ent. Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ry

Transkriptio

1 ent. Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ry TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2011

2 SISÄLTÖ Uuden nimen ja vahvan kasvun vuosi Toimintakertomus 1. Edunvalvonta 1.1. Neuvottelu- ja sopimustoiminta Yleistä Julkinen sektori Valtio Kunta Yliopisto Muuta Yksityinen sektori Yleistä Toimialakohtainen edunvalvonta Työtaistelut Luottamusmiehet 1.2. Koulutuspoliittinen edunvalvonta 1.3. Yksilöllinen edunvalvonta 2. Järjestötoiminta 2.1. Jäsenistö 2.2. Jäsenpalvelut 2.3. Jäsentoiminta 2.4. Koulutus ja seminaarit 2.5. Opiskelijatoiminta 2.6. Huomionosoitukset ja stipendit 2.7. Liiton nimenmuutos 2.8. Yhteistyö 3. Tutkimustoiminta ja viestintä 3.1. Tutkimustoiminta 3.2. Viestintä 4. Hallinto 4.1. Liittovaltuusto 4.2. Hallitus 4.3. Toimisto ja henkilöstö 4.4. Jäsenmaksut 5. Talouskertomus Liitteet: 1. Luottamushenkilöt ja henkilöstö 2. Edustukset Akava-yhteisössä 3. Jäsenmääriä ja jäsenprofiilia kuvaavat tilastot

3 UUDEN NIMEN JA VAHVAN KASVUN VUOSI Tämä toimintakertomus on Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ry:n viimeinen. Liiton monivuotinen nimenvaihdosprosessi sai päätöksensä vuoden 2011 syysliittovaltuustossa, jossa hyväksyttiin sääntömuutos. Liiton uusi nimi on Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry, Högskoleutbildade samhällsvetare rf, Social Science Professionals. Tarve nimenmuutokselle oli ilmeinen. Hyvin palvellut nimemme sai kritiikkiä siitä, että kuulostamme pelkästään valtiolla työskentelevien tai tieteilijöiden tai vain valtiotieteiden maistereiden liitolta. Uusi nimi kuvaa meitä paremmin. Olemme moniosaajia, yhteiskunta-alan tietäjiä ja taitajia. Liittomme jäsenmäärä kasvaa tasaisesti. Kasvuvauhtimme pesee mennen tullen akavalaisten muiden liittojen kasvuvauhdin. Akavan keskimääräinen kasvuvauhti oli viime vuonna 2,4 %. Me kasvoimme 4,6 prosentin vauhtia. Opiskelijatoiminnan arvostaminen ja aktiivien ahkerointi näkyy selvästi. Kiitos siitä kuuluu opiskelijatoimijoille, luottamusmiehille, liiton aktiiveille ja toimistolle. Vuoden 2011 neuvottelutoimintaa leimasi raamisopimuksen syntyminen. Siinä sovittiin palkankorotuksista seuraavalle 25 kuukaudelle. Kylkeen liimattiin työelämän kehittämisen paketti, johon Akavankin tavoitteita päätyi. Se sisältää mm. isien perhevapaiden pidennyksen sekä joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönottoa ja määräaikaisuuksien käytön täsmentämistä. Suomen Yliopistot UNIFI ry julkaisi kuluneena vuonna yhteiskuntatieteellisen alan rakenteellisen kehittämisen hankkeen lopputuloksen. Se vastasi hyvin pitkälti liiton koulutuspoliittisia näkemyksiä alan vahvistamisesta ja koulutuksen laadun parantamisesta. Liitto toimittikin hankkeelle tietoa alan koulutettujen työmarkkina-asemasta. Onkin syytä seurata, miten ehdotukset lähtevät toteutumaan käytännössä. Liiton toimisto palveli jäsenistöä taas päivittäin. Palvelussuhteisiin liittyvä neuvonta ja ongelmatilanteiden ratkaisu työllistivät niin lakimiehiä, neuvottelupäällikköä kuin julkisen sektorin asiamiestäkin. Asiallinen palvelu sai paljon positiivista palautetta. Toimistolla tapahtui myös henkilövaihdos, kun toiminnanjohtaja Urpo E. Hakala jäi eläkkeelle ja ruoriin astui Simo Pöyhönen. Elina Moisio puheenjohtaja

