalleen jäsenten työoikeudellisia ongelmia ratkomaan palkattiin Elina Oksanen. Lisäksi toimiston yksityisoikeudellinen neuvonta vahvistui palvelussuhdeneuvoja, oik. yo Heidi Tupamäen tultua vahvistamaan toimistoa lakimiesten loma-ajoiksi. Kasvanut jäsenmäärä ja epävarma taloudellinen tilanne näkyykin liiton toiminnassa erityisesti jäsenten omia palvelussuhteita koskettavien kysymysten lisääntymisenä. Liiton tavoite on jatkossakin taata laadukkaat, jäsentä lähellä olevat palvelut kaikissa työelämän vaiheissa. Yleinen taloustilanne haastaa myös yhteiskuntatieteellisen koulutusalan, vaikka työllisyystilanne onkin toistaiseksi pysynyt hyvänä. Erityisesti vastavalmistuneiden työmarkkinat ovat aiempaa hankalammat, ja tähän kaivataan myös työmarkkinajärjestöiltä vahvaa panostusta. Yhtenä vastauksena tähän oli nuorisotakuu, mutta sen tulokset ovat korkeakoulutettujen kannalta olemattomat. Vuoden 2013 aikana Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry kasvattikin itseymmärrystään erityisesti opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tilanteesta työmarkkinoilla ja pyrkii ohjaamaan palveluitaan tämän ryhmän paremmaksi palvelemiseksi. Mikko Eskola, puheenjohtaja

4 TOIMINTAKERTOMUS 1. EDUNVALVONTA 1.1. Neuvottelu- ja sopimustoiminta Yleistä Neuvottelutoiminnassa keskeinen haaste oli kolmikannassa aikaansaadun kollektiivisopimisen mallin jatkaminen. Syksyllä 2011 työmarkkinaosapuolet olivat sopineet valtiovallan myötävaikutuksella ns. raamisopimuksen, jossa palattiin usean vuoden tauon jälkeen kokonaisvaltaisen työmarkkinasopimisen kulttuuriin. Keväällä 2013 käynnisteltiin neuvotteluja sopimusmallin jatkamiseksi, mutta neuvottelut kuitenkin kariutuivat ennen kesää huolimatta siitä, että valtiovalta oli suostunut työnantajapuolen vaatimuksiin alentaa yhteisöverokantaa. Taloudellisten realiteettien kannustamana neuvottelut kuitenkin jatkuivat matalalla profiililla jo kesällä ja heti alkusyksystä ryhdyttiin alakohtaisesti selvittämään mahdollisuuksia niveltää alakohtaiset sopimukset syntyneeseen kokonaisratkaisuun. Syntynyt työmarkkinakeskusjärjestöjen välinen työllisyys- ja kasvusopimus (ns. Tyka-sopimus) todettiin alakohtaisten ilmoitusten perusteella riittävän kattavaksi Sopimus oli kustannusvaikutukseltaan äärimmäisen maltillinen sisältäen ensimmäisellä, alakohtaisesti vaihtelevalla kuukauden jaksolla 20 euron ja 0,4 % palkankorotukset. Toisen, päättyvän jakson korotuksista sovitaan työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken kesäkuussa Julkinen sektori Yleistä Kollektiivista edunvalvontaa hoidettiin Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta Akavan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä. Liiton toimistolla julkisen sektorin edunvalvontaa pitkään ja ansiokkaasti hoitanut asiamies Arja Laine jäi eläkkeelle ja hänen tehtäviään siirtyi hoitamaan lakimies Petri Toiviainen nimikkeellä neuvottelupäällikkö. Julkisen sektorin kollektiivisessa edunvalvonnassa lisävoimana on myös toinen liiton toimiston lakimiehistä. Alkuvuosi 2013 käytettiin JEA:n ja JUKO ry:n piirissä tulevan neuvottelukierroksen neuvottelutavoitteiden hiomiseen. Tyka-sopimuksen syntyminen elokuun lopussa 2013 johti siihen, että neuvottelut kaikilla julkisen sektorin aloilla käytiin tiiviissä kahdeksan viikon aikataulussa ja Tyka-sopimuksessa määritetyissä raameissa. Kaikilla sopimusaloilla jouduttiin neuvottelemaan pitkään palkankorotusten käytännön toteuttamistavoista. Erityisesti tulkintaongelmia aiheutti 20 euron suuruisen ensimmäisen sopimuskorotuksen toteuttaminen. Tämän ohella vuonna 2013 toteutuneen vuosilomalain uudistuksen vaikutuksista virka- ja työehtosopimuksiin jouduttiin käymään pitkiä neuvotteluja. Kaikilla sopimusaloilla saavutettiin loppujen lopuksi neuvottelutulokset määräaikaan mennessä.

5 Valtio Valtiosektorilla saavutettiin neuvottelutulos ja uusi virka- ja työehtosopimus allekirjoitettiin Sopimuksen sopimuskausi on Sen ensimmäinen jakso päättyy ja toinen jakso Palkkoja korotetaan alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 euroa kuukaudelta ja alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,30 prosenttia. Tärkeimmät tekstimuutokset koskivat vuosilomia ja sairausajan palkkaa. Keskustason sopimuksella uudistettiin myös virastokohtaiset sopimukset. Työ- ja virkaehtosopimusneuvottelujen ohella edunvalvonnallisia painopisteitä olivat lisääntymään päin edelleen olevat valtion organisaatiomuutokset, mm. valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuushanke, keskushallinnon kehittämisohjelma sekä sektorikohtaisia tutkimuslaitoksia koskeva laaja uudistusohjelma. Neuvottelutoimintaa tapahtui myös virkaehtosopimuksessa sovituissa työryhmissä. Liiton asiamies oli JUKOn edustajana työurien pidentämistä käsittelevässä työryhmässä alkavalla sopimuskaudella liiton julkisen sektorin neuvottelupäällikkö on mukana työaikaselvitystyöryhmässä. Valtiosektorin ns. kummijärjestelmässä liiton asiamies/neuvottelupäällikkö toimi ykköskummina ulkoasiainministeriön hallinnonalalla, Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa, Tilastokeskuksessa ja sosiaali- ja terveysministeriössä, sekä kakkoskummina aluehallintovirastoissa, opetus- ja kulttuuriministeriössä, työ- ja elinkeinotoimistoissa, Kuluttajavirastossa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Kunta Kuntasektorilla saavutettiin neuvottelutulos ja uudet virka- ja työehtosopimukset allekirjoitettiin Liitto on JUKO:n kautta mukana kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KV-TES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OV-TES) ja teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (TS). Kuntasektorilla sopimuskausi on Sen ensimmäinen jakso päättyy ja toinen jakso Palkkoja korotetaan alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 euroa kuukaudelta toteutettavan palkankorotuksen kustannusvaikutus on puolestaan 0,30 prosenttia ja sen tarkemmasta käytöstä neuvotellaan mennessä. Merkittävin tekstimuutos koski vuosilomien siirto-oikeutta sairastumistapauksissa. Kuntasektoriin läheisesti liittyvällä PTY (Palvelulaitosten työnantajayhdistys)-sopimusalalla saavutettiin kuntasektoria vastaava sopimusratkaisu. PTY-alan sopimuksia sovelletaan lähinnä kuntien ja kuntayhtymien määräämisvallassa olevissa osakeyhtiöissä ja säätiöissä. Kuntasektorin neuvottelujärjestelmän kannalta merkittävin uudistus saavutettiin syyskuussa 2013, jolloin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn paluusta neuvottelupöytään saavutettiin ratkaisu valtakunnansovittelijan johdolla. Ammattiliitot Tehy ja Super sitoutuivat perustamaan helmikuun 2014 loppuun mennessä uuden neuvottelujärjestön, joka tulee sopimusosapuoleksi kuntasektorin sopimuksiin.

