SISÄLTÖ. Puheenjohtajan katsaus

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2012

2 SISÄLTÖ Puheenjohtajan katsaus Toimintakertomus 1. Edunvalvonta 1.1. Neuvottelu- ja sopimustoiminta Yleistä Julkinen sektori Valtio Kunta Yliopisto Muuta Yksityinen sektori Yleistä Toimialakohtainen edunvalvonta Luottamusmiehet 1.2. Koulutuspoliittinen edunvalvonta 1.3. Yksilöllinen edunvalvonta 2. Järjestötoiminta 2.1. Jäsenistö 2.2. Jäsenpalvelut 2.3. Jäsentoiminta 2.4. Koulutus ja seminaarit 2.5. Opiskelijatoiminta 2.6. Huomionosoitukset ja stipendit 2.7. Liiton nimenmuutos 2.8. Yhteistyö 3. Tutkimustoiminta ja viestintä 3.1. Tutkimustoiminta 3.2. Viestintä 4. Hallinto 4.1. Liittovaltuusto 4.2. Hallitus 4.3. Toimisto ja henkilöstö 4.4. Jäsenmaksut 5. Talouskertomus Liitteet: 1. Luottamushenkilöt ja henkilöstö 2. Edustukset Akava-yhteisössä

3 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen toimintavuosi 2012 oli niin liiton kuin jäsenistön kannalta varsin vakaa. Raamisopimuksen mukaiset työ- ja virkaehtosopimukset olivat voimassa yli toimintavuoden. Liiton jäsenkasvu jatkui tasaisesti. Toimintavuoden keskeinen haaste oli liiton uuden nimen julkistaminen. Liiton toimittua vuosikymmeniä SVAL-nimellä oli suuri haaste lanseerata liiton kokonaan uusi nimi ja samalla uudistaa liiton logo. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut liiton nimenä kuvaa erinomaisesti jäsenistöämme, ja nimen mielletään aikaisempaa paremmin tarkoittavan nimenomaan ammatillista etujärjestöä. Vuoden 2011 lopussa vuoden yhteiskuntatieteilijäksi valittu työelämätutkija professori Marja-Liisa Manka sai toimintavuoden 2012 aikana paljon positiivista julkisuutta. Manka on tullut tunnetuksi etenkin vuosittain antamastaan työnilonjulistuksesta. Vuonna 2012 Mankan seuraajaksi vuoden yhteiskuntatieteilijäksi valittiin puolestaan Sixten Korkman, joka on ansiokkaasti selventänyt suurelle yleisölle mistä Eurooppaa ravistelleessa finanssikriisissä on ollut kyse. Liiton vuosittain tekemän työmarkkinatutkimuksen sekä muun tutkimustiedon mukaan jäsenistön laaja-alainen osaaminen on auttanut heitä työmarkkinoiden epävakaina aikoina. Jäsenistön työttömyys on edelleen pysynyt varsin pienenä (alle 4 %). Erityisesti ne jäsenet, joilla on palvelussuhdeongelmia, jotka ovat työttömyysuhan alla tai jotka ovat joutuneet työttömiksi, ovat voineet hyödyntää ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäksi liiton toimiston tarjoamaa palvelussuhdeneuvontaa. Liitto on myös lisännyt jäsenille suunnattua koulutusta ja jatkanut mm. urapalvelun tarjoamista. Liiton mentorointiohjelmat rakentavat puolestaan siltaa opiskelijoiden ja työelämässä olevien jäsenten välille. Liiton puheenjohtajana kuusi vuotta toiminut Elina Moisio luopui tehtävästään vuoden 2012 lopussa. Elinan puheenjohtajakaudella liiton jäsenmäärä jatkoi merkittävää kasvuaan ja liitto kehittyi aktiiviseksi akavalaiseksi edunvalvojaksi. Kiitän Elinaa hänen tekemästään työstä liiton ja sen jäsenten hyväksi. Mikko Eskola puheenjohtaja

4 TOIMINTAKERTOMUS 1. EDUNVALVONTA 1.1. Neuvottelu- ja sopimustoiminta Yleistä Vuoden 2012 työmarkkinailmapiiriä kuvaa osuvasti syksyllä 2011 solmitun raamisopimuksen mukaisten työryhmien työskentely, joka oli ontuvaa. Tämä ontuminen kulminoitui loppusyksyllä nk. kolmen päivän koulutusoikeuden ratkaisun kariutumiseen Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksessa. Syntynyt pattitilanne lamaannutti keskusjärjestötason virinneet neuvottelut. Toisaalta myöskään Euroopan finanssikriisi ja ylipäätään maailmantalouden heikko tila eivät osaltaan helpottaneet tilannetta työmarkkinoilla. Tunnusomainen piirre vuonna 2012 työmarkkinoilla oli suuri määrä ytneuvotteluja ja niiden tuloksena massairtisanomisia Julkinen sektori Yleistä Kollektiivista edunvalvontaa hoidettiin Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta Akavan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä. Julkista sektoria hoitaa asiamies lisävoimanaan toinen lakimiehistä. Vuoden alussa käytiin palautekeskustelut edellisen vuoden lopussa käydystä neuvottelukierroksesta sekä solmituista virka- ja työehtosopimuksista. Loppuvuodesta taas aloitettiin uusien neuvottelutavoitteiden asettaminen siltä varalta, että vuonna 2013 saataisiin aikaan keskitetty sopimusratkaisu ja sen kautta myös ves-neuvottelut aikaistuisivat.