4 TOIMINTAKERTOMUS 1. EDUNVALVONTA 1.1. Neuvottelu- ja sopimustoiminta Yleistä Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saavuttivat pitkän valmistelun jälkeen lokakuun puolivälissä yksimielisyyden Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi (nk. raamisopimus). Sopimuksen syntyä vaikeutti Elinkeinoelämän keskusliito EK:n vallinnut erimielisyys tällaisen sopimisen tarpeellisuudesta. Erityisesti EK:n vahvin jäsenliitto Teknologiateollisuus oli sopimista vastaan nähden sen paluuna tulopoliittiseen sopimiseen. Sopimuksen tarkoituksena oli hillitä työttömyyden kasvua ja lisätä palkansaajien ostovoimaa sekä turvata maan kilpailukykyä. Sopimuskauden kokonaispituudeksi määritettiin 25 kk. Ensimmäisen 13 kuukauden kustannusvaikutukseksi sovittiin 2,4 prosenttia ja seuraavan 12 kuukauden kustannustasoksi 1,9 prosenttia. Lisäksi määritettiin ensimmäisen kauden alkuun 150 euron suuruinen kertaerä. Sopimuksen piiriin saatiin yli 90 prosenttia työehtosopimuksista. Raamisopimukseen sisältyy myös työelämän kehittämisen paketti, johon kuuluu mm. isien perhevapaiden pidennys sekä muutamien pitkään keskeneräisenä olleiden työlainsäädäntöasioiden valmistelu. Näitä teemoja ovat määräaikaisuuksien käyttö, yt-lakien henkilöstösuunnitelmien täsmentäminen, joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönotto ja työsuojelulainsäädännön täsmentäminen. Maan hallitus on omalta osaltaan sitoutunut laatupaketissa olevien asioiden eteenpäinviemiseen. Valtiovalta tuki raamisopimista myös verotuksellisin keinoin. Ansiotuloverotusta kevennetään kompensaationa vuoden 2012 työeläkemaksun korotukselle ja samalla työttömyysvakuutusmaksun korotuksesta luovuttiin. Lisäksi yhteisöveroa alennetaan puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin varsinaisessa budjettiesityksessä.

5 Raamisopimukseen liittyy myös työttömyysturvaa parantavia seikkoja. Esim. pitämättä jääneistä lomista maksettavaa lomakorvausta ei enää vuoden 2013 alusta jaksoteta työttömyyspäivärahan maksamista myöhentävästi ja jo päätetystä vuorottelukorvauksen leikkauksista luovuttiin. Myös sovitellun päivärahan ja lomautustilanteessa lyhennettyyn työviikkoon siirtyneiden päivärahan ehtoihin tuli parannuksia Julkinen sektori Kollektiivista edunvalvontaa hoidettiin Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA ry:n kautta Akavan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ssä. Julkista sektoria hoitaa yksi asiamies tukenaan yksi lakimies. Valtio Keväällä käytiin voimassa olevan virka- ja työehtosopimuksen mukaiset neuvottelut palkkojen ja muiden työsuhteen ehtojen tarkistamisesta. Palkkaratkaisun lisäksi uuteen sopimukseen saatiin parannuksia mm. muutosturvaan. Heti sopimuksen solmimisen jälkeen aloitettiin valmistautuminen seuraavaan neuvottelukierrokseen, jonka oli tarkoitus alkaa vuoden vaihteessa. Tavoitteiden asettaminen oli jo pitkällä syksyn alussa, kun neuvottelut aikaistuivatkin raamisopimuksen myötä. Uusi, asti kestävä sopimus hyväksyttiin marraskuussa. Raamisopimuksen mukaisen palkkaratkaisun lisäksi saatiin mm. parannusta ulkomaanvirkamatkojen korvaukseen ja ns. vanhojen palkkojen seurantaan. Muita edunvalvonnassa esillä olleita asioita olivat virastojen yhdistämisestä sekä muista valtion organisaatiomuutoksista aiheutuneet palkkausjärjestelmien muutokset. Myös valtion tuottavuusohjelmaan, myöhemmin vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankkeen oltiin vaikuttamassa. Neuvottelutoimintaa tapahtui myös virkaehtosopimuksessa sovituissa työryhmissä. Liiton asiamies oli JUKOn edustajana määräaikaisia palvelussuhteita käsittelevässä työryhmässä. Lisäksi asiamies on JUKOn edustajana ympäristö-, luonnonvara- ja energiatilastoinnin kehittämistä, yhteen kokoamista ja alueellista valmistelevassa työryhmässä, joka antoi loppuraporttinsa huhtikuussa.

6 Valtiosektorin ns. kummijärjestelmässä SVAL:n asiamies toimi ykköskummina ulkoasiainministeriön hallinnonalalla, Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa, Tilastokeskuksessa ja sosiaali- ja terveysministeriössä, sekä kakkoskummina aluehallintovirastoissa, opetus- ja kulttuuriministeriössä, työ- ja elinkeinoministeriössä, Kuluttajavirastossa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Kunta Kuntasopimusten mukaisesti vuoden 2011 palkan korotuksista käytiin neuvottelut alkuvuodesta ja sopimus niistä syntyi helmikuun puolessa välissä. Sopimuksen jälkeen aloitettiin tavoitteiden laadinta seuraavaa neuvottelukierrosta varten. Raamisopimuksen mukaiset sopimusneuvottelut käytiin syksyllä ja uusi saakka ulottuva sopimus hyväksyttiin marraskuussa. Palkankorotusten lisäksi tuli mm. muutoksia palkkarakenteeseen sekä parannuksia vuosiloma- ja isyysvapaamääräyksiin. Edunvalvontatyö jatkui mm. KVTES:ssa sovituissa työryhmissä. JEAn sekä SVAL:n yhtenä painopistealueena oli myös hinnoittelemattomien palkkakehityksen seuraaminen. Yliopisto Yliopistosektorilla solmittiin maaliskuussa sopimus kuluvan vuoden palkantarkistuksista. Seuraavat sopimusneuvottelut aikaistuivat syksyllä raamisopimuksen vuoksi ja uusi sopimus allekirjoitettiin Raamin mukaisten palkankorotusten lisäksi sopimuksessa mm. asetettiin työryhmiä, joista palkkajärjestelmän kehittämistyöryhmän tehtävänä on laatia esitys siirtymisestä suoritusosan kokonaisarviointiin. Sopimusneuvottelujen lisäksi yliopistosektoria työllistivät opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajan soveltamisongelmat sekä määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä.