6 Kuntasektorilla edunvalvonnallisesti tärkeitä asioita olivat edelleen kuntarakenneuudistus sekä ns. hinnoittelemattomien palkkakehityksen parantaminen. Erityisesti henkilöstön lomauttamiseen liittyvien yhteistoimintaneuvottelujen määrä oli kunnissa vuoden 2013 aikana selvässä kasvussa. Yliopisto Yliopistosektorilla saavutettiin muiden julkisen sektorin sopimusalojen tapaan neuvottelutulos Uuden sopimuksen sopimuskausi on Sen ensimmäinen jakso päättyy ja toinen jakso Palkkoja korotetaan alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4% tai vähintään 20 euroa kuukaudelta toteutettavan palkankorotuksen suuruus on työntekijäryhmistä riippuen 0,3 0,4%. Merkittävin tekstimuutos koski tälläkin sopimusalalla vuosilomien siirto-oikeutta sairastumistapauksissa. Yliopistosektoria työllistivät muilta osin edelleen opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikaan liittyvät soveltamisongelmat sekä määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä. Myös henkilöstön vähentämiseen liittyvien yhteistoimintaneuvottelujen määrä yliopistoissa on selvästi lisääntynyt. Vuoden 2013 aikana tällaisia neuvotteluja käytiin ainakin Åbo Akademissa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Muuta Liitto on JUKO ry:n kautta allekirjoitusosapuolena myös Työterveyslaitosta koskevassa työehtosopimuksessa. Lokakuussa 2013 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti Työterveyslaitoksen työehtosopimus on voimassa Sopimuskauden ensimmäisen jakson pituus ja toisen jakson pituus Palkankorotus on 20 euroa ja puolestaan 0,4%. Liitto oli aktiivisesti mukana paikallisen akavalaisen neuvottelutoiminnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä Kevassa ja eduskunnassa. Kevassa virkaehtosopimus on paikallisen akavalaisen yhdistyksen nimissä ja eduskunnassa paikallinen akavalainen yhdistys on allekirjoittajaosapuolena valtiontalouden tarkastusvirastossa sekä kansanedustajien avustajien työehtosopimuksessa. Kevan ja eduskunnan sopimukset ovat Tyka-ratkaisun ulkopuolella ja ne neuvotellaan uudelleen kevään 2014 aikana. Syksyllä 2013 aloitettiin akavalaisten liittojen piirissä toiminta Kelan akavalaisten edunvalvontatyön kehittämiseksi ja Kelan Akavalaiset ry:n toiminnan uudelleenkäynnistämiseksi. Liitto on keskeisesti mukana tässä toiminnassa, koska se on suurin Kelan akavalaisista ammattiliitoista Yksityinen sektori Yksityisen sektorin edunvalvonta hoidetaan Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestön, Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n puitteissa. Liiton henkilöstöresursseja (neuvottelupäällikkö, lakimies) osoitettiin neuvottelujärjestön taustaryhmätyöhön (finanssiala, tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi sekä järjestösektori) sekä luottamusmieskoulutukseen ja sen suunnitteluun. Taustaryhmätyössä suurin ponnistus oli olemassa olevien työehtosopimusten (ylioppilaskuntien tes, amk-opiskelijakuntien tes, SYL ry:n tes ja SAMOK ry:n tes sekä rahoitusalan tes) niveltäminen saavutettuun Tyka-sopimukseen. Tämän lisäksi jatkettiin

7 työnantajaliitto PALTA ry:n kanssa neuvotteluja järjestösektorin yleissopimuksen aikaansaamiseksi Luottamusmiehet Kertomusvuonna liiton jäseniä toimi JUKOn pääluottamusmiehinä, luottamusmiehinä tai varaluottamusmiehinä valtiosektorilla 43, kuntasektorilla 10, pty-sektorilla kaksi, yliopistoissa kolme, Ahvenanmaan maakuntahallituksessa yksi sekä Kevassa yksi. Kertomusvuonna liiton jäseniä toimi YTN:n luottamusmiehenä 8, luottamusvaltuutettuna 7, yhteyshenkilönä 2 ja yritysyhdistyksen puheenjohtajana 2 liiton jäsentä. Lisäksi liiton jäseniä osallistui YTN:n eri toimialojen taustaryhmien ja yritysyhdistysten toimintaan. Liitto oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa muiden liittojen kanssa sekä YTN:n luottamushenkilöille että JUKOn valtiosektorin luottamusmiehille järjestettävää koulutusta. Liiton jäseninä olevia luottamusmiehiä, toimihenkilöitä ja muita aktiivijäseniä osallistui Akavan, JUKOn, YTN:n ja Erityiskoulutettujen työttömyyskassa ERKOn järjestämiin edunvalvontakoulutuksiin ja seminaareihin Koulutuspoliittinen edunvalvonta Liitto jatkoi osallistumistaan sekä akavalaiseen koulutuspolitiikkaan että yliopistotason vaikuttamistyöhön. Akavan opiskelijoiden ja Akavan opiskelijavastaavien verkoston kautta käsiteltiin akavalaista koulutuspolitiikkaa. Tämän lisäksi toiminnanjohtaja edusti liittoa Akavan koulutus- ja työvoimapoliittisessa toimikunnassa, jonka kautta jatkettiin aktiivista vaikuttamista keskusjärjestön kantoihin. Liiton omaa koulutuspoliittista vaikuttamista jatkettiin eniten opiskelijatoiminnan kautta. Liiton opiskelijajäseniltä kysyttiin mm. alan koulutuksen kehittämistarpeista, opintojen etenemisvauhtiin vaikuttaneista syistä sekä työskentelystä opintojen ohella. Alan kouluttajayliopistojen harjoittelukäytäntöihin vaikutettiin niin, että harjoitteluapurahojen suuruus vastaisi vähintään työttömyysturvan työssäoloehtoa. Liiton edunvalvonnassa ja tutkimustoiminnassa perehdyttiin erityisesti nivelvaiheeseen opiskelun ja työelämän välillä. Liiton työmarkkinatutkimukseen lisättiin erityisesti ensimmäiseen oman alan työhön liittyviä kysymyksiä, ja ne kohdennettiin vasta vähän aikaa sitten valmistuneille vastaajille. Lisäksi otettiin kantaa muun muassa yhteiskuntaopin aseman tärkeyteen lukion tuntijaossa sekä vaikutettiin koulutuspoliittisiin ratkaisuihin kuraattorien kelpoisuusehtojen määräytymisessä Yksilöllinen edunvalvonta ja palvelussuhdeneuvonta Liiton toimiston toiminnan painopiste oli edellisvuosien tapaan palvelussuhteisiin liittyvässä neuvonnassa ja erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Liiton lakimiehet, palvelussuhdeneuvoja sekä asiamiehet ja neuvottelupäälliköt neuvoivat jäseniä myös palkkaukseen, koulutukseen, sosiaaliturvaan ja työttömyyteen liittyvissä asioissa. Yhteydenottoja tuli liiton toimistoon päivittäin sekä puhelimitse että sähköpostitse. Ongelmatilanteissa käytiin tarvittaessa neuvotteluja suoraan jäsenten työnantajien kanssa.