5 Valtio Tärkeimpiä edunvalvonnallisia painopisteitä olivat valtion organisaatiomuutokset, mm. valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuushanke, keskushallinnon kehittämisohjelma sekä sektorikohtaisten tutkimuslaitosten uudistussuunnitelmat. Loppuvuodesta aloitettiin JUKOn lobbausprojekti, jossa viestittiin korkeasti koulutettujen jukolaisten palkkojen heikosta kilpailukyvystä ja palkkauksen epätasapainosta. Tietoa epäkohdasta levitettiin median kautta ja lisäksi oltiin hallinnonaloittain yhteydessä työnantajaedustajiin ja keskusteltiin heidän kanssaan ongelman ratkaisemisesta. Neuvottelutoimintaa tapahtui myös virkaehtosopimuksessa sovituissa työryhmissä. Liiton asiamies oli JUKOn edustajana työurien pidentämistä käsittelevässä työryhmässä. Valtiosektorin ns. kummijärjestelmässä liiton asiamies toimi ykköskummina ulkoasiainministeriön hallinnonalalla, Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa, Tilastokeskuksessa ja sosiaali- ja terveysministeriössä, sekä kakkoskummina aluehallintovirastoissa, opetus- ja kulttuuriministeriössä, työ- ja elinkeinotoimistoissa, Kuluttajavirastossa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Kunta Uuden sopimuksen pohjalta jatkettiin neuvottelutoimintaa mm. työryhmätyöskentelyjen kautta. Yhteistyössä työnantajan kanssa valmisteltiin myös kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkkauslukua selventävä opas, joka saatiin valmiiksi vuoden lopussa. Koko kuntasektorin järjestövalmiutta varten aloitettiin 20 suurimmassa kaupungissa järjestövalmiusorganisaation luominen. Edunvalvonnallisesti tärkeitä asioita olivat myös kuntarakenneuudistus sekä ns. hinnoittelemattomien palkkakehityksen parantaminen.

6 Yliopisto Edunvalvontatyö jatkui sopimuksen mukaisissa työryhmissä, joissa kuitenkin yhteisen näkemyksen löytäminen työnantajan kanssa on vaikeaa ja näin ollen työn eteneminen hidasta. Palkkausjärjestelmää kehitettiin siten, että suoritusosassa siirryttiin kokonaisarviointiin. Yliopistosektoria työllistivät edelleen opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaikaan liittyvät soveltamisongelmat sekä määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä. Muuta Liitto oli aktiivisesti mukana paikallisen akavalaisen neuvottelutoiminnan kehittämisessä Kevassa ja eduskunnassa. Eduskunnan palveluksessa oleville kansanedustajien avustajille saatiin tiukkojen neuvottelujen jälkeen aikaan ensimmäinen työehtosopimus joulukuussa Yksityinen sektori Yleistä Liiton yksityisen sektorin edunvalvonta hoidetaan yhteistyössä muiden yksityisellä sektorilla toimivien akavalaisten liittojen kanssa Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestön, Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n puitteissa. Liiton neuvottelupäällikön ja lakimiehen työpanosta on kohdennettu mm. YTN:n luottamusmieskoulutuksen toteuttamiseen ja liiton kannalta keskeisen järjestösektorin taustaryhmätoimintaan. Neuvottelupäällikkö osallistui YTN:n finanssialan taustaryhmätyöhön sekä toimi YTN:n tilintarkastuksen ja liikkeenjohdon konsultoinnin taustaryhmässä. Tämän lisäksi edunvalvontatyötä tehtiin liiton nimissä erilaisissa liiton jäsenistöä koskevissa työpaikkatason tapauksissa.