7 Muuta Liitto oli aktiivisesti mukana paikallisen akavalaisen neuvottelutoiminnan kehittämisessä Kevassa ja eduskunnan palveluksessa olevien työntekijöiden keskuudessa Yksityinen sektori Yleistä Liiton yksityisen sektorin edunvalvonta hoidetaan yhteistyössä muiden yksityisellä sektorilla toimivien akavalaisten liittojen kanssa Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestön, Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n puitteissa. Liiton neuvottelupäällikön ja lakimiehen työpanosta on kohdennettu mm. YTN:n luottamusmieskoulutuksen toteuttamiseen ja liiton kannalta keskeisen järjestösektorin taustaryhmätoimintaan. Neuvottelupäällikkö toimii myös YTN:n tilintarkastuksen ja liikkeenjohdon konsultoinnin taustaryhmässä. Tämän lisäksi edunvalvontatyötä tehtiin SVAL:n nimissä erilaisissa liiton jäsenistöä koskevissa työpaikkatason tapauksissa. Toimialakohtainen edunvalvonta Järjestösektorilla jatkettiin toimintavuoden aikana työtä opiskelijajärjestöjen talokohtaisten työehtosopimusten saralla ja keväällä solmittiin sopimus Aaltoyliopiston ylioppilaskunta AYY:ssa. Lisäksi keväällä solmittiin ensimmäinen alakohtainen työehto-sopimus ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnille. Vuoden 2011 alussa Samok ry:n toimihenkilöiden työehtosopimus uudistettiin palkkausjärjestelmän osalta. Vuoden 2011 lopulla aloitettiin puolestaan työt ylioppilaskuntien yhteisen työehtosopimuksen aikaansaamiseksi. Tämän ohella aloitettiin selvitystyö yleissopimuksen aikaansaamiseksi järjestösektorille. Työtaistelut YTN:n toimesta jouduttiin turvautumaan erilaisiin työtaistelutoimiin neljällä eri toimialalla vuoden 2011 aikana. Kaikilla toimialoilla työskenteli myös SVAL:n jäseniä. Teknologiateollisuuden toimialan palkansaajaosapuolet (YTN, Ammattiliitto Pro ja Metalliliitto) asettivat yhteiset neuvottelutavoitteet syksyllä 2011.

8 Neuvotteluissa ei päästy sopimukseen työnantajaliitto Teknologiateollisuus ry:n kanssa edes valtakunnansovittelijan johdolla. Raamisopimuksen täytäntöönpano käynnistyi huonosti, sillä teknologiateollisuuden alalle oli asetettu ns. tienavaajan rooli. Työehtosopimusteknisten seikkojen myötä Metalliliitto ja Pro lakkoilivat ensin yhteisrintamassa ja sitä seurasi YTN:n oma lakko. YTN:n lakko oli ensimmäinen tällä toimialalla ja se kesti neljä päivää päättyen sovintoon valtakunnansovittelijan johdolla. Rahoitusalalla käytiin työehtosopimusneuvotteluja syksyllä Neuvottelutulos syntyi valtakunnansovittelijan johdolla. Tätä edelsi YTN:n ja Pron neljää yritystä koskeva lakkovaroitus sekä Finanssialan keskusliitto FK:n koko rahoitusalaa koskeva työsulkuvaroitus. Työsulku julistettiin koskemaan ainoastaan liittoihin järjestäytyneitä työntekijöitä, mikä oli omiaan syventämään vastakkainasettelua. Tietotekniikan palvelualalla YTN oli pitkän odotuksen jälkeen mukana neuvottelemassa ja sopimassa alan työehtosopimuksesta marraskuussa 2011 Tietoalan toimihenkilöt ry:n kanssa. Sopimuksen syntyminen edellytti työtaistelutoimenpiteitä ja alalla oli ylityö- ja vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen kielto sekä kolmipäiväinen lakko. Lakko koski vain määrättyjä yrityksiä ja tiettyjä positioita näissä yrityksissä. Metsäteollisuuden toimialalla jatkettiin edellisvuonna alkanutta sopimusriitaa. Syksyllä 2010 oli käynnistetty paperiteollisuuteen ylityö- ja vapaa-ajalla matkustamisen kielto, joita jatkettiin vuoden 2011 alussa. Huhtikuussa päästiin vihdoin sopimukseen paperiteollisuuden osalta ja saavutettu ns. perälaudallinen paikallinen palkankorotuserä oli ensimmäinen toimialan historiassa Luottamusmiehet Kertomusvuonna JUKOn pääluottamusmiehinä, luottamusmiehinä tai varaluottamusmiehinä toimi valtiosektorilla 41, kuntasektorilla 10, pty-sektorilla kolme sekä yliopistoissa kaksi liiton jäsentä. YTN:n luottamusmiehinä toimi 4, luottamusvaltuutettuina 3 ja yhteyshenkilöinä 2 ja yritysyhdistysten puheenjohtajina 2 liiton jäsentä. Lisäksi liiton jäseniä osallistui YTN:n eri toimialojen taustaryhmien ja yritysyhdistysten toimintaan. Liitto oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa muiden liittojen kanssa sekä YTN:n