8 Toimistoa avusti oikeudellisten palvelussuhdeongelmien hoitamisessa Asianajotoimisto Viilo & Vainio. Yksittäisiä tapauksia ohjautui myös muille asianajotoimistoille. Vuoden aikana 18 tapausta siirtyi asianajotoimistoille hoidettavaksi. Oikeudenkäyntikuluja korvattiin liiton ottamasta oikeusturvavakuutuksesta. Jäsenten yhteydenotoissa painottuivat aiempaan tapaan työaikoihin, palkkaukseen, määräaikaisuuksiin, perhevapaisiin ja vuosilomiin liittyvät kysymykset. Edellisen vuoden jälkimmäisellä puoliskolla alkaneet laajat henkilöstön vähentämiset yksityisellä sektorilla jatkuivat läpi koko vuoden, minkä seurauksena tavallista suurempi osa yhteydenotoista liittyi yhteistoimintaneuvotteluihin, irtisanomisiin ja lomautuksiin, työsuhteen päättämissopimuksiin sekä työttömyysturvaan. Työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä painottuivat aiempaa enemmän ulkomailla työskentelyyn liittyvät asiat. Edellisen vuoden tapaan myös yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä kysyttiin varsin paljon jäsenten siirtyessä palkkatyöstä yrittäjiksi tai ryhtyessä harjoittamaan sivutoimista yritystoimintaa palkkatyön ohella. Yksilöllisten neuvojen lisäksi liiton nettisivuilla oli tarjolla useita palvelussuhdeasioita käsitteleviä oppaita sekä mallisopimuksia. Liiton lakimiehet ja asianajaja Arto Vainio kirjoittivat säännöllisesti työlainsäädännöstä sekä palvelussuhdeasioiden ongelmatilanteista Uralehteen. Liiton lakimiehet kirjoittivat myös liiton uutiskirjeeseen kulloinkin ajankohtaisista lainsäädännön muutoksista. 2. JÄRJESTÖTOIMINTA 2.1. Jäsenistö Liiton kokonaisjäsenmäärä oli vuoden 2013 lopussa (v ), joista opiskelijoita oli (v ). Eläkeläisiä oli vuoden lopussa 396 (v ) ja työttömiä 366 (v ). Jäsenmäärä kasvoi noin 2,5 % (v ,7 %). Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 922 (v ), joista valmistuneita jäseniä oli 369 (v ) ja opiskelijoita 553 (v ). Työttömyysprosentti oli vuoden lopussa 3,9 %. Jäsenistöstä oli miehiä 33 % ja naisia 67 %. Työnantajasektoreittain työssä käyvä jäsenistö jakaantuu seuraavasti: Valtio 30 % Kunta 19 % Yksityinen (yritykset) 26 % Yksityinen (järjestöt) 13 % Yliopistot 9 % Muut 3 % Lokakuussa 2012 tehtiin työmarkkinatutkimus, jonka pohjalta laadittiin tutkimusraportti vuoden 2013 alkupuolella. Työvoimasta 86 % toimi kokopäivätyössä, 6 % osa-aikatyössä ja työttömänä oli 4 %, 4 % oli perhe-, opinto- tai vuorotteluvapaalla. Kokopäivätyötä tekevän jäsenistön kuukauden keskipalkka oli Alkukesästä 2013 toteutettiin jäsenistötutkimus, jossa kysyttiin jäsenten näkemyksiä liiton toiminnasta sekä sen kehittämisestä. Valmistuneista jäsenistä kyselyyn vastasi noin 1850 henkeä ja opiskelijoista noin 290.