7 Toimialakohtainen edunvalvonta Järjestösektorilla jatkettiin toimintavuoden aikana työtä ylioppilaskuntien yhteisen työehtosopimusten aikaansaamiseksi ja sopimus syntyi joulukuussa. Allekirjoittajaosapuolina toimivat YTN ja Palvelualojen työnantajat PALTA. Kevään 2012 aikana Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:n ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n talokohtaiset työehtosopimukset sekä AMK-opiskelijakuntien alakohtainen työehtosopimus neuvoteltiin PALTAn ja YTN:n välillä raamisopimuksen mukaisiksi. Lisäksi keväällä YTN liittyi allekirjoittajaosapuoleksi PALTAn ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn väliseen yleissopimukseen koskien Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran työehtoja. Tämän ohella jatkettiin selvitystyötä oman yleissopimuksen aikaansaamiseksi järjestösektorille Luottamusmiehet Kertomusvuonna JUKOn pääluottamusmiehinä, luottamusmiehinä tai varaluottamusmiehinä toimi valtiosektorilla 41, kuntasektorilla 10, pty-sektorilla kaksi, yliopistoissa kaksi, Ahvenanmaan maakuntahallituksessa yksi sekä Kevassa yksi jäsentä. YTN:n luottamusmiehinä toimi 11, luottamusvaltuutettuina 2 ja yhteyshenkilöinä 2 ja yritysyhdistysten puheenjohtajina 3 liiton jäsentä. Lisäksi liiton jäseniä osallistui YTN:n eri toimialojen taustaryhmien ja yritysyhdistysten toimintaan. Liitto oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa muiden liittojen kanssa sekä YTN:n luottamushenkilöille että JUKOn valtiosektorin luottamusmiehille järjestettävää koulutusta. Liiton jäseninä olevia luottamusmiehiä, toimihenkilöitä ja muita aktiivijäseniä osallistui Akavan, JUKOn, YTN:n ja Erityiskoulutettujen työttömyyskassa ERKOn järjestämiin edunvalvontakoulutuksiin ja seminaareihin.

8 1.2. Koulutuspoliittinen edunvalvonta Liitto jatkoi aktiivista yhteydenpitoa sekä opiskelija-aktiiveihin eri yliopistoissa että yliopistojen henkilökuntaan. Akavan opiskelijavaltuuskunnassa AOVAssa liiton edustajat osallistuivat akavalaisen koulutuspolitiikan tekemiseen. Lisäksi Akavan opiskelijavastaavien verkostossa AOVV:ssä käsiteltiin koulutuspolitiikkaa. Liitolla oli myös edustus Akavan koulutus- ja työvoimapoliittisessa toimikunnassa, jonka kautta jatkettiin aktiivista vaikuttamista keskusjärjestön kantoihin. Liiton omaa koulutuspoliittista vaikuttamista jatkettiin eniten opiskelijatoiminnan kautta. Toimintavuoden aikana kerättiin alan kouluttajayliopistoilta tietoa yliopistojen yhteishakuun siirtymisen aiheuttamista muutoksista opintojen rakenteessa ja opiskelemaan hakemisen käytännöissä. Lisäksi otettiin kantaa muun muassa yhteiskuntatieteellisen alan koulutuksen asemaan ja yhteiskuntaopin tärkeyteen peruskoulun tuntijaossa Yksilöllinen edunvalvonta Liiton toimiston toiminnan painopiste oli edellisvuosien tapaan palvelussuhteisiin liittyvässä neuvonnassa ja erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Liiton lakimiehet, neuvottelupäällikkö ja julkisen sektorin asiamies neuvoivat jäseniä myös palkkaukseen, koulutukseen, sosiaaliturvaan ja työttömyyteen liittyvissä asioissa. Yhteydenottoja tuli liiton toimistoon päivittäin sekä puhelimitse että sähköpostitse. Ongelmatilanteissa käytiin tarvittaessa neuvotteluja suoraan jäsenten työnantajien kanssa. Toimistoa avusti oikeudellisten palvelussuhdeongelmien hoitamisessa Asianajotoimisto Viilo & Vainio. Yksittäisiä tapauksia ohjautui myös muille asianajotoimistoille. Vuoden aikana 17 tapausta siirtyi asianajotoimistoille hoidettavaksi. Oikeudenkäyntikuluja korvattiin liiton ottamasta oikeusturvavakuutuksesta. Jäsenten yhteydenotoissa painottuivat työaikoihin, palkkaukseen, määräaikaisuuksiin, perhevapaisiin ja vuosilomiin liittyvät kysymykset. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla monissa yrityksissä toteutettiin laajoja henkilöstön vähentämisiä, minkä seurauksena tavallista suurempi osa yhteydenotoista liittyi yhteistoimintaneuvotteluihin, irtisanomisiin ja lomautuksiin, työsuhteen päättämissopimuksiin sekä työttömyysturvaan.