9 luottamushenkilöille että JUKOn valtiosektorin luottamusmiehille järjestettävää koulutusta. Liiton jäseninä olevia luottamusmiehiä, toimihenkilöitä ja muita aktiivijäseniä osallistui Akavan, JUKOn, YTN:n ja ERKOn järjestämiin edunvalvontakoulutuksiin ja seminaareihin Koulutuspoliittinen edunvalvonta Liitto jatkoi aktiivista yhteydenpitoa sekä opiskelija-aktiiveihin eri yliopistoissa että yliopistojen henkilökuntaan. Akavan opiskelijavaltuuskunnassa AOVAssa liiton edustajat osallistuivat akavalaisen koulutuspolitiikan tekemiseen. Lisäksi Akavan opiskelijavastaavien verkostossa AOVV:ssä käsiteltiin koulutuspolitiikkaa. Liiton oma koulutuspoliittinen työryhmä jatkoi toimintaansa koulutuspoliittisen ohjelman pohjalta suunnitellen mm. koko yhteiskunta-alan koulutettujen toimintaa kuvaavaa tilastollista tutkimusta, joka on tarkoitus toteuttaa vuonna Lisäksi liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja tapasivat Suomen Yliopistot UNIFI ry:n yhteiskuntatieteellisen alan rakenteellisen kehittämisen hankkeesta vastanneet henkilöt ja toimittivat hankkeelle tietoja alan koulutettujen työmarkkina-asemasta Yksilöllinen edunvalvonta Liiton toimiston toiminnan painopiste oli edellisvuosien tapaan palvelussuhteisiin liittyvässä neuvonnassa ja erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Liiton lakimiehet, neuvottelupäällikkö ja julkisen sektorin asiamies neuvoivat jäseniä myös palkkaukseen, koulutukseen ja työttömyyteen liittyvissä asioissa. Kyselyitä tuli liiton toimistoon päivittäin sekä puhelimitse että sähköpostitse. Jäsenten yhteydenotoissa painottuivat erityisesti työaikoihin, palkkaukseen, määräaikaisuuksiin, perhevapaisiin, vuosilomiin ja työttömyysturvaan liittyvät kysymykset.

10 2. JÄRJESTÖTOIMINTA 2.1. Jäsenistö Liiton kokonaisjäsenmäärä oli vuoden 2011 lopussa (v ), joista opiskelijoita oli (v ). Eläkeläisiä oli vuoden lopussa 354 (v ) ja työttömiä 263 (v ). Jäsenmäärä kasvoi noin 4,7 % (v ,7 %). Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 952 (v ), joista valmistuneita jäseniä oli 413 (v ) ja opiskelijoita 539 (v ). Työttömyysprosentti oli vuoden lopussa 3,4 %. Jäsenistöstä oli miehiä 34 % ja naisia 66 %. Työnantajasektoreittain työssä käyvä jäsenistö jakaantuu seuraavasti: Valtio 32 % Kunta 22 % Yksityinen (yritykset) 23 % Yksityinen (järjestöt) 13 % Yliopistot 10 % Muut 1 % Lokakuussa 2010 tehtiin työmarkkinatutkimus, jonka pohjalta laadittiin tutkimusraportti vuoden 2011 alkupuolella. Sen perusteella suuria muutoksia ei jäsenkunnassa edelliseen tutkimukseen verrattuna ilmennyt. Työvoimasta 89 % toimi kokopäivätyössä, 3 % osa-aikatyössä ja työttömänä oli 3 %, 5 % oli perhe-, opinto- tai vuorotteluvapaalla. Kokopäivätyötä tekevän jäsenistön kuukauden mediaanipalkka oli Jäsenrekrytointiin panostettiin edelleen. Liiton toimintaa esitteleviä ilmoituksia julkaistiin opiskelija- ja ainejärjestöjen julkaisussa. Helsingin sekä Turun yliopistojen alan tiedekunnista valmistuneille järjestettiin valmistujaisjuhlien yhteydessä onnittelutilaisuus, Vaasan ja Tampereen yliopistosta valmistuneille jaettiin todistuskansiot ja Åbo Akademista valmistuneille jaettiin onnitteluruusut. Muista yliopistoista valmistuneille lähetettiin onnittelukirje ja liittoa esittelevää materiaalia. Alumnijärjestöjen kanssa jatkettiin yhteistyötä Helsingissä. Ainejärjestöjen tilaisuuksia tuettiin rahallisesti. SVOL:n paikallisyhdistykset järjestivät erilaisia tapahtumia opiskelijoille yhteensä noin 60 kertaa. Opiskelijaasioista vastaavat asiamiehet osallistuivat keväällä Akavan Työelämäkiertueelle ja syksyllä Akava Camp -kiertueelle, joilla esiteltiin liiton toimintaa opiskelijoille.