9 Jäsenrekrytointiin panostettiin edelleen. Liiton toimintaa esitteleviä ilmoituksia julkaistiin opiskelija- ja ainejärjestöjen julkaisussa. Helsingin sekä Turun yliopistojen alan tiedekunnista valmistuneille järjestettiin valmistujaisjuhlien yhteydessä onnittelutilaisuus, Vaasan ja Tampereen yliopistosta valmistuneille jaettiin todistuskansiot ja Åbo Akademista valmistuneille jaettiin onnitteluruusut. Muista yliopistoista valmistuneille lähetettiin onnittelukirje ja liittoa esittelevää materiaalia. Alumnijärjestöjen kanssa jatkettiin yhteistyötä Helsingissä: yhteistyökumppaneina olivat Yhteiskuntahistorian alumnit Yhistys ry, Valtio-opin seniorit ry sekä uusi Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan alumnit ry. Lisäksi tehtiin yhteistyötä kehitysmaatutkimuksen alumnien ja koko tiedekunnan alumnitoiminnan kanssa mm. Valoa kaamokseen -alumnitilaisuuden järjestelytyöryhmässä. Myös Jyväskylän yliopiston valtio-opin pääaineesta valmistuneiden alumnijärjestön Valtioneuvos ry:n alkuvaiheessa oltiin tukena. Ainejärjestöjen tilaisuuksia tuettiin taloudellisesti. Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n (ent. Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liitto SVOL ry:n) paikallisyhdistykset järjestivät erilaisia tapahtumia opiskelijoille yhteensä noin 50 kertaa. Akavan kevään työelämäkiertueelle ja syksyn Akava Camp -kiertueelle osallistuttiin toimintavuonna siten, että SYYn paikallisjärjestöjen puheenjohtajat esittelivät palkkiota vastaan liiton toimintaa opiskelijoille. Puheenjohtajat koulutettiin tehtävään ja heidän kanssaan solmittiin työsopimukset. Lisäksi järjestettiin erilaisia infotilaisuuksia yliopistoilla ja yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa. Liiton toimintaa tehtiin tunnetuksi muidenkin potentiaalisten jäsenten keskuudessa lähettämällä heille esitemateriaalia. Esitteitä ja mainoksia oli esillä mm. lukiolaisten Abi-faktakalenterissa, Politiikan tutkimuksen päivillä, Sosiaalipolitiikan päivillä, Sosiologipäivillä ja Sosiaalipsykologian päivillä. Kaikille alan tutkinnon suorittaneille, jotka ovat antaneet yliopistolle luvan luovuttaa tietonsa, lähetettiin onnittelukirjeet, esittelymateriaalia ja liittymislomakkeet. Vuonna 2013 valmistuneille jäsenille kohdistetun suoramainonnan tulosprosentti oli 2,56 %, joka kattoi 2,93 % kaikista vuoden 2013 aikana liittyneistä jäsenistä ja 6,78 % kaikista vuoden 2013 aikana liittyneistä valmistuneista jäsenistä Jäsenpalvelut Yksityiselämän oikeudellisissa asioissa jäseniä avusti asianajotoimisto Bützowin tarjoama puhelinneuvonta. Palvelua käytettiin toimintavuoden aikana noin 150 kertaa. Liitto on vakuuttanut palkansaajajäsenensä Erityiskoulutettujen työttömyyskassassa. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tai vuorotteluvapaakorvauksia maksettiin vuoden aikana 949 liiton jäsenelle (2012 saajia 810) bruttona lähes 7,4 miljoonaa euroa. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajia oli yhteensä 851 (2012 saajia 716) ja vuorotteluvapaakorvauksen saajia 98 (2012 saajia 94). Keskimääräinen ansiosidonnaisen päivärahan suuruus oli 74,85 (2012 summa 71,86 ). Liitto on ottanut alle 75-vuotiaille jäsenille vapaa-ajan tapaturma-, matka- ja matkatavaravakuutukset AIG Finlandista. Ifistä on otettu vastuu- ja oikeusturvavakuutus, jonka piirissä ovat virka- ja työsuhteissa olevat jäsenet sekä työssä käyvät opiskelijat. Lisäksi siinä ovat vakuutettuina ne itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla ei ole palveluksessaan työntekijöitä. Liitolla on yhteistyösopimus vakuutusyhtiö Ifin kanssa. Liitto on muun muassa neuvotellut etuja jäsenten itse maksamiin vakuutuksiin Ifissä.

10 Liiton jäsenillä oli mahdollisuus vuokrata käyttöönsä liiton omistamaa, Rukalla sijaitsevaa lomamökkiä sekä lomaosakkeita Pyhätunturilla, Ylläksellä, Rukalla ja Tampereen kylpylässä. Kuluneen vuoden aikana noin 40 liiton jäsentä lomaili vapaa-ajan kohteissa. Liitto otti käyttöönsä uuden jäsenrekisterin vuoden alussa. Käyttöönoton alkuhaasteiden jälkeen jäsenrekisterin käyttöä on pyritty tehostamaan ja siten helpottamaan henkilökunnan työskentelyä. Uuden jäsenrekisterin avulla toiminnan prosesseja on pystytty paremmin kehittämään ja kohdistamaan jäsenistön ja muiden sidosryhmien tarpeisiin; mm. viestintää on voitu kohdistaa ja personoida jäsenille. Jäsenpalveluja on kehitetty ruotsinkielisille jäsenille ja kehitystä jatketaan huomioiden ruotsinkielinen jäsenistö. Yhteistyössä UP Partners OY:n kanssa toteutettu urapalvelu palvelee työnhakuun, urasuunnitteluun ja omassa työssä kehittymiseen liittyvissä asioissa työuran eri vaiheissa. Jäsenten on mahdollista saada maksutonta uraneuvontaa puhelimitse sekä pidempikestoista henkilökohtaista uravalmennusta jäsenhintaan. Lisäksi on mahdollista käyttää verkkopohjaista Navigator työkalua, joka on työväline oman urakehityksen tueksi. Palvelua käytti kuluneena vuonna 112 liiton jäsentä. Mentorointiryhmässä olleille palvelu oli maksuton. Liiton jäsenillä on ollut mahdollisuus hakea tuettuja, työkykyä ja terveyttä edistäviä 1.askelhyvinvointijaksoja, joita järjestää Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry. PHT:n perustajajäsen A-lomat jatkoi muuta lomaan ja vapaa-aikaan liittyvää toimintaa, kuten mökinvuokrausta. Liitolla on voimassaoleva sopimus lehtialennuksista Otavamedian kanssa. OTTY ry tarjoaa työllistymistä edistäviä luentotilaisuuksia, sparrausta, vertaisryhmätoimintaa (Työnhakuboosteri) ja verkottumismahdollisuuksia työttömille tai työttömyysuhanalaisille liiton uusimaalaisille jäsenille. Koulutusten aiheina olivat mm. Työnhaun perusteet, Oman osaamisen tunnistaminen työnhaussa, Kokemuksella läpi harmaan kiven uutta potkua uralle ja Erotu verkossa sähköiset työnhaunkanavat ja videohaastattelu. OTTY ry:n palveluiden avulla parannetaan työttömien jäsenten palvelutarjontaa. OTTYn asiantuntijaluennoille osallistui 83 liiton jäsentä ja Työnhakuboosteriryhmiin 8 jäsentä. Selvitettiin mahdollisuutta liittyä mukaan muualla Suomessa toimivien vastaavien toimijoiden (Pirkanmaan OTTY ja Pohjois-Pohjanmaan OTTY) toimintaan. Toimintaan on mahdollista osallistua ja siitä viestitään vuonna 2014 jäsenistölle Jäsentoiminta Liitolla on viisi jäsenjärjestöä: Pirkanmaan Valtiotieteilijät ry, Pääkaupunkiseudun yhteiskuntatieteilijät ry, Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry ( saakka Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liitto SVOL ry), Varsinais-Suomen Valtiotieteilijät - Statsvetarna i Egentliga Finland ry sekä Päijät-Hämeen Valtiotieteilijät ry. Liitto tuki niiden toimintaa myös taloudellisesti. Toimintaryhmiä on myös Kuopiossa ja Vaasassa. Vuotuinen seminaarimatka paikallisjärjestöjen edustajille yhdessä luottamusmiesten kanssa järjestettiin Seminaarimatkan tavoitteena oli selvittää paikallistoiminnan kehittämistarpeet ja liiton toimiston tukipalveluiden riittävyys. Seminaariin osallistui yhteensä 12 paikallisjärjestöjen ja toimintaryhmien edustajaa. Paikallistoimijoille tarjottiin myös