9 Erilaisia yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä kysyttiin jonkin verran aiempia vuosia enemmän jäsenten siirtyessä palkkatyöstä yrittäjiksi tai ryhtyessä harjoittamaan sivutoimista yritystoimintaa palkkatyön ohella. Yksilöllisten neuvojen lisäksi liiton nettisivuilla oli tarjolla useita palvelussuhdeasioita käsitteleviä oppaita sekä mallisopimuksia. Liiton lakimiehet ja asianajaja Arto Vainio kirjoittivat säännöllisesti työlainsäädännöstä sekä palvelussuhdeasioiden ongelmatilanteista Ura-lehteen. Liiton lakimiehet kirjoittivat myös liiton uutiskirjeeseen kulloinkin ajankohtaisista lainsäädännön muutoksista. 2. JÄRJESTÖTOIMINTA 2.1. Jäsenistö Liiton kokonaisjäsenmäärä oli vuoden 2012 lopussa (v ), joista opiskelijoita oli (v ). Eläkeläisiä oli vuoden lopussa 360 (v ) ja työttömiä 335 (v ). Jäsenmäärä kasvoi noin 3,7 % (v ,7 %). Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 846 (v ), joista valmistuneita jäseniä oli 419 (v ) ja opiskelijoita 427 (v ). Työttömyysprosentti oli vuoden lopussa 3,6 %. Jäsenistöstä oli miehiä 33 % ja naisia 67 %. Työnantajasektoreittain työssä käyvä jäsenistö jakaantuu seuraavasti: Valtio 30 % Kunta 20 % Yksityinen (yritykset) 26 % Yksityinen (järjestöt) 12 % Yliopistot 9 % Muut 3 % Lokakuussa 2011 tehtiin työmarkkinatutkimus, jonka pohjalta laadittiin tutkimusraportti vuoden 2012 alkupuolella. Työvoimasta 88 % toimi kokopäivätyössä, 6 % osa-aikatyössä ja työttömänä oli 3 %, 3 % oli perhe-, opinto- tai vuorotteluvapaalla. Kokopäivätyötä tekevän jäsenistön kuukauden mediaanipalkka oli

10 Jäsenrekrytointiin panostettiin edelleen. Liiton toimintaa esitteleviä ilmoituksia julkaistiin opiskelija- ja ainejärjestöjen julkaisussa. Helsingin sekä Turun yliopistojen alan tiedekunnista valmistuneille järjestettiin valmistujaisjuhlien yhteydessä onnittelutilaisuus, Vaasan ja Tampereen yliopistosta valmistuneille jaettiin todistuskansiot ja Åbo Akademista valmistuneille jaettiin onnitteluruusut. Muista yliopistoista valmistuneille lähetettiin onnittelukirje ja liittoa esittelevää materiaalia. Alumnijärjestöjen kanssa jatkettiin yhteistyötä Helsingissä. Ainejärjestöjen tilaisuuksia tuettiin taloudellisesti. Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n (ent. Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liitto SVOL ry:n) paikallisyhdistykset järjestivät erilaisia tapahtumia opiskelijoille yhteensä noin 50 kertaa. Opiskelija-asioista vastaavat asiamiehet osallistuivat keväällä Akavan Työelämäkiertueelle ja syksyllä Akava Camp -kiertueelle, joilla esiteltiin liiton toimintaa opiskelijoille. Lisäksi järjestettiin erilaisia infotilaisuuksia yliopistoilla ja yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa. Liiton toimintaa tehtiin tunnetuksi muidenkin potentiaalisten jäsenten keskuudessa lähettämällä heille esitemateriaalia. Työelämään liittyviä asioita käsiteltiin useissa Uran artikkeleissa, liiton antamissa julkilausumissa sekä käytännön edunvalvonnassa niin neuvottelujärjestö- kuin yksilötasolla. Näissä yhteyksissä käsiteltiin mm. työurien pidentämistä, työssä jaksamista, työhyvinvointia, palkkausta, määräaikaisuuksia, vastavalmistuneiden työllistymistä, hyvää johtajuutta ja tasaarvokysymyksiä Jäsenpalvelut Yksityiselämän oikeudellisissa asioissa jäseniä avusti asianajotoimisto Bützowin tarjoama puhelinneuvonta. Palvelua käytettiin toimintavuoden aikana yli 160 kertaa. Liitto on vakuuttanut palkansaajajäsenensä Erityiskoulutettujen työttömyyskassassa. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tai vuorotteluvapaakorvauksia maksettiin vuoden aikana 810 liiton jäsenelle (2011 saajia 753) bruttona lähes 6 miljoonaa euroa. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajia oli yhteensä 716 (2011 saajia 680) ja vuorotteluvapaakorvauksen saajia 94 (2011 saajia 69). Keskimääräinen ansiosidonnaisen päivärahan suuruus oli 71,86 (2011 summa 69,15 ).