11 Lisäksi järjestettiin erilaisia infotilaisuuksia yliopistoilla ja yhteistyössä ainejärjestöjen kanssa. Liiton toimintaa tehtiin tunnetuksi muidenkin potentiaalisten jäsenten keskuudessa lähettämällä heille esitemateriaalia. Suosittelenjäsenhankintakampanja käynnistyi kesäkuun alussa ja jatkui loppuvuoden ajan. Kampanjalla pyrittiin sekä jäsenpitoon että jäsenhankintaan. Jäseniä kannustettiin suosittelemaan omaa liittoaan ja hankkimaan uusia jäseniä. Työelämään liittyviä asioita käsiteltiin useissa artikkeleissa Valtiotieteilijässä, liiton antamissa julkilausumissa sekä käytännön edunvalvonnassa niin neuvottelujärjestö- kuin yksilötasolla. Näissä yhteyksissä käsiteltiin mm. työurien pidentämistä, työssä jaksamista, työhyvinvointia, määräaikaisuuksia, vastavalmistuneiden työllistymistä, hyvää johtajuutta ja tasa-arvokysymyksiä Jäsenpalvelut Liiton toimisto neuvoo jäseniä palvelussuhdeongelmissa puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Tämän ohella ongelmatilanteista neuvotellaan tarpeen mukaan suoraan työnantajien kanssa. Oikeudenkäyntikuluja korvattiin liiton ottamasta oikeusturvavakuutuksesta. Toimistoa avustivat oikeudellisten palvelussuhdeongelmien hoitamisessa Asianajotoimisto Viilo & Vainio ja Asianajotoimisto Bützow. Vuoden aikana siirrettiin 18 tapausta asianajotoimistoille hoidettavaksi oikeusteitse. Yksityiselämän oikeusasioissa jäseniä avusti asianajotoimisto Bützowin tarjoama puhelinneuvonta. Yksilöllisten neuvojen lisäksi liiton nettisivuilla oli tarjolla useita palvelussuhdeasioita käsitteleviä oppaita. Liiton lakimiehet, asiamiehet ja asianajaja Arto Vainio kirjoittivat säännöllisesti työlainsäädännöstä sekä palvelussuhdeasioiden ongelmatilanteista Valtiotieteilijä-lehteen. Liitto on vakuuttanut palkansaajajäsenensä Erityiskoulutettujen työttömyyskassassa. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, koulutuspäivärahaa, koulutustukea ja vuorotteluvapaakorvauksia maksettiin vuoden aikana 753 liiton jäsenelle (v ) bruttona lähes 5,2 miljoonaa euroa. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajia oli yhteensä 680 (v ), koulutuspäivärahan saajia 0 (v ), koulutustuen saajia 4 (v )

12 sekä vuorotteluvapaakorvauksen saajia 69 (v ). Keskimääräinen ansiosidonnaisen päivärahan suuruus oli 69,15 (v ,88 ). Liitto on ottanut alle 75-vuotiaille jäsenille vapaa-ajan tapaturma-, matka- ja matkatavaravakuutukset Chartis Finlandista. Pohjolasta on otettu vastuu- ja oikeusturvavakuus, jonka piirissä ovat virka- ja työsuhteissa olevat jäsenet sekä työssä käyvät opiskelijat. Lisäksi siinä ovat vakuutettuina ne itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla ei ole palveluksessa työntekijöitä. Liitolla on yhteistyösopimus OP-Pohjola-ryhmän kanssa. Liitto on muun muassa neuvotellut etuja jäsenten itse maksamiin vakuutuksiin Pohjolassa. Myös Ifvakuutuksista ovat jäsenet saaneet alennusta. Liiton jäsenillä oli mahdollisuus vuokrata käyttöönsä liiton omistamaa, Rukalla sijaitsevaa lomamökkiä sekä lomaosakkeita Pyhätunturilla, Ylläksellä, Rukalla ja Tampereen kylpylässä. Kuluneen vuoden aikana 50 liiton jäsentä käytti vuokraoikeuksia. CareerStorm Urapalvelut -valmennusyrityksen kanssa toteutetaan urapalvelua jäsenistölle. Palvelua käytti kuluneena vuonna 109 liiton jäsentä. Mentorointiryhmässä oleville palvelu oli maksuton. Jäsenet voivat hakea A-lomien kautta mm. tuettuja perhe- ja virkistyslomia, kuntoremontteja, terveystreffejä ja vuokralomamökkejä. A-lomien lomatukea myönnettiin kuluneen vuoden aikana 15 jäsenelle. Vuoden 2012 alusta A-lomien lomatukitoiminta siirtyy uudelle Palkansaajien Hyvinvointi ja Terveys ry:lle. Liitolla on voimassaoleva sopimus lehtialennuksista Otavamedian kanssa. Loppuvuodesta 2011 päätettiin liittyä akavalaiseen Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:hyn. Jäsenyys alkaa vuoden 2012 alusta. OTTY tarjoaa monipuolista koulutusta ja verkostoitumista Uudenmaan alueella oleville työttömille ja niille jäsenille, joita työttömyys uhkaa. Jäsenistön tyytyväisyyttä liittoon mitattiin maaliskuussa 2011 sähköpostitse lähetetyllä jäsenkyselyllä. Kysely tehtiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Vastausprosentti oli 25. Kyselyn mukaan liiton peruspalveluita arvostettiin eniten.