11 mahdollisuus järjestää oma ylimääräinen tapaaminen paikallistoiminnan koordinoimiseksi ja vertaistuen saamiseksi, mutta sellaiselle ei koettu tarvetta. Jäsenjärjestöt antavat toiminnastaan omat toimintakertomuksensa Koulutus ja seminaarit Laajennettiin liiton jäsenkoulutusta vuoden 2012 kokemusten pohjalta. Koulutusta lisäämällä tuettiin edunvalvonnallisia painopisteitä. Tarkasteltiin mahdollisuutta järjestää koulutusta myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla joko yksin tai yhdessä muiden liittojen kanssa. Koulutusta järjestettiin pääkaupunkiseudun lisäksi myös Tampereella sekä tarjottiin mahdollisuutta osallistuja yhteisakavalaisiin koulutuksiin myös pienemmillä paikkakunnilla. Edistettiin mahdollisuutta koulutusten seuraamiseen sähköisesti järjestämällä kaksi verkkoseminaaria. Koulutusten materiaalia laitettiin kouluttajan suostumuksella liiton jäsensivuille, joilla materiaali on laajemmin jäsenistön saatavilla. Kehitettiin liiton koulutustarjontaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa tukemaan asiantuntijatyötä. Järjestettiin seuraavat koulutukset: Konfliktien hallinta ja ratkaisu työyhteisöissä 7.2., Iloa ja varmuutta esiintymiseen 7.3., Neuvottelutaidot (Tampere) 9.3., Neuvottelutaidot (Helsinki) 7.5., Osaamisen tunnistaminen 17.9., Äitinä tai isänä työelämässä (verkkoseminaari) , Mielen työ-työn mieli , Esimiehen haasteet tässä ja nyt sekä samasta aiheesta verkkoseminaari Koulutukset lisäävät liiton jäsenten valmiuksia työelämässä. Osallistujia näissä koulutuksissa oli yhteensä 221. Järjestettiin esimiehille suunnattu sovittelun koulutus (Konfliktien hallinta ja ratkaisu työyhteisöissä) 7.2. Osallistujia oli 17. Koulutuksen tarkoitus oli auttaa esimiehiä tunnistamaan ja ymmärtämään työpaikallaan esiintyviä konflikteja ja ratkaisemaan niitä sovittelun keinoin. Järjestettiin yhteistyössä UP Partnersin kanssa koulutus Esimiehen haasteet tässä ja nyt sekä muutoksessa menestyminen (osallistujia 13) sekä samasta aiheesta verkkoseminaariin (osallistujamäärää ei tarkkaan tiedossa, verkkoseminaariin ilmoittautuneita oli 17). Osallistuttiin myös yhteisakavalaisiin koulutuksiin (mukana useita akavalaisia liittoja + TJSopintokeskus). Koulutustarjontaa oli useilla eri paikkakunnilla. Koulutusten teemat olivat Työhyvinvointi muutoksessa ja Osaaminen näkyväksi. Jatkettiin pian valmistumassa oleville opiskelijoille suunnattua mentorointia. Vuonna 2013 ohjelmassa oli mukana 14 opiskelijaa ja 14 mentoria. Mentorointiryhmä alkoi tammikuussa 2013 ja loppui tammikuussa Mentorointiohjelmaa työelämään siirtyneille jäsenille ei pystytty käynnistämään riittämättömien resurssien vuoksi. Yhteiskuntatieteilijäpäiviä vietettiin marraskuussa. Helsingissä järjestettiin koulutus Työn punaista lankaa etsimässä osallistava työpaja. Osallistujia oli yhteensä 23. Lisäksi Helsingissä järjestettiin seminaari Yhteiskuntatieteilijät vaikuttajina nyt ja tulevaisuudessa. Paneelissa olivat mukana kansanedustaja Mari Kiviniemi, valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas, tutkija Reima Launonen (Filosofian Akatemia) sekä konsultti Simo Hiilamo (Eurofacts). Paneelin vetäjänä toimi tv-toimittaja ja juontaja Jussi-Pekka Rantanen. Seminaariin osallistui reilut sata liiton jäsentä. Yhteiskuntatieteilijäpäiviä vietettiin myös Turussa, Tampereella ja Lahdessa.

12 2.5. Opiskelijatoiminta Liitto järjesti opiskelijajäsenilleen toimintaa tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden jäsenjärjestön Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n kanssa. Valtakunnallisia opiskelijatapahtumia järjestettiin neljä kertaa vuonna SYYn perustamisesta tuli vuonna 2013 kuluneeksi 15 vuotta, mitä juhlittiin Ostrobotnialla noin 80 osallistujan voimin. Juhlavuoden toiminnan painopiste oli yhteiskunta-alan opiskelijan identiteetti ja sen vahvistaminen. Teema limittyi osaksi Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen imagokampanjaa. Tammikuussa järjestettiin Aktiivipäivät-koulutusviikonloppu liiton opiskelija-aktiiveille, lokakuun alussa jäsenistötapahtuma SYY-päivät sekä marraskuussa SYYn liittokokous. Tämän lisäksi maaliskuussa järjestettiin valtakunnallinen sidosryhmä- ja koulutustapaaminen yhteiskunnallisen alan ainejärjestöille. Opiskelijatoiminnassa panostettiin juhlavuoden lisäksi opiskelija-aktiivien kouluttamiseen toimimaan entistä kokonaisvaltaisemmin liiton edustajina oman korkeakoulunsa opiskelijoiden keskuudessa. Lisätarvetta aktiivien kouluttamiselle loi erityisesti akavalaisen korkeakoulukiertuetoiminnan uudelleenorganisointi. Paikallistoiminnasta yhteiskuntatieteellisen alan opiskelupaikkakunnilla vastasivat SYYn kahdeksan paikallisyhdistystä, joiden toimintaa liitto tuki taloudellisesti. Joensuun paikallisyhdistyksen toiminta oli vuonna 2013 jäissä, koska hallitusta ei saatu valittua toimintavuodelle. Joensuun toimintaa pyrittiin käynnistämään uudelleen paikallisten ainejärjestöjen kanssa yhteistyössä marraskuussa järjestetyllä työelämätapahtumalla ja yhteistyötapaamisella. Liiton asiamiehet ja lakimiehet luennoivat vuoden aikana työelämäkursseilla ja muissa tilaisuuksissa. Lisäksi uusille opiskelijoille lähetettiin liiton esitteitä ja heitä tavattiin erilaisissa fuksitapahtumissa. Helsingin yliopiston fukseja kutsuttiin liiton toimistolle vierailulle. Vuoden aikana käynnistettiin SYYn alumniverkoston toiminta. Verkosto kokoaa yhteen liiton entisiä opiskelija-aktiiveja sekä mahdollistaa liiton opiskelijajäsenille uudet työelämäkontaktit SYYn ja alumniverkoston yhteistyön kautta Huomionosoitukset ja stipendit Vuoden Yhteiskuntatieteilijäksi valittiin toimittaja-kirjailija, VTM Matti Rönkä, joka toimii Yle Uutisten uutispäällikkönä. Valinnallaan liitto halusi antaa tunnustusta kirjallisesti ja suullisesti taitavalle yhteiskuntatieteilijälle, jolla on kokemusta sekä media-alalta että kirjallisuudesta. Yhteiskuntatieteilijöitä on paljon toimittajina, sillä tutkinnon antamasta laajasta yleissivistyksestä ja tiedonhankintataidoista on hyötyä toimittajan työssä. Samat ominaisuudet auttavat myös kirjailijan ammatissa. Liitto myönsi tutkimusstipendin Henna Ekmanille väitöksestä Osa-aikatyön soveltaminen tietotyötä tekevien työntekijöiden työsuhteissa, Lotta Harjulle väitöksestä Emerging from Limbo: A study on workplace boredom and employee responses, Timo Räikköselle väitöksestä Työtä luonnon ehdoilla. Resilienssiajattelun periaatteet kestävän työn kehittämisen ohjenuorina, Elina Turuselle väitöksestä Selviytyminen uuden työn kontekstissa, Teija Lindholmille pro gradusta Voimalinja-hankkeen sosiaalinen kuntoutus nuorten syrjäytymisen ehkäisyn välineenä, Paula Rossille pro gradusta Konfliktitilanteiden vuorovaikutus esimies-alaissuhteissa konfliktit kehittymisen mahdollistajina ja Julia