11 Liitto on ottanut alle 75-vuotiaille jäsenille vapaa-ajan tapaturma-, matka- ja matkatavaravakuutukset Chartis Finlandista ( alkaen AIG Finland). Ifistä on otettu vastuu- ja oikeusturvavakuutus, jonka piirissä ovat virka- ja työsuhteissa olevat jäsenet sekä työssä käyvät opiskelijat. Lisäksi siinä ovat vakuutettuina ne itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla ei ole palveluksessa työntekijöitä. Liitolla on yhteistyösopimus vakuutusyhtiö Ifin kanssa. Liitto on muun muassa neuvotellut etuja jäsenten itse maksamiin vakuutuksiin Ifissä. Liiton jäsenillä oli mahdollisuus vuokrata käyttöönsä liiton omistamaa, Rukalla sijaitsevaa lomamökkiä sekä lomaosakkeita Pyhätunturilla, Ylläksellä, Rukalla ja Tampereen kylpylässä. Kuluneen vuoden aikana 50 liiton jäsentä lomaili vapaaajan kohteissa. CareerStorm Urapalvelut -valmennusyrityksen kanssa toteutetaan urapalvelua jäsenistölle. Palvelua käytti kuluneena vuonna 110 liiton jäsentä. Mentorointiryhmässä oleville palvelu oli maksuton. Liiton jäsenillä on ollut mahdollisuus hakea tuettuja, työkykyä ja terveyttä edistäviä 1.askel- hyvinvointijaksoja, joita järjestää Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry. PHT:n perustajajäsen A-lomat jatkoi muuta lomaan ja vapaaaikaan liittyvää toimintaa kuten mökinvuokrausta. Liitolla on voimassaoleva sopimus lehtialennuksista Otavamedian kanssa. Liitto oli jäsenenä akavalaisessa Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:ssa. Jäsenyys alkoi vuoden 2012 alusta. OTTY tarjoaa monipuolista koulutusta ja verkostoitumista Uudenmaan alueella oleville työttömille ja niille jäsenille, joita työttömyys uhkaa. Koulutusten aiheina olivat mm. itsetuntemus työnhaussa, uuden työnteon muodot, sosiaalinen media ja työnhaku ja työnantajien rekrytointipaneeli. OTTYn toimintaan osallistui 62 liiton jäsentä. Alkusyksystä jäsenille lähetettiin uudet jäsenkortit, jotka ovat voimassa vuoden 2014 loppuun asti.

12 2.3. Jäsentoiminta Liitolla on viisi jäsenjärjestöä: Pirkanmaan Valtiotieteilijät ry, Pääkaupunkiseudun yhteiskuntatieteilijät ry, Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry ( saakka Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liitto SVOL ry), Varsinais-Suomen Valtiotieteilijät - Statsvetarna i Egentliga Finland ry sekä Päijät-Hämeen Valtiotieteilijät ry. Liitto tuki niiden toimintaa myös taloudellisesti. Toimintaryhmiä on myös Kuopiossa ja Vaasassa. Jäsenjärjestötapaaminen pidettiin Tallinnassa yhdessä liiton luottamusmiesten seminaarin kanssa. Tilaisuuteen osallistui 18 jäsenjärjestöjen ja ryhmien edustajaa. Jäsenjärjestöt antavat toiminnastaan omat toimintakertomuksensa Koulutus ja seminaarit Liitto lisäsi tuntuvasti jäsenille suunnattua koulutustaan vuonna Seuraavat koulutukset järjestettiin: Neuvottelutaito ja , Oman osaamisen tunnistaminen ja sekä Työssä jaksaminen Koulutukset saivat runsaasti positiivista palautetta. Osallistujia koulutuksissa oli yhteensä 137. Liiton järjestämän mentorointiohjelman avulla perehdytettiin valmistumisvaiheen opiskelijoita työelämään. Vuonna 2012 ohjelmassa oli mukana 15 opiskelijaa ja 15 mentoria. Mentorointiryhmä alkoi vuoden 2011 joulukuussa ja jatkui vuoden 2012 aikana. Yhteiskuntatieteilijäpäiviä vietettiin marraskuussa. Helsingissä järjestettiin koulutus Palaveri paikallaan valmennus teatterin keinoin. Lisäksi Helsingissä järjestettiin Valtiotieteilijäseminaari. Seminaarissa oli aiheena Eriarvoistuva työelämä totta vai tarua? Paneelissa olivat mukana taloustoimittaja Jukka Niva, erityisavustaja Pilvi Torsti (TEM), ylijohtaja Juhana Vartiainen (VATT) ja professori, vuoden yhteiskuntatieteilijä 2011 Marja-Liisa Manka. Yhteiskuntatieteilijäpäiviä vietettiin myös Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Vaasassa.

13 2.5. Opiskelijatoiminta Liitto järjesti opiskelijajäsenilleen toimintaa tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden jäsenjärjestön Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n ( saakka Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liitto SVOL ry) kanssa. Valtakunnallisia opiskelijatapahtumia järjestettiin viisi kertaa vuonna Tammikuussa järjestettiin Aktiivipäivät koulutusviikonloppu liiton opiskelijaaktiiveille, lokakuun alussa jäsenistötapahtuma SYY-Päivät sekä marraskuussa SYYn liittokokous Jyväskylässä. Tämän lisäksi maaliskuussa ja lokakuussa järjestettiin valtakunnalliset sidosryhmä- ja koulutustapaamiset yhteiskunnallisen alan ainejärjestöille. Paikallistoiminnasta yhteiskuntatieteellisen alan opiskelupaikkakunnilla vastasivat SYYn kahdeksan paikallisyhdistystä, joiden toimintaa liitto tuki taloudellisesti Huomionosoitukset ja stipendit Vuoden Yhteiskuntatieteilijäksi valittiin VTT Sixten Korkman, joka toimii Aaltoyliopistossa professorina. Valinnallaan liitto halusi antaa tunnustusta pitkän ja merkittävän uran tehneelle ekonomistille, joka selkeänä esiintyjänä osaa selittää talousasioita suurelle yleisölle. Omalla esimerkillään Korkman on näyttänyt, miten asiantuntijatyössä työuraa voi pidentää eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin. Liitto myönsi tutkimusstipendin Arto Aniluodolle väitöksestä A Comparative Research on the Formal Organisation Structures of European Universities, Ulla- Maija Koivulalle väitöksestä Työllisyydenhoidon verkostoyhteistyön kehittyminen ja hallinta. Case-tutkimus Tampereen kaupunkiseudusta, Sari Käpykankaalle pro gradusta Alaistaidot asiantuntijoiden asennoituminen alaistaitoihin, Susanne Mannermaalle pro gradusta Projektityöntekijöiden työhyvinvointi, Hennamari Toiviaiselle pro gradusta Työn ja perheen yhteensovittaminen organisatorisesta näkökulmasta, Tuula Tuomiselle lisensiaattityöstä Elämää