13 2.3. Jäsentoiminta Liitolla on viisi jäsenjärjestöä: Pirkanmaan Valtiotieteilijät ry, Pääkaupunkiseudun yhteiskuntatieteilijät ry, Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liitto SVOL ry, Varsinais-Suomen Valtiotieteilijät - Statsvetarna i Egentliga Finland ry sekä Päijät-Hämeen Valtiotieteilijät ry. Liitto tuki niiden toimintaa myös taloudellisesti. Toimintaryhmiä on myös Kuopiossa ja Vaasassa. Jäsenjärjestötapaaminen pidettiin Tallinnassa yhdessä liiton luottamusmiesten seminaarin kanssa. Tilaisuuteen osallistui 17 jäsenjärjestöjen ja ryhmien edustajaa. Akava-yhteisössä työskenteleville liiton jäsenille järjestettiin miniristeily. Tilaisuuteen osallistui 10 jäsentä. Wanhojen Maistereiden Kilta piti vuosittaisen tapaamisensa Jäsenjärjestöt antavat toiminnastaan omat toimintakertomuksensa Koulutus ja seminaarit Liiton järjestämän mentorointiohjelman avulla perehdytettiin valmistumisvaiheen opiskelijoita työelämään. Vuoden 2011 tammikuun alussa alkaneessa ohjelmassa oli mukana 21 opiskelijaa ja 21 mentoria. Vuoden 2011 joulukuussa alkoi toinen mentorointiohjelma, johon osallistui 15 mentorointiparia. Yhteiskuntatieteilijäpäiviä vietettiin marraskuussa. Helsingissä järjestettiin kaksi iltakoulutusta , aiheina Reilu Peli ja Pärjätään pätkissä. Turussa järjestettiin Valtiotieteilijäseminaari. Seminaarissa oli aiheena Työ, valta ja asenteet mikä muuttuu? Paneelissa olivat mukana Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, toimituspäällikkö Susanna Kuparinen ja EVAn johtaja Matti Apunen. Seminaarissa puhuivat myös Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja Vuoden yhteiskuntatieteilijä 2010 Cay Sevón. Yhteiskuntatieteilijäpäiviä vietettiin myös Helsingissä, Tampereella, Lahdessa, Vaasassa ja Kuopiossa.

14 2.5. Opiskelijatoiminta Liitto järjesti opiskelijajäsenilleen toimintaa tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden jäsenjärjestön Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liitto SVOL ry:n kanssa. Valtakunnallisia opiskelijatapahtumia järjestettiin vuonna 2011 neljä kertaa. Tammikuussa ja maaliskuussa järjestettiin Aktiivipäivät koulutustilaisuuksia liiton opiskelija-aktiiveille, lokakuun alussa jäsenistötapahtuma Syysseminaari teemalla Tulevaisuuden Suomi yhteiskuntaosaajan silmin sekä marraskuussa SVOL:n liittokokous Kuopiossa. Paikallistoiminnasta yhteiskuntatieteellisen alan opiskelupaikkakunnilla vastasivat SVOL:n kahdeksan paikallisyhdistystä, joiden toimintaa liitto tuki taloudellisesti Huomionosoitukset ja stipendit Vuoden Yhteiskuntatieteilijäksi valittiin Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori YTM, FT Marja-Liisa Manka. Manka on ansioitunut erityisesti työhyvinvoinnin tutkijana. Hän on ideoinut valtakunnallisen työnilonjulistuksen. Liitto halusi valinnallaan antaa tunnustusta merkittävää tutkijauraa tekevälle yhteiskuntatieteilijälle sekä nostaa esiin työhyvinvoinnin. Liiton stipendirahastosta myönnettiin stipendi Katri Halenille väitöksestä Työssä vai eläkkeelle?, Johanna Jussilalle pro gradusta Downshiftaus, Jaakko Kaukolle väitöksestä Korkeakoulupolitiikan dynamiikat Suomessa, Satu Lindholmille pro gradusta perhevapaamalli, Johanna Moisiolle väitöskirjatyöhön Euroopan unionin korkeakoulupolitiikan vaikutus ja toimeenpano kansallisesti ja Saara Saarelalle pro gradusta Sosiaali- ja terveysministeriön samapalkkaisuusohjelma Liiton nimenmuutos Liittovaltuusto päätti liiton nimenmuutoksesta syyskokouksessa Kokouksessa päätettiin, että uusi nimi Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry otetaan käyttöön Ruotsiksi nimi on Högskoleutbildade samhällsvetare r. f. ja englanniksi Social Science Professionals. Syyskokouksen jälkeen aloitettiin nimenmuutoksen vaatimat valmistelut. Liiton graafisen ilmeen ja uuden