13 Toivoselle pro gradusta Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi ja jaksaminen opiskeluaikaisen työssäkäynnin yhteys psyykkiseen oireiluun. Liiton esityksestä myönnettiin liiton jäsenelle Pirkko Järvenpäälle Akavan Pohjolatutkimusstipendi työssä jaksamista ja uupumista yksilön kokemusten valossa koskevaa väitöstutkimusta varten. Liitto jatkoi stipendien myöntämistä ylioppilaskirjoituksissa yhteiskuntaopissa menestyneille. Keväällä lahjakortti- ja kirjastipendin saivat Aleksi Aaltonen Mäkelänrinteen lukiosta, Markus Hilli Etelä-Tapiolan lukiosta, Niilo Laiho Ressun lukiosta, Lucas Mattsson Ålands Lyceumista, Juho Mäki-Lohiluoma Etelä-Tapiolan lukiosta, Kimmo Palanne Iisalmen lyseosta, Anssi Salomaa Tapiolan lukiosta ja Tatu Suontausta Etelä-Tapiolan lukiosta. Syksyn kirjoituksissa palkittuja olivat Eerika Savolainen Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta, Henrik Kymäläinen Etelä-Tapiolan lukiosta, Oscar Lindvall Tikkurilan lukiosta ja Samuli Poikkimäki Järvenpään lukiosta. Akava myönsi liiton esityksestä pronssisen ansiomerkin hopeisin lehvin liiton entiselle puheenjohtajalle Elina Moisiolle ja pronssisen ansiomerkin liiton hallituksen jäsenelle Hannu- Pekka Huttuselle. Liiton kaikille 50, 60, 65, 70, 75 ja 80 vuotta täyttäville jäsenille lähetettiin onnittelukortit. Vanhimpia jäseniä muistettiin myös liiton historiateoksella tai muulla merkkipäivälahjalla Muu yhteistyö Liitolla on yhteistyösopimus Suomen Lakimiesliiton kanssa sekä kaksoisjäsenyyssopimukset Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton kanssa. Lisäksi liitolla on jäsenpalveluja koskeva yhteistyösopimus seuraavien pohjoismaisten liittojen kanssa: Jusek (Ruotsi), Danmarks Jurist- och Økonomforbund, Norges Juristforbund, Samfunnsviternes Fagforening i Norge ja Sammfundsøkonomernas Fagforening i Norge. Liitto osallistui elokuun 2013 lopussa yhdessä Lakimiesliiton kanssa pohjoismaisten yhteistyöjärjestöjen tapaamiseen Tallinnassa. Jäsenyyttä akavalaisessa Jäsenedut.fi -palvelussa jatkettiin. 3. TUTKIMUSTOIMINTA JA VIESTINTÄ 3.1. Tutkimustoiminta Vuoden alkupuolella koottiin raportiksi Työmarkkinatutkimus Loppuvuonna tehtiin jälleen uusi koko jäsenistöä koskeva työmarkkinatutkimus. Työmarkkinatutkimuksilla selviteltiin erityisesti jäsenten palkkauksen kehittymistä, sijoittumista työmarkkinoille sekä työaikaa. Alkuvuodesta valmistui Pellervon taloudelliselta tutkimuslaitokselta tilattu raportti Yhteiskuntatieteelliseltä alalta tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille, jossa tutkittiin koko koulutusalan yliopistotutkinnon suorittaneiden työuran tunnuslukuja Tilastokeskuksen aineiston pohjalta. Tätä tulosta verrattiin liiton omaa jäsenistöä koskeviin tutkimuksiin. Yhteenvetona vertailusta voitiin todeta, että liiton edustavuus ainoana