14 yhteiskunnan laidalla. Tutkimus alle 30-vuotiaiden nuorten sosiaalitoimen miesasiakkaiden elämäntavasta, arjesta ja syrjäytymisvaarasta ja Noona Wilskmanille pro gradusta Osallistuminen tuottavan organisaation kivijalkana. Liiton esityksestä myönnettiin liiton jäsenelle Johanna Moisiolle Akavan Pohjolatutkimusstipendi väitöstutkimusta varten. Liitto myönsi ensimmäistä kertaa stipendejä ylioppilaskirjoituksissa yhteiskuntaopissa menestyneille. Keväällä lahjakortti- ja kirjastipendin saivat Matias Oikarinen Ressun lukiosta, Eeva-Leena Perttula Etelä-Tapiolan talous- ja yhteiskuntapainotteisesta lukiosta, Reetta Pulkkinen Oulun Lyseon lukiosta ja Antti Järvenpää Seinäjoen lukiosta. Syksyn kirjoituksissa palkittuja olivat Antti Luukkanen Helsingin Normaalilyseosta, Juuni Sirola Helsingin Normaalilyseosta, Olli Ahramo Puolalanmäen lukiosta ja Riku Karppinen Oulun Lyseon lukiosta. Akava myönsi liiton esityksestä hopeisen ansiomerkin pääluottamusmies Marja Huovarille, pronssisen ansiomerkin hopeisin lehvin pääluottamusmies Aune Turpeiselle ja pronssisen ansiomerkin luottamusmies Jyrki Hämäläiselle. Liiton jäseninä olevia luottamusmiehiä, luottamusvaltuutettuja ja yhteyshenkilöitä muistettiin kirjalahjalla loppuvuodesta Liiton nimenmuutos Liiton uusi nimi Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry otettiin käyttöön Nimenmuutos vaati alkuvuodesta runsaasti valmisteluja. Liiton graafisen ilmeen ja uuden logon suunnitteli mainostoimisto Recommended. Mainostoimiston kanssa uusittiin tarvittavat toimisto- ja pr-tarvikkeet. Nimen lanseeraukseen valmistui liiton uusi esittelyvideo, jonka toteutti Mediatalo Opiskelupaikka. Sekä printti- että verkkolehti uudistuivat, ja nimi vaihtui Uraksi. Uudistus tehtiin MCI Pressin kanssa. Uudistettu lehti ilmestyi lanseerauspäivänä Nimenmuutos huipentui lanseeraustilaisuuteen Tilaisuudessa oli läsnä satakunta liiton aktiivia ja sidosryhmään kuuluvaa. Tilaisuus järjestettiin ravintola Ostrobotniassa ja sisälsi vapaan ohjelman lisäksi paneelikeskustelun, jossa pohdittiin yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen paikkaa yhteiskunnassa. Paneeliin osallistuivat Helsingin Sanomien päätoimittaja Riikka Venäläinen, erityisavustaja Lauri Korkeaoja ja Työeläkevakuuttajat TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Paneelia johti Ylioppilaslehden päätoimittaja Maria Ruuska.

15 Nimenmuutoksesta viestittiin monin eri viestintäkanavin jäsenille, Akavayhteisölle, sidosryhmille ja medialle. Maaliskuussa aloitettiin valmistelut liiton valomainoskyltin saamiseksi Aikatalon julkisivuun Yhteistyö Liitolla on yhteistyösopimus Suomen Lakimiesliiton kanssa sekä kaksoisjäsenyyssopimukset Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton kanssa. Lisäksi liitolla on jäsenpalveluja koskeva yhteistyösopimus seuraavien pohjoismaisten liittojen kanssa: Jusek (Ruotsi), Danmarks Jurist- och Økonomforbund, Norges Juristforbund, Samfunnsviternes Fagforening i Norge ja Sammfundsøkonomernas Fagforening i Norge. Liitto osallistui elokuun 2012 lopussa yhdessä Lakimiesliiton kanssa pohjoismaisten yhteistyöjärjestöjen tapaamiseen Oslossa. Jäsenyyttä akavalaisessa Jäsenedut.fi palvelussa jatkettiin. 3. TUTKIMUSTOIMINTA JA VIESTINTÄ 3.1. Tutkimustoiminta Vuoden alkupuolella koottiin raportiksi Työmarkkinatutkimus Loppuvuonna tehtiin jälleen uusi koko jäsenistöä koskeva työmarkkinatutkimus. Työmarkkinatutkimuksilla selviteltiin erityisesti jäsenten palkkauksen kehittymistä, sijoittumista työmarkkinoille sekä työaikaa Viestintä Liiton viestintävälineinä käytettiin lehtiä, liiton verkkosivuja, sähköpostia, sähköistä uutiskirjettä ja sosiaalista mediaa.