15 logon suunnittelijaksi valittiin mainostoimisto Recommended. Lehtiuudistus käynnistettiin MCI Pressin kanssa, ja lehden uudeksi nimeksi tulee Ura. Myös liiton uuden esittelyvideon valmistus sekä lanseeraustilaisuuden ja muutoksen viestinnän suunnittelu aloitettiin Yhteistyö Liitolla on yhteistyösopimus Suomen Lakimiesliiton kanssa sekä kaksoisjäsenyyssopimukset Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton kanssa. Lisäksi liitolla on jäsenpalveluja koskeva yhteistyösopimus seuraavien pohjoismaisten liittojen kanssa: Jusek (Ruotsi), Danmarks Jurist- och Økonomforbund, Norges Juristforbund, Samfunnsviternes Fagforening i Norge ja Sammfundsøkonomernas Fagforening i Norge. Liitto järjesti elokuussa yhdessä Lakimiesliiton kanssa pohjoismaisten yhteistyöjärjestöjen tapaamisen Haikon kartanossa. Jäsenyyttä akavalaisessa Jäsenedut.fi palvelussa jatkettiin. 3. TUTKIMUSTOIMINTA JA VIESTINTÄ 3.1. Tutkimustoiminta Vuoden alkupuolella koottiin raportiksi Työmarkkinatutkimus Loppuvuonna tehtiin jälleen uusi koko jäsenistöä koskeva työmarkkinatutkimus. Työmarkkinatutkimuksilla selviteltiin erityisesti jäsenten palkkauksen kehittymistä, sijoittumista työmarkkinoille sekä työaikaa Viestintä Liiton tiedotusvälineinä käytettiin lehtiä, liiton nettisivuja, sähköpostia, sähköistä uutiskirjettä ja sosiaalista mediaa. Valtiotieteilijä-lehti ilmestyi viisi kertaa. Lehteä toimitti liiton toimeksiannosta MCI Press. Päätoimittajana toimi hallituksen puheenjohtaja Elina Moisio sekä liiton

16 yhteyshenkilönä liiton toimiston asiamies/viestintäpäällikkö. Valtiotieteilijä ilmestyi myös verkossa osoitteessa Vuoden aikana lähetettiin toimiala- ja sektorikohtaisia tiedotteita. Yhteistyössä muutamien jukolaisten liittojen kanssa toimitettiin valtiosektorilla työskenteleville lähetettyä neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Keppi ja Porkkana -tiedotetta sekä kuntasektorilla työskenteleville neljä kertaa ilmestyvää Kuntatiimi-tiedotetta. Yliopistosektorilla työskentelevät saivat Yliote-tiedotteen kuusi kertaa vuoden aikana. Tiedote toimitetaan yliopistosektorilla työskenteleville sähköpostitse ja se on luettavissa myös liiton nettisivuilla. Ulkomailla asuville jäsenille lähetettiin Expatrium-lehti. Yksityissektorin luottamus- ja taustaryhmätehtävissä toimiville lähetettiin YTN tiedottaa yhteyshenkilöille -julkaisua. Sähköinen uutiskirje vakiintui viestintävälineenä. Uutiskirjettä lähetettiin alueellisesti, sektoreittain sekä koko jäsenistölle säännöllisenä uutiskirjeenä. Säännöllinen SVAL-uutiskirje lähetettiin yhdeksän kertaa vuoden aikana. Uutena sähköisenä viestintäkanavana otettiin käyttöön Facebook, jonne vuoden 2011 loppuun mennessä oli liittynyt noin 900 henkeä. Mediatiedotteita lähetettiin kuluneen vuoden aikana yhdeksän. Tiedotteiden aiheita olivat Maahanmuuttajien parissa työskentelevien asema huolestuttaa SVAL tuomitsee vihapuheet, Joka neljäs kansanedustaja on yhteiskuntatieteilijä, Yli puolella ministereistä on yhteiskuntatieteellinen koulutus, Yhteiskuntatieteellisen alan toimijoiden yhteistyötä on lisättävä, Työelämää tyhmentävä kehitys pysäytettävä, SVAL tyrmää vuorineuvos Elorannan ehdotukset virkamiesten palkanalennuksista, Professori Marja-Liisa Manka on Vuoden Yhteiskuntatieteilijä, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitosta Yhteiskuntaalan korkeakoulutetut sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspaikkajaosta puuttuu läpinäkyvyys. Kaksi tiedotetta julkaistiin myös mielipidekirjoituksina. Lisäksi liiton toiminnanjohtajaa haastateltiin Ylen tv- ja radiouutisiin työelämävalmennettavien asemasta UM:ssä.