14 yhteiskuntatieteellisen alan yliopistokoulutettuja kokonaisuutena käsittävänä liittona koulutusalaa on hyvä Viestintä Toimintavuonna otettiin käyttöön liiton uusi viestintästrategia vuosille Toimintavuoden yhtenä painopisteenä käynnistettiin pitkäkestoinen Sinä olet vaikuttaja kampanja, joka jatkuu edelleen. Kampanjan ilmeen toteutti mainostoimisto Hypno. Kampanjan tarkoituksena on viedä eteenpäin edunvalvonnan tavoitteita, vauhdittaa jäsentoimintaa sekä lisätä liiton tunnettuutta ja jäsenten identiteettiä. Kampanja koostuu viidestä uratarinasta, vaikuttajatestistä ja jäsensuosittelusta. Kampanjassa hyödynnettiin liiton uutta visuaalista ilmettä ja tutkimustietoa alan koulutetuista. Kampanjan avulla on haluttu vahvistaa liiton asemaa kaikkien yhteiskunta-alalla toimivien kotipesänä. Suosittelukampanjassa välisenä aikana liittyi jäseneksi 39 uutta jäsentä. Kampanja alkoi uudestaan Kehitettiin sähköistä uutiskirjettä, jonka palvelu tilattiin Creamailerilta. Toimintavuoden aikana lähetettiin kahdeksan kuukausittaista uutiskirjettä koko jäsenistölle sekä useita kohdennettuja viestejä. Liiton jäsenlehden tuotantosopimus kilpailutettiin ja päädyttiin jatkamaan yhteistyötä MCI Pressin kanssa. Lehden päätoimittajuus siirrettiin vuoden alussa liiton viestintäpäällikölle, ja vastaavaksi päätoimittajaksi nimettiin liiton toiminnanjohtaja. Muutos on linjassa muiden akavalaisten jäsenlehtien kanssa. Ura liittyi Aikakauslehtien liiton jäseneksi. Ostettiin tiedotejakelu STT Infosta. Tiedotteita lähetettiin kuusi kappaletta. Aiheet olivat: Lukion uusi tuntijako vaarantaa nuorten yleissivistyksen, Liitto palkitsi yhteiskuntaopissa menestyneitä, Toimittaja-kirjailija Matti Rönkä on Vuoden yhteiskuntatieteilijä, Kuraattoreiden kelpoisuuksiin ei pidä koskea, Liitto myönsi kahdeksalle yhteiskuntaopin stipendin ja Ammattiyhdistystoiminta on nykyaikaa ei nostalgiaa. Lisäksi liiton toiminnanjohtajan nimissä julkaistiin kaksi mielipidekirjoitusta Helsingin Sanomissa: Yhteiskuntaoppi on hyödyksi työelämässä ja Sosiaalipsykologi ei pian kelpaa kuraattoriksi. Liiton lakimiehet kirjoittivat toimintavuoden aikana kuusi kertaa Helsingin Sanomien Työklinikka-palstalle: Miksi kaverilla on pidempi loma?, Vaikuttaako sairastelu irtisanomiseen?, Katkeaako vuorotteluvapaa irtisanomiseen?, Voiko lounastauon jättää käyttämättä?, Mitä takaisinottovelvollisuus tarkoittaa käytännössä? ja Mitä tapahtuu, jos ei pääse töihin lentolakon vuoksi? Oltiin mukana kaksi kertaa Talouselämän Asiantuntijaoppaassa maksullisella jutulla profiilinnostamiseksi: Työelämän tarkastelua ilon kautta / Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ovat vaikuttajia (maaliskuu 2013) ja Yhteiskuntatieteilijät yritysten uusi voimavara (joulukuu 2013). Muita maksullisia mainoksia ostettiin Kuntalehdestä ja Kauppalehden nimityspalstalta. Ulkopolitiikka-lehden kanssa vaihdettiin mainoksia kuluitta. Mediaseurannassa käytettiin kokeiluluontoisesti Ampparit-palvelua. Aikatalon julkisivuun ostettiin liiton valomainos näkyvyyden lisäämiseksi. Jäsenkyselyn tuloksista kerrottiin lehdessä syksyllä.

15 4. HALLINTO 4.1. Liittovaltuusto Liittovaltuusto kokoontui kevätkokoukseen Helsingissä ja syyskokoukseen Helsingissä. Liittovaltuuston puheenjohtajana toimi saakka Timo Koskimäki ja varapuheenjohtajana koko vuoden ajan Kirsi Marttinen. Istuvan liittovaltuuston toimikausi päättyi Kevätkokouksen yhteydessä liittovaltuusto piti seminaarin, jossa käsiteltiin ay-liikkeen tulevaisuuden näkymiä. Kevätkokouksen yhteydessä annettiin myös seminaarin aihepiiriin liittyvä liittovaltuuston julkilausuma. Valtuustotyöskentelyä tuotiin esille lehdessä haastattelemalla neljää valtuutettua Liittovaltuustovaalit Uusi liittovaltuusto vuosiksi valittiin järjestetyillä postivaaleilla. Ehdokkaaksi asettui ennätysmäärä jäseniä eli yhteensä 187 ehdokasta 16 vaaliliitossa. Äänioikeutettuna vaalissa oli liiton jäsentä, enemmän kuin edellisellä kerralla syksyllä Äänestysaktiivisuus laski edelliseen vaaliin verrattuna 25,6 prosentista 20,6 prosenttiin. Vaalin ja siinä ehdolle asettuvien liiton jäsenten näkyvyyttä tuettiin liiton viestinnällisin keinoin toteuttamalla mm. vaalisivusto liiton nettisivuille. Valtuustovaalien ehdokasasettelusta, äänestämisestä ja vaalituloksista viestittiin laajasti lehdessä, uutiskirjeissä ja netissä. Ehdokkaille tarjottiin mahdollisuutta mainostaa lehdessä ja ostaa osoitteita jäsenrekisteristä Hallitus Hallitus piti toimintavuonna 14 kokousta ja kaksi työseminaaria Toimisto ja henkilöstö Liiton toimisto sijaitsi osoitteessa Mikonkatu 8 A, Helsinki. Vakituista henkilöstöä vuoden lopussa oli 12, joista yksi oli perhevapaalla Jäsenmaksut Liiton menot katettiin pääasiassa jäsenmaksutuloilla. Ansiotyössä olevien jäsenten ja vakituisesti työssä käyvien opiskelijoiden jäsenmaksu oli 294 euroa, yrittäjäkassaan liittyneiden yrittäjien, apurahalla tai stipendillä työskentelevien, EU- tai ETA-maissa työskentelevien sekä kansainvälisissä järjestöissä ulkomailla työskentelevien 147 euroa, työttömien, perhe-, opinto- tai vuorotteluvapaalla olevien, eläkeläisten, ase- tai siviilipalvelusta suorittavien sekä ulkomailla ilman palkkatuloja olevien 60 euroa sekä opiskelijoiden 25 euroa ja satunnaisesti työssä käyvien opiskelijoiden 60 tai 100 euroa riippuen työssäkäyntikuukausien määrästä. Jos jäsen oli samanaikaisesti Professoriliiton tai Tieteentekijöiden Liiton sekä Yhteiskuntaalan korkeakoulutettujen jäsenenä, sai hän kummankin liiton jäsenmaksusta 25 prosentin alennuksen liittojen tekemien yhteistyösopimusten mukaisesti.