16 Uudistettu jäsenlehti Ura ilmestyi viisi kertaa. Lehteä toimitti liiton toimeksiannosta MCI Press. Päätoimittajana toimi hallituksen puheenjohtaja Elina Moisio sekä liiton yhteyshenkilönä liiton viestintäpäällikkö. Ura ilmestyi myös verkossa osoitteessa Vuoden aikana lähetettiin jäsenille kohdennetusti toimiala- ja sektorikohtaisia tiedotteita. Yhteistyössä muutamien jukolaisten liittojen kanssa toimitettiin valtiosektorilla työskenteleville lähetettyä neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Keppi ja Porkkana -tiedotetta sekä kuntasektorilla työskenteleville neljä kertaa ilmestyvää Kuntatiimi-tiedotetta. Molemmilla julkaisuilla on myös omat verkkosivut. Yliopistosektorilla työskentelevät saivat Yliote-tiedotteen sähköpostitse neljä kertaa vuoden aikana. Tiedote on luettavissa myös liiton verkkosivuilla. Yksityissektorin luottamus- ja taustaryhmätehtävissä toimiville lähetettiin YTN tiedottaa yhteyshenkilöille julkaisua sekä sektorikohtaisia tiedotteita sähköpostitse. Ulkomailla asuville jäsenille lähetettiin neljä Expatrium-lehteä vuoden aikana. Sähköistä uutiskirjettä lähetettiin alueellisesti, sektoreittain sekä koko jäsenistölle säännöllisenä uutiskirjeenä. Säännöllinen uutiskirje lähetettiin kahdeksan kertaa vuoden aikana. Liiton nimenmuutoksen yhteydessä otettiin käyttöön uusi Facebook-sivusto, jonne vuoden 2012 loppuun mennessä oli liittynyt noin 1500 henkeä. Mediatiedotteita lähetettiin kuluneen vuoden aikana yksitoista. Tiedotteiden aiheita olivat: Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuille uusi etujärjestö Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen arvostus näkyy palkkakehityksessä Eläkeiän nostosta saa ja pitää keskustella Liittovaltuusto: Työurat eivät pitene syrjimällä Liitto palkitsi yhteiskuntaopissa menestyneitä (kesäkuussa ja joulukuussa) Nuori saa olla nirso työllistymisessä laadullakin on väliä Työpahoinvointi hallintaan johtamiskoulutuksella Ekonomisti Sixten Korkman on Vuoden yhteiskuntatieteilijä Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen johtoon Mikko Eskola Organisaatio myllerryksessä, henkilöstö hämmennyksessä Mediatiedotteiden lisäksi kirjoitettiin neljä julkaistua mielipidekirjoitusta.

17 Vuoden aikana uusittiin liiton viestintästrategia vuosille Loppuvuonna aloitettiin imagokampanjan suunnittelu yhteistyössä mainostoimisto Hypnon kanssa. 4. HALLINTO 4.1. Liittovaltuusto Liittovaltuusto kokoontui kevätkokoukseen ja syyskokoukseen Helsingissä. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi toimikaudelle valittiin kevätkokouksessa Timo Koskimäki ja varapuheenjohtajaksi Kirsi Marttinen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi liittovaltuusto antoi molemmissa kokouksissa julkilausuman. Syyskokouksen yhteydessä järjestettiin liittovaltuuston seminaari, jossa käsiteltiin kulunutta valtuustokautta, liittovaltuuston toiminnan kehittämistä ja syksyn 2013 liittovaltuustovaaleja. Liittovaltuusto valitsi syyskokouksessaan liiton puheenjohtajiston ja hallituksen jäsenet vuosille Hallitus Hallitus piti toimintavuonna 13 kokousta ja kaksi työseminaaria Toimisto ja henkilöstö Liiton toimisto sijaitsi osoitteessa Mikonkatu 8 A, Helsinki. Vakituista henkilöstöä vuoden lopussa oli 12, joista kaksi oli perhevapaalla Jäsenmaksut Liiton menot katettiin pääasiassa jäsenmaksutuloilla. Ansiotyössä olevien jäsenten ja vakituisesti työssä käyvien opiskelijoiden jäsenmaksu oli 288 euroa, yrittäjäkassaan liittyneiden yrittäjien, apurahalla tai stipendillä työskentelevien, EU- tai ETA-maissa työskentelevien sekä kansainvälisissä järjestöissä ulkomailla työskentelevien 144 euroa, työttömien, perhe-, opinto- tai vuorotteluvapaalla olevien, eläkeläisten, ase- tai siviilipalvelusta suorittavien