17 4. HALLINTO 4.1. Liittovaltuusto Liittovaltuusto kokoontui kevätkokoukseen Helsingissä ja syyskokoukseen Turussa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi liittovaltuusto antoi molemmissa kokouksissa julkilausuman. Syyskokouksessa vieraili Akavan uusi puheenjohtaja Sture Fjäder tuoden keskusjärjestön terveiset kokoukselle. Edellisen syksyn liittovaltuuston päätösten mukaisesti hallitus toi syyskokoukseen uudistetun esityksen Liiton nimen muuttamisesta. Valtuusto päätti yksimielisesti nimenmuutoksesta Hallitus Hallitus piti kertomusvuonna 13 kokousta ja kaksi työseminaaria. Lisäksi pidettiin yhteinen Akavan puheenjohtajapaneeli Lakimiesliiton hallituksen kanssa Toimisto ja henkilöstö Liiton toimisto sijaitsi osoitteessa Mikonkatu 8 A, Helsinki. Vakituista henkilöstöä vuoden lopussa oli 12, joista kaksi oli perhevapaalla. Määräaikaista työvoimaa vuoden aikana oli kolme. Liiton toiminnanjohtajana vuodesta 1997 toiminut Urpo Hakala jäi maaliskuun lopussa eläkkeelle. Uutena toiminnanjohtajana toimi vuoden 2010 joulukuussa työnsä aloittanut Simo Pöyhönen. Opiskelija-asiamiehen tehtävä kokoaikaistettiin ja vakinaistettiin toimintavuoden lopussa Jäsenmaksut Liiton menot katettiin pääasiassa jäsenmaksutuloilla. Ansiotyössä olevien jäsenten ja vakituisesti työssä käyvien opiskelijoiden jäsenmaksu oli 276 euroa, yrittäjäkassaan liittyneiden yrittäjien, apurahalla tai stipendillä työskentelevien,

18 EU- tai ETA-maissa työskentelevien sekä kansainvälisissä järjestöissä ulkomailla työskentelevien 138 euroa, työttömien, perhe-, opinto- tai vuorotteluvapaalla olevien, eläkeläisten, ase- tai siviilipalvelusta suorittavien sekä ulkomailla ilman palkkatuloja olevien 56 euroa sekä opiskelijoiden 24 euroa ja satunnaisesti työssä käyvien opiskelijoiden 60 tai 100 euroa riippuen työssäkäyntikuukausien määrästä. Jos jäsen oli samanaikaisesti Professoriliiton tai Tieteentekijöiden Liiton sekä SVAL:n jäsenenä, sai hän kummankin liiton jäsenmaksusta 25 prosentin alennuksen liittojen tekemien yhteistyösopimusten mukaisesti.

19 5. TALOUSKERTOMUS Liiton jäsenmäärä jatkoi kasvuaan hieman muutamaa aiempaa vuotta nopeammin. Kokonaisjäsenmäärä kasvoi 4,6 %, mikä oli noin prosenttiyksikön edellistä vuotta enemmän. Jäsenmaksuja korotettiin vuodelle ,3 %. Edelliseen vuoteen verrattuna jäsenmaksutuotot kasvoivat seitsemän prosenttia, euroon. Liiton vuoden 2011 tilinpäätös osoittaa euron alijäämää. Alijäämä johtuu pääosin eläke- ja henkilöstön vaihdokseen liittyvistä kuluista. Vuoden 2011 varsinaisen toiminnan kulut olivat yhdeksän prosenttia suuremmat kuin vuoden 2010 vastaavat kulut. Vuonna 2010 varsinaisen toiminnan kulut, euroa, ylittyivät kahdella prosentilla talousarvioon verrattuna. Jäsenmaksutuotot toteutuivat budjetoidun mukaisesti. Suurin ylitys talousarvioon nähden tuli eläkekuluista, euroa. Ylitys johtui liiton ryhmäeläkevakuutuksesta. Liiton pitkäaikaiset lainat ovat euroa. Toimitilan ostoon hankittua pitkäaikaista lainaa lyhennettiin euroa. Lyhytaikainen velka, euroa, koostuu luotollisen tilin limiitin lisäksi normaaleista tilinpäätösjaksotuksista. Liiton maksuvalmius on hyvä. Taseen loppusumma on euroa. Tase pieneni edellisestä vuodesta 7993 eurolla. Liiton tuleva taloudellinen kehitys näyttää edelleen vakaalta. Jäsenmäärän kasvulle on hyvät eväät jatkua ja liiton jäsenmaksu on edelleen erittäin kilpailukykyinen muihin liittoihin verrattuna. Tasaisen kasvun myötä palvelutarjontaa voidaan kehittää edelleen, laajentaa järjestötoimintaa ja mahdollisesti myös kasvattaa henkilöresursseja tarpeen mukaan. Liiton velkatilanne on hyvin maltillinen ja koostuu käytännössä toimitilan ostamisesta jäljellä olevasta lainasta.

20 LIITE 1 SUOMEN VALTIOTIETEILIJÖIDEN LIITTO SVAL RY LIITTOVALTUUSTO Timo Koskimäki, puheenjohtaja Kirsi Marttinen varapuheenjohtaja Ahonen Hanna Aniluoto Arto Anteroinen Merja Anttonen Taru Autto Heikki Eronen Milla Eskola Mikko Gröhn Irene Hagelstam Axel Helovuo Laura Karikko Sarianne Kiiskinen Päivi Kinkku Markus Kinnunen Aarne Koskela Jaana Koski Susanna Kyhä Henna Kylä-Harakka Paula Lammi Kati Launonen Reima Nokela Katri Puoskari Pentti Rajakangas Ulla-Maija Rossi Mika Rättilä Tiina Rönnholm Antton Saikkonen Soili Salonranta Jussi Sandberg Johanna Seppä Sisko Seppälä Mikael Sievänen Noora Siitonen Anni Sirniö Outi