16 5. TALOUSKERTOMUS Liiton jäsenmäärä kasvoi 2,5 prosenttia, joten jäsenmäärän kasvu jatkui, mutta edellistä vuotta hitaampana. Jäsenmaksukorotus oli vuodelle 2013 kaksi prosenttia. Jäsenmaksutuotot kasvoivat vajaat seitsemän prosenttia, kokonaismääränään euroa. Liiton vuoden 2013 tilinpäätös on euroa ylijäämäinen. Vuoden 2013 varsinaisen toiminnan kulut olivat seitsemän prosenttia suuremmat kuin vuoden 2012 vastaavat kulut. Varsinaisen toiminnan kulut toteutuivat talousarvion mukaisesti. Jäsenmaksutuotot ylittivät talousarvion yhdellä prosentilla. Suurin kulujen ylitys talousarvioon nähden olivat henkilöstökulut, joiden määrä ylitti budjetoidun eurolla. Pääasiallinen syy ylitykseen oli liiton toimihenkilöiden lisäeläkesopimus, joka päättyi toimintavuoden aikana. Liiton pitkäaikaiset lainat ovat euroa. Toimitilan ostoon hankittua pitkäaikaista lainaa lyhennettiin euroa. Lyhytaikainen velka, euroa, koostuu luotollisen tilin limiitin lisäksi normaaleista tilinpäätösjaksotuksista. Liiton maksuvalmius on hyvä. Taseen loppusumma on euroa. Liiton tuleva taloudellinen kehitys näyttää edelleen hyvältä. Jäsenmäärän kasvu on jatkunut ja jäsenmaksun taso on kilpailukykyinen muihin liittoihin verrattuna. Erilaisten jäsenmaksujen vaihtelu aiheuttaa keskeisimmät muutostarpeet jäsenmaksun määrään, mikäli jäsenkasvu jatkuu. Liiton palvelutarjonta kehittyy jäsenmäärän kasvaessa ja henkilöstöresursseja kasvatetaan, mikäli jäsenkunnan tarpeet niin vaativat. Keskeisimmät lähivuosien lisäpanostustarpeet liittyvät edunvalvontaan ja palvelussuhdeneuvontaan. Liiton velkamäärä koostuu toimitilan jäljellä olevasta lainasta ja se lyhenee suunnitellusti.

17 LIITE 1 YHTEISKUNTA-ALAN KORKEAKOULUTETUT RY LIITTOVALTUUSTO Koskimäki Timo, puheenjohtaja saakka Marttinen Kirsi, varapuheenjohtaja Ahonen Hanna Aniluoto Arto Anttonen Taru Autto Heikki Eronen Milla Eskola Mikko Gröhn Irene Hagelstam Axel Helovuo (ennen Lepikkö) Laura Himberg (ennen Vilén) Janina Huttunen Hannu-Pekka Juvonen (ennen Sievänen) Noora Kiiskinen Päivi Kinkku Markus Kinnunen Aarne Koskela Jaana Koski Susanna Kyhä Henna Kylä-Harakka Paula Lammi Kati Launonen Reima Moisio Elina Moisio (ennen Haahtela) Johanna Niemi Sari Nokela Katri Puoskari Pentti Rajakangas Ulla-Maija Rossi Mika Rättilä Tiina Rönnholm Antton Salonranta Jussi Sandberg Johanna Seppä Sisko Simpanen Matti Sirniö Outi Sironen Jiri Sumuvuori Johanna Vesikansa Sanna

18 Koska Hannu-Pekka Huttunen, Mikko Eskola, Johanna Moisio (ennen Haahtela), Arto Aniluoto ja Jaana Koskela olivat hallituksessa vuonna 2013, heidän tilalleen liittovaltuustoon nousivat: Merja Anteroinen Tuomas Järvinen Anni Siitonen Katariina Suomu Tiina Rajala Timo Koskimäki, Elina Moisio ja Outi Sirniö erosivat liittovaltuustosta vuoden 2013 aikana ja heidän tilalleen liittovaltuustoon nousivat Antti Katainen, Mikael Seppälä ja Hanne Hämäläinen. Varavaltuutetuista kokouksissa olivat läsnä Kirsi Siltanen, Saana Wolff, Juuso Rönnholm, Antti Taavila, Anniina Tirronen, Jaana Huhta, Eeva Kaunismaa, Karoliina Kähö, Pasi Piela ja Antti Mäki. HALLITUS Mikko Eskola Johanna Moisio varsinaiset jäsenet: Risto Alatarvas Arto Aniluoto Hannu-Pekka Huttunen Anne Hyyryläinen Jaana Koskela liiton puheenjohtaja varapuheenjohtaja varajäsenet: Milla Halme Sarianne Karikko Petteri Suominen Jani Kykkänen Maria Ranta

19 WANHOJEN MAISTEREIDEN KILTA Hilkka Ahonen Urpo Hakala Terttu Heinonen Klaus Helkama Ilkka Kananen Liisa Lahti Risto Leskinen Erja Lohikoski Arto Luhtio Marketta Luutonen Keijo Norvanto Tarja Pihlajisto Martti Simola Janina Vilén TYÖRYHMÄT Vuoden yhteiskuntatieteilijätoimikunta Lauri Koponen Marjo Ollikainen Eeva Kalli Marketta Luutonen Kirsi Marttinen Mikko Eskola Simo Pöyhönen Laura Rissanen Antton Rönnholm Yliopistojen yhteyshenkilöverkosto Mervi Palva Milla Eronen Henni Nevalainen Seppo Aho Kirsi Siltanen, Mia Simpanen Maija Henttonen Sunna Vainiomaa Ann-Charlotta Karlsson Arja Laine Petri Toiviainen Helsingin yliopisto Aalto yliopisto Itä-Suomen yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Vaasan yliopisto Teatterikorkeakoulu sihteeri saakka sihteeri alkaen JÄSENJÄRJESTÖJEN PUHEENJOHTAJAT Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat RY Pirkanmaan Valtiotieteilijät ry Päijät-Hämeen Valtiotieteilijät ry Pääkaupunkiseudun Yhteiskuntatieteilijät ry Varsinais-Suomen Valtiotieteilijät ry Lauri Koponen Petteri Suominen Petri Honkanen Mikael Seppälä Anne Wilenius

20 TILINTARKASTAJAT Tilintarkastusrengas OY/HTM Kai Salmivuori Tilintarkastusrengas OY/HTM Lotta Kauppila (os. Kärki) TOIMIHENKILÖT Simo Pöyhönen, toiminnanjohtaja Helka Ahlström, toimistonhoitaja Kati Ahtiainen, viestintäpäällikkö Piritta Jokelainen, opiskelija-asiamies Tiina Kuusi, jäsensihteeri (määräaikainen) Arja Laine, asiamies saakka Hanna Meriluoto, asiamies Jukka Nohteri, lakimies Elina Oksanen, lakimies, alkaen Nuutti Pursiainen, neuvottelupäällikkö Aki Reinimäki, asiamies (hoitovapaalla saakka) Pia Ruuska, jäsensihteeri (perhevapaalla) Marjut Soininen, hallintopäällikkö Petri Toiviainen, lakimies, alkaen neuvottelupäällikkö Heidi Tupamäki, palvelussuhdeneuvoja (määräaikainen) ERITYISKOULUTETTUJEN TYÖTTÖMYYSKASSA ERKO Hallitus Nuutti Pursiainen Simo Pöyhönen (varajäsen)