18 sekä ulkomailla ilman palkkatuloja olevien 60 euroa sekä opiskelijoiden 25 euroa ja satunnaisesti työssä käyvien opiskelijoiden 60 tai 100 euroa riippuen työssäkäyntikuukausien määrästä. Jos jäsen oli samanaikaisesti Professoriliiton tai Tieteentekijöiden Liiton sekä Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäsenenä, sai hän kummankin liiton jäsenmaksusta 25 prosentin alennuksen liittojen tekemien yhteistyösopimusten mukaisesti. 5. TALOUSKERTOMUS Liiton jäsenmäärä jatkoi kasvuaan. Kokonaisjäsenmäärä kasvoi 3,7 %, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Jäsenmaksuja korotettiin vuodelle 2012 nelisen prosenttia. Jäsenmaksutuotot kasvoivat kahdeksan prosenttia, kokonaismääränään euroa. Liiton vuoden 2012 tilinpäätös osoittaa euron ylijäämää. Vuoden 2012 varsinaisen toiminnan kulut olivat viisi prosenttia suuremmat kuin vuoden 2011 vastaavat kulut. Varsinaisen toiminnan kulut alittivat budjetoidun yhdellä prosentilla. Jäsenmaksutulot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Suurin ylitys talousarvioon nähden tulivat materiaalikuluista, joiden määrä ylitti budjetoidun eurolla sekä vuokra- ja vastikekuluista eurolla. Pääasiallinen syy ylityksiin olivat liiton omistamien lomahuoneistojen korjaustyöt sekä jäsenrekisterijärjestelmän vaihdoksesta aiheutuneet kulut. Myös erilaiset liiton nimenvaihdoksesta aiheutuneet kertakustannukset ylittivät osin budjetoidun tason. Liiton pitkäaikaiset lainat ovat euroa. Toimitilan ostoon hankittua pitkäaikaista lainaa lyhennettiin euroa. Lyhytaikainen velka, euroa, koostuu luotollisen tilin limiitin lisäksi normaaleista tilinpäätösjaksotuksista. Liiton maksuvalmius on hyvä. Taseen loppusumma on euroa. Liiton tuleva taloudellinen kehitys näyttää hyvältä. Jäsenmäärän kasvu on jatkunut tasaisesti ja jäsenmaksun taso on kilpailukykyinen muihin liittoihin verrattuna. Liiton palvelutarjonta kehittyy jäsenmäärän kasvaessa ja henkilöstöresursseja kasvatetaan, mikäli jäsenkunnan tarpeet niin vaativat esimerkiksi edunvalvonnan ja palvelussuhdeneuvonnan osalta. Liiton velkamäärä koostuu toimitilan jäljellä olevasta lainasta ja se lyhenee suunnitellusti.

19 LIITE 1 YHTEISKUNTA-ALAN KORKEAKOULUTETUT RY LIITTOVALTUUSTO Timo Koskimäki, puheenjohtaja Kirsi Marttinen varapuheenjohtaja Ahonen Hanna Aniluoto Arto Anteroinen Merja Anttonen Taru Autto Heikki Eronen Milla Eskola Mikko Gröhn Irene Hagelstam Axel Helovuo Laura Juvonen, Noora Karikko Sarianne Kiiskinen Päivi Kinkku Markus Kinnunen Aarne Koskela Jaana Koski Susanna Kyhä Henna Kylä-Harakka Paula Lammi Kati Launonen Reima Nokela Katri Puoskari Pentti Rajakangas Ulla-Maija Rossi Mika Rättilä Tiina Rönnholm Antton Saikkonen Soili Salonranta Jussi Sandberg Johanna Seppä Sisko

20 Seppälä Mikael Siitonen Anni Sirniö Outi Sironen Jiri Sumuvuori Johanna Vesikansa Sanna Vilén Janina Varavaltuutetuista kokouksissa olivat läsnä Jaana Huhta, Jussi Nuortimo, Pasi Piela, Erja Paukkala, Tiina Rajala, Iina Sahramäki, Marjaana Syrjälä ja Anniina Tirronen. HALLITUS Elina Moisio Johanna Moisio varsinaiset jäsenet: Risto Alatarvas Milla Halme Hannu-Pekka Huttunen Matti Simpanen Alexandra Vartiainen liiton puheenjohtaja varapuheenjohtaja varajäsenet: Katariina Suomu Markus Siltanen Sari Niemi Tuomas Järvinen Maria Ranta WANHOJEN MAISTEREIDEN KILTA Hilkka Ahonen Urpo Hakala Terttu Heinonen Klaus Helkama Ilkka Kananen Liisa Lahti Risto Leskinen Erja Lohikoski Arto Luhtio Marketta Luutonen Keijo Norvanto Tarja Pihlajisto Martti Simola Janina Vilén